<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.55-20141201.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C‑245/14</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62014CC0245</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:442">EU:C:2015:442</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>10</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>10</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>RATKAISUEHDOTUS – PEDRO CRUZ VILLALÓN – ASIA C‑245/14</P><P>THOMAS COOK BELGIUM</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Pedro Cruz Villalón</HT></P><P><DATE ISO="20150702">2 päivänä heinäkuuta 2015</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: espanja.</P></NOTE></P></TI><STI><P>Asia C‑245/14</P><P>Thomas Cook Belgium NV</P><P>vastaan</P><P>Thurner Hotel GmbH</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Handelsgericht Wien (Itävalta))</HT></P></STI></TITLE><INDEX><KEYWORD>Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue</KEYWORD><KEYWORD>Yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa</KEYWORD><KEYWORD>Asetus N:o 1896/2006</KEYWORD><KEYWORD>Eurooppalainen maksamismääräysmenettely</KEYWORD><KEYWORD>20 artiklan 2 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkiminen vastineen esittämiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen</KEYWORD><KEYWORD>Väärät tai virheelliset tiedot</KEYWORD><KEYWORD>Eurooppalaisen maksamismääräyksen antaneen tuomioistuimen toimivallan puuttuminen</KEYWORD><KEYWORD>Poikkeuksellisten olosuhteiden käsite</KEYWORD></INDEX><CONTENTS.CONCLUSION><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävä asia antaa unionin tuomioistuimelle tilaisuuden antaa käytännössä ensi kertaa ratkaisun asetuksen N:o 1896/2006<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta <DATE ISO="20061212">12.12.2006</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="399" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2006">EUVL L 399, s. 1</REF.DOC.OJ>). Unionin tuomioistuin totesi jo määräyksessä <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Novontech-Zala</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑324/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:205">EU:C:2013:205</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), että eurooppalaisen maksamismääräyksen vastustamiselle asetetun määräajan noudattamatta jättäminen, joka johtuu vastapuolen edustajan virheellisestä menettelystä, ei ole peruste tutkia kyseistä maksamismääräystä uudelleen, koska tällainen noudattamatta jättäminen ei kuulu asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Unionin tuomioistuin totesi tuomiossa eco cosmetics ja <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Raiffeisenbank St. Georgen</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑119/13 ja C‑120/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2144">EU:C:2014:2144</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), että kyseisen asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä ei ole sovellettava, jos ilmenee, että eurooppalaista maksamismääräystä ei ole annettu tiedoksi kyseisen asetuksen 13–15 artiklassa vahvistettujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.</P></NOTE> 20 artiklan 2 kohtaan sisältyvästä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>poikkeuksellisten olosuhteiden<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> käsitteestä. On erityisesti selvitettävä, onko se, että eurooppalaisen maksamismääräyksen antavalta tuomioistuimelta mahdollisesti puuttuu toimivalta sen vuoksi, että sopimuspuolet ovat mahdollisesti sopineet oikeuspaikkalausekkeesta, jota ei ole mainittu maksamismääräystä koskevassa hakemuksessa, eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>poikkeuksellinen olosuhde<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, jonka vuoksi on perusteltua tutkia se uudelleen, jos velallisella oli selvästi tilaisuus esittää määräajassa vastine kyseiseen maksamismääräykseen, eikä hän tehnyt niin.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>I</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskeva lainsäädäntö</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1896/2006 johdanto-osan 25 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>Vastineen lähettämiselle asetetun määräajan kuluttua umpeen vastaajalla olisi tietyissä poikkeuksellisissa tapauksissa oltava oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista. Uudelleen tutkimisen poikkeuksellisissa tapauksissa ei olisi merkittävä sitä, että vastaajalla on uusi mahdollisuus vastustaa vaatimusta. Uudelleen tutkimisen yhteydessä vaatimuksen aiheellisuutta olisi arvioitava pelkästään niillä perustein, jotka johtuvat poikkeuksellisista olosuhteista, joihin vastaaja vetoaa. Muihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin voi kuulua se, että eurooppalainen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeessa esitettyihin vääriin tietoihin.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="2"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Asetuksen 16 artiklan otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Eurooppalaisen maksamismääräyksen vastustaminen<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>, ja siinä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="016.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Vastaaja voi antaa määräyksen antaneelle tuomioistuimelle vastineen eurooppalaiseen maksamismääräykseen käyttämällä liitteessä VI olevaa vakiolomaketta F, joka toimitetaan hänelle eurooppalaisen maksamismääräyksen mukana.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="016.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Vastine on lähetettävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona määräys annettiin tiedoksi vastaajalle.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="016.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Vastaajan on ilmoitettava vastineessa, että hän vastustaa vaatimusta, mutta hänen ei tarvitse ilmoittaa vastustamisen syytä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="016.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Vastine on toimitettava paperimuodossa tai käyttäen muita määräyksen antavan jäsenvaltion hyväksymiä ja määräyksen antaneen tuomioistuimen käytettävissä olevia viestintävälineitä, myös sähköisiä.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 20 artiklan otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Uudelleen tutkiminen poikkeuksellisissa tapauksissa<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, ja sen sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="020.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Vastaajalla on 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>i) maksamismääräys on annettu tiedoksi jollakin 14 artiklassa säädetyistä menettelyistä,</TXT><P>ja</P><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>tiedoksiantoa ei vastaajasta riippumattomista syistä ole toimitettu riittävän ajoissa siten, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa;</TXT><P>tai</P></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>vastaaja ei ole voinut vastustaa vaatimusta ylivoimaisen esteen tai hänestä riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi,</TXT><P>edellyttäen, että hän toimii kummassakin tapauksessa viipymättä.</P></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="020.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Vastaajalla on niin ikään 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos maksamismääräys on tämän asetuksen vaatimukset huomioon ottaen annettu selvästi virheellisin perustein, tai muiden poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="020.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jos tuomioistuin hylkää vastaajan pyynnön sillä perusteella, ettei mitään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista uudelleen tutkimisen perusteista voida soveltaa, eurooppalainen maksamismääräys pysyy voimassa.</ALINEA><ALINEA>Jos tuomioistuin päättää, että uudelleen tutkiminen on perusteltua jostakin 1 ja 2 kohdassa säädetystä syystä, eurooppalainen maksamismääräys on mitätön.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>II</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Pääasian oikeudenkäynnin valittaja Thomas Cook Belgium NV (jäljempänä Thomas Cook) on Gentiin (Belgia) sijoittautunut matkatoimisto, joka tarjoaa erilaisia palveluja matkailualalla. Thomas Cook teki <DATE ISO="20090903">3.9.2009</DATE> Thurner Hotel GmbH:n (jäljempänä Thurner Hotel), joka on Söldeniin (Itävalta) sijoittautunut itävaltalainen yhtiö, kanssa sopimuksen, jossa sovittiin uusista niiden välistä yhteistyötä koskevista ehdoista kesäkaudeksi 2010. Myöhemmin, kun Thomas Cook ei maksanut laskujaan, Thurner Hotel – joka oli tarjonnut matkailijoille majoituksen Söldenissä kyseisessä sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti – haki Bezirksgericht für Handelssachen Wieniltä (Itävalta) yli <FT TYPE="NUMBER">15000</FT> euron suuruisen eurooppalaisen maksamismääräyksen antamista kyseiselle belgialaiselle matkatoimistolle. Se perusteli kyseisen tuomioistuimen toimivaltaa sillä, että sopimusvelvoitteiden täyttämispaikka sijaitsi Itävallassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Eurooppalainen maksamismääräys annettiin <DATE ISO="20130626">26.6.2013</DATE> pätevästi tiedoksi Thomas Cookille. Tämä ei esittänyt vastinetta asetuksen N:o 1896/2006 16 artiklan 2 kohdassa säädetyssä 30 päivän määräajassa, sillä se väittää tutkineensa arkistojaan selvittääkseen, oliko riidanalainen maksamismääräys perusteltu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Thomas Cook vaati <DATE ISO="20130925">25.9.2013</DATE> Bezirksgericht für Handelssachen Wienissä eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan nojalla. Thomas Cook väitti lähinnä, että edellä mainitun maksamismääräyksen oli antanut tuomioistuin, joka ei ollut toimivaltainen, koska sopimuspuolten hyväksymiin yleisiin sopimusehtoihin sisältyi oikeuspaikkalauseke, jonka mukaan Gentin (Belgia) tuomioistuimet olivat toimivaltaisia. Sen mielestä perusteettomasti annettu eurooppalainen maksamismääräys oli todettava pätemättömäksi asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 3 kohdan nojalla, koska se, että maksamismääräyksen antanut tuomioistuin ei ole toimivaltainen, on kyseisen asetuksen 20 artiklan 2 kohdan nojalla uudelleen tutkimisen peruste.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Bezirksgericht für Handelssachen Wien hylkäsi Thomas Cookin esittämän eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista koskeneen pyynnön <DATE ISO="20131028">28.10.2013</DATE> tekemällään päätöksellä. Thomas Cook haki hylkäykseen muutosta ennakkoratkaisua pyytävältä tuomioistuimelta määräajassa. Thomas Cook perusteli valitustaan asetuksen N:o 1896/2006 johdanto-osan 25 perustelukappaleella, jossa luonnehditaan nimenomaisesti kyseisen asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>poikkeukselliseksi olosuhteeksi<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/> sitä, että eurooppalainen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeessa esitettyihin vääriin tietoihin. Sen mielestä Bezirksgericht für Handelssachen Wien ei nyt käsiteltävässä asiassa ottanut huomioon sitä, että sopimuspuolten hyväksymien yleisten sopimusehtojen mukaan Itävallan tuomioistuimet eivät olleet toimivaltaisia vaan Gentin (Belgia) tuomioistuimet. Thomas Cookin mukaan kyseisen tuomioistuimen olisi pitänyt todeta, että eurooppalainen maksamismääräys oli annettu kyseisen asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla selvästi virheellisin perustein.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Handelsgericht Wien on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>1)</NO.P><TXT>Onko eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1896/2006 tulkittava siten, että vastapuoli voi pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista tuomioistuimessa asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan nojalla myös silloin, kun maksamismääräys on annettu sille tiedoksi pätevästi mutta maksamismääräyksen antoi hakemuslomakkeeseen sisältyneiden toimivaltaa koskevien tietojen perusteella tuomioistuin, joka ei ollut toimivaltainen antamaan sitä?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: onko silloin, kun eurooppalainen maksamismääräys on annettu sellaisten hakemuslomakkeessa esitettyjen tietojen perusteella, jotka voivat jälkikäteen osoittautua vääriksi, erityisesti kun tiedot ovat ratkaisevia<?PAGE NO="4"?> tuomioistuimen toimivallan kannalta, kyse asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdassa, luettuna yhdessä Euroopan komission 7.2.[2006] antaman tiedonannon 2004/0055 25 perustelukappaleen kanssa, tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista?<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa ovat esittäneet kirjallisia huomautuksiaan Thurner Hotel, Itävallan hallitus, Portugalin hallitus, Euroopan komissio ja Saksan hallitus. Thomas Cook esitti kirjallisia huomautuksia määräajan päätyttyä, mistä syystä niitä ei hyväksytty. Vain komissio esitti lausumiaan Thomas Cookin vaatimuksesta <DATE ISO="20150416">16.4.2015</DATE> pidetyssä suullisessa käsittelyssä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>III</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tiivistelmä asianosaisten lausumista</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Thurner Hotel kiistää aluksi Thomas Cookin pääasian oikeudenkäynnissä esittämät väitteet, joiden mukaan se olisi ollut tietämätön maksujen laiminlyönnistä, koska vastaavia laskuja ei ollut lähetetty sille (ainakaan asianmukaisessa ajassa), mikä – Thomas Cookin mukaan – esti sitä esittämästä vastinetta määräajassa. Toiseksi se kiistää myös sen, että sopimuspuolet olisivat sopineet toimivallan antamisesta Gentin tuomioistuimille. Se totesi joka tapauksessa eurooppalaista maksamismääräystä koskevassa hakemuskirjelmässään selvästi, että sen tuomioistuimen, jossa kyseinen hakemus esitettiin, toimivalta perustui paikkaan, jossa sopimusvelvoitteet täytettiin (asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohdan mukaisesti), joten Thomas Cook olisi voinut esittää vastineen 30 päivän määräajassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Thurner Hotel katsoo, että riidanalaista säännöstä (asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohta) on tulkittava suppeasti. Sen mielestä olisi oikeusvarmuuden periaatteen vastaista, jos kyseisen säännöksen perusteella sallittaisiin vetoaminen prosessiväitteisiin, joihin olisi voitu (ja olisi pitänyt) vedota vastineen esittämiselle säädetyssä määräajassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Myös Itävallan hallitus puoltaa asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan suppeaa tulkintaa, jossa poissuljettaisiin se, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>poikkeuksellisena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/> voitaisiin pitää olosuhdetta, johon velallinen olisi voinut vedota jo vastineessaan, mihin yhtyy myös Saksan hallitus. Itävallan hallituksen mielestä edellä mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun uudelleen tutkimisen kohteena voivat olla vain sellaiset eurooppalaiset maksamismääräykset, jotka ovat selvästi lainsäädännön vastaisia tai jotka on saatu petoksellisella tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Portugalin hallitus esittää, että on kaksi tapausta, joissa edellä mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan nojalla sallitaan eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimisen pyytäminen sen jälkeen, kun vastineen esittämiselle säädetty määräaika on päättynyt: ensinnäkin silloin, kun maksamismääräys on tämän asetuksen vaatimukset huomioon ottaen annettu selvästi virheellisin perustein siinä mielessä, että kyseisiä pätevyyden edellytykseksi asetettuja vaatimuksia ei ole noudatettu, ja toiseksi muiden poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta. Portugalin hallituksen mielestä asetuksen N:o 1896/2006 16 artiklan 2 kohdassa vastineen esittämiselle asetetun määräajan kohteena on sellaisen saatavan laillisuuden tai pätevyyden riitauttaminen, jonka täytäntöönpanoa vaaditaan, kun eurooppalainen maksamismääräys täyttää kyseisessä asetuksessa vahvistetut pätevyysvaatimukset. Sitä vastoin asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn uudelleen tutkimisen kohteena on asetuksen vastaisesti annettujen maksamismääräysten täytäntöönpanon estäminen. Portugalin hallituksen mielestä sillä, että tuomioistuin, joka ei ole toimivaltainen, antaa maksamismääräyksen, rikotaan olennaista pätevyysedellytystä, ja se on voitava riitauttaa pidemmässä kuin 16 artiklassa vahvistetussa määräajassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Komissio ehdottaa, että ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen pitäisi vastata myöntävästi eli siten, että jos maksamismääräyksen on tosiasiallisesti antanut tuomioistuin, joka ei ole kansainvälisesti toimivaltainen, maksamismääräys on asetuksen N:o 1896/2006 vaatimukset huomioon ottaen annettu virheellisin perustein, mikä avaa mahdollisuuden pyytää uudelleen tutkimista kyseisen asetuksen 20 artiklan 2 kohdan nojalla. Toiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava siten, että selvennetään sitä, onko maksamismääräys annettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>selvästi<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/> virheellisin perustein. Kun kyseessä on<?PAGE NO="5"?> tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta, suurimmassa osassa tapauksista ei ole <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>selvää<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>, onko maksamismääräyksen antanut elin toimivaltainen. Komissio katsoo kuitenkin, että olisi asetuksen tarkoituksen vastaista, jos tuomioistuin velvoitettaisiin tutkimaan jokaisessa tapauksessa tyhjentävästi, onko se toimivaltainen antamaan maksamismääräyksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Komissio ehdottaa, että asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan soveltamisalaa pitäisi rajoittaa samalla tavoin kuin asetuksessa N:o 1215/2012<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20121212">12.12.2012</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="351" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2012">EUVL L 351, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> on säädetty eli siten, että eurooppalaisen maksamismääräyksen riitauttaminen vastineen esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä olisi mahdollista vain silloin, jos on rikottu tuomioistuinten kansainvälisen toimivallan antavia säännöksiä, joilla pyritään nimenomaan suojelemaan heikompaa osapuolta oikeussuhteessa, tai asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklassa, johon sen 45 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa viitataan, säädetyissä tapauksissa (yksinomainen toimivalta). Mihinkään edellä mainituista tapauksista ei kuulu mahdollinen tuomioistuimen toimivallan antamista koskevan sopimuksen rikkominen, sellaisena kuin se näyttää olevan tämän asian perustana, joten ei voida puhua siitä, että maksamismääräys olisi annettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>selvästi<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/> virheellisin perustein.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Komission mielestä on näin ollen edelleen määritettävä, onko kyseessä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>muu poikkeuksellinen olosuhde<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>, jota asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetaan. Komissio ehdottaa, että kyseistä käsitettä pitäisi tulkita suppeasti eli siten, että sillä tarkoitetaan vain tapauksia, joissa on kyse maksamismääräysmenettelyn väärinkäytöstä, mikä on tutkittava kussakin tapauksessa erikseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Sen mielestä olosuhteet eivät näytä olevan tällaiset nyt käsiteltävässä asiassa, jossa Thurner Hotel katsoi Bezirksgericht für Handelssachen Wienin olevan kansainvälisesti toimivaltainen tuomioistuin, koska se oli asetuksen N:o 44/2001 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla paikkakunta, missä sopimusvelvoitteet on täytettävä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Saksan hallitus katsoo, että mikä tahansa hakemuslomakkeeseen sisältyvä virheellinen tai väärä tieto ei anna mahdollisuutta sen riitauttamiseen asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan nojalla. Eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkiminen on perusteltua vain silloin, jos sen täytäntöönpano olisi, kummankin osapuolen intressien arvioinnin perusteella, kestämätöntä (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>unerträglich<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>) toiselle niistä. Saksan hallitus mainitsee lisäksi määräyksen Novontech-Zala,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P><REF.DOC.ECR><NO.CASE>C‑324/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:205">EU:C:2013:205</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> joka liittyi asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklaan ja jossa unionin tuomioistuin totesi vastineen esittämiselle asetetusta 30 päivän määräajasta, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>silloin kun mainitun määräajan ylittäminen johtuu pääasian tavoin vastapuolen edustajan huolimattomuudesta, kyse ei kuitenkaan voi olla [20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa] tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, koska siltä olisi voitu helposti välttyä<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>. Saksan hallituksen mielestä näitä perusteluja on sovellettava myös siksi, että ei pidettäisi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>poikkeuksellisena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> jotain sellaista, minkä siihen vetoava olisi voinut helposti välttää. Olisi lisäksi asetuksen N:o 1896/2006 tavoitteiden (erityisesti ripeän käsittelyn ja kustannusten alentamisen tavoitteiden) vastaista hyväksyä sellaisen eurooppalaisen maksamismääräyksen tutkiminen uudelleen, johon olisi voitu esittää vastine määräajassa (vastustamisen syytä ei kyseisen asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaan tarvitse edes ilmoittaa).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Saksan hallituksen mielestä siinä, että eurooppalaisen maksamismääräyksen hakija ja toinen osapuoli eivät pääse sopimukseen tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta, ei ole missään tapauksessa mitään <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>poikkeuksellista<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, ja tässä tapauksessa Thomas Cook olisi voinut ilman suuria hankaluuksia vedota siihen, että maksamismääräyksen antanut tuomioistuin ei ollut toimivaltainen, esittämällä vastineen. Saksan hallitus katsoo lopuksi, että vaikka tuomioistuin, joka lopuksi antoi maksamismääräyksen, ei olisi kansainvälisesti toimivaltainen, kyseessä on joka tapauksessa jäsenvaltion puolueeton ja riippumaton elin, jonka päätöksessä ei ole jätetty Thomas Cookin intressejä huomiotta eikä loukattu niitä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="6"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>IV</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Alustavia huomautuksia</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin esittää unionin tuomioistuimelle kaksi ennakkoratkaisukysymystä. Se tiedustelee niistä ensimmäisessä, voidaanko asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan perusteella vaatia eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista, kun sen on antanut tuomioistuin, joka ei ole hakemuslomakkeeseen sisältyneen toimivaltaa koskevan tiedon perusteella toimivaltainen; jälkimmäisessä kysymyksessä (joka esitetään vain siltä varalta, että ensimmäiseen vastataan myöntävästi) pyydetään määrittämään, onko se, että maksamismääräys annetaan sellaisen toimivaltaa koskevan tiedon perusteella, joka osoittautuu jälkeenpäin virheelliseksi, kyseisessä säännöksessä tarkoitettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>poikkeuksellinen olosuhde<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Mielestäni nämä kaksi kysymystä voidaan Saksan hallituksen huomautuksissaan esittämällä tavalla yhdistää yhdeksi, jonka muotoilen uudelleen seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>Onko asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen johdanto-osan 25 perustelukappaleen kanssa, tulkittava siten, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>poikkeuksellinena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>, joka antaa vastapuolelle, jolle eurooppalainen maksamismääräys on annettu pätevästi tiedoksi, mahdollisuuden pyytää sen tutkimista uudelleen tuomioistuimessa, voidaan pitää sitä, että maksamismääräys on annettu sellaisten hakemuslomakkeeseen sisältyneiden tietojen perusteella, jotka ovat jälkeenpäin osoittautuneet virheellisiksi, erityisesti silloin, kun nämä tiedot ovat ratkaisevia tuomioistuimen toimivallan kannalta?<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Kysymyksen tutkiminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1896/2000 20 artiklan otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>Uudelleen tutkiminen poikkeuksellisissa tapauksissa<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, ja sen 2 kohdassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>vastaajalla on niin ikään 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos maksamismääräys on tämän asetuksen vaatimukset huomioon ottaen annettu selvästi virheellisin perustein, tai muiden poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, joihin voi kyseisen asetuksen johdanto-osan 25 perustelukappaleen, johon ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin nimenomaisesti viittaa,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Handelsgericht Wien viittaa toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>Euroopan komission 7.2.[2006] antaman tiedonannon 2004/0055 25 perustelukappaleeseen<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>. Tällä viitataan käsittääkseni <DATE ISO="20060207">7.2.2006</DATE> annettuun muutettuun ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta (KOM(2006) 57 lopullinen), jolla otettiin johdanto-osan 25 perustelukappale tällä hetkellä olemassa olevaan asetukseen.</P></NOTE> mukaan kuulua se, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>eurooppalainen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeessa esitettyihin vääriin tietoihin<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Sekä asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaan otettu vaatimus, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>maksamismääräys on – – annettu selvästi virheellisin perustein<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>, että johdanto-osan 25 perustelukappaleen toteamus, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>uudelleen tutkimisen poikkeuksellisissa tapauksissa ei olisi merkittävä sitä, että vastaajalla on uusi mahdollisuus vastustaa vaatimusta<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>, puoltavat mielestäni sitä, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>uudelleen tutkimiseen poikkeuksellisissa olosuhteissa<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> liittyvää keinoa on sovellettava suppeasti. Olen siten lähtökohtaisesti Saksan hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että mikä tahansa väärä tai virheellinen tieto, joka on otettu hakemuslomakkeeseen, ei voi olla hyväksyttävä peruste eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimiselle asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan nojalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Sellaisen keinon laajaa tulkintaa vastaan, joka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan poikkeustapauksissa, vastaan puhuu myös eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn rakenne, joka tarjoaa velalliselle yleisesti vain yhden mahdollisen tavan reagoida velkojan vaatimukseen – asetuksen N:o 1896/2006 16 artiklassa tarkoitettu vastine – mutta jossa juuri siitä syystä asetetaan sille hyvin vähän muodollisia vaatimuksia (esitettävä kirjallisesti 30 päivän määräajassa) eikä minkäänlaisia aineellisia vaatimuksia (vastustamisen syytä ei tarvitse ilmoittaa).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Vastineesta seuraa lähtökohtaisesti asetuksen N:o 1896/2006 17 artiklan 1 kohdan mukaan, että menettely jatkuu määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisissa tuomioistuimissa tavanomaista riita-asiain käsittelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Kyseisen menettelyn yhteydessä voidaan keskustella esimerkiksi tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa koskevasta kysymyksestä ja erityisesti nyt käsiteltävän asian osalta sopimuspuolten tekemän oikeuspaikkalausekkeen pätevyydestä ja vaikutuksista.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Arvioin tästä syystä, että kyseisen asetuksen 20 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen johdanto-osan 25 perustelukappaleen kanssa, on tulkittava suppeasti, mistä kaikki huomautuksiaan esittäneet väliintulijat ovat Portugalin hallitusta lukuun ottamatta olleet samaa mieltä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Tämä tarkoittaa nyt käsiteltävään asiaan liittyvien kaltaisissa olosuhteissa sitä, että kun kyseessä ovat hakijan hakemuslomakkeessa ilmoittamat tiedot, uudelleen tutkimista koskevan keinon ei pitäisi olla käytettävissä silloin, kun velallinen (erityisesti silloin, kun kyseessä on elinkeinonharjoittaja, kuten tässä tapauksessa) on voinut tutkiessaan pätevästi tiedoksi annettua eurooppalaista maksamismääräystä jo arvioida, että tiedot, joihin sen antanut tuomioistuin nojautui (eli hakijan antamat tiedot), olivat virheellisiä, paikkansapitämättömiä tai vääriä. Olen toisin sanoen Thurner Hotelin ja Itävallan hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>poikkeuksellisena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>, jonka perusteella maksamismääräyksen uudelleen tutkiminen olisi perusteltua, ei voida pitää sellaista väärää tai virheellistä tietoa, johon velallinen olisi jo voinut reagoida vastineella. Katson kaiken kaikkiaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>väärät tiedot<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>, joihin viitataan asetuksen N:o 1896/2006 johdanto-osan 25 perustelukappaleessa, voivat olla vain tietoja, jotka ovat tosiasiallisesti paljastuneet vääriksi tai virheellisiksi tai joita velallinen on kyennyt arvioimaan vasta jälkikäteen, kun kyseisen asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika on päättynyt, mitä seikkaa kansallisen tuomioistuimen on kussakin tapauksessa arvioitava.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Näin ollen teen sen väliaikaisen päätelmän, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>poikkeuksellisena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>, jonka perusteella velallinen voi pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan nojalla, voidaan pitää vain sitä, että kyseinen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeeseen sisältyneeseen tietoon, joka on osoittautunut vääräksi tai virheelliseksi tosiasiallisesti vasta jälkikäteen, vastineen esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä, mikä velallisen on osoitettava yksittäistapauksessa. Jos toisin sanoen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeessa kerättyihin tietoihin, joiden virheellisyyttä tai paikkansapitämättömyyttä velallinen olisi kyennyt arvioimaan kyseisen asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa vastineen esittämiselle asetetussa määräajassa, mitä kansallisen tuomioistuimen on arvioitava, kyseessä ei ole <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>poikkeuksellinen olosuhde<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>, jonka vuoksi uudelleen tutkiminen olisi perusteltavissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Jäljempänä esitetyistä syistä katson, että myöskään se, että hakemuslomakkeeseen sisältyvä väärä tai virheellinen tieto on ratkaiseva maksamismääräyksen antavan tuomioistuimen toimivallan kannalta – mikä on tilanne, johon erityisesti Handelsgericht Wien viittaa – ei johda toisenlaiseen päätelmään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1896/2006 johdanto-osan 16 perustelukappaleessa todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>tuomioistuimen olisi tutkittava [eurooppalaista maksamismääräystä koskeva] hakemus sekä toimivaltakysymys – – hakemuslomakkeessa esitettyjen tietojen pohjalta<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>, ilman että olisi tarpeen, että tuomari suorittaa kyseisen tutkimuksen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Asetuksen N:o 1896/2006 8 artiklassa sallitaan sekin, että tutkiminen voi tapahtua automaattista menettelyä käyttäen.</P></NOTE> Vaatimuksiin, jotka tuomioistuimen, jossa eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus esitetään, on asetuksen N:o 1896/2006 8 artiklan mukaan tutkittava kyseisen lomakkeen perusteella, kuuluu tuomioistuimen kansainvälinen tuomiovalta (kyseisen asetuksen 6 artikla). Tässä mielessä sen, joka tutkii eurooppalaista maksamismääräystä koskevan hakemuksen, on<?PAGE NO="8"?> arvioitava vain sitä, onko numerokoodi (joita on 13), joka koskee tuomioistuimen toimivallan perustetta ja jonka hakija on ilmoittanut asetuksen N:o 1896/2006 liitteessä I olevassa vakiolomakkeessa A, todennäköisesti oikea, kun otetaan huomioon asetus N:o 44/2001,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Asetuksen N:o 1896/2006 6 artiklan 1 kohdassa säädetään konkreettisesti nyt käsiteltävän asian kannalta (johon ei liity kuluttajia), että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>tuomioistuimen toimivalta tätä asetusta sovellettaessa määritetään asiaa koskevien yhteisön oikeussäännösten, erityisesti asetuksen (EY) N:o 44/2001 mukaisesti<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>. Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20001222">22.12.2000</DATE> annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="012" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2001">EYVL 2001 L 12, s. 1</REF.DOC.OJ>) on korvattu <DATE ISO="20150110">10.1.2015</DATE> lähtien asetuksella N:o 1215/2012, joka ei ollut sovellettavissa silloin, kun nyt käsiteltävän asian tosiseikat tapahtuivat.</P></NOTE> johon viitataan asetuksen N:o 1896/2006 6 artiklan 1 kohdassa tuomioistuimen toimivallan osalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Kormannin sanoin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>edellytetään vain todennäköisyyden tutkimista vertaamalla tietoja päävelkaan liittyviin tietoihin<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> (J. M. Kormann, <HT TYPE="ITALIC">Das neue Europäische Mahnverfahren im Vergleich zu den Mahnverfahren in Deutschland und Österreich</HT>, Jena: Jenaer Wissenschaftliche Verlagsgesellschaft, 2007, s. 96).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Kun eurooppalainen maksamismääräys annetaan velalliselle tiedoksi asetuksen N:o 1896/2006 liitteessä V olevalla vakiolomakkeella E, hänelle ilmoitetaan toisaalta c kohdassa visuaalisesti erottuvalla tavalla paitsi siitä, että hän voi esittää vastineen 30 päivän kuluessa, ja seurauksista, joita aiheutuu, jos hän ei tee niin, myös siitä, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>tämä määräys on annettu pelkästään kantajan antamien tietojen perusteella, joita tuomioistuin ei ole tarkistanut<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Näin ollen nyt käsiteltävässä asiassa on katsottava, myös sen vuoksi, että ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen mukaan maksamismääräys annettiin pätevästi tiedoksi Thomas Cookille, että kyseinen yhtiö tiesi tiedoksiannosta (ajankohta, josta määräaika vastineen esittämiselle alkaa) lähtien siitä, että kyseinen maksamismääräys annettiin pelkästään Thurner Hotelin asetuksen N:o 1896/2006 liitteessä I olevalla vakiolomakkeella A antamien tietojen perusteella. Vaikka asiakirjoista ei ilmene, oliko Thomas Cook tosiasiallisesti saanut jäljennöksen edellä mainitusta vakiolomakkeesta A, kyseinen belgialaisyhtiö saattoi näin ollen päätellä, että Thurner Hotel ei ollut ilmoittanut hakemuksessaan sopimuspuolten sopiman oikeuspaikkalausekkeen olemassaolosta (koska maksamismääräys oli peräisin itävaltalaiselta tuomioistuimelta eikä Gentin tuomioistuimelta) ja että lähtökohtaisesti se, joka oli tutkinut asian lomakkeessa annettujen tietojen perusteella, ei ollut välttämättä tiennyt kyseisen lausekkeen olemassaolosta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>On otettava huomioon, että asetuksen N:o 1896/2006 7 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaan eurooppalaisen maksamismääräyksen hakijan on esitettävä tässä vaiheessa vain <HT TYPE="ITALIC">kuvaus</HT> vaatimuksen perusteena olevista seikoista, joten on enemmän kuin todennäköistä, että kun tehdään kyseisessä 8 artiklassa tarkoitettu tutkiminen, tuomioistuimella, jolle hakemus esitetään, ei ole käytettävissään edes sopimuspuolten tekemää sopimusta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Koska asetuksen N:o 44/2001 24 artiklassa hyväksytään yleisesti toimivallan hiljainen siirtäminen, jos vastaaja vastaa tuomioistuimessa, josta ei ollut alun perin sovittu sopimuspuolten kesken,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Kyseisen asetuksen 24 artiklassa hyväksytään se, että vaikka osapuolten välillä olisi sovittu oikeuspaikkalausekkeesta, kantaja voi nostaa kanteen muussa kuin sovitussa tuomioistuimessa ja vastaaja voi hyväksyä hiljaisesti kyseisen tuomioistuimen toimivallan vastaamalla kyseisessä tuomioistuimessa, jolloin niiden välisestä toimivallan antamista koskevasta sopimuksesta tulee pätevästi vaikutukseton (lukuun ottamatta asetuksen N:o 44/2001 22 artiklassa tarkoitettuja yksinomaisen toimivallan tapauksia). Unionin tuomioistuin on jo todennut samansuuntaisesti erityisesti eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>sellaista eurooppalaiseen maksamismääräykseen annettua vastinetta, jossa ei kiistetä määräyksen antavan jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaa, ei voida pitää tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20001222">22.12.2000</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 24 artiklassa tarkoitettuna vastaamisena asiassa<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>, vaikka vastapuoli oli esittänyt kyseisessä asiassa kirjallisessa vastineessaan väitteitä vaatimukseen liittyvästä asiakysymyksestä (tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Goldbet Sportwetten</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑144/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:393">EU:C:2013:393</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>). Ks. myös yleisesti em. 24 artiklasta tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Cartier parfums-lunettes ja Axa Corporate Solutions assurances</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-1/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:109">EU:C:2014:109</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja sitä seuraavat kohdat).</P></NOTE> katson tässä yhteydessä myös, että ei ole pidettävä ilman muuta kyseisessä 25 perustelukappaleessa tarkoitettuina <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>väärinä tietoina<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/> sitä, että eurooppalaisen maksamismääräyksen hakija ilmoittaa – nähdäkseen velallisen reaktion – itävaltalaisen tuomioistuimen toimivallan perusteeksi paikkakunnan, missä velvoitteet on täytettävä (asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohta).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>On otettava huomioon, että Thurner Hotel kyseenalaistaa Thomas Cookin mainitseman oikeuspaikkalausekkeen olemassaolon (ks. Thurner Hotelin huomautusten 2 ja 3 kohta).</P></NOTE> Kuten unionin tuomioistuin on jo todennut tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla <DATE ISO="19680927">27.9.1968</DATE> annetun yleissopimuksen (jäljempänä Brysselin yleissopimus)<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="299" PAGE.FIRST="32" DATE.PUB="1972">EYVL 1972 L 299, s. 32</REF.DOC.OJ>. Yleissopimus sellaisena kuin se on muutettuna uusien jäsenvaltioiden liittymisestä tehdyillä myöhemmillä sopimuksilla.</P></NOTE><?PAGE NO="9"?> vastaavista määräyksistä, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>ei ole olemassa yleissopimuksen yleiseen järjestelmään tai tavoitteisiin liittyvää perustetta katsoa, että 17 artiklassa [asetuksen N:o 44/2001 23 artikla] tarkoitetun toimivaltaa koskevan sopimuksen sopimuspuolet eivät saisi saattaa riitaa vapaaehtoisesti jonkin muun tuomioistuimen kuin kyseisessä lausekkeessa tarkoitetun tuomioistuimen käsiteltäväksi<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Elefanten Schuh</NAME.CASE> (<NO.CASE>150/80</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1981:148">EU:C:1981:148</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0010">10</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>ČPP Vienna Insurance Group</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-111/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:290">EU:C:2010:290</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja sitä seuraavat kohdat). Tässä yhteydessä on muistettava sekin, että asetuksen N:o 44/2001 35 artiklan 1 kohdassa ei evätä sellaisen tuomion tunnustamista, joka on annettu ilman että asetuksen 23 artiklan mukaista tuomioistuimen toimivaltaa koskevaa sopimusta on noudatettu. Tunnustaminen evätään vain tuomioilta, jotka on annettu kyseisen asetuksen II luvun 3 jakson (toimivalta vakuutusasioissa), 4 jakson (toimivalta kuluttajansuojaa koskevissa riita-asioissa) ja 6 jakson (yksinomainen toimivalta) säännösten vastaisesti tai sen 72 artiklassa säädetyssä tapauksessa.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>On otettava huomioon sekin, että pelkkä tällaisen lausekkeen olemassaolo sopimuspuolten tekemän sopimuksen yleisissä sopimusehdoissa ei merkitse sitä, että se olisi pätevä kyseisen asetuksen 23 artiklan nojalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Ks. tästä P. Mankowski, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>Artikel 23 Brüssel I-VO<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>, teoksessa T. Rauscher (toim.), <HT TYPE="ITALIC">Europäisches Zivilprozess- und Kollisionsrecht - EuZPR / EuIPR</HT>. München, Sellier, 2006, s. 411 ja sitä seuraavat sivut, erityisesti 16 kohta ja sitä seuraavat kohdat.</P></NOTE> Mikäli sopimuspuolet olisivat erimielisiä, sen muodollisen pätevyyden arviointi edellyttäisi sitä, että asian käsittelevä tuomioistuin tutkisi sen yksityiskohtaisemmin kuin sen on tutkittava asetuksen N:o 1896/2006 8 artiklan perusteella, vaikka sille ilmoitettaisiin tällaisen lausekkeen olemassaolosta eurooppalaista maksamismääräystä koskevassa hakemuslomakkeessa. Tästä syystä katson, että jos eurooppalaisen maksamismääräyksen hakija epäilee yleisiin sopimusehtoihin sisältyvän oikeuspaikkalausekkeen pätevyyttä tai tehokkuutta, se ei ole velvollinen vetoamaan siihen lomakkeessa hakiessaan eurooppalaista maksamismääräystä, koska näitä seikkoja ei voida missään tapauksessa käsitellä eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn yhteydessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Katson näin ollen, että näissä olosuhteissa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0041" ID="QS0041"/>poikkeuksellisena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>, jonka perusteella velallinen voi vaatia eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan perusteella, voidaan pitää vain sitä, että kyseinen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeeseen sisältyneisiin tietoihin, jotka ovat osoittautuneet vääriksi tai virheellisiksi tosiasiallisesti vasta jälkikäteen eli sen jälkeen, kun määräaika vastineen esittämiselle on päättynyt, vaikka nämä tiedot ovat ratkaisevia tuomioistuimen toimivallan kannalta, erityisesti silloin, kun hakija on laiminlyönyt mainita oikeuspaikkalausekkeen, josta sopimuspuolten oletetaan sopineen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Näin ollen katson, että Handelsgericht Wienin ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava siten, että nyt käsiteltävään asiaan liittyvissä olosuhteissa asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaa on tulkittava, luettuna yhdessä sen 25 perustelukappaleen kanssa, siten, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0042" ID="QS0042"/>poikkeuksellisena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>, jonka perusteella vastapuoli, jolle eurooppalainen maksamismääräys on annettu pätevästi tiedoksi, voi vaatia maksamismääräyksen uudelleen tutkimista tuomioistuimessa, ei voida pitää pelkästään sitä, että kyseinen maksamismääräys on annettu hakemuslomakkeeseen sisältyneiden väärien tai virheellisten tietojen perusteella, vaikka nämä tiedot ovat ratkaisevia tuomioistuimen toimivallan kannalta – erityisesti silloin, kun hakija on laiminlyönyt mainita oikeuspaikkalausekkeen, josta sopimuspuolten oletetaan sopineen –, tämän kuitenkaan rajoittamatta sitä mahdollisuutta, että velallinen kykenee osoittamaan kansallisessa tuomioistuimessa, että hän kykeni tosiasiallisesti saamaan tiedon siitä, että hakemuslomakkeeseen sisältyneet tiedot olivat vääriä tai virheellisiä, vasta vastineen esittämiselle kyseisen asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päättymisen jälkeen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="10"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>V</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Handelsgericht Wienille seuraavasti:</TXT><P>Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta <DATE ISO="20061212">12.12.2006</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaa on tulkittava nyt käsiteltävään asiaan liittyvissä olosuhteissa, luettuna yhdessä sen 25 perustelukappaleen kanssa, siten, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0043" ID="QS0043"/>poikkeuksellisena olosuhteena<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>, jonka perusteella vastapuoli, jolle eurooppalainen maksamismääräys on annettu pätevästi tiedoksi, voi vaatia maksamismääräyksen uudelleen tutkimista tuomioistuimessa, ei voida pitää pelkästään sitä, että kyseinen maksamismääräys on annettu hakemuslomakkeeseen sisältyneiden väärien tai virheellisten tietojen perusteella, vaikka nämä tiedot ovat ratkaisevia tuomioistuimen toimivallan kannalta – erityisesti silloin, kun hakija on laiminlyönyt mainita oikeuspaikkalausekkeen, josta sopimuspuolten oletetaan sopineen –, tämän kuitenkaan rajoittamatta sitä mahdollisuutta, että velallinen kykenee osoittamaan kansallisessa tuomioistuimessa, että hän kykeni tosiasiallisesti saamaan tiedon siitä, että hakemuslomakkeeseen sisältyneet tiedot olivat vääriä tai virheellisiä, vasta vastineen esittämiselle kyseisen asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päättymisen jälkeen.</P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>