8.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 224/2

P9_TA(2021)0463

EU:n urheilupolitiikka: arviointi ja mahdolliset etenemistavat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2021 EU:n urheilupolitiikasta: arviointi ja mahdolliset etenemistavat (2021/2058(INI))

(2022/C 224/01)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja 165 artiklan, joissa määritetään unionin toimivalta ja toiminta urheilun alalla ja erityisesti todetaan, että unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta sekä erityisesti urheilun tehtävän tärkeänä kestävän kehityksen mahdollistajana ja sen panoksen rauhaan, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistämiseen, naisten ja nuorten sekä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä terveyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen (1),

—

ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817 (2) ja erityisesti sen urheilua käsittelevän luvun,

—

ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun komission valkoisen kirjan urheilusta (COM(2007)0391),

—

ottaa huomioon 18. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” (COM(2011)0012),

—

ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2020 annetun komission kertomuksen Euroopan unionin urheilualan vuosien 2017–2020 työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta (COM(2020)0293) ja erityisesti siinä esitetyt suositukset tulevia toimia varten,

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia vuosiksi 2021–2030” (COM(2021)0101),

—

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2012 annetut EU:n suuntaviivat urheilijoiden kaksoisurista ”Dual Careers of Athletes – Recommended Policy Actions in Support of Dual Careers in High-Performance Sport”,

—

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta (3),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sopupeleistä ja lahjonnasta urheilussa (4),

—

ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman korkean tason korruptiotapauksia FIFAssa koskevista viimeaikaisista paljastuksista (5),

—

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhtenäistetystä lähestymistavasta urheilupolitiikkaan: hyvä hallinto, saavutettavuus ja rehellisyys (6),

—

ottaa huomioon 15. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+-ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi (7),

—

ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun (8),

—

ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle urheilutapahtumien järjestäjien haasteista digitaalisessa ympäristössä (9),

—

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (1. tammikuuta 2021–30. kesäkuuta 2024) (10) ja erityisesti sen painopistealat,

—

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (11) korruption torjunnasta urheilussa (2019/C 416/03),

—

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista urheiluun (12),

—

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät covid-19-pandemian vaikutuksista ja urheilualan elpymisestä (13),

—

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät valmentajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä parantamalla mahdollisuuksia hankkia osaamista ja taitoja (14),

—

ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät urheilualan innovoinnista (15),

—

ottaa huomioon 16. marraskuuta 1989 tehdyn Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon 18. syyskuuta 2014 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen urheilukilpailujen manipuloinnista,

—

ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2016 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta integroidusta lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa,

—

ottaa huomioon 16. toukokuuta 2001 tarkistetut urheilun eettiset säännöt ja 13. lokakuuta 2021 tarkistetun Euroopan neuvoston urheilun eurooppalaisen peruskirjan,

—

ottaa huomioon 19. lokakuuta 2005 tehdyn Unescon kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon kesäkuussa 2021 julkistetun tutkimuksensa ”EU sports policy: assessment and possible ways forward” (EU:n urheilupolitiikka: arviointi ja mahdolliset etenemistavat) (16),

—

ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun, Ecorys-, KEA- ja Sport and Citizenship -ajatushautomoiden komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolle tekemän tutkimuksen loppuraportin ”Mapping and analysis of the specificity of sport”,

—

ottaa huomioon Ecorysin ja SportsEconAustrian komissiolle vuonna 2020 laatiman raportin ”Mapping study on measuring the economic impact of COVID-19 on the sport sector in the EU”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0318/2021),

A.

ottaa huomioon, että urheilulla on keskeinen asema unionin kansalaisten sosiaalisessa sekä kulttuuri- ja koulutuselämässä ja että sillä edistetään demokratian, kunnioituksen, solidaarisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon kaltaisia arvoja;

B.

ottaa huomioon, että urheilu edistää kotoutumista, erityisesti sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia;

C.

katsoo, että urheilun on oltava osallistavaa ja avointa kaikille iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta tai kulttuurisesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta;

D.

toteaa, että urheilu on kasvava talouden ala, joka edistää kasvua ja työllisyyttä EU:ssa ja näin ollen lisää sen vaurautta;

E.

ottaa huomioon, että urheilu vahvistaa osaltaan Euroopan yhdentymistä ja EU:n asemaa kansainvälisessä yhteistyössä;

F.

ottaa huomioon, että covid-19-pandemialla on ollut kielteisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia urheilualaan;

G.

katsoo, että EU:n olisi pyrittävä kehittämään edelleen urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ottaen samalla huomioon sen erityisluonne ja autonomia;

H.

katsoo, että EU:n urheilupolitiikalla on tuettava sekä huippu-urheilua että ruohonjuuritason urheilua, vapaa-ajan liikunta mukaan luettuna;

I.

ottaa huomioon, että ruohonjuuritason urheilu edistää nuorten taitojen kehittämistä ja kansalaisten osallistumista vapaaehtoistoiminnan kautta;

J.

ottaa huomioon, että nuorten urheilijoiden haasteena on sovittaa yhteen urheilu-, koulutus- ja ammattitoimintansa;

K.

toteaa, että urheilulla on myönteinen vaikutus kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin;

L.

ottaa huomioon, että urheiluinfrastruktuurin kehittäminen on tärkeä tekijä syrjäisten ja epäsuotuisien alueiden elämänlaadun ja taloudellisten mahdollisuuksien parantamisessa;

M.

ottaa huomioon, että urheilun on vastattava lukuisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi hallintoon liittyvät ongelmat, korruptio, sopupelit, doping, rahoitus, digitaalinen piratismi, pelkästään voitontavoitteluun perustuvat toimintamallit, ihmisoikeusloukkaukset, syrjintä ja väkivalta sekä ympäristövaikutukset ja kestävyyttä koskevat huolenaiheet;

N.

ottaa huomioon, että urheilussa naiset ovat edelleen aliedustettuina sekä hallintoelimissä että tiedotusvälineissä;

O.

ottaa huomioon, että suorien urheilutapahtumien laiton suoratoisto uhkaa sekä ammattilaisurheilun että ruohonjuuritason urheilun taloudellista vakautta, joka riippuu urheilun lähetysoikeuksista saatavista tuloista;

Urheilun näkyvyyden, yhteistyön ja valtavirtaistamisen vahvistaminen EU:n politiikoissa

1.

 kehottaa EU:ta hyväksymään kokonaisvaltaisemman lähestymistavan urheilupolitiikkaan ja tehostamaan toimiaan urheilupolitiikan valtavirtaistamiseksi muihin politiikkoihinsa;

2.

 korostaa tarvetta vahvistaa toimielinten välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä urheilualan sidosryhmien kanssa;

3.

 kehottaa komissiota käynnistämään säännöllisen korkean tason jäsennellyn yhteistyön kaikkien urheilualan sidosryhmien ja muiden instituutioiden kanssa, jotta voidaan antaa aiempaa kohdennetumpia ja vastuullisempia toimenpidesuosituksia urheilualan nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi;

4.

 kehottaa komissiota esittämään EU:n strategisiin tavoitteisiin liittyvän, urheilun tulevaisuutta käsittelevän tiedonannon;

5.

 kehottaa komissiota vahvistamaan urheilun näkyvyyttä ja sen näkökulmaa urheiluun kaikilla politiikan aloilla EU:n tasolla lisäämällä urheilun asiasta vastaavan komission jäsenen salkkuun;

6.

 kehottaa tässä yhteydessä myös nimittämään EU:n urheilukoordinaattorin, joka toimisi komission kontaktina tässä asiassa ja olisi näkyvä yhteyshenkilö;

7.

 vaatii mahdollistamaan parlamentin tiiviimmän osallistumisen, jotta voidaan tarjota puitteet urheilua koskevalle säännölliselle politiikkakeskustelulle ja toimille, ja vaatii strategisten tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevaa parlamentaarista valvontaa;

8.

 korostaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin roolia keskusteluissa siitä, miten EU:n urheilupolitiikassa ja urheiluun liittyvissä kysymyksissä edetään, ja kannustaa kaikkia urheilun sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti;

9.

 panee merkille, että Euroopan neuvostossa hyväksyttiin äskettäin tarkistettu urheilun eurooppalainen peruskirja, jossa korostetaan eurooppalaisen urheilun ja sen organisoinnin puitteiden yhteisiä piirteitä ja kehotetaan EU:n toimielimiä pyrkimään johdonmukaisuuteen, yhteistyöhön ja solidaarisuuteen koko maanosan tasolla ja tekemään aloitteita urheilupolitiikan alalla;

10.

 kehottaa parlamenttia osallistumaan aktiivisemmin urheiludiplomatiaan;

Urheilun eurooppalaisen mallin periaatteiden vahvistaminen

11.

 tunnustaa arvoihin, vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuuteen perustuvan urheilun eurooppalaisen mallin merkityksen ja odottaa, että sitä kehitetään edelleen kansalaisten ja sidosryhmien etujen mukaisesti;

12.

 panee merkille eri lajeissa ja maissa käytössä olevien lähestymistapojen kirjon ja katsoo, että eurooppalaisen urheilun yhteistä perustaa ja erityisesti ruohonjuuritason ja huippu-urheilun välisiä yhteyksiä on lujitettava entisestään ja suojeltava;

13.

 kehottaa luomaan eurooppalaisen urheilumallin, jossa tunnustetaan tarve sitoutua vahvasti yhteisvastuun, kestävyyden, kaikkien osallistavuuden, avoimen kilpailun, urheilullisten ansioiden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden yhdistämiseen, ja vastustaa näin ollen jyrkästi uusia kilpailuja, jotka heikentävät näitä periaatteita ja vaarantavat koko urheiluekosysteemin vakauden; korostaa, että kaikkien urheilualan sidosryhmien ja kansallisten viranomaisten olisi tuettava näitä periaatteita;

14.

 panee merkille liittojen roolin lajiensa hallinnoimisessa ja kehottaa niitä koordinoimaan toimintaansa entistä tiiviimmin viranomaisten ja kaikkien asianosaisten sidosryhmien kanssa ja olemaan niiden kanssa yhteistyössä;

15.

 toteaa, että urheiluseurat muodostavat perustan eurooppalaiselle urheilumallille, joka tarjoaa kaikille, erityisesti nuorille, mahdollisuuden osallistua urheiluun paikallisesti kulttuurisesta tai sosioekonomisesta taustastaan riippumatta;

16.

 korostaa, että tarvitaan enemmän kohdennetumpaa solidaarisuutta ja rahoituksen uudelleenjakoa sekä taitojen ja osaamisen vaihtoa erityisesti ammattilais- ja ruohonjuuritason urheilun välillä; kehottaa urheiluliittoja ottamaan käyttöön oikeudenmukaiseen ja sitovaan jakelumenetelmään perustuvan yhteisvastuumekanismin, jolla varmistetaan amatööriurheilun ja ruohonjuuritason urheilun riittävä rahoitus;

17.

 korostaa tarvetta varmistaa urheiluseurojen kestävä rahoitusvakaus ja moitteeton hallinnointi ja kehottaa urheilujärjestöjä ottamaan asianmukaisen täytäntöönpanojärjestelmän ohella käyttöön tähän tarkoitettuja mekanismeja, jos niitä ei vielä ole;

18.

 katsoo, että 50+1-sääntöön perustuva Saksan seurojen omistusmalli on palvellut hyvin Saksan jalkapalloilua ja sitä olisi pidettävä mahdollisena esimerkkinä parhaasta käytännöstä, kun muut maat pyrkivät parantamaan omia mallejaan;

19.

 kehottaa viranomaisia ja urheiluliittoja ja -järjestöjä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita kaikissa toimissaan, erityisesti valittaessa suurten urheilutapahtumien järjestäjiä ja sponsoreita; vaatii, että suuria urheilutapahtumia ei pitäisi enää myöntää maille, joissa näitä perusoikeuksia ja -arvoja rikotaan toistuvasti;

20.

 kehottaa urheilujärjestöjä kunnioittamaan kansainvälisten urheilutapahtumien, erityisesti Euroopan ja maailmanmestaruuskilpailujen, vakiintunutta järjestämistiheyttä ja ottamaan samalla huomioon kotimaiset kilpailut sekä urheilijoiden ja pelaajien terveyden;

Hyvän hallinnon ja rehellisyyden merkityksen korostaminen

21.

 katsoo, että on tarpeen sitoutua uudelleen hyvään hallintoon, jotta urheilun sosiaaliset ja taloudelliset osatekijät voidaan jälleen saattaa tasapainoon ja varmistetaan, että sidosryhmien edustajat ovat mukana päätöksenteossa;

22.

 toteaa, että ammattiurheilun kaupallisten etujen painottaminen olisi tasapainotettava kipeästi kaivattujen sosiaalisten tehtävien kanssa; kannustaa asianomaisia järjestöjä käsittelemään tätä kysymystä keinona säilyttää asemansa roolimallina puolustettaessa eurooppalaisen urheilun perustana olevia ihanteita;

23.

 kehottaa kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kansallisia urheilujärjestöjä ja sidosryhmiä edustavia järjestöjä soveltamaan mahdollisimman korkeita hallinnollisia vaatimuksia;

24.

 antaa tunnustusta urheilujärjestöjen ja -liittojen pyrkimyksille varmistaa hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpano urheilussa ja korostaa, että komission on laadittava suosituksia ohjeiksi urheilun ja sen hallintoelinten organisoinnista EU:ssa;

25.

 kehottaa kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kansallisia urheilun hallintoelimiä ja sidosryhmiä toteuttamaan monimuotoisuutta ja osallisuutta edistäviä toimia erityisesti johtopaikoilla ja hallintoelimissä olevien naisten ja etnisten vähemmistöjen edustajien vähäisen määrän korjaamiseksi;

26.

 kehottaa kaikkia urheilualan sidosryhmiä edustavia järjestöjä saavuttamaan asianmukaisen edustavuuden ja ammattimaisuuden tason, joka on edellytys osallistumiselle yhteisiin päätöksentekoprosesseihin;

27.

 kehottaa EU:n toimielimiä edistämään ja suojelemaan urheilijoiden perusoikeuksia, kuten urheilijoiden osallistumista päätöksentekoon, yhdistymisvapautta, keskitettyä sopimista ja syrjimättömyyttä;

28.

 korostaa, että urheiluviranomaisten on otettava huomioon urheilijoiden mielenterveyden suojelu samalla tavalla kuin heidän fyysinen terveytensä;

29.

 kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikilla ammattiurheilijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sosiaalisen suojelun ja työsuojelun mekanismeja;

30.

 kehottaa jäsenvaltioita, urheilun hallintoelimiä ja seuroja tunnustamaan kannattajien aseman urheilussa ottamalla heidät mukaan hallinto- ja päätöksentekoelinten toimintaan;

31.

 kehottaa komissiota kehittämään edelleen työmarkkinavuoropuhelua koskevia nykyisiä toimiaan ja laajentamaan niiden soveltamisalaa kaikkeen ammattiurheiluun;

32.

 pitää myönteisenä uudistuksia ja toimenpiteitä avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi eri urheilulajien pelaajien siirtomarkkinoilla ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia; toteaa, että eurooppalaisia puitteita tarvitaan parantamaan pelaajien siirtojärjestelmiä, jotta ne vastaisivat eurooppalaisia normeja ja tavoitteita erityisesti työmarkkinoita ja varainhoitoa koskevien säännösten osalta;

33.

 muistuttaa, että agenttien toimintaa on säänneltävä, ja toteaa, että jalkapallon siirtomarkkinoilla viime aikoina toteutetut uudistukset, kuten selvityskeskuksen perustaminen, agenttien toimilupia koskevat vaatimukset ja agenttien palkkioiden ylärajat, menevät oikeaan suuntaan; kehottaa asianomaisia urheiluviranomaisia varmistamaan näiden uudistusten nopean täytäntöönpanon ja kehottaa komissiota seuraamaan edistymistä;

34.

 painottaa, että urheilussa esiintyvä korruptio on usein yhteydessä rahanpesuun ja rikollisuuteen ja sen torjunta edellyttää ylikansallista yhteistyötä kaikkien sidosryhmien ja viranomaisten välillä;

35.

 kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia viranomaisia torjumaan määrätietoisesti väärinkäytöksiä rahapelialalla, mukaan lukien petollisten sivustojen ja saalistuskäytäntöjen yleistyminen, jotta alaikäisiä ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä voidaan suojella riskeiltä;

36.

 kehottaa neuvostoa ja komissiota ratkaisemaan pattitilanteen, joka estää urheilukilpailujen manipulointia koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisen ja ratifioinnin;

37.

 korostaa tarvetta kehittää valmiuksia urheilualan ehkäisevien toimien ja antidopingtoimien vahvistamiseksi yhteisellä eurooppalaisella strategialla, johon sisältyy tiivis yhteistyö ja tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten välillä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa;

38.

 korostaa tarvetta järjestää dopingin, sopupelien, korruption, väkivallan, fyysisen ja henkisen kaltoinkohtelun ja muiden rehellisyyteen liittyvien ongelmien ehkäisemistä koskevia, pääosin amatööriurheiluun suunnattuja tiedotus- ja valistuskampanjoita;

Turvallisen, osallistavan ja tasa-arvoisen urheilun varmistaminen

39.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan varmistamaan, että urheilupolitiikalla ja -lainsäädännöllä tuetaan sukupuolten tasa-arvoa, ja kiinnittämään erityistä huomiota kaikenlaiseen väkivaltaan ja häirintään, sukupuolistereotypioihin, heikkoon näkyvyyteen ja medianäkyvyyteen sekä palkkojen ja palkintojen eroihin;

40.

 kehottaa kansallisia urheiluliittoja siirtymään nais- ja miesurheilijoiden palkkioiden tasaamiseen Irlannin jalkapalloliiton (FAI) esimerkin mukaisesti;

41.

 kehottaa komissiota tunnustamaan heikommassa asemassa olevien ihmisten, pakolaisten, etnisten vähemmistöjen ja hlbtiq+-yhteisön sosiaalisen osallisuuden merkityksen ja tukemaan sitä urheilussa ja huolehtimaan jokaisesta;

42.

 korostaa tarvetta hyödyntää huippu-urheilun merkittävää yhteiskunnallista painoarvoa tietoisuuden lisäämiseksi hlbtiq+-ihmisten kohtaamista kysymyksistä urheilussa;

43.

 kehottaa urheilualan elimiä ja viranomaisia torjumaan tehokkaasti syrjintää, väkivaltaa ja vihapuhetta ja takaamaan urheilun turvallisuuden ja osallisuuden kaikille urheilijoille, katsojille ja työntekijöille niin urheilun suorituspaikoilla kuin verkossakin;

44.

 vaatii nollatoleranssia urheilussa esiintyvälle rasismille ja väkivallalle ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja urheiluliittoja kehittämään toimenpiteitä tällaisten tapausten ehkäisemiseksi ja ottamaan käyttöön tehokkaita rangaistuksia ja toimenpiteitä uhrien tukemiseksi;

45.

 kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla edistetään psyykkisesti ja fyysisesti vammaisten henkilöiden osallistumista urheilutoimintaan ja ohjelmiin, ja lisäämään vammaisten urheilijoiden kilpailujen näkyvyyttä tiedotusvälineissä;

46.

 korostaa tarvetta lisätä vammaisilla henkilöille osoitettavaa rahoitusta ja poistaa kaikki esteet koulutus- ja valistuskampanjoilla, asiaankuuluville toimijoille annettavalla erityiskoulutuksella ja esteettömällä urheiluinfrastruktuurilla, joka mahdollistaa urheilutapahtumien seuraamisen ja urheiluun osallistumisen;

47.

 kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan samansuuruisia taloudellisia palkkioita olympia- ja paralympialaisissa menestyneille urheilijoilleen ja tukemaan pienituloisia olympia- ja paralympiaurheilijoita;

48.

 muistuttaa, että EU:lla on edessään väestörakenteeseen liittyviä haasteita, kuten väestön ikääntyminen, ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä aktiiviseen ikääntymiseen liikunnan kautta;

49.

 kehottaa jäsenvaltioiden tiedotusvälineitä antamaan lisää näkyvyyttä useammille urheilulajeille ja erityisesti naisten ja nuorten urheilulle;

50.

 kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityistoimenpiteitä, joilla mahdollistetaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien lasten pääsy urheiluun, johon liittyy korkeita välinekustannuksia ja maksuja, talviurheilu mukaan luettuna;

51.

 kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja urheilujärjestöjä noudattamaan ensisijaisesti toimintaperiaatteita, joilla suojellaan lapsia syrjinnältä, häirinnältä ja kaikenlaiselta hyväksikäytöltä, parantamaan tiedotusta ja huolehtimaan oikeussuojakeinojen saatavuudesta, oikeudellinen neuvonta ja oikea-aikainen suojelu mukaan lukien;

52.

 pitää myönteisenä komission vuonna 2019 tekemää tutkimusta lasten suojelusta urheilussa ja kehottaa komissiota jatkamaan työtä tällä alalla muun muassa keräämällä ja päivittämällä säännöllisesti tietoja;

53.

 vaatii, että kehitysmaiden nuoria urheilijoita on suojeltava petoksilta ja ihmiskaupalta, että heillä olisi oltava oikeudellinen asema Euroopassa ja että heitä tuetaan sopimusten arvioinnissa ja seurannassa;

54.

 kehottaa jäsenvaltioita ja urheiluliittoja tarjoamaan ensiapukoulutusta nuorille ja urheilijoille;

Terveellisten ja aktiivisten elintapojen sekä koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien edistäminen

55.

 kehottaa jäsenvaltioita ja viranomaisia kehittämään urheiluinfrastruktuuria erityisesti syrjäisillä ja epäsuotuisilla alueilla ja lisäämään liikuntakasvatuksen määrää, mukaan lukien päivittäinen liikunta, aktiiviset tauot ja opetussuunnitelman ulkopuolinen liikunta kouluissa, ja kehottaa samalla muuttamaan ajattelutapaa, jotta urheilun merkitys koulun oppiaineena tunnustettaisiin;

56.

 korostaa, että aktiivisiin kaupunkeihin on sovellettava yhdennettyä lähestymistapaa, jolla edistetään liikuntaa Euroopan kansalaisten jokapäiväisessä elämässä, myös työpaikalla, ja lisätään ja kehitetään aktiivista ja kestävää liikkuvuutta ja liikennevälineitä;

57.

 pitää myönteisinä aloitteita ja kampanjoita, joilla edistetään liikuntaa, kuten urheilun eurooppalainen teemaviikko, #BeActive and HealthyLifestyle4All, ja kannustaa komissiota tehostamaan tiedotusta näistä tapahtumista jäsenvaltioissa ja kohdentamaan sen erityisesti kouluihin; korostaa, että on tärkeää arvioida säännöllisesti niiden vaikutusmahdollisuuksia ja vaikutuksia;

58.

 kehottaa panemaan jokaisessa jäsenvaltiossa täytäntöön urheilijoiden kaksoisurista annetut EU:n suuntaviivat ja edistämään niitä ja laajentamaan ne koskemaan myös kaikkea järjestäytyneen urheilun henkilöstöä sekä esittämään erityisiä uudelleenkoulutusaloitteita;

59.

 kehottaa jälleen komissiota, jäsenvaltioita, urheiluliittoja ja -seuroja edistämään urheilijoiden kaksoisuramahdollisuuksia ja kehottaa komissiota harkitsemaan urheilijoiden rajatylittävän liikkuvuuden sisällyttämistä seuraavaan Erasmus+-ohjelmaan;

60.

 toistaa, että on kehitettävä strategia entisten urheilijoiden tukemiseksi, jotta varmistetaan, että heillä on riittävä pääsy työpaikkoihin, koulutukseen tai uudelleenkoulutukseen;

61.

 korostaa valmentajien, urheiluhenkilöstön, opettajien ja nuorisotyöntekijöiden roolia lasten ja nuorten taitojen kehittämisessä ja koulutuksessa ja korostaa, että riittävällä koulutuksella on keskeinen rooli urheiluun osallistumisen edistämisessä ja turvallisen ympäristön varmistamisessa kaikille;

62.

 pitää myönteisenä urheiluhenkilöstön liikkuvuuden sisällyttämistä Erasmus+-ohjelmaan 2021–2027 ja kehottaa komissiota, kansallisia virastoja ja urheiluliittoja tiedottamaan tästä uudesta mahdollisuudesta;

63.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhteisiä normeja EU:n tasolla sen varmistamiseksi, että kaikilla valmentajilla on asianmukaiset taidot ja koulutus lasten ja nuorten valmennukseen;

64.

 kehottaa komissiota perustamaan urheilulähettiläiden verkoston, jonka avulla tehostetaan arvostettujen urheilijaroolimallien vaikutusta liikuntaan ja terveellisiin elintapoihin kannustamisessa;

65.

 tunnustaa urheilualan vapaaehtoisten arvokkaan panoksen yhteiskunnalle ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan EU:n osaamisohjelman mukaisen järjestelmän, joka perustuu eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmään (ECTS) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaiseen järjestelmään (ECVET) vapaaehtoisten, myös vapaaehtoisina toimivien valmentajien, tutkintojen tunnustamista varten;

Urheilun tukeminen onnistuneen elpymisen varmistamiseksi

66.

 korostaa, että tarvitaan tukea ja erityisiä rahoitusmekanismeja, jotta urheiluala ja kaikki urheilu saadaan takaisin raiteilleen covid-19-pandemian jälkeen, myös kansallisten tukirahastojen, elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n rakennerahastojen avulla;

67.

 pitää myönteisenä, että eräät jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet urheilun kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa;

68.

 kehottaa komissiota antamaan tietoja urheiluun liittyvistä investoinneista ja uudistuksista elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevassa tarkastelukertomuksessaan, joka on määrä esittää parlamentille ja neuvostolle vuonna 2022;

69.

 on tyytyväinen urheilun määrärahojen lisäämiseen uudessa Erasmus+-ohjelmassa ja kannattaa EU4Health- ja Life-ohjelmien kaltaisten ohjelmien ja rahastojen välisten synergioiden vahvistamista; korostaa, että kaikkien hakuprosessin esteiden poistaminen kansallisella tasolla on keskeistä, jotta näitä välineitä voidaan hyödyntää paremmin urheilun elpymisen tukemiseksi;

70.

 pitää valitettavana, että EU4Health-ohjelmaa koskevassa asetuksessa ei viitata nimenomaisesti urheiluun;

71.

 kehottaa EU:n toimielimiä lisäämään merkittävästi Erasmus+-ohjelmassa ruohonjuuritason urheilulle osoitettuja määrärahoja seuraavalla rahoitusohjelmakaudella;

72.

 korostaa tarvetta lisätä edelleen urheilun rahoitusta, myös Erasmus+-ohjelman ulkopuolella, kohdennetusti siten, että keskitytään urheilun sosiaaliseen ulottuvuuteen erityisesti ruohonjuuritason urheilussa;

73.

 korostaa sellaisten urheilualan valmistelutoimien ja pilottihankkeiden merkitystä, jotka tarjoavat lisärahoitusta ruohonjuuritason urheilulle ja tuottavat lupaavia tuloksia;

74.

 kehottaa komissiota lisäämään hyväksyttyjen pilottihankkeiden ja valmistelutoimien määrää urheilun alalla;

75.

 korostaa tarvetta tukea urheilumatkailua yhtenä keinona edistää urheilualan elpymistä ja sopeutumiskykyä covid-19-pandemian jälkeen;

76.

 muistuttaa, että on tärkeää suojella perinteisiä urheilulajeja ja edistää niitä riittävällä rahoituksella osana eurooppalaista kulttuuriperintöä ja alueellista identiteettiä;

77.

 kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia tunnustamaan urheilun ja liikunnan keskeisen merkityksen sellaisilla aloilla kuin kaupunkialueiden elvyttäminen, matkailu ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja kannustamaan asiaankuuluvia EU:n koheesiopolitiikan mukaisia investointeja, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussan, Euroopan aluekehitysrahaston ja elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa;

78.

 kehottaa komissiota kannustamaan REACT-EU-rahoituksen käyttöä urheiluinfrastruktuuriin liittyviin hankkeisiin edellyttäen, että se on kestävää, edistää talouden elpymistä pitkällä aikavälillä ja tukee matkailua;

79.

 kiinnittää komission ja hallintoviranomaisten huomion pienten urheiluseurojen ja -liittojen tärkeään rooliin ja korostaa, että niillä ei ole riittävästi henkilöstöä ja aineellisia resursseja saada unionin rahoitusta ja kohdennettua tukea;

80.

 kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan alimman mahdollisen alv-kannan soveltamista urheilualaan yhtenä keinona helpottaa sen palvelujen saatavuutta covid-19-pandemian jälkeen;

81.

 kehottaa komissiota kehittämään menetelmän urheiluun liittyvien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten mittaamista ja seurantaa koskevien kriteerien määrittelemiseksi yhdessä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet ja viranomaiset, ja päivittämään ja esittämään säännöllisesti tietoja urheilun sosiaalisista vaikutuksista;

82.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saattamaan säännöllisesti ajan tasalle ja esittelemään tiedot urheilun taloudellisista vaikutuksista;

Tuki kestävään ja innovatiiviseen tulevaisuuteen siirtymiselle

83.

 panee merkille seurojen ja liittojen toimet ympäristön kestävyyden varmistamiseksi; kehottaa kuitenkin EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja urheiluliittoja tukemaan ja edistämään edelleen urheilun kehittämistä ja ympäristön kannalta kunnianhimoisten urheilutapahtumien järjestämistä;

84.

 vaatii mukauttamaan urheilun vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteita ja korostaa sen panosta ympäristökasvatuksessa ja käyttäytymisen muuttamisessa;

85.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan urheilualan vihreää siirtymää erityisesti urheiluinfrastruktuurin, myös talviurheilutilojen, rakentamisessa, laajentamisessa ja kunnostamisessa;

86.

 korostaa urheilun ja liikunnan merkitystä New European Bauhaus -aloitteessa ja panee merkille mahdollisuudet kehittää aktiivisia tiloja ja edistää kestävää urheiluinfrastruktuuria; kehottaa komissiota varmistamaan, että urheiluun liittyvät hankkeet, erityisesti julkisissa tiloissa toteutettavat hankkeet, asetetaan etusijalle tässä aloitteessa;

87.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan urheiluinfrastruktuurille yhdenmukaiset saavutettavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, kestävyyttä koskevat vertailuarvot ja turvallisuusnormit, mukaan lukien toimenpiteet kaikenlaisen häirinnän estämiseksi, ja tukemaan urheilijoiden ja urheiluun liittyvien työntekijöiden osallisuutta ja liikkuvuutta;

88.

 kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota urheiluinfrastruktuurin rakentamiseen osallistuvien rakennusalan työntekijöiden työoloihin;

89.

 pitää tärkeänä innovointia ja monialaista yhteistyötä urheilussa ja erityisesti digitaalisten välineiden kehittämistä liikuntaan osallistumisen lisäämiseksi, etenkin nuorten ihmisten tapauksessa;

90.

 korostaa, että covid-19-pandemian yhteydessä olisi harkittava uusia tapoja järjestää urheilutapahtumia saatavilla olevan digitaalisen teknologian avulla;

91.

 kehottaa komissiota ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia luomaan urheilun alan osaamis- ja innovaatioyhteisön innovoinnin, selviytymiskyvyn ja ylikansallisen yhteistyön vahvistamiseksi;

92.

 kehottaa EU:n toimielimiä käynnistämään keskustelun e-urheilun tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista ja keräämään tietoa kyseisen alan arvioimiseksi ja sen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevien tutkimustulosten esittelemiseksi;

93.

 kehottaa komissiota puuttumaan tehokkaasti ja viipymättä kasvavaan ongelmaan, joka liittyy suorien urheilutapahtumien laittomaan suoratoistoon;

o

o o

94.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä eurooppalaisille, kansainvälisille ja kansallisille urheiluliitoille ja -järjestöille.

(1)  YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, A/RES/70/1.

(2)  EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1.

(3)  EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 46.

(4)  EUVL C 36, 29.1.2016, s. 137.

(5)  EUVL C 407, 4.11.2016, s. 81.

(6)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 2.

(7)  EUVL C 385, 22.9.2021, s. 2.

(8)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0045.

(9)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0236.

(10)  EUVL C 419, 4.12.2020, s. 1.

(11)  EUVL C 416, 11.12.2019, s. 3.

(12)  EUVL C 192, 7.6.2019, s. 18.

(13)  EUVL C 214 I, 29.6.2020, s. 1.

(14)  EUVL C 196, 11.6.2020, s. 1.

(15)  EUVL C 212, 4.6.2021, s. 2.

(16)  Mittag ja R. Naul (2021), EU sports policy: assessment and possible ways forward, Euroopan parlamentti, tutkimus kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle – rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikkö, Bryssel.