European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2025/4418

29.8.2025

Euroopan alueiden komitean lausunto

Viinialan kaupan pitämistä koskevat säännöt ja tukitoimenpiteet

(C/2025/4418)

Yleisesittelijä

:

Roberto CIAMBETTI (IT, ECR), Veneton aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirja(t)

:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2021/2115 ja (EU) N:o 251/2014 muuttamisesta viinialan ja maustettujen viinituotteiden tiettyjen kaupan pitämistä koskevien sääntöjen ja alakohtaisten tukitoimenpiteiden osalta

(COM(2025) 137 final)

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Asetusehdotus

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

(15 a)

Jäsenvaltioilla on lupa valita strategiasuunnitelmissaan raakana korjaamiseen liittyviä interventioita viinialalla. Viinialalla vallitsevan tilanteen ja tiettyjen alueiden ja jäsenvaltioiden rakenteellisen kriisin vuoksi on aiheellista säätää myös jäsenvaltioiden mahdollisuudesta sisällyttää raivaus ja tislaus vapaaehtoisiksi kriisitoimenpiteiksi. Tällä vaihtoehdolla luodaan yhteinen kehys, vältetään kilpailun vääristyminen ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset.

Muutosehdotus 2

Asetusehdotus

Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Viiniala on pitkälti riippuvainen lyhyiksi aikajaksoiksi palkatusta työvoimasta. Jäsenvaltioita olisi yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) 2023–2027 käyttöön otettujen sosiaalista ehdollisuutta koskevien säännösten mukaisesti kannustettava valvomaan turvallisuusnormien sekä osallistavien ja – myös taloudellisessa mielessä – asianmukaisten työolojen ja -ehtojen noudattamista niin viininviljelyn kuin viinin valmistuksenkin alalla.

Muutosehdotus 3

Asetusehdotus

Johdanto-osan 22 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan mukautua markkinasuuntauksiin ja hyödyntää tehokkaita markkinamahdollisuuksia, kolmansissa maissa toteutettaviin menekinedistämis- ja viestintätoimiin, jotka liittyvät markkina-alueiden vakiinnuttamiseen, myönnettävän tuen enimmäiskestoa olisi pidennettävä kolmesta viiteen vuoteen.

Jotta voidaan mukautua markkinasuuntauksiin ja hyödyntää tehokkaita markkinamahdollisuuksia, kolmansissa maissa toteutettaviin menekinedistämis- ja viestintätoimiin, jotka liittyvät markkina-alueiden vakiinnuttamiseen, myönnettävän tuen enimmäiskestoa olisi pidennettävä kolmesta viiteen vuoteen , ja samalla olisi myös tarjottava mahdollisuus jatkaa kyseisiä toimia vielä viiden vuoden ajan markkina-alueiden vakiinnuttamiseksi . Kolmansiin maihin kohdistuvia menekinedistämis- ja viestintätoimia harkittaessa on olennaista tehdä ero eri markkinoiden välillä saman maan sisällä.

Muutosehdotus 4

Asetusehdotus

Johdanto-osan 24 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta tuottajia voidaan tehokkaammin tukea ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, on aiheellista säätää jäsenvaltioiden mahdollisuudesta korottaa unionin taloudellisen avun enimmäismäärä investoinneille, joilla pyritään tähän tavoitteeseen, enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista.

Jotta tuottajia voidaan tehokkaammin tukea ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, on aiheellista säätää jäsenvaltioiden mahdollisuudesta korottaa unionin taloudellisen avun enimmäismäärä investoinneille sekä viinitilojen rakenneuudistukselle ja uusiin lajikkeisiin siirtymiselle , joilla pyritään tähän tavoitteeseen, enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista. Tuen yhteydessä olisi myös asetettava etusijalle agroekologiset käytännöt ja monipuolistamiseen tähtäävät strategiat, joilla rakennetaan pitkän aikavälin häiriönsietokykyä, kuten hiilen sitominen maaperään, seosviljely, veden uudelleenkäyttö ja kuivuutta kestävien lajikkeiden viljely, erityisesti Välimeren alueilla ja syrjäisimmillä alueilla.

Muutosehdotus 5

Asetusehdotus

1 artiklan 1 kohta

62 artiklan 3 kohdan 2 a alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Asetuksen (EU) 2021/2116 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ylivoimaisen esteen tapauksissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa edellä 1 kohdassa tarkoitettujen, 64 artiklan mukaisesti myönnettyjen lupien voimassaoloa voidaan jatkaa enintään 12 kuukaudella luvan alkuperäisen voimassaolon päättymispäivästä.

Muutosehdotus 6

Asetusehdotus

1 artiklan 2 kohta

63 artiklan 2 kohdan 3 alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Jäsenvaltiot voivat asettaa istutuslupien myöntämistä ja hallinnointia koskevia kriteerejä, jotta vältetään viinitarhojen pinta-alan kasvaminen alueilla ja markkinasegmenteillä, joilla on ylitarjontaa, ja asetetaan entistäkin enemmän etusijalle viinit, joilla on markkinamahdollisuuksia, kansallisten alakohtaisten strategioidensa ja kyseisillä alueilla sallittujen kriisitoimenpiteiden mukaisesti.

Muutosehdotus 7

Asetusehdotus

1 artiklan 2 kohta

63 artiklan 2 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)

rajoittaa lupien myöntämistä uusille istutuksille aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, joilla on perustelluissa kriisitapauksissa pantu täytäntöön viinin tislausta, raakana korjaamista tai raivausta koskevia kansallisia tai unionin toimenpiteitä.

c)

rajoittaa lupien myöntämistä uusille istutuksille aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, joilla on perustelluissa kriisitapauksissa pantu täytäntöön viinin tislausta, raakana korjaamista tai raivausta koskevia kansallisia tai unionin toimenpiteitä. Raakana korjaamisen perusteettoman soveltamisen välttämiseksi on vahvistettava selkeät, helposti sovellettavat ja todennettavissa olevat kriteerit sen määrittämiseksi, milloin rypäleterttujen katsotaan olevan kypsiä.

Edellä olevaa c alakohtaa sovellettaessa ’raakana korjaaminen’ tarkoittaa raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä alalta ei tule lainkaan satoa, lukuun ottamatta korjaamatta jättämistä, joka tarkoittaa kaupallisten rypäleiden korjaamatta jättämistä tavanomaisen tuotantosyklin lopussa. Jäsenvaltiot, jotka rajoittavat uusia istutuksia koskevien lupien myöntämistä aluetasolla ensimmäisen alakohdan b tai c alakohdan mukaisesti, voivat edellyttää, että tällaiset luvat käytetään kyseisillä alueilla.

Edellä olevaa c alakohtaa sovellettaessa ’raakana korjaaminen’ tarkoittaa raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä alalta ei tule lainkaan satoa, lukuun ottamatta korjaamatta jättämistä, joka tarkoittaa kaupallisten rypäleiden korjaamatta jättämistä tavanomaisen tuotantosyklin lopussa. Jäsenvaltiot, jotka rajoittavat uusia istutuksia koskevien lupien myöntämistä aluetasolla ensimmäisen alakohdan b tai c alakohdan mukaisesti, voivat edellyttää, että tällaiset luvat käytetään kyseisillä alueilla.

Muutosehdotus 8

Asetusehdotus

1 artiklan 3 kohta 66 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”Jäsenvaltio voi myös asettaa 1 kohdassa tarkoitettujen uudelleenistutuslupien myöntämiselle yhden tai useamman seuraavista edellytyksistä:

”Jäsenvaltio voi myös asettaa 1 kohdassa tarkoitettujen uudelleenistutuslupien myöntämiselle yhden tai useamman seuraavista edellytyksistä:

a)

lupa on käytettävä samalla maantieteellisellä alueella, jolla vastaavat raivatut viiniköynnökset sijaitsivat, jos viininviljelyn säilyttäminen kyseisellä maantieteellisellä alueella on perusteltua sosioekonomisten tai ympäristöön liittyvien syiden vuoksi;

a)

lupa on käytettävä samalla maantieteellisellä alueella, jolla vastaavat raivatut viiniköynnökset sijaitsivat, jos viininviljelyn säilyttäminen kyseisellä maantieteellisellä alueella on perusteltua sosioekonomisten tai ympäristöön liittyvien syiden vuoksi;

b)

on käytettävä ainoastaan sellaisia lajikkeita ja tuotantomenetelmiä, jotka eivät lisää keskimääräistä tuotosta raivattuihin viiniköynnöksiin verrattuna, tai ainoastaan tietyn alueen perinteisiä lajikkeita ja tuotantomenetelmiä, jos vastaava raivattu ala sijaitsee tuotantoalueella, jonka jäsenvaltio on katsonut kärsivän markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta; tai

(b)

lupaa ei saa käyttää tuotantoalueella, joka on eri kuin alue, jolla raivattu ala sijaitsee, jos jäsenvaltio on katsonut kyseisen eri tuotantoalueen kärsivän markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta.”

c)

lupaa ei saa käyttää tuotantoalueella, joka on eri kuin alue, jolla raivattu ala sijaitsee, jos jäsenvaltio on katsonut kyseisen eri tuotantoalueen kärsivän markkinoiden rakenteellisesta epätasapainosta.”

 

Perustelu

Ehdotus siitä, että uudelleenistutuslupien myöntämiselle asetettuihin edellytyksiin sisällytettäisiin jäsenvaltioiden mahdollisuus rajoittaa lupa koskemaan vain tiettyjä lajikkeita, on liian rajaava.

Muutosehdotus 9

Asetusehdotus

1 artiklan 5 kohta

119 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.   Liitteessä VII olevan II osan 1–11, 13, 15 ja 16 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, joita pidetään kaupan unionissa tai jotka on tarkoitettu vientiin, merkinnöissä ja esillepanossa on oltava seuraavat pakolliset tiedot:

1.   Liitteessä VII olevan II osan 1–11, 13, 15 ja 16 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, joita pidetään kaupan unionissa tai jotka on tarkoitettu vientiin, merkinnöissä ja esillepanossa on oltava seuraavat pakolliset tiedot:

”a)

rypäletuotteen luokka liitteessä VII olevan II osan mukaisesti. Liitteessä VII olevan II osan 1 ja 4–9 kohdassa määriteltyjen rypäletuotteiden luokkien osalta, jos tällaisille tuotteille kokonaisuudessaan tai osalle niistä on tehty alkoholin poistamista koskeva käsittely liitteessä VIII olevan I osan E jakson mukaisesti, luokassa on mainittava:

”a)

rypäletuotteen luokka liitteessä VII olevan II osan mukaisesti. Liitteessä VII olevan II osan 1 ja 4–9 kohdassa määriteltyjen rypäletuotteiden luokkien osalta, jos tällaisille tuotteille kokonaisuudessaan tai osalle niistä on tehty alkoholin poistamista koskeva käsittely liitteessä VIII olevan I osan E jakson mukaisesti, luokassa on mainittava:

i)

ilmaisu ”alkoholiton”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia; tähän voidaan lisätä ilmaisu ”0,0 %”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,05 tilavuusprosenttia;

i)

ilmaisut ”alkoholi poistettu”, ”ilman alkoholia” tai ”alkoholiton”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia; vaihtoehtoisesti tähän voidaan lisätä ilmaisu ”0,0 %”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,05 tilavuusprosenttia;

ii)

ilmaisu ” vähäalkoholinen ”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on yli 0,5 tilavuusprosenttia ja vähintään 30 prosenttia alle luokan todellisen vähimmäisalkoholipitoisuuden ennen alkoholin poistamista;”

ii)

ilmaisu ” alkoholi poistettu osittain ”, jos tuotteen todellinen alkoholipitoisuus on yli 0,5 tilavuusprosenttia ja vähintään 30 prosenttia alle luokan todellisen vähimmäisalkoholipitoisuuden ennen alkoholin poistamista;”

Perustelu

Ilmaisu ”vähäalkoholinen” on epätäsmällinen, ellei sitä käytetä yhdessä ilmaisun ”alkoholi poistettu osittain” kanssa. Alkoholipitoisuuteen liittyvä viittaus ”vähintään 30 prosenttia alle” on välttämätön lainsäädäntöön kirjattuna viitearvona, sillä muussa tapauksessa vähäistä puolen tilavuusprosentin vähennystä pidettäisiin jo alkoholin poistamisena.

Muutosehdotus 10

Asetusehdotus

1 artiklan 7 kohta

167 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”1.   Viinin sekä rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, joista ne ovat peräisin, yhteismarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja vakauttamiseksi tuottajajäsenvaltiot voivat vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan sääntelemiseksi, mukaan lukien enimmäistuotosten asettaminen ja varastojen hallintaa koskevien sääntöjen asettaminen. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon 152 ja 154 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen tuottaja organisaatioiden tai 157 ja 158 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden tekemät ehdotukset, kun tällaisten organisaatioiden katsotaan edustavan viinialaa 164 artiklan 3 kohdan mukaisesti talousalueella tai talousalueilla, jolla tai joilla sääntöjä on tarkoitus soveltaa.”

”1.   Viinin sekä rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, joista ne ovat peräisin, yhteismarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja vakauttamiseksi tuottajajäsenvaltiot voivat vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan sääntelemiseksi, mukaan lukien enimmäistuotosten asettaminen ja varastojen hallintaa koskevien sääntöjen asettaminen. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon asetuksen (EU) 2024/1143 33 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen tuottaja ryhmien tai 157 ja 158 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden tekemät ehdotukset, kun tällaisten organisaatioiden katsotaan edustavan viinialaa 164 artiklan 3 kohdan mukaisesti talousalueella tai talousalueilla, jolla tai joilla sääntöjä on tarkoitus soveltaa.”

Muutosehdotus 11

Asetusehdotus

1 artiklan 8 kohta

216 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut maksut eivät saa ylittää tapauksen mukaan tuotteen ja asianomaisen toimen kustannuksia, joihin luetaan mukaan kannustin toteuttaa tällainen toimi kriisin ratkaisemiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut maksut eivät saa ylittää tapauksen mukaan tuotteen ja asianomaisen toimen kustannuksia, joihin luetaan mukaan kannustin toteuttaa tällainen toimi kriisin ratkaisemiseksi. Tässä kohdassa tarkoitettuihin kriisitoimenpiteisiin osoitettujen varojen saajat eivät voi saada tukea samoihin asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisiin raakana korjaamista, tislausta tai raivausta koskeviin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan samoilla hehtaareilla.

Muutosehdotus 12

Asetusehdotus

1 artiklan 9 kohta

Liitteessä VII olevan II osan johdantolauseen toinen alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 4 ja 7 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvia rypäletuotteita voidaan saada myös toisen käymisen avulla tai lisäämällä hiilidioksidia 1 kohdassa tarkoitettuihin viineihin, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain.

Rypäletuotteita, jotka kuuluvat

i)

edellä 4 , 5 ja 8 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin , voidaan saada 1 kohdassa tarkoitettujen viinien, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain, toisen käymisen avulla ,

 

ii)

edellä 7 ja 9 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin, voidaan saada lisäämällä hiilidioksidia 1 kohdassa tarkoitettuihin viineihin, joista on poistettu alkoholi tai joista alkoholi on poistettu osittain .

 

iii)

Suosittaa arvioimaan tarkemmin alkoholin kaksinkertaista poistamista koskevien prosessien ympäristövaikutuksia, sillä ne vaativat enemmän energiaa ja resursseja.

 

 

Muutosehdotus 13

Asetusehdotus

3 artiklan 1 kohta

Liitteessä VII olevan II osan 2 alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

Muutetaan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a)

korvataan i alakohta seuraavasti:

(a)

korvataan i alakohta seuraavasti:

”i)

jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksymien viinialan toimialakohtaisten organisaatioiden tai suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä asetuksen (EU) 2024/1143* mukaisesti hallinnoivien tuottajaryhmien toteuttamat toimet, joilla pyritään vahvistamaan unionin viinitilojen mainetta edistämällä viinimatkailua tuotantoalueilla;”

”i)

jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hyväksymien viinialan toimialakohtaisten organisaatioiden tai suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä asetuksen (EU) 2024/1143* mukaisesti hallinnoivien tuottajaryhmien tai yksittäisten maatilojen toteuttamat toimet, joilla pyritään vahvistamaan unionin viinitilojen mainetta edistämällä viinimatkailua tuotantoalueilla;”

( b )

lisätään ensimmäisen alakohdan jälkeen toinen alakohta seuraavasti: ”Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa jäsenvaltiot voivat vahvistaa YMP:n strategiasuunnitelmassaan erityisiä maatalous-, viininviljely- tai muita edellytyksiä, joilla varmistetaan, että tämän interventiotyypin kohteena olevan viinitarhan sato ei kasva uusiin lajikkeisiin siirtymisen , viinitarhan uudelleensijoittamisen , viinitarhojen uudelleenistuttamisen tai viinitilan hoitotekniikoiden parantamisen jälkeen.”

(b)

lisätään 1 kohtaan uusi alakohta: ”(n) viiniviljelmien vapaaehtoinen raivaus”;

(c)

toisesta alakohdasta tulee kolmas alakohta, ja se korvataan seuraavasti: ”Ensimmäisen alakohdan k alakohtaa sovelletaan vain viineihin, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike. Markkina-alueiden vakiinnuttamiseen tähtäävien menekinedistämis- ja viestintätoimien pidentämätön enimmäiskesto on rajattava viiteen vuoteen, ja ne voivat liittyä ainoastaan alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskeviin unionin laatujärjestelmiin.”

(c)

lisätään ensimmäisen alakohdan jälkeen toinen alakohta seuraavasti: ”Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa jäsenvaltiot voivat asettaa YMP:n strategiasuunnitelmassaan erityisiä maatalous-, viininviljely- tai muita edellytyksiä, joilla varmistetaan, että tämän interventiotyypin kohteena olevan viinitarhan sato ei kasva uusiin lajikkeisiin siirtymisen tai viinitarhan uudelleensijoittamisen jälkeen. Asia voidaan tarkistaa jo intervention tukikelpoisuuden arvioinnin yhteydessä. ”

 

(d)

toisesta alakohdasta tulee kolmas alakohta, ja se korvataan seuraavasti: ”Ensimmäisen alakohdan k alakohtaa sovelletaan vain viineihin, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike. Markkina-alueiden vakiinnuttamiseen tähtäävien menekinedistämis- ja viestintätoimien pidentämätön enimmäiskesto on rajattava viiteen vuoteen, ja ne voivat liittyä ainoastaan alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskeviin unionin laatujärjestelmiin.”

Muutosehdotus 14

Asetusehdotus

3 artiklan 2 kohta

Liitteessä VII olevan II osan 2 alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2)

Muutetaan 59 artikla seuraavasti:

(2)

Muutetaan 59 artikla seuraavasti:

(a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

(a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin saa olla enintään

”2.   Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin saa olla enintään

a)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;

a)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;

b)

40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;

b)

40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;

c)

75 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

c)

75 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

d)

65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY** tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytyille tuottajaorganisaatioille . Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita ja joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen. Unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen”***.”

d)

65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY** tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja osuustoiminnallisille yrityksille ja muille yhteenliittymämuodoille . Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita ja joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen. Unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen”***.”

b)

Lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

b)

Lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan m alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan kuitenkin korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen.”

”Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan m alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan kuitenkin korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen.”

(c)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

(c)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuihin innovaatioihin saa olla enintään

”6.   Unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuihin innovaatioihin saa olla enintään

a)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;

a)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla;

b)

40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;

b)

40 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;

c)

80 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

c)

80 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

d)

65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytyille tuottajaorganisaatioille. Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita ja joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen. Unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen”.”

d)

65 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä unionin taloudellista apua myönnetään enimmäismääräisenä ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitetuille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytyille tuottajaorganisaatioille. Se voidaan kuitenkin myöntää kaikille yrityksille syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla. Ensimmäisessä alakohdassa säädetyt unionin taloudellisen avun enimmäistasot puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita ja joiden palveluksessa on alle 750 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin taloudellinen apu 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista investointikustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit, jotka liittyvät 57 artiklan b alakohdassa vahvistettuun ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan tavoitteeseen. Unionin taloudellista apua ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään komission tiedonannossa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen”.”

Perustelu

Kaikkia tuottajaorganisaatioita eli hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ohella myös kaikentyyppisiä tuottajien yhteenliittymiä, mm. osuuskuntia, maataloustuotteiden jalostuksen alalla toimivia yrityksiä ja muita vastaavia tahoja olisi kohdeltava yhdenvertaisesti. Näin kannustettaisiin tuottajia osallistumaan arvoketjuun.

Muutosehdotus 15

Asetusehdotus

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rypäletuotteita, jotka on merkitty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 119 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen virkkeen mukaisesti ennen [...] päivää [...]kuuta [...] [päivämäärä – 18 kuukautta voimaantulopäivästä] , voidaan edelleen saattaa markkinoille, kunnes varastot loppuvat.

Rypäletuotteita, jotka on merkitty asetuksen (EU) N:o 1308/2013 119 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen virkkeen mukaisesti , ja maustettuja viinituotteita, jotka on merkitty asetuksen (EU) N:o 251/2014 5 artiklan mukaisesti, voidaan edelleen saattaa markkinoille, kunnes varastot loppuvat , kunhan merkinnät on tehty ennen [...] päivää [...]kuuta [...] [päivämäärä – 18 kuukautta voimaantulopäivästä] .

 

Etikettejä, jotka on painettu laillisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voidaan edelleen käyttää rypäletuotteiden ja maustettujen viinituotteiden kaupan pitämiseen, kunnes varastot loppuvat.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Taustaa

1.

huomauttaa, että Euroopan viiniala on yksi taloudellisista, tuotannollisista ja kulttuurisista pilareista Euroopan unionin yleisessä kontekstissa.

2.

toteaa, että Euroopan unionin tuotannon arvioitiin olevan 138,3 miljoonaa hehtolitraa vuonna 2024 (–3,5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna).

3.

muistuttaa, että viini on monilla Euroopan alueilla talouden moottori, matkailuvaltti, kulttuuri- ja maantieteellisen perinnön ilmentymä, identiteetin määrittäjä ja yhteiskunnallinen tekijä ja että se on edelleen maaseudun talouden ja identiteetin keskeinen pilari.

4.

kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan viinialan on pysyttävä kilpailu- ja häiriönsietokykyisenä ja oltava elinkykyinen taloudellinen voima tulevinakin vuosikymmeninä.

5.

painottaa ilmastonmuutoksen merkittäviä vaikutuksia viinialaan: vesistressi, epäsuotuisat sääolot, sienitautiepidemioiden puhkeaminen ja vähäinen kukinta ovat johtaneet viinintuotannon vähenemiseen. Komitea korostaa, että viinialalla on kaikkien maatalouden alojen tapaan tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja biologisen monimuotoisuuden edistämisessä paitsi ekologisen viininviljelyn käyttöönoton myös ympäristövaikutuksiltaan vähäisten viljelykäytäntöjen, maaperän suojelun ja maiseman monimuotoisuuden lisäämisen ansiosta. Näin se auttaa ehkäisemään ympäristön tilan heikentymistä nykyisestä sekä meneillään olevien muutosten vaikutusten kärjistymistä.

6.

toteaa, että nykyiseen ja tulevaan YMP:hen ja muihin alakohtaisiin politiikkoihin onkin tehtävä tarvittavat muutokset, joiden myötä tunnustetaan EU:n eri alueilla, kuten Espanjan Levante-alueella, Italian niemimaalla ja muilla Välimeren ja eteläisen Euroopan alueilla, sijaitsevien kastelemattomien viiniviljelmien ainutlaatuisuus strategisesti erittäin arvokkaina viljelyksinä sekä niiden taloudellisen tehtävän että biologiseen monimuotoisuuteen, aavikoitumisen torjuntaan ja maiseman säilyttämiseen antaman panoksen johdosta. Yhtenä toimenpiteenä on otettava käyttöön ilman kastelulaitteita tapahtuvaa viininviljelyä varten räätälöity erityinen suorien tukien järjestelmä, johon kuuluu lisäavustuksia kuivilla ja puolikuivilla alueilla toimiville tiloille, kannustimia alkuperäislajikkeiden ja perinteisten viljelymenetelmien säilyttämiseksi, verohelpotuksia sekä tukea tilojen digitalisoimiseen ja nykyaikaistamiseen. Lisäksi viinialan interventioiden puitteissa on annettava tukea viinimatkailuhankkeisiin, paikallisten tuotteiden menekinedistämiseen sekä viininviljelyyn liittyvän gastronomian edistämiseen. On myös varmistettava, että kaikissa tulevissa YMP:n uudistuksissa otetaan huomioon sellaisten maaseutualueiden talouteen, työllisyyteen ja kulttuuriin kohdistuvat vaikutukset, joilla sijaitsee kastelemattomia viiniviljelmiä.

7.

toteaa, että meneillään olevat väestörakenteen muutokset, kulutustottumusten muuttuminen ja markkinoiden epävarmuus ovat vaikuttaneet merkittävästi alan olemassaoloon ja selviytymiskykyyn.

8.

kiinnittää huomiota siihen, että nykyinen tilanne, johon liittyy ongelmia, kuten tullien asettaminen ja niiden kehitys lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, aiheuttaa epävarmuutta siitä, voisivatko nämä ongelmat – jos niiden katsotaan olevan ”poikkeuksellisia olosuhteita” kuluvana tuotantovuonna 2025 ja seuraavana tuotantovuonna 2026 – heikentää viinialan jatkuvuutta ja vakautta strategisilla markkinoilla.

9.

panee merkille eräiden jäsenvaltioiden pyynnön tukea viinialaa Euroopan komission transatlanttisen kaupan jännitteiden johdosta hyväksymien erityisten valtiontukiohjelmien avulla, ja korostaa, että koordinoitu eurooppalainen toimintamalli voisi – EU:n tasolla räätälöityjen välineiden avulla – tarjota tehokkaamman ja oikeudenmukaisemman ratkaisun ja taata, että kaikki alueet voivat saada tukea tasapuolisin edellytyksin, mikä ehkäisisi markkinoiden vääristymiä sisämarkkinoilla.

10.

palauttaa mieleen, että EU:n viinialan korkean tason työryhmä on tuonut esiin kysymyksiä, määrittänyt tarpeita ja ehdottanut ratkaisuja, jotka on sisällytetty sääntelyn muuttamista koskevaan komission ehdotukseen, jossa määritellään kohdennettuja, yhteisiä, ripeitä ja monialaisia toimia, jotka auttavat muokkaamaan viinialan tulevaisuuden rakentamista, tekevät alasta kilpailukykyisen kaikkialla unionissa ja vahvistavat sen identiteettiä yksittäisten EU-maiden kulttuuristen, identiteettiin perustuvien, maantieteellisten, ympäristöön liittyvien ja taloudellisten perinteiden ilmentymänä.

Poliittiset suositukset

11.

suhtautuu myönteisesti viinialan korkean tason työryhmän 17. joulukuuta 2024 antamiin suosituksiin, jotka sisältyvät ehdotukseen asetukseksi asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2021/2115 ja (EU) N:o 251/2014 muuttamisesta.

12.

toteaa, että asetusten muuttamista koskevissa ehdotuksissa otetaan pitkälti huomioon viinialan korkean tason työryhmän suosituksissa esitetyt vaatimukset ja tarjotaan näin ensimmäinen vastaus alan ongelmiin. Komitea suosittaakin, että komissio jatkaa työtään vastaamalla myös niihin vaatimuksiin, joita ei ole vielä otettu huomioon tai jotka on otettu huomioon vain osittain.

13.

pitää myönteisinä ylijäämien ehkäisemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä, kuten raivausta ja raakana korjaamista, jotka auttavat vakauttamaan markkinoita ja suojaavat tuottajia taloudelliselta paineelta.

14.

korostaa kuitenkin, että raakana korjaaminen ei voi ratkaista rakenteellista epätasapainoa, vaan tämän toimenpiteen tehokas käyttö edellyttää suurempaa joustavuutta ja yksinkertaistamista sekä mahdollisuutta kohdentaa viinialan ohjelmien määrärahoja vuoden aikana uudelleen eri interventiotyyppien välillä ja siirtää käyttämättä jääneitä määrärahoja seuraavalle vuodelle.

15.

muistuttaa, että toimenpiteet on suunniteltava ja pantava täytäntöön tiiviissä vuoropuhelussa asianomaisten alueiden ja viranomaisten kanssa paikallistasolla lisäämällä joustavuutta, yksinkertaistamalla toimenpiteiden soveltamista ja edistämällä vastustuskykyisten lajikkeiden ja täsmäviljelytekniikoiden yleistymistä sekä mahdollistamalla resurssien uudelleenkohdentaminen viinialan ohjelmissa.

16.

tähdentää, että on tärkeää säilyttää raakana korjaaminen yhtenä viinialan interventioista, jotta sitä varten on käytettävissä tarvittavat varat sen vaikuttavuuden varmistamiseksi. Mahdollisuus täydentävään rahoitukseen kansallisin varoin auttaa alan sopeutumistarpeisiin vastaamisessa, mutta on huolehdittava siitä, että kyseiset kaksi rahoituslähdettä, Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto) ja kansalliset varat, ovat sovitettavissa yhteen ja täyttävät asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 asetetut vaatimukset. Komitea kehottaa siksi muuttamaan asetuksen (EU) 2021/2115 59 artiklan 3 kohtaa molempien rahoituslähteiden käytettävyyden varmistamiseksi lisäämättä uusia rajoituksia yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen 216 artiklan kautta. Tämä näkökohta olisi otettava huomioon myös raivaustoimenpiteiden osalta.

17.

kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisuutta muuttaa asetusta (EU) 2021/2116 siten, että poistetaan sääntö, jonka mukaan maataloustukirahastosta on osoitettava varat viinialan interventioihin vuosittain, sillä varojen vuosittainen jakaminen vaikeuttaa niiden hallinnointia ja käyttöä, erityisesti kun on kyse ”muista kuin rakenteellisista” toimenpiteistä, kuten raakana korjaamisesta.

18.

suhtautuu myönteisesti lupien hallinnointia koskeviin komission ehdotuksiin, erityisesti uudelleenistutuslupien voimassaoloajan ehdotettuun pidentämiseen, sillä komitea pitää tätä muutosta myönteisenä myös maatalouden ja ympäristön kannalta.

19.

kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan aluekohtaisten indikaattorien avulla sellaisten kriisitoimenpiteiden tehokkuutta, joita rahoitetaan 20 prosentilla maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn määrärahoista. Komitea kehottaa myös säilyttämään eriytetyt investointi- ja innovointituet, joita voidaan korottaa mikroyritysten, vähemmän kehittyneiden alueiden ja ilmastotoimien osalta.

20.

katsoo, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lupien myöntämisen ensisijaisuusperusteita olisi tarkistettava siten, että niissä otettaisiin huomioon myös ympäristökestävyyden, luonnonmukaisen tuotannon ja integroidut tuotantojärjestelmät osoittavat sertifioinnit.

21.

pitää myönteisenä, että ”uudelleenistutusoikeuden” muuntamisen seurauksena myönnettyjen lupien käyttämättä jättämisestä aiheutuvat seuraamukset on poistettu ottaen huomioon investointien hidastuminen viinialalla.

22.

korostaa, että rahoitusmenettelyjä on yksinkertaistettava yhä enemmän hallinnollisesta näkökulmasta, ja pitää myönteisenä mahdollisuutta myöntää lupia tietyille nimityksille tai alueille suojelukonsortioiden pakollisen kuulemisen jälkeen.

23.

kannattaa suunniteltua etikettien yhdenmukaistamista, jäsenvaltioiden välisen kaupan yksinkertaistamista, kustannusten vähentämistä ja kuluttajien tiedonsaannin avoimuuden lisäämistä. Komitea suhtautuu siksi myönteisesti siihen, että pakollisia tietoja varten suunnitellaan otettavaksi käyttöön yhdenmukaistettu QR-koodi, joka on yhdistetty kansallisiin rekistereihin ja digitaaliseen viinipassiin. Merkintöjä koskevat uudet säännöt olisi otettava käyttöön oikeasuhteisesti, ja joissakin tapauksissa niitä olisi lykättävä moninaisten meneillään olevien kriisien vuoksi.

24.

suhtautuu vähäalkoholisten viinituotteiden myynnin osalta myönteisesti mahdollisuuteen saattaa markkinoille innovatiivisia tuotteita, joista käytetään erityistä nimitystä ja joiden osalta annetaan tietoa valmistusprosessien ympäristökestävyydestä. Tämä edellyttää merkintöjä koskevia selkeitä sääntöjä ja yhteisiä yhteentoimivia digitaalisia ratkaisuja (lohkoketju, esineiden internet) sertifiointia, jäljitettävyyttä ja väärennösten torjuntaa varten.

25.

pitää tarpeellisena käynnistää pohdinta tiedottamistoimista ja aloitteista, joilla pyritään tekemään tunnetuksi ja edistämään alkoholittomia/vähäalkoholisia tuotteita, sillä kyseisten tuotteiden valmistus on hyvin monimutkaista ja vaatii huomattavasti energiaa ja tuotteet ovat myös hyvin sokeripitoisia haitallisine terveysvaikutuksineen. On olennaisen tärkeää toteuttaa viinin vastuulliseen kulutukseen tähtääviä valistuskampanjoita, joita koordinoidaan EU:n kansanterveystavoitteiden kanssa.

26.

kannattaa hankkeita, joilla edistetään viinimatkailua, joka auttaa vauhdittamaan maaseutu- ja sisämaa-alueiden taloudellista kehitystä. Viinimatkailun olisi säilyttävä ympäristöystävällisenä toimintana. Kyse on kiireettömästä, kestävästä, laadukkaasta ja paikkasidonnaisesta matkailumuodosta, joka hyödyttää paikallisyhteisöjä.

27.

pitää valitettavana, että Euroopan komission ehdottamiin toimenpiteisiin ei liity erillistä budjettia. Lainsäädäntömuutosten hyväksyminen edellyttää määrärahoja, jotka mahdollistavat toimenpiteiden toteuttamisen ja viinialan tarpeisiin vastaamisen.

28.

korostaa, että myös viinialalla monet sukupuolierot ovat tasoittuneet sen ansiosta, että eri sukupuolet ovat työelämässä, yritysten edustuselimissä ja johdossa, tuottajaryhmissä ja tuotteiden jalostusalalla toimivissa ryhmissä sekä alueiden tunnetuksi tekemiseen tähtäävissä toimissa ja viinimatkailualalla tasapuolisesti edustettuina.

29.

tähdentää, että on tärkeää tukea suojatuilla maantieteellisillä merkinnöillä varustettuja viinejä hallinnoivia tuottajaryhmiä sisällyttämällä tukitoimenpiteisiin kestävä viinimatkailu, suoramyynti ja lyhyet toimitusketjut vuoteen 2030 ulottuvan EU:n matkailustrategian mukaisesti.

30.

pitää myönteisenä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien investointien ja innovoinnin tuen enimmäismäärien nostamista (enintään 80 prosenttiin) ja painottaa, että etusija on annettava syrjäisimmille alueille ja pienille saarille.

31.

kannattaa kolmansissa maissa toteutettaviin menekinedistämiskampanjoihin myönnettävän tuen pidentämistä viiteen vuoteen sekä sitä, että yksinkertaistetaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua niihin.

32.

suosittaa, että vahvistetaan YMP:n ja koheesiopolitiikan välisiä synergioita viiniviljelmien vesiresilienssiä tukevan vihreän ja sinisen infrastruktuurin rahoittamiseksi. Komitea korostaa, että tämä koskee myös vesivarojen asianmukaista käyttöä, ja onkin ryhdyttävä toimiin, joiden avulla ehkäistään torjunta-ainevuotoja ja lievennetään ääri-ilmiöiden seurauksia sekä valvotaan veden ja luonnollisten ja keinotekoisten varastointi- ja talteenottojärjestelmien laatua ja turvallisuutta.

33.

muistuttaa, että EU:n tukemaa rahoitusta tarvitaan myös sosiaalisen selviytymiskyvyn vahvistamiseen sellaisilla yhdennetyillä maaseudun kehittämistoimilla, jotka mahdollistavat viinialan työntekijöiden, naisten ja nuorten viljelijöiden osallistumisen ja edistävät asunnon saantia, liikenneyhteyksiä ja digitaalisia yhteyksiä viininviljelyalueilla.

34.

toteaa, että on tutkittava, voitaisiinko alakohtaisiin toimenpiteisiin tarkoitettuja käyttämättä jääneitä määrärahoja hyödyntää muiden sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla tähdätään kriisien ennakoimiseen ja hallintaan, viinialan korkean tason työryhmän suositusten mukaisesti. Komitea tuo tässä yhteydessä esiin mahdollisena vaihtoehtona asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisen siten, että tietty prosenttiosuus mainittujen tukiohjelmien (liitteessä VI vahvistetuista) talousarviomäärärahojen enimmäismääristä voitaisiin varata käytettäväksi kriisituen rahoittamiseen komission ennakkoluvalla.

Bryssel 2. heinäkuuta 2025.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Kata TÜTTŐ


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/4418/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)