EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.4.2023
COM(2023) 240 final
LIITTEET
asiakirjaan
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
talouspolitiikan tuloksellisesta koordinoinnista ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta
LIITE I
Kriteerit teknisen kehitysuran asettamiseksi jäsenvaltioille, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosentin viitearvon tai joiden julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon
Jäsenvaltioissa, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosentin viitearvon tai joiden julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon, teknisellä kehitysuralla on varmistettava, että
(a)viimeistään sopeutuskauden päättyessä kymmenen vuoden velkakehitysarvio on ilman muita julkisen talouden toimenpiteitä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla;
(b)julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen saadaan pidettyä 3 prosentin viitearvon alapuolella ilman muita julkisen talouden toimenpiteitä saman kymmenen vuoden jakson ajan;
(c)tekninen kehitysura on niinä vuosina, joina kyseisen jäsenvaltion alijäämän suhteessa BKT:hen odotetaan ylittävän 3 prosentin viitearvon eikä ylitys ole lähellä viitearvoa ja väliaikainen, johdonmukainen myös liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella [X], 3 artiklassa tarkoitetun vertailuarvon kanssa;
(d)sopeuttamistoimia ei lykätä sopeutuskauden loppuvuosiin eli sopeuttamistoimia toteutetaan keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman kattamalla kaudella vähintään samassa suhteessa kuin koko sopeutuskauden aikana;
(e)julkisen talouden velkasuhde alittaa suunnitelman kattaman kauden lopussa sen tason, jolla se oli teknisen kehitysuran alkamista edeltäneenä vuonna; ja
(f)pääsääntöisesti kansallisten nettomenojen kasvu pysyy suunnitelman kattaman kauden keskimäärin tuotannon keskipitkän aikavälin kasvua pienempänä.
LIITE II
Kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissa annettavat tiedot
Kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa on annettava seuraavat tiedot:
(a)Edellä 11 artiklassa tarkoitettu kansallinen nettomenoura. Muut julkista taloutta koskevat muuttujat, joihin hallitus ei voi vaikuttaa ja jotka sisältyvät 2 artiklan mukaiseen nettomenojen määritelmään, ovat unionin ohjelmista aiheutuvat menot, jotka kokonaisuudessaan korvataan unionin varoista saatavilla tuloilla, sekä suhdanteesta johtuvat työttömyysetuusmenojen osatekijät.
(b)Julkisen talouden tulojen suunniteltu kasvu-ura politiikan säilyessä muuttumattomana.
(c)Julkisen talouden velkasuhteen ennustettu kehitysura.
(d)Tiedot väestön ikääntymiseen liittyvistä epäsuorista vastuista sekä ehdollisista vastuista, joilla saattaa olla suuri vaikutus valtion talousarvioon, mukaan lukien valtion takaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut sekä niiden laajuus, tiedot oikeustapauksista mahdollisesti aiheutuvista menoista ja velvoitteista sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot katastrofeihin ja ilmastoon liittyvistä ehdollisista vastuista.
(e)Keskeiset oletukset talouden arvioidusta kehityksestä sekä muista merkittävistä taloudellisista muuttujista, joilla on merkitystä, kun varmistetaan julkisen velan johdonmukainen pienentyminen kohti maltillista tasoa ja pidetään julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen alle 3 prosentin viitearvon.
(f)Jos jäsenvaltion käyttämät e alakohdassa tarkoitetut oletukset poikkeavat komission oletuksista, jotka koskevat kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman sopeutuskautta ja sitä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa ilman muita julkisen talouden toimenpiteitä, päteviin taloudellisiin argumentteihin perustuvat selitykset ja perustelut kyseisille eroille.
(g)Selvitys siitä, miten muutokset taloutta koskevissa keskeisissä oletuksissa vaikuttaisivat jäsenvaltion rahoitus- ja velka-asemaan.
(h)Perustellut syyt (ja pätevät ja todennettavissa olevat taloudelliset argumentit) mahdolliselle poikkeamiselle komission esittämältä tekniseltä kehitysuralta.
(i)Uudistus- ja investointiprioriteetit, joilla vastataan tärkeimpiin maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin ottaen huomioon kyseisten maakohtaisten suositusten toteuttamisen edistyminen.
(j)Julkisten investointimenojen kokonaismäärä sekä uudistukset ja julkiset investointimenot, jotka ovat liitteessä VI tarkoitettujen unionin yhteisten painopisteiden mukaisia.
(k)Tiedot 13 artiklan mukaisen sopeutuskauden mahdollisen pidentämisen perustana olevasta täsmällisestä, aikasidonnaisesta ja todennettavissa olevasta uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuudesta, sitoumusten toteutusaikataulu sekä pätevät taloudelliset perustelut sille, että tämä uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus täyttää 13 artiklan kriteerit ottaen huomioon liitteessä VII vahvistetut arviointikriteerit.
(l)Edellä k alakohdassa tarkoitettujen uudistusten ja investointien julkisen talouden kestävyyteen, kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvien vaikutusten mahdollisimman tarkka määrällinen esittäminen mahdollisia yhteisesti sovittuja menettelyjä noudattaen.
(m)Mahdollisuuksien mukaan k alakohdassa tarkoitettujen uudistus- ja investointisitoumusten keskipitkän aikavälin vaikutukset julkiseen talouteen sekä mahdolliset keskipitkän aikavälin vaikutukset kasvuun.
(n)Uudistukset ja investoinnit, joilla korjataan mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä havaitut makrotalouden epätasapainot.
(o)Kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien suunniteltu kokonaistaso kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman voimassaoloaikana.
(p)Jäsenvaltioissa, joiden julkisen velan haasteet ovat vähäiset mutta joilla on suuria väestön ikääntymisestä aiheutuvia epäsuoria vastuita, kansallisessa nettomenourassa ja kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiseen suunnitelmaan sisältyvissä uudistuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät haasteet.
(q)Tiedot suunnitelman laatimista varten toteutetuista työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja muiden sidosryhmien kuulemisista.
LIITE III
Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on annettava vuotuisissa tilannekatsauksissa
Jäsenvaltioiden on annettava vuotuisissa tilannekatsauksissa seuraavat tiedot:
(a)Neuvoston asettaman nettomenouran perusteella suunniteltujen nettomenojen ja toteutumatietoihin perustuvien nettomenojen vertailu.
(b)Kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman alusta alkava vertailu suunnitelmassa esitettyjen tärkeimpiä taloudellisia muuttujia koskevien kehitysarvioiden ja näiden muuttujien toteutumatietojen välillä sekä seuraukset neuvoston asettaman nettomenouran noudattamisen kannalta ja suunnitelmassa ilmoitetun julkisen talouden velkasuhteen ennustetun kehitysuran kannalta.
(c)Analyysi edellisenä vuonna toteutetuista päätösperäisistä tulopuolen toimenpiteistä.
(d)Edistyminen kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa annetuissa uudistus- ja investointisitoumuksissa liitteessä II olevien i ja j alakohdan sekä mahdollisesti myös k ja n alakohdan mukaisesti toimitettavien tietojen perusteella ja näiden sitoumusten suunniteltu täyttäminen seuraavana vuonna.
(e)Tiedot siitä, miten jäsenvaltio aikoo seuraavana vuonna toteuttaa edellisenä vuonna annetut maakohtaiset suositukset, soveltuvin osin suositus euroalueen talouspolitiikasta mukaan lukien.
(f)Elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana tiedot edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelman toteuttamisessa, jotta noudatetaan asetuksen (EU) 2021/241 27 artiklassa säädettyä velvollisuutta raportoida kahdesti vuodessa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.
(g)Tiedot kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa ilmoitettujen ja liitteessä II olevassa d alakohdassa tarkoitettujen ehdollisten vastuiden sekä mahdollisten väestön ikääntymisestä aiheutuvien epäsuorien vastuiden kehityksestä ja tiedot ehdollisista vastuista ja epäsuorista vastuista seuraavana vuonna.
(h)Keskeiset oletukset sopeutuskauden seuraavina vuosina odotetusta talouden kehityksestä sekä merkittävistä talouden muuttujista, mukaan lukien julkisen talouden velkasuhde.
(i)Kehitysarviot julkisyhteisöjen tuloista ja menoista sopeutuskauden seuraavina vuosina olettaen, että politiikka pysyy muuttumattomana, ja tulojen ja menojen keskeiset erät, julkiset investointimenot mukaan lukien.
(j)Suunnitellut julkisyhteisöjen tulot ja menot prosentteina suhteessa BKT:hen ja keskeiset tulo- ja menoerät seuraavina vuosina ottaen huomioon neuvoston asettama nettomenoura.
(k)Kuvaus ja määrällinen esitys meno- ja tulopuolen toimenpiteistä, joilla on tarkoitus kuroa umpeen i alakohdassa tarkoitettujen tuloja ja menoja koskevien, muuttumattomaan politiikkaan perustuvien kehitysarvioiden ja j alakohdassa tarkoitettujen suunniteltujen menojen ja tulojen välinen ero.
(l)Analyysi makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä havaittujen makrotalouden epätasapainojen kehityksestä ja liitteessä II olevan n alakohdan mukaisesti kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa ilmoitettujen uudistusten ja investointien toteuttamisen vaikutuksesta epätasapainoihin.
(m)Tiedot komission SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla antaman varoituksen tai neuvoston saman määräyksen nojalla antaman suosituksen toteuttamisesta.
(n)Tiedot työmarkkina-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan kehityksestä ja sellaisten politiikkatoimien toteuttamisesta, joilla edistetään ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä kohti parempia työ- ja elinoloja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan mukaisten työllisyyden suuntaviivojen periaatteiden mukaisesti. Tähän kuuluvat myös toimenpiteiden odotetut vaikutukset edistymiseen vuoteen 2030 mennessä saavutettavissa työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevissa kansallisissa tavoitteissa.
(o)Edellä 22 artiklassa tarkoitettu riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden tekemä arviointi.
LIITE IV
Valvontakirjanpidon toiminta
Edellä 21 artiklassa tarkoitetussa kunkin jäsenvaltion valvontakirjanpidossa kirjataan veloitus, jos jäsenvaltion toteutuneet nettomenot tiettynä vuonna ovat neuvoston asettaman nettomenouran yläpuolella.
Valvontakirjanpidossa kirjataan hyvitys, jos jäsenvaltion todelliset nettomenot tiettynä vuonna ovat neuvoston asettaman nettomenouran alapuolella.
Valvontakirjanpidon kumulatiivinen saldo tietyllä ajanjaksolla on kyseisellä ajanjaksolla kirjattujen vuotuisten veloitusten ja hyvitysten summa.
LIITE V
Komission suorittamassa uskottavuuden arvioinnissa käytettävä menetelmä
Menetelmä, jota 8 artiklan mukaisessa uskottavuuden arvioinnissa käytetään, perustuu seuraaviin ehtoihin:
·julkisen talouden velkasuhteen olisi pienennyttävä tai pysyttävä maltillisella tasolla Debt Sustainability Monitor 2022 -julkaisussa kuvaillun keskipitkän aikavälin julkista velkaa koskevan komission ennustekehyksen deterministisissä skenaarioissa;
·riski, että julkisen talouden velkasuhde ei pienene kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman sopeutuskautta seuraavien viiden vuoden aikana, on riittävän pieni. Riski arvioidaan komission tekemän stokastisen analyysin avulla.
LIITE VI
Unionin yhteiset painopisteet
Edellä 12 artiklan b alakohdassa tarkoitetut unionin yhteiset painopisteet ovat seuraavat:
(a)Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 1 , mukaan lukien siirtyminen ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä 2 sekä ohjelman toteuttaminen kansallisella tasolla kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien avulla;
(b)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 3 , mukaan lukien siihen liittyvät vuoteen 2030 mennessä saavutettavat työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevat tavoitteet;
(c)digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma 4 , joka otetaan kansallisella tasolla huomioon digitaalista vuosikymmentä koskevissa kansallisissa strategisissa etenemissuunnitelmissa;
(d) turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta 5 .
LIITE VII
Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden arviointikehys
1.Soveltamisala
Tämän arviointikehyksen tarkoituksena on toimia
–perustana, jonka pohjalta komissio arvioi, täyttääkö kansallisiin keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisiin suunnitelmiin sisältyvä sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus edellä 13 artiklan 2 kohdassa säädetyt kriteerit. Tämä arviointikehys muodostaa näin ollen perustan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen arviointikriteerien soveltamiselle tasapuolisen ja läpinäkyvän prosessin varmistamiseksi;
–perustana, jonka pohjalta arvioidaan, täyttääkö kukin uudistus- ja investointisitoumus 13 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset. Tämä arviointikehys muodostaa näin ollen perustan myös 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen edellytysten soveltamiselle samaa tarkoitusta varten.
2.Arviointikriteerit
Asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan kansallisiin keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisiin suunnitelmiin sisältyvän uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden on oltava oikeassa suhteessa Debt Sustainability Monitor ‑julkaisun viimeisimmän päivityksen mukaisten julkisen velan haasteiden ja jäsenvaltion keskipitkän aikavälin kasvun haasteiden laajuuteen. Niissä jäsenvaltioissa, joissa julkisen velan haasteet liittyvät merkittäviin keskipitkän aikavälin kasvun haasteisiin, uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan myös poistavan keskipitkän aikavälin kasvun pullonkauloja.
Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden on täytettävä seuraavat kriteerit:
2.1Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus edistää kasvua
–Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden odotetaan uskottavien, hyvin dokumentoitujen ja varovaisten oletusten perusteella lisäävän merkittävästi kyseisen jäsenvaltion talouden kasvupotentiaalia kestävällä tavalla.
2.2Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus tukee julkisen talouden kestävyyttä
–Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden odotetaan parantavan huomattavasti kyseisen jäsenvaltion julkisen talouden rakennetta keskipitkällä aikavälillä vähentämällä rakenteellisesti julkisia menoja tai lisäämällä julkisia tuloja.
2.3Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus on liitteessä VI tarkoitettujen unionin painopisteiden mukainen
–Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus edistää merkittävästi ainakin yhden liitteessä VI tarkoitetun unionin painopisteen saavuttamista.
2.4 Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus vastaa jäsenvaltiolle annettuja maakohtaisia suosituksia, mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien
–Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan asianmukaisten uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden odotetaan vastaavan kyseistä jäsenvaltioita koskevissa maakohtaisissa suosituksissa, mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien, yksilöityihin haasteisiin, kun otetaan huomioon maakohtaisten haasteiden laajuus ja taso sekä mahdolliset elpymis- ja palautumissuunnitelmissa annetut sitoumukset.
2.5 Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuudella varmistetaan, että kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien kokonaistaso on kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman voimassaoloaikana korkeampi kuin keskipitkän aikavälin taso ennen kyseisen suunnitelman kattamaa ajanjaksoa
–Uudistus- ja investointisitoumuksilla on varmistettava, että kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien kokonaistaso on suunnitelman voimassaoloaikana korkeampi kuin keskipitkän aikavälin taso ennen kyseisen suunnitelman kattamaa ajanjaksoa.
Lisäksi kunkin yksittäisen, sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan, jäsenvaltion antaman uudistus- ja investointisitoumuksen olisi oltava riittävän yksityiskohtainen, etupainotteinen ja aikasidonnainen ja riittävän hyvin todennettavissa.
–Uudistus- ja investointisitoumukset kuvaillaan selkeästi ja kuvauksessa esitetään kunkin uudistuksen ja investoinnin yksityiskohtaiset tiedot, joiden avulla komissio voi arvioida 2.1–2.5 kohdassa esitettyjen kriteerien, muun muassa sitoumusten toteuttamista ja seurantaa koskevien kriteerien, täyttämistä.
–Uudistukset toteutetaan suunnitelman kattamalla ajanjaksolla.
–Investoinnit toteutetaan sopeutuskauden loppuun mennessä.
–Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat sisältävät selkeitä, realistisia, merkityksellisiä ja luotettavia indikaattoreita, joiden avulla voidaan todentaa, että uudistus- ja investointisitoumusten tuloksellisessa täyttämisessä on edistytty.