C-2/69C-3/6961969J00020031.000139914057CJTUOMIO 1.7.1969 – YHDISTETYT ASIAT 2/69 JA 3/69SOCIAAL FONDS DIAMANTARBEIDERS v. BRACHFELD JA CHOUGOL<TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT></P><P><DATE ISO="19690701">1 päivänä heinäkuuta 1969</DATE><NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: hollanti.</P></NOTE></P></TI>

Yhdistetyissä asioissa 2/69 ja 3/69,

jonka Vrederechter Antwerpen (toinen kantoni) on saattanut ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Sociaal Fonds voor de Diamantarbeiders, Antwerpen,

vastaan

SA Ch. Brachfeld & Sons, Antwerpen,

(asia 2/69)

ja

Sociaal Fonds voor de Diamantarbeiders, Antwerpen,

vastaan

Chougol Diamond Co, Antwerpen,

(asia 3/69)

ennakkoratkaisun perustamissopimuksen 9, 12, 13, 18, 37 ja 95 artiklan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti R. Lecourt, jaostojen puheenjohtajat A. Trabucchi (esittelevä tuomari) ja J. Mertens de Wilmars, tuomarit A. M. Donner, W. Strauß, R. Monaco ja P. Pescatore,

julkisasiamies: J. Gand,

kirjaaja: A. Van Houtte,

on antanut seuraavan

<TI><P>tuomion</P></TI>1Vrederechter Antwerpen (toinen kantoni) on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 24.12.1968 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 16.1.1969, ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla useita ennakkoratkaisukysymyksiä ETY:n perustamissopimuksen 9, 12, 13, 18 ja 95 artiklan tulkinnasta.2Kysymystä 5 c lukuunottamatta näillä kysymyksillä pyritään pääasiallisesti täsmentämään ETY:n perustamissopimuksen 9 ja 12 artiklassa tarkoitettua vaikutukseltaan tullia vastaavan maksun käsitettä ja sitä koskevan kiellon merkitystä.3Sama tavoite on 18, 37 ja 95 artiklaan tehdyillä viittauksilla, joiden avulla niitä voidaan verrata 9 ja 12 artiklaan sekä todeta niiden erot.4Kysymyksiä on siten tarkasteltava kokonaisuutena.5Perustamissopimuksen 9 artiklan mukaan yhteisön perustana on tulliliitto, joka perustuu siihen, että tullit ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiellettyjä jäsenvaltioiden välillä ja että toteutetaan yhteinen tullitariffi suhteessa kolmansiin maihin.6Perustamissopimuksen 12 artiklan mukaan uusien vienti-tai tuontitullien taikka vaikutukseltaan vastaavien maksujen käyttöönotto on kielletty.7Edellä mainittujen artiklojen sijainti yhteisön perustaa käsittelevän osan alussa, 9 artiklan sijainti aivan tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan osaston alussa sekä 12 artiklan sijainti tullien poistamiselle omistetun jakson alussa, ovat riittävä osoitus niihin sisältyvien kieltojen olennaisesta merkityksestä.8Kyseiset kiellot ovat niin tärkeitä, että perustamissopimuksessa pyritään sulkemaan pois kaikki niiden täytäntöönpanoon mahdolliset liittyvät puutteet sen estämiseksi, että kieltoja kierrettäisiin erilaisilla tulli- tai verotustoimenpiteillä.9Tämän vuoksi 17 artiklassa täsmennetään, että 9 artiklassa määrätyt kiellot koskevat myös fiskaalisia tulleja.10Perustamissopimuksen 95 artiklassa, jonka paikka on sekä yhteisön politiikalle omistetussa osassa että veroja ja maksuja koskevia määräyksiä käsittelevässä luvussa, pyritään kiellolla, joka koskee korkeampien sisäisten maksujen määräämistä tuontitavaroille kuin kotimaisille tuotteille, estämään kieltojen sellaiset väärinkäytökset, jotka voidaan tehdä mahdollisiksi verotustoimenpiteillä.11Perustamissopimuksen tulleja koskevassa kiellossa ei tehdä eroa tavaroiden välillä sen mukaan, kilpailevatko ne tuojamaan tuotteiden kanssa vai eivät.12Tulliesteiden poistamisella ei pyritä yksinomaan niiden tarjoaman suojan poistamiseen, vaan perustamissopimuksessa pyritään päin vastoin antamaan tullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen poistamista koskevalle säännölle yleinen merkitys ja vaikutus tavaroiden vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi.13Kyseisestä järjestelmästä kokonaisuudessaan ja jäsenvaltioiden välillä liikkuviin tavaroihin sovellettavia tulleja koskevan kiellon yleisestä ja ehdottomasta luonteesta seuraa, että tullit kielletään riippumatta tavoitteesta, jonka vuoksi ne on määrätty, tai niistä saatujen tulojen käyttötarkoituksesta.14Kyseinen kielto perustuu siihen, että pienikin valtion rajojen ylityksen perusteella määrättävä taloudellinen rasitus on este tavaroiden liikkuvuudelle.15Ulottamalla tulleja koskeva kielto vaikutukseltaan vastaaviin maksuihin pyritään näiden tullien kaupalle muodostamia esteitä koskevaa kieltoa täydentämään lisäämällä sen tehokkuutta.16Näiden kahden toisiaan täydentävän käsitteen käytöllä pyritään siten välttämään taloudellisten rasitusten määrääminen jäsenvaltioiden välisessä kaupassa sen perusteella, että yhteisön sisällä liikkuvat tavarat ylittävät valtion rajan.17Sen toteamiseksi, vastaako maksu vaikutukseltaan tullia, on vaikutusta tarkasteltava ottaen huomioon tavoitteet, jotka perustamissopimuksen osissa, osastoissa ja luvuissa, joihin 9 ja 12 artikla kuuluvat, asetetaan erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden suhteen.18Kotimaisille tai ulkomaisille tavaroille yksipuolisesti asetettu vero tai maksu, jonka perusteena on valtion rajan ylittäminen, on perustamissopimuksen 9 ja 12 artiklassa tarkoitettu vaikutukseltaan vastaava maksu, jos se ei ole varsinainen tulli; asia on näin riippumatta veron tai maksun määrän vähäisyydestä, nimikkeestä ja kantamistavasta, vaikka sitä ei kanneta valtion hyväksi, vaikka sillä ei ole mitään syrjivää tai suojaavaa vaikutusta ja vaikka tuote, josta maksu kannetaan, ei kilpaile kotimaisten tuotteiden kanssa.19Kaikista edellä mainituista määräyksistä ja niiden suhteesta perustamissopimuksen muihin määräyksiin seuraa, että uusia tulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja koskeva kielto, joka liittyy tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteeseen, on olennainen sääntö, josta ei sallita poikkeuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen muiden määräysten soveltamista.20Tässä suhteessa 95 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen määräyksistä seuraa, että vaikutukseltaan vastaavan maksun käsitteeseen eivät kuulu maksut, jotka valtion sisällä määrätään samoin edellytyksin samanlaisille tai verrattavissa oleville kotimaisille tuotteille tai jotka, jos tällaisia tuotteita ei ole, joka tapauksessa kuuluvat yleisten sisäisten maksujen järjestelmään, tai joilla pyritään tasoittamaan tällaiset sisäiset maksut perustamissopimuksessa määrätyissä rajoissa.21Vaikka ei ole mahdotonta, että tietty tosiasiallisesti suoritettu palvelu voidaan tietyin edellytyksin maksaa kyseiseen palveluun suhteutetulla vastasuorituksella, tämä voi koskea ainoastaan yksittäisiä tapauksia, jotka eivät saa johtaa perustamissopimuksen 9 ja 12 artiklan määräysten kiertämiseen.22Perustamissopimuksen määräyksissä, joihin edellä tarkoitetut kiellot sisältyvät, asetetaan jäsenvaltioille täsmälliset ja selkeästi määritellyt velvoitteet, joiden täytäntöön panemiseksi ei tarvita yhteisön tai kansallisten viranomaisten muita toimenpiteitä.23Näin ollen kyseisissä määräyksissä perustetaan yksityisille oikeussubjekteille välittömiä oikeuksia.24Perustamissopimuksessa ei tehdä mitään eroa eri jäsenvaltioiden kansalaisten välillä, kun siinä kielletään kaikki uudet taloudelliset rasitukset, joita sovelletaan yhteisössä liikkuvien tavaroiden rajan ylityksen yhteydessä.25Itse asiassa perustamissopimuksessa kielletään kaikki jäsenvaltioiden väliseen tuontiin ja vientiin liittyvät taloudelliset rasitukset, riippumatta niiden taloudellisten toimijoiden kansallisuudesta, joille tällaisilla toimenpiteillä aiheutetaan haittaa.26Edellä mainittuja määräyksiä sovellettaessa ei siten ole perusteltua tehdä eroa sen mukaan, aiheutuuko toimenpiteistä haittaa tietyille jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille, kaikille yhteisön kansalaisille vai yksinomaan toimenpiteet toteuttaneen jäsenvaltion kansalaisille.27Vrederechter Antwerpenin (toinen kantoni) esittämässä kysymyksessä 5 c pyydetään ratkaisemaan, onko kaikista vieraista valtioista tulevalle tuonnille määrättävä uusi maksu aina kielletty yhteensoveltumattomana perustamissopimuksen kanssa sillä perusteella, että se on este yhteisen tullitariffin toteuttamiselle.28Kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan osalta perustamissopimukseen ei sisälly nimenomaisia määräyksiä, jotka vastaisivat niitä määräyksiä, joilla kielletään vaikutukseltaan tulleja vastaavat maksut jäsenvaltioiden keskinäisessä kaupassa.29Sellaiset taloudelliset rasitukset, jotka eivät olleet varsinaisia tulleja ja joita jäsenvaltiot sovelsivat suoraan kolmansista maista alueelleen tulevien tuotteiden tuonnissa ennen yhteisen tullitariffin käyttöönottoa, eivät estäneet kunkin jäsenvaltion tullitariffin yhdenmukaistamista yhteisen tullitariffin tullien kanssa.30On totta, että edellä mainitut toimenpiteet, jotka jäsenvaltio yksipuolisesti toteuttaa tai pitää voimassa, voivat olla esteenä tavoitteille, joihin pyritään yhteisen tullitariffin yhdenmukaisella soveltamisella kaikissa jäsenvaltioissa suhteessa kolmansiin maihin, erityisesti jos jäsenvaltiossa vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate ei riitä korjaamaan näiden kansallisten toimenpiteiden vaikutuksia.31Tällaisessa tapauksessa saattaa olla tarpeen selvittää, voidaanko perustamissopimuksen nojalla rajoittaa jäsenvaltioiden vapautta toteuttaa tai pitää voimassa toimenpiteitä, jotka saattavat muuttaa yhteisen tullitariffin toimivuutta.32Tällainen kysymys voi kuitenkin koskea vain yhteisen tullitariffin käyttöönoton jälkeistä aikaa.<TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI>33Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Euroopan yhteisöjen komissiolle ja Belgian kuningaskunnan hallitukselle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi.34Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe Vrederechter Antwerpenin käsittelemässä vireillä olevassa asiassa, minkä vuoksi Vrederechter Antwerpenin asiana on päättää oikeudenkäyntikuluista.

Näillä perusteilla,

ottaen huomioon oikeudenkäyntiasiakirjat,kuultuaan esittelevän tuomarin kertomuksen,kuultuaan pääasian kantajan ja vastaajien, Belgian kuningaskunnan hallituksen ja Euroopan yhteisöjen komission suulliset huomautukset,kuultuaan julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen,ottaen huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 9, 12, 13, 18, 37, 95 ja 177 artiklan,ottaen huomioon Euroopan talousyhteisön tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 20 artiklan,ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on ratkaissut Vrederechter Antwerpenin (toinen kantoni) 24.12.1968 tekemällä päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:

1)ETY:n perustamissopimuksen 9 ja 12 artiklassa tarkoitettuun vaikutukseltaan vastaavan maksun käsitteeseen kuuluvat taloudelliset rasitukset, jotka eivät ole varsinaisia tulleja ja jotka määrätään rajan ylityksen perusteella yhteisön sisällä liikkuville tavaroille, jollei niitä ole sallittu perustamissopimukseen sisältyvillä erityisillä määräyksillä.2)Perustamissopimuksen mukaan taloudelliset rasitukset, jotka eivät ole varsinaisia tulleja ja joita jäsenvaltio on ennen yhteisen tullitariffin käyttöönottoa soveltanut suoraan kolmansista maista tulevien tavaroiden tuonnissa, eivät ole ristiriidassa vaatimusten kanssa, jotka koskevat kansallisten tullitariffien asteittaista mukauttamista yhteiseen ulkotullitariffiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisen tullitariffin tavoitteita varten mahdollisesti määrättäviä rajoituksia.

Lecourt

Trabucchi

Mertens de Wilmars

Donner

Strauß

Monaco

Pescatore

Julistettiin Luxemburgissa 1 päivänä heinäkuuta 1969.

A. Van Houtte

kirjaaja

R. Lecourt

presidentti