(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Sinkki-L-selenometioniinivalmisteen, joka hyväksyttiin eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/49 (2), hyväksynnän ehtojen muuttamista varten on toimitettu hakemus. Muutos koskee valmisteen seleenipitoisuuden nostamista vaihteluvälille 2–46 g/kg.

(3)

Komissio katsoo kuitenkin, että tämä hakemus koskee itse asiassa uutta sinkki-L-selenometioniinivalmistetta, jonka seleenipitoisuus on vaihteluvälillä 2–46 g/kg. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat. Hakemuksessa pyydetään, että kyseiset lisäaineet luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hivenaineyhdisteet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 15 päivänä marraskuuta 2023 antamassaan lausunnossa (3), että sinkki-L-selenometioniinivalmiste, jossa seleenin vähimmäispitoisuus on 40 g/kg, on turvallinen kaikille eläinlajeille, kuluttajille ja ympäristölle edellyttäen, että unionissa sallittuja lisättävän seleenin enimmäismääriä (0,2 mg orgaanista seleeniä / kg täysrehua ja 0,5 mg kokonaisseleeniä / kg täysrehua) noudatetaan. Elintarviketurvallisuusviranomainen toteaa, että arvioidut tiedot kattavat vain rajoitetun lisäaineessa olevan seleenipitoisuuden vaihteluvälin (40–46 g/kg). Koska saatavilla ei ollut tietoja mistään muusta kyseistä lisäainetta sisältävästä valmisteesta, jonka seleenipitoisuus on vaihteluvälillä 2–40 g/kg, elintarviketurvallisuusviranomainen suosittelee, että valmistetta pidettäisiin uutena valmisteena, jolla on seuraavat eritelmät: seleeniä vähintään 40 g/kg ja enintään 46 g/kg. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että valmiste ei ärsytä silmiä tai ihoa ja että se aiheuttaa riskin hengitettynä, mutta ihon herkistymisestä ei voitu tehdä päätelmiä. Koska lisäaineen käyttöedellytykset ovat samat kuin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/49 nojalla jo hyväksytyn sinkki-L-selenometioniinivalmisteen käyttöedellytykset, elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että valmisteen koostumuksella ei ole vaikutusta lisäaineen tehoon. Lisäksi erityisiä markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevia vaatimuksia ei elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan tarvita.

(5)

Asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustettu vertailulaboratorio katsoi, että sinkki-L-selenometioniinivalmistetta koskevassa aiemmassa arvioinnissa esitetyt päätelmät ja suositukset ovat päteviä ja sovellettavissa myös tähän hakemukseen. Komission asetuksen (EY) N:o 378/2005 (4) 5 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailulaboratoriolta ei sen vuoksi edellytetä arviointiraporttia.

(6)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että sinkki-L-selenometioniinivalmiste, jossa on seleeniä vähintään 40 g / kg lisäainetta ja enintään 46 g / kg lisäainetta, täyttää asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt edellytykset. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö olisi hyväksyttävä. Lisäksi komissio katsoo, että lisäaineen käyttäjien terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,