<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.14-->
  <head>
    <title>2024-09-202409C105202207750-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0775-22-202406639-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="11/02/2025 15:42:22" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="oVTPjBW9IJsgNRJ96XSCjpcJHsZ9AHDFTwuRmghqfam4ERL8ET85Wi+KFG+ETfiEtyOMkUAic6SRvw+hsNbz5J3xiiSPitQGaHAGe6dscqR7ffLyjdfCrb77gbFK8v/bSgJf7KV5ES/TNZUs3By6WO2Z1ZKGGKPOHpwppNMskFY=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="svc_wsgendoc" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0775" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2022" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_green" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 21-08-24 11:09:49" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="99ab1f18e30a41d699697d0d45ac65e0" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0775" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId29" style="first"/>
      <div id="rId25" style="even">Tuomio 5.9. 2024 - Yhdistetyt asiat C‑775/22, C‑779/22 ja C‑794/22</div>
      <div id="rId26" style="default">Banco Santander (Pankkikriisinratkaisu Banco Popular II)</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      5 päivänä syyskuuta 2024  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2014/59/EU – Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisu – Yleiset periaatteet – 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta – Velkakirjojen arvon alaskirjaus – Pääomainstrumenttien alaskirjaus – Etuoikeudeltaan huonompien osakkeiksi muunnettujen joukkovelkakirjojen alaskirjaus ja vastikkeeton siirto – Vaikutukset – 38 artiklan 13 kohta – 53 artiklan 1 ja 3 kohta – 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohta – 73–75 artikla – Osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksien suojelu – Pääomainstrumenttien hankinta – Esitteessä ilmoitetut puutteelliset ja virheelliset tiedot – Vahingonkorvauskanne – Kanne, jolla vaaditaan pääomainstrumenttien ostosopimuksen toteamista pätemättömäksi – Kriisinratkaisupäätöksen kohteena olevan luottolaitoksen yleisseuraajaa vastaan nostetut kanteet
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Yhdistetyissä asioissa C‑775/22, C‑779/22 ja C‑794/22,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      joissa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvista ennakkoratkaisupyynnöistä, jotka Tribunal Supremo (ylin tuomioistuin, Espanja) on esittänyt 15.12.2022 tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet unionin tuomioistuimeen vastaavasti 20.12., 22.12. ja 23.12.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asioissa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      M.S.G.,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      N.G.S.,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      A.G.S. (C‑775/22),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-9" title="page-1">
      M.C.S. (C‑779/22) ja
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      FSC(C‑794/22)
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-12" title="page-1">
      Banco Santander SA,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-13" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Arabadjiev sekä tuomarit T. von Danwitz (esittelevä tuomari), P. G. Xuereb, A. Kumin ja I. Ziemele,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-15" title="page-1">
      julkisasiamies: T. Ćapeta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-16" title="page-1">
      kirjaaja: A. Calot Escobar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-1">
      ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet 
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">A.G.S., N.G.S. ja M.S.G., edustajinaan J. Madrazo Leal, abogado, ja V. Montes Guerra, procuradora,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">FSC, edustajanaan J. Concheiro Fernández, abogado,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Banco Santander, SA, edustajinaan R. R. García-Zarco, J. M. Rodríguez Cárcamo ja A.M. Rodríguez Conde, abogados,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Espanjan hallitus, asiamiehenään L. Aguilera Ruiz,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Italian hallitus, asiamiehenään G. Palmieri, avustajanaan P. Gentili, avvocato dello Stato, </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio, asiamiehinään P. Němečková, A. Nijenhuis ja D. Triantafyllou, </p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-1">
      päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-26" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-27" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (EUVL 2014, L 173, s. 190) 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 53 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä pyynnöt on esitetty asioissa, joissa asianosaisina ovat yhtäältä sijoittajat M.S.G., N.G.S. ja A.G.S., M.C.S. sekä FSC ja toisaalta Banco Santander SA, joka on Banco Popular Español SA:n (jäljempänä Banco Popular) seuraaja, ja jotka koskevat pätemätttömyys- tai vahingonkorvauskanteita, jotka kyseiset sijoittajat ovat nostaneet sellaisten puutteellisten ja virheellisten tietojen vuoksi, jotka niille on annettu liikkeeseenlaskuesitteessä niiden hankkiessa pääomainstrumentteja, jotka on sittemmin muunnettu Banco Popularin osakkeiksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2003/71/EY</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 4.11.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY (EUVL 2003, L 345, s. 64) on kumottu 21.7.2019 alkavin vaikutuksin arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta 14.6.2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1129 (EUVL 2017, L 168, s. 12). Direktiivin 2003/71 säännökset olivat kuitenkin vielä voimassa pääasioiden tosiseikkojen tapahtumisaikana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 6 artiklassa, jonka otsikko on ”Esitteeseen liittyvä vastuu”, säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-2">
      ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esitteessä annetuista tiedoista ovat vastuussa tapauksen mukaan ainakin liikkeeseenlaskija tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimet, tarjoaja, kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ottamista hakeva osapuoli tai takaaja. Vastuussa olevat henkilöt on yksilöitävä esitteessä selkeästi ilmoittamalla heidän nimensä ja asemansa tai oikeushenkilöiden kyseessä ollessa näiden nimet ja kotipaikat. Esitteeseen on sisällytettävä näiden henkilöiden antama vakuutus siitä, että esitteen sisältö vastaa heidän parhaan ymmärryksensä mukaan tosiasioita ja ettei esitteestä ei ole jätetty pois mitään, millä voisi todennäköisesti olla vaikutusta asiaan.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-2">
      2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisia siviilioikeudellista vastuuta koskevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sovelletaan esitteen sisältämistä tiedoista vastuussa oleviin henkilöihin.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-37" title="page-2">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2014/59</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2014/59 johdanto-osan 45, 49 ja 120 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-40" title="page-3">
      ”(45) Moraalikadon välttämiseksi lähellä kaatumista olevan laitoksen olisi koostaan tai sidoksistaan riippumatta voitava poistua markkinoilta järjestelmähäiriöitä aiheuttamatta. Lähellä kaatumista oleva laitos olisi periaatteessa likvidoitava tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä tapahtuva likvidaatio saattaa kuitenkin vaarantaa rahoitusvakauden, keskeyttää kriittisten toimintojen suorittamisen ja heikentää tallettajien suojaa. Tällöin on erittäin todennäköistä, että laitoksen asettaminen kriisinratkaisuun ja kriisinratkaisuvälineiden käyttö tavanomaisiin maksukyvyttömyysmenettelyihin turvautumisen sijasta olisi yleisen edun mukaista. – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-42" title="page-3">
      (49) Osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksien rajoitusten olisi oltava sopusoinnussa [Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja)] 52 artiklan kanssa. Tämän vuoksi kriisinratkaisuvälineitä olisi käytettävä vain sellaisiin laitoksiin, jotka ovat lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvat, ja ainoastaan silloin, kun tämä on välttämätöntä rahoitusvakaustavoitteen vuoksi yleisen edun nimissä. Kriisinratkaisuvälineitä olisi käytettävä erityisesti silloin, kun laitosta ei voida likvidoida tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, koska tämä vaarantaisi rahoitusjärjestelmän vakauden ja koska kriisinratkaisutoimet ovat välttämättömiä järjestelmän kannalta tärkeiden toimintojen siirtämiseksi ja jatkamiseksi nopeasti, ja silloin, kun ei voida kohtuudella turvautua mihinkään vaihtoehtoiseen yksityisen sektorin ratkaisuun, kuten nykyisiltä osakkeenomistajilta tai joltakin kolmannelta osapuolelta saatavaan pääomankorotukseen, joka riittäisi palauttamaan laitoksen täyden elinkelpoisuuden. – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-44" title="page-3">
      (120) Unionin yhtiöoikeutta koskeviin direktiiveihin sisältyy pakottavia säännöksiä kyseisten direktiivien soveltamisalaan kuuluvien laitosten osakkeenomistajien ja velkojien suojaamiseksi. Tilanteissa, joissa kriisinratkaisuviranomaisten on toimittava nopeasti, nämä säännöt voivat estää kriisinratkaisuviranomaisten tehokkaan toiminnan ja niiden kriisinratkaisuvälineiden ja ‑valtuuksien käytön, minkä vuoksi tähän direktiiviin olisi sisällytettävä asianmukaisia poikkeuksia. Sidosryhmien mahdollisimman suuren oikeusvarmuuden takaamiseksi poikkeukset olisi määriteltävä selvästi ja tarkasti, ja niitä olisi käytettävä ainoastaan yleisen edun nimissä, kun kriisinratkaisun käynnistävät edellytykset täyttyvät. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-46" title="page-3">
      ”1. Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt ja menettelyt seuraavien yhteisöjen elvytystä ja kriisinratkaisua varten:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-48" title="page-4">
      b) [Euroopan] unioniin sijoittautuneet rahoituslaitokset, jotka ovat luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen taikka c tai d alakohdassa tarkoitetun yhtiön tytäryrityksiä – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-49" title="page-4">
      c) unioniin sijoittautuneet rahoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt ja monialan holdingyhtiöt;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-50" title="page-4">
      d) jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivat rahoitusalan holdingyhtiöt, unionissa emoyrityksenä toimivat rahoitusalan holdingyhtiöt, jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivat rahoitusalan sekaholdingyhtiöt ja unionissa emoyrityksenä toimivat rahoitusalan sekaholdingyhtiöt;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-51" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-53" title="page-4">
      ”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-54" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-55" title="page-4">
      57. ’velkakirjojen arvon alaskirjauksella’ menettelyä, jossa kriisinratkaisuviranomainen voi 43 artiklan mukaisesti käyttää alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen velkoihin;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-56" title="page-4">
      58.  ’liiketoiminnan myynnillä’ menettelyä, jolla kriisinratkaisuviranomainen voi 38 artiklan mukaisesti suorittaa kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen liikkeeseen laskemien osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien tai sen varojen, oikeuksien tai velkojen siirron ostajalle, joka ei ole omaisuudenhoitoyhtiö;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-57" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-58" title="page-4">
      63.  ’siirtovaltuuksilla’ 63 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa eriteltyjä oikeuksia siirtää osakkeita, muita omistusinstrumentteja, velkainstrumentteja, varoja, oikeuksia tai velkoja tai näiden yhdistelmiä kriisinratkaisun kohteena olevasta laitoksesta vastaanottajalle;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-59" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-60" title="page-4">
      82. ’sopimuksen purkamisoikeudella’ oikeutta purkaa sopimus, velvoitteiden aikaistamista, sulkeutumista, kuittausta tai nettoutusta koskevaa oikeutta tai mitä tahansa vastaavaa sopimuksen osapuolen velvoitetta lykkäävää tai muuttavaa tai sen lakkauttavaa määräystä tai määräystä, joka estää sopimuksesta muussa tapauksessa syntyvän velvoitteen syntymisen;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-61" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 34 artiklan, jonka otsikko on ”Kriisinratkaisua koskevat yleiset periaatteet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-63" title="page-5">
      ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaiset käyttäessään kriisinratkaisuvälineitä ja ‑valtuuksia toteuttavat kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen takaamiseksi, että kriisinratkaisutoimi toteutetaan seuraavia periaatteita noudattaen:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-64" title="page-5">
      a) tappioista vastaavat ensin kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajat;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-65" title="page-5">
      b) kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen velkojat vastaavat tappioista osakkeenomistajien jälkeen noudattaen tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaista saamistensa ensisijaisuusjärjestystä, jollei tässä direktiivissä nimenomaisesti toisin säädetä;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-66" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-67" title="page-5">
      f) samaan luokkaan kuuluvia velkojia käsitellään yhdenmukaisella tavalla, jollei tässä direktiivissä muuten säädetä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-68" title="page-5">
      g) velkojille ei saa aiheutua suurempia tappioita kuin mitä niille olisi aiheutunut, jos laitos tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu yhteisö olisi likvidoitu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä 73–75 artiklassa määriteltyjen suojatoimien mukaisesti;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-69" title="page-5">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 37 artiklassa, jonka otsikko on ”Kriisinratkaisuvälineitä koskevat yleiset periaatteet”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-71" title="page-5">
      ”– –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-72" title="page-5">
      3. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut kriisinratkaisuvälineet ovat seuraavat:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-73" title="page-5">
      a)  liiketoiminnan myynti;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-74" title="page-5">
      b) omaisuudenhoitoyhtiön käyttö;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-75" title="page-5">
      c) varojen erottelu;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-76" title="page-5">
      d) velkakirjojen arvon alaskirjaus.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-77" title="page-5">
      4. Jollei 5 kohdasta muuta johdu, kriisinratkaisuviranomaiset voivat soveltaa kriisinratkaisuvälineitä yksittäin tai minä tahansa yhdistelmänä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-78" title="page-5">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 38 artiklassa, jonka otsikko on ”Liiketoiminnan myynti”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-80" title="page-6">
      ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaisilla on valtuudet siirtää ostajalle, joka ei ole omaisuudenhoitoyhtiö,
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-81" title="page-6">
      a) kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen liikkeeseen laskemia osakkeita tai muita omistusinstrumentteja;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-82" title="page-6">
      b) kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen kaikki tai mitkä tahansa varat, oikeudet tai velat;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-83" title="page-6">
      Jollei tämän artiklan 8 ja 9 kohdasta sekä 85 artiklasta muuta johdu, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu siirto on toteutettava ilman kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajien tai minkään muun kolmannen osapuolen kuin ostajan suostumusta ja noudattamatta muita kuin 39 artiklaan sisältyviä yhtiöoikeus- tai arvopaperilainsäädännössä asetettuja menettelyllisiä vaatimuksia.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-84" title="page-6">
      2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu siirto on tehtävä kaupallisin ehdoin olosuhteet huomioon ottaen ja unionin valtiontukikehyksen mukaisesti.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-85" title="page-6">
      3. Tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti kriisinratkaisuviranomaisten on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet, jotta siirto voidaan tehdä kaupallisin ehdoin, jotka vastaavat 36 artiklan mukaisesti tehtyä arvostusta olosuhteet huomioon ottaen.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-86" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-87" title="page-6">
      6. Liiketoiminnan myynnin jälkeen kriisinratkaisuviranomaiset voivat ostajan suostumuksella käyttää siirtovaltuuksia ostajalle siirrettyihin varoihin, oikeuksiin tai velkoihin, jotta varoja, oikeuksia tai velkoja voidaan siirtää takaisin kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen, taikka osakkeita tai muita omistusinstrumentteja takaisin niiden alkuperäisille omistajille, ja kriisinratkaisun kohteena olevalla laitoksella tai alkuperäisillä omistajilla on velvollisuus ottaa takaisin kaikki tällaiset varat, oikeudet tai velat taikka osakkeet tai muut omistusinstrumentit.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-88" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-89" title="page-6">
      9. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kyseisen laitoksen osalta toimivaltainen viranomainen ei ole saattanut päätökseen 8 kohdassa tarkoitettua arviointia, siitä päivästä lähtien, jona kriisinratkaisuviranomainen suorittaa osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien siirron liiketoiminnan myynnissä, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-90" title="page-6">
      a) osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien siirrolla hankkijalle on välitön oikeusvaikutus;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-91" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-92" title="page-7">
      13. Kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajilla tai velkojilla ja muilla kolmansilla osapuolilla, joiden varoja, oikeuksia tai velkoja ei ole siirretty, ei ole minkäänlaisia oikeuksia siirrettyihin varoihin, oikeuksiin tai velkoihin nähden eikä näihin liittyviä oikeuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IV osaston VII luvun soveltamista. ”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman direktiivin 48 artiklassa, jonka otsikko on ”Alaskirjauksen ja muuntamisen järjestys”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-94" title="page-7">
      ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttäessään velkakirjojen arvon alaskirjausta kriisinratkaisuviranomaiset käyttävät alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia, jollei 44 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisista ulkopuolelle jättämisistä muuta johdu, seuraavien vaatimusten mukaisesti:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-95" title="page-7">
      a) ydinpääoman eriä vähennetään 60 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-96" title="page-7">
      b) jos ja vain jos a alakohdan mukaisesti tehty kokonaisvähennys on vähemmän kuin 47 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen määrien yhteismäärä, viranomaiset vähentävät ensisijaisen lisäpääoman instrumenttien pääomaa siinä määrin, kuin se on tarpeen, ja enintään niiden kapasiteettia vastaavasti;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-97" title="page-7">
      c) jos ja vain jos a ja b alakohdan mukaisesti tehty kokonaisvähennys on vähemmän kuin 47 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen määrien yhteismäärä, viranomaiset vähentävät toissijaisen pääoman instrumenttien pääomaa siinä määrin, kuin se on tarpeen ja enintään niiden kapasiteettia vastaavasti;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-98" title="page-7">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2014/59 53 artiklassa, jonka otsikko on ”Velkakirjojen arvon alaskirjauksen voimaantulo”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-100" title="page-7">
      ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kriisinratkaisuviranomainen käyttää 59 artiklan 2 alakohdassa ja 63 artiklan 1 kohdan e–i alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia, pääoman tai maksamatta olevan määrän vähentäminen, muuntaminen tai peruuttaminen tulee voimaan ja sitoo välittömästi kriisinratkaisun kohteena olevaa laitosta, kyseeseen tulevia velkojia ja osakkeenomistajia.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-101" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-102" title="page-8">
      3. Jos kriisinratkaisuviranomainen vähentää nollaan velan pääoman tai maksamatta olevan määrän 63 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia käyttäen, kyseinen velka ja kaikki siitä johtuvat velvoitteet tai saamiset, jotka eivät ole kertyneet valtuuksien käytön ajankohtaan mennessä, katsotaan suoritetuiksi kaikissa olosuhteissa, eivätkä ne ole osoitettavissa suoritettaviksi missään myöhemmissä menettelyissä, jotka koskevat kriisinratkaisun kohteena olevaa laitosta tai sen seuraajayhteisöä mahdollisessa myöhemmässä likvidaatiossa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-103" title="page-8">
      4. Kun kriisinratkaisuviranomainen vähentää ainoastaan osittain velan pääomaa tai maksamatta olevaa määrää 63 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia käyttäen:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-104" title="page-8">
      a) se määrä, joka velasta on vähennetty, on katsottava suoritetuksi;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-105" title="page-8">
      b) instrumenttia tai sopimusta, johon alkuperäinen velka perustuu, on sovellettava edelleen jäljellä olevaan velan pääoman määrään tai maksamatta olevaan määrään, paitsi että kertyneen koron määrää voidaan muuttaa velan pääoman vähenemisen huomioon ottamiseksi ja että muita ehtoja voidaan muuttaa kriisinratkaisuviranomaisen päätöksellä 63 artiklan 1 kohdan j kohdassa mainittuja valtuuksia käyttäen.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 60 artiklan otsikkona on ”Pääomainstrumenttien alaskirjaukseen tai muuntamiseen sovellettavat säännökset”, ja sen sanamuoto on seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-107" title="page-8">
      ”1. Noudattaessaan 59 artiklassa säädettyä vaatimusta kriisinratkaisuviranomaisten on sovellettava alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksia tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä sovellettavan saamisten ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti niin, että saadaan seuraavat tulokset:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-108" title="page-8">
      a) ydinpääoman eriä vähennetään ensin suhteessa tappioihin ja enintään niiden kapasiteettia vastaavasti, ja kriisinratkaisuviranomainen toteuttaa toisen tai molemmat 47 artiklan 1 kohdassa määritellyistä toimista ydinpääoman instrumenttien osalta ydinpääoman instrumenttien haltijoiden osalta;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-109" title="page-8">
      b) kyseeseen tulevien ensisijaisen lisäpääoman instrumenttien pääoma kirjataan alas tai muunnetaan ydinpääoman instrumenteiksi tai toteutetaan kumpikin toimenpide siinä määrin kuin 31 artiklassa asetettujen kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen, ja enintään kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien kapasiteettia vastaavasti, sen mukaan kumpi on alhaisempi;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-110" title="page-8">
      c) kyseeseen tulevien toissijaisen pääoman instrumenttien pääoma kirjataan alas tai muunnetaan ydinpääoman instrumenteiksi tai toteutetaan kumpikin toimenpide siinä määrin kuin 31 artiklassa asetettujen kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen, ja enintään kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien kapasiteettia vastaavasti, sen mukaan kumpi on alhaisempi.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-111" title="page-8">
      2. Jos kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien pääoma kirjataan alas,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-112" title="page-9">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-113" title="page-9">
      b) kyseeseen tulevan pääomainstrumentin haltijalle ei jää velkoja kyseisen instrumentin alaskirjatun määrän nojalla tai sen yhteydessä lukuun ottamatta mahdollisia jo kertyneitä velkoja sekä vahingonkorvausvastuuta, johon alaskirjausta koskevien valtuuksien käytöstä tehty muutoksenhaku voi johtaa;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-114" title="page-9">
      c) kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien haltijoille ei makseta korvausta muuten kuin 3 kohdan mukaisesti.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-115" title="page-9">
      3. Kriisinratkaisuviranomaiset voivat kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien muuntamiseksi tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla velvoittaa laitokset ja 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetut yhteisöt laskemaan liikkeeseen ydinpääoman instrumentteja kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien haltijoille. – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-116" title="page-9">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 63 artiklan, jonka otsikko on ”Yleiset valtuudet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-118" title="page-9">
      ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaisilla on tarvittavat valtuudet soveltaa kriisinratkaisuvälineitä laitoksiin ja 1 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin, jotka täyttävät sovellettavat kriisinratkaisun edellytykset. Kriisinratkaisuviranomaisten on erityisesti voitava käyttää yksittäin tai yhdistelmänä valtuuksia
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-119" title="page-9">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-120" title="page-9">
      c) siirtää kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen liikkeeseen laskemia osakkeita tai muita omistusinstrumentteja;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-121" title="page-9">
      d) siirtää kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tietyt oikeudet, varat ja velat toiselle yhteisölle tämän suostumuksella;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-122" title="page-9">
      e) vähentää, myös nollaan, kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen hyväksyttävien velkojen pääoma tai maksamatta oleva määrä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-123" title="page-9">
      f) muuntaa kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen hyväksyttävät velat kyseisen laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön, asianomaisen emoyrityksenä toimivan laitoksen tai sellaisen omaisuudenhoitoyhtiön osakkeiksi tai muiksi omistusinstrumenteiksi, johon laitoksen tai 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetun yhteisön varat, oikeudet tai velat siirretään;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-124" title="page-9">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman direktiivin 64 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetut kriisinratkaisuviranomaisten lisävaltuudet eivät vaikuta ”sopimuksen osapuolen oikeuteen käyttää sopimuksesta johtuvia oikeuksia, mukaan lukien oikeus purkaa sopimus, jos se on sopimusehtojen mukaan mahdollista jonkin sellaisen toimen seurauksena, jonka kriisinratkaisun kohteena oleva laitos on toteuttanut tai jättänyt toteuttamatta ennen siirtoa tai jonka vastaanottaja on toteuttanut tai jättänyt toteuttamatta siirron jälkeen, jollei 69, 70 tai 71 artiklasta muuta johdu”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2014/59 68 artiklan, jonka otsikko on ”Tiettyjen sopimusehtojen poissulkeminen varhaisesta tilanteeseen puuttumisesta ja kriisinratkaisusta”, 3 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-127" title="page-10">
      ”3. Edellyttäen, että aineelliset sopimusvelvoitteet, kuten maksu- ja toimitusvelvoitteet sekä vakuuksien antaminen, täytetään edelleen, pelkkä kriisinehkäisy- tai kriisinhallintatoimi, mukaan lukien minkä tahansa tällaisen toimen soveltamiseen suoraan liittyvän tapahtuman toteutuminen, ei saa antaa kenellekään mahdollisuutta:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-128" title="page-10">
      a) käyttää purkamis-, keskeyttämis-, muuttamis-, nettoutus- tai kuittausoikeuksia, myös sellaisten sopimusten osalta, jotka on tehnyt
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-129" title="page-10">
      i) tytäryhtiö ja joihin perustuvien velvoitteiden takaamisesta tai muunlaisesta tukemisesta vastaa konserniyhteisö;
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-130" title="page-10">
      ii) konserniyhteisö ja joihin sisältyy ristikkäisiä maksukyvyttömyysmääräyksiä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-131" title="page-10">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-132" title="page-10">
      4. Tämä artikla ei vaikuta henkilöiden oikeuteen toteuttaa 3 kohdassa tarkoitettuja toimia, jos tämä oikeus johtuu muusta tapahtumasta kuin kriisinehkäisytoimesta, kriisinhallintatoimesta tai minkä tahansa tällaisen toimen soveltamiseen suoraan liittyvän tapahtuman toteutumisesta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-133" title="page-10">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 73 artiklan, jonka otsikko on ”Osakkeenomistajien ja velkojien kohtelu osittaisten siirtojen ja velkakirjojen arvon alaskirjauksen tapauksessa”, b alakohdassa säädetään, että ”jäsenvaltioiden on erityisesti 75 artiklan soveltamiseksi varmistettava, että – – kriisinratkaisuviranomaisten soveltaessa velkakirjojen arvon alaskirjausta osakkeenomistajille ja velkojille, joiden saatavat on alaskirjattu tai muunnettu omaksi pääomaksi, ei aiheudu suurempia tappioita kuin niille olisi aiheutunut, jos kriisinratkaisun kohteena oleva laitos olisi likvidoitu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä – –. ”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 74 artiklan, jonka otsikko on ”Arvostus ja erilainen kohtelu”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-136" title="page-11">
      ”Sen arvioimiseksi, olisiko osakkeenomistajia ja velkojia kohdeltu paremmin, jos kriisinratkaisun kohteena oleva laitos olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, jäsenvaltioiden on muun muassa 73 artiklan soveltamiseksi varmistettava, että riippumaton henkilö tekee arvostuksen mahdollisimman pian kriisinratkaisutoimen tai ‑toimien toteuttamisen jälkeen. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman direktiivin 75 artiklassa, jonka otsikko on ”Osakkeenomistajiin ja velkojiin kohdistuvat suojatoimet”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-138" title="page-11">
      ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos 74 artiklan mukaisesti tehdyssä arvostuksessa todetaan, että jollekin 73 artiklassa tarkoitetulle osakkeenomistajalle tai velkojalle – – on aiheutunut suurempia tappioita kuin niille olisi aiheutunut tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisessa likvidaatiossa, sillä on oikeus saada kyseinen erotus maksuna kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyistä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2014/59 101 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, että kriisinratkaisuviranomainen voi käyttää rahoitusjärjestelyjä vain siinä määrin kuin on tarpeen kriisinratkaisuvälineiden tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi muun muassa korvausten maksamiseksi osakkeenomistajille tai velkojille kyseisen direktiivin 75 artiklan mukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätös</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto antoi 7.6.2017 tekemällään päätöksellä SRB/EES/2017/08 Banco Popular Español SA:ta koskevan kriisinratkaisumääräyksen, jonka komissio hyväksyi päätöksellään (EU) 2017/1246 (EUVL 2017, L 178, s. 15).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Espanjan oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Fondo de Reestructuración Ordenada Bancarian (pankkien järjestelmällisen rakenneuudistuksen rahasto, Espanja) (jäljempänä FROB) 7.6.2017 tekemällä päätöksellä (BOE nro 155,  30.6.2017, s. 55470) toteutettiin seuraavat toimenpiteet yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen SRB/EES/2017/08 täytäntöön panemiseksi:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-144" title="page-11">
      ”1. [Banco Popularin] tämänhetkisen osakepääoman alentaminen alaskirjaamalla kaikki tällä hetkellä liikkeessä olevat osakkeet – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-145" title="page-11">
      2.  Pääoman korotus samalla kun poistetaan merkintäetuoikeus, jotta voidaan muuntaa kaikki ensisijaisen lisäpääoman instrumentit – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-146" title="page-11">
      3. Osakepääoman alentaminen nollaan euroon (0 euroa) alaskirjaamalla osakkeet siten, että ensisijaisen lisäpääoman instrumentit muunnetaan edellisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-147" title="page-12">
      4. Pääoman korotus samalla kun poistetaan merkintäetuoikeus, jotta voidaan muuntaa kaikki toissijaisen pääoman instrumentit Banco Popularin uusiksi osakkeiksi – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-148" title="page-12">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-149" title="page-12">
      6. Kaikkien [Banco Popularin] osakkeiden, jotka on laskettu liikkeeseen sen jälkeen, kun tämän päätöksen kolmannessa oikeusperusteessa mainitut toissijaisen pääoman instrumentit on muunnettu, siirtäminen [Banco Santanderille].”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen päätöksen kolmannessa oikeusperustassa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-151" title="page-12">
      ”Tällä päätöksellä – – toteutettu alaskirjaus on pysyvä alaskirjaus, eikä minkäänlaista korvausta suoriteta [alaskirjauksen kohteena olevien osakkeiden] haltijoille – –. Kaikki velvoitteet alaskirjauksen kohteena olevien osakkeiden haltijaa kohtaan lakkaavat, lukuun ottamatta mahdollisia jo erääntyneitä velvoitteita tai vastuuta, johon alaskirjausta koskevien valtuuksien käytön laillisuuden riitauttaminen voi johtaa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasiat ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasioiden valittajat hankkivat vuosina 2010 ja 2011 Banco Popularin tai sen tytäryhtiön BPE Preference International Ltd:n liikkeeseen laskemia eri pääomainstrumentteja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asioissa C‑779/22 ja C‑794/22 kyseessä olevat pääomainstrumentit muunnettiin vuosina 2012 ja 2014 Banco Popularin osakkeiksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto antoi 7.6.2017 Banco Popularia koskevan kriisinratkaisumääräyksen, jonka komissio hyväksyi samana päivänä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä kriisinratkaisumääräys pantiin täytäntöön FROB:n 7.6.2017 antamalla päätöksellä. Kyseisellä päätöksellä se muun muassa vähensi Banco Popularin osakepääoman nollaan alaskirjaamalla kaikki liikkeessä olevat osakkeet. Tämän päätöksen seurauksena asioiden C‑779/22 ja C‑794/22 pääasioiden valittajat lakkasivat olemasta Banco Popularin sellaisten osakkeiden haltijoita, joiksi niiden pääomainstrumentit muunnettiin vuosina 2012 ja 2014.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi FROB päätti muuntaa toissijaisen pääoman instrumentit ja siirtää tämän muuntamisen jälkeen liikkeeseen lasketut uudet osakkeet Banco Santanderille ilman kyseisten instrumenttien entisten haltijoiden suostumusta. Näin ollen asian C‑775/22 pääasian valittajat lakkasivat olemasta vuosina 2010 ja 2011 hankittujen toissijaisten joukkovelkakirjojen, jotka muunnettiin osakkeiksi ja siirrettiin Banco Santanderille vastikkeetta, haltijoita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasioiden valittajat nostivat yhtäältä kanteen, jossa vaadittiin pääasioissa kyseessä olevien pääomainstrumenttien hankinnan pätemättömyyden toteamista sillä perusteella, ettei Banco Popular eikä BPE Preference International ollut ilmoittanut niille asianmukaisesti kyseisten instrumenttien luonteesta, ominaisuuksista ja riskeistä. Toisaalta ne nostivat kanteen saadakseen korvausta vahingosta, joka oli aiheutunut siitä, etteivät kyseiset pankit olleet noudattaneet lakisääteisiä tiedonantovelvollisuuksiaan näiden pääomainstrumenttien merkitsemisen yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä valitukset on saatettu kassaatiovalitusvaiheessa Tribunal Supremoon (ylin tuomioistuin, Espanja), joka on nyt käsiteltävissä asioissa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, ja täsmennettäköön, että valitukset rajoittuvat joko pätemättömyyskanteeseen asioissa C‑775/22 ja 779/22 tai vahingonkorvauskanteeseen asiassa C‑794/22.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden valitusten tekemisen jälkeen unionin tuomioistuin antoi 5.5.2022 tuomion Banco Santander (C‑410/20, Banco Santander, EU:C:2022:351) (jäljempänä tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu). Kyseisessä tuomiossa unionin tuomioistuin katsoi, että direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan a alakohta, 53 artiklan 1 ja 3 kohta sekä 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohta ovat esteenä sille, että kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen pääoman muodostaneiden osakkeiden täysimääräisen alaskirjauksen jälkeen mainittua laitosta tai yritystä tai sen seuraajayhteisöä vastaan nostetaan vahingonkorvauskanteita esitteessä annettujen tietojen johdosta tai kanteita, joissa vaaditaan todettavaksi kyseisten osakkeiden merkintäsopimuksen pätemättömyys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että Espanjassa on lukuisia oikeusriitoja, jotka koskevat Banco Popularin eri pääomainstrumentteja eli muun muassa osakkeita, etuoikeutettuja osakkeita ja toissijaisia joukkovelkakirjoja. Useimmissa tapauksissa näiden rahoitustuotteiden hankkijat ovat nostaneet kanteita, joissa vaaditaan näiden tuotteiden ostosopimusten pätemättömyyden toteamista ja niiden hankinnasta maksetun hinnan palauttamista, ja/tai vahingonkorvauskanteita, joissa vaaditaan korvausta korkoineen mainitusta hankinnasta aiheutuneista tappioista direktiivin 2003/71 6 artiklan tai sopimuksia koskevien yleisten sääntöjen nojalla. Kaikki nämä kanteet ovat perustuneet suostumusta koskevaan virheeseen, joka on johtunut kyseisten rahoitustuotteiden markkinoinnin yhteydessä annetuista puutteellisista ja virheellisistä tiedoista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että vaikka kansalliset tuomioistuimet ovat esittäneet mainituissa oikeusriidoissa toisistaan poikkeavia tulkintoja direktiivin 2014/59 säännöksistä, sen käsiteltävinä olevien oikeusriitojen asianosaiset ovat eri mieltä siitä, voidaanko tuomioon Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu) perustuvaa oikeuskäytäntöä soveltaa pääasioissa kyseessä olevaan tilanteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Erityisesti asioiden C‑779/22 ja C‑794/22 osalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko oikeus palautukseen pääasioissa kyseessä olevien pääomainstrumenttien, jotka on muunnettu osakkeiksi ennen Banco Popularin kriisinratkaisupäätöstä, hankinnan pätemättömyyden vuoksi sekä vahingonkorvausvelvollisuus direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohdassa ja 60 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ”kertynyt” velka tai velka, joka ”ei ole kertynyt”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se toteaa tältä osin, että Espanjan oikeudessa ilmaisulla ”kertynyt” tarkoitetaan hetkeä, jolloin syntyy oikeus vaatia velvoitteen täyttämistä, kun taas ilmaisulla ”eräpäivä” tarkoitetaan sen velvoitteen täyttämiselle vahvistetun ajanjakson päättymistä, jonka päättyessä velvoite erääntyy maksettavaksi. Pääasioissa kyseessä olevat vaihtovelkakirjalainat erääntyivät kuitenkin samana päivänä, jona ne muunnettiin osakkeiksi, eli siis ennen Banco Popularin kriisinratkaisumenettelyn aloittamista. Lisäksi tuomioistuimen ratkaisu, jossa tunnustetaan vastuu mahdollisista vahingoista, ei ole luonteeltaan konstitutiivinen, vaan siinä todetaan tämän vastuun olemassaolo ja määritetään vahingon ja korkojen määrä. Jos korvausvelvollisuus olisi ”mahdollinen saatava” siihen asti, kunnes tuomioistuin lopullisesti toteaa sen, sitä pidettäisiin kuitenkin jo ennen tätä toteamista kertyneenä saatavana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian C‑775/22 osalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että pääasioiden valittajat ovat ensinnäkin väittäneet kyseisessä tuomioistuimessa, että tuomioon Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisumenettely) perustuvaa oikeuskäytäntöä ei voida soveltaa toissijaisten joukkovelkakirjojen muuntamiseen osakkeiksi ja niiden myöhempään siirtoon, koska direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohtaa ja 60 artiklan 2 kohtaa sovelletaan ainoastaan alaskirjaustoimenpiteen yhteydessä mutta ei silloin, kun kyse on muuntamistoimenpiteestä, johon liittyy myöhempi siirto. Lisäksi kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan yhtiön pääomainstrumenttien haltijoiden tehokasta oikeussuojaa ja omaisuudensuojaa koskevia rajoituksia on tulkittava suppeasti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi pääasioiden valittajat ovat vedonneet kyseisen direktiivin 64 artiklan 4 kohdan b alakohtaan, 68 artiklan 3 ja 4 kohtaan sekä 71 artiklaan perustuvaan sopimuksen purkamisoikeuteen. Muuntamisen tapauksessa mikään sääntö ei estä tai rajoita toissijaisten joukkovelkakirjojen ostosopimuksen pätemättömyyttä koskevan kanteen nostamista, koska kyseinen kanne ei perustu kriisinratkaisutoimenpiteisiin vaan se liittyy näiden joukkovelkakirjojen alkuperäiseen merkitsemiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi valittajat ovat väittäneet, että pätemättömyys- ja vahingonkorvauskanteiden nostamista koskevan oikeuden epääminen loukkaa direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja 73 artiklan b alakohdassa vahvistettua periaatetta, jonka mukaan tavanomaisesta maksukyvyttömyysmenettelystä johtuvaa kohtelua epäsuotuisampi kohtelu on kielletty.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa Tribunal Supremo on päättänyt asiassa C‑775/22 lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-169" title="page-15">
      ”Onko direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan säännöksiä, luettuina yhdessä direktiivin 2014/59 53 artiklan 1 ja 3 kohdan, 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan sekä 64 artiklan 4 kohdan b alakohdan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että sen jälkeen kun kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan luottolaitoksen toissijaiset joukkovelkakirjat (toissijaisen pääoman instrumentit), jotka eivät olleet kertyneet ennen tämän kriisinratkaisumenettelyn aloittamista, on muunnettu osakkeiksi ja ne on sittemmin luovutettu ilman tosiasiallista vastiketta, näitä toissijaisia joukkovelkakirjoja ennen tämän kriisinratkaisumenettelyn aloittamista ostaneet henkilöt ajavat tätä yhteisöä tai sen seuraajana olevaa yhteisöä vastaan kannetta, jossa vaaditaan näiden toissijaisten joukkovelkakirjojen merkitsemistä koskevan sopimuksen toteamista pätemättömäksi ja toissijaisten joukkovelkakirjojen merkitsemisestä maksetun hinnan palauttamista korkoineen, jotka ovat kertyneet kyseisen sopimuksen tekemispäivästä lukien?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samassa tilanteessa Tribunal Supremo on päättänyt asiassa C‑779/22 lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-171" title="page-15">
      ”1) Onko [direktiivin 2014/59] 34 artiklan 1 kohdan a ja b kohdan säännöksiä, luettuina yhdessä 53 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan säännösten kanssa, tulkittava siten, että mahdollista saatavaa tai oikeutta, joka tuomiosta syntyisi yhteisölle, joka on seurannut Banco Popularia sellaisen pääomainstrumentin (etuoikeutetut osakkeet) hankinnan pätemättömyyden seurauksena, joka muunnettiin lopuksi osakkeiksi ennen kuin Banco Popularia koskevat kriisinratkaisutoimenpiteet oli toteutettu (7.6.2017), voitaisiin pitää saatavana, johon vaikuttaa direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu alaskirjausta koskeva säännös, koska kyseessä ovat velvoitteet tai saatavat, jotka eivät ole kertyneet, joten ne katsottaisiin suoritetuiksi, eikä niihin voitaisi vedota Banco Popularin seuraajayhteisöä Banco Santanderia vastaan, jos vaatimus, johon tämä velvoite perustuisi, olisi esitetty sen jälkeen kun pankkia koskeva kriisinratkaisumenettely on viety päätökseen?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-172" title="page-15">
      2) Vai onko kyseisiä säännöksiä päinvastoin tulkittava siten, että edellä mainittu saatava tai oikeus olisi ’kertynyt’ velvoite (direktiivin 53 artiklan 3 kohta) tai jo ’kertynyt saatava’ pankkia koskevan kriisinratkaisun ajankohtana (60 artiklan 2 kohdan b alakohta), jolloin ne jäisivät näiden velvoitteiden tai saatavien katsomista suoritetuiksi tai mitätöidyiksi koskevien vaikutusten ulkopuolelle, jolloin näitä velvoitteita tai saatavia voitaisiin vaatia Banco Santanderilta, vaikka osakkeet olisi alaskirjattu tai mitätöity, sillä perusteella, että se on Banco Popularin seuraaja, siinäkin tapauksessa, että vaatimus, johon tämä vahingonkorvaustuomio perustuu, olisi esitetty sen jälkeen kun pankkia koskeva kriisinratkaisumenettely on viety päätökseen?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samassa tilanteessa Tribunal Supremo on päättänyt myös asiassa C‑794/22 lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-174" title="page-16">
      ”1) Onko direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan a ja b kohdan säännöksiä, luettuina yhdessä 53 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan säännösten kanssa, tulkittava siten, että mahdollista saatavaa tai oikeutta, joka syntyisi, jos Banco Popularin seuraajayhteisö määrättäisiin suorittamaan korvausta sellaisen vahingonkorvauskanteen seurauksena, joka perustuu siihen, että on markkinoitu rahoitustuotetta (toissijaisia joukkovelkakirjoja, jotka ovat välttämättä muunnettavissa saman pankin osakkeiksi), joka ei sisälly Banco Popularia koskevien kriisinratkaisutoimenpiteiden kohteena oleviin lisäpääoman instrumentteihin, jotka muunnettiin pankin osakkeiksi ennen pankkia koskeneiden kriisinratkaisutoimenpiteiden hyväksymistä (7.6.2017), voitaisiin pitää velkana, johon sovelletaan direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohdan säännöstä, jonka mukaan velka alaskirjataan tai se mitätöidään, “kertymättömänä” velvoitteena tai saatavana, joten kyseinen velka katsottaisiin suoritetuksi eikä siihen voitaisi vedota Banco Popularin seuraajayhteisöä Banco Santanderia vastaan, jos vaatimus, johon tämä vahingonkorvauksen määräämistä koskeva tuomio perustuu, oli esitetty sen jälkeen kun pankkia koskeva kriisinratkaisumenettely oli saatettu päätökseen?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-175" title="page-16">
      2 [Toisen kysymyksen sanamuoto on sama kuin asiassa C‑779/22 esitetyn toisen kysymyksen sanamuoto.]”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiat C‑775/22, C‑779/22 ja C‑794/22 yhdistettiin unionin tuomioistuimen presidentin 7.3.2023 antamalla päätöksellä kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asioissa C‑779/22 ja C‑794/22 esitetyt ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asioissa C‑779/22 ja C‑794/22 esittämillään kysymyksillä, joita on tarkasteltava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa, 53 artiklan 1 ja 3 kohtaa sekä 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että sen jälkeen, kun kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan luottolaitoksen yhtiöpääoman osakkeet on alaskirjattu kokonaan, henkilöt, jotka ovat ostaneet kyseisen luottolaitoksen osakkeiksi ennen kriisinratkaisutoimien toteuttamista muunnettuja pääomainstrumentteja, nostavat kyseistä laitosta tai sen seuraajayhteisöä vastaan vahingonkorvauskanteen esitteessä annettujen puutteellisten ja virheellisten tietojen perusteella, kuten direktiivin 2003/71 6 artiklassa säädetään, tai kansallisen oikeuden nojalla näiden pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevaan sopimukseen kohdistuvan pätemättömyyskanteen, joka taannehtivan vaikutuksensa vuoksi johtaisi kyseisten alun perin hankittujen ja sittemmin osakkeiksi muunnettujen pääomainstrumenttien vasta-arvon palauttamiseen korkoineen kyseisen sopimuksen tekopäivästä lukien.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on muistutettava, että tuomion Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu) 51 kohdassa unionin tuomioistuin on jo todennut, että tämän tuomion edeltävässä kohdassa tarkoitetut säännökset ovat esteenä sille, että kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen yhtiöpääoman kaikkien osakkeiden alaskirjauksen jälkeen henkilöt, jotka ovat hankkineet osakkeita ennen kyseisen menettelyn aloittamista, voivat nostaa tällaisia kanteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, voidaanko kyseiseen tuomioon perustuvaa oikeuskäytäntöä soveltaa sellaisten henkilöiden nostamiin pätemättömyys- tai vahingonkorvauskanteisiin, jotka eivät ole alun perin hankkineet kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan laitoksen tai yrityksen osakkeita vaan muita pääomainstrumentteja, jotka on muunnettu tällaisiksi osakkeiksi ennen tällaisen kriisinratkaisumenettelyn aloittamista. Se pohtii erityisesti, voidaanko pätemättömyydestä tai vastuun syntymisestä johtuvien palautus- tai vahingonkorvausoikeuksien katsoa kertyneen direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohdassa ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla ennen kriisinratkaisupäätöksen tekopäivää, vaikka näiden oikeuksien perustana olevat kanteet on nostettu kriisinratkaisutoimen toteuttamisen jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 53 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jos kriisinratkaisuviranomainen vähentää nollaan velan pääoman tai maksamatta olevan määrän, kyseinen velka ja kaikki siitä johtuvat velvoitteet tai saamiset, jotka eivät ole kertyneet kriisinratkaisuntoimen toteuttamiseen mennessä, katsotaan suoritetuiksi kaikissa olosuhteissa, eivätkä ne ole osoitettavissa suoritettaviksi missään myöhemmissä menettelyissä, jotka koskevat kriisinratkaisun kohteena olevaa laitosta tai sen seuraajayhteisöä mahdollisessa myöhemmässä likvidaatiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 60 artiklan, joka koskee pääomainstrumenttien alaskirjausta tai muuntamista, 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa täsmennetään, että kriisinratkaisupäätöksen nojalla alaskirjatun pääomainstrumentin haltijaa kohtaan ei jää velkoja kyseisen instrumentin alaskirjatun määrän nojalla tai sen yhteydessä, lukuun ottamatta mahdollisia jo kertyneitä velkoja sekä vahingonkorvausvastuuta, johon alaskirjausta koskevien valtuuksien käytöstä tehty muutoksenhaku voi johtaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut, että asian kannalta merkityksellisen kansallisen lainsäädännön mukaan palautus- tai vahingonkorvausoikeudet, jotka johtuvat pätemättömyyden toteamisesta tai korvausvastuun syntymisestä, ovat pääasioiden olosuhteissa velvoitteita, jotka ovat kertyneet ennen kriisinratkaisupäätöksen tekemistä, on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekä unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen että yhdenvertaisuusperiaate edellyttävät, että unionin oikeuden sellaisen säännöksen sanamuotoa, jossa ei ole nimenomaista viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen sen merkityksen ja ulottuvuuden määrittämiseksi, on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti ottamalla huomioon paitsi säännöksen sanamuoto myös sen asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös on (tuomio 29.4.2021, X (Eurooppalainen pidätysmääräys – Ne bis in idem), C‑665/20 PPU, EU:C:2021:339, 69 kohta ja tuomio 30.4.2024, M.N. (EncroChat), C‑670/22, EU:C:2024:372, 109 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä tämän tuomion 46 ja 47 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä käytetyistä käsitteistä ”jo kertyneet velat” tai ”kertyneet saamiset” unionin tuomioistuin on jo todennut, että oikeuksien, jotka johtuvat direktiivin 2003/71 6 artiklassa säädetyssä arvopapereiden myyntiesitteessä annettujen tietojen perusteella nostetusta vahingonkorvauskanteesta sekä osakkeiden merkintäsopimuksen pätemättömyyttä koskevasta kanteesta, ei voida katsoa kuuluvan direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohdassa ja 60 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ”kertyneiden” velkojen tai saamisten luokkaan, kun nämä kanteet nostettaisiin esitteen julkaissutta luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä tai sen seuraajayhteisöä vastaan sen jälkeen, kun kriisinratkaisupäätös on tehty viimeksi mainittujen säännösten perusteella (ks. vastaavasti tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 41, 42 ja 44 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä käsitteet on ymmärrettävä tällä tavoin myös silloin, kun oikeudet perustuvat vahingonkorvaus- tai pätemättömyyskanteeseen, joka liittyy myöhemmin osakkeiksi muunnettujen pääomainstrumenttien hankintaan, kun otetaan huomioon kyseisten käsitteiden asiayhteys ja direktiivillä 2014/59 tavoitellut päämäärät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensiksi on muistutettava, että direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan kriisinratkaisumenettelyn soveltamisesta aiheutuvista tappioista vastaavat ensisijaisesti menettelyn kohteena olevan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajat ja sen jälkeen velkojat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta silloin, kun kriisinratkaisumenettelyyn liittyy direktiivin 2014/59 2 artiklan 1 kohdan 57 alakohdassa tarkoitettu velkakirjojen arvon alaskirjaus, kyseisen direktiivin 48 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuviranomaisten on alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia käyttäessään vähennettävä ensisijaisesti eri ydinpääoman eriä. Kyseisen direktiivin 53 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kyseisellä velkakirjojen arvon alaskirjauksella sallittu pääoman vähentäminen, muuntaminen ja peruuttaminen sitoo välittömästi kyseeseen tulevia velkojia ja osakkeenomistajia. On siis ilmeistä, että velkakirjojen alaskirjauksen yhteydessä pääomainstrumenttien alaskirjaus ja muuntaminen myötävaikuttavat suoraan kriisinratkaisumenettelyn tavoitteiden saavuttamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tulkinta, jonka mukaan henkilöt, jotka ovat hankkineet pääomainstrumentteja ennen kriisinratkaisua, voisivat kriisinratkaisun jälkeen nostaa vahingonkorvaus- tai pätemättömyyskanteita kyseisen hankinnan yhteydessä maksettujen varojen määrän korvaamiseksi tai palauttamiseksi, sisältäisi nimenomaan riskin siitä, että velkakirjojen arvon alaskirjauksen kohteena olevien pääomainstrumenttien määrää vähennettäisiin taannehtivasti, mikä voisi vaarantaa kriisinratkaisutoimen tavoitteiden toteutumisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä näkökulmasta katsottuna direktiivin 2014/59 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa ja 3 kohdassa säädetään, että kyseeseen tulevien pääomainstrumenttien haltijoille ei makseta korvausta muuten kuin 3 kohdassa tarkoitettujen tällaisten instrumenttien muuntamistapauksessa ja että tässä tapauksessa korvaus tapahtuu pääomainstrumenttien liikkeeseen laskemisen muodossa haltijoiden hyväksi. Rajoittamalla korvaus tällaiseen pääomainstrumenttien liikkeeseen laskemiseen näillä säännöksillä voidaan välttää se, että tämä korvaus voisi taannehtivasti vähentää kriisinratkaisuun käytetyn pääoman määrää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi direktiivin 2014/59 tavoitteista on todettava, että sen johdanto-osan 49 perustelukappaleessa todetaan, että kriisinratkaisuvälineitä olisi äärimmäisen kiireellisiin tapauksiin reagoimiseksi käytettävä vain luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin, jotka ovat lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvat, ja ainoastaan silloin, kun tämä on välttämätöntä rahoitusvakaustavoitteen vuoksi yleisen edun nimissä. Tällaista menettelyä olisi siis sovellettava silloin, kun luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä ei voida likvidoida tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, koska tämä vaarantaisi rahoitusjärjestelmän vakauden. Kuten kyseisen direktiivin johdanto-osan 45 perustelukappaleesta lisäksi ilmenee, kriisinratkaisumenettelyllä pyritään välttämään moraalikatoa rahoitusalalla säätämällä luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen likvidoinnista johtuvat tappiot ensisijaisesti osakkeenomistajien vastattaviksi, jottei likvidointi vaikuta valtion varoihin eikä vaaranna tallettajien suojaa (tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 35 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivissä 2014/59 säädetään siis turvautumisesta poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa jäsenvaltioiden rahoitusvakauden säilyttämiseksi sellaiseen menettelyyn, joka voi vaikuttaa muun muassa luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksiin, ottamalla käyttöön maksukyvyttömyysmenettelyihin yleisesti sovellettavasta lainsäädännöstä poikkeava maksukyvyttömyyssäännöstö, jonka soveltaminen on sallittua vain poikkeuksellisissa olosuhteissa silloin, kun se on perusteltua erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi. Tämän järjestelmän poikkeusluonne merkitsee sitä, että unionin oikeuden muita säännöksiä voidaan jättää soveltamatta, jos nämä ovat omiaan viemään kriisinratkaisumenettelyltä sen tehokkaan vaikutuksen tai estämään sen toteuttamisen (tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 37 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin direktiivin 2014/59 johdanto-osan 120 perustelukappaleessa täsmennetään, että kyseisessä direktiivissä säädettyjen poikkeuksien, jotka tehdään unionin yhtiöoikeutta koskeviin direktiiveihin sisältyvistä kyseisten direktiivien soveltamisalaan kuuluvien laitosten osakkeenomistajien ja velkojien suojaamiseksi annetuista pakottavista säännöistä, jotka voivat estää toimivaltaisten viranomaisten tehokkaan toiminnan ja niiden kriisinratkaisuvälineiden ja ‑valtuuksien käytön, on sidosryhmien mahdollisimman suuren oikeusvarmuuden takaamiseksi oltava asianmukaisia ja ne on määriteltävä selvästi ja tarkasti (tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 38 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2003/71, jonka tarkoituksena oli suojella sijoittajia, kun nämä päättävät hankkia luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen arvopapereita, kuuluu direktiivin 2014/59 120 perustelukappaleessa tarkoitettuihin ”unionin yhtiöoikeutta koskeviin direktiiveihin”. Siten sen perusteella voidaan poiketa direktiivin 2003/71 säännöksistä, mikäli niiden soveltaminen voi estää kriisinratkaisumenettelyn tehokkaan vaikutuksen tai vaarantaa kyseisen menettelyn toteuttamisen (ks. vastaavasti tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 39 ja 40 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sekä vahingonkorvauskanteen että pätemättömyyttä koskevan kanteen osalta unionin tuomioistuin on todennut, että näillä kanteilla vaaditaan joko sitä, että kriisinratkaisumenettelyn kohteena oleva luottolaitos tai sijoituspalveluyritys tai näiden yhteisöjen yleisseuraaja korvaa osakkeenomistajille tappioita, jotka ovat aiheutuneet siitä, että kriisinratkaisuviranomainen käyttää alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia kyseisen laitoksen tai yrityksen velkoihin, taikka sitä, että laitos tai yritys palauttaa kriisinratkaisumenettelyn vuoksi alaskirjattujen osakkeiden merkinnän yhteydessä sijoitetut rahamäärät täysimääräisesti. Tällaisilla kanteilla kyseenalaistettaisiin koko arvostus, johon kriisinratkaisupäätös perustuu, koska pääoman koostumus kuuluu tämän arvostuksen objektiivisiin tietoihin, ja siten niillä voitaisiin tehdä tyhjäksi itse kriisinratkaisumenettely sekä direktiivin 2014/59 tavoitteet (tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 43 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on siten tuomion Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu) 44 kohdassa todennut, että direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 53 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan soveltaminen sulkee pois sen, että direktiivin 2003/71 6 artiklassa säädetty vahingonkorvauskanne tai kansallisessa oikeudessa säädetty osakkeiden merkintäsopimuksen pätemättömyyttä koskeva kanne nostettaisiin esitteen julkaissutta luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä tai sen seuraajayhteisöä vastaan sen jälkeen, kun kriisinratkaisupäätös on tehty kyseisten säännösten perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että vaikka asioiden C‑779/22 ja C‑794/22 pääasioiden valittajat ovat alun perin hankkineet muita pääomainstrumentteja kuin Banco Popularin osakkeita, ennakkoratkaisupyynnöissä esitetyistä tiedoista ilmenee, että nämä instrumentit oli jo muunnettu Banco Popularin osakkeiksi ennen kyseisen pankin kriisinratkaisua ja että kriisinratkaisussa tästä muuntamisesta johtuviin osakkeisiin oli kohdistettu alaskirjaus- ja muuntamistoimenpide mainitun pankin velkakirjojen arvon alaskirjausta varten. Edellä todettujen seikkojen perusteella tämän tuomion edellisessä kohdassa tarkoitetut direktiivin 2014/59 säännökset ovat näin ollen esteenä sille, että tällaisten pääomainstrumenttien ostajat voivat nostaa tällaisen vahingonkorvauskanteen tai mainittujen instrumenttien ostosopimuksen pätemättömäksi toteamista koskevan kanteen kriisinratkaisupäätöksen tekemisen jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikkien edellä todettujen seikkojen perusteella asioissa C‑779/22 ja C‑794/22 esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa, 53 artiklan 1 ja 3 kohtaa sekä 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että sen jälkeen, kun kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan luottolaitoksen yhtiöpääoman osakkeet on alaskirjattu kokonaan, henkilöt, jotka ovat ostaneet kyseisen luottolaitoksen osakkeiksi ennen kriisinratkaisutoimien toteuttamista muunnettuja pääomainstrumentteja, nostaisivat kyseistä laitosta tai sen seuraajayhteisöä vastaan vahingonkorvauskanteen esitteessä annettujen puutteellisten ja virheellisten tietojen perusteella, kuten direktiivin 2003/71 6 artiklassa säädetään, tai kansallisen oikeuden nojalla näiden pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevaan sopimukseen kohdistuvan pätemättömyyskanteen, joka taannehtivan vaikutuksensa vuoksi johtaisi kyseisten alun perin hankittujen ja sittemmin osakkeiksi muunnettujen pääomainstrumenttien vasta-arvon palauttamiseen kyseisen sopimuksen tekopäivästä lukien laskettavine korkoineen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiassa C‑775/22 esitetty ainoa kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on palautettava mieleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välille SEUT 267 artiklalla luodussa yhteistyömenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä on antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen vastaus, jonka perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista siinä vireillä olevan asian. Vaikka siis ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on muodollisesti rajoittanut kysymyksensä koskemaan vain tietyn unionin oikeuden säännöksen tulkintaa, tämä seikka ei estä unionin tuomioistuinta esittämästä sille kaikkia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä kansallisen tuomioistuimen arvioidessa käsiteltävänään olevaa asiaa, riippumatta siitä, onko kansallinen tuomioistuin viitannut niihin kysymyksissään. Unionin tuomioistuimen on tällaisessa tilanteessa poimittava kaikista kansallisen tuomioistuimen esittämistä seikoista ja erityisesti ennakkoratkaisupyynnön perusteluista ne unionin oikeutta koskevat seikat, joita on syytä tulkita, kun otetaan huomioon riidan kohde (ks. vastaavasti tuomio 18.9.2019, VIPA, C‑222/18, EU:C:2019:751, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 30.6.2022, Valstybės sienos apsaugos tarnyba ym., C‑72/22 PPU, EU:C:2022:505, 51 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka asiassa C‑775/22 esitetty kysymys koskee erityisesti direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan tulkintaa, on todettava, että nämä säännökset koskevat ainoastaan alaskirjaustoimenpiteen vaikutuksia kriisinratkaisun kohteena olevan luottolaitoksen osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksiin. Kyseisessä asiassa kyseessä olleet toissijaiset joukkovelkakirjat muunnettiin kuitenkin Banco Popularin osakkeiksi vasta kyseisen pankin kriisinratkaisun yhteydessä, ja tämän muuntamisen tuloksena saadut osakkeet siirrettiin välittömästi Banco Santanderille ilman, että niitä olisi alaskirjattu. Tällaisen osakkeiden siirron vaikutuksia säännellään muun muassa kyseisen direktiivin 38 artiklan säännöksillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on ymmärrettävä, että asiassa C‑775/22 esittämällään ainoalla kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii lähinnä selvittämään, onko direktiivin 2014/59 säännöksiä ja erityisesti sen 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa sekä 38 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että kriisinratkaisun kohteena olevan luottolaitoksen yhtiöpääoman osakkeiden täysimääräisen alaskirjauksen jälkeen henkilöt, jotka ovat hankkineet pääomainstrumentteja, jotka on tämän menettelyn yhteydessä muunnettu kyseisen luottolaitoksen osakkeiksi, jotka on tämän jälkeen siirretty toiselle luottolaitokselle, nostavat viimeksi mainittua luottolaitosta vastaan kansallisen oikeuden nojalla kanteen, jossa vaaditaan mainittujen pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevan sopimuksen toteamista pätemättömäksi ja joka taannehtivan vaikutuksensa vuoksi johtaisi mainittujen pääomainstrumenttien vasta-arvon palauttamiseen kyseisen sopimuksen tekopäivästä lukien laskettavine korkoineen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on muistutettava, että direktiivin 2014/59 37 artiklan 3 kohdan a ja d alakohdan sekä 4 kohdan mukaan kriisinratkaisuviranomaiset voivat yhdistää velkakirjojen arvon alaskirjauksen laitoksen liiketoiminnan myynnin kanssa. Kuten kyseisen direktiivin 2 artiklan 57 ja 58 alakohdasta ilmenee, ensimmäinen näistä välineistä sisältää alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksia, kun taas toinen muodostuu erityisesti kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen liikkeeseen laskemien osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien siirrosta ostajalle, joka ei ole omaisuudenhoitoyhtiö.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 38 artiklan 1, 4 ja 6 kohdasta ilmenee, että kun jälkimmäisessä yhteydessä osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien omistusoikeus siirtyy ostajalle, alkuperäiset omistajat menettävät paitsi omistusoikeuden myös asemansa kriisinratkaisun kohteena olevan luottolaitoksen ”osakkeenomistajana” tai ”velkojana”. Lisäksi saman direktiivin 38 artiklan 9 kohdan a alakohdassa täsmennetään, että tällaisella osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien siirrolla hankkijalle on välitön oikeusvaikutus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis ilmeistä, että kriisinratkaisun kohteena olevan luottolaitoksen entiset osakkeenomistajat, joiden osakkeet on siirretty kriisinratkaisun yhteydessä, eivät enää ole kyseisen luottolaitoksen tai sen seuraajayhteisön osakkeenomistajia. Kuten direktiivin 2014/59 38 artiklan 13 kohdassa vahvistetaan, heillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia siirrettyihin varoihin, oikeuksiin tai velkoihin nähden eikä näihin liittyviä oikeuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viimeksi mainittu säännös on direktiivin 2014/59 53 artiklan 3 kohdan ja 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen kohdan b alakohdan tavoin esteenä sille, että velkojat ja osakkeenomistajat voisivat taannehtivasti estää kriisinratkaisumenettelyn ja sen tavoitteet nostamalla kriisinratkaisun jälkeen osakkeiden merkintäsopimuksen tai osakkeiksi muunnettujen pääomainstrumenttien pätemättömyyttä koskevia kanteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällainen kanne voisi lisäksi mahdollistaa sen, että velkojat ja osakkeenomistajat välttävät taannehtivasti tappiot, joista niiden on ensisijaisesti vastattava kyseisen direktiivin 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetun periaatteen mukaisesti. Tältä osin se, että pääasioissa kyseessä olevat pääomainstrumentit on muunnettu ja siirretty kriisinratkaisumenettelyn yhteydessä, ei ole omiaan erottamaan niitä tuomioon Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu) johtaneessa asiassa merkityistä osakkeista, jotka on alaskirjattu saman kriisinratkaisumenettelyn tavoitteiden saavuttamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tulkintaa, jonka mukaan direktiivin 2014/59 säännökset ovat esteenä tällaisen pätemättömäksi toteamista koskevan kanteen nostamiselle, eivät horjuta pääasioiden valittajien väitteet, jotka on esitetty tiivistetysti tämän tuomion 36–38 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin muun muassa direktiivin 2014/59 64 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 68 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta oikeudesta purkaa sopimusvelvoite muista kuin kriisinratkaisupäätöksestä johtuvista syistä kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 82 alakohtaan sisältyvästä oikeudellisesta määritelmästä seuraa, että ”sopimuksen purkamisoikeus” voi päättää sopimuksen tai muuttaa sitä ex nunc.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pätemättömyyskanteella voi sitä vastoin olla taannehtiva vaikutus, johon sisältyy riski siitä, että kriisinratkaisun kohteena olevan pankin ja näiden osakkeenomistajien väliset sopimussuhteet saatetaan taannehtivasti kyseenalaisiksi ja että näin ollen kriisinratkaisutoimen perustana olevaa osakepääoman koostumusta muutetaan taannehtivasti. Joka tapauksessa sekä sopimuksen purkamisoikeuden käyttäminen että pätemättömyyskanteen nostaminen edellyttävät sellaisen sopimuksen olemassaoloa, joka voidaan todeta pätemättömäksi tai purkaa. Kuten tämän tuomion 67 ja 68 kohdassa on todettu, osakkeiden ja muiden omistusinstrumenttien siirtäminen katkaisee kuitenkin ennen tätä siirtoa olemassa olleet sopimussuhteet kriisinratkaisun kohteena olevan pankin ja sen osakkeenomistajien ja velkojien välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi direktiivin 2014/59 34 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetusta tavoitteesta on todettava, että vaikka kyseisessä säännöksessä säädetään, että velkojille ei saa aiheutua suurempia tappioita kuin mitä niille olisi aiheutunut, jos kriisinratkaisun kohteena oleva laitos olisi likvidoitu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, kyseisen säännöksen sanamuodosta ilmenee, että tämä tavoite on varmistettava ”[mainitun direktiivin] 73–75 artiklassa määriteltyjen suojatoimien mukaisesti”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2014/59 73 artiklan b alakohdan mukaan osakkeenomistajilla ja velkojilla on oikeus saada kyseisessä menettelyssä saatavistaan suoritus tai korvaus, jonka määrä on vähintään yhtä suuri kuin niiden olisi arvioitu saavan, jos kyseinen laitos tai yritys kokonaisuudessaan olisi likvidoitu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tältä osin kyseisen direktiivin 75 artiklassa täsmennetään, että osakkeenomistajilla on oikeus saada kriisinratkaisumenettelyssä kärsimiensä tappioiden ja niiden tappioiden, jotka ne olisivat kärsineet tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, välisen erotuksen maksu (ks. vastaavasti tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu) 48 ja 50 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 74 artiklan 1 kohdan mukaan tämän tuomion edellisessä kohdassa tarkoitettujen suojatoimenpiteiden soveltaminen edellyttää, että riippumaton henkilö tekee mahdollisimman pian kriisinratkaisutoimen toteuttamisen jälkeen arvostuksen, jossa vertaillaan jälkikäteen sitä, miten osakkeenomistajia ja velkojia on tosiasiallisesti kohdeltu, ja siitä, miten niitä olisi kohdeltu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se, että direktiivissä 2014/59 säädetään tällaisesta erityisestä järjestelmästä kriisinratkaisun kohteena olevan pankin osakkeenomistajien ja velkojien etujen suojaamiseksi, sulkee kuitenkin pois sen, että kyseiset osakkeenomistajat tai velkojat voisivat kriisinratkaisumenettelyn toteuttamisen jälkeen nostaa pätemättömyyskanteita saadakseen kyseessä olevien pääomainstrumenttien hankintaa varten maksetut määrät palautetuiksi 74 artiklassa säädetyn arvostuksen tuloksesta riippumatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa tämä pitää paikkansa sitäkin suuremmalla syyllä, kun otetaan huomioon, että pääasioissa kyseessä olevaa palauttamista vaaditaan kriisinratkaisun kohteena olevan luottolaitoksen seuraajayhteisöltä, kun taas kyseisen direktiivin 75 artiklassa, luettuna yhdessä 101 artiklan 1 kohdan e alakohdan kanssa, säädetty maksu ei ole tämän seuraajayhteisön vaan kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyn vastuulla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasioiden valittajat ovat lisäksi vedonneet lähinnä siihen, että heidän oikeuttaan tehokkaaseen oikeussuojaan on rajoitettu siltä osin kuin kyse on heidän oikeudestaan nostaa kanne osakkeiden tai osakkeiksi muunnettujen pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevan sopimuksen pätemättömyydestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusoikeuskirjan 47 artiklassa taattu oikeus oikeussuojaan ei ole ehdoton oikeus ja sen käyttöä voidaan rajoittaa unionin yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuten perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdasta ilmenee, tätä perusoikeutta voidaan näin ollen rajoittaa, kunhan rajoitukset tosiasiassa palvelevat yleisen edun mukaisia tavoitteita eikä niillä puututa tähän oikeuteen tavoitellun päämäärän kannalta suhteettomasti ja tavalla, jota ei voida hyväksyä ja jolla loukattaisiin näin suojatun oikeuden keskeistä sisältöä (tuomio 19.12.2019, Deutsche Umwelthilfe, C‑752/18, EU:C:2019:1114, 44 kohta ja tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 47 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on jo lisäksi todennut, että vaikka on selvästi yleisen edun mukaista varmistaa koko unionissa osakkeenomistajien ja velkojien vahva ja yhtenäinen suoja, tätä etua ei voida pitää kaikissa olosuhteissa ensisijaisena kyseisillä muutoksilla toteutetun rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseen liittyvään yleiseen etuun nähden (ks. vastaavasti tuomio 19.7.2016, Kotnik ym., C‑526/14, EU:C:2016:570, 91 kohta; tuomio 8.11.2016, Dowling ym., C‑41/15, EU:C:2016:836, 54 kohta ja tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 36 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 55 kohdassa on muistutettu, direktiivin 2014/59 tarkoituksena on varmistaa unionin rahoitusjärjestelmän vakaus antamalla luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen tappiot ensisijaisesti osakkeenomistajien kannettaviksi. Lisäksi kyseisen direktiivin 32 artiklan 1 ja 5 kohdasta, luettuna yhdessä sen johdanto-osan 49 perustelukappaleen kanssa, ilmenee, että tällaista menettelyä olisi sovellettava ainoastaan poikkeuksellisissa ja äärimmäisen kiireellisissä taloudellisissa olosuhteissa, joissa luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä ei voida likvidoida tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä heikentämättä unionin rahoitusjärjestelmän vakautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka direktiivin 2014/59 säännökset estävät asian C‑775/22 valittajia nostamasta kriisinratkaisupäätöksen tekemisen jälkeen pätemättömyyskannetta pääasioissa kyseessä olevien pääinstrumenttien hankinnan yhteydessä maksettujen määrien palauttamiseksi, he voivat kuitenkin vaatia suoritusta tai korvausta kyseisen direktiivin 73–75 artiklassa säädetyn suojamekanismin nojalla ja nostaa tätä varten kanteen tuomioistuimessa. Unionin tuomioistuin on jo todennut, että mainitun direktiivin 74 artiklassa tätä varten säädetty arvostus voidaan riitauttaa kriisinratkaisuun ryhtymistä koskevasta päätöksestä riippumatta (tuomio Banco Santander (Banco Popularin kriisinratkaisu), 49 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi kriisinratkaisutoimesta, sellaisena kuin johtuu kriisinratkaisumääräyksen hyväksymisestä tehdystä komission päätöksestä, voidaan nostaa SEUT 263 artiklan neljänteen kohtaan perustuva kumoamiskanne (ks. vastaavasti tuomio 18.6.2024, komissio v. SRB, C‑551/22 P, EU:C:2024:520, 96 kohta). Tällaisella kanteella edistetään osakkeenomistajien ja velkojien tehokasta oikeussuojaa myös siltä osin kuin kriisinratkaisutoimen mahdollinen kumoaminen mahdollistaisi sellaisen kanteen nostamisen, jossa vaaditaan osakkeiden tai osakkeiksi muunnettujen pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevan sopimuksen pätemättömyyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä todettujen seikkojen perusteella asiassa C‑775/22 esitettyyn ainoaan kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2014/59 säännöksiä ja erityisesti sen 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa sekä 38 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että kriisinratkaisun kohteena olevan luottolaitoksen yhtiöpääoman osakkeiden täysimääräisen alaskirjauksen jälkeen henkilöt, jotka ovat hankkineet pääomainstrumentteja, jotka on tämän menettelyn yhteydessä muunnettu kyseisen luottolaitoksen osakkeiksi, jotka on tämän jälkeen siirretty toiselle luottolaitokselle, nostavat viimeksi mainittua luottolaitosta vastaan kansallisen oikeuden nojalla kanteen, jolla vaaditaan mainittujen pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevan sopimuksen toteamista pätemättömäksi ja joka taannehtivan vaikutuksensa vuoksi johtaisi mainittujen pääomainstrumenttien vasta-arvon palauttamiseen kyseisen sopimuksen tekopäivästä lukien laskettavine korkoineen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-225" title="page-26">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa, 53 artiklan 1 ja 3 kohtaa sekä 60 artiklan 2 kohdan ensimmäisen kohdan b ja c alakohtaa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-227" title="page-26">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-228" title="page-27">
      ne ovat esteenä sille, että sen jälkeen, kun kriisinratkaisumenettelyn kohteena olevan luottolaitoksen yhtiöpääoman osakkeet on alaskirjattu kokonaan, henkilöt, jotka ovat ostaneet kyseisen luottolaitoksen osakkeiksi ennen kriisinratkaisutoimien toteuttamista muunnettuja pääomainstrumentteja, nostaisivat kyseistä laitosta tai sen seuraajayhteisöä vastaan vahingonkorvauskanteen esitteessä annettujen puutteellisten ja virheellisten tietojen perusteella, kuten arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY 6 artiklassa säädetään, tai kansallisen oikeuden nojalla näiden pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevaan sopimukseen kohdistuvan pätemättömyyskanteen, joka taannehtivan vaikutuksensa vuoksi johtaisi kyseisten alun perin hankittujen ja sittemmin osakkeiksi muunnettujen pääomainstrumenttien vasta-arvon palauttamiseen kyseisen sopimuksen tekopäivästä lukien laskettavine korkoineen.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2014/59 säännöksiä, erityisesti sen 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa sekä 38 artiklaa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-230" title="page-27">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-231" title="page-27">
      ne ovat esteenä sille, että kriisinratkaisun kohteena olevan luottolaitoksen yhtiöpääoman osakkeiden täysimääräisen alaskirjauksen jälkeen henkilöt, jotka ovat hankkineet pääomainstrumentteja, jotka on tämän menettelyn yhteydessä muunnettu kyseisen luottolaitoksen osakkeiksi, jotka on tämän jälkeen siirretty toiselle luottolaitokselle, nostavat viimeksi mainittua luottolaitosta vastaan kansallisen oikeuden nojalla kanteen, jolla vaaditaan mainittujen pääomainstrumenttien merkitsemistä koskevan sopimuksen toteamista pätemättömäksi ja joka taannehtivan vaikutuksensa vuoksi johtaisi mainittujen pääomainstrumenttien vasta-arvon palauttamiseen kyseisen sopimuksen tekopäivästä lukien laskettavine korkoineen.
    </p>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-232" title="page-27">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: espanja.</p>
</body>
</html>
