|
24.9.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 340/178 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2021/1561,
annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0063/2021), |
|
A. |
ottaa huomioon, että kaikki unionin toimielimet ovat vastuussa unionin kansalaisille julkisten varojen käytöstä varmistaen samalla mahdollisimman suuren avoimuuden ja tätä kautta tehokkaan demokraattisen valvonnan; |
|
B. |
ottaa huomioon, että unionin strategisesta viestinnästä on tulossa tärkeä painopiste unionin asialistalla, mikä edellyttää, että unioni tarjoaa objektiivisia ja vankkoja narratiiveja, joilla torjutaan disinformaatiota ja parannetaan unionin selviytymiskykyä; |
|
C. |
katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolten tasa-arvo on otettava huomioon kaikkien unionin toimielinten sisäisissä organisaatio- ja hallintojärjestelmissä sekä niiden toimivaltaan kuuluvien toimintapolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; |
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen lukuun 9 ”Hallinto – monivuotisen rahoituskehyksen otsake 5” liittyvien huomautusten mukaan Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) koskevien tapahtumien otoksessa ei havaittu erityisiä ongelmia kolmantena peräkkäisenä vuonna eikä EUH:n vuotuisessa toimintakertomuksessa havaittu olennaista virhetasoa; |
|
2. |
panee merkille tilintarkastustuomioistuimen yleiset huomautukset sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän ja niihin liittyvien talousarviomäärärahojen kasvusta vuodesta 2012 vuoteen 2018; panee merkille, että EUH:n kohdalla kasvu johtui tehtävistä, kun EUH:lle annettiin uusia operationaalisia ja poliittisia vastuita erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, disinformaation torjunnan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta sekä kiireellisestä ensisijaisesta tarpeesta vahvistaa unionin edustustojen fyysistä ja tietoteknistä turvallisuutta; panee merkille, että EUH:n sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä kasvoi 322:sta 444:ään (38 prosenttia); tukee EUH:n pyrkimyksiä vahvistaa hallintoaan ja pyytää EUH:ta raportoimaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän lisäämisen tuloksista ja vaikutuksista; kannustaa EUH:ta laatimaan ja jakamaan suuntaviivoja palvelukseenottomenettelyjen toteuttamista koskevista parhaista käytännöistä avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi; |
|
3. |
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan tapoja antaa vastuuvapausmenettelyn yhteydessä lisätietoja muiden unionin toimielinten hallintomenoista; |
|
4. |
muistuttaa, että yleisesti ottaen tarkastustapa edellyttää tarkastustyön lisäämistä ja arviointien tarkempaa kohdentamista; kehottaa jälleen tarkastelemaan tarkemmin EUH:n hallintomenoja ja tukitoimia, erityisesti EUH:n kannalta yhä merkityksellisemmiksi tai jopa kriittisiksi käyvillä aloilla, kuten strateginen viestintäkapasiteetti ja tietotekniikka (esim. kyberturvallisuus), edustustojen yleisen turvallisuuspaketin tuloksellisuus, infrastruktuurit tai operaatioiden tukifoorumin varainhoito ja hallinnollinen tuki yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilitoimien yhteydessä; |
Henkilöresurssit
|
5. |
panee merkille kansainvälisessä ympäristössä kasvavan epävakauden ja ennennäkemättömien haasteiden lisääntymisen ja toteaa, että näiden johdosta unionilta vaaditaan yhä enemmän maailmanlaajuisia toimia; korostaa EUH:n keskeistä roolia unionin ulkopolitiikan toteuttamisessa; panee merkille, että EUH:n henkilöstöä ei ole lisätty sen entistä suurempaa roolia vastaavalle tasolle; kehottaa asettamaan käyttöön riittävästi henkilöresursseja, jotta unionin kansainvälisten toimien vaikuttavuus ei vaarannu; |
|
6. |
toteaa, että EUH:lla on merkittävä asema unionin ulkopolitiikan johdonmukaisuuden takaamisessa; korostaa myös tarvetta tarjota tarvittavat resurssit unionin tehokkaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan onnistunutta toteuttamista varten; |
|
7. |
kehottaa EUH:ta vahvistamaan itäisen kumppanuuden maissa ja Länsi-Balkanin maissa olevia unionin edustustoja ja perustamaan toimia paikallisille toimihenkilöille, jotka vastaavat lainsäädäntötyötä koskevasta raportoinnista, jotta voidaan lisätä unionin tietämystä naapurimaistaan ja niiden lähentymisestä unionin säännöstöön; korostaa, että näitä maita on avustettava uudistusten toteuttamisessa ja niiden kansalaisille on viestittävä tehokkaammin unionin politiikoista; korostaa, että on kehitettävä laaja-alaisempia yhteyksiä ja edistettävä yhteistyötä itäisen kumppanuuden maiden ja Länsi-Balkanin maiden alueilla toimivien unionin edustustojen välillä ja erityisesti on otettava käyttöön säännöllinen tietojen ja asiantuntemuksen vaihto ja muita menestyksekkäiksi osoittautuneita työskentelytapoja, jotta voidaan tarjota parasta mahdollista apua naapurimaille, jotka osallistuvat demokratiaa edistäviin EU:n kannalta myönteisiin uudistuksiin; kehottaa EUH:ta ryhtymään toimiin sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka johtavat hankinnoissa havaittuihin virheisiin, ja estämään asiaa koskevien sääntöjen rikkomisen tulevaisuudessa; |
|
8. |
pitää huolestuttavana EUH:n henkilöstön epätasapainoista maantieteellistä jakaumaa, sillä kyse on sitkeästä ongelmasta, joka koskee erityisesti edustustojen päälliköiden sekä keski- ja ylemmän johdon tehtäviä; panee merkille huomattavat erot väkiluvultaan osapuilleen samankokoisten maiden sekä Länsi- ja Itä-Euroopan maiden edustuksessa; korostaa, että EUH:n on kaikkien unionin toimielinten tavoin varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot ovat suhteellisesti edustettuina ja että huomioon otetaan hakijoiden pätevyys ja ansiot; vaatii EUH:ta parantamaan henkilöstönsä maantieteellistä tasapainoa, jotta se koostuu asianmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden edustajista ja jotta siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden kirjo virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaisesti; suhtautuu myönteisesti EUH:n pyrkimyksiin tiedottaa henkilöstön kokoonpano EU:n jäsenvaltioiden henkilöstöresurssiverkostolle, julkaista avoimet työpaikat ja edistää kansallisia toimia ehdokkaiden määrän lisäämiseksi; kehottaa EUH:ta raportoimaan kansallisuuksien jakautumisesta palkkaamisesta vastaavassa valintakomiteassa; pyytää EUH:ta toimittamaan henkilöstötilastot kansallisuuden mukaan luokiteltuina vuodelta 2019; |
|
9. |
panee merkille, että jäsenvaltioiden lähettämien kansallisten asiantuntijoiden määrä oli hienoisessa nousussa kahden vakaana pysyneen vuoden jälkeen: vuosina 2017 ja 2018 määrä oli 449, mutta vuonna 2019 se oli noussut 461:een; toteaa myös, että kansallisten siviiliasiantuntijoiden profiilit kehittyivät entistä erikoistuneemmiksi; panee tyytyväisenä merkille vuonna 2019 hyväksytyt uudet kansallisia asiantuntijoita koskevat toimintaperiaatteet sekä lukuisat toimenpiteet kansallisten asiantuntijoiden osuuden tasapainottamiseksi, ja toteaa, että näiden lisäksi uusia kansallisten asiantuntijoiden virkoja perustettiin ainoastaan tiettyjen alojen erityisasiantuntijoita varten; |
|
10. |
panee tyytyväisenä merkille EUH:n toimet vammaisia koskevan etenemissuunnitelman laatimiseksi ja EUH:n vammaispolitiikan kehittämiseksi ja pyytää EUH:ta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden politiikkojen kehittämisestä ja täytäntöönpanosta sekä korostaa, että on tärkeää edistää osallistavampaa työympäristöä näiden politiikkojen avulla; |
|
11. |
kannustaa EUH:ta täydentämään nykyisiä joustavia työjärjestelyjä suojaamalla henkilöstön jäsenten oikeuden olla tavoittamattomissa; |
Tasa-arvopolitiikka
|
12. |
panee tyytyväisenä merkille, että naisten osuus johtotehtävissä nousi 30,3 prosenttiin (eli 81 tehtävää) 27,1 prosentista vuonna 2018 ja 24,5 prosentista vuonna 2017; panee myös merkille edustustojen päälliköiksi nimitettyjen naisten osuuden kasvun vuodesta 2015, jolloin se oli 19,5 prosenttia, vuoteen 2019, jolloin se oli 27,7 prosenttia (38 päällikköä kaikkiaan 137:stä); toteaa jälleen tukevansa EUH:ta sen jatkaessa jäsenvaltioiden kanssa toimiaan naisehdokkaiden lisäämiseksi; panee merkille, että EUH:n koko henkilöstöstä naisten osuus on 47,7 prosenttia; muistuttaa, että sukupuolten tasapainoa olisi noudatettava myös EU:n erityisedustajien kohdalla, kun otetaan huomioon, että vain kaksi kahdeksasta erityisedustajasta on naisia; |
|
13. |
kehottaa EUH:ta edistämään nopeasti naisten osuuden lisäämistä ylemmässä johdossa ja keskijohdossa 50 prosentin tavoitteeseen, joka asetettiin sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa kolmannessa toimintasuunnitelmassa, ja pyrkimään tähän muun muassa asettamalla selkeän aikataulun ja toteuttamalla toimenpiteitä, joissa esitetään, milloin ja miten kyseinen tavoite saavutetaan; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa panemaan täytäntöön antamansa sitoumukset, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa ja naisten edustusta omassa yksikössään; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
14. |
panee merkille operatiiviset vaikeudet, joita EUH:lla on ollut EU:n edustustoverkoston varainhallinnossa erilaisten kriisitilanteiden vuoksi; toteaa, että kyseisillä tilanteilla saattaa olla merkittäviä talousarviovaikutuksia erityisesti tiettyjen hallintomenojen sekä turvallisuus- ja evakuointikustannusten kaltaisten menojen hallinnoinnin ja covid-19-pandemiaan liittyvien ylimääräisten logistiikkakustannusten johdosta; pyytää EUH:ta tiedottamaan nopeasti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle pandemian aiheuttamista talousarviovaikutuksista ja menoista; |
|
15. |
panee merkille, että EUH:n kokonaistalousarvio vuodelle 2019 oli 694,8 miljoonaa euroa (eli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018) ja että määrärahat jakautuivat siten, että EUH:n päätoimipaikan osuus oli 249,7 miljoonaa euroa ja edustustojen osuus 445,1 miljoonaa euroa; |
|
16. |
panee merkille, että varainhoitovuonna 2019 EUH:n tärkeimmät talousarviosuuntaukset koskivat määrärahojen lisäämistä, jotta voitiin ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vaikutus, vahvistaa alueellisten turvallisuusvastaavien ja edustustojen verkostoja, lisätä Euroopan unionin sotilasesikunnan (EUSE) ja kriisinhallinta- ja suunnitteluosaston (CMPD) henkilöstöä ja käsitellä tietoteknisiä valmiuksia koskevia tietoja ja suojattua viestintää; |
|
17. |
panee merkille, että päätoimipaikan talousarvio oli noin 250 miljoonaa euroa, josta 161,8 miljoonaa euroa (64,8 prosenttia) kohdennettiin henkilöstösääntöjen alaisen ja ulkopuolisen henkilöstön palkkojen ja muiden etuuksien maksuun, 32 miljoonaa euroa (13 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin ja 35,3 miljoonaa euroa (14 prosenttia) tietotekniikkajärjestelmiin, mukaan luettuina järjestelmät turvallisuusluokiteltuja tietoja varten, laitteisiin ja irtaimeen omaisuuteen; |
|
18. |
toteaa, että edustustojen 445,1 miljoonan euron suuruinen talousarvio jakautui seuraavasti: 129,2 miljoonaa euroa (29 prosenttia) henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkoihin, 161,7 miljoonaa euroa (36,3 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin, 71,6 miljoonaa euroa (16,1 prosenttia) ulkopuoliseen henkilöstöön ja ulkopuolisiin palveluihin, 37,8 miljoonaa euroa (8,5 prosenttia) muihin henkilöstömenoihin ja 44,7 miljoonaa euroa (10 prosenttia) muihin hallintomenoihin; |
|
19. |
kehottaa EUH:ta varmistamaan EU:n Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan edustuston pysyvän ja vakaan, unionin perussopimusten mukaisen aseman ja tarjoamaan sille sen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat henkilöresurssit ja aineelliset resurssit, erityisesti sääntelyn noudattamisen valvomiseksi; |
|
20. |
panee lisäksi merkille, että komissio osoitti EUH:lle 215,8 miljoonaa euroa (vuonna 2018: 196,4 miljoonaa euroa) unionin edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallintomenojen kattamiseen ja että tästä määrästä 49,6 miljoonaa euroa (sama määrä kuin vuonna 2018) saatiin komissiolta otsakkeen 5 mukaisista määrärahoista, 103,1 miljoonaa euroa (vuonna 2018: 91,8 miljoonaa euroa) toimenpideohjelmien hallintomenoista ja 63,1 miljoonaa euroa (vuonna 2018: 55 miljoonaa euroa) Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja erityisrahastoista; |
|
21. |
panee merkille, että vuosi 2019 oli neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin kaikkien edustustojen, myös EKR:n edustustojen, toimitilojen yhteiset yleiskustannukset (vuokrat, turvallisuus, siivous ja muut yleiskustannukset) rahoitettiin kokonaisuudessaan EUH:n budjettikohdista; |
|
22. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2019 EUH:n talousarvion maksusitoumusmäärärahojen toteutusaste nousi kaikkiaan 99,94 prosenttiin (99,9 prosenttia vuonna 2018) ja maksumäärärahojen toteutusaste 87,9 prosenttiin (84,8 prosenttia vuonna 2018); |
|
23. |
panee merkille, että kaikkien EUH:n hallinnollisen talousarvion sisällä tehtyjen siirtojen arvo oli 20,8 miljoonaa euroa (30,8 miljoonaa euroa vuonna 2018), mikä vähensi EUH:n edustustojen talousarviota 1,6 miljoonalla eurolla ja lisäsi päätoimipaikan talousarviota vastaavalla määrällä; |
|
24. |
toteaa, että talousarviohallintoa monimutkaistaa entisestään se, että edustustoissa työskentelevään komission henkilöstöön liittyvät toimet rahoitetaan monesta budjettikohdasta (komission talousarvion sisältyvistä 34:stä eri kohdasta sekä EKR:n varoista); kehottaa EUH:ta harkitsemaan talousarvioraportointinsa rakenteen parantamista, jotta tätä monimutkaisuutta voidaan vähentää; |
|
25. |
kannustaa siksi EUH:ta jatkamaan keskusteluja komission kanssa siitä, miten budjettinimikkeistöä ja budjettikohtia voitaisiin mahdollisuuksien mukaan virtaviivaistaa EUH:n yleisen talousarviohallinnon helpottamiseksi; katsoo, että tulevalla monivuotisella rahoituskehyksellä ja siihen liittyvällä budjettinimikkeistön ja -kohtien suunnittelun ja rakenteen kehittämisellä olisi nopeutettava tätä talousarvion yksinkertaistamis- ja järkeistämisprosessia; katsoo, että tällainen kehitys todennäköisesti parantaisi talousarviomenojen valvontaa ja minimoisi virheriskin; panee merkille EUH:n vuoden 2020 alussa tekemän, kauaskantoista yksinkertaistamista koskevan ehdotuksen; panee merkille, että tämä ehdotus on siirretty vuoteen 2022 meneillään olevan Covid-19-pandemian vuoksi, mutta että EUH on esittänyt komissiolle toisen yksinkertaistamisehdotuksen syyskuussa 2020; |
|
26. |
panee tyytyväisenä merkille kaikki aloitteet, joita on tehty EUH:n eri hallintomenettelyjen hallinnoinnin parantamiseksi asteittain, mikä näkyy myös EUH:n organisaatiokaavion mukauttamisessa; toistaa tukevansa Innovative 2019 -aloitetta ja kannustaa myös EUH:ta kehittämään edelleen erilaisia riskikartoituksiaan ja niihin liittyviä lieventäviä toimia sekä kartoittamaan kaikki olemassa olevat oikeusperustat, jotta voidaan varmistaa tehokkaampi sisäinen päätöksenteko; |
|
27. |
kehottaa EUH:ta kuvaamaan tulosperusteista hallinnointikehystään paremmin seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa sen eri hallinnonalojen asianmukaisten keskeisten tulosindikaattoreiden perusteella, mukaan lukien niihin liittyvä henkilöresurssien määrä, jotta voidaan paremmin arvioida EUH:n poliittisten tavoitteiden saavuttamista; |
|
28. |
panee merkille, että EUH päätti keskittää tiettyjen prosessien hallinnoinnin uudelleen, jotta niitä sovellettaisiin edustustoissa yhdenmukaisesti ja jotta voitaisiin lieventää toistuvia toiminnallisia heikkouksia ja optimoida rahoitustoimien hallinnointi; suhtautuu myönteisesti näihin toimiin ja EUH:n käytännön aloitteisiin ja vastauksiin, joissa otetaan huomioon talousarvion valvontaviranomaisen aiemmin esittämät huolenaiheet; |
|
29. |
katsoo, että asianmukaisiksi hallintomalleiksi ja vastauksiksi katsotaan ennen kaikkea se, että on perustettu arvoltaan merkittäviä hankintamenettelyjä hoitava keskusyksikkö, ja se, että edustustoissa käytetään globaaleja hankintoja, kun otetaan huomioon joidenkin edustustojen suuri työtaakka ja henkilöstövaje ja tarve keskittyä poliittiseen työhön; |
|
30. |
katsoo, että hankintojen ja budjettihallinnon digitalisointi on avainasemassa; palauttaa mieliin, että asiakirjojen hallinnointi on yksi edellisessä sisäisen valvonnan tutkimuksessa yksilöidyistä heikoimmista osatekijöistä, johon kaikkien EUH:n sidosryhmien on kiinnitettävä säännöllisesti huomiota institutionaalisen muistin parantamiseksi ja hallintotoimien jäljitettävyyden edistämiseksi; kehottaa siksi EUH:ta parantamaan digitaalisia järjestelmiään ja asiakirjojen hallinnointia ja ottamaan käyttöön edistyneitä hallinnointi- ja arkistointivälineitä sekä mahdollisuuksien mukaan paperittomia asiakirjojen hallinnointiprosesseja; |
|
31. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että EUH käyttää ilmaisia ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja aina kun se on mahdollista; |
|
32. |
kannustaa EUH:ta noudattamaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suosituksia neuvotella uudelleen toimielinten yhteinen lisenssisopimus ja toimeenpanosopimus, jotka allekirjoitettiin unionin toimielinten ja Microsoftin välillä vuonna 2018, siten, että tavoitteena on saavuttaa digitaalinen itsenäisyys, välttää riippuvuussuhteen syntyminen yhteen toimittajaan ja hallinnan puute sekä varmistaa henkilötietojen suoja; |
|
33. |
tukee EUH:n pyrkimyksiä optimoida varainhoitoaan varainhoitoasetuksen mukaisesti; ymmärtää, että etenkin edustustojen hallinnoinnissa tarvitaan tiettyä toiminnallista joustoa, jotta vältetään keskeytykset edustustojen toiminnassa; muistuttaa kuitenkin, että päätoimipaikan on edelleen valvottava tiukasti kaikkia väliaikaisia operatiivisia järjestelyjä eli edustustojen apulaispäälliköiden mahdollisuutta toimia edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä, jotta voidaan varmistaa edustustojen toiminnan tehokas jatkuvuus ja komission toimintatalousarvion toteuttaminen; |
|
34. |
korostaa, että on tärkeää jatkaa varainhoidon ja hallinnon järkeistämistä ja nykyaikaistamista; suhtautuu myönteisesti käynnissä oleviin keskusteluihin EUH:n talousarvion yksinkertaistamisesta; huomauttaa tässä yhteydessä, että EUH:n on jatkettava toimiaan budjettikohtien yksinkertaistamiseksi; kehottaa nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan EUH:n hallintoa myös panemalla ”Innovative 2019” -hanke täysimääräisesti täytäntöön; |
Laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden valvonnan vaikuttavuus
|
35. |
panee merkille maksusitoumusten ja maksujen ennakkotarkastuksissa havaittujen poikkeamien määrän (308 virhettä 1 193 maksusitoumuksessa ja 394 virhettä 2 119 maksussa); on huolissaan siitä, että kummassakin tapauksessa virheet olivat luonteeltaan hallinnollisia eli maksusitoumusten määrät olivat virheellisiä tai ennakkotarkastusta varten esitettyjen maksujen tositteita puuttui; panee merkille, että tammikuusta 2020 lähtien on pantu täytäntöön poikkeavien koodien tarkistettu luettelo, jonka avulla virhetyyppi pyritään määrittämään paremmin; kehottaa EUH:ta tutkimaan ja ratkaisemaan hallinnollisia virheitä ja raportoimaan parlamentille edistymisestään; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin vähentää virhetasoa yleisesti; |
|
36. |
panee merkille, että vuodesta 2018 lähtien kehitetyssä EUH:n jälkitarkastusmenetelmässä on edistytty ja sitä on parannettu jatkuvasti sisäisen satunnaisotannan perusteella, ja toteaa myös, että virhetasot on ilmoitettu henkilöstömenoihin liittyvien käyttökustannusten pääosa-alueittain eli infrastruktuuri- ja muiden toimintamenojen, turvallisuusmenojen sekä tietotekniikka- ja televiestintämenojen mukaan; |
|
37. |
panee merkille, että EUH:n ja tilintarkastustuomioistuimen tulkinnat hankintamenettelyihin liittyvien menettelyvirheiden kvantifioinnista vaihtelevat edelleen; katsoo, että tätä olisi seurattava edelleen seuraavan varainhoitovuoden aikana, jotta voidaan tarkentaa EUH:n hallinnollisen talousarvion hallinnoinnissa tapahtuneiden virheiden taloudellista olennaisuutta koskevaa arviointia; |
|
38. |
pyytää EUH:ta toimittamaan varainhoitovuotta 2019 koskevan seurantakertomuksen varainhoitoasetuksen 262 artiklan mukaisesti; |
Strategiset viestintätoimet
|
39. |
panee tyytyväisenä merkille EUH:n strategisen viestintäkapasiteetin ja välineistön vahvistamisen disinformaatio- ja hybridiuhkien torjumiseksi perustamalla kolme työryhmää itäistä ja eteläistä aluetta ja Länsi-Balkania varten sekä EUH:n osallistumisen unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden väliseen varhaisvaroitusjärjestelmään; kehottaa EUH:ta jatkamaan tällaisen toimintapolitiikan kehittämistä parlamentin uuden ulkomaista sekaantumista käsittelevän erityisvaliokunnan kanssa sen valmiuksien parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille EUH:n ja useiden Euroopan parlamentin yhteystoimistojen välisen yhteistyön disinformaation torjumiseksi Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvän kampanjoinnin yhteydessä; |
|
40. |
korostaa, että tahallisen, laajamittaisen ja järjestelmällisen disinformaation leviäminen on akuutti strateginen haaste unionin julkiselle diplomatialle, johon olisi osoitettava riittävät taloudelliset, tietotekniset ja henkilöresurssit lyhyellä aikavälillä; tukee poliittisen päätöksenteon, julkisen diplomatian ja strategisen viestinnän välisen yhteyden vahvistamista; |
|
41. |
korostaa strategisen viestinnän tarvetta vihamielisen häirinnän torjumiseksi, ulkomainen propaganda ja disinformaatio mukaan luettuina; korostaa EUH:n strategisen viestinnän työryhmän merkitystä ja kehottaa perustamaan erilliset strategisen viestinnän työryhmät käsittelemään Kiinasta ja Lähi-idästä, erityisesti Iranista, lähtöisin olevaa häirintää ja myöntämään työryhmille lisää niiden tarvitsemia taloudellisia ja henkilöresursseja; korostaa, että strategiseen viestintään on sisällytettävä covid-19-pandemiaa koskevan disinformaation torjunta; |
|
42. |
pitää tärkeänä ylläpitää turvallisuuden kulttuuria kaikissa yksiköissä varmistamalla, että EUH:lla on riittävästi henkilöstöä ja että se noudattaa asianmukaisia menettelyjä ja että sillä on tarvittava infrastruktuuri, välineet (myös tietotekniset välineet) ja määrärahat, jotta se voi hoitaa kriittiset ja olennaiset tehtävänsä odottamattomissa tai kriisitilanteissa; kehottaa vähentämään erityisesti kyberturvallisuuteen liittyviä turvallisuusriskejä lisäämällä turvatoimia, joilla suojataan EUH:n digitaalista infrastruktuuria ulkoisilta uhkilta ja hyökkäyksiltä; |
Johdon vahvistuslausuma
|
43. |
panee merkille, että vain kaksi edustustoa, Syyrian edustusto (vuodesta 2017) ja Djiboutin edustusto, esitti perusteltuja varaumia hallintomenojensa hallinnoinnista, erityisesti hankintoihin liittyvistä kysymyksistä; kehottaa EUH:ta ryhtymään tarvittaviin toimiin näiden kysymysten tutkimiseksi; |
|
44. |
kehottaa EUH:ta antamaan lisätietoja tarkastusohjelmaa koskevassa EUH:n vuotuisessa toimintakertomuksessa, jotta saadaan yleiskuva unionin edustustojen tuloksellisuudesta ja toiminnasta; katsoo myös, että on hyödyllistä havainnollistaa paremmin edustustojen tarkastusten niveltämistä EUH:n varmennuskehykseen ja osoittaa, miten tarkastusten tulosten ja suositusten käyttö on parantanut edustustojen työskentelymenetelmien johdonmukaisuutta, yhtenäisyyttä ja tehokkuutta; korostaa, että on tärkeää analysoida varainhoidon tehokkuutta ja oikeellisuutta edustustoissa; |
Petosten ehkäisy ja havaitseminen
|
45. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että EUH mukauttaa jatkuvasti petostentorjuntastrategiaansa yhdessä kaikkien ulkosuhteiden pääosaston osastojen kanssa ja erityisessä muodossa OLAFin kanssa; korostaa, että on toteutettava kaikki tarvittavat toimet tietojen jakamiseksi ja vaihtamiseksi niiden toiminnallisista haasteista, jotta voidaan paremmin tunnistaa riskialttiit alueet niiden toiminnassa ja ohjelmissa; kehottaa EUH:ta määrittämään mahdolliset erityiset politiikan alat, joilla voitaisiin tarvita tiiviimpää yhteistyötä OLAFin kanssa petosten tehokkaan ehkäisemisen varmistamiseksi; |
|
46. |
panee tyytyväisenä merkille yhteisten suuntaviivojen määrittelyn ja toteaa, että ne virallistettiin erityisessä ulkosuhteita koskevassa petostentorjuntastrategiassa, ja katsoo tämän merkitsevän merkittävää parannusta; muistuttaa, että nämä suuntaviivat on jaettava kaikille edustustojen päälliköille ja niitä on arvioitava säännöllisesti tehtäessä selvitystä sisäisen valvonnan kehyksen tilanteesta ja perusteellista riskien kartoitusta; panee merkille, että vuonna 2019 ei ilmoitettu yhdestäkään väärinkäytösten paljastamistapausta koskevasta epäilystä; |
|
47. |
panee merkille, että EUH on ilmoittanut OLAFille kahdesta tapauksesta ja että sille ilmoitettiin viiden OLAFin tutkimuksen tulokset vuonna 2019; kehottaa EUH:ta yksilöimään selkeästi politiikan alat, joihin kohdistuu riskejä ja mahdollisia eturistiriitoja, ja lisäämään edustustojen päälliköiden tietoisuutta niistä; panee merkille, että 12 prosenttia edustustoista ilmoitti havainneensa petosriskiin liittyviä muutoksia ja että petosten havaitsemista koskevan koulutuksen kysyntä kasvoi (46 prosenttia edustustoissa ja 35 prosenttia päätoimipaikan osastoissa); |
|
48. |
pyytää, että EUH ryhtyy kehittämään tulevaa kahdenvälistä yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston kanssa ja sisällyttää sen osaksi yleistä petostentorjuntastrategiaansa; muistuttaa, että varainhoitoasetuksen 123 artiklassa säädetään sisäisen tarkastuksen seurantakomitean perustamisesta, jotta varmistetaan EUH:n sisäisen tarkastajan riippumattomuus, sisäisen tarkastuksen toiminnon seuranta sekä annettujen suositusten tehokas seuranta; |
Eettiset toimintapuitteet
|
49. |
kehottaa EUH:ta parantamaan henkilöstön tietoisuutta ja käsitystä sen eettisistä toimintapuitteista ja kulttuurista tiedottamalla asianmukaisesti eettisistä kysymyksistä; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, tietävätkö henkilöstön jäsenet, miten epäeettisestä käyttäytymisestä ilmoitetaan, ja siihen, että heidän olisi voitava tuntea olonsa turvallisemmaksi; korostaa, että sen vuotuisessa riskinhallintamenettelyssä on tärkeää tunnistaa, arvioida ja hallita etiikkaan liittyviä riskejä; |
|
50. |
kannustaa EUH:ta ryhtymään kiireesti toimiin järjestääkseen henkilöstölleen järjestelmällisiä koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia asianmukaisesta toimintatavasta (etiikka, petostentorjunta, korruption torjunta, häirinnän torjunta ja luottamuksellisuuden asteet); katsoo, että tällaisten tilaisuuksien olisi oltava osa uusien palvelukseen otettujen työntekijöiden pakollista perehdytystä; |
|
51. |
katsoo myös, että eettiset normit on otettava huomioon, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat ja sisäisen arkaluonteisen työtiedon vuotaminen; tukee EUH:n eettisten suuntaviivojen määritelmää, jossa otetaan huomioon edustustoissa tehtävän työn erityispiirteet, jotta voidaan pienentää unionille ja EUH:lle, erityisesti edustustojen päälliköille, aiheutuvaa maineriskiä; |
|
52. |
suosittelee painokkaasti, että EUH liittyy palvelutasosopimuksen pohjalta EU:n avoimuusrekisteriin; |
|
53. |
korostaa, että EUH:n on noudatettava täysimääräisesti väärinkäytösten paljastamista koskevia komission suuntaviivoja ja erityisesti suojeltava vilpittömässä mielessä toimivia väärinkäytösten paljastajia kaikenlaiselta vahingoittamiselta; |
Eturistiriidat
|
54. |
korostaa, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset eturistiriidat ja pyöröovi-ilmiöstä johtuvat eturistiriidat ovat toistuvia ongelmia unionin toimielimissä; kehottaa EUH:ta soveltamaan henkilöstösääntöjä ja erityisesti niiden 16 artiklaa ja muita sovellettavia sääntöjä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti, jotta vältetään erityisesti muun muassa johtaviin virkamiehiin ja kansallisiin asiantuntijoihin liittyvät eturistiriidat; pitää huolestuttavina viimeaikaisia pyöröovitapauksia ja kehottaa EUH:ta tarkastelemaan järjestelmällisesti mahdollisia ongelmallisia siirtymisiä yksityiselle sektorille tai kolmansien maiden organisaatioihin ja seuraamaan edelleen entisten korkeiden virkamiesten ammatillista toimintaa pakollisen karenssiajan loppuun asti; |
|
55. |
pitää erittäin valitettavana, että EUH ei ole julkaissut entisten korkeiden virkamiesten ammatillista toimintaa koskevia päätöksiään kuuteen vuoteen, mukaan lukien vuosi 2019, laiminlyöden siten henkilöstösääntöjen 16 artiklan mukaisia velvoitteitaan; suhtautuu myönteisesti siihen, että se on alkanut julkaista niitä vuonna 2020 ja että se julkaisee taannehtivasti aiempien vuosien päätöksiä; vaatii tässä yhteydessä, että EUH julkaisee tästä eteenpäin entisten korkeiden virkamiesten ammatillista toimintaa koskevat päätöksensä vuosittain ja että EUH seuraa jatkuvasti, noudattavatko he heille asetettuja ehtoja, ja ryhtyy tarvittaessa päättäväisiin toimiin näiden ehtojen noudattamisen varmistamiseksi; |
|
56. |
panee merkille, että EUH soveltaa kieltoa ylemmän johdon palvelussuhteen päättymisen jälkeisen kahden vuoden karenssiajan ensimmäisen kahdentoista kuukauden ajan; muistuttaa, että luottamuksellisuutta koskeva velvoite on keskeinen periaate, jota entisen henkilöstön on noudatettava; |
|
57. |
korostaa, että 16 artiklan perusteella EU:n toimielimet voivat hylätä entisen virkamiehen pyynnön saada ottaa vastaan tietty työ, jos rajoitukset eivät riitä suojelemaan toimielinten oikeutettua etua; pelkää, että palvelussuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevia ehtoja ei ole usein mahdollista panna täytäntöön; kannustaa näin ollen EU:n toimielimiä ja virastoja harkitsemaan kaikkien henkilöstösääntöjen 16 artiklan nojalla käytettävissä olevien välineiden hyödyntämistä; |
Kiinteistöpolitiikka
|
58. |
on tyytyväinen myönteiseen kehitykseen yhteisten tilojen käytössä, sillä niiden osuus edustustojen koko toimistopinta-alasta nousi 7 prosenttiin; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2019 EUH käynnisti 22 uutta tilojen yhteiskäyttöhanketta 68 edustustossa (yhteensä 115 yhteiskäyttösopimusta); panee merkille, että tällä hetkellä yhteiskäyttö koskee pääasiassa jäsenvaltioita ja kumppanimaita (43), EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastoa (20), muita EU:n virastoja, kuten EUIPO:ta, EASAa ja Frontexia (17), EIP:tä (15), EU:n erityisedustajia (10) ja YTPP-operaatioita EUBAM ja EUCAP (10); |
|
59. |
kannustaa EUH:ta jatkamaan tämänkaltaista resurssien yhdistämistä jäsenvaltioiden kanssa kiinteistöjen hallinnoinnissa ja kehittämään edelleen paikallista yhteistyötä kiinnittäen erityistä huomiota parhaaseen hinta-laatusuhteeseen, turvallisuuskysymyksiin sekä unionin imagoon ja näkyvyyteen sekä talousarvion optimointiin; |
|
60. |
panee tyytyväisenä merkille, että yhteiskäytön lisäämisen lisäksi kustannusten perintäjärjestelmä on konsolidoitu ja standardoitu keskittämällä entisestään yhteiskäytöstä saatavia tuloja ja soveltamalla hallinnollisia maksuja sovituissa palvelutasosopimuksissa; panee merkille, että vuonna 2019 tulot olivat noin 10 miljoonaa euroa; kehottaa EUH:ta esittämään yleiskatsauksen näiden tulojen jakamisesta avoimuuden varmistamiseksi; |
|
61. |
pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoja siitä, että vain pieni määrä EU:n edustustoista on vammaisille täysin esteettömiä; pyytää EUH:ta harkitsemaan, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ja jos paikallisessa lainsäädännössä sitä edellytetään, toimistojensa mukauttamista liikuntarajoitteisille henkilöille esteettömämmiksi; |
|
62. |
panee merkille, että EUH:n omistuksessa olevien toimistotilojen osuus pysyi edustustoissa vakaana 19 prosentissa ja että uusia hankintamahdollisuuksia on olemassa Argentiinassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa; panee merkille, että edustustoverkoston toimistorakennusten ja asuntojen vuokrakulut ovat 72,8 miljoonaa euroa ja päätoimipaikan toimistotilojen vuokrakulut 19,1 miljoonaa euroa; |
|
63. |
suhtautuu myönteisesti kiinteistöpolitiikan tarkistukseen ja pyytää, että parlamentille tiedotetaan aikanaan sen tärkeimmistä tuloksista, jotka liittyvät uudistettuun vertailuanalyysiin verrattuna jäsenvaltioiden nykyisiin vertailuarvoihin ja muihin kansainvälisiin järjestöihin; |
|
64. |
panee tyytyväisenä merkille, että EUH:n laatima toimintasuunnitelma EUH:n kiinteistöpolitiikkaa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2016 erityiskertomuksessa annettujen suositusten noudattamiseksi mahdollisti edistymisen, minkä tilintarkastustuomioistuin on pannut merkille; |
|
65. |
kehottaa EUH:ta edistämään edelleen niiden jäljellä olevien avointen suositusten täytäntöönpanoa, jotka koskevat tarvetta saada kokonaiskuva toimistoista ja asunnoista seuraamalla niiden markkinahintoja, ja aloittamaan keskipitkän aikavälin suunnitelman laatimisen nykyisen vuotuisen työasiakirjansa lisäksi; toteaa jälleen, että jokaista henkilöstön jäsentä kohti olisi oltava edelleen 35 neliömetriä toimistotilaa, mitä olisi käytettävä pysyvänä vertailukohtana, ja vammaisten henkilöiden esteetöntä pääsyä näihin tiloihin olisi arvioitava järjestelmällisesti tulevassa kiinteistösuunnittelussa tai uudelleensijoittamisissa; kehottaa EUH:ta tiedottamaan parlamentille mahdollisista lisäparannuksista; |
|
66. |
pitää valitettavana, että vuonna 2016 julkaistussa, EUH:n kiinteistöjen hallinnointia eri puolilla maailmaa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetyistä kahdeksasta suosituksesta vain yksi on pantu kokonaisuudessaan ja kolme on pantu suurimmaksi osaksi täytäntöön; kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön kaikki jäljellä olevat suositukset; |
Työympäristö
|
67. |
panee merkille, että sovitteluyksikölle ilmoitettujen, joko oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai erilaisia työpaikkakonflikteja koskevien tapausten määrä kasvoi 183:een vuonna 2019 (verrattuna 135 tapaukseen vuonna 2018); katsoo, että sovitteluyksikölle ilmoitettujen tapausten lisääntyminen on merkki sen asianmukaisesta toiminnasta; panee merkille, että vuonna 2020 tehtiin EUH:n sovitteluyksikköä koskeva uusi päätös, jolla vahvistetiin käytössä olevia mekanismeja; |
|
68. |
pitää valitettavana, että unionin edustustoissa on edelleen palkattomia harjoittelijoita; kannustaa EUH:ta varmistamaan, että harjoittelijoilla on riittävä toimeentulo; kehottaa EUH:ta noudattamaan Euroopan oikeusasiamiehen suositusta, jonka mukaan kaikille harjoittelijoille maksetaan vähintäänkin elinkustannukset kattava asianmukainen korvaus; suosittelee, että harjoittelijoita varten osoitetaan enemmän määrärahoja; |
Ympäristönäkökohdat
|
69. |
panee tyytyväisenä merkille, että EUH hyväksyi vuonna 2019 toimeksiannon perustaa päätoimipaikkaa varten ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jota on tarkoitus laajentaa edustustoverkostoon; kehottaa EUH:ta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet päätoimipaikan ja unionin edustustojen hiilijalanjäljen pienentämiseksi panemalla täytäntöön paperittomia prosesseja sekä keskittymällä energialähteiden yhdistelmäänsä ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. |