<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-88/17</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62017CC0088</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:224">EU:C:2018:224</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>11</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>11</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Evgeni Tanchev – Asia C‑88/17</HT></P><P><HT TYPE="SC">Zurich Insurance ja Metso Minerals</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Evgeni Tanchev</HT></P><P><DATE ISO="20180410">10 päivänä huhtikuuta 2018</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C-88/17</HT></P><P>Zurich Insurance plc ja</P><P>Metso Minerals Oy</P><P>vastaan</P><P>Abnormal Load Services (International) Limited</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Korkein oikeus (Suomi))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE=")" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Yhteistyö siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa</KEYWORD><KEYWORD>Bryssel I -asetus</KEYWORD><KEYWORD>Asetus (EY) N:o 44/2001</KEYWORD><KEYWORD>Toimivalta sopimusta koskevassa asiassa</KEYWORD><KEYWORD>Vahingonkorvaus</KEYWORD><KEYWORD>Velvoitteen täytäntöönpanopaikan määrittäminen</KEYWORD><KEYWORD>Paikkakunta, missä palvelut suoritettiin tai oli suoritettava</KEYWORD><KEYWORD>Jäsenvaltioiden välistä tavarankuljetusta koskeva sopimus, kun kuljetus muodostuu useista osuuksista, joissa käytetään eri kuljetusmuotoja (yhdistetty kuljetus</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Nyt esillä oleva asia koskee tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa, kun on kyse neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (Bryssel I -asetus)<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20001222">22.12.2000</DATE> annettu asetus (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="012" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2001">EYVL 2001, L 12, s. 1</REF.DOC.OJ>). Tämä asetus kumottiin tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20121212">12.12.2012</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1215/2012 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="351" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 351, s. 1</REF.DOC.OJ>), jota sovelletaan <DATE ISO="20150110">10.1.2015</DATE> lukien.</P></NOTE> 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetusta sopimukseen perustuvasta vahingonkorvausvaatimuksesta tilanteessa, joka liittyy jäsenvaltioiden väliseen tavaroiden yhdistettyyn kuljetukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Britanniassa sijaitseva rahdinkuljettaja otti suomalaisen yrityksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella kuljetettavakseen tavaroita Suomesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Sen jälkeen kun tavarat olivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtuneen kuljetuksen aikana kadonneet, kyseinen suomalainen yritys ja tavaran vakuuttanut vakuutusyhtiö nostivat Suomen tuomioistuimessa vahingonkorvauskanteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Tämä asia on nyt korkeimman oikeuden (Suomi) käsiteltävänä, ja kyseinen tuomioistuin haluaa selvittää, onko Suomen tuomioistuimilla Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan perusteella kansainvälinen toimivalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi tuomiossa Rehder<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Rehder</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:439">EU:C:2009:439</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja tuomiossa flightright ym.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180307">7.3.2018</DATE>, <NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:160">EU:C:2018:160</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> matkustajalentoliikenteeseen liittyvässä yhteydessä, että toimivalta sopimukseen perustuvissa vahingonkorvausasioissa voi määräytyä sekä sen paikan, jossa koneeseen noustaan, että lopullisen saapumispaikan mukaan. Koska olemassa ei ole unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka<?PAGE NO="2"?> suoraan koskisi toimivaltaista tuomioistuinta silloin, kun jäsenvaltioiden välistä yhdistettyä tavarankuljetusta koskevaa sopimusta on rikottu, unionin tuomioistuimen on nyt esillä olevassa asiassa vastattava kysymykseen siitä, onko matkustajalentoliikenteen yhteydessä kehitelty sääntö sovellettavissa nyt esillä olevassa tilanteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Olen tullut siihen tulokseen, että Suomen tuomioistuimet ovat Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan perusteella toimivaltaisia käsittelemään pääasiassa kyseessä olevan asian, koska kuljetuspalvelusopimuksen mukainen lähetyspaikka on paikka, missä tavarankuljetussopimukseen liittyvät palvelut suoritetaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen kehys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>sopimusta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kanteen perusteena oleva velvoite on täytetty tai täytettävä,</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>jollei toisin ole sovittu, tätä säännöstä sovellettaessa kanteen perusteena olevan velvoitteen täytäntöönpanopaikka on:</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>– –</P></ITEM><ITEM><P>palvelujen osalta se paikkakunta jäsenvaltiossa, missä palvelut sopimuksen mukaan suoritettiin tai oli suoritettava,</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM></LIST></P></TXT><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></P></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Abnormal Load Services (International) Ltd (jäljempänä ALS), joka on vastapuolena pääasiassa, on brittiläinen rahdinkuljettaja, jonka kotipaikka on Yhdistyneessä kuningaskunnassa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Kotipaikka on ilmoitettu vastapuolen unionin tuomioistuimelle jättämissä kirjelmissä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>ALS teki heinäkuussa 2008 Metso Minerals Oy:n (jäljempänä Metso), joka on suomalainen louhinta- ja rakennuslaitteiden valmistaja, kanssa tavarankuljetussopimuksen. Telekartiomurskain piti kuljettaa Porista (Suomi) Sheffieldiin (Yhdistynyt kuningaskunta). Kyseisen murskaimen oli vakuuttanut Zurich Insurance plc (jäljempänä Zurich). Sekä Metso että Zurich ovat valittajina pääasiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>ALS kuljetti murskaimen aliurakoitsijoiden avulla seuraavasti. Se kuljetettiin ensin Suomessa kuorma-auton lavetilla Porista Raumalle. Raumalla se purettiin kuorma-autosta ja ajettiin omalla konevoimalla laivaan. Merikuljetuksen jälkeen murskain ajettiin Hullin (Yhdistynyt kuningaskunta) satamassa jälleen omalla konevoimalla pois laivasta<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>ALS totesi lausumissaan, että tällöin käytettiin Finnlines-varustamoyhtiön Birka Exporter ‑nimistä laivaa.</P></NOTE> ja lastattiin toiseen kuorma-autoon. Metson<?PAGE NO="3"?> murskaimen vastaanottajalla ei ollut riittäviä tai asianmukaisia varastointitiloja, joten se pyysi ALS:n aliurakoitsijaa ajamaan murskaimen tilapäisesti tämän omaan varastoon ja pitämään sitä tilapäisesti siellä muutamia päiviä. Murskainta varastoitiin siellä kuitenkin pidempään,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Näin ALS kirjallisissa huomautuksissaan.</P></NOTE> ja se katosi ennen kuin se ehdittiin toimittaa vastaanottajalle Sheffieldiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Zurich korvasi Metsolle murskaimen arvon omavastuuosuutta lukuun ottamatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Zurich ja Metso vaativat <DATE ISO="20090930">30.9.2009</DATE> Satakunnan käräjäoikeudessa (Suomi), että ALS velvoitetaan suorittamaan niille vahingonkorvauksena murskaimen arvoa vastaava määrä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Satakunnan käräjäoikeus velvoitti <DATE ISO="20130322">22.3.2013</DATE> antamallaan tuomiolla ALS:n suorittamaan kanteessa vaaditut määrät todettuaan ensin olevansa toimivaltainen käsittelemään asian, koska kyse oli tavaroiden tiekuljetuksesta, joten sen toimivalta perustui tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävää rahtisopimusta koskevan yleissopimuksen (jäljempänä CMR)<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Sellaisena kuin se on allekirjoitettuna Genevessä <DATE ISO="19560519">19.5.1956</DATE>, Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma 1961, nro 5742, s. 190. Virallinen lyhenne <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>CMR<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/> perustuu yleissopimuksen ranskankieliseen nimeen (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Convention relative au contrat de transport international de marchandises par route<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>).</P></NOTE> 31 artiklan täytäntöönpaneviin Suomen sääntöihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>ALS:n valituksesta Vaasan hovioikeus (Suomi) katsoi, että kysymyksessä oli yhdistetty kuljetus, ettei osapuolten ollut katsottava sopineen CMR:n mukaisesta toimivaltaisesta tuomioistuimesta, ettei kyseistä yleissopimusta voitu soveltaa ja ettei Vaasan hovioikeus ollut Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdankaan nojalla toimivaltainen. Tämän vuoksi se jätti <DATE ISO="20150330">30.3.2015</DATE> antamallaan ratkaisulla kanteen tutkimatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Zurich ja Metso vaativat korkeimpaan oikeuteen tekemässään valituksessa, että Vaasan hovioikeuden ratkaisu kumottaisiin ja että ALS velvoitettaisiin maksamaan vahingonkorvausta tai että asia palautettaisiin Vaasan hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa korkein oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Miten palvelun suorittamispaikka tai ‑paikat määräytyvät Neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan silloin, kun kyse on jäsenvaltioiden välistä tavarankuljetusta koskevasta sopimuksesta ja kun kuljetus muodostuu useista osuuksista, joissa käytetään eri kuljetusmuotoja?<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Kirjallisia huomautuksia unionin tuomioistuimelle ovat esittäneet vastapuoli, Suomen, Portugalin ja Sveitsin hallitukset sekä Euroopan komissio. Istuntoa ei ole pyydetty, eikä sitä ole pidetty.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Yhteenveto esitetyistä huomautuksista</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Lähden käsittelemään nyt esillä olevaa kysymystä esittämällä ensin yhteenvedon unionin tuomioistuimelle toimitetuista pääasiallisista huomautuksista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>ALS kiistää Suomen tuomioistuinten kansainvälisen toimivallan, kun taas Suomen, Portugalin ja Sveitsin hallitukset sekä komissio ovat sitä mieltä, että Suomen tuomioistuimilla on tällainen toimivalta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>ALS toteaa, että ainoastaan purkupaikkaa voidaan pitää velvoitteen täytäntöönpanopaikkana, ja se väittää, että velvoitteen täytäntöönpanopaikkana voi olla vain yksi ainoa paikkakunta ja että lopullinen määräpaikka on huomattavasti tärkeämpi kuin lähetyspaikka. Sen mukaan viimeksi mainittu tuskin on tärkeämpi kuin tavaroiden useat uudelleenlastauspaikat. Tavarankuljetussopimuksen osapuolet – toisin kuin lentomatkustajat – eivät ole kiinnostuneita matkan aikana käytetyistä kuljetusmuodoista vaan niiden ainoana huolena on se, saavuttavatko tavarat lopullisen määränpäänsä. ALS esittää lisäksi, että kyseinen tilanne muistuttaa useissa jäsenvaltioissa toimivan kauppaedustajan tilannetta, ja tältä osin unionin tuomioistuin katsoi tuomiossa Wood Floor Solutions Andreas Domberger toimivaltaiseksi edustajan kotipaikan tuomioistuimen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100311">11.3.2010</DATE>, <NAME.CASE>Wood Floor Solutions Andreas Domberger</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑19/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:137">EU:C:2010:137</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ALS viittaa myös yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon Réunion européenne ym., jossa oli kyse yhdistetystä meri- ja tiekuljetuksesta ja jossa katsottiin, että vahingonkorvausvaatimuksen oli toimivaltainen käsittelemään sen paikkakunnan tuomioistuin, mihin tavarat oli toimitettava.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19981027">27.10.1998</DATE>, <NAME.CASE>Réunion européenne ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑51/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:509">EU:C:1998:509</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tämä kanta on sen mukaan yhdenmukainen tavarankuljetussopimuksiin sovellettavan lain määrittämisen kanssa, sellaisena kuin tästä säädetään Rooma I ‑asetuksessa,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista <DATE ISO="20080617">17.6.2008</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="177" PAGE.FIRST="6" DATE.PUB="2008">EUVL 2008, L 177, s. 6</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> jonka mukaan toimituspaikka on ratkaiseva ja jota on tulkittava ottamalla huomioon Bryssel I ‑asetus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Suomen ja Portugalin hallitukset viittaavat molemmat unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön väittäessään, että paikkakunta, missä rahdinkuljettaja otti tavarat haltuunsa, ja paikkakunta, mihin tavarat oli määrä toimittaa, ovat molemmat yhtä läheisesti liitoksissa kuljetussopimukseen perustuvan sopimusvelvoitteen täyttämiseen. Suomen hallitus viittaa pääasiallisesti unionin tuomioistuimen tuomioon Wood Floor Solutions Andreas Domberger, kun taas Portugalin hallitus mainitsee tuomion Rehder, tuomion Nickel &amp; Goeldner Spedition<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140904">4.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Nickel &amp; Goeldner Spedition</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑157/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2145">EU:C:2014:2145</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja tuomion Color Drack<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070503">3.5.2007</DATE>, <NAME.CASE>Color Drack</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑386/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:262">EU:C:2007:262</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja käyttää käsitettä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>paikkakunta, missä palvelut pääasiallisesti suoritetaan<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Komissio toteaa unionin tuomioistuimen tuomioon Rehder, tuomioon Wood Floor Solutions Andreas Domberger ja tuomioon Color Drack viitaten, että joka tapauksessa saapumispaikka on velvoitteen täytäntöönpanopaikka, koska se on kuljetusketjun lopullinen määräpaikka. Komissio toteaa kuitenkin, että läheisyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta koskevat vaatimukset huomioon ottaen lähetyspaikkaa olisi tämän lisäksi asianmukaista pitää velvoitteen täytäntöönpanopaikkana. Komission mukaan nyt tarkasteltavana oleva tilanne voitaisiin tällöin rinnastaa tuomiossa Rehder kyseessä olleeseen tilanteeseen. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että käsiteltävässä asiassa valittaja voisi vapaasti valita tavarankuljetussopimuksen mukaisen lähetyspaikan ja saman sopimuksen mukaisen toimituspaikan väliltä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Sveitsin hallitus toteaa, että toimivaltasääntöä tulkittaessa on otettava huomioon kyseisen säännön tarkoitus. Muiden lausumiensa ohella Sveitsin hallitus väittää, että kun määritellään toimivaltainen tuomioistuin Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan mukaisesti sopimusta koskevassa asiassa, pyritään läheisyyden ja ennakoitavuuden tavoitteisiin. Se katsoo, että sekä lähetyspaikkaa että toimituspaikkaa on pidettävä velvoitteen täytäntöönpanopaikkana. Jos tavarat esimerkiksi olisivat vahingoittuneet tai kadonneet lähetyspaikalla, toimivaltaa ei olisi asianmukaista myöntää yksinomaan toimitusmaan tuomioistuimille, kun otetaan huomioon, että asian kannalta merkityksellisen näytön hankkiminen saattaa olla siellä vaikeaa. Sveitsin hallitus lisää tähän, ettei paikkakuntia, joilla tavarat matkan aikana lastataan uudelleen, voida kuitenkaan pitää velvoitteen täytäntöönpanopaikkoina, sillä ensinnäkään kumpikaan sopimuspuolista ei voi ennakoida niitä, koska niiden valinta jätetään yleensä yksin rahdinkuljettajalle, ja toisekseen käytettävissä olevien oikeuspaikkojen määrää pitäisi rajoittaa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Aivan ensiksi olisi huomattava, että ennakkoratkaisua pyytäneessä Suomen tuomioistuimessa vireillä olevassa pääasiassa on kyse siitä, onko tavaroiden lähetyspaikan jäsenvaltion tuomioistuimilla kansainvälinen toimivalta tilanteissa, joissa on kyse kansainvälisestä yhdistetystä tavarankuljetuksesta. Ennakkoratkaisupyynnön sanamuoto on laajempi mahdollisesti sen vuoksi, että se kattaisi toimitusjäsenvaltion toimivallan lisäksi myös niiden jäsenvaltioiden toimivallan, joiden kautta kyseiset tavarat on kuljetettu. Kuvatun kaltaisen kysymyksen ratkaisemiseksi näitä seikkoja ei kuitenkaan ole tarpeen huomioida ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämään kysymykseen vastattaessa. Kun kuitenkin otetaan huomioon edellä mainittu käytettävissä olevien foorumien lukumäärän rajoittamista koskeva näkökohta, niillä on epäsuoraa merkitystä, joten käsittelen niitä jäljempänä eri kohdissa.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Johdanto</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on käsitellyt kansainvälisiin tavarankuljetuksiin liittyvää tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa useissa asioissa. Yksikään niistä ei kuitenkaan koske nyt käsiteltävänä olevassa ennakkoratkaisupyynnössä kyseessä olevan kaltaista, Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohtaan perustuvaa erityistä toimivaltaa tavarankuljetussopimukseen liittyvässä tapauksessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Tavaroiden maakuljetusten osalta mainituissa asioissa on ollut kyse pääasiallisesti CMR:stä ja sen soveltamisalasta. Unionin tuomioistuin on kuitenkin katsonut, että kansallisen tuomioistuimen on päätettävä, kuuluuko riita-asia CMR:n soveltamisalaan,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140904">4.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Nickel &amp; Goeldner Spedition</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑157/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2145">EU:C:2014:2145</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja Vaasan hovioikeus on nyt käsiteltävänä olevassa asiassa katsonut, ettei CMR ollut sovellettavissa ratione materiae, koska käsiteltävässä asiassa on kyse yhdistetystä kuljetuksesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Tästä syystä Suomen korkein oikeus on muotoillut ennakkoratkaisukysymyksen Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan tulkintaa koskevana kysymyksenä lähtemällä liikkeelle siitä, ettei CMR:ää sovelleta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Ks. edellä 13 ja 14 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdassa säädetään <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>erityisestä toimivallasta<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/> vaihtoehtona <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>yleiselle toimivallalle<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>. Pääasian vastapuoli katsoo, että kun Bryssel I ‑asetuksen 2 artiklan 1 kohtaa luetaan yhdessä sen 60 artiklan 1 kohdan kanssa, yleinen toimivalta on Yhdistyneen kuningaskunnan, jossa on ALS:n kotipaikka, tuomioistuimilla. Pääasian valittajat voivat tämän vuoksi nostaa kanteen Suomen tuomioistuimissa vain, jos Suomi täyttää erityiselle toimivallalle Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdassa asetetut edellytykset, toisin sanoen jos kyseisessä artiklassa tarkoitettu <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>velvoitteen täytäntöönpanopaikka<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/> on Suomessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Kansainvälistä toimivaltaa koskeva kysymys herää pääasiassa sen vuoksi, että asialla on yhteyksiä Suomen lisäksi myös muihin maihin: Suomi on maa, mistä tavarat lähetettiin ja missä lähettäjällä on kotipaikka, kun taas tavaralähetyksen määränpää sekä myös rahdinkuljettajan kotipaikka sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, missä tavarat lisäksi myöhemmin katosivat. Jotta murskain voitiin kuljettaa Suomesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, se piti kuljettaa muiden jäsenvaltioiden aluevesien tai millekään valtiolle kuulumattomien vesialueiden kautta. Yleiskielellä sanottuna kaikki nämä alueet ja vesialueet ovat paikkakuntia, missä sopimus pantiin täytäntöön.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Koska Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdassa säädetään palvelusopimusta koskevan kansainvälisen toimivallan määrittämisestä, että sopimusta koskevassa asiassa velvoitteen täytäntöönpanopaikka on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>paikkakunta – –, missä palvelut sopimuksen mukaan suoritettiin tai oli suoritettava<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>, herää kysymys, ovatko kaikki ne maat, joissa osa velvoitteesta täytettiin, toimivaltaisia vai vain yksi tai muutamat niistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan a ja b alakohdan sanamuodoissa viitataan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/><HT TYPE="ITALIC">paikkakun[taan</HT>], missä – – velvoite on täytetty tai täytettävä<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>velvoitteen <HT TYPE="ITALIC">täytäntöönpanopaikka[an</HT>]<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/> ja b alakohdassa lisäksi <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/><HT TYPE="ITALIC">paikkakunta[an</HT>] jäsenvaltiossa<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE> Yksikkömuodon perusteella vaikuttaa siltä, että vain yhdellä ainoalla paikkakunnalla voidaan sopimuksiin perustuvissa asioissa katsoa olevan erityinen toimivalta. Tämä päätelmä ei kuitenkaan saa tukea oikeuskäytännöstä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on katsonut, että jos yhtä ainoaa pääasiallista velvoitteen täytäntöönpanopaikkaa ei voida määrittää, kullakin täytäntöönpanopaikalla on riittävän läheinen yhteys riita-asian tosiseikastoon ja näin ollen merkityksellinen liittymä tuomioistuimen toimivallan kannalta katsoen. Unionin tuomioistuin on irtaimen myyntiin liittyvässä asiassa katsonut, että kantaja voi tällaisessa tapauksessa valintansa mukaan haastaa vastaajan johonkin niiden paikkakuntien tuomioistuimista, missä velvoite on täytetty tai täytettävä, Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan perusteella.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070503">3.5.2007</DATE>, <NAME.CASE>Color Drack</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑386/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:262">EU:C:2007:262</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Asiassa oli kyse irtaimen kauppasopimuksesta, jonka perusteella vastaaja, joka oli Saksaan sijoittautunut yhtiö, otti toimittaakseen tavaroita useille kantajan Itävallassa sijainneille jälleenmyyjille. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että olemassa voi olla useita toimituspaikkakuntia.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Tämä on unionin tuomioistuimen vahingonkorvausvastuun alalla sovellettavasta toimivallasta antaman sen oikeuskäytännön mukaista, jossa se on samoin katsonut, että kysymykseen voi tulla useampi kuin yksi paikkakunta silloin, kun paikkakunta, missä vahinko ilmeni, ei ole sama kuin paikkakunta, missä vahingon aiheuttanut tapahtuma sattui.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19761130">30.11.1976</DATE>, <NAME.CASE>Bier v. Mines de Potasse d’Alsace</NAME.CASE> (<NO.CASE>21/76</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1976:166">EU:C:1976:166</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19981027">27.10.1998</DATE>, <NAME.CASE>Réunion européenne ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑51/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:509">EU:C:1998:509</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Tuomiossa Réunion européenne ym.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19981027">27.10.1998</DATE>, <NAME.CASE>Réunion européenne ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑51/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:509">EU:C:1998:509</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> oli kyse tavaroiden kuljetuksesta meriteitse ja sitten maitse,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Yhteisöjen tuomioistuin antoi ratkaisun Brysselin yleissopimuksen perusteella; yleissopimus on Bryssel I ‑asetuksen edeltäjä, ja asetusta on tulkittava yleissopimuksen mukaisesti, ks. Bryssel I ‑asetuksen johdanto-osan 19 perustelukappale ja esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100504">4.5.2010</DATE>, <NAME.CASE>TNT Express Nederland</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑533/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:243">EU:C:2010:243</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja yhteisöjen tuomioistuin katsoi asian koskevan sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta, minkä takia se ei lausunut toimivallasta sopimusta koskevassa asiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on antanut lentomatkustajakuljetuksista kaksi tuomiota, joilla selvennetään Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisen toimivallan edellytyksiä, ja käsittelen niitä seuraavassa yksityiskohtaisesti.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="7"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Lentomatkustajakuljetuksia koskeva oikeuskäytäntö</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Tuomio Rehder</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuinta pyydettiin asiassa Rehder<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Rehder</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:439">EU:C:2009:439</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ratkaisemaan kansainvälistä toimivaltaa koskeva kysymys lentomatkustajien oikeuksia koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 261/2004<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta <DATE ISO="20040211">11.2.2004</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="046" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 46, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> perustuvissa asioissa. Kantaja vaati tuossa asiassa Münchenin (Saksa) ja Vilnan (Liettua) välisen lennon peruuttamisesta vahingonkorvausta Saksan tuomioistuimessa, vaikka kyseisen lentoyhtiön kotipaikka oli Riika (Latvia). Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että toimivaltaisia ovat niiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet, joissa sijaitsee lentokoneen lähtö- <HT TYPE="ITALIC">tai</HT> saapumispaikka. Lopullisen valinnan näiden kahden vaihtoehdon välillä tekee kantaja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kun matkustajille matkan aikana suoritettujen palvelujen luonne otettiin huomioon, näillä molemmilla paikoilla oli riittävän läheinen yhteys kyseisen riita-asian tosiseikastoon. Samalla se totesi, että koneen mahdollisilla välilaskupaikoilla ei ollut <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>riittävää yhteyttä [asianomaisesta] sopimuksesta seuraavien palvelujen olennaiseen osaan<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Rehder</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:439">EU:C:2009:439</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Tarkastellessaan lennon lähtö- ja saapumispaikkojen merkitystä tuomiossa Rehder yhteisöjen tuomioistuin erotti tilanteen kauppasopimuksesta, jossa on kyse eri paikoissa tapahtuvista tavarantoimituksista, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>jotka ovat erillisiä ja määrältään eriteltävissä olevia toimia siten, että pääasiallinen toimitus voidaan ratkaista taloudellisin arviointiperustein<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>ilmakuljetukset koostuvat niiden luonteesta johtuen palveluista, jotka suoritetaan erottamattomalla ja yhteenkuuluvalla tavalla lentokoneen lähtöpaikasta saapumispaikkaan siten, ettei tällaisissa tapauksissa voida erottaa taloudellisten arviointiperusteiden mukaan suorituksen erillistä osaa, joka muodostaisi pääasiallisen suorituksen, joka suoritettaisiin tietyssä paikassa<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Rehder</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:439">EU:C:2009:439</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin totesi, että sen päätelmä oli läheisyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta koskevien vaatimusten mukainen. Se totesi tältä osin, että valinnan rajoittaminen kahteen oikeuspaikkaan mahdollisti sen, että niin kantaja kuin vastaajakin voivat helposti yksilöidä ne tuomioistuimet, joissa kanne voitiin nostaa, ja se mahdollisti myös tähän liittyvien riskien arvioinnin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Tuomio flightright ym.</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Yllä mainitut periaatteet vahvistettiin tuomiossa flightright ym.,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180307">7.3.2018</DATE>, <NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:160">EU:C:2018:160</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> jossa unionin tuomioistuimen käsiteltävänä oli kolme yhdistettyä asiaa, joissa oli kyse useista toisiinsa liittyvistä lennoista, joista kutakin kaiken lisäksi liikennöi eri lentoliikenteen harjoittaja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Ensimmäisessä asiassa flightright GmbH, jolle kaksi matkustajaa oli luovuttanut lentojen myöhästymiseen liittyvät oikeutensa, nosti kanteen Saksan tuomioistuimissa Air Nostrumia vastaan. Luovuttajat olivat varanneet yhdellä varausnumerolla lentonsa Air Berliniltä Ibizalta (Espanja) Düsseldorfiin (Saksa) Palma de Mallorcan (Espanja) kautta. Air Nostrumin liikennöimä ensimmäinen lento viivästyi, eivätkä matkustajat ehtineet ajoissa lennolleen Palma de Mallorcalta Düsseldorfiin. Kysymys koski sitä, oliko Saksan tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi flightright GmbH asian saattoi, toimivaltainen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin katsoi, että Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Koska tuomiossa flightright ym. oli kyse kolmesta eri ajankohtina vireille pannusta asiasta, unionin tuomioistuimen oli tulkittava sekä Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa että sen seuraajaa, asetuksen N:o 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa, jonka sanamuoto on sama.</P></NOTE> on tulkittava siten, että kun kyse on toisiinsa suoraan liittyvistä lennoista, lentojen näissä säännöksissä tarkoitettu täytäntöönpanopaikka on toisen lennon saapumispaikka. Unionin tuomioistuin päätyi tähän tilanteessa, jossa kaksi eri lentoliikenteen harjoittajaa kuljetti matkustajat kahdella toisiinsa suoraan liittyvällä lennolla ja jossa asetukseen N:o 261/2004 perustuva korvauskanne näiden toisiinsa suoraan liittyvien lentojen pitkäaikaisesta viivästymisestä perustui häiriöön, joka ilmeni mainituista lennoista ensimmäisellä, jonka suoritti lentoliikenteen harjoittaja, joka ei ollut asianomaisten matkustajien sopimuspuoli (Air Nostrum).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180307">7.3.2018</DATE>, <NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:160">EU:C:2018:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin huomautti, että vaikka tuomiossa Rehder käytetty käsite <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>täytäntöönpanopaikka<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> viittasi suoraan lentoon, jonka suorittaa asianomaisen matkustajan sopimuskumppani, se päti mutatis mutandis myös tuomiossa flightright ym. kyseessä olleiden kaltaisissa tapauksissa, joissa yhtäältä oli kyse pelkästään liittymälennosta ja joissa toisaalta kyseisestä lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja ei ollut tehnyt sopimusta suoraan asianomaisten matkustajien kanssa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180307">7.3.2018</DATE>, <NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:160">EU:C:2018:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Kun otettiin huomioon, että toisen lennon saapumispaikalla oli riittävän läheinen yhteys riita-asian tosiseikastoon ja että sillä varmistettiin siten Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan erityisten toimivaltasääntöjen edellyttämä läheinen liittymä lentokuljetussopimuksen ja toimivaltaisen tuomioistuimen välillä, se täytti läheisyyttä koskevan tavoitteen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180307">7.3.2018</DATE>, <NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:160">EU:C:2018:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0074">74</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Katso vastaavasti myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Rehder</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:439">EU:C:2009:439</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tämä ratkaisu oli myös samojen sääntöjen taustalla olevan ennakoitavuusperiaatteen mukainen, koska niin kantaja kuin vastaajakin voivat sen ansiosta määrittää kyseisen lentokuljetussopimuksen mukaisen toisen lennon saapumispaikan tuomioistuimen tuomioistuimeksi, jossa kanne voidaan nostaa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180307">7.3.2018</DATE>, <NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:160">EU:C:2018:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0075">75</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Katso vastaavasti myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Rehder</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:439">EU:C:2009:439</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140904">4.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>Nickel &amp; Goeldner Spedition</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑157/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2145">EU:C:2014:2145</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Yhteenveto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Yhteenvetona voidaan todeta, että silloin kun kyse on ollut lennon viivästymisen ja tämäntyyppisen kuljetussopimuksen rikkomisen perusteella maksettavista korvauksista, unionin tuomioistuin on katsonut, että sekä lähtöpaikka että lopullinen määräpaikka ovat sopimuksen mukaan yhtä merkityksellisiä ja että ne näin ollen muodostavat riittävän alueellisen liittymän näiden paikkojen ja sopimukseen perustuvan kanteen välille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Tämän vuoksi unionin tuomioistuin pitää näitä molempia paikkoja sellaisina Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuina <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>velvoitteen täytäntöönpanopaikkoina<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>, jotka muodostavat riittävän läheisen liittymän vahingonkorvausvelvoitteen kaltaisia sopimusvelvoitteita koskevan riita-asian tosiseikastoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin perustelee tätä kantaa muilla erityistä toimivaltaa koskevassa vakiintuneessa oikeuskäytännössä vahvistetuilla periaatteilla eli ennakoitavuutta ja riskien arviointia koskevilla periaatteilla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Näiden kahden pääasiallisen täytäntöönpanopaikan lisäksi unionin tuomioistuin on yksilöinyt vielä yhden paikan, jolla silläkin saattaa olla merkitystä kuljetussopimuksen täyttämisen kannalta. Tämä on paikka, mihin kahdesta lennosta muodostuvan matkan ensimmäinen osa päättyy. Unionin tuomioistuimen tuomiossa flightright ym. tekemän ratkaisun perusteella kyseinen paikka ei kuitenkaan täytä läheisyysedellytystä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">C.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Sovellettavuus yhdistettyyn tavarankuljetukseen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Mielestäni näitä seikkoja voidaan soveltaa käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan yhdistetyn tavarankuljetuksen tilanteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Nyt käsillä oleva tilanne eroaa lentoliikenneasioissa kyseessä olevasta tilanteesta kuljetuksen kohteen ja kuljetusvälineen osalta. Käsittelen näitä eroja peräjälkeen ja selitän, miksi tuomiosta Rehder ja tuomiosta flightright ym. ilmeneviä periaatteita voidaan tästä huolimatta mielestäni soveltaa.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Tavarat versus matkustajat</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Se seikka, että käsiteltävässä asiassa kuljetettiin tavaroita, ei muuta tilannetta merkityksellisellä tavalla lähtöpaikan osalta. Tällä paikalla on sopimuksen täytäntöönpanon kannalta katsoen edelleen merkitystä, ja se on riittävän läheinen myös verrattuna paikkoihin, joiden kautta tavarat kuljetettiin kuorma-autolla ja laivalla Suomesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin totesi tuomiossa Rehder, että kun matkustaja nousee lentokoneeseen, matkustajakuljetussopimuksen mukaisia olennaisia palveluja ovat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>lähtöselvitys sekä matkustajien koneeseen nousu ja vastaanottaminen lentokoneessa kyseisessä kuljetussopimuksessa sovitussa lähtöpaikassa, koneen lähteminen aikataulun mukaisessa ajassa, matkustajien ja heidän matkatavaroidensa kuljettaminen lähtöpaikasta saapumispaikkaan ja matkustajista huolehtiminen lennon aikana<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>. Näiden seikkojen vuoksi lentokoneen mahdollisten välilaskupaikkojen ei katsottu olevan sellaisia paikkoja, missä tuomioistuimilla voisi olla toimivalta, koska niillä ei ollut <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>riittävää yhteyttä [asianomaisesta] sopimuksesta seuraavien palvelujen olennaiseen osaan<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090709">9.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Rehder</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑204/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:439">EU:C:2009:439</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Koska tavaroiden lähettämiseen tarvitaan ihminen, olipa tämä sitten lähettäjä tai joku sen edustajista, tilanne lähtöpaikalla on aivan yhtä ratkaiseva tavaroiden onnistuneen toimituksen kannalta katsoen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Tämän vuoksi henkilöiden lentokuljetuksia koskevilla ratkaisuilla on merkitystä käsiteltävässä asiassa. Tavarankuljetuksissa lähettäjällä on intressi siihen, että tavarat saapuvat ajoissa ja katoamatta tai vahingoittumatta määräpaikkaan. Tämän takia lähettäjän on toteutettava lähtöpaikalla varotoimia eli sen on luovutettava tavarat oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sekä pakattava, paketoitava ja kiinnitettävä ne asianmukaisella tavalla siten, ettei niille kuljetuksen aikana aiheudu vahinkoa. Toisen sopimuspuolen, rahdinkuljettajan, on lisäksi lähetyspaikalla suoritettava huomattava osa sovitusta palvelusta ottamalla tavarat vastaan ja varastoimalla ne asianmukaisesti sekä suojelemalla niitä vahingoilta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Lisäksi on todettava, että vaikka CMR:llä ei ole merkitystä pääasiassa, kannattaa huomata, että – kuten Sveitsin hallitus ja komissio ovat väittäneet – siinäkin käytetään perusteena tavarankuljetuksen ja valtion, jonka tuomioistuimet voivat olla toimivaltaisia, välistä riittävän läheistä liittymää. Sekä lähtöpaikka että määräpaikka voivat CMR:n 31 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaan olla sellaisia itsenäisen liittymän muodostavia tekijöitä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>CMR:n 31 artiklan 1 kappaleessa määrätään seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>Tämän yleissopimuksen määräysten alaista kuljetusta koskeva kanne voidaan panna vireille – – sen valtion tuomioistuimessa, jonka alueella: – – b) paikkakunta, missä tavara otettiin kuljetettavaksi tai missä kuljetuksen määräpaikka on – –<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.</P></NOTE> joihin kansainvälinen toimivalta voi perustua. Tähän rinnastettavissa oleva toimivaltasääntö voidaan löytää tavaran merikuljetusta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 21 artiklan 1 kappaleen c kohdasta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Yleissopimus allekirjoitettiin Hampurissa <DATE ISO="19780331">31.3.1978</DATE> (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma 1992, nro 29215, s. 3). Se tunnetaan yleisesti Hampurin sääntöinä. Kyseisen yleissopimuksen 21 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että kantaja voi panna vireille mainittuun yleissopimukseen perustuvaa tavarankuljetusta koskevan riita-asian valintansa mukaan tuomioistuimessa, joka sijaintivaltionsa lain mukaan on toimivaltainen ja jonka tuomiopiiriin joko lastaussatama tai purkusatama kuuluu.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Rooma I ‑asetuksella, johon ALS on vedonnut, ei ole välitöntä merkitystä ennakkoratkaisukysymyksen kannalta katsoen, koska se koskee lainvalintaa. Kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt perustuvat kuitenkin nekin läheiseen liittymään. Rooma I ‑asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa, jossa määritellään tavarankuljetussopimuksiin sovellettava laki, käytetään rahdinkuljettajan asuinpaikan, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>vastaanottamispaikan<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>toimituspaikan<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> sekä lähettäjän asuinpaikan yhdistelmää. Tämän voidaan katsoa vahvistavan näkemystä, jonka mukaan kaikki nämä paikat ovat merkityksellisiä päätettäessä, onko tavarankuljetuksiin liittyvissä asioissa olemassa läheinen liittymä, ja yksi näistä paikoista on lähetyspaikka (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>vastaanottamispaikka<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Yhdistetty maantie/merikuljetus versus ilmakuljetus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin käsitteli tuomiossa flightright ym. yhdistetylle kuljetukselle tyypillistä piirrettä eli sitä, että tavaroiden kuljetus muodostuu useista erillisistä osuuksista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Tällaisista erillisistä osuuksista oli kyse tuomiossa flightright ym., jossa unionin tuomioistuin vahvisti, ettei matkan tällainen luonne muuttanut lähtö- ja saapumispaikan olennaisen tärkeää asemaa, vaikka tuomiossa flightright ym., aivan kuten nyt käsiteltävänä olevassa asiassakin, kuljettaja käytti aliurakoitsijoita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Sekä yhdistettyjen tavarakuljetusten että toisiinsa suoraan liittyvien lentojen osalta ne kaksi paikkaa, joissa palvelut pääasiallisesti suoritetaan, ovat keskenään sidoksissa, ilmakuljetuksissa tarkastuskortin ja yhdistetyissä kuljetuksissa lähettäjän ja rahdinkuljettajan välisen sopimuksen välityksellä. Tällaisen sopimuksen tarkoitus, jona on tietyn tavaran siirtäminen määrätystä paikasta toiseen määrättyyn paikkaan eli sen kuljettaminen pisteestä A pisteeseen B, tekee näistä kahdesta paikasta saman spektrin kaksi päätepistettä, vaikka ne voivat olla etäällä toisistaan ja niiden välillä voi kulua aikaa. Sopimuksen tarkoituksena on pelkästään kattaa tämä etäisyys. Molemmat näistä paikoista – lähtöpaikka ja saapumispaikka – ovat tavarankuljetussopimuksen kannalta perustavanlaatuisia ja muodostavat vain yhdessä sen olennaiset ja sille ominaiset osat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Nyt esillä olevassa tilanteessa, jossa tavaroiden kuljetuksessa käytettyjä välineitä vaihdettiin matkan varrella ja etenkin satamissa, se seikka, että kuljetus muodostui useista erilaisista osuuksista, on sekin yksi tällaisen kuljetuksen vääjäämättömistä ominaispiirteistä. Katson kuitenkin, ettei sekään seikka, että kyseessä olevan murskaimen kaltaiset raskaat ja kookkaat tavarat on tarpeen purkaa lastista ja siirtää maalla omalla konevoimalla tällaiseen menettelyyn läheisesti liittyvine katoamis- tai vahingoittumisvaaroineen (mahdollinen varkaus mukaan luettuna), muuta tilannetta siten, että uudelleenlastaus- tai jälleenlaivauspaikalle annettaisiin yhtä suuri merkitys kuin lähetyspaikalle. Tämän takia se, että lähetyspaikka ja määräpaikka ovat kaksi velvoitteen täytäntöönpanopaikkaa, ei kasvata käytettävissä olevien foorumien määrää niin, että olisi syytä pelätä forum shoppingia.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Yleinen käytäntö on lisäksi, ettei uudelleenlastaus- tai jälleenlaivauspaikkaa mainita pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa sopimuksissa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Sveitsin hallitus totesi lausumissaan, että tämä oli yleinen käytäntö. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole esittänyt kyseisen tavarankuljetussopimuksen sisällön yksityiskohtia eikä se ole toimittanut sopimusta unionin tuomioistuimelle. ALS totesi lausumissaan, että sen päävelvoite oli toteuttaa tarvittavat logistiset toimenpiteen murskaimen siirtämiseksi Porista Sheffieldiin. ALS on myös lausumissaan maininnut, että Metso ja ALS olivat vuosina 2004–2011 tehneet 418 Metson koneita koskenutta kuljetussopimusta.</P></NOTE> Unionin tuomioistuimen tuomiossa Rehder ja tuomiossa flightright ym. korostama ennakoitavuus ja pakottava tarve rajoittaa forum shoppingia tarkoittavat sitä, että jälleenlastauspaikat eivät kuulu Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>velvoitteen täytäntöönpanopaikan<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/> käsitteen alaan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan velvoitteen täytäntöönpanopaikka on niin pitkälti kuin mahdollista johdettava itse sopimuksen määräyksistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100311">11.3.2010</DATE>, <NAME.CASE>Wood Floor Solutions Andreas Domberger</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑19/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:137">EU:C:2010:137</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Se tärkeä asema, joka sopimuksella on toimivaltaista tuomioistuinta määritettäessä, tarkoittaa myös sitä, että se seikka, että murskain hävisi Yhdistyneessä kuningaskunnassa eikä Suomessa, on vähemmän merkityksellinen. Sinä ajankohtana, jona osapuolet tekivät kyseisen sopimuksen, ei ollut ennakoitavissa, missä sopimuksen täytäntöönpano-ongelmia saattaisi esiintyä. Vaikka näytön esittämisen helppous on sekin yksi Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan tavoitteista, se on kuitenkin vähemmän tärkeä kuin ennakoitavuus, joka on yksi kyseisen asetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien yhteisten sääntöjen kulmakivistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Ks. julkisasiamies Bobekin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:787">EU:C:2017:787</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0081">81</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Päätelmä</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Tämän vuoksi omaksun kannan, jonka mukaan tässä vertailtujen tilanteiden – yhtäältä matkustajien lentokuljetuksen ja toisaalta yhdistetyn tavarakuljetuksen – väliset erot eivät ole niin merkittäviä, että niillä voitaisiin pääasian oikeudenkäynnissä oikeuttaa tuomiossa Rehder ja tuomiossa flightright ym. sovelletusta lähestymistavasta poikkeava lähestymistapa. Unionin tuomioistuimen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>palvelujen <HT TYPE="ITALIC">pääasiallisten</HT> suorituspaikkojen<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/> tuomioistuimilla on toimivalta,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE> koska niillä on riittävän läheinen liittymä riita-asian tosiseikastoon.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180307">7.3.2018</DATE>, <NAME.CASE>flightright ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:160">EU:C:2018:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0073">73</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Maanteitse ja aluksilla tapahtuvien kuljetusten osalta tämä läheinen liittymä vahvistetaan muissa oikeudellisissa järjestelyissä kuten CMR:ssä ja Hampurin säännöissä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Lähetyspaikka ja määräpaikka ovat siis molemmat Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuja pääasiallisia täytäntöönpanopaikkoja, kun taas yleisesti kuormauspaikat eivät tällaisia ole.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa korkeimman oikeuden esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:</TXT><P>Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20001222">22.12.2000</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu palvelun suorittamispaikka tai siinä tarkoitetut palvelun suorittamispaikat käsittävät lähetyspaikan silloin, kun kyse on jäsenvaltioiden välistä tavarankuljetusta koskevasta sopimuksesta ja kun kuljetus muodostuu useista osuuksista, joissa käytetään eri kuljetusmuotoja.</P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>