<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
  <head>
    <title>2018-07-201807C111201700880-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0088-17-201802549-07_00</title>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="15/03/2018" name="CustomProvisoryEditionDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="5/07/2018 09:57:13" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="Ux49I6qKJPn79TOe8F2M3u5sz7jDga8Q5mloSxV96djosM71pkW4Kgq1wrtDvo3vgsWDTmLFPVTxb1deqUdXd6iVfTqOeRoGDQX1xAeJMqGrt2cNqEGRUIBBf+Cv/BDm2H3jQ3ao6CHPvdTZ48GTZdek4HIbLDWTiOfQNZcVBKs=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="cto" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0088" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2017" name="Annee"/>
    <meta content="" name="UpdateBackupedStylesCheckSum"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_green" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 06/12/2017 14:38:03" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="38c3c8eb94934635934c0b87b02b0458" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0088" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
    <meta content="lD4ecrAf2Vi7qkeY4ltL7nFDuf9dKgVFDBNAG/EWeOpMz5xQndc86ZMJb8JN4ZDttIyLM23wzqNDOm8VvuYrTF6YwZUGOEjcLrvvgJH/Bg+oGBa6zF6PLv3QPlD9rErT" name="GeneratedGenDocVersion"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId26" style="first"/>
      <div id="rId22" style="even">Ratkaisuehdotus – Evgeni Tanchev – Asia C‑88/17</div>
      <div id="rId23" style="default">Zurich Insurance ja Metso Minerals</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      EVGENI TANCHEV
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      10 päivänä huhtikuuta 2018  (<span class="note">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C-88/17
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      Zurich Insurance plc ja
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      Metso Minerals Oy
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-8" title="page-1">
      Abnormal Load Services (International) Limited
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-9" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – Korkein oikeus (Suomi))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-10" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteistyö siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa – Bryssel I -asetus – Asetus (EY) N:o 44/2001 – Toimivalta sopimusta koskevassa asiassa – Vahingonkorvaus – Velvoitteen täytäntöönpanopaikan määrittäminen – Paikkakunta, missä palvelut suoritettiin tai oli suoritettava – Jäsenvaltioiden välistä tavarankuljetusta koskeva sopimus, kun kuljetus muodostuu useista osuuksista, joissa käytetään eri kuljetusmuotoja (yhdistetty kuljetus)
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt esillä oleva asia koskee tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa, kun on kyse neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (Bryssel I -asetus) (<span class="note">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>) 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetusta sopimukseen perustuvasta vahingonkorvausvaatimuksesta tilanteessa, joka liittyy jäsenvaltioiden väliseen tavaroiden yhdistettyyn kuljetukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Britanniassa sijaitseva rahdinkuljettaja otti suomalaisen yrityksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella kuljetettavakseen tavaroita Suomesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Sen jälkeen kun tavarat olivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtuneen kuljetuksen aikana kadonneet, kyseinen suomalainen yritys ja tavaran vakuuttanut vakuutusyhtiö nostivat Suomen tuomioistuimessa vahingonkorvauskanteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä asia on nyt korkeimman oikeuden (Suomi) käsiteltävänä, ja kyseinen tuomioistuin haluaa selvittää, onko Suomen tuomioistuimilla Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan perusteella kansainvälinen toimivalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin totesi tuomiossa Rehder (<span class="note">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>) ja tuomiossa flightright ym. (<span class="note">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>) matkustajalentoliikenteeseen liittyvässä yhteydessä, että toimivalta sopimukseen perustuvissa vahingonkorvausasioissa voi määräytyä sekä sen paikan, jossa koneeseen noustaan, että lopullisen saapumispaikan mukaan. Koska olemassa ei ole unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka suoraan koskisi toimivaltaista tuomioistuinta silloin, kun jäsenvaltioiden välistä yhdistettyä tavarankuljetusta koskevaa sopimusta on rikottu, unionin tuomioistuimen on nyt esillä olevassa asiassa vastattava kysymykseen siitä, onko matkustajalentoliikenteen yhteydessä kehitelty sääntö sovellettavissa nyt esillä olevassa tilanteessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen tullut siihen tulokseen, että Suomen tuomioistuimet ovat Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan perusteella toimivaltaisia käsittelemään pääasiassa kyseessä olevan asian, koska kuljetuspalvelusopimuksen mukainen lähetyspaikka on paikka, missä tavarankuljetussopimukseen liittyvät palvelut suoritetaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudellinen kehys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-19" title="page-4">
      ”Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa:
    </p>
    <p class="C29Marge0doubleretrait" id="para-20" title="page-4">
      1. a) sopimusta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kanteen perusteena oleva velvoite on täytetty tai täytettävä,
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-21" title="page-4">
      b) jollei toisin ole sovittu, tätä säännöstä sovellettaessa kanteen perusteena olevan velvoitteen täytäntöönpanopaikka on:
    </p>
    <p class="C13Marge2" id="para-22" title="page-4">
      – – –
    </p>
    <p class="C14Marge2avecretrait" id="para-23" title="page-4">
      – palvelujen osalta se paikkakunta jäsenvaltiossa, missä palvelut sopimuksen mukaan suoritettiin tai oli suoritettava,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-24" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Abnormal Load Services (International) Ltd (jäljempänä ALS), joka on vastapuolena pääasiassa, on brittiläinen rahdinkuljettaja, jonka kotipaikka on Yhdistyneessä kuningaskunnassa. (<span class="note">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ALS teki heinäkuussa 2008 Metso Minerals Oy:n (jäljempänä Metso), joka on suomalainen louhinta- ja rakennuslaitteiden valmistaja, kanssa tavarankuljetussopimuksen. Telekartiomurskain piti kuljettaa Porista (Suomi) Sheffieldiin (Yhdistynyt kuningaskunta). Kyseisen murskaimen oli vakuuttanut Zurich Insurance plc (jäljempänä Zurich). Sekä Metso että Zurich ovat valittajina pääasiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ALS kuljetti murskaimen aliurakoitsijoiden avulla seuraavasti. Se kuljetettiin ensin Suomessa kuorma-auton lavetilla Porista Raumalle. Raumalla se purettiin kuorma-autosta ja ajettiin omalla konevoimalla laivaan. Merikuljetuksen jälkeen murskain ajettiin Hullin (Yhdistynyt kuningaskunta) satamassa jälleen omalla konevoimalla pois laivasta (<span class="note">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>) ja lastattiin toiseen kuorma-autoon. Metson murskaimen vastaanottajalla ei ollut riittäviä tai asianmukaisia varastointitiloja, joten se pyysi ALS:n aliurakoitsijaa ajamaan murskaimen tilapäisesti tämän omaan varastoon ja pitämään sitä tilapäisesti siellä muutamia päiviä. Murskainta varastoitiin siellä kuitenkin pidempään, (<span class="note">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>) ja se katosi ennen kuin se ehdittiin toimittaa vastaanottajalle Sheffieldiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Zurich korvasi Metsolle murskaimen arvon omavastuuosuutta lukuun ottamatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Zurich ja Metso vaativat 30.9.2009 Satakunnan käräjäoikeudessa (Suomi), että ALS velvoitetaan suorittamaan niille vahingonkorvauksena murskaimen arvoa vastaava määrä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Satakunnan käräjäoikeus velvoitti 22.3.2013 antamallaan tuomiolla ALS:n suorittamaan kanteessa vaaditut määrät todettuaan ensin olevansa toimivaltainen käsittelemään asian, koska kyse oli tavaroiden tiekuljetuksesta, joten sen toimivalta perustui tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävää rahtisopimusta koskevan yleissopimuksen (jäljempänä CMR) (<span class="note">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>) 31 artiklan täytäntöönpaneviin Suomen sääntöihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ALS:n valituksesta Vaasan hovioikeus (Suomi) katsoi, että kysymyksessä oli yhdistetty kuljetus, ettei osapuolten ollut katsottava sopineen CMR:n mukaisesta toimivaltaisesta tuomioistuimesta, ettei kyseistä yleissopimusta voitu soveltaa ja ettei Vaasan hovioikeus ollut Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdankaan nojalla toimivaltainen. Tämän vuoksi se jätti 30.3.2015 antamallaan ratkaisulla kanteen tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Zurich ja Metso vaativat korkeimpaan oikeuteen tekemässään valituksessa, että Vaasan hovioikeuden ratkaisu kumottaisiin ja että ALS velvoitettaisiin maksamaan vahingonkorvausta tai että asia palautettaisiin Vaasan hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa korkein oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-5">
      ”Miten palvelun suorittamispaikka tai ‑paikat määräytyvät Neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan silloin, kun kyse on jäsenvaltioiden välistä tavarankuljetusta koskevasta sopimuksesta ja kun kuljetus muodostuu useista osuuksista, joissa käytetään eri kuljetusmuotoja?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kirjallisia huomautuksia unionin tuomioistuimelle ovat esittäneet vastapuoli, Suomen, Portugalin ja Sveitsin hallitukset sekä Euroopan komissio. Istuntoa ei ole pyydetty, eikä sitä ole pidetty.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteenveto esitetyistä huomautuksista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lähden käsittelemään nyt esillä olevaa kysymystä esittämällä ensin yhteenvedon unionin tuomioistuimelle toimitetuista pääasiallisista huomautuksista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ALS kiistää Suomen tuomioistuinten kansainvälisen toimivallan, kun taas Suomen, Portugalin ja Sveitsin hallitukset sekä komissio ovat sitä mieltä, että Suomen tuomioistuimilla on tällainen toimivalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ALS toteaa, että ainoastaan purkupaikkaa voidaan pitää velvoitteen täytäntöönpanopaikkana, ja se väittää, että velvoitteen täytäntöönpanopaikkana voi olla vain yksi ainoa paikkakunta ja että lopullinen määräpaikka on huomattavasti tärkeämpi kuin lähetyspaikka. Sen mukaan viimeksi mainittu tuskin on tärkeämpi kuin tavaroiden useat uudelleenlastauspaikat. Tavarankuljetussopimuksen osapuolet – toisin kuin lentomatkustajat – eivät ole kiinnostuneita matkan aikana käytetyistä kuljetusmuodoista vaan niiden ainoana huolena on se, saavuttavatko tavarat lopullisen määränpäänsä. ALS esittää lisäksi, että kyseinen tilanne muistuttaa useissa jäsenvaltioissa toimivan kauppaedustajan tilannetta, ja tältä osin unionin tuomioistuin katsoi tuomiossa Wood Floor Solutions Andreas Domberger toimivaltaiseksi edustajan kotipaikan tuomioistuimen. (<span class="note">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) ALS viittaa myös yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon Réunion européenne ym., jossa oli kyse yhdistetystä meri- ja tiekuljetuksesta ja jossa katsottiin, että vahingonkorvausvaatimuksen oli toimivaltainen käsittelemään sen paikkakunnan tuomioistuin, mihin tavarat oli toimitettava. (<span class="note">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>) Tämä kanta on sen mukaan yhdenmukainen tavarankuljetussopimuksiin sovellettavan lain määrittämisen kanssa, sellaisena kuin tästä säädetään Rooma I ‑asetuksessa, (<span class="note">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>) jonka mukaan toimituspaikka on ratkaiseva ja jota on tulkittava ottamalla huomioon Bryssel I ‑asetus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Suomen ja Portugalin hallitukset viittaavat molemmat unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön väittäessään, että paikkakunta, missä rahdinkuljettaja otti tavarat haltuunsa, ja paikkakunta, mihin tavarat oli määrä toimittaa, ovat molemmat yhtä läheisesti liitoksissa kuljetussopimukseen perustuvan sopimusvelvoitteen täyttämiseen. Suomen hallitus viittaa pääasiallisesti unionin tuomioistuimen tuomioon Wood Floor Solutions Andreas Domberger, kun taas Portugalin hallitus mainitsee tuomion Rehder, tuomion Nickel &amp; Goeldner Spedition (<span class="note">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>) ja tuomion Color Drack (<span class="note">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>) ja käyttää käsitettä ”paikkakunta, missä palvelut pääasiallisesti suoritetaan”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio toteaa unionin tuomioistuimen tuomioon Rehder, tuomioon Wood Floor Solutions Andreas Domberger ja tuomioon Color Drack viitaten, että joka tapauksessa saapumispaikka on velvoitteen täytäntöönpanopaikka, koska se on kuljetusketjun lopullinen määräpaikka. Komissio toteaa kuitenkin, että läheisyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta koskevat vaatimukset huomioon ottaen lähetyspaikkaa olisi tämän lisäksi asianmukaista pitää velvoitteen täytäntöönpanopaikkana. Komission mukaan nyt tarkasteltavana oleva tilanne voitaisiin tällöin rinnastaa tuomiossa Rehder kyseessä olleeseen tilanteeseen. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että käsiteltävässä asiassa valittaja voisi vapaasti valita tavarankuljetussopimuksen mukaisen lähetyspaikan ja saman sopimuksen mukaisen toimituspaikan väliltä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sveitsin hallitus toteaa, että toimivaltasääntöä tulkittaessa on otettava huomioon kyseisen säännön tarkoitus. Muiden lausumiensa ohella Sveitsin hallitus väittää, että kun määritellään toimivaltainen tuomioistuin Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan mukaisesti sopimusta koskevassa asiassa, pyritään läheisyyden ja ennakoitavuuden tavoitteisiin. Se katsoo, että sekä lähetyspaikkaa että toimituspaikkaa on pidettävä velvoitteen täytäntöönpanopaikkana. Jos tavarat esimerkiksi olisivat vahingoittuneet tai kadonneet lähetyspaikalla, toimivaltaa ei olisi asianmukaista myöntää yksinomaan toimitusmaan tuomioistuimille, kun otetaan huomioon, että asian kannalta merkityksellisen näytön hankkiminen saattaa olla siellä vaikeaa. Sveitsin hallitus lisää tähän, ettei paikkakuntia, joilla tavarat matkan aikana lastataan uudelleen, voida kuitenkaan pitää velvoitteen täytäntöönpanopaikkoina, sillä ensinnäkään kumpikaan sopimuspuolista ei voi ennakoida niitä, koska niiden valinta jätetään yleensä yksin rahdinkuljettajalle, ja toisekseen käytettävissä olevien oikeuspaikkojen määrää pitäisi rajoittaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aivan ensiksi olisi huomattava, että ennakkoratkaisua pyytäneessä Suomen tuomioistuimessa vireillä olevassa pääasiassa on kyse siitä, onko tavaroiden lähetyspaikan jäsenvaltion tuomioistuimilla kansainvälinen toimivalta tilanteissa, joissa on kyse kansainvälisestä yhdistetystä tavarankuljetuksesta. Ennakkoratkaisupyynnön sanamuoto on laajempi mahdollisesti sen vuoksi, että se kattaisi toimitusjäsenvaltion toimivallan lisäksi myös niiden jäsenvaltioiden toimivallan, joiden kautta kyseiset tavarat on kuljetettu. Kuvatun kaltaisen kysymyksen ratkaisemiseksi näitä seikkoja ei kuitenkaan ole tarpeen huomioida ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämään kysymykseen vastattaessa. Kun kuitenkin otetaan huomioon edellä mainittu käytettävissä olevien foorumien lukumäärän rajoittamista koskeva näkökohta, niillä on epäsuoraa merkitystä, joten käsittelen niitä jäljempänä eri kohdissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Johdanto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on käsitellyt kansainvälisiin tavarankuljetuksiin liittyvää tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa useissa asioissa. Yksikään niistä ei kuitenkaan koske nyt käsiteltävänä olevassa ennakkoratkaisupyynnössä kyseessä olevan kaltaista, Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohtaan perustuvaa erityistä toimivaltaa tavarankuljetussopimukseen liittyvässä tapauksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tavaroiden maakuljetusten osalta mainituissa asioissa on ollut kyse pääasiallisesti CMR:stä ja sen soveltamisalasta. Unionin tuomioistuin on kuitenkin katsonut, että kansallisen tuomioistuimen on päätettävä, kuuluuko riita-asia CMR:n soveltamisalaan, (<span class="note">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>) ja Vaasan hovioikeus on nyt käsiteltävänä olevassa asiassa katsonut, ettei CMR ollut sovellettavissa ratione materiae, koska käsiteltävässä asiassa on kyse yhdistetystä kuljetuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä syystä Suomen korkein oikeus on muotoillut ennakkoratkaisukysymyksen Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan tulkintaa koskevana kysymyksenä lähtemällä liikkeelle siitä, ettei CMR:ää sovelleta. (<span class="note">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdassa säädetään ”erityisestä toimivallasta” vaihtoehtona ”yleiselle toimivallalle”. Pääasian vastapuoli katsoo, että kun Bryssel I ‑asetuksen 2 artiklan 1 kohtaa luetaan yhdessä sen 60 artiklan 1 kohdan kanssa, yleinen toimivalta on Yhdistyneen kuningaskunnan, jossa on ALS:n kotipaikka, tuomioistuimilla. Pääasian valittajat voivat tämän vuoksi nostaa kanteen Suomen tuomioistuimissa vain, jos Suomi täyttää erityiselle toimivallalle Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdassa asetetut edellytykset, toisin sanoen jos kyseisessä artiklassa tarkoitettu ”velvoitteen täytäntöönpanopaikka” on Suomessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansainvälistä toimivaltaa koskeva kysymys herää pääasiassa sen vuoksi, että asialla on yhteyksiä Suomen lisäksi myös muihin maihin: Suomi on maa, mistä tavarat lähetettiin ja missä lähettäjällä on kotipaikka, kun taas tavaralähetyksen määränpää sekä myös rahdinkuljettajan kotipaikka sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, missä tavarat lisäksi myöhemmin katosivat. Jotta murskain voitiin kuljettaa Suomesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, se piti kuljettaa muiden jäsenvaltioiden aluevesien tai millekään valtiolle kuulumattomien vesialueiden kautta. Yleiskielellä sanottuna kaikki nämä alueet ja vesialueet ovat paikkakuntia, missä sopimus pantiin täytäntöön.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdassa säädetään palvelusopimusta koskevan kansainvälisen toimivallan määrittämisestä, että sopimusta koskevassa asiassa velvoitteen täytäntöönpanopaikka on ”paikkakunta – –, missä palvelut sopimuksen mukaan suoritettiin tai oli suoritettava”, herää kysymys, ovatko kaikki ne maat, joissa osa velvoitteesta täytettiin, toimivaltaisia vai vain yksi tai muutamat niistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan a ja b alakohdan sanamuodoissa viitataan ”paikkakun[taan], missä – – velvoite on täytetty tai täytettävä” ja ”velvoitteen täytäntöönpanopaikka[an]” ja b alakohdassa lisäksi ”paikkakunta[an] jäsenvaltiossa”. (<span class="note">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>) Yksikkömuodon perusteella vaikuttaa siltä, että vain yhdellä ainoalla paikkakunnalla voidaan sopimuksiin perustuvissa asioissa katsoa olevan erityinen toimivalta. Tämä päätelmä ei kuitenkaan saa tukea oikeuskäytännöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on katsonut, että jos yhtä ainoaa pääasiallista velvoitteen täytäntöönpanopaikkaa ei voida määrittää, kullakin täytäntöönpanopaikalla on riittävän läheinen yhteys riita-asian tosiseikastoon ja näin ollen merkityksellinen liittymä tuomioistuimen toimivallan kannalta katsoen. Unionin tuomioistuin on irtaimen myyntiin liittyvässä asiassa katsonut, että kantaja voi tällaisessa tapauksessa valintansa mukaan haastaa vastaajan johonkin niiden paikkakuntien tuomioistuimista, missä velvoite on täytetty tai täytettävä, Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan perusteella. (<span class="note">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä on unionin tuomioistuimen vahingonkorvausvastuun alalla sovellettavasta toimivallasta antaman sen oikeuskäytännön mukaista, jossa se on samoin katsonut, että kysymykseen voi tulla useampi kuin yksi paikkakunta silloin, kun paikkakunta, missä vahinko ilmeni, ei ole sama kuin paikkakunta, missä vahingon aiheuttanut tapahtuma sattui. (<span class="note">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomiossa Réunion européenne ym. (<span class="note">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>) oli kyse tavaroiden kuljetuksesta meriteitse ja sitten maitse, (<span class="note">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>) ja yhteisöjen tuomioistuin katsoi asian koskevan sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta, minkä takia se ei lausunut toimivallasta sopimusta koskevassa asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on antanut lentomatkustajakuljetuksista kaksi tuomiota, joilla selvennetään Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisen toimivallan edellytyksiä, ja käsittelen niitä seuraavassa yksityiskohtaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lentomatkustajakuljetuksia koskeva oikeuskäytäntö</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomio Rehder</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisöjen tuomioistuinta pyydettiin asiassa Rehder (<span class="note">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>) ratkaisemaan kansainvälistä toimivaltaa koskeva kysymys lentomatkustajien oikeuksia koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 261/2004 (<span class="note">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>) perustuvissa asioissa. Kantaja vaati tuossa asiassa Münchenin (Saksa) ja Vilnan (Liettua) välisen lennon peruuttamisesta vahingonkorvausta Saksan tuomioistuimessa, vaikka kyseisen lentoyhtiön kotipaikka oli Riika (Latvia). Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että toimivaltaisia ovat niiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet, joissa sijaitsee lentokoneen lähtö- tai saapumispaikka. Lopullisen valinnan näiden kahden vaihtoehdon välillä tekee kantaja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kun matkustajille matkan aikana suoritettujen palvelujen luonne otettiin huomioon, näillä molemmilla paikoilla oli riittävän läheinen yhteys kyseisen riita-asian tosiseikastoon. Samalla se totesi, että koneen mahdollisilla välilaskupaikoilla ei ollut ”riittävää yhteyttä [asianomaisesta] sopimuksesta seuraavien palvelujen olennaiseen osaan”. (<span class="note">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarkastellessaan lennon lähtö- ja saapumispaikkojen merkitystä tuomiossa Rehder yhteisöjen tuomioistuin erotti tilanteen kauppasopimuksesta, jossa on kyse eri paikoissa tapahtuvista tavarantoimituksista, ”jotka ovat erillisiä ja määrältään eriteltävissä olevia toimia siten, että pääasiallinen toimitus voidaan ratkaista taloudellisin arviointiperustein”. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan ”ilmakuljetukset koostuvat niiden luonteesta johtuen palveluista, jotka suoritetaan erottamattomalla ja yhteenkuuluvalla tavalla lentokoneen lähtöpaikasta saapumispaikkaan siten, ettei tällaisissa tapauksissa voida erottaa taloudellisten arviointiperusteiden mukaan suorituksen erillistä osaa, joka muodostaisi pääasiallisen suorituksen, joka suoritettaisiin tietyssä paikassa”. (<span class="note">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin totesi, että sen päätelmä oli läheisyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta koskevien vaatimusten mukainen. Se totesi tältä osin, että valinnan rajoittaminen kahteen oikeuspaikkaan mahdollisti sen, että niin kantaja kuin vastaajakin voivat helposti yksilöidä ne tuomioistuimet, joissa kanne voitiin nostaa, ja se mahdollisti myös tähän liittyvien riskien arvioinnin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomio flightright ym.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yllä mainitut periaatteet vahvistettiin tuomiossa flightright ym., (<span class="note">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>) jossa unionin tuomioistuimen käsiteltävänä oli kolme yhdistettyä asiaa, joissa oli kyse useista toisiinsa liittyvistä lennoista, joista kutakin kaiken lisäksi liikennöi eri lentoliikenteen harjoittaja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisessä asiassa flightright GmbH, jolle kaksi matkustajaa oli luovuttanut lentojen myöhästymiseen liittyvät oikeutensa, nosti kanteen Saksan tuomioistuimissa Air Nostrumia vastaan. Luovuttajat olivat varanneet yhdellä varausnumerolla lentonsa Air Berliniltä Ibizalta (Espanja) Düsseldorfiin (Saksa) Palma de Mallorcan (Espanja) kautta. Air Nostrumin liikennöimä ensimmäinen lento viivästyi, eivätkä matkustajat ehtineet ajoissa lennolleen Palma de Mallorcalta Düsseldorfiin. Kysymys koski sitä, oliko Saksan tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi flightright GmbH asian saattoi, toimivaltainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin katsoi, että Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa (<span class="note">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>) on tulkittava siten, että kun kyse on toisiinsa suoraan liittyvistä lennoista, lentojen näissä säännöksissä tarkoitettu täytäntöönpanopaikka on toisen lennon saapumispaikka. Unionin tuomioistuin päätyi tähän tilanteessa, jossa kaksi eri lentoliikenteen harjoittajaa kuljetti matkustajat kahdella toisiinsa suoraan liittyvällä lennolla ja jossa asetukseen N:o 261/2004 perustuva korvauskanne näiden toisiinsa suoraan liittyvien lentojen pitkäaikaisesta viivästymisestä perustui häiriöön, joka ilmeni mainituista lennoista ensimmäisellä, jonka suoritti lentoliikenteen harjoittaja, joka ei ollut asianomaisten matkustajien sopimuspuoli (Air Nostrum). (<span class="note">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin huomautti, että vaikka tuomiossa Rehder käytetty käsite ”täytäntöönpanopaikka” viittasi suoraan lentoon, jonka suorittaa asianomaisen matkustajan sopimuskumppani, se päti mutatis mutandis myös tuomiossa flightright ym. kyseessä olleiden kaltaisissa tapauksissa, joissa yhtäältä oli kyse pelkästään liittymälennosta ja joissa toisaalta kyseisestä lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja ei ollut tehnyt sopimusta suoraan asianomaisten matkustajien kanssa. (<span class="note">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otettiin huomioon, että toisen lennon saapumispaikalla oli riittävän läheinen yhteys riita-asian tosiseikastoon ja että sillä varmistettiin siten Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan erityisten toimivaltasääntöjen edellyttämä läheinen liittymä lentokuljetussopimuksen ja toimivaltaisen tuomioistuimen välillä, se täytti läheisyyttä koskevan tavoitteen. (<span class="note">
<a id="c-29" href="#t-29">29</a>
</span>) Tämä ratkaisu oli myös samojen sääntöjen taustalla olevan ennakoitavuusperiaatteen mukainen, koska niin kantaja kuin vastaajakin voivat sen ansiosta määrittää kyseisen lentokuljetussopimuksen mukaisen toisen lennon saapumispaikan tuomioistuimen tuomioistuimeksi, jossa kanne voidaan nostaa. (<span class="note">
<a id="c-30" href="#t-30">30</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteenveto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteenvetona voidaan todeta, että silloin kun kyse on ollut lennon viivästymisen ja tämäntyyppisen kuljetussopimuksen rikkomisen perusteella maksettavista korvauksista, unionin tuomioistuin on katsonut, että sekä lähtöpaikka että lopullinen määräpaikka ovat sopimuksen mukaan yhtä merkityksellisiä ja että ne näin ollen muodostavat riittävän alueellisen liittymän näiden paikkojen ja sopimukseen perustuvan kanteen välille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän vuoksi unionin tuomioistuin pitää näitä molempia paikkoja sellaisina Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuina ”velvoitteen täytäntöönpanopaikkoina”, jotka muodostavat riittävän läheisen liittymän vahingonkorvausvelvoitteen kaltaisia sopimusvelvoitteita koskevan riita-asian tosiseikastoon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin perustelee tätä kantaa muilla erityistä toimivaltaa koskevassa vakiintuneessa oikeuskäytännössä vahvistetuilla periaatteilla eli ennakoitavuutta ja riskien arviointia koskevilla periaatteilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden kahden pääasiallisen täytäntöönpanopaikan lisäksi unionin tuomioistuin on yksilöinyt vielä yhden paikan, jolla silläkin saattaa olla merkitystä kuljetussopimuksen täyttämisen kannalta. Tämä on paikka, mihin kahdesta lennosta muodostuvan matkan ensimmäinen osa päättyy. Unionin tuomioistuimen tuomiossa flightright ym. tekemän ratkaisun perusteella kyseinen paikka ei kuitenkaan täytä läheisyysedellytystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sovellettavuus yhdistettyyn tavarankuljetukseen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni näitä seikkoja voidaan soveltaa käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan yhdistetyn tavarankuljetuksen tilanteessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsillä oleva tilanne eroaa lentoliikenneasioissa kyseessä olevasta tilanteesta kuljetuksen kohteen ja kuljetusvälineen osalta. Käsittelen näitä eroja peräjälkeen ja selitän, miksi tuomiosta Rehder ja tuomiosta flightright ym. ilmeneviä periaatteita voidaan tästä huolimatta mielestäni soveltaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tavarat versus matkustajat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se seikka, että käsiteltävässä asiassa kuljetettiin tavaroita, ei muuta tilannetta merkityksellisellä tavalla lähtöpaikan osalta. Tällä paikalla on sopimuksen täytäntöönpanon kannalta katsoen edelleen merkitystä, ja se on riittävän läheinen myös verrattuna paikkoihin, joiden kautta tavarat kuljetettiin kuorma-autolla ja laivalla Suomesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisöjen tuomioistuin totesi tuomiossa Rehder, että kun matkustaja nousee lentokoneeseen, matkustajakuljetussopimuksen mukaisia olennaisia palveluja ovat ”lähtöselvitys sekä matkustajien koneeseen nousu ja vastaanottaminen lentokoneessa kyseisessä kuljetussopimuksessa sovitussa lähtöpaikassa, koneen lähteminen aikataulun mukaisessa ajassa, matkustajien ja heidän matkatavaroidensa kuljettaminen lähtöpaikasta saapumispaikkaan ja matkustajista huolehtiminen lennon aikana”. Näiden seikkojen vuoksi lentokoneen mahdollisten välilaskupaikkojen ei katsottu olevan sellaisia paikkoja, missä tuomioistuimilla voisi olla toimivalta, koska niillä ei ollut ”riittävää yhteyttä [asianomaisesta] sopimuksesta seuraavien palvelujen olennaiseen osaan”. (<span class="note">
<a id="c-31" href="#t-31">31</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska tavaroiden lähettämiseen tarvitaan ihminen, olipa tämä sitten lähettäjä tai joku sen edustajista, tilanne lähtöpaikalla on aivan yhtä ratkaiseva tavaroiden onnistuneen toimituksen kannalta katsoen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän vuoksi henkilöiden lentokuljetuksia koskevilla ratkaisuilla on merkitystä käsiteltävässä asiassa. Tavarankuljetuksissa lähettäjällä on intressi siihen, että tavarat saapuvat ajoissa ja katoamatta tai vahingoittumatta määräpaikkaan. Tämän takia lähettäjän on toteutettava lähtöpaikalla varotoimia eli sen on luovutettava tavarat oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sekä pakattava, paketoitava ja kiinnitettävä ne asianmukaisella tavalla siten, ettei niille kuljetuksen aikana aiheudu vahinkoa. Toisen sopimuspuolen, rahdinkuljettajan, on lisäksi lähetyspaikalla suoritettava huomattava osa sovitusta palvelusta ottamalla tavarat vastaan ja varastoimalla ne asianmukaisesti sekä suojelemalla niitä vahingoilta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että vaikka CMR:llä ei ole merkitystä pääasiassa, kannattaa huomata, että – kuten Sveitsin hallitus ja komissio ovat väittäneet – siinäkin käytetään perusteena tavarankuljetuksen ja valtion, jonka tuomioistuimet voivat olla toimivaltaisia, välistä riittävän läheistä liittymää. Sekä lähtöpaikka että määräpaikka voivat CMR:n 31 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaan olla sellaisia itsenäisen liittymän muodostavia tekijöitä, (<span class="note">
<a id="c-32" href="#t-32">32</a>
</span>) joihin kansainvälinen toimivalta voi perustua. Tähän rinnastettavissa oleva toimivaltasääntö voidaan löytää tavaran merikuljetusta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 21 artiklan 1 kappaleen c kohdasta. (<span class="note">
<a id="c-33" href="#t-33">33</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rooma I ‑asetuksella, johon ALS on vedonnut, ei ole välitöntä merkitystä ennakkoratkaisukysymyksen kannalta katsoen, koska se koskee lainvalintaa. Kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt perustuvat kuitenkin nekin läheiseen liittymään. Rooma I ‑asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa, jossa määritellään tavarankuljetussopimuksiin sovellettava laki, käytetään rahdinkuljettajan asuinpaikan, ”vastaanottamispaikan” ja ”toimituspaikan” sekä lähettäjän asuinpaikan yhdistelmää. Tämän voidaan katsoa vahvistavan näkemystä, jonka mukaan kaikki nämä paikat ovat merkityksellisiä päätettäessä, onko tavarankuljetuksiin liittyvissä asioissa olemassa läheinen liittymä, ja yksi näistä paikoista on lähetyspaikka (”vastaanottamispaikka”).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdistetty maantie/merikuljetus versus ilmakuljetus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin käsitteli tuomiossa flightright ym. yhdistetylle kuljetukselle tyypillistä piirrettä eli sitä, että tavaroiden kuljetus muodostuu useista erillisistä osuuksista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällaisista erillisistä osuuksista oli kyse tuomiossa flightright ym., jossa unionin tuomioistuin vahvisti, ettei matkan tällainen luonne muuttanut lähtö- ja saapumispaikan olennaisen tärkeää asemaa, vaikka tuomiossa flightright ym., aivan kuten nyt käsiteltävänä olevassa asiassakin, kuljettaja käytti aliurakoitsijoita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sekä yhdistettyjen tavarakuljetusten että toisiinsa suoraan liittyvien lentojen osalta ne kaksi paikkaa, joissa palvelut pääasiallisesti suoritetaan, ovat keskenään sidoksissa, ilmakuljetuksissa tarkastuskortin ja yhdistetyissä kuljetuksissa lähettäjän ja rahdinkuljettajan välisen sopimuksen välityksellä. Tällaisen sopimuksen tarkoitus, jona on tietyn tavaran siirtäminen määrätystä paikasta toiseen määrättyyn paikkaan eli sen kuljettaminen pisteestä A pisteeseen B, tekee näistä kahdesta paikasta saman spektrin kaksi päätepistettä, vaikka ne voivat olla etäällä toisistaan ja niiden välillä voi kulua aikaa. Sopimuksen tarkoituksena on pelkästään kattaa tämä etäisyys. Molemmat näistä paikoista – lähtöpaikka ja saapumispaikka – ovat tavarankuljetussopimuksen kannalta perustavanlaatuisia ja muodostavat vain yhdessä sen olennaiset ja sille ominaiset osat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt esillä olevassa tilanteessa, jossa tavaroiden kuljetuksessa käytettyjä välineitä vaihdettiin matkan varrella ja etenkin satamissa, se seikka, että kuljetus muodostui useista erilaisista osuuksista, on sekin yksi tällaisen kuljetuksen vääjäämättömistä ominaispiirteistä. Katson kuitenkin, ettei sekään seikka, että kyseessä olevan murskaimen kaltaiset raskaat ja kookkaat tavarat on tarpeen purkaa lastista ja siirtää maalla omalla konevoimalla tällaiseen menettelyyn läheisesti liittyvine katoamis- tai vahingoittumisvaaroineen (mahdollinen varkaus mukaan luettuna), muuta tilannetta siten, että uudelleenlastaus- tai jälleenlaivauspaikalle annettaisiin yhtä suuri merkitys kuin lähetyspaikalle. Tämän takia se, että lähetyspaikka ja määräpaikka ovat kaksi velvoitteen täytäntöönpanopaikkaa, ei kasvata käytettävissä olevien foorumien määrää niin, että olisi syytä pelätä forum shoppingia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleinen käytäntö on lisäksi, ettei uudelleenlastaus- tai jälleenlaivauspaikkaa mainita pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa sopimuksissa. (<span class="note">
<a id="c-34" href="#t-34">34</a>
</span>) Unionin tuomioistuimen tuomiossa Rehder ja tuomiossa flightright ym. korostama ennakoitavuus ja pakottava tarve rajoittaa forum shoppingia tarkoittavat sitä, että jälleenlastauspaikat eivät kuulu Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun ”velvoitteen täytäntöönpanopaikan” käsitteen alaan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan velvoitteen täytäntöönpanopaikka on niin pitkälti kuin mahdollista johdettava itse sopimuksen määräyksistä. (<span class="note">
<a id="c-35" href="#t-35">35</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se tärkeä asema, joka sopimuksella on toimivaltaista tuomioistuinta määritettäessä, tarkoittaa myös sitä, että se seikka, että murskain hävisi Yhdistyneessä kuningaskunnassa eikä Suomessa, on vähemmän merkityksellinen. Sinä ajankohtana, jona osapuolet tekivät kyseisen sopimuksen, ei ollut ennakoitavissa, missä sopimuksen täytäntöönpano-ongelmia saattaisi esiintyä. Vaikka näytön esittämisen helppous on sekin yksi Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan tavoitteista, se on kuitenkin vähemmän tärkeä kuin ennakoitavuus, joka on yksi kyseisen asetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien yhteisten sääntöjen kulmakivistä. (<span class="note">
<a id="c-36" href="#t-36">36</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätelmä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän vuoksi omaksun kannan, jonka mukaan tässä vertailtujen tilanteiden – yhtäältä matkustajien lentokuljetuksen ja toisaalta yhdistetyn tavarakuljetuksen – väliset erot eivät ole niin merkittäviä, että niillä voitaisiin pääasian oikeudenkäynnissä oikeuttaa tuomiossa Rehder ja tuomiossa flightright ym. sovelletusta lähestymistavasta poikkeava lähestymistapa. Unionin tuomioistuimen mukaan ”palvelujen pääasiallisten suorituspaikkojen” tuomioistuimilla on toimivalta, (<span class="note">
<a id="c-37" href="#t-37">37</a>
</span>) koska niillä on riittävän läheinen liittymä riita-asian tosiseikastoon. (<span class="note">
<a id="c-38" href="#t-38">38</a>
</span>) Maanteitse ja aluksilla tapahtuvien kuljetusten osalta tämä läheinen liittymä vahvistetaan muissa oikeudellisissa järjestelyissä kuten CMR:ssä ja Hampurin säännöissä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lähetyspaikka ja määräpaikka ovat siis molemmat Bryssel I ‑asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuja pääasiallisia täytäntöönpanopaikkoja, kun taas yleisesti kuormauspaikat eivät tällaisia ole.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa korkeimman oikeuden esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-97" title="page-16">
      Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu palvelun suorittamispaikka tai siinä tarkoitetut palvelun suorittamispaikat käsittävät lähetyspaikan silloin, kun kyse on jäsenvaltioiden välistä tavarankuljetusta koskevasta sopimuksesta ja kun kuljetus muodostuu useista osuuksista, joissa käytetään eri kuljetusmuotoja.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>)Alkuperäinen kieli: englanti.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>)Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu asetus (EYVL 2001, L 12, s. 1). Tämä asetus kumottiin tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1215/2012 (EUVL 2012, L 351, s. 1), jota sovelletaan 10.1.2015 lukien.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>)Tuomio 9.7.2009, Rehder (C204/08, EU:C:2009:439).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>)Tuomio 7.3.2018, flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2018:160).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>)Kotipaikka on ilmoitettu vastapuolen unionin tuomioistuimelle jättämissä kirjelmissä.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>)ALS totesi lausumissaan, että tällöin käytettiin Finnlines-varustamoyhtiön Birka Exporter nimistä laivaa.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>)Näin ALS kirjallisissa huomautuksissaan.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>)Sellaisena kuin se on allekirjoitettuna Genevessä 19.5.1956, Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma 1961, nro 5742, s. 190. Virallinen lyhenne ”CMR” perustuu yleissopimuksen ranskankieliseen nimeen (”Convention relative au contrat de transport international de marchandises par route”).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>)Tuomio 11.3.2010, Wood Floor Solutions Andreas Domberger (C19/09, EU:C:2010:137, 42 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>)Tuomio 27.10.1998, Réunion européenne ym. (C51/97, EU:C:1998:509, 35 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>)Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 17.6.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) (EUVL 2008, L 177, s. 6).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>)Tuomio 4.9.2014, Nickel &amp; Goeldner Spedition (C157/13, EU:C:2014:2145).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>)Tuomio 3.5.2007, Color Drack (C386/05, EU:C:2007:262).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>)Tuomio 4.9.2014, Nickel &amp; Goeldner Spedition (C157/13, EU:C:2014:2145, 36 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>)Ks. edellä 13 ja 14 kohta.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>)Kursivointi tässä.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>)Tuomio 3.5.2007, Color Drack (C386/05, EU:C:2007:262, 42 kohta). Asiassa oli kyse irtaimen kauppasopimuksesta, jonka perusteella vastaaja, joka oli Saksaan sijoittautunut yhtiö, otti toimittaakseen tavaroita useille kantajan Itävallassa sijainneille jälleenmyyjille. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että olemassa voi olla useita toimituspaikkakuntia.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>)Tuomio 30.11.1976, Bier v. Mines de Potasse d’Alsace (21/76, EU:C:1976:166, 24 ja 25 kohta) ja tuomio 27.10.1998, Réunion européenne ym. (C51/97, EU:C:1998:509, 28 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>)Tuomio 27.10.1998, Réunion européenne ym. (C51/97, EU:C:1998:509, 26 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>)Yhteisöjen tuomioistuin antoi ratkaisun Brysselin yleissopimuksen perusteella; yleissopimus on Bryssel I asetuksen edeltäjä, ja asetusta on tulkittava yleissopimuksen mukaisesti, ks. Bryssel I asetuksen johdanto-osan 19 perustelukappale ja esim. tuomio 4.5.2010, TNT Express Nederland (C533/08, EU:C:2010:243, 36 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>)Tuomio 9.7.2009, Rehder (C204/08, EU:C:2009:439).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>)Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2004, L 46, s. 1).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>)Tuomio 9.7.2009, Rehder (C204/08, EU:C:2009:439, 40 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>)Tuomio 9.7.2009, Rehder (C204/08, EU:C:2009:439, 42 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>)Tuomio 7.3.2018, flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2018:160).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>)Koska tuomiossa flightright ym. oli kyse kolmesta eri ajankohtina vireille pannusta asiasta, unionin tuomioistuimen oli tulkittava sekä Bryssel I asetuksen 5 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa että sen seuraajaa, asetuksen N:o 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa, jonka sanamuoto on sama.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>)Tuomio 7.3.2018, flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2018:160, 56 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>)Tuomio 7.3.2018, flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2018:160, 69 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-29" href="#c-29">29</a>
</span>)Tuomio 7.3.2018, flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2018:160, 74 kohta). Katso vastaavasti myös tuomio 9.7.2009, Rehder (C204/08, EU:C:2009:439, 44 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-30" href="#c-30">30</a>
</span>)Tuomio 7.3.2018, flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2018:160, 75 kohta). Katso vastaavasti myös tuomio 9.7.2009, Rehder (C204/08, EU:C:2009:439, 45 kohta) ja tuomio 4.9.2014, Nickel &amp; Goeldner Spedition (C157/13, EU:C:2014:2145, 41 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-31" href="#c-31">31</a>
</span>)Tuomio 9.7.2009, Rehder (C204/08, EU:C:2009:439, 40 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-32" href="#c-32">32</a>
</span>)CMR:n 31 artiklan 1 kappaleessa määrätään seuraavaa: ”Tämän yleissopimuksen määräysten alaista kuljetusta koskeva kanne voidaan panna vireille – – sen valtion tuomioistuimessa, jonka alueella: – – b) paikkakunta, missä tavara otettiin kuljetettavaksi tai missä kuljetuksen määräpaikka on – –”.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-33" href="#c-33">33</a>
</span>)Yleissopimus allekirjoitettiin Hampurissa 31.3.1978 (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma 1992, nro 29215, s. 3). Se tunnetaan yleisesti Hampurin sääntöinä. Kyseisen yleissopimuksen 21 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että kantaja voi panna vireille mainittuun yleissopimukseen perustuvaa tavarankuljetusta koskevan riita-asian valintansa mukaan tuomioistuimessa, joka sijaintivaltionsa lain mukaan on toimivaltainen ja jonka tuomiopiiriin joko lastaussatama tai purkusatama kuuluu.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-34" href="#c-34">34</a>
</span>)Sveitsin hallitus totesi lausumissaan, että tämä oli yleinen käytäntö. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole esittänyt kyseisen tavarankuljetussopimuksen sisällön yksityiskohtia eikä se ole toimittanut sopimusta unionin tuomioistuimelle. ALS totesi lausumissaan, että sen päävelvoite oli toteuttaa tarvittavat logistiset toimenpiteen murskaimen siirtämiseksi Porista Sheffieldiin. ALS on myös lausumissaan maininnut, että Metso ja ALS olivat vuosina 2004–2011 tehneet 418 Metson koneita koskenutta kuljetussopimusta.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-35" href="#c-35">35</a>
</span>)Ks. tuomio 11.3.2010, Wood Floor Solutions Andreas Domberger (C19/09, EU:C:2010:137, 38 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-36" href="#c-36">36</a>
</span>)Ks. julkisasiamies Bobekin ratkaisuehdotus flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2017:787, 81 kohta).</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-37" href="#c-37">37</a>
</span>)Kursivointi tässä.</p>
<p class="note">(<span class="note">
<a id="t-38" href="#c-38">38</a>
</span>)Ks. tuomio 7.3.2018, flightright ym. (C274/16, C447/16 ja C448/16, EU:C:2018:160, 73 kohta).</p>
</body>
</html>
