European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2026/1203

9.6.2026

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2026/1203,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2026,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa laajennettuna merellä sijaitseviin laitoksiin suuntautuvaan tuontiin, Marokon kuningaskunnasta lähetettyyn tuontiin riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Marokon kuningaskunta, sekä Turkista lähetettyyn tuontiin riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492 (2) käyttöön polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Egyptin arabitasavallasta, jäljempänä ’Egypti’, peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 (3) käyttöön lopulliset tasoitustullit lasikuitukankaiden tuonnissa ja muutti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492 käyttöön otettujen polkumyyntitullien tasoa.

(3)

Komissio laajensi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/806 (4) polkumyynti- ja tasoitustullit koskemaan Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevia lasikuitukankaita, jotka on tuotu tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai jäsenvaltion Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’UNCLOS-sopimus’, mukaisesti ilmoittamalla talousvyöhykkeellä.

(4)

Ensimmäisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen komissio laajensi komission täytäntöönpanoasetuksilla (EU) 2022/302 (5) ja (EU) 2022/301 (6) polkumyynti- ja tasoitustullit koskemaan Marokon kuningaskunnasta, jäljempänä ’Marokko’, lähetettyjen Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko.

(5)

Uudelleen aloitetun absorptiotutkimuksen jälkeen komissio muutti Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien tasoa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1233 (7).

(6)

Toisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen komissio laajensi komission täytäntöönpanoasetuksilla (EU) 2022/1477 (8) ja (EU) 2022/1478 (9) polkumyynti- ja tasoitustullit koskemaan Turkista lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Turkki, lukuun ottamatta tiettyjen turkkilaisten yritysten viemiä tuotteita.

(7)

Komission täytäntöönpanoasetuksilla (EU) 2023/2169 (10) ja (EU) 2023/2158 (11) lisättiin osittaisen välivaiheen tutkimuksen jälkeen yksi turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja täytäntöönpanoasetuksien (EU) 2022/1477 ja (EU) 2022/1478 poikkeusluetteloon.

(8)

Kiinalaisten yritysten osalta voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 34,0–69,0 prosenttia.

(9)

Egyptissä toimivien yritysten osalta voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 33,1 prosenttia kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(10)

Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (12) komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön, jäljempänä ’pyyntö’.

(11)

Tarkastelupyynnön esitti 3 päivänä tammikuuta 2025 Tech-Fab Europe e.V., jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, lasikuitukankaita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(12)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 3 päivänä huhtikuuta 2025 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinasta ja Egyptistä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien lasikuitukankaiden unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (13), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(13)

Komissio pani 13 päivänä kesäkuuta 2025 vireille Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun (14).

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(14)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2021 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(15)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, Kiinan ja Egyptin tiedossa oleville tuottajille, tiedossa oleville tuojille. vähittäismyyjille ja käyttäjille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(16)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.6   Vireillepanoa koskevat huomautukset

(17)

Egyptin hallitus katsoi, että tutkimusta ei olisi pitänyt panna vireille, ja väitti, että tarkastelupyynnön avoimessa versiossa oli puutteita eikä siinä esitetty riittävästi näyttöä polkumyynnistä, vahingosta tai syy-yhteydestä.

(18)

Egyptin hallitus katsoi ensinnäkin, että väite, jonka mukaan tarkastelupyyntöä tukevien tuottajien osuus unionin tuotannosta oli yli 50 prosenttia, ei ollut todennettavissa, koska tuotanto- ja myyntimäärät oli esitetty tarkastelupyynnön avoimessa versiossa ainoastaan indekseinä.

(19)

Komissio oli eri mieltä tästä väitteestä, koska se oli tehnyt edustavuutta koskevan tutkimuksen ennen vireillepanoa. Tätä varten otettiin yhteyttä kaikkiin tarkastelupyynnössä mainittuihin tai muutoin komission tiedossa ennen vireillepanoa olleisiin unionin tuottajiin, jotka otettiin huomioon laskettaessa pyynnön esittäjän edustavuutta.

(20)

Tässä yhteydessä 11 unionin tuottajaa toimitti edustavuutta koskevat vastaukset. Kaikki ilmoittivat edustavuutta koskevien vastaustensa avoimessa versiossa kannattavansa vireillepanoa. Edustavuutta koskevien vastausten avoimet versiot sisälsivät myös kunkin unionin tuottajan tuotantomääriä, jotka ilmaistiin yleensä vaihteluväleinä, mikä antoi riittävän käsityksen niiden suhteellisesta koosta.

(21)

Avoimessa asiakirja-aineistossa 27 päivänä maaliskuuta 2025 julkaistussa edustavuutta koskevassa muistiossa (15) esitettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen arvioitu unionin kokonaistuotanto näiden edustavuutta koskevien vastausten perusteella. Egyptin hallitus ei esittänyt huomautuksia tästä muistiosta. Näiden tietojen perusteella voitiin kohtuudella päätellä, että unionin tuottajilla oli asiavaltuus. Näin ollen väite hylättiin.

(22)

Toiseksi Egyptin hallitus väitti, että pyynnön esittäjän olisi pitänyt käyttää joko Egyptin kotimarkkinoiden hintoja tai kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoja normaaliarvon muodostamisen sijaan. Egyptin hallitus lisäsi, että normaaliarvo muodostettiin joka tapauksessa vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen, jäljempänä ’ADA-sopimus’, 2.2 artiklan ja 2.2.1.1 artiklan vastaisesti. Egyptin hallituksen mukaan pyynnön esittäjä tukeutui unionin tuottajien kulutuslukuihin ja julkisista lähteistä saatuihin tietoihin keskeisten kustannustekijöiden (kuten raaka-aine-, työvoima- ja sähkökustannusten) arvioimiseksi. Myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voittomarginaalit otettiin kolmansissa maissa toimivien yritysten julkisesti saatavilla olevista asiakirjoista. Egyptin hallitus katsoi, että sen sijaan olisi pitänyt käyttää egyptiläisten tuottajien todellisia kustannuksia, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(23)

Egyptin hallitus mainitsi lisäksi, että pyynnön esittäjä käytti puutteellisia tietoja vientihinnoista, mikä johti laskennallisen normaaliarvon ja vientihintojen epätasapuoliseen vertailuun. Egyptin hallitus vastusti sitä, että pyynnön esittäjä käytti useita julkisesti saatavilla olevia tietoja (kuten Eurostatia ja Global Trade Atlasia, jäljempänä ’GTA’) ja markkinatietojen hintanoteerauksia, joita oikaistiin epäasianmukaisesti, tehdäkseen useita laskelmia polkumyyntimarginaaleista. Egyptin hallituksen mielestä pyynnön esittäjä yliarvioi tämän seurauksena polkumyyntimarginaalit tarkastelupyynnössään.

(24)

Komissio korosti aluksi, että perusasetuksen 11 artiklan mukaisesta oikeudellisesta vaatimuksesta, jonka mukaan tarkastelupyynnössä on esitettävä riittävä näyttö tutkimuksen vireille panemiseksi, käy selvästi ilmi, että tarkastelupyynnössä esitettävien tietojen ei tarvitse määrältään ja laadultaan vastata niitä tietoja, joiden perusteella komissio tekee päätelmänsä tutkimuksen lopussa. Tarkastelupyynnössä on esitettävä polkumyynnin ja vahingon jatkumisen todennäköisyydestä riittävä näyttö, jonka voidaan kohtuudella katsoa olevan pyynnön esittäjän käytettävissä.

(25)

Käsillä olevassa tapauksessa komissio totesi pyynnön esittäjän esittämää näyttöä tarkasteltuaan, että tarkastelupyyntö sisälsi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävät todisteet polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä ja väitetyn polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja väitetyn vahingon välisestä syy-yhteydestä menettelyn aloittamiseksi.

(26)

Kiinassa ja Egyptissä toimivien lasikuitukankaiden vientiä harjoittavien tuottajien myyntihintojen, tuotantokustannusten, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton osalta komissio huomautti, että pyynnön esittäjä on itse asiassa täyttänyt tarkalleen tarkastelupyyntövaiheessa edellytetyt näyttövaatimukset. Tarkat tiedot eivät ole pyynnön esittäjän saatavilla. Sen vuoksi oli tarpeen arvioida polkumyyntimarginaalit laskennallisen normaaliarvon perusteella. Pyynnön esittäjä käytti sen laskemisessa useita todennettavissa olevia ja julkisesti saatavilla olevia kansainvälisiä vertailuarvoja osoittaakseen, että polkumyyntiä esiintyy useissa skenaarioissa.

(27)

Sama koskee pyynnön esittäjän vientihinnan määrittämiseen käyttämiä kansainvälisen kaupan tilastoja, koska ne ovat luotettavimpia vientihintoja koskevien tietojen lähteitä ja komission mielestä niitä oikaistiin asianmukaisesti sen varmistamiseksi, että myyntihintojen vertaaminen normaaliarvoon tapahtuu oikein. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(28)

Kolmanneksi Egyptin hallitus väitti, että polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä ei ollut riittävästi näyttöä tarkastelun aloittamiseksi. Tarkastelupyyntö osoitti, että Egyptin unioniin suuntautuvan viennin markkinaosuus oli pieni ja tuotteiden vientihinnat nousivat tarkastelujaksolla. Egyptin hallitus väitti lisäksi, että näyttö saalistushinnoittelusta ja polkumyynnistä puuttui eikä näyttöä ollut siitäkään, että Egyptin vienti kasvaisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Egyptin hallitus korosti myös, että aiemmat polkumyyntikäytännöt eivät ole peruste toimenpiteiden jatkamiselle.

(29)

Komissio oli eri mieltä myös väitteestä, jonka mukaan polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä ei ollut riittävästi näyttöä. On virheellinen väite, että aiempien polkumyyntikäytäntöjen olisi katsottu täyttäneen näytön riittävyyttä koskevat vaatimukset. Kuten edellä johdanto-osan 24 ja 25 kappaleessa selitetään, pyynnön esittäjä täytti vireillepanoa koskevat oikeudelliset vaatimukset ja käytti useita julkisesti saatavilla olevia vertailuarvoja osoittaakseen polkumyynnin jatkuvan. Komissio katsoi, että tarkastelupyynnössä esitetty näyttö, joka osoittaa polkumyynnin jatkuvan, oli kohtuudella pyynnön esittäjän saatavilla ja riittävä peruste tutkimuksen vireillepanolle. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(30)

Neljänneksi Egyptin hallitus väitti, että pyynnön taustalla oli protektionismi eikä väitetyn polkumyynnin ja vahingon poistaminen. Egyptin hallitus ei kuitenkaan toimittanut näyttöä väitteensä tueksi. Lisäksi syy ei kuulu asiaankuuluviin oikeudellisiin kriteereihin. Komissio totesi, että pyyntöön sisältyi riittävä alustava näyttö polkumyynnistä ja vahingosta sekä polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä. Tästä syystä väite hylättiin.

(31)

Viidenneksi Egyptin hallitus väitti, että pyynnön esittäjä liitti Egyptin viennin epäoikeudenmukaisesti kiertämis- ja absorptiokäytäntöihin, joita Kiinan väitetään harjoittavan.

(32)

Pyynnössä kuitenkin viitattiin nimenomaisesti asiaa koskeviin toimenpiteiden kiertämistä ja absorptiota koskeviin asetuksiin, joissa analysoitiin kiinalaisten ja egyptiläisten viejien käyttäytymistä erikseen. Lisäksi Kiinan ei katsottu soveltavan absorptiokäytäntöjä, toisin kuin Egyptin hallitus väitti. Sen sijaan egyptiläisten vientiä harjoittavien tuottajien havaittiin absorboivan tulleja, kuten täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2022/1233 todetaan (ks. 1.1 jakso). Tästä syystä väite hylättiin.

(33)

Kuudenneksi Egyptin hallitus väitti, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien julkiset lausunnot niiden strategioista vaikuttivat epäoikeudenmukaisesti Egyptin viennin arviointiin. Egyptin hallitus ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että pyynnön esittäjä olisi yhdistänyt näiden kahden maan viejien käyttäytymistä. Tästä syystä väite hylättiin.

(34)

Seitsemänneksi Egyptin hallitus väitti, että pyynnössä esitetty vahinkoanalyysi oli puutteellinen, koska siinä ei käsitelty kaikkia vahinkoindikaattoreita – erityisesti sijoitetun pääoman tuottoa, pääoman saantia ja palkkoja.

(35)

Komissio huomautti, että perusasetuksen 5 artiklassa ei edellytetä, että tarkastelupyynnössä tarkastellaan kaikkia perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa mainittuja vahinkotekijöitä, eikä myöskään sitä, että ne kaikki osoittavat heikkenemistä, jotta näyttö merkittävän vahingon esiintymisestä olisi riittävää. Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan sanamuodon mukaan tarkastelupyyntöön on sisällyttävä tietoja väitetysti polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän muutoksista, kyseisen tuonnin vaikutuksesta samankaltaisen tuotteen hintoihin unionin markkinoilla sekä tuonnin vaikutuksesta unionin tuotannonalanaan. Siinä edellytetään myös, että olennaisten (muttei välttämättä kaikkien) tekijöiden ja indikaattorien, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, kuten perusasetuksen 3 artiklan 3 ja 5 kohdassa lueteltujen tekijöiden, on osoitettava näitä seikkoja. Lisäksi pyynnössä arvioitiin kannattavuutta, joka liittyy vahvasti sijoitetun pääoman tuottoon ja pääoman saantiin. Tästä syystä väite hylättiin.

(36)

Kahdeksanneksi Egyptin hallitus väitti, että Egyptistä tuleva tuonti oli vähäistä ja pysyi tarkastelupyynnön tarkastelujaksolla vakaana eikä näin ollen voinut aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Egyptin hallitus väitti myös, että unionin tuotannonalan vaikeudet olivat rakenteellisia (esim. kilpailu tuulivoima-alalla, tuonti muista maista, markkinoiden kylläisyys ja muutokset maailmanlaajuisissa toimituksissa) ja itse aiheutettuja. Lisäksi pyyntö oli Egyptin hallituksen mukaan puutteellinen, koska siinä ei eroteltu Egyptistä tulevan tuonnin vaikutuksia muista vahinkotekijöistä.

(37)

Komissio huomautti, että pyynnössä todettiin, että Egyptistä tulevan tuonnin osuus unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli pieni. Tällainen ei ole harvinaista toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa, koska toimenpiteet voivat vaikuttaa tuontiin. Keskeinen tarkastelun kohde on tällaisissa tapauksissa toimenpiteiden kumoamisen mahdollinen vaikutus eikä tilanne tarkastelujaksolla. Muiden vahinkotekijöiden kuin Egyptistä tulevan tuonnin esiintyminen ei automaattisesti kumoa tämän tuonnin mahdollisia olennaisia vaikutuksia. Vaikka Egyptistä tulevalla tuonnilla ei olisikaan ollut vahingollista vaikutusta tarkastelujaksolla – Egyptin hallitus ei perustellut tätä väitettään – tämä ei horjuttaisi väitettä, jonka mukaan vahinko voisi toistua, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Egyptin hallitus ei myöskään toimittanut näyttöä siitä, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko olisi itse aiheutettu. Tämän vuoksi väitteet hylättiin.

(38)

Yhdeksänneksi Egyptin hallitus väitti, että tarkastelupyynnössä esitetty väite, jonka mukaan Egyptin vienti ohjattaisiin uudelleen unioniin, jos toimenpiteet poistettaisiin, oli spekulatiivinen ja perusteeton.

(39)

Tarkastelupyynnössä esitettyyn alustavaan näyttöön perustuva komission analyysi kuitenkin osoitti, että egyptiläisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla oli merkittävää kapasiteettia, jota suunnattiin pääasiassa unionin markkinoihin, ja että unionin markkinat olivat edelleen viennin kannalta houkuttelevat. Näin ollen vaikutti todennäköiseltä, että ilman toimenpiteitä Egyptistä tuleva tuonti kasvaisi. Tästä syystä väite hylättiin.

(40)

Kymmenenneksi Egyptin hallitus väitti, että pyynnössä ei ollut riittävästi näyttöä hinnan alittavuudesta ja viitehinnan alittavuudesta, koska se perustui laajoihin markkinahintavertailuihin eikä liiketoimitason tietoihin.

(41)

Yksityiskohtaiset tuotelajikohtaiset tuontihinnat eivät ole käytettävissä vireillepanovaiheessa. Nämä tiedot ovat saatavilla vasta sitten, kun otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakevastaukset on tarkastettu, olettaen, että ne toimivat yhteistyössä. On siis epärealistista odottaa, että pyynnössä tai myöhemminkään tutkimuksessa voitaisiin käyttää tuotekohtaisia hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevia laskelmia, jos yhteistyötä ei tehdä. Eurostatin keskimääräisiin tietoihin perustuvaa alustavaa näyttöä pidettiin vireillepanovaiheessa riittävänä. Tästä syystä väite hylättiin.

(42)

Lisäksi Egyptin hallitus totesi, että pyynnön esittäjä ei analysoinut eikä toimittanut näyttöä siitä, että toimenpiteiden jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

(43)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanovaiheessa ei ole oikeudellista vaatimusta tutkia unionin etua, eikä saatavilla olevassa näytössä ollut viitteitä unionin etua koskevista näkökohdista (esimerkiksi käyttäjiin tai muihin talouden toimijoihin kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista), joiden vuoksi olisi perusteltua päättää asian käsittely. Nämä seikat ovat itse tutkimuksen kohteena. Tämän vuoksi väite hylättiin.

1.7   Otanta

(44)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Unionin tuottajia koskeva otanta

(45)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Se valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän perusteella unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Otokseen valittiin kaksi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus tuotannon ja myynnin volyymistä unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 25 prosenttia. Otos oli unionin tuotannonalaa edustava. Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Otoksesta ei saatu huomautuksia.

Tuojia koskeva otanta

(46)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(47)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen.

Kiinassa ja Egyptissä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(48)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa ja Egyptissä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ja Egyptin arabitasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä.

(49)

Yksikään asianomaisen maan vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja. Sen vuoksi komissio päätti, ettei otantaa voitu soveltaa.

1.8   Kyselylomakevastaukset

(50)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen.

(51)

Komissio pyysi otokseen valittuja unionin tuottajia täyttämään kyselylomakkeet, jotka asetettiin saataville sen verkkosivustolla (16) vireillepanopäivänä.

(52)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus otokseen valituilta kahdelta unionin tuottajalta, jotka olivat Vitrulan Composites Oy ja European Owens Corning Fiberglas sprl.

(53)

Pyynnön esittäjä täytti makrotaloutta koskevan kyselylomakkeen, jolla annettiin makroindikaattorit.

1.9   Todentaminen

(54)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

—

Vitrulan Composites Oy, jäljempänä ’Vitrulan’, Mikkeli, Suomi

—

European Owens Corning Fiberglas sprl, jäljempänä ’EOCF’, Bryssel, Belgia

1.10   Myöhempi menettely

(55)

Komissio ilmoitti 16 päivänä huhtikuuta 2026 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(56)

Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia päätelmistä eikä pyytänyt kuulemista.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(57)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudotut kankaat, eivät kuitenkaan kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet eivätkä seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 61 00 , ex 7019 62 10 , ex 7019 62 90 , ex 7019 63 00 , ex 7019 64 00 , ex 7019 65 00 , ex 7019 66 00 , ex 7019 69 10 , ex 7019 69 90 ja ex 7019 90 00 (Taric-koodit 7019 61 00 81, 7019 61 00 83, 7019 61 00 84, 7019 62 10 81, 7019 62 10 83, 7019 62 10 84, 7019 62 90 81, 7019 62 90 83, 7019 62 90 84, 7019 63 00 81, 7019 63 00 83, 7019 63 00 84, 7019 64 00 81, 7019 64 00 83, 7019 64 00 84, 7019 65 00 81, 7019 65 00 83, 7019 65 00 84, 7019 66 00 81, 7019 66 00 83, 7019 66 00 84, 7019 69 10 81, 7019 69 10 83, 7019 69 10 84, 7019 69 90 81, 7019 69 90 83, 7019 69 90 84, 7019 90 00 81, 7019 90 00 83 ja 7019 90 00 84), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(58)

Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin.

(59)

Lasikuitukankailla on monia käyttötarkoituksia. Niitä käytetään esimerkiksi tuuliturbiinien lavoissa, veneiden, kuorma-autojen ja urheiluvälineiden tuotannossa sekä putkien kunnostusjärjestelmissä.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(60)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta ja Egyptistä peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

2.3   Samankaltainen tuote

(61)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja -käyttötarkoitukset:

—

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote;

—

Kiinan ja Egyptin kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote;

—

vientiä harjoittavien tuottajien tuottama ja muualle maailmaan myymä tarkastelun kohteena oleva tuote sekä

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

(62)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Alustavat huomautukset

(63)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti sekä Egyptistä että Kiinasta jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. (eli 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’. Eurostatin tuontitilastojen mukaan molemmista maista tulevan lasikuitukankaiden tuonnin markkinaosuus unionissa pysyi kuitenkin merkittävänä. Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 8 prosenttia ja Egyptistä tulevan tuonnin osuus noin 2 prosenttia (alkuperäisen tutkimuksen aikana Kiinan osuus oli 22 prosenttia ja Egyptin 9 prosenttia). Tuonnin absoluuttinen määrä Kiinasta oli 11 345 tonnia ja Egyptistä 2 514 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla määrät olivat 37 558 tonnia Kiinasta ja 15 334 tonnia Egyptistä.

(64)

Kuten edellä johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, yksikään Kiinassa tai Egyptissä toimiva vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt tutkimuksen yhteydessä yhteistyötä. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan ja Egyptin viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi se soveltaisi Kiinaa ja Egyptiä koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia eikä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(65)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näitä tietoja olivat erityisesti tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saadut tiedot, joita täydennettiin muista julkisesti saatavilla olevista lähteistä saaduilla tiedoilla.

3.2   Kiina

3.2.1   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnille

(66)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(67)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(68)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(69)

Samassa vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio myös täsmensi, että käytettävissä olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(70)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 27 päivänä syyskuuta 2025 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’tuotannontekijöitä koskeva muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Komissio korosti mainitussa muistiossa, että Kiinan viranomaiset ja mahdolliset Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, mistä ilmoitettiin Kiinan kansantasavallan viranomaisille verbaalinootilla (17). Tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa korostettiin, että komissio tukeutuu näin ollen perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin.

(71)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja normaaliarvon päättelemiseen käytettävien lähteiden määrittämiseksi. Komissio valitsi Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi.

(72)

Komissio esitti tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa luettelon kaikista lasikuitukankaiden tuotannossa käytettävistä tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille määrittävänsä myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voittomarginaalin TÜRKIYE SISE VE CAM FABRIKALARI A.S. -yhtiöstä, jäljempänä ’Şişecam’, joka on edustavassa maassa toimiva tuottaja, saatavilla olevien tietojen perusteella.

(73)

Komissio ei saanut huomautuksia tuotannontekijöitä koskevasta muistiosta.

3.2.2   Normaaliarvo

(74)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(75)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella”, ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(76)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista, kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö sekä Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä.

3.2.3   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(77)

Komissio tutki asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä päättääkseen, esiintyykö Kiinassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, joiden vuoksi kyseisen maan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten käyttö ei ole asianmukaista. Analyysi kattoi seuraavan näytön merkittävien vääristymien olemassaolon toteamisen kannalta merkityksellisistä kriteereistä.

(78)

Ensinnäkin pyynnössä esitetty näyttö sisälsi seuraavat seikat, jotka viittasivat merkittäviin vääristymiin:

—

Lasikuitukankaiden tuotannonalalle on ominaista valtion suuri omistusosuus. Useat kiinalaiset lasikuitukankaiden tuottajat ovat valtion omistamia yhtiöitä tai kuuluvat valtion omistamiin ryhmittymiin. Esimerkiksi Hengshin ja Taishanin omistaa sama valtion omistama emoyhtiö, China National Building Material Group Co., Ltd., jäljempänä ’CNBM’. Yhdessä suurimmista tuottajista, Changzhou Hongfa Zongheng Advanced Technolgy Co., Ltd:ssä, on lopullisena omistajana valtion omistama Yuntianhua-konserni. Kiinan valtion omistamien yritysten osuus Kiinan lasikuitukankaiden tuotantokapasiteetista on merkittävä (18).

—

Kiinan viranomaiset valvovat Kiinan lasikuitukangasteollisuutta ja puuttuvat sen toimintaan. Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue, jäljempänä ’kommunistinen puolue’, pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös kommunistinen puolue) määrittelee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa. Se käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Lisäksi Kiinan viranomaiset käyttävät vaikutusvaltaansa perustamalla ns. kommunistisen puolueen soluja jokaiseen valtion omistamaan yritykseen. Kiinan viranomaiset vaikuttavat myös henkilökohtaisten yhteyksien kautta. Esimerkiksi Kiinan viranomaisten ja Hengshin sekä sen emoyhtiön CNBM:n väliset yhteydet on dokumentoitu laajasti, samoin Kiinan viranomaisten ja Taishanin, sen emoyhtiön Sinoma Science & Technologyn ja lopullisen holdingyhtiön CNBM:n väliset yhteydet (19).

—

Kiinan viranomaiset pitävät lisäksi yllä läheisiä yhteyksiä kiinalaisiin lasikuitukankaiden tuottajiin toimialaa edustavien järjestöjen kautta. China Building Materials Federation -toimialajärjestön, jäljempänä ’CNBF’, on hyväksynyt Kiinan yhteiskunnallisista ja hallinnollisista asioista vastaava ministeriö, ja se toimii valtioneuvoston valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission ohjauksessa ja valvonnassa. CNBF toteuttaa kommunistisen puolueen ja valtioneuvoston politiikkoja, ja sen jäsenet hoitavat tehtäviä kommunistisessa puolueessa (20).

—

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on paljon lasikuitukankaiden tuotannonalalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Kiinan viranomaiset kohdistavat poliittista valvontaa sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin lasikuitukankaiden tuotannonalalla (21).

—

Lasikuitukankaiden tuotannonalaan sovelletaan Kiinassa syrjiviä politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Tätä koskevia suunnitelmia on kaikilla hallinnon tasoilla, ja ne kattavat käytännössä kaikki talouden alat, myös lasikuitukankaiden tuotannonalan, joka on nimetty yhdeksi ”huipputekniikan ja uuden teknologian uusien materiaalien aloista”. Alalla toimivat yritykset hyötyvät useista tukimekanismeista, kuten rahoitustukitoimista, etuuskohteluun perustuvista veropolitiikoista ja tutkimus- ja kehitystuesta. Ks. esimerkiksi (22):

—

Kiinan kansallista taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma (yleinen 14. viisivuotissuunnitelma)

—

Made in China 2025 -etenemissuunnitelma

—

ulkomaisten investointien osalta kannustettujen tuotannonalojen luettelo (vuoden 2022 versio)

—

teollisuuden rakennesopeutusta koskeva ohjeistava luettelo vuodelta 2019 sekä keskeisiä uusia materiaaleja koskeva vuoden 2021 ohjeistava luettelo

—

Kiinan huipputeknologian alan vientituotteiden luettelo

—

Kiinan laki tieteen ja teknologian edistämisestä

—

Lasikuituteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma

—

Rakennusmateriaaliteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma

—

Älykkään tuotannon kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma

—

Zhejiangin uuden materiaaliteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma

—

Shandongin rakennusmateriaaliteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma

—

Valmistusteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskeva Chongqingin 14. viisivuotissuunnitelma

—

Lasikuitukangasteollisuuden tukeminen muissa maakunnissa, kuten Guangxissa, Hubeissa ja Hebeissä.

—

Kustannukset ovat vääristyneet Kiinassa käytännössä kaikissa lasikuitukankaiden tuotannontekijöissä, myös raaka-aine-, sähkö-, maa- ja työvoimakustannuksissa. Lasikuitukankaiden tuotannon tärkein raaka-aine on jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jota pidetään lasikuituvahvikkeiden ja lasikuitulangan tuotelajeina. Pyynnön esittäjä viittasi komission viimeaikaisiin havaintoihin, joiden mukaan Kiinan sekä lasikuituvahvike- että lasikuitulanka-aloilla on merkittäviä vääristymiä (23) eivätkä kustannukset ja hinnat määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella (24). Energian hintojen osalta Kiinan viranomaiset puuttuvat merkittävästi ja järjestelmällisesti Kiinan sähkömarkkinoiden toimintaan (25). Kiinan valtio omistaa Kiinassa kaiken maan, ja viranomaiset pyrkivät maata jaettaessa usein tiettyihin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (26). Myös lasikuitukangasalan palkkakustannukset ovat vääristyneet (27).

—

Lasikuitukangasalan rahoitusta ja pääomaa myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia. Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit, jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan viranomaisille ja mahdollisen epäsuoran valtiontakauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Rahoituksen vapaata saatavuutta vääristävät myös lisäsäännöt, jotka ohjaavat rahoituksen hallituksen kannustettavina tai muuten tärkeinä pitämille aloille. Lainakustannukset, kuten korot, on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien kasvun vauhdittamiseksi. Kiinan konkurssilait eivät toimi lasikuitukangasalalla asianmukaisesti, ja maksukyvyttömät yritykset voivat jatkaa toimintaansa (28).

—

Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että pyynnön esittäjän mukaan on vakuuttavaa näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset puuttuvat Kiinan lasikuitukankaiden tuotannonalan toimintaan, mikä on johtanut merkittäviin vääristymiin alalla.

(79)

Toiseksi komissio havaitsi Kiinan lasikuitusektoria koskevissa aiemmissa tutkimuksissa (29) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (30).

(80)

Komissio teki erityisesti sen päätelmän, että lasikuitusektorilla Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa (31) tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa (32) tarkoitetulla tavalla.

(81)

Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita vielä lisää. Yleisesti ottaen Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, sen sijaan, että ne kohdennettaisiin markkinavoimien perusteella (33).

(82)

Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa (34) tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa.

(83)

Komissio myös totesi, että lasikuitusektorilla esiintyy palkkakustannusten vääristymistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa (35) tarkoitetulla tavalla. Myös rahoitusmarkkinoilla on vääristymiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa (36) tarkoitetulla tavalla, erityisesti yritystoimijoiden pääomansaannin osalta Kiinassa.

(84)

Kolmanneksi komissio havaitsi alkuperäisessä, alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa (37) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio ei ole tietoinen Kiinassa yleensä ja/tai erityisesti asianomaisella sektorilla tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa tähän päätelmään.

(85)

Neljänneksi komission perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisesti laatimassa Kiinan taloudessa esiintyviä merkittäviä vääristymiä käsittelevässä raportissa (38), jäljempänä ’maaraportti’, todettiin merkittäviä vääristymiä esiintyneen myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(86)

Viidenneksi Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(87)

Edellä esitetyn huomioon ottaen käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa.

(88)

Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.2.4   Edustava maa

Yleiset huomautukset

(89)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

—

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan (39) perusteella samankaltainen kuin Kiinalla;

—

tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto kyseisessä maassa (40);

—

asiaa koskevien tietojen saatavuus edustavassa maassa;

—

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jonka sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(90)

Kuten edellä johdanto-osan 70–73 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi asiakirja-aineistoon liitettävän muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Muistiossa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö ja ilmoitetaan asianomaisille osapuolille aikomuksesta pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi. Edellä olevassa johdanto-osan 88 kappaleessa komissio päätteli, että merkittäviä vääristymiä esiintyi.

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(91)

Komissio yksilöi tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa Turkin maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut sen Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella, ja lisäksi Turkissa tiedettiin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa. Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotettiin Turkissa.

(92)

Komissio selitti tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa, etteivät Kiinan viranomaiset eikä yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja tehneet tutkimuksen yhteydessä yhteistyötä. Tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa korostettiin, että komissio tukeutuu näin ollen perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin eli käyttää toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkastelupyyntöön sisältyviä tietoja edustavan maan valitsemiseen ja normaaliarvon päättelemiseen käytettävien lähteiden määrittämiseen.

(93)

Komissio katsoi näin ollen, että Turkki on asianmukainen edustava maa.

Asiaa koskevien tietojen saatavuus edustavassa maassa

(94)

Komissio totesi tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa myös, että Turkissa toimivan lasikuitukankaiden tuottajan taloudelliset tiedot olivat lisäksi helposti saatavilla.

(95)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Turkkia asianmukaisena edustavana maana ja Şişecamin helposti saatavilla olevia tilinpäätöksiä vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen ja taloustietojen hankkimiseen normaaliarvon laskemiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

(96)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Şişecamin soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi. Huomautuksia ei esitetty.

(97)

Mahdollisen edustavan maan tai edustavien maiden sekä soveltuvien yritysten, joista on helposti saatavilla tietoja, alustava valinta ei estä komissiota täydentämästä tai tarkentamasta tällaista valintaa tai tekemästä tutkimuksia myöhemmin taikka esittämästä uusia ehdotuksia mahdollisista edustavista maista ja samankaltaisista tuotteista. Tuotannontekijöitä koskevien muistioiden tarkoituksena on nimenomaan kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia komission yksiköiden alustavasta tutkimuksesta ja hankkia vaihtoehtoja komission yksiköiden harkittavaksi, jos se on perusteltua. Muistioissa on jopa erityinen liite, jossa ohjeistetaan osapuolia toimittamaan tietoja mahdollisista muista edustavista maista ja/tai yrityksistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan soveltamiseksi.

Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(98)

Kun oli vahvistettu kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Turkki on asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

Päätelmä

(99)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.2.5   Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

(100)

Komissio esitti tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa luettelon tuotannontekijöistä, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa ja joita ovat muun muassa raaka-aineet, energia ja työvoima, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia sekä ehdottamaan helposti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(101)

Komissio totesi tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen pääraaka-aineen eli jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan vääristymättömät kustannukset edustavassa maassa. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Turkin tilastolaitoksen (41) ja Eurostatin (42) tilastotietoja määrittääkseen työvoiman ja energian vääristymättömät kustannukset.

(102)

Ottaen huomioon kaikki tarkastelupyynnössä saadut tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Lasikuitukankaiden tuotannontekijät

Tuotannontekijä

HS-koodi

Tietolähde

Mittayksikkö

Yksikkökustannukset

Raaka-aineet

 

 

 

 

Jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka (rovings)

701912

GTA (43)

kg

10,63 CNY/kg

Energia

 

 

 

 

Sähkö

[ei sovelleta]

Eurostat (44)

kWh

0,73 CNY

Työvoima

 

 

 

 

Työvoimakustannukset

[ei sovelleta]

Turkin tilastolaitos (45)

Tunti

72,55 CNY/tunti

(43)  http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm. Jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonti Venäjältä on jätetty pois.

(44)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/nrg_pc_205/default/table?lang=en.

(45)  TÜİK - Veri Portalı (tuik.gov.tr).

Raaka-aineet

(103)

Voidakseen määrittää jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona.

(104)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (46) liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli edellä johdanto-osan 77–88 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(105)

Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(106)

Komissio havaitsi myös, että yli 80 prosenttia tärkeimmän raaka-aineen (eli jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan) tuonnista Turkkiin oli peräisin Egyptistä ja että hinnat olivat alhaisemmat kuin minkään muun tuontilähteen hinnat.

(107)

Komissio totesi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/870 (47), että ainoa Egyptissä toimiva lasikuituvahvikkeen tuottaja, ja sen vuoksi ainoa jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuottaja, on Jushi Egypt. Kuten kyseisessä asetuksessa todettiin, Jushi Egypt oli kiinalaisten yritysten omistuksessa ja sitä tukivat sekä Kiina että Egypti. Täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/870 sovellettiin siten tasoitustoimenpiteitä lasikuituvahvikkeen unioniin suuntautuvaan tuontiin.

(108)

Koska Jushi Egypt on edelleen ainoa jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan vientiä harjoittava tuottaja Egyptissä eikä ole syytä olettaa, etteivät samat tuet vaikuttaisi yhtä lailla muille markkinoille vietävien tuotteiden hintoihin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat Turkkiin vietävän jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava – yli 10 000 tonnia – senkin jälkeen, kun Egyptistä edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(109)

Tuontitullien osalta komissio totesi, että Turkki toi yli 20 maasta jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa, jonka tuontitullit vaihtelivat ja joiden määrissä oli merkittäviä eroja. Komissio laski jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuontitullit kustakin näistä maista peräisin olevaan jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuontiin sovellettavien tullien tason perusteella.

(110)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi vielä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon seuraavassa laskettu polkumyyntimarginaalien taso ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

Työvoima

(111)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. Komissio määritti tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle vertailuarvon NACE-koodiin (48) C-23 kuuluvan valmistusteollisuuden vuoden 2022 keskimääräisten tuntikohtaisten työvoimakustannusten perusteella. Kyseessä oli NACE Rev.2:n luokituksen mukainen taloudellinen toiminta eli ”muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus”. Arvoja oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi Turkin tilastolaitoksen julkaiseman työvoimakustannusindeksin (49) mukaan, jotta ne vastaisivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisia kustannuksia.

Sähkö

(112)

Eurostat julkaisee yritysten (teollisuuskäyttäjien) sähkön hinnat Turkissa. Komissio käytti lokakuun 10 päivänä syyskuuta 2025 tarkastelua koskevalle tutkimusjaksolle julkaistuja teollisuussähkön hintoja (CNY/kWh) vastaavassa kulutusluokassa (50).

Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto

(113)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(114)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössään toimittamien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Tätä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

(115)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto perustuivat helposti saatavilla oleviin Şişecamia koskeviin tietoihin (ks. jäljempänä johdanto-osan 118 kappale).

3.2.6   Normaaliarvon laskeminen

(116)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(117)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä lasikuitukankaiden tuotannossa. Komissio kertoi edellä 3.2.5 jaksossa kuvatulla tavalla tärkeimpien tuoteluokkien kulutussuhteiden painotetun keskiarvon edustavassa maassa (Turkissa) todetuilla vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(118)

Kun vääristymättömät valmistuskustannukset oli määritetty edellä mainitulla tavalla, komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voittomarginaalin. Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voittomarginaali määritettiin Şişecamin vuoden 2023 tilinpäätöksen perusteella sellaisina kuin ne raportoitiin inflaatiokorjattuina yrityksen vuoden 2024 tilintarkastetussa tilinpäätöksessä (51) (ks. 3.2.5 jakso).

(119)

Tarkemmin eriteltynä komissio lisäsi vääristymättömiin tuotantokustannuksiin seuraavat tekijät:

—

tuotannolliset yleiskulut, joiden osuus suorista valmistuskustannuksista oli yhteensä 16,8 prosenttia,

—

myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja muut kustannukset, joiden osuus Şişecamin myytyjen hyödykkeiden kustannuksista oli 11,24 prosenttia, ja

—

voitot, jotka olivat 22,4 prosenttia Şişecamin lasikuitua tuottavan yksikön myytyjen hyödykkeiden kustannuksista.

(120)

Tämän perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.2.7   Vientihinta

(121)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä, vientihinta määritettiin Eurostatin tiedoista saatujen, noudettuna-tasolle oikaistujen CIF-hintojen perusteella. CIF-hinnasta siis vähennettiin (meri)rahti, vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset.

3.2.8   Vertailu

(122)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti muodostettua laskennallista normaaliarvoa edellä kuvatun mukaisesti määritettyyn vientihintaan (noudettuna-tasolla).

(123)

Normaaliarvoon ja/tai vientihintaan ei tehty oikaisua hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen ottamiseksi huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

3.2.9   Polkumyyntimarginaali

(124)

Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(125)

Tähän perustuva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 59,0 prosenttia Kiinan viennin osalta. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3   Egypti

(126)

Kuten edellä johdanto-osan 49 kappaleessa jo todettiin, yksikään egyptiläinen vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt tutkimuksen yhteydessä yhteistyötä. Sen vuoksi komissio teki päätelmänsä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

3.3.1   Normaaliarvo

(127)

Koska Egyptin lasikuitukankaiden kotimarkkinahinnoista ei ollut saatavilla tietoja Hengshi Egyptin tai Jushi Egyptin osalta, komissio muodosti Egyptille normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan perusteella käyttäen tarkastelupyynnössä ilmoitettuja tietoja.

(128)

Raaka-aineiden osalta pyynnön esittäjä käytti Comtrade-tietokannasta (52) saatuja jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan vientitilastoja. Tämä menettelytapa valittiin sen sijaan, että olisi käytetty jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan Egyptiin suuntautuvaa tuontia koskevia tietoja, koska kyseinen tuonti tuli lähes kokonaan Kiinasta ja koostui todennäköisesti Jushi-konsernin sisäisistä siirroista.

(129)

Sähkön hintoina käytettiin egyptiläisten yritysten Global Petrol Prices -sivuston (53) perusteella maksamia hintoja. Työvoimakustannuksissa käytettiin Salary Explorer (54) -sivuston julkaisemia Egyptin tehdas- ja valmistussektorin palkkatietoja.

(130)

Näihin valmistuskustannuksiin lisättiin asianmukaiset tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto, jotka perustuivat pyynnön esittäjän toimittamiin tietoihin.

(131)

Suoriin valmistuskustannuksiin sisältyvien tuotannollisten yleiskulujen osalta lisättiin pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella sama osuus, 16,8 prosenttia, kuin Kiinan normaaliarvon muodostamisessa (ks. johdanto-osan 119 kappale).

(132)

Hengshi Egyptin tilinpäätös ei ollut helposti saatavilla, eikä Jushi Chinan tilinpäätöksessä annettu tietoja Jushi Egyptin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista. Sen vuoksi pyynnön esittäjä käytti turkkilaisen lasikuitukankaiden tuottajan, Şişecamin, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevia tietoja. Komissio noudatti samaa menettelytapaa ja sovelsi Şişecamin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia, jotka olivat 11,24 prosenttia myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, kuten edellä johdanto-osan 119 kappaleessa todetaan.

(133)

Tarkastelupyynnössä esitetyn mukaisesti valmistuskustannuksiin lisättiin myös 20,1 prosentin voittomarginaali. Pyynnön esittäjä käytti voiton selvittämiseen Jushi Chinan julkisesti saatavilla olevia tilinpäätöstietoja.

3.3.2   Vientihinta

(134)

Koska egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä, vientihinta määritettiin Eurostatin tiedoista saatujen, noudettuna-tasolle oikaistujen CIF-hintojen perusteella. CIF-hinnasta siis vähennettiin (meri)rahti, vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset.

3.3.3   Vertailu

(135)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella muodostettua laskennallista normaaliarvoa edellä kuvatun mukaisesti määritettyihin vientihintoihin (noudettuna-tasolla).

(136)

Normaaliarvoon ja/tai vientihintaan ei tehty oikaisua hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien eroavuuksien mukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

3.3.4   Polkumyyntimarginaali

(137)

Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(138)

Tämän perusteella Egyptistä tulevan viennin painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – olivat 100,26 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(139)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Egyptissä ja Kiinassa, unionin markkinoiden houkuttelevuus sekä kiertämis- ja absorptiokäytännöt.

4.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja Egyptissä

(140)

Koska Egypti, Kiina ja molempien maiden vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet lainkaan yhteistyössä, tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näitä olivat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimitetut tiedot.

(141)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että lasikuitukankaiden kokonaistuotantokapasiteetti Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 1 400 000 tonnia, jossa oli noin 800 000 tonnia ylikapasiteettia. Kotimaisen kysynnän ja kokonaisviennin vähentämisen jälkeen kiinalaisten tuottajien unionin markkinoita varten käytettävissä olevan vapaan kapasiteetin arvioitiin olevan noin 700 000 tonnia, mikä vastaa viisinkertaisesti unionin kokonaiskulutusta.

(142)

Egyptin kapasiteettia koskevat todisteet osoittavat, että Egyptin ainoat lasikuitukankaiden tuottajat (Hengshi Egypt ja Jushi Egypt) perustettiin unionin markkinoille toimittamista varten. Hengshi Egypt ja Jushi Egypt kuuluvat samaan Kiinassa perustettuun yritysryhmään, ja molemmat sijaitsevat Kiinan ja Egyptin Suezin talous- ja kauppayhteistyöalueella. Niiden lopullinen määräysvalta on Kiinan valtion virastolla, ja ne perustettiin Kiinan ulospäin suuntautuvaa laajentumista edistävän strategian mukaisesti.

(143)

Jushi Egypt perustettiin ensisijaisesti viemään lasikuituvahvikkeita EU:hun, kun taas Hengshi Egyptiä perustettaessa oli tarkoitus täydentää sen tuotevalikoimaa myöhemmin lasikuitukankailla. Pyynnön esittäjän arvion mukaan Hengshin lasikuitukankaiden kapasiteetti vuonna 2017 oli 30 000 tonnia eli 22 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta.

(144)

Lisäksi pyynnön esittäjä on osoittanut, että unioni on ollut vuodesta 2022 alkaen yksi Egyptin lasikuitukankaiden pääkohteista, kun taas Egyptin omat lasikuitukankaiden markkinat ovat erittäin pienet: kysyntä on enintään 1 500 tonnia vuodessa.

(145)

Näin ollen komissio päätteli, että kiinalaisilla ja egyptiläisillä tuottajilla on riittävästi kapasiteettia, jonka ne olisivat valmiita ottamaan käyttöön lisätäkseen jyrkästi vientiään unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaan raueta.

4.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(146)

Kiinalaiset ja egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkavat vientiä unioniin huolimatta voimassa olevista polkumyynti- ja tasoitustulleista, jotka peritään Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien tavanomaisten tuontitullien lisäksi (ne ovat 5–7 prosenttia eri tullikoodeille, joihin tarkasteltavana oleva tuote kuuluu). Molemmista maista tulevan tuonnin absoluuttinen määrä on jopa kasvanut tarkastelujaksolla: Kiinasta tulevan tuonnin volyymi kasvoi 102 prosenttia ja Egyptistä tulevan 115 prosenttia.

(147)

GTA:n vientitiedot osoittivat, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinnat ennen lähetyskustannuksia ja tulleja olivat noin 15 prosenttia korkeammat kuin kymmenen suurimman vientimarkkina-alueen painotetut keskimääräiset vientihinnat. On selvää, että unionin markkinat ovat edelleen erittäin houkuttelevat, kun otetaan huomioon unionin markkinoiden merkitys kiinalaisille ja egyptiläisille vientiä harjoittaville tuottajille. Tätä osoittaa myös se, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyvät voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta myymään unioniin tällaisilla hinnoilla.

(148)

Unionin markkinoiden houkuttelevuutta osoittavat myös kiertämis- ja absorptiokäytännöt, joita on pyritty estämään edellä 1.1 jaksossa esitetyillä toimenpiteisiin tehdyillä muutoksilla.

4.3   Päätelmä

(149)

Kuten edellä todettiin, polkumyynnin todettiin jatkuvan samalla, kun sekä Egyptiin että Kiinaan sovellettiin merkittäviä polkumyyntimarginaaleja. Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin ja Egyptin kapasiteetin koon sekä unionin markkinoiden houkuttelevuuden ja aiempien kiertämiskäytäntöjen perusteella komissio päätteli, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynti todennäköisesti jatkuisi ja polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä tulisi unionin markkinoille huomattavia määriä.

5.   VAHINKO

5.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(150)

Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tarkastelujaksolla 18 tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(151)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 100 653 tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella, joita olivat muun muassa seuraavat:

—

pyynnön esittäjän makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen antama vastaus

—

otokseen valittujen unionin tuottajien vahvistetut tiedot

Kuten johdanto-osan 45 kappaleessa todetaan, unionin tuottajien otokseen valittiin kaksi tuottajaa. Niiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli [30–40 prosenttia].

5.2   Unionin kulutus

(152)

Komissio määritti unionin kulutuksen makrotaloudellisen kyselylomakkeen ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(153)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus

120 045

133 260

138 175

136 112

Indeksi

100

111

115

113

Lähde:

Eurostat, vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(154)

Unionin kulutus kasvoi 11 prosenttia vuosina 2021–2022, mikä johtui elpymisestä ja varastojen palauttamisesta ennalleen jatkojalostusteollisuudessa pandemian jälkeen.

(155)

Unionin kulutuksen kehittymiseen vaikutti vuosina 2022–2024 kaksi toisilleen vastakkaista suuntausta. Toisaalta tuuliturbiinien ja lapojen valmistajien keskuudessa kysyntä laski, koska näihin tuottajiin kohdistui kasvavaa kilpailupainetta Kiinasta unioniin tulevan tuonnin vuoksi. Toisaalta kysyntä muilla loppukäyttömarkkinoilla, erityisesti putkistojen sujutuksen alalla, kasvoi. Lopputulos näistä vastakkaisista kehityskuluista oli, että vuoden 2021 jälkeen unionin kulutus vakiintui ja sen vaihtelu oli pientä.

5.3   Tuonti asianomaisista maista

5.3.1   Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(156)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin tuontimäärän ja unionin kokonaiskulutuksen perusteella.

(157)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta ja Egyptistä tulevan tuonnin määrä (tonnia)

6 778

9 871

9 570

13 859

Indeksi

100

146

141

204

Markkinaosuus (%)

6

7

7

10

Indeksi

100

131

123

180

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

5 611

5 535

4 693

11 345

Indeksi

100

99

84

202

Markkinaosuus (%)

5

4

3

8

Indeksi

100

89

73

178

Egyptistä tulevan tuonnin määrä (tonnia)

1 168

4 336

4 877

2 514

Indeksi

100

371

418

215

Markkinaosuus (%)

1

3

4

2

Indeksi

100

335

363

190

Lähde:

Eurostat.

(158)

Kiinasta ja Egyptistä tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 102 prosenttia ja Egyptistä tulevan 115 prosenttia.

(159)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla vain 13 prosenttia. Tämän vuoksi asianomaisten maiden markkinaosuus kasvoi: Kiinan osuus nousi viidestä kahdeksaan ja Egyptin yhdestä kahteen prosenttiin.

5.3.2   Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(160)

Komissio määritti asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(161)

Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina ja Egypti

1 640

2 022

1 982

1 687

Indeksi

100

123

121

103

Kiina

1 770

2 494

2 331

1 744

Indeksi

100

141

132

99

Egypti

1 015

1 421

1 647

1 431

Indeksi

100

140

162

141

Lähde:

Eurostat – CIF unionin rajalla -hinnat.

(162)

Asianomaisista maista unionin markkinoille tulleen tuonnin hinnan painotettu keskiarvo nousi 23 prosenttia vuosina 2021–2022, pysyi vakaana vuonna 2023 ja laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin vuoden 2021 tasolle.

(163)

Tosiasiallista hinnan alittavuutta ei voitu laskea (tuotelajikohtaisten vertailujen perusteella), koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä liiketoimia koskevia tietoja näin ollen saatu. Keskimääräiset tuontihinnat eivät tietojen tilastollisen luonteen vuoksi kerro tuotevalikoiman eroja, jotka ovat tarkastelun kohteena olevalla tuotteella luonnostaan merkittäviä. Tämä käy ilmi unionin tuottajilta saadusta näytöstä. Tuottajien myyntihinnat vaihtelevat huomattavasti tuotelajeittain. Näin ollen vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöstä kieltäytyminen aiheutti erittäin selkeän puutteen, jonka vuoksi komissio ei kyennyt laskemaan hinnan alittavuutta.

(164)

Koska tuontitilastoja ei voitu käyttää sen toteamiseen, että hinnan alittavuutta ei esiintynyt tutkimusajanjakson aikana, oli otettava huomioon muita tekijöitä. Komissio saattoi erityisesti päätellä käytettävissään olevien tietojen perusteella, että asianomaisista maista peräisin olevalla tuonnilla on merkittäviä hintavaikutuksia.

(165)

Tarkastelujaksolla asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän kasvu oli nopeampaa kuin unionin kulutuksen maltillinen kasvu. Asianomaisista maista tulevan tuonnin kasvu heikensi osaltaan unionin tuotannonalan myyntimäärää ja markkinaosuutta ja pahensi pitkään jatkunutta tilannetta, jossa unionin tuotannonala ei ole pystynyt nostamaan hintojaan kustannustensa kattamiseksi. Tällaisessa skenaariossa käytettävissä olevat tosiseikat osoittavat siten hinnan alittavuutta ja hinnankorotusten estymistä.

5.4   Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Egyptistä

(166)

Lasikuitukankaiden tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Egyptistä oli peräisin pääasiassa Intiasta, Turkista ja Thaimaasta.

(167)

Muista kolmansista maista unioniin tulevien lasikuitukankaiden tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intia

Määrä (tonnia)

6 402

5 866

10 783

15 384

 

Indeksi

100

92

168

240

 

Markkinaosuus (%)

5

4

8

11

 

Keskihinta (euroa/mittayksikkö)

1 479

1 850

1 786

1 753

 

Indeksi

100

125

121

119

Turkki

Määrä (tonnia)

3 161

19 540

10 524

8 151

 

Indeksi

100

618

333

258

 

Markkinaosuus (%)

3

15

8

6

 

Keskihinta (euroa/tonni)

1 448

1 809

2 078

1 791

 

Indeksi

100

125

144

124

Thaimaa

Määrä (tonnia)

229

3 014

5 246

3 968

 

Indeksi

100

1 314

2 288

1 730

 

Markkinaosuus (%)

0

2

4

3

 

Keskihinta (euroa/tonni)

1 388

1 794

1 338

1 208

 

Indeksi

100

129

96

87

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

11 665

5 919

3 796

5 044

 

Indeksi

100

51

33

43

 

Markkinaosuus (%)

10

4

3

4

 

Keskihinta (euroa/tonni)

1 641

3 587

3 126

2 905

 

Indeksi

100

219

191

177

Kaikki maat Kiinaa ja Egyptiä lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

21 457

34 340

30 349

32 547

 

Indeksi

100

160

141

152

 

Markkinaosuus (%)

18

26

22

24

 

Keskihinta (euroa/tonni)

1 561

2 121

1 978

1 875

 

Indeksi

100

136

127

120

Lähde:

Eurostat – CIF unionin rajalla -hinnat.

(168)

Komissio tarkasteli kolmansista maista tulevan tuonnin määrien, CIF-hintojen ja tullin jälkeisten hintojen, jäljempänä ’DDP-hinnat’, kehitystä. Maksettu tulli saatiin lisäämällä sovellettava tavanomainen tulli ja polkumyyntitulli CIF-hintaan.

(169)

Intiasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla ja saavutti 11 prosentin markkinaosuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Intiasta tulevan tuonnin keskimääräiset CIF-hinnat ja DDP-hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja tuotantokustannukset. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla DDP-hinnat olivat 16 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alemmat ja 24 prosenttia tuotantokustannuksia alemmat.

(170)

Turkista tuleva tuontimäärä kuusinkertaistui vuosina 2021–2022 ja saavutti 15 prosentin markkinaosuuden vuonna 2022. Edellä johdanto-osan 6 kappaleessa mainitun toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen (55) jälkeen komissio laajensi syyskuussa 2022 polkumyynnin vastaiset toimenpiteet koskemaan Turkista lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Turkki, lukuun ottamatta tiettyjen turkkilaisten yritysten viemiä tuotteita. Tuonti Turkista alkoi vähentyä vuonna 2023, mutta sen markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen 6 prosenttia. Turkista tulevan tuonnin keskimääräiset CIF- ja DDP-hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja tuotantokustannukset. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla DDP-hinnat olivat 14 prosenttia unionin tuotannonalan myyntihintoja alemmat ja 22 prosenttia tuotantokustannuksia alemmat.

(171)

Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä lähti erittäin matalalta 229 tonnin tasolta vuonna 2021 ja saavutti 3 prosentin markkinaosuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Thaimaasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset CIF- ja DDP-hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja tuotantokustannukset. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla DDP-tason hinnat olivat 42 prosenttia alle myyntihintojen ja 48 prosenttia alle tuotantokustannusten.

(172)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä väheni tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus pieneni 10 prosentista 4 prosenttiin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen CIF-hinta oli vuodesta 2022 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon ulottuvalla jaksolla huomattavasti korkeampi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta ja keskimääräiset tuotantokustannukset.

5.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

5.5.1   Yleiset huomautukset

(173)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(174)

Kuten johdanto-osan 45 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(175)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(176)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän makrotaloutta koskevaan kyselylomakkeeseen antamaan vastaukseen sisältyvien tarkastettujen tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(177)

Kun otetaan huomioon, että vahinkoanalyysissa käytetyt mikroindikaattorit olivat peräisin vain kahdelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, näiden tietojen perusteella laaditut jäljempänä olevat luvut esitetään vaihteluväleinä unionin tuottajien luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

(178)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(179)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

5.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

5.5.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(180)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

113 426

104 578

111 728

100 653

Indeksi

100

92

99

89

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

251 530

235 308

231 444

246 427

Indeksi

100

94

92

98

Kapasiteetin käyttöaste (%)

45

44

48

41

Indeksi

100

99

107

91

Lähde:

Vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(181)

Unionin tuottajien tuotantomäärä vaihteli mutta laski tarkastelujaksolla kaikkiaan 11 prosenttia. Tämä johtui kysynnän vähenemisestä tuulivoimaloiden lapojen valmistajien keskuudessa, sillä ne ovat itsekin alttiita Kiinasta tulevalle kilpailulle. Kysynnän vähenemistä kompensoi osittain kysyntä muilla johdanto-osan 155 kappaleessa mainituilla aloilla. Näiden muiden alojen kysyntään vastataan kuitenkin lyhyemmillä tuotantosarjoilla, jolloin koneet on konfiguroitava useammin uudelleen ja koneiden seisokkiaika pitenee. Tämä heikentää kapasiteetin käyttöastetta.

(182)

Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujaksolla maailmanlaajuisesti vain 2 prosenttia, ja tämän seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 9 prosenttia. Kapasiteetin alhainen käyttöaste johtui siitä, että tuotannonala ei pystynyt myymään riittäviä määriä kannattavilla hinnoilla. Tämä pahensi unionin tuotannonalan tilanteen epävarmuutta.

5.5.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(183)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

91 810

89 049

98 257

89 706

Indeksi

100

97

107

98

Markkinaosuus (%)

76

67

71

66

Indeksi

100

87

93

86

Lähde:

Vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(184)

Myyntimäärä unionin markkinoilla pysyi vuonna 2022 vakaana verrattuna vuoteen 2021 ja kasvoi sitten 10 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myynti kuitenkin väheni 8 551 tonnia eli 9 prosenttiyksikköä vuositasolla. Tarkastelujaksolla myynti laski 2 prosenttia, kun unionin kulutus kasvoi samaan aikaan 13 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui tarkastelujaksolla 76 prosentista 66 prosenttiin. Unionin tuotannonala ei hyötynyt kasvavista unionin markkinoista vaan jopa menetti merkittävän osan markkinaosuudestaan.

5.5.2.3   Kasvu

(185)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala ei pystynyt säilyttämään markkinaosuuttaan kysynnän kasvaessa, toisin kuin asianomaiset maat, joiden markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla.

5.5.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(186)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

1 106

1 114

1 154

1 126

Indeksi

100

101

104

102

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

103

94

97

89

Indeksi

100

92

94

87

Lähde:

Vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(187)

Työllisyys pysyi suhteellisen vakaalla tasolla tarkastelujakson aikana.

(188)

Työllisyys pysyi jokseenkin vakaana ja tuotantomäärät laskivat, jolloin tuottavuus heikkeni tarkastelujaksolla 13 prosenttia. Kuten johdanto-osan 181 kappaleessa selitetään, kysyntä siirtyi vähitellen pienempinä sarjoina valmistettuihin tuotteisiin, jolloin koneet oli konfiguroitava uudelleen aiempaa useammin. Tämä lisäsi puolestaan seisokkiaikaa ja vaikutti myös kielteisesti tuottavuuteen.

5.5.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(189)

Sekä Kiinan että Egyptin polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat.

(190)

Tuontimäärät asianomaisista maista kasvoivat tarkastelujaksolla merkittävästi.

(191)

Polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta useimmat vahinkoindikaattorit heikkenivät tarkastelujaksolla, ja unionin tuotannonala oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla epävarmassa tilanteessa.

5.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

5.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(192)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa

[1 900 –2 200 ]

[2 200 –2 500 ]

[2 200 –2 500 ]

[2 100 –2 400 ]

Indeksi

100

112

116

109

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

[1 900 –2 200 ]

[2 300 –2 600 ]

[2 400 –2 700 ]

[2 300 –2 600 ]

Indeksi

100

118

126

120

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(193)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta alitti keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset koko tarkastelujaksolla. Korkein yksikkömyyntihinta saavutettiin vuonna 2023, koska hinta määritettiin vuonna 2022 tehdyissä sopimuksissa, jotka perustuivat korkeisiin energiakustannuksiin.

(194)

Unionin tuotannonalan myyntihinta nousi tarkastelujaksolla 9 prosenttia. Tämä kompensoi vain osittain samalla ajanjaksolla tapahtunutta tuotantokustannusten 20 prosentin nousua, joten unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni.

5.5.3.2   Työvoimakustannukset

(195)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

[57 000 –62 000 ]

[61 000 –66 000 ]

[62 000 –67 000 ]

[61 000 –66 000 ]

Indeksi

100

105

109

106

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(196)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujakson aikana 6 prosenttia.

5.5.3.3   Varastot

(197)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

[5 300 –5 800 ]

[4 200 –4 700 ]

[5 500 –6 000 ]

[7 500 –8 000 ]

Indeksi

100

79

102

139

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta (%)

[15 –20 ]

[10 –15 ]

[15 –20 ]

[20 –25 ]

Indeksi

100

84

111

140

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(198)

Varastotasot laskivat vuonna 2022 covid-19-pandemiaan liittyvän tasapainotuksen vuoksi. Sen jälkeen varastot kasvoivat jälleen [20–25 prosenttiin] tuotannosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä. Varastojen kasvu osoittaa, että unionin tuotannonala tuotti tuotteita, joita se ei pystynyt myymään kannattaviin hintoihin tai riittäviä määriä. Tämä kertoo suoraan tuotannonalan kilpailuaseman heikkenemistä.

5.5.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(199)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

[0 –3 ]

[(–2 )–1 ]

[(–7 )–(–4 )]

[(–10 )–(–7 )]

Indeksi

100

–50

– 228

– 364

Kassavirta (euroa)

[550 000 –600 000 ]

[3 000 000 – 3 500 000 ]

[(–5 400 000 )–(–4 900 000 )]

[(–6 600 000 )–(–6 100 000 )]

Indeksi

100

545

– 881

–1 104

Investoinnit (euroa)

[1 600 000 – 1 900 000 ]

[1 700 000 – 2 000 000 ]

[1 900 000 – 2 200 000 ]

[2 000 000 – 2 300 000 ]

Indeksi

100

106

120

125

Investointien tuotto (%)

[5 –10 ]

[(–5 )–0 ]

[(–20 )–(–15 )]

[(–30 )–(–25 )]

Indeksi

100

–52

– 246

– 414

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(200)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kuten taulukosta 9 käy ilmi, yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat yksikkömyyntihintaa nopeammin, minkä vuoksi kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti ja merkittävästi.

(201)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Tämä vahinkoindikaattori heikkeni tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2022, jolloin covid-19-pandemian jälkeinen varastojen tasapainottaminen vaikutti positiivisesti kassavirtaan. Indikaattori päättyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla selvästi negatiiviseksi. Kassavirtojen väheneminen heikensi myös pääoman saantia.

(202)

Investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 25 prosenttia. Niiden todettiin liittyvän pääasiassa korvaamiseen, rationalisointiin sekä ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön noudattamiseen.

(203)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Tuotto kehittyi myönteisesti vuonna 2021, heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti ja laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alle – 25 prosenttiin.

(204)

Kassavirran ja investointien tuoton laskusta huolimatta unionin tuotannonala pystyi rahoittamaan tarvittavat investoinnit, kuten johdanto-osan 202 kappaleessa kuvataan.

5.6   Vahinkoa koskevat päätelmät

(205)

Suurin osa vahinkoindikaattoreista kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti.

(206)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujaksolla, ja myynti unionin markkinoilla väheni 2 prosenttia, vaikka unionin kulutus kasvoi 13 prosenttia. Markkinaosuus supistui tämän vuoksi 66 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oltuaan 76 prosenttia vuonna 2021. Kiina, Egypti ja muut kolmannet maat hyötyivät tästä markkinaosuuden menetyksestä tarkastelujaksolla.

(207)

Unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetystä unionin markkinoilla pahensi se, että vientimyynti laski tarkastelujaksolla 49 prosenttia, kuten taulukosta 13 nähdään.

(208)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti supistui 2 prosenttia tarkastelujaksolla, ja kapasiteetin käyttöaste laski 45 prosentista 41 prosenttiin tuotannon vähenemisen vuoksi.

(209)

Työllisyys pysyi vakaalla tasolla tarkastelujakson ajan. Tuottavuus kehittyi samansuuntaisesti tuotannon kanssa ja laski tarkastelujaksolla 13 prosenttia.

(210)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat tarkastelujaksolla 20 prosenttia.

(211)

Alhaiset hinnat aiheuttivat paineita markkinoille, ja unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat nousivat vain 9 prosenttia, mikä ei riittänyt kattamaan tuotantokustannusten nousua.

(212)

Unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [– 7 – – 10 prosenttia].

(213)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

6.   SYY-YHTEYS

(214)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

6.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(215)

Kuten 5.3.2 jaksossa selitetään, Kiinasta ja Egyptistä tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla polkumyyntitoimenpiteistä ja tukien vastaisista toimenpiteistä huolimatta, ja kyseisten maiden markkinaosuus kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10 prosenttiin oltuaan 6 prosenttia vuonna 2021.

(216)

Egyptistä ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuuden jatkuva kasvu tarkastelujaksolla lisäsi unionin tuotannonalan hinta- ja volyymipaineita. Tästä aiheutuva myyntimäärien lasku ja hinnankorotusten estyminen johtuvat suoraan unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneesta vahingosta.

6.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

6.2.1   Tuonti muista kolmansista maista

(217)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla taulukosta 5 ilmenevällä tavalla.

(218)

Johdanto-osan 169–171 kappaleesta ilmenee, että Intiasta, Turkista ja Thaimaasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset tullin jälkeiset hinnat olivat huomattavasti alemmat kuin Kiinasta ja Egyptistä vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleen tuonnin keskimääräiset tullin jälkeiset hinnat. Komissio päätteli, että myös Intiasta, Turkista ja Thaimaasta peräisin oleva tuonti aiheutti hintapainetta ja vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Komissio otti päätelmässään huomioon näistä maista tulevan tuonnin suuren markkinaosuuden ja alhaiset keskimääräiset tullin jälkeiset hinnat. Komissio päätteli, että tuonti kolmansista maista ei kuitenkaan muuttanut tilannetta tai heikentänyt syy-yhteyttä. Perusteluna oli, että tuonti Kiinasta ja Egyptistä lähes kaksinkertaistui tarkastelujaksolla ja kasvoi merkittävästi erityisesti vuoden 2023 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä hinnoilla, jotka aiheuttivat merkittävää hintapainetta.

6.2.2   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(219)

Unionin tuotannonalan viennin kokonaismäärä ja otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset vientimyyntihinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Vientimäärä (tonnia)

[19 000 –23 000 ]

[14 000 –18 000 ]

[11 000 –15 000 ]

[9 000 –13 000 ]

Indeksi

100

76

62

51

Keskihinta (euroa/tonni)

[2 000 –2 400 ]

[2 800 –3 200 ]

[2 800 –3 200 ]

[2 600 –3 000 ]

Indeksi

100

135

132

124

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen antama vastaus ja kyselylomakevastaukset.

(220)

Kolmansien maiden markkinoilla unionin tuottajiin kohdistui kovaa kilpailua tuulivoimatuotteiden alalla, ja ne joutuivat suuntautumaan enenevässä määrin kapeammille markkinoille, kuten putkistojen sujutukseen liittyvien tuotteiden ja vapaa-ajan tuotteiden markkinoille (veneiden rungot, matkailuajoneuvot). Niillä on korkeammat hinnat mutta myös korkeammat tuotantokustannukset.

(221)

Vientimenestys heikkeni tarkastelujaksolla jatkuvasti, ja vientimäärä laski 49 prosenttia.

(222)

Koska unionin tuotannonalan myynti suuntautui pitkälti unionin markkinoille eikä niinkään vientiin, komissio päätteli, että unionin tuotannonalan viennin kehitys ei heikentänyt syy-yhteyttä.

6.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(223)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta ja Egyptistä tuleva polkumyyntivienti sai aikaan unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon. Samanaikaisesti myös kolmansista maista tuleva tuonti vaikutti unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon. Komissio päätteli kuitenkin, etteivät nämä tekijät yksin eivätkä yhdessä heikentäneet syy-yhteyttä Kiinasta ja Egyptistä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneen vahingon välillä.

7.   VAHINGON JATKUMISEN JA/TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(224)

Komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(225)

Komissio päätteli, että Kiinasta ja Egyptistä tuleva tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että kolmansista maista tuleva tuonti vaikutti merkittävään vahinkoon jossain määrin. Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta ja Egyptistä tulevan polkumyyntituonnin aiheuttaman vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos kyseisten maiden vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(226)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli asianomaisten maiden tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja asianomaisista maista tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei olisi, sekä niiden vaikutuksia unionin tuotannonalaan.

7.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja Egyptissä

(227)

Kuten edellä johdanto-osan 141 kappaleessa todettiin, lasikuitukankaiden kokonaistuotantokapasiteetti Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 1 400 000 tonnia. Kotimaisen kysynnän ja kokonaisviennin vähentämisen jälkeen kiinalaisten tuottajien unionin markkinoita varten käytettävissä olevan vapaa kapasiteetti on noin 700 000 tonnia eli viisi kertaa unionin kokonaiskulutus.

(228)

Kuten edellä johdanto-osan 142–144 kappaleessa selitetään, Egyptin lasikuitukankaiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia eli noin 22 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta, kun taas Egyptin lasikuitukankaiden kotimarkkinat näyttävät olevan erittäin pienet.

(229)

Näin ollen voidaan päätellä, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia ja Egyptissä huomattavasti kapasiteettia, joka voidaan suunnata unionin markkinoille vielä suurempina määrinä polkumyyntihinnoin, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annetaan raueta.

7.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(230)

Kuten edellä 4.2 jaksossa selitettiin, unionin markkinoiden houkuttelevuus käy ilmi siitä, että unioni pysyi yhtenä kiinalaisten ja egyptiläisten vientiä harjoittavien tuottajien tärkeimmistä vientimarkkinoista, vaikka tavanomaisen (Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta 5–7 prosentin suuruisen) tuontitullin lisäksi perittävät voimassa olevat polkumyyntitullit ovat melko korkeita. Maiden vientimäärät jopa kasvoivat tarkastelujaksolla, Kiinan 102 prosenttia ja Egyptin 115 prosenttia. Lisäksi Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinnat olivat muihin markkinoihin verrattuna korkeat voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta.

(231)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus käy ilmi lisäksi tarkastelujaksolla harjoitetuista kiertämis- ja absorptiokäytännöistä, joita pyrittiin estämään edellä 1.1 jaksossa tarkoitetuilla asetuksilla:

—

Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa käyttöön otettuja polkumyyntitulleja kierrettiin Turkista lähetetyllä tuonnilla,

—

Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa käyttöön otettuja polkumyyntitulleja kierrettiin Marokosta lähetetyllä tuonnilla ja

—

egyptiläisen vientiä harjoittavan tuottajan todettiin absorboivan polkumyyntitulleja alentamalla merkittävästi unioniin suuntautuvan vientinsä hintaa.

7.3   Todennäköinen hintataso ilman polkumyyntitoimenpiteitä

(232)

Kuten taulukosta 4 käy ilmi, Kiinasta unioniin tulevan tuonnin CIF-hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 1 744 euroa tonnilta eli alemmat kuin taulukossa 9 esitetty unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta [2 100–2 400 euroa tonnilta] ja myös alemmat kuin unionin tuotantokustannukset [2 300–2 600 euroa tonnilta].

(233)

Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei olisi toteutettu ja käytössä olisi vain tukien vastaisia toimenpiteitä, Kiinasta tuleva tuonti olisi tullut unioniin vieläkin alemmilla hinnoilla. Oletettavasti hinnan alittavuus olisi tällöin todellisuudessa vieläkin suurempi, kuten johdanto-osan 165 kappaleessa selitetään.

(234)

Kuten taulukosta 4 käy ilmi, Egyptistä unioniin tulevan tuonnin CIF-hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 1 431 euroa tonnilta eli alemmat kuin taulukossa 9 esitetty unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta [2 100–2 400 euroa tonnilta] ja myös alemmat kuin unionin tuotantokustannukset [2 300–2 600 euroa tonnilta].

(235)

Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei olisi otettu käyttöön ja käytössä olisi ainoastaan tukien vastaisia toimenpiteitä, Egyptistä tuleva tuonti olisi tullut unioniin vieläkin alemmilla hinnoilla.

(236)

On siis todennäköistä, että ilman polkumyyntitulleja Kiinasta ja Egyptistä tulevalla tuonnilla olisi vielä suurempi kielteinen vaikutus unionin hintoihin.

(237)

Tämä päätelmä osoittaa selvästi, että tuonnin aiheuttaman vahingon toistuminen olisi joka tapauksessa todennäköistä, ja lisäksi tuontimäärät kasvaisivat luultavasti huomattavasti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

7.4   Päätelmä

(238)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. Lisäksi komissio totesi edellisestä havainnosta erillisenä huomiona, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, on olemassa selvä riski kyseisen tuonnin aiheuttaman merkittävän vahingon toistumisesta. Jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatkettaisi, molemmista alkuperämaista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti toteutuisi mitä todennäköisimmin huomattavasti suurempina määrinä ja vahingollisin hinnoin. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen on perusteltua sekä asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumisen että siitä riippumatta kyseisen vahingon toistumisriskin vuoksi.

8.   UNIONIN ETU

(239)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja toimittajien edut.

8.1   Unionin tuotannonalan etu

(240)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan muutenkin epävarma tilanne heikkenisi nopeasti myyntimäärien ja -hintojen laskiessa, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen heikkenemiseen ja uhkaisi mahdollisesti alan jatkuvuutta.

(241)

Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

8.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(242)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yksikään tuoja ei kuitenkaan tehnyt yhteistyötä tämän tutkimuksen yhteydessä.

(243)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yksi tuoja toimi yhteistyössä, ja sen havaittiin tuovan vähäisiä määriä lasikuitukankaita.

(244)

Sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että tässä tutkimuksessa todettiin, että useimmat suurten määrien käyttäjistä tarvitsevat tietynlaisia lasikuitukankaita. Lasikuitukankaat eivät siis ole sellainen hyödyke, jota riippumattomat tuojat toisivat säännöllisesti suuria määriä.

(245)

Näin ollen komissio päätteli, ettei tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta maahantuojien taloudelliseen tilanteeseen ja että toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi niihin vain hyvin vähän tai ei ollenkaan.

8.3   Käyttäjien etu

(246)

Komissio otti yhteyden kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yksikään käyttäjä ei toiminut yhteistyössä, mikä vahvistaa, että voimassa olevat toimenpiteet eivät vaikuttaneet käyttäjiin kovin kielteisesti.

(247)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti (246 427 tonnia) on suurempi kuin unionin kulutus (136 112 tonnia). Unionin koko tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 41 prosenttia. Erityisesti kahdella otokseen valitulla yrityksellä, jotka ovat tuulivoimateollisuuden sertifioituja lasikuitukankaiden toimittajia, on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, ja ne pystyisivät myös vastaamaan lisäkysyntään. Lisäksi unionin tuotannonala käsittää yli kymmenen konsernia ja yritystä, mikä tekee unionin tuotannonalasta kilpailukykyisen.

(248)

Tutkimuksessa ilmeni myös, etteivät polkumyyntitoimenpiteet pysäyttäneet tuontia Kiinasta ja Egyptistä, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 10 prosenttia. Lisäksi muut kolmannet maat lisäsivät markkinaosuuttaan 18 prosentista 24 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(249)

Näin ollen komissio päätteli, ettei toimenpiteiden jatkaminen vaaranna toimitusvarmuutta.

(250)

Alkuperäinen tutkimus osoitti (56), että lasikuitukankaiden osuus turbiinin lavan kokonaistuotantokustannuksista oli 4–14 prosenttia, että lapoja ei myydä erikseen vaan osana tuuliturbiineja ja että tuuliturbiinien tuottajat myyvät säännöllisesti lisämateriaaleja ja -palveluja tuulipuistojen rakennuttajille. Komissio laski näin ollen lasikuitukankaiden kustannukset suhteessa tuuliturbiinin kokonaiskustannuksiin ja kokonaisen tuulipuiston rakentamisen kokonaiskustannuksiin. Tulokseksi saatiin, että lasikuitukankaiden osuus tuuliturbiinien tuottajien kustannuksista oli 0,1–2 prosenttia. Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio päätteli, että polkumyyntitullien aiheuttama kustannusten nousu voitaisiin joko siirtää tuulipuistojen rakennuttajille tai tuuliturbiinien tuottajat voisivat absorboida sen.

(251)

Tämä tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalan hinta tarkastelujaksolla oli keskimäärin vain [5–6 prosenttia] korkeampi kuin keskimääräinen hinta alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujaksolla eli vuosina 2015–2018. Voidaan siis päätellä, että polkumyynnin vastaisella toimenpiteellä oli korkeintaan vähäinen vaikutus tai mahdollisesti ei lainkaan vaikutusta lasikuitukankaiden hintaan.

(252)

Komissio päätteli näin ollen, ettei toimenpiteiden jatkaminen vaikuttaisi tuulivoimateollisuuden kilpailukykyyn.

(253)

Koska polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät vaaranna lasikuitukankaiden toimitusvarmuutta eivätkä alan kilpailukykyä, kuten johdanto-osan 249 ja 252 kappaleessa todetaan, niiden ei odoteta edistävän tuotannon siirtämistä ja ne ovat yhteensopivia unionin uusiutuvia energialähteitä koskevien tavoitteiden kanssa.

(254)

Alkuperäisessä tutkimuksessa useat hiihtovälineteollisuutta edustavat käyttäjät väittivät, että lasikuitukankaiden tuottajien olemassaolo unionissa on olennaista niiden toimitusvarmuuden kannalta, koska ne tarvitsevat paikallisia kumppaneita tiiviiseen yhteistyöhön räätälöityjen lasikuitukankaiden suunnittelussa.

(255)

Sen vuoksi komissio päätteli, ettei ollut pakottavia syitä olla pitämättä toimenpiteitä voimassa käyttäjien edun vuoksi.

8.4   Leikkauspalvelujen tarjoajien ja sarjojen valmistajien etu

(256)

Alkuperäinen tutkimus ja tämä tutkimus osoittivat, että unionin tuotannonala ja käyttäjät hyödyntävät sellaisten ulkopuolisten palveluntarjoajien palveluja, joista käytetään yleisesti nimitystä leikkauspalvelujen tarjoajat ja sarjojen valmistajat. Leikkauspalvelut tarkoittavat lasikuitukankaiden vastaanottamista rullina ja kankaiden leikkaamista tarvittavaan kokoon. Sarjojen valmistus tarkoittaa leikattujen lasikuitukangaskerrosten kokoamista ja pakkaamista räätälöityihin pakkauksiin, jotka helpottavat jatkojalostusteollisuuden valmistusprosessia.

(257)

Tässä tutkimuksessa yksikään leikkauspalvelujen tarjoaja tai sarjojen valmistaja ei ilmoittautunut.

(258)

Alkuperäisessä tutkimuksessa arvioitiin, että leikkauspalvelujen tarjoajat työllistivät unionissa noin 2 000 henkeä, ja todettiin, että kiinalaiset ja egyptiläiset vientiä harjoittavat tuottajat integroivat leikkauspalvelut ja sarjojen valmistuksen yhä useammin palveluihinsa. Tilanteen muuttumisesta ei ollut viitteitä. Kyseiset palveluntarjoajat menettäisivät näin ollen merkittävän osan liiketoiminnastaan, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(259)

Komissio päätteli näin ollen, että toimenpiteiden jatkaminen on unionin leikkauspalvelujen tarjoajien ja sarjojen valmistajien edun mukaista.

8.5   Tavarantoimittajien etu

(260)

Unionin jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan eli lasikuitukankaiden tärkeimmän raaka-aineen tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa. On kuitenkin selvästi niiden edun mukaista, että niiden asiakkaita suojaavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet pidetään voimassa.

8.6   Unionin etua koskevat päätelmät

(261)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa nykyisiä toimenpiteitä asianomaisista maista peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa.

9.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(262)

Polkumyynnin jatkumista, Kiinan osalta vahingon jatkumista ja toistumista, Egyptin osalta vahingon jatkumista sekä unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa olisi pidettävä voimassa.

(263)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen ja vapautukset toimenpiteiden kiertämistä koskevien tutkimusten jälkeisistä toimenpiteiden laajennuksista. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja tai vapautuksia sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 7 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” tai ”kaikkeen muuhun Egyptin arabitasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(264)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja ja poikkeuksia tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 7 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen tai tullista vapauttaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(265)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(266)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” tai ”kaikkeen muuhun Egyptin arabitasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(267)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (57). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(268)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia ei esitetty.

(269)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (58) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(270)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottuja kankaita, lukuun ottamatta kyllästettyjä tai esikyllästettyjä tuotteita ja seulakankaita, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 61 00 , ex 7019 62 10 , ex 7019 62 90 , ex 7019 63 00 , ex 7019 64 00 , ex 7019 65 00 , ex 7019 66 00 , ex 7019 69 10 , ex 7019 69 90 ja ex 7019 90 00 (Taric-koodit 7019 61 00 81, 7019 61 00 83, 7019 61 00 84, 7019 62 10 81, 7019 62 10 83, 7019 62 10 84, 7019 62 90 81, 7019 62 90 83, 7019 62 90 84, 7019 63 00 81, 7019 63 00 83, 7019 63 00 84, 7019 64 00 81, 7019 64 00 83, 7019 64 00 84, 7019 65 00 81, 7019 65 00 83, 7019 65 00 84, 7019 66 00 81, 7019 66 00 83, 7019 66 00 84, 7019 69 10 81, 7019 69 10 83, 7019 69 10 84, 7019 69 90 81, 7019 69 90 83, 7019 69 90 84, 7019 90 00 81, 7019 90 00 83 ja 7019 90 00 84) ja jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta ja Egyptin arabitasavallasta.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Alkuperämaa

Yritys

Polkumyyntitulli (%)

Taric-lisäkoodi

Kiinan kansantasavalta

Jushi Group Co. Ltd;

Zhejiang Hengshi Fiberglass Fabrics Co. Ltd;

Taishan Fiberglass Inc.

69,0

C531

PGTEX China Co. Ltd;

Chongqing Tenways Material Corp.

37,6

C532

Muut sekä alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa että alkuperäisessä polkumyyntitutkimuksessa yhteistyössä toimineet yritykset, jotka luetellaan liitteessä I

37,6

Katso liite I

Muut alkuperäisessä polkumyyntitutkimuksessa mutta ei alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa yhteistyössä toimineet yritykset, jotka luetellaan liitteessä II

34,0

Katso liite II

Kaikki muu Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti

69,0

C999

Egyptin arabitasavalta

Jushi Egypt For Fiberglass Industry S.A.E;

Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics S.A.E.

33,1

C533

Kaikki muu Egyptin arabitasavallasta peräisin oleva tuonti

33,1

C999

3.   Laajennetaan 2 kohdassa tarkoitettu Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli koskemaan Marokosta lähetettyjen jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen kankaiden tuontia, ei kuitenkaan kyllästettyjä tai esikyllästettyjä tuotteita eikä seulakankaita, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Marokko (Taric-koodit 7019 61 00 81, 7019 62 10 81, 7019 62 90 81, 7019 63 00 81, 7019 64 00 81, 7019 65 00 81, 7019 66 00 81, 7019 69 10 81, 7019 69 90 81 ja 7019 90 00 81). Laajennettu tulli on ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettava polkumyyntitulli.

4.   Laajennetaan 2 kohdassa tarkoitettu Kiinan kansantasavallasta ja Egyptin arabitasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli koskemaan Turkista lähetettyjen jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen kankaiden tuontia, ei kuitenkaan kyllästettyjä tai esikyllästettyjä tuotteita eikä seulakankaita, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki (Taric-koodit 7019 61 00 83, 7019 62 10 83, 7019 62 90 83, 7019 63 00 83, 7019 64 00 83, 7019 65 00 83, 7019 66 00 83, 7019 69 10 83, 7019 69 90 83 ja 7019 90 00 83), lukuun ottamatta seuraavassa lueteltujen yritysten tuotteita:

Maa

Yritys

Taric-lisäkoodi

Turkki

Saertex Turkey Tekstil Ltd Şti.

C115

Turkki

Sonmez Asf Iplik Dokuma Ve Boya San Tic A. Ş.

C116

Turkki

Telateks Tekstil Ürünleri Sanayi ve Ticaret Anonim Şirketi

Telateks Dış Ticaret ve Kompozit Sanayi Anonim Şirketi

C117

Turkki

Fibroteks Dokuma Sanayi Ve Ticaret AS

899G

Laajennettu tulli on ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettava polkumyyntitulli.

5.   Laajennetaan 2 kohdassa tarkoitettu Kiinan kansantasavallasta ja Egyptin arabitasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli koskemaan jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottuja kankaita, ei kuitenkaan kyllästettyjä tai esikyllästettyjä tuotteita eikä seulakankaita, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2 (Taric-koodit 7019 61 00 81, 7019 61 00 83, 7019 61 00 84, 7019 62 10 81, 7019 62 10 83, 7019 62 10 84, 7019 62 90 81, 7019 62 90 83, 7019 62 90 84, 7019 63 00 81, 7019 63 00 83, 7019 63 00 84, 7019 64 00 81, 7019 64 00 83, 7019 64 00 84, 7019 65 00 81, 7019 65 00 83, 7019 65 00 84, 7019 66 00 81, 7019 66 00 83, 7019 66 00 84, 7019 69 10 81, 7019 69 10 83, 7019 69 10 84, 7019 69 90 81, 7019 69 90 83, 7019 69 90 84, 7019 90 00 81, 7019 90 00 83 ja 7019 90 00 84), jotka jälleenviedään unionin tullikoodeksissa tarkoitetulla tavalla tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai jäsenvaltion UNCLOS-sopimuksen mukaisesti ilmoittamalla talousvyöhykkeellä.

6.   Laajennetaan 2 kohdassa tarkoitettu Kiinan kansantasavallasta ja Egyptin arabitasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli koskemaan jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottuja kankaita, ei kuitenkaan kyllästettyjä tai esikyllästettyjä tuotteita eikä seulakankaita, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2 (Taric-koodit 7019 61 00 81, 7019 61 00 83, 7019 61 00 84, 7019 62 10 81, 7019 62 10 83, 7019 62 10 84, 7019 62 90 81, 7019 62 90 83, 7019 62 90 84, 7019 63 00 81, 7019 63 00 83, 7019 63 00 84, 7019 64 00 81, 7019 64 00 83, 7019 64 00 84, 7019 65 00 81, 7019 65 00 83, 7019 65 00 84, 7019 66 00 81, 7019 66 00 83, 7019 66 00 84, 7019 69 10 81, 7019 69 10 83, 7019 69 10 84, 7019 69 90 81, 7019 69 90 83, 7019 69 90 84, 7019 90 00 81, 7019 90 00 83 ja 7019 90 00 84), jotka vastaanotetaan tekosaarella, kiinteällä tai kelluvalla rakennelmalla tai muulla rakennelmalla, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai jäsenvaltion UNCLOS-sopimuksen mukaisesti ilmoittamalla talousvyöhykkeellä ja jotka eivät kuulu 5 kohdan soveltamisalaan.

7.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen ja vapautukset 4 kohdassa mainituista toimenpiteiden kiertämistä koskevien tutkimusten jälkeisistä toimenpiteiden laajennuksista edellyttävät, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä sovelletaan kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa tullia.

8.   Jos jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävää näyttöä, liitettä voidaan muuttaa lisäämällä kyseinen uusi vientiä harjoittava tuottaja niiden yhteistyössä toimineiden yritysten luetteloon, jotka eivät sisältyneet otokseen, ja siihen voidaan soveltaa asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on esitettävä näyttöä siitä, että

a)

se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tavaroita 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 (alkuperäinen tutkimusajanjakso) välisenä aikana,

b)

se ei ole etuyhteydessä viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella säädettyjä toimenpiteitä ja joka on toiminut tai olisi voinut toimia yhteistyössä tutkimuksessa, johon tullin käyttöön ottaminen perustuu, sekä

c)

joko se on tosiasiallisesti vienyt Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen.

9.   Jos täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/776, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/1233, 1 artiklan nojalla käyttöön otettuja lopullisia tasoitustulleja muutetaan tai ne poistetaan, 2 kohdassa määriteltyjä tulleja korotetaan samassa suhteessa mutta enintään yrityskohtaisesti todettuun tosiasialliseen polkumyyntimarginaaliin tai vahinkomarginaaliin asti tämän asetuksen voimaantulosta lähtien.

10.   Tapauksissa, joissa tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tasoitustulli on vähennetty polkumyyntitullista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (59) 21 artiklan mukaiset palautusta koskevat pyynnöt käynnistävät kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta myös palautusta koskevan tutkimusajanjakson aikana vallitsevaa polkumyyntimarginaalia koskevan arvioinnin. Palautuksen hakijalle palautettava määrä ei saa olla suurempi kuin kannetun tullin ja palautusta koskevassa tutkimuksessa vahvistetun tasoitus- ja polkumyyntitullin yhteismäärän välinen erotus.

11.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä kesäkuuta 2026.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/492, annettu 1 päivänä huhtikuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa (EUVL L 108, 6.4.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2020/492/oj).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/776, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2020, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 muuttamisesta (EUVL L 189, 15.6.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2020/776/oj).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/806, annettu 23 päivänä toukokuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 ja lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/776 muuttamisesta sekä lopullisen polkumyyntitullin ja lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai jäsenvaltion Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti ilmoittamalla talousvyöhykkeellä (EUVL L 145, 24.5.2022, s. 20, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/806/oj).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/302, annettu 24 päivänä helmikuuta 2022, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden, jäljempänä ’lasikuitukankaat’, tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776, käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuonnilla riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, koskevan tutkimuksen päättämisestä (EUVL L 46, 25.2.2022, s. 49, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/302/oj).

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/301, annettu 24 päivänä helmikuuta 2022, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden, jäljempänä ’lasikuitukankaat’, tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin laajentamisesta koskemaan Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 käyttöön otettujen lopullisten tasoitustoimenpiteiden mahdollista kiertämistä Marokosta lähetettyjen lasikuitukankaiden tuonnilla riippumatta siitä, onko niiden alkuperäksi ilmoitettu Marokko, koskevan tutkimuksen päättämisestä (EUVL L 46, 25.2.2022, s. 31, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/301/oj).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1233, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 muuttamisesta (EUVL L 190, 19.7.2022, s. 70, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/1233/oj).

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1477, annettu 6 päivänä syyskuuta 2022, Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776, käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Turkista lähetettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki (EUVL L 233, 8.9.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/1477/oj).

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1478, annettu 6 päivänä syyskuuta 2022, Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin laajentamisesta koskemaan Turkista lähetettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki (EUVL L 233, 8.9.2022, s. 18, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/1478/oj).

(10)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/2169, annettu 17 päivänä lokakuuta 2023, Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776, käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Turkista lähetettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki, annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1477 muuttamisesta (EUVL L, 2023/2169, 18.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/2169/oj).

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/2158, annettu 17 päivänä lokakuuta 2023, Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin laajentamisesta koskemaan Turkista lähetettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki, annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1478 muuttamisesta (EUVL L, 2023/2158, 18.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/2158/oj).

(12)   EUVL C, C/2024/4357, 9.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4357/oj.

(13)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C, C/2025/2022, 3.4.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/2022/oj).

(14)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C, C/2025/3223, 13.6.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/3223/oj).

(15)  Toimitettu asianomaisille osapuolille tarkoitetussa asiakirja-aineistossa (viite t25.010131).

(16)   https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2784.

(17)  Toimitettu asianomaisille osapuolille tarkoitetussa asiakirja-aineistossa (viite t25.005259).

(18)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 45–48 kohta.

(19)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 46–49 kohta.

(20)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 50 kohta.

(21)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 52–54 kohta.

(22)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 55–72 kohta.

(23)  Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 179, 14.7.2023, s. 57, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1452/oj), johdanto-osan 42–68 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, annettu 11 päivänä lokakuuta 2024, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuitulankojen tuonnissa (EUVL L, 2024/2673, 14.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/2673/oj), johdanto-osan 44–70 kappale.

(24)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 74 kohta.

(25)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 75 kohta.

(26)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 76 kohta.

(27)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 77 kohta.

(28)  Tarkastelupyyntö (avoin versio), 79–88 kohta.

(29)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 53–68 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 54–70 kappale.

(30)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 68 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 70 kappale.

(31)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 53–55 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 54–56 kappale.

(32)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 56–59 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 57–60 kappale.

(33)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 60–61 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 61–63 kappale.

(34)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 62 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 63 kappale.

(35)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 63 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 64 kappale.

(36)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1452, johdanto-osan 64 kappale; täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2673, johdanto-osan 65 kappale.

(37)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/492, johdanto-osan 98–162 kappale.

(38)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations” (SWD(2024) 91 final), 10.4.2024.

(39)  Maailmanpankin avoin data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.

(40)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jossa on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(41)   TÜİK - Veri Portalı (tuik.gov.tr).

(42)   https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/nrg_pc_205/default/table?lang=en.

(46)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/755/oj). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(47)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/870, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä lopullisen tasoitustullin perimisestä Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kirjatusta tuonnista (EUVL L 201, 25.6.2020, s. 10, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2020/870/oj).

(48)  Tilastollinen toimialaluokitus (NACE-luokitus).

(49)  Turkin tilastolaitos – työvoimakustannusindeksit: TÜİK - Veri Portalı (tuik.gov.tr), sivustolla käyty viimeksi 30.3.2026. Asiaankuuluvat asiakirjat esitettiin asianomaisille osapuolille tarkoitetussa asiakirja-aineistossa t25.010131.

(50)   https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/nrg_pc_205/default/table?lang=en, sivustolla käyty viimeksi 10.9.2025.

(51)   https://www.sisecam.com/en/investor-relations/annual-reports, sivustolla käyty viimeksi 13.10.2025.

(52)   https://comtradeplus.un.org/.

(53)   https://www.globalpetrolprices.com/Egypt/electricity_prices/.

(54)   https://www.salaryexplorer.com/average-salary-wage-comparison-egypt-c64.

(55)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1477.

(56)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 johdanto-osan 480 ja 481 kappale.

(57)  European Commission, Directorate-General for Trade and Economic Security, Directorate G, Rue de la Loi/Wetstraat 170, 1040 Bruxelles/Brussels, BELGIQUE/BELGIË.

(58)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).

(59)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1037/oj).


LIITE I

Muut sekä alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa että alkuperäisessä polkumyyntitutkimuksessa yhteistyössä toimineet yritykset

Yrityksen nimi

Taric-lisäkoodi

Changshu Dongyu Insulated Compound Materials Co., Ltd

B995

Changzhou Pro-Tech Industry Co., Ltd

C534

Jiangsu Changhai Composite Materials Holding Co., Ltd;

C535

Neijiang Huayuan Electronic Materials Co., Ltd

C537

NMG Composites Co., Ltd

C538

Zhejiang Hongming Fiberglass Fabrics Co., Ltd

C539


LIITE II

Muut yritykset, jotka toimivat yhteistyössä alkuperäisessä polkumyyntitutkimuksessa mutta eivät alkuperäisessä tukien vastaisessa tutkimuksessa

Yrityksen nimi

Taric-lisäkoodi

Jiangsu Jiuding New Material Co., Ltd

C536


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/1203/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)