European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/2254

7.11.2025

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2025/2254,

annettu 27 päivänä lokakuuta 2025,

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon (3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 145 artiklan nojalla jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä osallistavien, sopeutumiskykyisten, tulevaisuuteen suuntautuvien ja talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määrättyjen tasapainoista talouskasvua, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 146 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat neuvostossa yhteen sitä koskevan toimintansa.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan nojalla unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 artiklan nojalla unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(3)

Unioni on kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan koordinointivälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Neuvoston päätöksen (EU) 2024/3134 (4) liitteessä vahvistetut jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ’työllisyyden suuntaviivat’, yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 (5) vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa kyseisiä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Työllisyyden suuntaviivojen tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla unionin ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla on tarkoitus muodostaa asianmukainen yleisesti kestävä talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhdistelmä, jolla olisi oltava myönteisiä heijastusvaikutuksia työmarkkinoihin ja koko yhteiskuntaan, vahvistaa talouden ja yhteiskunnan häiriönsietokykyä ja reagoida tehokkaasti keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin, joita ovat muun muassa tarve vahvistaa kilpailukykyä, globaaliin kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus sekä vaikutukset, jotka liittyvät Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan ja laajempaan geopoliittiseen toimintaympäristöön.

(4)

Jotta voitaisiin tukea taloudellista ja sosiaalista edistystä ja ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä, tukea vihreää ja digitaalista siirtymää, vahvistaa unionin teollista perustaa, tuottavuutta ja kilpailukykyä, vastata väestökehityksen haasteisiin ja saavuttaa osallistavat ja sopeutumiskykyiset työmarkkinat unionissa, jäsenvaltioiden olisi puututtava työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen ja edistettävä laadukkaita työpaikkoja sekä laadukasta ja osallistavaa koulutusta kaikille 5 päivänä maaliskuuta 2025 annetun komission tiedonannon ”Osaamisunioni” mukaisesti keskittyen erityisesti perustaitojen parantamiseen perustaitoja koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti sekä työmarkkinoiden kannalta merkityksellisiin taitoihin, mukaan lukien digitaaliset ja vihreät taidot, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden ja aikuisten keskuudessa. Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian (STEM) koulutusta STEM-aineiden opetusta koskevan strategisen suunnitelman mukaisesti, vahvistettava tulevaisuuteen suuntautuvaa ammatillista koulutusta, erityisesti houkuttelemalla naisia ja tyttöjä STEM-aloille, ja elinikäistä täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja pyrittävä osallistaviin koulutusjärjestelmiin sekä varmistettava tehokas aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja paremmat työolot ja uramahdollisuudet työmarkkinaosapuolten roolia ja riippumattomuutta kunnioittaen. Kuten 16 päivänä kesäkuuta 2022 annetussa neuvoston suosituksessa (6) osoitetaan, kyseisten politiikkojen täytäntöönpanoa voidaan tukea sisällyttämällä koulutusulottuvuus järjestelmällisesti muihin vihreään siirtymään liittyviin politiikkoihin, ottaen huomioon elinikäisen oppimisen näkökulma. Kyseisten tekijöiden vahvistaminen on erityisen tärkeää unionin vähemmän kehittyneillä ja syrjäisimmillä alueilla, joilla tarpeet ovat suuremmat. Työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen voidaan lisäksi puuttua parantamalla työntekijöiden ja oppijoiden oikeudenmukaista EU:n sisäistä liikkuvuutta ja houkuttelemalla osaajia unionin ulkopuolelta ja saamalla heidät pysymään unionissa. Lisäksi olisi vahvistettava koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä ja validoitava ja tunnustettava epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot, tiedot ja osaaminen.

(5)

Työllisyyden suuntaviivat ovat johdonmukaiset suhteessa uuteen unionin talouden ohjausjärjestelmään (7), joka tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024, sekä voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön ja useisiin unionin aloitteisiin, mukaan lukien neuvoston suositukset, jotka on annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021 (8), 29 päivänä marraskuuta 2021 (9), 5 päivänä huhtikuuta 2022 (10), 16 päivänä kesäkuuta 2022 (11), 28 päivänä marraskuuta 2022 (12), 8 päivänä joulukuuta 2022 (13), 30 päivänä tammikuuta 2023 (14), 12 päivänä kesäkuuta 2023 (15) ja 27 päivänä marraskuuta 2023 (16), komission suositus (EU) 2021/402 (17), 26 päivänä helmikuuta 2021 annettu neuvoston päätöslauselma (18), 9 päivänä joulukuuta 2021 annettu komission tiedonanto ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentamisesta: yhteisötalouden toimintasuunnitelma, 30 päivänä syyskuuta 2020 annettu komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027, 3 päivänä maaliskuuta 2021 annettu komission tiedonanto tasa-arvon unionista: vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030, 7 päivänä syyskuuta 2022 annettu komission tiedonanto eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta, 1 päivänä helmikuuta 2023 annettu komission tiedonanto vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmasta nettonollan aikakaudelle, 25 päivänä tammikuuta 2023 annettu komission tiedonanto työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa, 11 päivänä lokakuuta 2023 annettu komission tiedonanto ”Väestörakenteen muutos Euroopassa: toimintavälineistö”, 28 päivänä syyskuuta 2022 annettu komission tiedonanto jäsenvaltioiden politiikkojen jakaumavaikutusten paremmasta arvioinnista, 20 päivänä maaliskuuta 2024 annettu komission tiedonanto työvoimapulasta ja osaamisvajeesta EU:ssa: toimintasuunnitelma ja 5 päivänä maaliskuuta 2025 annettu komission tiedonanto osaamisunionista, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset (EU) 2021/2316 (19) ja (EU) 2023/936 (20), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit (EU) 2022/2041 (21), (EU) 2022/2381 (22), (EU) 2023/970 (23) ja (EU) 2024/2831 (24).

(6)

Eurooppalainen ohjausjakso yhdistää eri välineet talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan yleiseen kehykseen unionin sisällä. Eurooppalainen ohjausjakso on keskeinen väline kilpailukykykompassissa määriteltyjen painopisteiden toteuttamisessa; kompassi tarjoaa puitteet kilpailukyvyn parantamiselle niin, että kurotaan umpeen innovaatiokuilua, irrotetaan unionin talous hiilestä, vähennetään liiallisia riippuvuuksia ja lisätään turvallisuutta; siinä myös esitetään horisontaalisia edellytyksiä, kuten osaaminen, laadukkaat työpaikat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Eurooppalainen ohjausjakso sisältää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2017 julistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (25), jäljempänä ’Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari’, ja sen seurantavälineen eli sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun periaatteet, ja sillä myös mahdollistetaan ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen lähentymisen riskien ja haasteiden analysointi unionissa ja vahva sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Eurooppalaisella ohjausjaksolla tuetaan myös Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Unionin ja jäsenvaltioiden talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkojen olisi oltava tiiviissä yhteydessä unionin oikeudenmukaiseen siirtymiseen ilmastoneutraaliin, ympäristökestävään ja digitaaliseen talouteen ja niillä olisi parannettava kilpailukykyä ja tuottavuutta, varmistettava asianmukaiset työolosuhteet, edistettävä innovointia, demokratiaa työpaikoilla, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja ylöspäin suuntautuvaa sosioekonomista lähentymistä sekä torjuttava eriarvoisuutta, alueellisia eroja, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

(7)

Ilmastonmuutos ja muut ympäristöön liittyvät haasteet, tarve varmistaa oikeudenmukainen vihreä siirtymä, energiaomavaraisuus ja nettonollateollisuuden parempi kilpailukyky, teknologinen riippumattomuus sekä tarve lisätä puolustusmenoja ja turvata Euroopan avoin strateginen riippumattomuus samoin kuin väestörakenteen muutokset ja digitalisaation kehittyminen, mukaan lukien tekoäly, algoritmijohtaminen, alustatalous ja etätyö, muuttavat perusteellisesti unionin talouksia ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdessä, jotta tällaiseen rakenteelliseen kehitykseen voidaan vastata tehokkaasti ja ennakoivasti ja jotta nykyisiä järjestelmiä ja niihin liittyvää politiikkaa voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää sitä, että niin unionin kuin jäsenvaltioidenkin tasolla toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin oikeuden säännösten mukaisesti koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita politiikkatoimia, tunnustaen työmarkkinaosapuolten rooli sekä ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen kaikilla unionin alueilla ja entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin ja investointeihin, joilla vahvistetaan kestävää ja osallistavaa talouskasvua, osaamista, laadukkaiden työpaikkojen edistämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä, oikeudenmukaisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin suuntautuvaa sosioekonomista lähentymistä, sietokykyä ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittamista. Tukea olisi annettava nykyisistä unionin rahoitusohjelmista, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (26) perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä ja koheesiopolitiikan rahastoista, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (27) perustettu Euroopan sosiaalirahasto plus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (28) hallinnoitu Euroopan aluekehitysrahasto, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/955 (29) perustetusta sosiaalisesta ilmastorahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (30) perustetusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Politiikkatoimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolten toimenpiteitä ja otettava samalla huomioon tällaisten toimenpiteiden vaikutukset talouteen, ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan.

(8)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan moitteettomasti toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä ja jotka on jaettu kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Kyseiset periaatteet ja oikeudet ohjaavat unionia strategisesti, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristökestävyyteen ja digitalisaatioon sekä väestörakenteen muutoksen vaikutuksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja tasapuolisia ja turvaavat alueellisen yhteenkuuluvuuden. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja siihen liittyvä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ohjaavat sitä, miten seurataan jäsenvaltioiden työllisyys-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, myös ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä unionissa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, edistetään uudistuksia ja investointeja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä sovitetaan yhteen sosiaaliset ja markkinanäkökohdat tämän päivän modernissa taloudessa, mihin sisältyy myös yhteisötalouden edistäminen. Komissio julkaisi 4 päivänä maaliskuuta 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman, jäljempänä ’toimintasuunnitelma’, joka sisältää kunnianhimoisia mutta realistisia vuodeksi 2030 asetettuja unionin yleistavoitteita, jotka koskevat työllisyyttä (vähintään 78 prosentin 20–64-vuotiaista olisi oltava työelämässä), osaamista (vähintään 60 prosentin kaikista aikuisista olisi osallistuttava koulutukseen vuosittain) ja köyhyyden vähentämistä (köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olisi oltava ainakin 15 miljoonaa ihmistä vähemmän, mihin sisältyy viisi miljoonaa lasta), jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetutut unionin yleistavoitteet’, ja niitä täydentäviä alatavoitteita sekä tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun.

(9)

Valtion- ja hallitusten johtajat totesivat 8 päivänä toukokuuta 2021 Portossa järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa, jäljempänä ’Porton sosiaalialan huippukokous’, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano vahvistaa unionin pyrkimyksiä kohti digitaalista, vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja edistää ylöspäin suuntautuvan sosioekonomisen lähentymisen toteutumista ja väestörakenteellisiin haasteisiin vastaamista. Valtion- ja hallitusten johtajat korostivat, että sosiaalinen ulottuvuus sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja aktiivinen osallistuminen kuuluvat erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden keskiöön, ja suhtautuivat myönteisesti unionin uusiin yleistavoitteisiin. Johtajat vahvistivat määrätietoisen pyrkimyksensä, sellaisena kuin se on vahvistettu Eurooppa-neuvoston strategisella ohjelmalla 2019–2024, edelleen syventää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa unionin tasolla ja kansallisella tasolla ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin tahon toimivaltuudet sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Lopuksi he korostivat, että on tärkeää seurata tiiviisti, myös korkeimmalla tasolla, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja vuodeksi 2030 asetettujen unionin yleistavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä.

(10)

Porton sosiaalialan huippukokouksessa kokoontuneet valtion- tai hallitusten johtajat ja kesäkuussa 2021 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suhtautuivat myönteisesti vuodeksi 2030 asetettuihin unionin yleistavoitteisiin. Niiden avulla voidaan yhdessä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun kanssa seurata edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa osana politiikan koordinointikehystä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Lisäksi Porton sosiaalialan huippukokouksessa kehotettiin jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita, joilla kunkin jäsenvaltion lähtötilanne huomioon ottaen olisi edistettävä riittävästi vuodeksi 2030 asetettujen unionin yleistavoitteiden saavuttamista. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja edistymistä vuodeksi 2030 asetettujen unionin yleistavoitteiden ja kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa seurataan neuvoston maaliskuussa 2025 hyväksymässä yhteisessä työllisyysraportissa, jäljempänä ’vuoden 2025 yhteinen työllisyysraportti’, ja se on sisällytetty eurooppalaisen ohjausjakson seurantavälineisiin. Vuoden 2024 (31) raportin jälkeen yhteinen työllisyysraportti sisältää ”ensimmäisen vaiheen maa-analyysin” ylöspäin suuntautuvaan sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvista mahdollisista riskeistä sosiaalisen lähentymisen kehyksen mukaisesti; siinä yksilöidään jäsenvaltiot, joihin kohdistuu mahdollisia riskejä ja joita on tarkasteltava perusteellisemmassa ”toisen vaiheen analyysissa”. Vuoden 2025 yhteisessä työllisyysraportissa yksilöitiin alun perin kymmenen jäsenvaltiota, ja perusteellisemman analyysin päätelmät osoittivat, ettei kaikilla niistä ollut yleisiä haasteita.

(11)

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä Venäjän toimet, joilla pyritään heikentämään turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa, ja ilmaisi solidaarisuutensa Ukrainan kansaa kohtaan korostaen, että Venäjä rikkoo kansainvälistä oikeutta ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita. Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/382 (32) myönnetty tilapäinen suojelu, jota jatkettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2024/1836 (33), tarjoaa unionissa apua Ukrainasta siirtymään joutuneille ihmisille, jotka saavat mahdollisuuden nauttia kaikkialla unionissa vähimmäisoikeuksista, jotka tarjoavat riittävän suojelun tason. Osallistumalla unionin työmarkkinoille Ukrainasta siirtymään joutuneet henkilöt voivat osaltaan edelleen vahvistaa unionin taloutta ja auttaa tukemaan omaa maataan ja kansalaisiaan. Hankitut kokemukset ja taidot voivat tulevaisuudessa edistää Ukrainan jälleenrakentamista. Tilapäinen suojelu antaa ilman huoltajaa saapuville lapsille ja teini-ikäisille oikeuden lailliseen holhoukseen sekä mahdollisuuden lapsuusiän koulutukseen ja hoivaan. Jäsenvaltioiden olisi edelleen otettava työmarkkinaosapuolet mukaan sellaisten politiikkatoimien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, joilla pyritään vastaamaan työllisyys- ja osaamishaasteisiin, mukaan lukien Ukrainasta siirtymään joutuneiden ihmisten ammattipätevyyden tunnustaminen. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli kyseisen sodan vaikutusten lieventämisessä työllisyyden ja tuotannon säilymisen kannalta.

(12)

Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi otettava huomioon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansalliset käytännöt ja työehtosopimusneuvottelut sekä työmarkkinaosapuolten autonomia, kun tavoitellaan oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistavat kohtuullisen elintason, myös eläkkeellä, ja kestävän kasvun sekä ylöspäin suuntautuvan sosioekonomisen lähentymisen. Tällaisten uudistusten olisi mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista tekijöistä, muun muassa kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen edistämiseen, oikeudenmukaisiin työoloihin, työpaikkademokratiaan, sukupuolten tasa-arvoon, työssäkäyvien köyhyyden ehkäisemiseen ja vähentämiseen, laadukkaaseen koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen, sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen, väestörakenteen muutokseen, lisäeläkkeiden edistämiseen sekä reaalituloihin liittyvistä parannuksista. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitys työelämän haasteisiin, kuten työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen, vastaamisessa vahvistettiin vuonna 2024 pidetyssä Val Duchessen huippukokouksessa ja maaliskuussa 2025 allekirjoitetussa Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa yhteisessä sopimuksessa.

(13)

Elpymis- ja palautumistukiväline ja muut unionin rahastot tukevat jäsenvaltioita unionin prioriteettien mukaisten uudistusten ja investointien toteuttamisessa tehden unionin talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä ja sopeutumiskykyisempiä ja valmiimpia vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on pahentanut entisestään jo olemassa olevia sosioekonomisia haasteita, kuten energiaköyhyyttä energian hintojen nousun vuoksi, samalla kun maailmankaupan ja laajemmin geopoliittisen tilanteen epävarmuus uhkaavat kasvua. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi jatkossakin varmistettava, että sosiaalisia sekä työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, kun otetaan huomioon myös se, että lisääntynyt avoin strateginen riippumattomuus ja vihreän siirtymän nopeutuminen auttavat vähentämään riippuvuutta energian ja muiden strategisten tuotteiden ja teknologioiden tuonnista. On tärkeää vahvistaa kriisinsietokykyä ja pyrkiä osallistavaan yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan.

(14)

Tarvitaan johdonmukaista aktiivista työvoimapolitiikkaa, joka koostuu tilapäisistä ja kohdennetuista työhönotto- ja siirtymäkannustimista, osaamispolitiikasta, mukaan lukien vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskeva oppiminen, sekä kohdennetuista, tehokkaista ja mukautumiskykyisistä työvoimapalveluista, jotta voidaan tukea työmarkkinaintegraatiota ja -siirtymiä. Sen vuoksi on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti käyttämätöntä työmarkkinapotentiaalia, muun muassa pitämällä ikääntyneet työntekijät työelämässä ja edistämällä joustavaa eläkkeelle siirtymistä aktiivisen osallisuuden lähestymistavan mukaisesti ja ottaen huomioon vihreä ja digitaalinen siirtymä, kuten korostetaan muun muassa vuonna 2024 annetussa La Hulpen julistuksessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuudesta (34). Työntekijöiden asianmukaiset työolot ja työterveys ja -turvallisuus, mukaan lukien sekä fyysinen että henkinen terveys, olisi varmistettava.

(15)

Kaiken muotoista syrjintää olisi torjuttava, sukupuolten tasa-arvo varmistettava ja työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien työllistymistä olisi tuettava. Kaikille olisi taattava yhtäläiset mahdollisuudet, ja etenkin lasten, vammaisten henkilöiden ja romanien köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä olisi vähennettävä erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta neuvoston 8 päivänä marraskuuta 2019 (35) ja 30 päivänä tammikuuta 2023 (36) antamien suositusten mukaisesti. Lisäksi olisi poistettava osallistavaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan laadukkaaseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja työmarkkinoille osallistumiseen liittyviä esteitä. Jäsenvaltioiden olisi investoitava varhaiskasvatukseen neuvoston suosituksen (EU) 2021/1004 (37) ja neuvoston suosituksen ”Varhaiskasvatus – vuoteen 2030 ulottuvat Barcelonan tavoitteet” (38) mukaisesti, ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden ja osallistavuuden lisäämiseen 24 päivänä marraskuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen (39) mukaisesti sekä digitaalisiin ja vihreisiin taitoihin digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman, vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta annetun neuvoston suosituksen ja aiheesta ”Tie koulumenestykseen” annetun neuvoston suosituksen mukaisesti. Kohtuuhintaisten ja asianmukaisten asuinolojen saatavuus, myös sosiaalisen asuntotuotannon kautta, on välttämätön edellytys yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiselle. Olisi puututtava asunnottomuuteen erityisesti ehkäisevillä toimenpiteillä sekä edistämällä pysyvän asunnon saatavuutta ja tarjoamalla mahdollistavia tukipalveluja, jotka perustuvat esimerkiksi asunto ensin -malliin. On erityisen tärkeää varmistaa oikea-aikainen ja tasavertainen kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuus 8 päivänä joulukuuta 2022 annetun neuvoston suosituksen (40) mukaisesti sekä terveydenhuoltopalvelujen saatavuus, mukaan lukien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, ottaen huomioon mahdolliset tulevat terveysriskit ja yhteiskuntien ikääntyminen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia edistää talouskasvua ja sosiaalista kehitystä olisi hyödynnettävä paremmin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian mukaisesti; strategiassa kehotettiin jäsenvaltioita asettamaan vammaisia henkilöitä koskevia työllisyys- ja aikuiskoulutustavoitteita. Lokakuun 7 päivänä 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” ja 12 päivänä maaliskuuta 2021 annetussa neuvoston suosituksessa (41) vahvistetussa romaneja koskevassa EU:n strategiakehyksessä korostetaan syrjäytyneiden romaniyhteisöjen valmiuksia vähentää työvoimapulaa ja osaamisvajetta ja pyritään kaventamaan romaniyhteisöjen ja koko väestön välistä työllisyyseroa niin, että se pienenee vähintään puoleen. Uusi teknologia ja kehittyvät työpaikat kaikkialla unionissa mahdollistavat joustavammat työjärjestelyt sekä paremman tuottavuuden ja työ- ja yksityiselämän tasapainon ja edistävät samalla unionin vihreitä sitoumuksia. Kyseiset kehityskulut tuovat myös työmarkkinoille uusia haasteita, jotka vaikuttavat työoloihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tosiasialliseen pääsyyn riittävän sosiaalisen suojelun piiriin. Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistettava, että työn organisoinnin uudet muodot johtavat laadukkaisiin työpaikkoihin ja terveisiin ja turvallisiin työympäristöihin ja työoloihin sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon ja aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen, säilyttävät vakiintuneet työntekijöiden oikeudet ja sosiaaliset oikeudet ja vahvistavat Euroopan sosiaalista mallia.

(16)

Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana neuvoston jäsenvaltioille antamille maakohtaisille suosituksille. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahasto plussaa, Euroopan aluekehitysrahastoa, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien sosiaalinen ilmastorahasto, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (42) perustettu InvestEU-rahasto sekä teknisen tuen väline, edistääkseen laadukasta työllisyyttä ja sosiaalisia investointeja, torjuakseen köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä syrjintää, varmistaakseen esteettömyyden ja osallisuuden sekä tukeakseen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä kaikille suunnattua laadukasta koulutusta, johon sisältyy digitaalinen lukutaito ja osaaminen, jotta mahdollistetaan kansalaisten voimaannuttaminen digitaalisen, vihreän ja kilpailukykyisen talouden edellyttämin taidoin ja pätevyyksin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/795 (43) ja uudistetusta koheesiopolitiikasta annetulla komission tiedonannolla tehtiin muutoksia: väliarvioinnin tavoitteena on mukauttaa tuki uusiin strategisiin painopisteisiin, mukaan lukien osaamisvajeeseen puuttuminen tietyillä aloilla, kuten kriittisen teknologian kehittämisessä ja valmistuksessa, puolustusteollisuudessa ja aloilla, joihin hiilestä irtautuminen sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat. Jäsenvaltioiden olisi myös täysimääräisesti hyödynnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/691 (44) perustettua Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille, josta tuetaan merkittävien rakenteellisten muutosten, kuten maailmanlaajuisesta kehityksestä johtuvien sosioekonomisten muutosten sekä teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten seurauksena irtisanottuja työntekijöitä. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa siten, että tehdään tiivistä yhteistyötä kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

(17)

Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 150 ja 160 artiklan mukaisten toimeksiantojensa mukaisesti seurattava, miten asiaankuuluvat politiikat pannaan täytäntöön työllisyyden suuntaviivojen pohjalta. Kyseisten komiteoiden ja talous- ja sosiaalipolitiikkojen koordinointiin osallistuvien neuvoston valmisteluelinten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Poliittista vuoropuhelua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä olisi pidettävä yllä erityisesti työllisyyden suuntaviivoista.

(18)

Sosiaalisen suojelun komiteaa on kuultu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Päätöksen (EU) 2024/3134 liitteessä vahvistetut jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat pidetään voimassa vuodelle 2025, ja jäsenvaltioiden on otettava ne huomioon työllisyyspolitiikassaan ja uudistusohjelmissaan.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 27 päivänä lokakuuta 2025.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. JENSEN


(1)  Lausunto annettu 8. lokakuuta 2025 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 18. syyskuuta 2025 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Lausunto annettu 8. heinäkuuta 2025 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Neuvoston päätös (EU) 2024/3134, annettu 2 päivänä joulukuuta 2024, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L, 2024/3134, 13.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2024/3134/oj).

(5)  Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2015/1184/oj).

(6)  Neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1263, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1263/oj).

(8)  Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2021/1004/oj).

(9)  Neuvoston suositus, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, monimuotoisen oppimisen menetelmistä laadukkaan ja osallistavan perus- ja toisen asteen koulutuksen edistämiseksi (EUVL C 504, 14.12.2021, s. 21).

(10)  Neuvoston suositus, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi (EUVL C 160, 13.4.2022, s. 1).

(11)  Neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 1), neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 10), neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, henkilökohtaisista oppimistileistä (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 26) ja neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 35).

(12)  Neuvoston suositus, annettu 28 päivänä marraskuuta 2022, aiheesta ”Tie koulumenestykseen” ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen (EUVL C 469, 9.12.2022, s. 1).

(13)  Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta (EUVL C 476, 15.12.2022, s. 1) ja neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, varhaiskasvatuksesta – vuoteen 2030 ulottuvat Barcelonan tavoitteet (EUVL C 484, 20.12.2022, s. 1).

(14)  Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi (EUVL C 41, 3.2.2023, s. 1).

(15)  Neuvoston suositus, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2023, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa (EUVL C, C/2023/1389, 6.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1389/oj).

(16)  Neuvoston suositus, annettu 27 päivänä marraskuuta 2023, yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämisestä (EUVL C, C/2023/1344, 29.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1344/oj).

(17)  Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).

(18)  Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2021/2316, annettu 22 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) (EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2021/2316/oj).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2023/936, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, Euroopan osaamisen teemavuodesta (EUVL L 125, 11.5.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2023/936/oj).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2041/oj).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2381, annettu 23 päivänä marraskuuta 2022, pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (EUVL L 315, 7.12.2022, s. 44, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2381/oj).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2023/970/oj).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/2831, annettu 23 päivänä lokakuuta 2024, työehtojen ja työolojen parantamisesta alustatyössä (EUVL L, 2024/2831, 11.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/2831/oj).

(25)  Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/241/oj).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1057/oj).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1058/oj).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/955, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2021/1060 muuttamisesta (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/955/oj).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1056/oj).

(31)  Neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys, ja kuluttaja-asiat) istunnossa kesäkuussa 2023 keskusteltiin sosiaalisen lähentymisen kehyksestä työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean keskeisiä viestejä kuullen työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteisen työryhmän lokakuun 2022 ja toukokuun 2023 välisenä aikana tekemän työn pohjalta. Vuoden 2024 yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyi ensimmäistä kertaa pilottihankkeena tehty ensimmäisen vaiheen maa-analyysi, joka koski ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvia mahdollisia riskejä.

(32)  Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/382, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta (EUVL L 71, 4.3.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2022/382/oj).

(33)  Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2024/1836, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2024, täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/382 aloitetun tilapäisen suojelun jatkamisesta (EUVL L, 2024/1836, 3.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2024/1836/oj).

(34)  Allekirjoittajana Belgian kuningaskunta 25 jäsenvaltion puolesta.

(35)  Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(36)  Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi (EUVL C 41, 3.2.2023, s. 1).

(37)  Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2021/1004/oj).

(38)  Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, varhaiskasvatuksesta – vuoteen 2030 ulottuvat Barcelonan tavoitteet (EUVL C 484, 20.12.2022, s. 1).

(39)  Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).

(40)  Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta (EUVL C 476, 15.12.2022, s. 1).

(41)  Neuvoston suositus, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta (EUVL C 93, 19.3.2021, s. 1).

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/523/oj).

(43)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).

(44)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/691/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2025/2254/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)