|
11.6.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 205/47 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/940,
annettu 10 päivänä kesäkuuta 2021,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan koivuvanerin tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut jäsenvaltioita,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
|
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 14 päivänä lokakuuta 2020 vireille polkumyyntitutkimuksen, joka koski Venäjältä, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan koivuvanerin tuontia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan perusteella. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. |
|
(2) |
Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun Woodstock Consortium, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt 31 päivänä elokuuta 2020 valituksen. Valituksen teki koivuvaneria valmistava unionin tuotannonala perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten. |
1.2 Vireillepanoilmoituksen muuttaminen
|
(3) |
Vireillepanoilmoituksesta oli tahattomasti jätetty pois unionin edun arviointimenettelyä koskeva jakso. Vaikka sen poisjäänti ei vaikuttanut asianomaisten osapuolten oikeuteen esittää huomautuksia unionin edusta, menettelyn avoimuuden vuoksi katsottiin aiheelliseksi korjata tämä laiminlyönti. Sen vuoksi ilmoitusta muutettiin 11 päivänä joulukuuta 2020 (3). |
1.3 Kirjaaminen
|
(4) |
Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, paitsi jos sillä on 5 artiklassa tarkoitettu riittävä näyttö siitä, että 10 artiklan 4 kohdan c tai d alakohdan vaatimukset eivät täyty. Yksi näistä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa mainituista edellytyksistä on se, että tuonti on uudelleen huomattavasti kasvanut siitä tuonnin tasosta, josta tutkimusajanjakson aikana aiheutui vahinkoa. Komissio analysoi tuonnin kehitystä ja totesi, ettei tuonti enää huomattavasti kasvanut. |
|
(5) |
Tämän vuoksi komissio ei asettanut Venäjältä peräisin olevan koivuvanerin, sellaisena kuin se määritellään 2 jaksossa, tuontia kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti. |
1.4 Asianomaiset osapuolet
|
(6) |
Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa, sellaisena kuin se on muutettuna, asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti lisäksi tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Venäjän viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. |
|
(7) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Useat osapuolet pyysivät kuulemisen järjestämistä komission kanssa. Komissio järjesti kuulemiset Woodstock Consortiumin, UPM Plywood Oy:n, UPM Kymmene Otepää OÜ:n ja venäläisen tuottajan UPM Kymmene Chudovo LLC:n kanssa. |
1.5 Vireillepanoa koskevat huomautukset
1.5.1 Puutteellinen avoin versio
|
(8) |
Useat osapuolet väittivät, että valituksen avoimessa versiossa ei annettu riittävästi tietoja. |
|
(9) |
Komissio katsoo, että asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettu valituksen versio sisältää riittävän olennaisen näytön ja ei-luottamukselliset tiivistelmät muutoin luottamuksellisista tiedoista, jotta asianomaiset osapuolet voisivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan menettelyssä. |
1.5.2 Ei näyttöä vahingosta
|
(10) |
Useat osapuolet väittivät, että tietyt valituksessa esitetyt vahinkoindikaattorit, kuten tuotantokapasiteetti, unionin hinnat ja unionin kulutus, eivät tukeneet päätelmää vahingosta tutkimusajanjaksolla. |
|
(11) |
Komissio muistuttaa, että tutkimuksen vireillepanon edellyttämä alustava päätelmä merkittävästä vahingosta edellyttää muun muassa perusasetuksessa kuvattujen merkityksellisten tekijöiden tarkastelua. Perusasetuksen 5 artiklassa ei kuitenkaan nimenomaan edellytetä, että kaikki 3 artiklan 5 kohdassa mainitut vahinkotekijät osoittaisivat heikkenemistä, jotta merkittävä vahinko olisi riittävästi perusteltu tutkimuksen vireillepanoa varten. Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan sanamuodon mukaan valitukseen on sisällyttävä tietoja väitetysti polkumyynnillä tulevan tuonnin määrän muutoksista, tämän tuonnin vaikutuksesta samankaltaisen tuotteen hintoihin unionin markkinoilla sekä tuonnin vaikutuksesta unionin tuotannonalaan, mitä osoittavat merkitykselliset (mutteivät välttämättä kaikki) tekijät. Valitus sisälsi nämä tiedot, jotka viittasivat vahingon olemassaoloon. Näin ollen komissio katsoi, että valitus sisälsi riittävästi näyttöä vahingosta. |
1.6 Otanta
|
(12) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa. |
1.6.1 Unionin tuottajia koskeva otanta
|
(13) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Alustavaan otokseen kuului kolme eri jäsenvaltioissa sijaitsevaa unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli lähes 40 prosenttia ja unionin arvioidusta kokonaismyyntimäärästä 35 prosenttia. Näiden kolmen yrityksen valinta perustui samankaltaisen tuotteen suurimpaan sellaiseen tuotanto- ja myyntimäärään EU:ssa heinäkuun 2019 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana, jota voitiin kohtuudella tutkia, ottaen myös huomioon maantieteellisen jakautumisen. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. |
|
(14) |
Komissio sai huomautuksia yhdeltä etuyhteydessä olevien unionin tuottajien ryhmältä, UPM-konsernilta, joka pyysi tulla sisällytetyksi otokseen. Analysoituaan huolellisesti toimitetut tiedot komissio ei kuitenkaan löytänyt mitään pakottavaa syytä muuttaa alustavasti valittua otosta. Ensinnäkin, kun otetaan huomioon konsernin yritysrakenne ja myyntikanavat, jommankumman yrityksen lisääminen tai sisällyttäminen otokseen vaarantaisi komission kyvyn suorittaa tutkimus säädetyissä määräajoissa työmäärän huomattavan kasvun vuoksi. Lisäksi jommankumman yrityksen sisällyttäminen otokseen muuttaisi alustavasti valitun otoksen edustavuutta unionin tuotanto- tai myyntimäärien tai maantieteellisen jakauman osalta vain hyvin vähän. Tämän vuoksi komissio päätti pitää alustavasti valitut yritykset lopullisessa otoksessa. |
|
(15) |
Kun lopullisen otoksen valinnasta oli ilmoitettu, yrityksistä yksi, UPM, väitti, että muilla otokseen valituilla tuottajilla on yhtä monimutkaiset tai monimutkaisemmat yritysrakenteet ja myyntikanavat. Se väitti myös, että yhden sen yksikön, UPM-Kymmene Otepää OÜ:n, sisällyttäminen otokseen ja tarkastus ei olisi työlästä, ja koska tarkastus tehtäisiin etäyhteyksin, se ei vaikuttaisi komission kykyyn suorittaa tutkimus. |
|
(16) |
Komissio totesi, että koska otokseen sisältyi jo yrityksiä, joilla oli monimutkaiset rakenteet, vielä yhden rakenteeltaan monimutkaisen yrityksen ottaminen mukaan lisäisi huomattavasti työmäärää ja vaarantaisi siten komission kyvyn suorittaa tutkimus säädetyssä määräajassa. UPM-Kymmene Otepää OÜ:n sisällyttäminen otokseen olisi sen myyntiorganisaation vuoksi edellyttänyt useiden muiden UPM-konsernin oikeushenkilöiden, joihin kuuluu myynti- ja tuotantoyksiköitä, tarkastamista. Näitä yksiköitä ei olisi voitu kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. |
|
(17) |
Näin ollen komissio pysyi päätöksessään olla sisällyttämättä UPM:ää lopulliseen otokseen. Alustava otos vahvistettiin lopulliseksi otokseksi, ja se edustaa unionin tuotannonalaa. |
1.6.2 Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta
|
(18) |
Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. |
|
(19) |
Kaikkiaan 13 etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti alustavaan otokseen kolme tuojaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen suurimman unionin myyntimäärän perusteella. Kaikille tiedossa oleville tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, ilmoitettiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, mutta huomautuksia ei esitetty. |
1.6.3 Venäläisiä vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
|
(20) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Venäjällä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Venäjän federaation edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
|
(21) |
Yhteensä 15 asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmesta yritysryhmästä koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Yksi näistä yritysryhmistä koostui seitsemästä etuyhteydessä olevasta vientiä harjoittavasta tuottajasta. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Otoksen osuus unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla oli noin 47 prosenttia. |
|
(22) |
Kaksi otoksen ulkopuolista yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti, että ne olisi myös sisällytettävä otokseen. Ensimmäinen niistä väitti, että se olisi sisällytettävä otokseen, koska sen myyntimäärä unioniin oli lähes sama kuin kolmannella otokseen valitulla vientiä harjoittavalla tuottajalla. Toinen väitti, että komissio tutki aiemmin huomattavasti suuremman määrän vientiä harjoittavia tuottajia, minkä vuoksi sen lisääminen ei kuormittaisi kohtuuttomasti komission kapasiteettia ja resursseja. Sama vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi sen seikan, että se on etuyhteydessä erääseen unionin tuottajien ryhmään, erottavan sen muista vientiä harjoittavista tuottajista. Se väitti erityisesti, että sen johto, myyntirakenne ja logistiikkaorganisaatio erottavat sen joistakin tai kaikista otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista (4). |
|
(23) |
Kuten edellä 21 kappaleessa mainitaan, komissio valitsi otokseen kolme yritystä/yritysryhmää. Tutkittavien yksikköjen määrä oli kuitenkin paljon suurempi, sillä yksi ryhmä koostui seitsemästä vientiä harjoittavasta tuottajasta. Lisäksi asianomaisten yritysten/ryhmien osalta tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin osallistui etuyhteydessä olevia kauppiaita ja etuyhteydessä oleva tuoja. Ensimmäisen vientiä harjoittavan tuottajan myyntimäärää koskeva väite perustui kaikkien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien saatavilla olevaan otantavastauksen avoimeen versioon, kun taas otantaa koskeva päätös perustui kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamaan tosiasialliseen määrään. Kun tarkastellaan kyseisten kahden vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamaa myynnin määrää, kolmas vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti [5–10 prosenttia] suuremman myyntimäärän verrattuna neljänteen vientiä harjoittavaan tuottajaan. Toisen vientiä harjoittavan tuottajan esittämät väitteet eivät myöskään ole merkityksellinen kriteeri otoksen valinnassa perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Näin ollen komissio päätteli, että valittu otos on edustava 17 artiklan 1 kohdassa esitettyjen kriteerien perusteella eikä kumpikaan kyseisistä osapuolista ollut toimittanut sellaisia tietoja, jotka kyseenalaistaisivat tämän päätelmän. Näin ollen niiden pyynnöt hylättiin. |
1.7 Yksilöllinen tarkastelu
|
(24) |
Kymmenen venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Kuitenkin vain kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti täytetyt kyselylomakkeet määräajassa. Pyyntöjen tutkiminen tutkimuksen alustavassa vaiheessa olisi ollut kohtuuttoman työlästä. Sen vuoksi komissio päättää tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, myöntääkö se yrityksille yksilöllisen tarkastelun. |
1.8 Kyselyvastaukset ja tarkastuskäynnit
|
(25) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kolmelle venäläiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle/tuottajaryhmälle, otokseen valituille unionin tuottajille ja otokseen valituille etuyhteydettömille tuojille. Lisäksi sama kyselylomake asetettiin verkossa saataville vireillepanopäivänä (5). |
|
(26) |
Kyselylomakkeeseen vastasivat otokseen valitut kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää, kolme yhteistyössä toiminutta venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa, otokseen valitut unionin tuottajat, otokseen valitut etuyhteydettömät tuojat ja yhdeksän käyttäjää. |
|
(27) |
Covid-19:n puhkeamisen ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamien eristystoimenpiteiden vuoksi komissio ei voinut alustavassa vaiheessa tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä. Sen sijaan komissio ristiintarkisti etätarkastuksena kaikki alustavien päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot covid-19-epidemian vaikutuksia polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin koskevan ilmoituksen (6) mukaisesti. Komissio suoritti seuraavia yrityksiä/osapuolia koskevan etätarkastuksen: Unionin tuottajat
Tuojat
Venäjällä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat
|
1.9 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(28) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
1.10 Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta
|
(29) |
Tämä tutkimus pantiin vireille 14 päivänä lokakuuta 2020 eli Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n sopiman siirtymäkauden aikana, jolloin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettiin edelleen unionin lainsäädäntöä. Siirtymäkausi päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020. Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan yritykset ja järjestöt eivät enää 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen voi olla asianomaisia osapuolia tässä menettelyssä. |
|
(30) |
Komissio kehotti asiakirja-aineistoon 19 päivänä tammikuuta 2021 liitetyllä muistiolla (7) Yhdistyneen kuningaskunnan toimijoita, jotka katsoivat edelleen voivansa olla asianomaisia osapuolia, ottamaan siihen yhteyttä. Yksikään yritys ei ilmoittautunut. |
|
(31) |
Jotta asianomaisilta osapuolilta kerätyt tiedot vastaisivat tilannetta, jossa siirtymäkausi oli päättynyt ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ei enää sovelleta unionin lainsäädäntöä, osapuolia pyydettiin toimittamaan tarkistettu kyselyvastaus EU27-maiden perusteella. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkasteltavana oleva tuote
|
(32) |
Tarkasteltavana oleva tuote on Venäjältä peräisin oleva, tällä hetkellä CN-koodiin ex 4412 33 00 (Taric-koodi 4412330010) kuuluva, yksinomaan enintään 6 mm:n paksuisista puuviiluista koostuva vaneri, jonka pintaviilut ovat alanimikkeessä 4412 33 määriteltyä puuta ja ainakin yksi pintaviilu on koivupuuta, myös pinnoitettu, jäljempänä ’koivuvaneri’ tai ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’. |
|
(33) |
Koivuvaneri on puuviilumateriaali, joka koostuu puuviilukerroksista tai -säikeistä, jotka on puristettu liiman kanssa suuriksi litteiksi levyiksi. Sillä on monenlaisia käyttötarkoituksia, esimerkiksi rakennus-, pakkaus- ja huonekalualalla. |
2.2 Samankaltainen tuote
|
(34) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
|
(35) |
Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
2.3 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet
2.3.1 Tuotteen poissulkeminen
|
(36) |
Yksi käyttäjä, Emiliana Imballaggi SpA, ja kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa, Sveza ja Vlas Truda, pyysivät, että neliönmuotoinen koivuvaneri, jonka pituus ja leveys on viisi jalkaa (1 525 x 1 525 mm), jätettäisiin tutkimuksen ulkopuolelle seuraavien erojen vuoksi: i) fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet sekä geometriset ominaisuudet; ii) lopullinen käyttötarkoitus ja keskinäinen vaihdettavuus; iii) tuotteen laatu ja iv) kuluttajien näkemys ja hinnat; ja v) suorakulmaisen ja neliönmuotoisen koivuvanerin välisen kilpailun puute. |
|
(37) |
Komissio analysoi pyynnöt ja päätteli, että neliönmuotoista vaneria ei voida jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle seuraavista syistä: Sillä on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin suorakaiteen muotoisella vanerilla. Myös neliönmuotoinen koivuvaneri aiheuttaa kilpailupainetta suorakaiteen muotoiselle koivuvanerille, koska niiden välillä on jonkin verran korvaavuutta, ja neliönmuotoista koivuvaneria voidaan edelleen jalostaa suorakaiteen muotoiseksi koivuvaneriksi tuonnin jälkeen, joten on olemassa toimenpiteiden kiertämisen riski. Lisäksi unionin tuotannonala tuottaa sitä ja sillä on tarvittavat laitteet, jotta se voi mukauttaa tuotetta asiakkaiden erityistarpeisiin. Tämän vuoksi komissio hylkäsi poissulkemispyynnöt. |
2.3.2 Tuotteen määritelmä
|
(38) |
Yksi venäläinen tuottaja, Segezha, väitti, että tuotteen määritelmää olisi laajennettava sisältämään koivuvanerin lisäksi myös mänty-, poppeli-, gabon- ja pyökkivanerin. Väitettiin, että nämä vanerit kilpailevat suoraan ja ovat vaihdettavissa koivuvanerin kanssa, joten ne muodostavat yhdessä yhden tuotteen. |
|
(39) |
Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska mänty-, poppeli-, gabon- ja pyökkivanerilla ei ole koivuvanerin kanssa samoja fyysisiä, teknisiä ja kemiallisia perusominaisuuksia. Se, että joihinkin käyttötarkoituksiin, joita ei täsmennetty tai yksilöity pyynnössä, voitaisiin käyttää vaihtoehtoisia tuotteita ja materiaaleja, joiden korvattavuutta ei määritelty tarkemmin, ei muuta tarkasteltavana olevan tuotteen ja kyseisten tuotteiden fyysisten, teknisten ja kemiallisten erojen luonnetta. |
3. POLKUMYYNTI
3.1 Alustavat huomautukset
|
(40) |
Otokseen valittiin kolme vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää. |
|
(41) |
Sveza-konserniin kuului seitsemän tuottajaa ja yksi kauppias, jotka kaikki osallistuivat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin. Kyseiset seitsemän tuottajaa myivät tuotetta etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta kotimarkkinoilla ja veivät sitä suoraan unioniin. |
|
(42) |
Zheshartsky LРK LLC kuuluu UPG-konserniin. Tämä tuottaja vei tuotetta sekä suoraan että Latviaan sijoittautuneen etuyhteydessä olevan yrityksen kautta. |
|
(43) |
Syktyvkar Plywood Mill Ltd kuuluu konserniin, joka osallistuu suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin. Tähän konserniin kuului neljä kotimarkkinoilla toimivaa etuyhteydessä olevaa kauppiasta. |
3.2 Normaaliarvo
|
(44) |
Normaaliarvon määrittämiseksi komissio pyysi kyselylomakevastauksia kaikilta otokseen valituilta tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajilta. |
|
(45) |
Komissio tutki ensin, oliko kunkin otokseen valitun, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
|
(46) |
Tällä perusteella kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi. |
|
(47) |
Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin. |
|
(48) |
Sitten komissio tutki, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. |
|
(49) |
Kolmen vientiä harjoittavan tuottajan/tuottajaryhmän osalta joidenkin unioniin tutkimusajanjaksolla vietyjen tuotelajien kotimarkkinamyyntiä joko ei ollut lainkaan tai kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynti oli alle 5 prosenttia määrästä, minkä vuoksi se ei ollut edustavaa. |
|
(50) |
Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
|
(51) |
Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos
|
|
(52) |
Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana. |
|
(53) |
Toisaalta normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos:
|
|
(54) |
Kotimarkkinamyyntiä koskevasta analyysistä kävi ilmi, että 28–93 prosenttia kaikesta kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia korkeampi. Tämän vuoksi normaaliarvo laskettiin tuotelajin mukaisesti kaiken tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona 51 kappaleessa kuvatussa tilanteessa tai ainoastaan kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona edellisessä kappaleessa kuvatussa tilanteessa. |
|
(55) |
Jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty lainkaan tai ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos tuotelajia ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti. |
|
(56) |
Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä otokseen valittujen, yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:
|
|
(57) |
Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, lisättiin keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla kyseisten tuotelajien osalta suoritetuista liiketoimista. Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista. |
3.2.1 Vientihinta
|
(58) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, kuten 40–43 kappaleessa kuvataan. |
|
(59) |
Jos vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta. |
|
(60) |
Jos vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kertyneiden voittojen, huomioon ottamiseksi. |
3.2.2 Vertailu
|
(61) |
Komissio vertaili normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. |
|
(62) |
Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten, pankkimaksujen, EU:n tullien sekä muiden tuontimaksujen ja palkkioiden huomioon ottamiseksi. |
|
(63) |
Vientiä harjoittava tuottaja UPG väitti, että Venäjän federaation viranomaiset korvasivat jopa 80 prosenttia kuljetuskustannuksista, joita valmistajille aiheutui tuotteidensa kuljettamisesta ulkomaisille markkinoille. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että vientihintaa olisi oikaistava ylöspäin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e ja k alakohdan mukaisesti, koska vastaavaa korvausta ei myönnetty kotimarkkinamyynnistä. |
|
(64) |
Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdassa säädetään, että oikaisu voidaan tehdä myös muiden kuin a–j alakohdassa tarkoitettujen tekijöiden erojen osalta, jos tämän kohdan mukaisesti osoitetaan, että ne vaikuttavat hintojen vertailukelpoisuuteen, erityisesti, jos asiakkaat maksavat pysyvästi eri hintoja kotimarkkinoilla tällaisten tekijöiden eron vuoksi. Vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan toimittanut mitään näyttöä siitä, että kyseinen tukijärjestelmä vaikuttaisi hintoihin. Oikaisua pyytänyt vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että sen asiakkaat olisivat jatkuvasti maksaneet kotimarkkinoilla eri hintoja korvauksen vuoksi, jota Venäjän federaation viranomaisten väitettiin maksavan kotimarkkinoiden ja vientimyynnin välisen kuljetuskustannusten eron vuoksi. Sen rajoittamatta, mitä edellä on esitetty, komissio totesi myös, että ulkomaisille markkinoille suuntautuneen myynnin kuljetuskustannusten korvaaminen toisin kuin kotimarkkinamyynnissä on hyvin todennäköisesti asetuksen (EU) 2016/1037 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vientitukea. Tällaiset järjestelmät parantavat viejien kykyä kilpailla epäoikeudenmukaisesti ulkomaisilla markkinoilla ja erityisesti kestää taloudellisesti polkumyyntikäytäntöjä. Näin ollen ne eivät ole tekijä, johon voidaan soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaista oikaisua. Oikaisun salliminen sellaisten tekijöiden perusteella, joiden ansiosta viejän on helpompi harjoittaa polkumyyntiä, piilottaisi tosiasiallisesti harjoitetun polkumyynnin suuruusluokan. Siksi komissio hylkäsi tämän väitteen. |
|
(65) |
Sama vientiä harjoittava tuottaja pyysi myös perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua etuyhteydessä olevalle kauppiaalle kotimarkkinoilla tapahtuneesta myynnistä maksettujen palkkioiden osalta. Vientiä harjoittava tuottaja toimitti kuitenkin myös tietoja siitä, että maksetut palkkiot koskivat sekä kotimarkkinamyyntiä että unioniin suuntautuvaa vientimyyntiä. Tämän vuoksi komissio jakoi etuyhteydessä olevalle kauppiaalle maksettujen palkkioiden määrän kotimarkkina- ja vientimyyntiin kyseisen myynnin määrien perusteella. |
|
(66) |
Kaikki otokseen valitun Sveza-konsernin vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin etuyhteydessä olevan kotimaisen yrityksen eli Pietarissa sijaitsevan Sveza-Les LLC:n, jäljempänä ’Sveza-Les’, kautta. Kaikki Sveza-konsernin vientiä harjoittavat tuottajat ovat allekirjoittaneet kyseisen etuyhteydessä olevan kauppiaan kanssa palkkionperusteisen edustussopimuksen. Kaikki konserniin kuuluvat vientiä harjoittavat tuottajat ovat joko suoraan tai välillisesti etuyhteydessä kyseiseen yritykseen. Ne väittivät, että kauppiaalle maksettuja palkkioita ei pitäisi vähentää vientihinnasta, koska ne eivät vaikuta hintojen vertailukelpoisuuteen sen vuoksi, että etuyhteydessä oleva kauppias harjoitti täsmälleen samoja toimintoja vientimyynnissä ja kotimarkkinamyynnissä. Ainoan eron väitettiin liittyvän etuyhteydessä olevan kauppiaan toiminnasta maksettavaan korvaukseen: kotimarkkinamyynnin palkkio perustuu voittomarginaaliin, kun taas vientimyyntiin sovelletaan palkkiosopimusten mukaista palkkiota. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät lisäksi muodostavansa yhden taloudellisen yksikön kauppiaan kanssa, mikä vaikuttaa sekä kotimarkkinamyyntiin että vientiin. |
|
(67) |
Komissio muistutti vastauksessaan, että konsernin kaikki seitsemän tuotantoyritystä olivat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa määrättiin selkeästi määritellystä palkkiosta jokaiselle vientimyyntitapahtumalle, ja palkkiot tosiasiassa maksettiin. Näin ei ollut kotimarkkinoilla. Tämä vaikuttaa 2 artiklan 10 kohdan mukaiseen hintojen vertailukelpoisuuteen vientihinnan ja normaaliarvon välillä, joten komissio vähensi maksetun palkkion 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla. |
|
(68) |
Lisäksi komissio muistutti yhden taloudellisen yksikön olemassaolon suhteen, että unionin oikeuskäytännön mukaan ainoastaan vientimyyntiä koskeva kirjallinen palkkiosopimus on yleensä tärkeä osoitus siitä, että kauppias ei ole vientiä harjoittavien tuottajien sisäinen myyntiosasto vientimyynnin osalta (8). Sopimus sisälsi myös useita sellaisia lausekkeita, kuten välityslausekkeen, jotka osoittavat solidaarisuuden puutteen yritysten välillä. Nämä lausekkeet sopivat huonosti yhteen sen väitteen kanssa, että vientiä harjoittavat tuottajat ja etuyhteydessä oleva kauppias olisi katsottava yhdeksi taloudellisesti yksiköksi, vaikka ne ovat oikeudellisesti erillisiä yrityksiä. Lisäksi asiaan liittyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten perusteella vaikutti siltä, että vientiä harjoittavat tuottajat pitivät itsellään joitakin myyntitehtäviä. Komissio pani myös merkille, että etuyhteydessä oleva kauppias kirjoitti ensimmäisille riippumattomille asiakkaille unionissa tarkoitetut laskut vientiä harjoittavien tuottajien nimissä. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi komissio hylkäsi alustavasti väitteen, jonka mukaan kauppias ja vientiä harjoittavat tuottajat muodostaisivat yhden taloudellisen yksikön vientimyynnin osalta. |
|
(69) |
Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että unionissa sijaitsevat etuyhteydettömät edustajat harjoittivat myös jonkin verran Sveza-konsernin vientimyyntiä. Nämä edustajat saivat palkkion, joka kirjattiin Sveza-Lesin kirjanpitoon osana sen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Sen vuoksi komissio oikaisi vientihintaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti etuyhteydettömille edustajille vientimyynnistä maksettujen palkkioiden huomioon ottamiseksi. Oikaisu vastasi palkkiota, joka muodostui edustajan palkkioista sellaisina kuin ne on kirjattu Sveza-Lesin kirjanpitoon. |
|
(70) |
Sama ryhmä väitti vielä, että jos komissio oikaisee vientihintaa, tämä tarkoittaisi komission katsoneen, etteivät vientiä harjoittavat tuottajat ja etuyhteydessä oleva kauppias muodosta yhtä taloudellista yksikköä, joten vähennykset olisi tehtävä myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kotimarkkinoilla myydyn samankaltaisen tuotteen jälleenmyyntiin liittyvän voiton osalta. |
|
(71) |
Komissio muistutti, että toisin kuin vientimyynnissä, jossa tehtaat laskuttavat suoraan ensimmäisiä riippumattomia asiakkaita unionissa, kotimarkkinamyynti ensimmäisille riippumattomille asiakkaille tapahtui Sveza-Lesin kautta. Toisin sanoen Sveza-Les jälleenmyy tarkasteltavana olevaa tuotetta, jonka se on ostanut konsernin eri tehtailta. Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan normaaliarvo on määritettävä tässä kotimarkkinamyynnissä ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetun hinnan perusteella. Voittomarginaalin oikaisu 2 artiklan 10 kohdan 1 alakohdan nojalla edellyttäisi, että normaaliarvon määrittämisessä huomioon otettava myynti olisi pikemminkin tehtaiden ja Sveza-Lesin välinen myynti, jonka hintaa määritettäessä vähennettäisiin väitetty voittomarginaali, jonka Sveza-Les saa tuotteen jälleenmyynnissä. Tehtaiden myynti Sveza-Lesille ei kuitenkaan ole myyntiä ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle. Näissä olosuhteissa Sveza-Lesin voittomarginaalin vähennys ei olisi perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaista. Lisäksi kauppiaalle koituneen voittomarginaalin oikaisu edellyttäisi 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaan näyttöä siitä, että Sveza-Les toteuttaa samanlaisia toimintoja kuin palkkioperusteinen edustaja kotimarkkinamyynnissä. Aineistossa ei ole tästä näyttöä. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio hylkäsi alustavasti väitteen, että kotimarkkinamyynnin voittomarginaalia koskeva oikaisu olisi aiheellinen. |
3.2.3 Polkumyyntimarginaalit
|
(72) |
Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. |
|
(73) |
Komissio laski ensin kullekin Sveza-konsernin vientiä harjoittavalle tuottajalle yksilöllisen polkumyyntimarginaalin ja sitten painotetun polkumyyntimarginaalin koko Sveza-konsernille. |
|
(74) |
Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(75) |
Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali määritettiin näin ollen otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella. |
|
(76) |
Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 15,7 prosenttia. |
|
(77) |
Kaikkien muiden venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta kokonaistuonnista, jotka määritettiin Eurostatin tietojen perusteella. |
|
(78) |
Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli tutkimusajanjaksolla noin 81 prosenttia kokonaistuonnista. Tämän perusteella komissio päätti vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samaksi kuin sen yhteistyössä toimineen otokseen valitun yrityksen, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein. |
|
(79) |
Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(80) |
Tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti 15 tiedossa olevaa unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(81) |
Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla arvioitiin noin 849 000 kuutiometriä. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tietojen, perusteella. Kuten 1.6 jaksossa todetaan, otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 39 prosenttia. |
|
(82) |
Kytkösmarkkinoille tarkoitetun unionin tuotannon arvioitiin olevan alle 0,5 prosenttia. Koska kulutus kytkösmarkkinoilla on vähäistä, sitä ei pidetä tässä tapauksessa merkityksellisenä vahinkoanalyysin kannalta. |
4.2 Unionin kulutus
|
(83) |
Komissio määritti unionin kulutuksen a) valituksen tekijän toimittamien, unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa koskevien tietojen perusteella, joita verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien ilmoittamiin myyntimääriin; b) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kaikista kolmansista maista tuonnin perusteella Eurostatin tietojen mukaan (9). |
|
(84) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 1 Unionin kulutus kuutiometreinä (m3)
|
||||||||||||||||||||
|
(85) |
Kulutus unionissa kasvoi tarkastelujaksolla 14 prosenttia. Yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että kasvu on tasaista vuositasolla. Suurin kasvu tapahtui vuodesta 2017 vuoteen 2018 ja oli 7 prosenttia, mikä vaimensi seuraavien vuosien kasvuvauhtia, mutta kasvusuuntaus oli jatkuva. |
4.3 Tuonti asianomaisesta maasta
4.3.1 Menetelmä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin tunnistamiseksi
|
(86) |
Ennen menettelyn aloittamista ja sitä seuranneen erityisen Taric-koodin (10) käyttöönottoa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kirjattiin CN-koodilla (11), johon sisältyi myös muita kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrän arvioimiseksi tarkastelujaksolla komissio sovelsi samaa suhdetta (Taric/CN), joka havaittiin vireillepanon jälkeen koko CN-koodin tuontimäärien ja Taric-koodin mukaisen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin välillä. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin osalta suhde oli 78 prosenttia. |
|
(87) |
Tämän menetelmän tulokset vahvistavat valituksessa esitetyn tuonnin kehityssuunnan. |
4.3.2 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(88) |
Komissio määritti edellä mainitun menetelmän mukaisesti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen. |
|
(89) |
Asianomaisesta maasta tuleva tuonti kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Tuontimäärä (m3) ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(90) |
Tuonti asianomaisesta maasta kasvoi tarkastelujaksolla noin 871 050 kuutiometristä noin 1 192 712 kuutiometriin eli 37 prosenttia. Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 46 prosentista 56 prosenttiin eli 20 prosenttia. |
4.3.3 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
|
(91) |
Komissio määritti tuontihinnat Eurostatin CN-tason tilastojen perusteella euroina tonnilta. Kuten 4.3.1 jaksossa selitettiin, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kirjattiin yhdessä ryhmässä muiden tuotteiden kanssa, mutta menetelmä antaa luotettavan arvion hinnoista ja niiden kehityksestä ajan kuluessa, sillä suurin osa tähän CN-koodiin kuuluvasta tuonnista oli tarkasteltavana olevaa tuotetta, ja menetelmä mahdollistaa hintakehityksen vertailun eri viejämaiden välillä. |
|
(92) |
Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti: Taulukko 3 Tuontihinnat (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||
|
(93) |
Venäjältä peräisin olevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 646 eurosta 584 euroon tonnilta, mikä vastaa 10 prosentin laskua. Tuonnin keskihinta nousi 5 prosenttia vuonna 2018 ja laski seuraavina vuosina 15 prosenttia. |
|
(94) |
Sama suuntaus on havaittavissa, kun käytetään otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia painotettuja keskimääräisiä vientihintoja, joiden mukaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinta oli tutkimusajanjaksolla 434 euroa/m3. Näin ollen tuontihinnat olivat jatkuvasti alemmat kuin unionin tuottajien myyntihinnat (ks. taulukko 7); hintaero oli 38 prosenttia tutkimusajanjaksolla. |
|
(95) |
Myytävän koivuvanerin mitat ja laatu vaihtelevat suuresti ja sitä tarjotaan myös asiakkaan erityisvaatimusten mukaisena. Koska unionin tuotannonala ja venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät monia eri tuotelajeja, vireillepanon yhteydessä käyttöön otettu yksityiskohtainen tuotevalvontakoodijärjestelmä vaikeutti samanlaisten tuotteiden havaitsemista. Komissio teki sen vuoksi hintavertailua varten järkevän ja teknisesti luotettavan ryhmittelyn, jossa tietyt toisiaan muistuttavat tuotelajit koottiin tiiviiksi ryhmäksi, jotta voitiin kunnolla vertailla unionin tuotannonalan myymiä tuotteita ja venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien myymiä vastaavia tuotelajeja. Tällä perusteella unionin tuotannonalan myymien eri tuotelajien ja venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien myymien tuotelajien vastaavuuden taso oli yli 68 prosenttia otokseen valittujen venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien tuontimäärästä. |
|
(96) |
Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia: |
|
(97) |
otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat. Koska unionin tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta sekä suoraan että etuyhteydessä olevien myyntiyritysten kautta, myyntihintaa oikaistiin tarpeen mukaan kuljetus-, vakuutus- ja käsittelykustannusten osalta noudettuna lähettäjältä -tasolle; sekä |
|
(98) |
vastaavat otokseen valittujen venäläisten tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat oikaistuina unionin rajalla -tasolle. Etuyhteydessä olevan tuojan kautta tapahtuneen myynnin osalta tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukainen lisäoikaisu. Tämän jälkeen unionin rajalla vahvistettuun hintaan lisättiin tuonnin jälkeisten kustannusten ja tullien määrä. Tämän myynnin osuus otokseen valittujen venäläisten tuottajien kokonaismyynnistä oli alle 5 prosenttia. |
|
(99) |
Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa alennusten ja hyvitysten osalta, verrattiin tuotelajeittain tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. |
|
(100) |
Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli edellä esitetyn perusteella 12,6 prosenttia (9,5–18,5 prosenttia). Hinnan alittavuuden marginaaleja pidetään merkittävinä. |
4.4 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.4.1 Yleiset huomautukset
|
(101) |
Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
|
(102) |
Kuten 1.6.1 jaksossa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää. |
|
(103) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit niiden valituksen tekijän kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella, jotka liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin, ja ristiintarkasti ne tarvittaessa otokseen valittujen unionin tuottajien antamien kyselyvastausten kanssa. Komissio tarkasteli mikrotaloudellisia indikaattoreita otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien ja etätarkastuksena ristiintarkastettujen tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
|
(104) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista. |
|
(105) |
Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
4.4.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.4.2.1
|
(106) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 4 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(107) |
Unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski tarkastelujaksolla 14 prosenttia eli noin 140 000 kuutiometriä. Määrä kasvoi hieman vuodesta 2017 vuoteen 2018, minkä jälkeen se väheni merkittävästi seuraavina vuosina. |
|
(108) |
Unionin tuotantokapasiteetti väheni kaiken kaikkiaan 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotantokapasiteetti kasvoi hieman vuosina 2018 ja 2019, mikä selittyy kapasiteetin lisäämistä koskevan päätöksen ja sen vaikutuksen välisellä viiveellä. Unionin tuotannonala kuitenkin supistui tutkimusajanjaksolla 10 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. |
|
(109) |
Unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujakson aikana 11 prosenttia, koska unionin tuottajat eivät kyenneet lisäämään tuotantoa markkinoiden kasvua vastaavasti. Vuosina 2017–2019 käyttöaste laski 16 prosenttia, minkä jälkeen se kasvoi tutkimusajanjaksolla 5 prosenttia investointien vähenemisen ja tuotantolaitosten sulkemisen vuoksi. |
4.4.2.2
|
(110) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 5 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(111) |
Unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä väheni tarkastelujaksolla merkittävästi eli 17 prosenttia. Unionin myyntimäärä pysyi samalla tasolla vuosina 2017–2018, mutta vuonna 2019 se laski 8 prosenttia ja edelleen 9 prosenttia vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä. |
|
(112) |
Yhdessä myynnin vähenemisen kanssa unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 27 prosenttia jatkuvan laskusuuntauksen aikana, jolloin unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 44 prosentista 32 prosenttiin vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä. |
4.4.2.3
|
(113) |
Kun otetaan huomioon markkinoiden laajentuminen ja unionin kulutuksen kasvu, edellä esitetyt luvut osoittavat, että unionin tuotannonalan tuotanto, myyntimäärä ja markkinaosuus laskivat merkittävästi. |
4.4.2.4
|
(114) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(115) |
Unionin tuotannonalan työllisyys laski 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Työllisyys pysyi suhteellisen vakaana vuosina 2017–2018, vaikkakin myös tällä suhteellisen vakaalla ajanjaksolla työntekijöiden määrä väheni 79:llä. Työllisyys väheni edelleen merkittävästi vuonna 2019, eikä se kääntynyt kasvuun tutkimusajanjaksolla vaan väheni edelleen, mutta vähäisemmässä määrin. |
|
(116) |
Tuotannon ja työllisyyden vähenemisen vuoksi unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (mitattuna vuodessa tuotettuina tonneina työntekijää kohti) pieneni 2 prosenttia tarkastelujaksolla. Se kasvoi 4 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018, minkä jälkeen se väheni seuraavina vuosina. |
4.4.2.5
|
(117) |
Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat. |
|
(118) |
Kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia. |
4.4.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.4.3.1
|
(119) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Myyntihinnat unionissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(120) |
Myyntihinnat etuyhteydettömille osapuolille unionin markkinoilla laskivat tarkastelujaksolla 717 eurosta 694 euroon kuutiometriltä eli 3 prosenttia. Vuonna 2018 hintataso nousi tilapäisesti hieman, 4 prosenttia, mutta nousu hidastui seuraavina vuosina. |
|
(121) |
Samaan aikaan otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 10 prosenttia. Tuotantokustannuksiin vaikuttivat pääasiallisen raaka-aineen, koivuvaneritukkien, hintakehitys sekä vaikeudet saada täysi hyöty mittakaavaeduista myynnin ja tuotannon vähenemisen vuoksi. |
4.4.3.2
|
(122) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
||||||||||||||||||||
|
(123) |
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujaksolla 1 prosenttia. |
4.4.3.3
|
(124) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Varastot
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(125) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 22 prosenttia. Suurin 41 prosentin kasvu tapahtui vuosien 2017 ja 2018 välillä, ja varastot saavuttivat enimmäistasonsa vuonna 2018. Sen jälkeen unionin tuotannonala onnistui pienentämään varastoja 25 prosentilla vuonna 2019 mukauttamalla tuotantoaan, mutta varastot kasvoivat jälleen vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä 6 prosenttia unionin myynnin jatkuvan vähenemisen vuoksi. Loppuvarastot prosentteina tuotannosta kasvoivat vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 3,1 prosentista 4,4 prosenttiin. |
4.4.3.4
|
(126) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(127) |
Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Otokseen valittujen tuottajien kannattavuus romahti tarkastelujaksolla ja laski vuoden 2017 lähes 10 prosentista lähes -3 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. |
|
(128) |
Kuten 4.4.3.1 jaksossa selostetaan, unionin tuottajien kustannukset kasvoivat huomattavasti enemmän kuin niiden hinnat. Polkumyynnillä Venäjältä tulevan tuonnin aiheuttaman alentamispaineen vuoksi (sekä määrien että alhaisten hintojen osalta) unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja samassa määrin kuin kustannukset nousivat. Venäjältä tulevan tuonnin määrä oli koko tarkastelujakson ajan suuri ja tasaisesti kasvava, ja sen hinnat olivat jatkuvasti alhaiset ja niiden suuntaus oli selvästi laskeva tarkastelujaksolla. Venäjältä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat, mikä rajoitti mahdollisuutta hinnankorotuksiin, jotka olisivat olleet odotettavissa raaka-ainekustannusten ja kysynnän kasvaessa. Tämä johti kannattavuuden heikkenemiseen ja laskuun siinä määrin, että unionin tuotannonalan toiminta oli tappiollista tutkimusajanjaksolla. |
|
(129) |
Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran suuntaus kehittyi negatiivisesti tutkimusajanjaksolla, ja vuotuinen lasku johti 14 prosentin laskuun vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä. Voittojen väheneminen vaikutti kielteisesti pääoman saantiin. |
|
(130) |
Vuotuiset investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla 1 prosenttia ja vuosien 2018 ja 2019 välillä 22 prosenttia ja hädin tuskin palautuivat vuoden 2017 tasolle tutkimusajanjaksolla. Vaikka alkuperäiset vähenemiset selittyvät markkinoiden kehityksellä ja sen vaikutuksella myyntiin ja kannattavuuteen, hiljattaisella kasvulla tutkimusajanjaksolla pyrittiin säilyttämään olemassa oleva kapasiteetti ja korvaamaan tarvittavia tuotantoresursseja. |
|
(131) |
Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi negatiivisesti tarkastelujaksolla ja katosi kokonaan, laskien vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 12 prosentista –2 prosenttiin. Tämä negatiivinen kehitys osoittaa, että vaikka investointeja tehtiin edelleen kilpailukyvyn säilyttämiseksi, investointien tuotto laski merkittävästi tarkastelujaksolla. |
4.4.4 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(132) |
Kun unionin kulutus kasvoi merkittävästi (+ 14 prosenttia), tuonti Venäjältä kasvoi tarkastelujaksolla vieläkin voimakkaammin (+ 37 prosenttia) hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Tämän ansiosta venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät saavuttamaan 56 prosentin markkinaosuuden tutkimusajanjaksolla (nousu 46 prosentista vuonna 2017). |
|
(133) |
Näissä olosuhteissa unionin tuotannonalaa estettiin hyötymästä kasvavista markkinoista, minkä lisäksi sen taloudellinen tilanne heikkeni, kuten osoittavat kaikki keskeiset makroindikaattorit, joiden suuntaus oli negatiivinen: tuotanto (-14 prosenttia), EU:n myynti (-17 prosenttia) ja sen markkinaosuuden merkittävä supistuminen (44 prosentista 32 prosenttiin) tarkastelujaksolla. |
|
(134) |
Vastauksena Venäjän alhaisten hintojen aiheuttamiin paineisiin unionin tuotannonala yritti vähentää kustannuksia ja mukautti työllisyyttä (-12 prosenttia). Koska Venäjältä polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti kuitenkin paineita määrän kasvun ja alhaisten hintojen vuoksi, EU:n myynti laski jyrkästi ja varastot kasvoivat nopeasti (+ 22 prosenttia) tarkastelujaksolla ja saavuttivat enimmäistasonsa (+ 41 prosenttia) vuonna 2018. |
|
(135) |
Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla merkittävästi (+ 10 prosenttia), lähinnä raaka-ainehintojen voimakkaan nousun vuoksi. |
|
(136) |
Unionin tuotannonalan kustannukset kasvoivat enemmän kuin myyntihinnat, joten kannattavuus romahti tarkastelujaksolla terveestä tilanteesta (+ 10 prosenttia) vuonna 2017 kestämättömästi tappiolliseen tilanteeseen (-3 prosenttia) tutkimusajanjaksolla. |
|
(137) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
5. SYY-YHTEYS
5.1 Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat tuonti kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta, kulutus, epäedullinen kilpailuasema pääasiallisen raaka-aineen saannissa, itse aiheutettu vahinko, lakot Suomessa, covid-19-epidemian vaikutukset ja tuotteiden vertailukelpoisuus.
5.2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset
|
(138) |
Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen osui ajallisesti yhteen Venäjältä tulevan tuonnin määrän ja osuuden merkittävän kasvun kanssa; tuontihinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat ja joka tapauksessa painoivat hintoja alaspäin. Tältä osin tuontimäärien ja -hintojen kehitys, joka käy ilmi taulukoista 2 ja 3, painoi unionin tuotannonalan hintatasoa ja muodosti syy-yhteyden niiden välille. |
|
(139) |
Tuonti Venäjältä kasvoi 37 prosenttia tarkastelujaksolla eli noin 870 050 kuutiometristä vuonna 2017, jolloin sen markkinaosuus oli 46 prosenttia, 1 192 712 kuutiometriin tutkimusajanjaksolla, jolloin sen markkinaosuus kasvoi 56 prosenttiin. Tämä kasvava tuonti tapahtui unionin tuotannonalan hintoja alemmilla hinnoilla koko tarkastelujakson ajan ja joka tapauksessa hinnoilla, jotka johtivat hinnankorotusten estymiseen, koska unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan tuotantokustannusten nousun mukaisesti. |
|
(140) |
Tällä oli voimakas kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan tutkimusajanjaksolla. Tilanteessa, jossa kustannukset ja Venäjältä polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine kasvoivat, unionin tuotannonala ei kyennyt asettamaan hintoja kestävälle tasolle, mikä johti erittäin voimakkaaseen kannattavuuden laskuun 10 prosentista tappiolliseksi (-3 prosenttia) ja siitä seuranneeseen taloudellisten indikaattorien heikkenemiseen. |
|
(141) |
Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että Venäjältä polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle hinnan ja määrän osalta. |
5.3 Muiden tekijöiden vaikutukset
5.3.1 Tuonti kolmansista maista
|
(142) |
Kolmansista maista tulevan tuonnin määrän määrittämiseksi komissio sovelsi samaa 4.3.1 jaksossa selitettyä suhdetta (Taric/CN), joka havaittiin vireillepanon jälkeen koko CN-koodin tuontimäärien ja Taric-koodin mukaisen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin välillä. Ainoat kolmannet maat, jotka toivat merkittäviä määriä unioniin, olivat Valko-Venäjä ja Ukraina. Valko-Venäjän osalta suhdeluku on 43 prosenttia. |
|
(143) |
Ukrainan osalta komissio havaitsi raportoiduissa tilastoissa vääristyneitä tietoja lisäpaljousyksikön tasolla (tässä tapauksessa kuutiometri). Vertailun mahdollistamiseksi komissio päätti sen vuoksi muuntaa ilmoitetun painon (tonnia), joka on luotettavampi ja vakaampi tietojoukko, kuutiometreiksi. |
|
(144) |
Muuntaakseen tonnit kuutiometreiksi komissio käytti muuntokerrointa eli Venäjän ja Valko-Venäjän tuonnin tilavuuden ja painon moodia Taric-tasolla vireillepanon jälkeen (moodi määritellään havaintoaineiston useimmin esiintyväksi arvoksi). Muuntokertoimeksi, jolla Ukrainasta tuodut tonnit muunnetaan kuutiometreiksi, määritettiin 0,69. |
|
(145) |
Komissio määritti tuontihinnat (euroa/tonni) CN-tasolla, kuten edellä 4.3.3 jaksossa selitetään. |
|
(146) |
Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Tuonti kolmansista maista
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(147) |
Venäjään verrattuna Valko-Venäjän ja Ukrainan läsnäolo unionin markkinoilla on vähäistä. Tarkastelujakson aikana niiden markkinaosuudet (4 ja 5 prosenttia) pysyivät vakaina lähes ilman mitään vaihtelua. Kaikki muut kolmannet maat kasvattivat markkinaosuuttaan hieman, 1 prosentista 3 prosenttiin, mikä on edelleen hyvin vähäinen osuus. Kaikista muista kolmansista maista kuin Venäjältä tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi 2 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018, minkä jälkeen se pysyi vakaasti 12 prosentin tasolla. |
|
(148) |
Tarkastelujakson aikana Ukraina myi hiukan korkeammilla ja Valko-Venäjä alemmilla hinnoilla kuin Venäjä. Valko-Venäjän alhaisemmat hinnat selittyvät sen puutteellisella teknologialla, joka mahdollistaa vain tietynlaisen edullisemman ja laadultaan huonomman tuotteen valmistamisen markkinoille. Toisin kuin Valko-Venäjältä, Venäjältä tuleva tuonti on laadukkaampaa koivuvaneria, minkä vuoksi keskimääräiset hinnat ovat korkeammat. |
|
(149) |
Tämän perusteella komissio päätteli alustavasti, että muista maista tulevan tuonnin vaikutus ei voinut heikentää syy-yhteyttä Venäjältä polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. |
5.3.2 Unionin tuotannonalan vientitoiminta
|
(150) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(151) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien vientimäärät kasvoivat tarkastelujaksolla 4 prosenttia. Vuosina 2017–2019 vienti väheni 5 prosenttia, minkä jälkeen se kasvoi 9 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat tarkastelujaksolla 2 prosenttia. Vuosina 2017–2018 keskimääräiset hinnat nousivat 10 prosenttia mutta laskivat seuraavina vuosina. |
|
(152) |
Kun otetaan huomioon sekä vientimäärän että keskimääräisten hintojen positiivinen kehitys tarkastelujaksolla, komissio päätteli alustavasti, että vientitoiminnan vaikutus ei voinut pahentaa unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. |
5.3.3 Epäedullinen kilpailuasema pääasiallisen raaka-aineen saannissa
|
(153) |
Jotkin osapuolet väittivät, että unionin tuotannonala kärsii tärkeimmän raaka-aineen eli koivuvaneritukkien heikosta saatavuudesta verrattuna Venäjään. Tämä raaka-aineiden heikko saatavuus olisi syynä alhaisempiin tuotantomääriin ja kustannusten nousuun ja näin ollen vahingon syy. |
|
(154) |
Pääasiallisen raaka-aineen, koivuvaneritukkien, saatavuus ei ole vahingon syy, koska unionin tuottajilla on riittävästi mahdollisuuksia saada koivutukkeja. Varastojen kasvu osoittaa, että ongelma ei liity tuotantoon vaan sen kaupaksi saamiseen. Tämän vuoksi tuotannon väheneminen tarkastelujaksolla ei selity puun saatavuudella. |
|
(155) |
Väitetyn kustannushaitan osalta tutkimuksessa todettiin, että tärkeä unionin tuotannonalan tuotantokustannusten nousuun vaikuttanut tekijä on koivuvaneritukkien hinta. Raaka-ainekustannukset ja niiden vaikutus unionin tuotannonalan tuotantokustannusten kokonaiskasvuun eivät kuitenkaan heikennä syy-yhteyttä. Tämä voidaan havaita erityisesti siitä, että vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat, mikä ei kuitenkaan johtanut kannattavuuden paranemiseen. |
5.3.4 Itse aiheutettu vahinko
|
(156) |
Jotkin osapuolet väittivät, että unionin tuotannonala teki perusteettomia investointeja kapasiteetin lisäämiseksi, vaikka myynti oli vähenemässä, ja että tämä oli vahingon aiheuttaja. |
|
(157) |
Unionin tuotantokapasiteetti kuitenkin väheni kaiken kaikkiaan 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotantokapasiteetti kasvoi hieman vuosina 2018 ja 2019, mutta tarkasteltaessa koko tarkastelujaksoa unionin tuotannonala supistui. Väite, jonka mukaan kapasiteetin lisäämiseksi tehdyt investoinnit aiheuttivat vahinkoa, on näin ollen perusteeton. |
5.3.5 Lakot Suomessa
|
(158) |
Jotkin osapuolet väittivät, että useat lakot suomalaisissa tehtaissa joulukuussa 2019 ja vuoden 2020 alussa olisivat syynä tuotannon vähenemiseen. |
|
(159) |
Komissio päätteli alustavasti, että tehtaiden lakot Suomessa eivät heikennä syy-yhteyttä, koska niiden vaikutus oli rajallinen sekä maantieteellisesti (Suomi) että ajallisesti (joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 välinen aika). |
5.3.6 Covid-19-epidemian vaikutukset
|
(160) |
Jotkin osapuolet väittivät, että komission olisi tarkasteltava vuoden 2019 loppua ja vuoden 2020 ensimmäistä puoliskoa koskevia tietoja erityisen huolellisesti, jotta voidaan erottaa covid-19-epidemian vaikutukset talouteen väitetyn polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksista. |
|
(161) |
Tutkimuksissa kävi ilmi, että koivuvanerin kysyntä pysyi suhteellisen vakaana vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Myöskään toimitusketjussa ei ollut merkittäviä häiriöitä, ja vientimyynti jatkui myös tällä kaudella. Näin ollen komissio päätteli, että covid-19-epidemian vaikutukset eivät heikennä syy-yhteyttä. |
5.3.7 Tuotteiden vertailukelpoisuus
|
(162) |
Jotkin osapuolet väittivät, että Venäjän tuotannonalan tuottama koivuvaneri ei kilpaile EU:n tuotannonalan tuottaman vanerin kanssa, koska ne väittivät sen tuottavan eri laatuja eri segmenteille, minkä vuoksi Venäjältä tuleva tuonti ei ole vahingon syy. |
|
(163) |
Unionin tuotannonalan myymien eri tuotelajien ja venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien myymien tuotelajien vertailu osoittaa kuitenkin, että tuotelajit muistuttavat läheisesti toisiaan ja ovat melko usein jopa identtisiä ja niiden keskinäinen vaihdettavuus on huomattava. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että sekä unionin tuotannonala että venäläiset tuottajat toimittavat tuotetta tärkeimmille koivunvaneria käyttäville sektoreille. Kuten 2 jaksossa selostetaan, tutkimuksessa kävi joka tapauksessa ilmi, että unionin tuotannonalan ja venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan myymät tuotteet ovat samankaltaisia tuotteita, koska niillä on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Väitettä ei siis pidetä perusteltuna. |
5.4 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
|
(164) |
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Venäjältä polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä on syy-yhteys. Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin merkittävän kasvun vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt asettamaan hintoja kestävälle tasolle, mikä heikensi merkittävästi sen taloudellista tilannetta. |
|
(165) |
Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. |
|
(166) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä. |
6. TOIMENPITEIDEN TASO
|
(167) |
Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. |
6.1 Vahinkomarginaali
|
(168) |
Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti. |
|
(169) |
Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio otti tavoitevoiton määrittämisessä huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle 6 prosenttia. |
|
(170) |
Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattoi kaikki kustannukset tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Komissio otti huomioon otokseen valittujen unionin tuottajien voitot ennen kuin Venäjältä tuleva epäterve tuonti kiihtyi ja alkoi aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tällainen voittomarginaali määritettiin 9,7 prosentiksi, joka vastaa unionin tuotannonalan vuonna 2017 saavuttamaa voittoa. |
|
(171) |
Jotkin unionin tuottajat väittivät, että niiden investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi ollut korkeampi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. |
|
(172) |
Komissio tarkasteli tätä väitettä mutta totesi, että liikevaihdon vähenemisestä huolimatta investointien taso oli tutkimusajanjaksolla korkeampi kuin kahtena edellisenä vuonna ja hyvin lähellä investointien tasoa vuonna 2017, jolloin unionin tuotannonalan keskimääräinen voitto oli 9,7 prosenttia. Tämän perusteella ja ottaen myös huomioon, että investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä innovointiin ovat investointisuunnitelmiin perustuvia ennusteita, komissio ei alustavasti hyväksynyt näitä väitteitä. |
|
(173) |
Tämän perusteella vahinkoa aiheuttamaton hinta on 766,33 euroa kuutiometriltä, mikä saadaan soveltamalla edellä mainittua 9,7 prosentin voittomarginaalia otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla. |
|
(174) |
Perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti komissio arvioi viimeisessä vaiheessa unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana koituvat kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista. Etätarkastettujen kyselyvastausten ja joidenkin otokseen valittujen unionin tuottajien toimittaman näytön perusteella komissio määritti kuutiometriä kohti 6,68 euron lisäkustannukset, joista se vähensi tällaisten yleissopimusten noudattamisesta tutkimusajanjaksolla aiheutuneet tosiasialliset kustannukset eli 5,28 euroa mittayksikköä kohti, minkä tuloksena saatiin 1,40 euroa kuutiometriltä. Tämä ero lisättiin vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. |
|
(175) |
Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaksi hinnaksi 767,73 euroa kuutiometriltä soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain. |
|
(176) |
Sen jälkeen komissio määritti viitehinnan alittavuuden marginaalin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. |
|
(177) |
Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaikkien muiden yritysten” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali.
|
7. UNIONIN ETU
|
(178) |
Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko selkeästi pääteltävissä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei olisi vahingollisen polkumyynnin toteamisesta huolimatta tässä tapauksessa unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
7.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(179) |
Unionin tuotannonala koostuu noin 15 yrityksestä. Ne sijaitsevat maantieteellisesti pääasiassa lähellä koivumetsäalueita Koillis-Euroopassa (Suomi, Baltian maat ja Puola) ja työllistävät suoraan yli 5 000 henkilöä. Suurin osa unionin tuottajista tuki valitusta, kaksi ilmaisi neutraalin kannan eikä yksikään vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. |
|
(180) |
Nykyinen kannattavuus ei ole kestävällä tasolla. Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan antavan unionin tuotannonalalle mahdollisuuden saada takaisin osa menetetystä markkinaosuudesta ja asettaa hinnat tasolle, joka kattaa vähintään kustannukset. |
|
(181) |
Toimenpiteiden puuttumisella olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, koska hintapaine kasvaisi ja myynti vähenisi edelleen, mikä johtaisi suurempiin tappioihin ja todennäköisesti tuotantolaitosten sulkemiseen ja irtisanomisiin. |
|
(182) |
Sen vuoksi komissio päätteli, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto on unionin tuotannonalan edun mukaista. |
7.2 Etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden etu
|
(183) |
Komissiolle ilmoittautui 29 tuojaa, joilta saatiin useita huomautuksia. Kuten 1.6.2 jaksossa mainitaan, komissio valitsi otokseen kolme tuojaa, jotka toimittivat vastauksia kyselyyn. |
|
(184) |
Useat tuojat väittivät, että polkumyyntitullien käyttöönotto lisäisi niiden ja niiden asiakkaiden materiaalikustannuksia. Näitä lisäkustannuksia olisi vaikea kattaa, ja ne uhkaisivat siten niiden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Esitettiin myös väitteitä siitä, että unionin tuotannonalalla ei ole kapasiteettia vastata unionin kysyntään, jonka arvioidaan olevan noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä, minkä vuoksi väitettiin, että toimenpiteet aiheuttaisivat pulan markkinoilla. Lisäksi esitettiin väitteitä, joiden mukaan unionin tuottajilla ei ollut kiinnostusta toimittaa tuotetta pienille yrityksille tai ne kieltäytyivät toimittamasta tiettyjä materiaaleja. |
|
(185) |
Tuojiin kohdistuvien taloudellisten seurausten osalta tutkimuksessa todettiin, että otokseen valittujen tuojien painotettu voitto on 4,7 prosenttia ja että koivuvanerin osuus niiden tuotevalikoimassa vaihtelee. Lisäksi vaikka tuojien jakaman venäläisen vanerin osuus saattaa pienentyä, jos toimenpiteet otetaan käyttöön, toimenpiteiden tason ei odoteta johtavan Venäjältä tulevan tuonnin loppumiseen kokonaan. Koska myös naapurimaissa, kuten Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, on vaihtoehtoisia hankintalähteitä, toimenpiteiden vaikutuksen tuojien kannattavuuteen ja kilpailukykyyn odotetaan olevan vähäinen. Käyttäjien etua käsitellään 7.3 jaksossa. |
|
(186) |
Toimitusriskiä ajatellen toimenpiteiden taso ei todennäköisesti pysäytä Venäjältä tapahtuvaa tuontia vaan mahdollistaa koivuvanerin hankinnan Venäjältä oikeudenmukaisin hinnoin. Koivunvaneria voidaan myös edelleen tuoda muista kolmansista maista, kuten Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. |
|
(187) |
Pienten määrien toimittamisesta kuluttajille tutkimuksessa todettiin, että unionin tuotannonala on kehittänyt laajan, etuyhteydessä olevien ja etuyhteydettömien vähittäismyyjien verkoston, jonka avulla unionin tuotannonala voi tavoittaa pienet asiakkaat, joilla ei ole kapasiteettia ostaa kokonaisia kontteja. Lisäksi kuten edellä mainittiin, kaikki kuluttajat voivat edelleen hankkia tuotetta venäläisiltä tuottajilta. |
|
(188) |
Tutkimuksessa todettiin myös, että unionin tuotannonalalla on tarvittavat laitteet ja kapasiteetti mukautua asiakkaiden tiettyihin tuotevaatimuksiin, joten se pystyy tuottamaan kaikkia haluttuja tuotelajeja. |
|
(189) |
Päätelmänä voidaan todeta, että polkumyyntitoimenpiteet määritetyllä tasolla saattavat vaikuttaa kielteisesti joihinkin etuyhteydettömiin tuojiin. Tällaisen vaikutuksen ei kuitenkaan pitäisi olla yleisesti merkittävä, ja se riippuu suuresti tuojien liiketoimintamallista, niiden hankintalähteiden monimuotoisuudesta ja siitä, missä määrin kohonneet kustannukset siirretään niiden asiakkaille. |
|
(190) |
Edellä esitetyn perusteella komissio totesi alustavasti, että toimenpiteiden mahdollisen kielteisen vaikutuksen etuyhteydettömiin tuojiin kokonaisuudessaan odotetaan olevan vähäinen eikä se ole suurempi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuottajiin. |
7.3 Käyttäjien etu
|
(191) |
Käyttäjiä ilmoittautui 13. Yhdeksän käyttäjää toimitti huomautuksia ja/tai kyselyvastauksia. |
|
(192) |
Komissio on aloittanut puutteita koskevan menettelyn useimpien kyselyvastauksen toimittaneiden käyttäjien kanssa, koska saatavilla ei ole versioita, joihin asianomaiset osapuolet voisivat tutustua. Avoimen version kyselyvastauksista oli toimittanut tässä vaiheessa ainoastaan yksi vastaaja, Emiliana Imballaggi SpA, joka ostaa koivuvaneria pakkaustoimintaa varten. |
|
(193) |
Esitettiin väitteitä, joiden mukaan polkumyyntitullien käyttöönotto lisäisi käyttäjille aiheutuvia kustannuksia, joita olisi vaikea siirtää asiakkaille, mikä uhkaisi niiden kannattavuutta ja kilpailukykyä. |
|
(194) |
Koivuvaneria käytetään erilaisilla aloilla. Toimenpiteiden käyttöönotolla on todennäköisesti erilainen vaikutus eri käyttäjiin riippuen koivuvanerin kustannusten osuudesta alan kokonaiskustannuksista ja mahdollisuudesta siirtää kustannukset edelleen loppupään kuluttajille. Yksityiskohtaisia tietoja käyttäjiltä sekä avoimen version toimitti vain yksi yritys, joka käyttää vaneria pakkausalalla. Lisäksi valituksen tekijä toimitti riippumattoman selvityksen, jossa analysoitiin toimenpiteiden odotettuja vaikutuksia käyttäjiin hypoteettisen 20–30 prosentin tullin mukaan. |
|
(195) |
Koivuvanerin tärkeimmät käyttöalat EU:ssa ovat kulutuksen mukaan rakennusala (39 %), liikenne (27 %), huonekaluala (10 %) ja pakkausala (8 %). Käytettävissä olevien tietojen perusteella toimenpiteiden vaikutuksen arvioitiin alustavasti olevan vähäinen tai lähes olematon niiden alojen osalta, jotka kuluttavat suurimman osan koivuvanerista. Alat, joilla tulleilla voi olla suurin vaikutus, ovat pakkausala ja parkettien valmistus. Näilläkin aloilla toimenpiteiden vaikutus on kuitenkin vähäinen. Pakkausalalla vaikutus kustannusrakenteeseen on arviolta noin 2–4 prosenttia, jonka voidaan odottaa siirtyvän asiakkaille. Parketti- ja lattiamateriaalialalla koivuvanerille on erilaisia korvikkeita, kuten muut puulajit ja vaihtoehtoiset materiaalit, mikä on toinen syy siihen, miksi koivuvanerin mahdollisesti hieman korkeampien kustannusten vaikutuksen odotetaan jäävän vähäiseksi. |
|
(196) |
Edellä esitetyn perusteella komissio totesi alustavasti, että toimenpiteiden mahdollisen kielteisen vaikutuksen käyttäjiin odotetaan olevan vähäinen eikä se ole suurempi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuottajiin. |
7.4 Tavarantoimittajien etu
|
(197) |
Kolme tavarantoimittajaa ilmoittautui asianomaisiksi osapuoliksi. |
|
(198) |
Kaikki kolme yritystä toimittavat koivuvanerin tuotannossa käytettäviä koneita, puunjalostuslaitteita tai materiaaleja venäläisille vientiä harjoittaville tuottajille. Yritykset väittivät, että toimenpiteiden käyttöönotto merkitsisi Venäjältä tulevan tuonnin vähenemistä, mikä johtaisi venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien laiteinvestointien vähenemiseen ja vaikuttaisi näin ollen kielteisesti niiden liiketoimintaan. |
|
(199) |
Komissio odottaa, että Venäjän laiteinvestointeihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia, koska toimenpiteiden tason ei odoteta pysäyttävän tuontia Venäjältä. Toisaalta toimenpiteet todennäköisesti mahdollistavat sen, että unionin tuotannonala tekee laiteinvestointeja, mikä vaikuttaa myönteisesti puunjalostuslaitteiden toimittajiin unionissa. |
|
(200) |
Edellä esitetyn perusteella komissio totesi alustavasti, että toimenpiteiden mahdollisen kielteisen vaikutuksen tavarantoimittajiin kokonaisuudessaan odotetaan olevan vähäinen eikä se ole suurempi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuottajiin. |
7.5 Muut asianomaiset osapuolet: muut puuvanerin tuottajat, ympäristönäkökohdat ja covid-19
|
(201) |
Kolme kansallista järjestöä (Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta), jotka edustavat poppelista, männystä ja muista puulajeista valmistettavan vanerin tuottajia, ilmoittautui asianomaisiksi osapuoliksi. Ne väittivät, että vaikka tarkasteltavana oleva tuote ja niiden tuotteet ovat eri tuotteita, tietynasteista korvaamista saattaa tapahtua. Ne väittivät, että vaikka koivuvanerin hinnat olivat perinteisesti korkeammat, Venäjältä tulevan koivuvanerin polkumyyntihinnat houkuttivat kysyntää, joka perinteisesti kohdistui muihin puulajeihin, kuten poppeliin, mäntyyn ja gaboniin, ja uhkasivat muiden puulajien tuotannonalojen vakiintunutta arvoketjua. Sen vuoksi ne kannattavat toimenpiteiden käyttöönottoa. |
|
(202) |
Useat osapuolet väittivät, että tullien käyttöönotto saattaisi aiheuttaa hiilivuotoa, koska venäläinen koivuvaneri korvattaisiin kiinalaisella poppelivanerilla tai muista kauempana Euroopasta sijaitsevista maista tulevalla vanerilla, mikä lisäisi liikenteen päästöjä ja riskiä siitä, että korvaavat tuotteet eivät ole yhtä ympäristökestäviä kuin venäläiset koivuvanerit. Komissio huomautti, että sen tason, jolla toimenpiteet aiotaan ottaa käyttöön, ei odoteta pysäyttävän tuontia Venäjältä. Ei myöskään ole osoitettu, että jos Venäjältä tuleva tuonti korvattaisiin toisesta kolmannesta maasta tulevalla tuonnilla, se tapahtuisi Kiinasta tai että muiden puulajien tuotanto olisi vähemmän kestävää kuin venäläisen koivun tuotanto. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(203) |
Osapuolet ovat väittäneet, että tullit pahentaisivat covid-19-pandemian vaikutusta käyttäjiin. Kuten edellä on selitetty, toimenpiteiden odotetaan kuitenkin vaikuttavan vain vähän koivunvanerin pääasiallisiin käyttöaloihin. Komissiolla ei myöskään ole tässä vaiheessa käytettävissään näyttöä pandemian vaikutuksista eri käyttäjäaloihin tai siitä, että se vaikuttaisi tuottajiin eri tavalla kuin käyttäjiin. Tällaisen näytön puuttuessa covid-19-pandemiaa pidetään neutraalina tekijänä arvioitaessa unionin etua. |
7.6 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(204) |
Edellä esitetyn perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Venäjältä peräisin olevan koivuvanerin tuonnissa. |
8. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET
|
(205) |
Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa. |
|
(206) |
Venäjältä peräisin olevan koivuvanerin tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi viitehinnan alittavuuden marginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä asetettiin polkumyyntimarginaaleista ja viitehinnan alittavuuden marginaaleista alemman suuruisiksi. |
|
(207) |
Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(208) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja. |
|
(209) |
Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
|
(210) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yritysten, joille on vahvistettu yksilöllinen polkumyyntitulli, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
|
(211) |
Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
9. ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT
|
(212) |
Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta. |
|
(213) |
Laskelmien tarkkuudesta esitettiin huomautuksia. UPG esitti päteviä huomautuksia, jotka otettiin huomioon. Sen sijaan Sveza Groupin ja Syktyvkar Plywood Mill Ltd:n huomautukset eivät vaikuttaneet laskelmien tarkkuuteen. Venäjän viranomaiset esittivät huomautuksia väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa vastaan esittämättä kuitenkaan mitään täsmällisiä tietoja laskelmien tarkkuuden suhteen. |
10. LOPPUSÄÄNNÖKSET
|
(214) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa. |
|
(215) |
Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Venäjältä peräisin olevaa, tällä hetkellä CN-koodiin ex 4412 33 00 (Taric-koodi 4412330010) kuuluvaa, yksinomaan enintään 6 mm:n paksuisista puuviiluista koostuvaa vaneria, jonka pintaviilut ovat alanimikkeessä 4412 33 määriteltyä puuta ja ainakin yksi pintaviilu on koivupuuta, myös pinnoitettuna.
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:
|
Yritys |
Väliaikainen polkumyyntitulli |
Taric-lisäkoodi |
|
Sveza Group, joka koostuu seitsemästä vientiä harjoittavasta tuottajasta: JSC ”SVEZA Manturovo”; JSC ”SVEZA Novator”; Tyumen Plywood Plant Limited; JSC ”SVEZA Ust-Izhora”; JSC ”SVEZA Uralskiy”; JSC ”SVEZA Kostroma”; JSC ”SVEZA Verhnaya Sinyachiha” |
15,9 % |
C659 |
|
Syktyvkar Plywood Mill Ltd. |
15,0 % |
C660 |
|
Zheshartsky LРK LLC |
15,3 % |
C661 |
|
Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset |
15,7 % |
|
|
Kaikki muut yritykset |
15,9 % |
C999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn koivuvanerin, (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Venäjällä. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.
5. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
1. Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
2. Asianomaiset osapuolet, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
3. Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, on pyydettävä sitä 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemisesta vastaava neuvonantaja tutkii tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja voi tarvittaessa päättää tällaisten pyyntöjen hyväksymisestä.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 10 päivänä kesäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) EUVL C 342, 14.10.2020, s. 2.
(3) EUVL C 428, 11.12.2020, s. 27.
(4) Tron-asiakirjat t20.006971 ja t20.006972, molemmat päivätty 2 päivänä marraskuuta 2020.
(5) Asianomaiset kyselylomakkeet sekä käyttäjille tarkoitettu kyselylomake asetettiin saataville vireillepanopäivänä osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2486.
(6) Ilmoitus covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).
(7) Tron-asiakirja t21.000594.
(8) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 25.6.2015, PT Musim Mas, T-26/12, 50 kohta, vahvistettu unionin tuomioistuimen ratkaisulla valitukseen asiassa C-468/15 P, 26.10.2016, 43–44 kohta.
(9) Eurostatin tiedot mukautettuna jaksossa 4.3.1 selitetyn menetelmän mukaisesti.
(10) Taric-koodi: 4412330010
(11) CN-koodi: 4412 33 00
(12) Tutkimuksen vireillepanon jälkeen koko CN-koodin tuontimäärien ja Taric-koodiin perustuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin suhteeksi (Taric/CN) muiden kolmansien maiden osalta vahvistettiin 3 prosenttia.
LIITE
Yhteistyössä toimineet otokseen kuulumattomat vientiä harjoittavat tuottajat
|
Nimi |
Taric-lisäkoodi |
|
Arkhangelsk Plywood Plant JSC |
C662 |
|
CJSC Murom |
C663 |
|
LLC InvestForest |
C664 |
|
JSC Bryansk Plywood Mill |
C665 |
|
JSC Krasnyi Yakor |
C666 |
|
LLC Fanernyiy Zavod |
C667 |
|
LCC UPM-Kymmene Chudovo |
C668 |
|
Murashi Plywood Factory |
C669 |
|
Parfino Plywood Factori |
C670 |
|
ZAO Plyterra |
C671 |
|
Vlast Truda Plywood Plant JSC |
C672 |
|
LLC Vyatsky Plywood Mill |
C673 |