(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti huhtikuussa 2020 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/492 (2), sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776 (3), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden, jäljempänä ’lasikuitukankaat’, tuonnissa. Polkumyyntitullit olivat 34–69 prosenttia Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa ja 20 prosenttia Egyptistä peräisin olevassa tuonnissa. Näihin tulleihin johtanut tutkimus, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, pantiin vireille helmikuussa 2019 (4).

(2)

Komissio on vastaanottanut perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä Turkista lähetetyllä lasikuitukankaiden tuonnilla riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki, ja saattaa tällainen tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi.

(3)

Pyynnön esitti 3 päivänä marraskuuta 2021 TECH-FAB Europe e.V., unionin lasikuitukankaiden tuottajien järjestö, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(4)

Pyynnössä esitettiin riittävästi näyttöä siitä, että Kiinasta, Egyptistä ja Turkista unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos sen jälkeen, kun Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevia lasikuitukankaita koskevat toimenpiteet oli otettu käyttöön. Kaupan rakenteen muutos näytti johtuvan lasikuitukankaiden lähetyksestä Turkista unioniin sen jälkeen, kun erityisesti Turkiz Composite Materials Technology Üretim Sanayi ve Ticaret Anonim irketi -niminen yritys, jäljempänä ’Turkiz Composite’ (5), oli harjoittanut siellä kokoonpano-/valmistustoimintaa. Näyttö osoitti, että tällainen kokoonpanotoiminta on toimenpiteiden kiertämistä, koska toiminta alkoi tai kasvoi merkittävästi sen polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta lähtien tai juuri ennen sitä, johon Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavat polkumyyntitullit perustuvat. Pyynnössä esitettiin myös riittävästi näyttöä siitä, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien osien osuus kokoonpannun tuotteen kokonaisarvosta on yli 60 prosenttia ja kokoonpano- ja valmistustoiminnassa käytettävien osien arvonlisäys on alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(5)

Pyyntö sisälsi myös riittävästi näyttöä siitä, että kyseisen käytännön, menettelyn tai toiminnan vuoksi tällä hetkellä sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden korjaavat vaikutukset olivat heikentyneet sekä määrien että hintojen osalta. Vaikuttaa siltä, että EU:n markkinoille on tuotu merkittäviä määriä tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Lisäksi oli riittävästi näyttöä siitä, että lasikuitukankaiden tuonti tapahtui vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla.

(6)

Pyynnössä oli myös riittävä näyttö siitä, että Turkista lähetettyjä lasikuitukankaita vietiin polkumyyntihinnoilla verrattuna lasikuitukankaille aiemmin määritettyyn normaaliarvoon.

(7)

Tarkasteltavana ovat Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevat jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta, joihin voi sisältyä muita elementtejä, silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudotut kankaat, eivät kuitenkaan kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet eivätkä seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, jotka luokiteltiin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 voimantulopäivänä CN-koodeihin ex 7019 39 00, ex 7019 40 00, ex 7019 59 00 ja ex 7019 90 00 (Taric-koodit 7019390080, 7019400080, 7019590080 ja 7019900080), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tällä hetkellä voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan kyseiseen tuotteeseen.

(8)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edellisessä kappaleessa määritelty tuote, mutta se on lähetetty Turkista, riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki (luokiteltu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2230 (6), jäljempänä ’vireillepanoasetus’, voimaantulopäivänä Taric-koodeihin 7019390083, 7019400083, 7019590083 ja 7019900083), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(9)

Tutkimus osoitti, että Kiinasta ja Egyptistä unioniin viedyillä ja Turkista lähetetyillä lasikuitukankailla, riippumatta siitä, ovatko ne peräisin Turkista, on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja niillä on samat käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(10)

Ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille komissio katsoi, että oli olemassa riittävä näyttö perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen panemiseksi vireille. Komissio pani tutkimuksen vireille ja asetti Turkista lähetettävät lasikuitukankaat kirjaamisvelvoitteen alaisiksi riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Turkki, täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/2230.

(11)

Unioniin sijoittautunut tuuliturbiinien lapojen valmistaja LM Wind Power väitti, että tutkimuksen vireillepano ei ollut perusteltua näytön puuttumisen vuoksi ja että tutkimus olisi päätettävä välittömästi.

(12)

Se väitti, että kiertämistä ei tapahtunut, koska toisaalta Turkin ja unionin tai toisaalta Kiinan ja Egyptin ja unionin välisen kaupan rakenteessa ei ole tapahtunut muutosta, joka osoittaisi kiertämiskäytäntöä. Se myös väitti, että käytäntö, menettely tai toiminta Turkissa ei kuulunut mihinkään perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettuun luokkaan. Pyynnössä ei etenkään ollut selkeää näyttöä siitä, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevia lasikuitukankaita lähetettäisiin Turkin kautta unioniin. Käytäntöä, menettelyä tai toimintaa ei voida pitää pienenä muuntamisena, koska tutkimuksen kohteena oleva tuote on jalostustuote ja siten eri tuote kuin sen tuotantopanos (pääasiassa jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka eli rovings), tai kokoonpanotoimintana, koska tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa ei luokitella samaan tullinimikkeeseen.

(13)

Se väitti myös, että Turkkiin perustettavan lasikuitukankaiden tuotantolaitoksen kautta tapahtuvalle käytännölle, menettelylle tai toiminnalle oli perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu riittävä syy ja taloudellinen peruste. Lasikuitukankaiden kysyntä Turkissa oli merkittävä, mikä johtui suurelta osin Turkin tuulienergiasektorista, ja tarve oli noin 20 000–25 000 tonnia vuonna 2020. Kysyntä kasvoi, mistä on osoituksena se, että vuonna 2018 turkkilainen yritys perusti Turkkiin uuden lasikuitutuotantolaitoksen, jonka vuotuinen lisätuotantokapasiteetti oli 70 000 tonnia. Lopuksi se väitti, että lasikuitukankaiden kysyntä kasvoi myös Turkin lähialueilla, kuten Lähi-idässä ja Afrikassa, ja että myös nämä seikat olivat perusteena tuotantolaitoksen perustamiselle Turkkiin.

(14)

Samanlaisia huomautuksia saatiin toiselta unioniin sijoittautuneelta eurooppalaiselle tuuliturbiinien lapojen valmistajalta eli Vestas Wind Systems A/S:ltä ja yhdeltä turkkilaiselta lasikuitukankaiden vientiä harjoittavalta tuottajalta eli Turkiz Compositelta, joka sijaitsee ASB:n eurooppalaisella vapaa-alueella Marmarassa Turkissa.

(15)

Turkiz Composite väitti Turkkiin sijoittautumisensa taloudellisista perusteista myös, että sen kiinalaisen emoyhtiön hallitus teki päätöksen yrityksen perustamisesta Turkkiin jo 24 päivänä huhtikuuta 2018 eli ennen kuin komissio pani vireille alkuperäisen tutkimuksen (7), joka johti johdanto-osan 1 kappaleessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

(16)

Egyptin viranomaiset väittivät, että Egyptin joutuminen tutkimukseen mukaan oli epäoikeudenmukaista, sillä Egyptiin liittyviä kiertämiskäytäntöjä ei ole esiintynyt. Ne väittivät LM Wind Powerin tavoin, ettei ollut mitään näyttöä siitä, että toimenpiteitä olisi kierretty harjoittamalla Turkissa kokoonpanotoimintaa, johon liittyy Egyptistä peräisin olevan jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan vientiä, tai jälleenlaivaamalla Egyptistä ja Kiinasta peräisin olevia lasikuitukankaita Turkin ja EU:n välillä. Egyptin viranomaiset väittivät lisäksi, että kaupan rakenteen muuttumisesta ei ollut näyttöä.

(17)

Turkin viranomaiset korostivat, että Turkissa on huomattava määrä lasikuitukankaiden kapasiteettia ja tuotantoa, ja ne katsoivat, että asiaa koskevat edellytykset täyttävät turkkilaiset tuottajat olisi jätettävä toimenpiteiden laajentamisen ulkopuolelle.

(18)

Lopuksi Amiblu Holding GmbH, joka on lasikuituvahvisteisten muoviputkijärjestelmien ja -ratkaisujen toimittaja unionissa, väitti, että on unionin edun mukaista torjua markkinoita vääristäviä kiertämiskäytäntöjä lasikuitukankaiden tuonnissa kolmansista maista, myös Turkista. Se väitti erityisesti, että koska sen turkkilaisiin kilpailijoihin ei kohdistu jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuontia koskevia voimassa olevia polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteitä, tämä vaikuttaa unionin tuotannonalan kilpailuasemaan. Lisäksi se kehotti komissiota tutkimaan järjestelmällisesti kiertämismekanismeja kolmansissa maissa, myös Turkissa.

(19)

Tutkimuksen vireillepanoa koskevista väitteistä komissio muistutti, että tutkimus pantiin vireille pyynnössä esitetyn näytön perusteella, joka koski lasikuitukankaiden lähetystä Turkin kautta unioniin sen jälkeen, kun erityisesti Turkiz Composite -yritys oli harjoittanut kokoonpanotoimintaa Turkissa.

(20)

Lisäksi pyynnössä esitettiin riittävästi näyttöä siitä, että muita taloudellisia perusteita ei ole kuin tullien käyttöönotto, esimerkiksi viittaus China Hengshi Foundation Company Limitedin vuosikertomukseen 2018 (12). Pyynnön mukaan vuoden 2018 vuosikertomuksessa yksilöidyt toimintariskit, jotka liittyivät China National Building Materials Groupin toiminnan laajentamiseen Turkkiin, olivat Euroopan unionin näille tuotteille asettamiin polkumyyntitulleihin liittyviä riskejä sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kaupan häiriöihin liittyviä riskejä (13).

(21)

Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteet, joiden mukaan pyyntöön ei sisältynyt riittävästi näyttöä tutkimuksen vireillepanoa varten, Komissio otti huomioon Amiblu Holding GmbH:n ja Turkin viranomaisten lausunnot.

(22)

Tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän tammikuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tietoja kerättiin tutkimusajanjaksolta muun muassa sen tutkimiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitetty muutos tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja oliko kyseessä käytäntö, menettely tai toiminta, jolle ei ole riittävää syytä tai muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 väliseltä jaksolta, jäljempänä ’raportointijakso’, sen tutkimiseksi, heikensikö tuonti voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia hintojen ja/tai määrien osalta ja esiintyikö polkumyyntiä.

(23)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Kiinan, Egyptin ja Turkin viranomaisille, kyseisissä maissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuotannonalalle ja EU–Turkki-assosiaationeuvostolle.

(24)

Lisäksi komissio pyysi Turkin edustustoa Euroopan unionissa toimittamaan sille sellaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja/tai niitä edustavien järjestöjen nimet ja osoitteet, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, niiden turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien lisäksi, jotka pyynnön esittäjä oli yksilöinyt pyynnössä.

(25)

Turkissa toimiville tuottajille/viejille tarkoitetut vapautuksen pyytämistä koskevat lomakkeet sekä Kiinassa ja Egyptissä toimiville tuottajille/viejille ja unionin tuojille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla.

(26)

Kuudesta tiedossa olleesta turkkilaisesta tuottajasta neljä toimitti vapautuksen hakemista koskevan lomakkeen. Nämä tuottajat olivat:

(27)

Lisäksi kuusi kiinalaista ja egyptiläistä yritystä, jotka kaikki olivat etuyhteydessä Turkiz Composite -yritykseen, toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen.

(28)

Lisäksi unkarilainen yritys Metyx Hungary Korlátolt Felelősségű Társaság (Tetlateks Tekstil Ürünleri Sanayi ve Ticaret Anonim Аirketi -yrityksen tuottamien lasikuitukankaiden etuyhteydessä oleva tuoja) ja saksalainen yritys Saertex GmbH & Co. KG (Saertex Turkey Teksil Ltd. Şti:n emoyhtiö ja sen tuottamien lasikuitukankaiden tuoja) toimittivat vastaukset kyselylomakkeeseen.

(29)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa. Kaikille osapuolille ilmoitettiin, että kaikkien merkityksellisten tietojen toimittamatta jättäminen tai epätäydellisten, väärien tai harhaanjohtavien tietojen toimittaminen saattaa johtaa perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen ja havaintojen tekemiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(30)

LM Wind Powerin kanssa järjestettiin 4 päivänä helmikuuta 2022 kuulemistilaisuus. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Compositea kuultiin 12 päivänä heinäkuuta.

(31)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämisen mahdollista esiintymistä arvioitaessa on analysoitava seuraavia seikkoja:

(32)

Pyynnössä väitettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta oli jälleenlaivattu ja erityisesti lähetetty Turkista unioniin sen jälkeen, kun se oli ollut kokoonpano-/valmistustoiminnan kohteena Turkissa (ks. johdanto-osan 4 kappale).

(33)

Jälleenlaivauksen osalta tutkimuksessa ei tullut esiin mitään näyttöä siitä, että mikään neljästä yhteistyössä toimineesta vientiä harjoittavasta tuottajasta olisi osallistunut tällaisiin käytäntöihin. Sen vuoksi tätä väitettä ei voitu vahvistaa tässä tutkimuksessa.

(34)

Kokoonpano-/valmistustoiminnan osalta komissio analysoi tässä tutkimuksessa, täyttyivätkö erityisesti seuraavat perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyt edellytykset:

(35)

Kuten johdanto-osan 26 kappaleessa todetaan, neljä turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi vapautusta toimenpiteistä, jos ne laajennetaan koskemaan Turkkia. Ne toimivat yhteistyössä koko menettelyn ajan toimittamalla vapautuksen pyytämistä koskevat lomakkeet ja vastaamalla puutteita koskeviin kirjeisiin. Turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, koska niiden ilmoittamat lasikuitukankaiden unioniin suuntautuvan viennin yhteenlasketut määrät niiden toimittamissa vapautuksen pyytämistä koskevissa lomakkeissa kattoivat Turkista raportointikaudella tulevan tuonnin koko määrän, joka ilmoitettiin Eurostatin tuontitilastoissa.

(36)

Komissio teki tarkastuskäynnin Turkiz Compositen toimitiloihin perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti. Toisin kuin kolme muuta ilmoittautunutta tuottajaa kyseinen yritys toi lähes kaikki tuotantopanoksensa ja erityisesti 100 prosenttia tärkeimmästä tuotantopanoksestaan (jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta) siihen etuyhteydessä olevilta yrityksiltä Kiinassa ja Egyptissä. Tämä yritys oli myös ylivoimaisesti suurin turkkilainen lasikuitukankaiden vientiä harjoittava tuottaja raportointijaksolla. Se vei unioniin enemmän lasikuitukankaita kuin kolme muuta yhteistyössä toiminutta turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa yhteensä raportointijaksolla.

(37)

Taulukossa 1 esitetään Kiinasta, Egyptistä ja Turkista tulleen lasikuitukankaiden tuonnin kehitys tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 1

Lasikuitukankaiden tuonti unioniin tutkimusajanjaksolla (tonnia)

(38)

Taulukosta 1 käy ilmi, että lasikuitukankaiden tuonti Turkista kasvoi vuoden 2019 ja raportointijakson välillä 2 334 tonnista 8 367 tonniin. Raportointikaudella tapahtunut merkittävä kasvu vuoteen 2019 verrattuna osui ajallisesti yhteen Turkiz Compositen tuotannon kasvun kanssa. Turkiz Composite aloitti tuotannon maaliskuussa 2019.

(39)

Lasikuitukankaiden tuonti Kiinasta väheni vuoden 2019 ja raportointijakson välillä 43 460 tonnista 33 263 tonniin ja tuonti Egyptistä väheni 11 349 tonnista 3 608 tonniin.

(40)

Taulukossa 2 esitetään rovingsien tuonnin kehitys Kiinasta ja Egyptistä Turkkiin GTA-tietokannasta saatujen Turkin tuontitilastojen perusteella.

Taulukko 2

Jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonti Kiinasta ja Egyptistä Turkkiin tutkimusajanjaksolla (tonneina)

(41)

Lasikuitukankaiden tuotannon tärkein tuotantopanos on jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka. Tätä tuotantopanosta jalostetaan edelleen lasikuitukankaiden tuottamiseksi. Komission käytettävissä oleva näyttö osoitti, että Turkista unioniin viedyt lasikuitukankaat tuotettiin pääasiassa jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta.

(42)

Taulukosta 2 käy ilmi, että jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonti Kiinasta Turkkiin lisääntyi huomattavasti vuoden 2019 ja raportointijakson välillä 6 996 tonnista 19 201 tonniin. Jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonti Egyptistä Turkkiin kasvoi niin ikään vuoden 2019 ja raportointijakson välillä 9 142 tonnista 30 149 tonniin. Kiinasta ja Egyptistä tulevan jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonnin osuus Turkin kokonaistuonnista oli noin 70 prosenttia sekä vuonna 2020 että raportointijaksolla. Lisäksi jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonnin merkittävä lisääntyminen Kiinasta ja Egyptistä Turkkiin osui ajallisesti yhteen sen kanssa, että Turkiz Composite aloitti toimitukset suurimmalle eurooppalaiselle asiakkaalleen vasta toukokuusta 2020 alkaen, mikä johti lasikuitukuitulankojen kulutuksen kasvuun lasikuitukankaiden tuotannossa.

(43)

Turkiz Composite väitti, että jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jota se käytti lasikuitukankaiden tuotantoon, ostettiin kokonaisuudessaan Kiinasta ja Egyptistä, etenkin siihen etuyhteydessä olevilta yrityksiltä Kiinassa ja Egyptissä. Se toi kyseistä jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa HS-koodilla 7019 12. Kyseisen koodin mukaisesta tuonnista käy ilmi, että eniten lisääntyi tuonti Kiinasta ja Egyptistä Turkkiin.

(44)

Kiinasta ja Egyptistä Turkkiin suuntautuneen jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonnin määrän merkittävä kasvu osoitti, että tämän tuotantopanoksen kysyntä kasvoi Turkissa, mikä ainakin osittain selittyy sillä, että lasikuitukankaiden tuotanto Turkissa ja niiden vienti Turkista lisääntyi raportointijaksolla. Tämän vahvistivat myös Turkiz Compositen toimittamat tiedot.

(45)

Yhtäältä lasikuitukankaiden viennin lisääntyminen Turkista unioniin ja toisaalta lasikuitukankaiden viennin väheneminen Kiinasta ja Egyptistä unioniin merkitsee perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua muutosta Turkin ja unionin välisen kaupan rakenteessa, kun otetaan lisäksi huomioon jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan viennissä Kiinasta ja Egyptistä Turkkiin tapahtunut merkittävä kasvu raportointijaksolla verrattuna vuoteen 2019 (ks. taulukko 2).

(46)

Turkiz Composite väitti, että sen perustamiselle oli perusteltu syy ja taloudellinen peruste. Se väitti, että sen perustaminen Turkkiin johtui lasikuitukankaiden merkittävästä kysynnästä Turkissa ja lasikuitukankaiden kysynnän kasvusta Turkin muissa naapurimaissa kuin EU:ssa (pääasiassa Egyptissä, Jordaniassa, Iranissa ja tietyssä määrin Saudi-Arabiassa) sekä jatkuvakuituisten lasikuitulankojen merkittävästä ja kasvavasta kysynnästä Turkissa.

(47)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Turkiz Composite oli ennen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa päättänyt perustaa yrityksen Turkkiin. Yritys perustettiin 1 päivänä kesäkuuta 2018, mutta se aloitti tuotannon vasta maaliskuussa 2019, koska sen oli vielä löydettävä tilat ja ostettava, siirrettävä, asennettava ja testattava kaikki lasikuitukankaiden tuotantoon tarvittavat koneet. Tuotannon aloituspäivä osui ajallisesti yhteen Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia koskevan alkuperäisen tutkimuksen vireillepanopäivän kanssa.

(48)

Lisäksi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan yhteys kyseessä olevan käytännön, menettelyn tai toiminnan ja kaupan rakenteen muuttumisen välillä, koska viimeksi mainitun on johduttava ensin mainitusta. Näin ollen kaupan rakenteen muuttumiseen johtavalla käytännöllä, menettelyllä tai toiminnalla on oltava riittävä syy tai muu taloudellinen peruste kuin tullin käyttöönotto, jotta sitä ei pidetä perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kiertämisenä.

(49)

Edellä esitetyn perusteella väite, jonka mukaan yritys on perustettu palvelemaan kotimarkkinoita ja Afrikan ja Lähi-idän markkinoita, on merkityksetön, koska yrityksen perustaminen ei ole kaupan rakenteen muuttumiseen johtava käytäntö, menettely tai toiminta. Käytäntö, josta tämä muutos johtuu, on Turkissa tapahtuva kokoonpano-/valmistustoiminta, joka johti lasikuitukankaiden (kokoonpannun tuotteen) unioniin suuntautuvan viennin merkittävään kasvuun. Turkiz Compositen lasikuitukankaiden vientimyynti unioniin lisääntyi huomattavasti, kun se alkoi vähitellen lisätä toimituksiaan suurimmalle eurooppalaiselle asiakkaalleen toukokuusta 2020 alkaen (ks. johdanto-osan 42 kappale), mikä osui ajallisesti yhteen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottopäivän kanssa (ks. johdanto-osan 1 kappale).

(50)

Lisäksi se, että yritys, joka väitetysti perustettiin palvelemaan kotimarkkinoita ja Afrikan ja Lähi-idän markkinoita polkumyyntitutkimuksen vireillepanon jälkeen, palvelee itse asiassa sen sijaan kotimarkkinoita ja unionin markkinoita (14), viittaa siihen, että sen kokoonpanotoimintaa kehitettiin tutkimuksen johdosta ja sen jälkeen sitä lisättiin tullien käyttöönoton johdosta.

(51)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite ja LM Wind Power väittivät, että taloudellista perustelua koskeva komission oikeudellinen analyysi oli puutteellinen, koska siinä ei arvioitu, oliko käytännölle, menettelylle tai toiminnalle taloudellinen peruste tai riittävä asianmukainen syy. Ne totesivat myös, että komissio on soveltanut virheellistä ajallista arviointiperustetta, koska se ei todennut, että ”tullien käyttöönoton” – eikä tutkimuksen vireillepanon – on oltava syy käytännölle, menettelylle tai toiminnalle. Lopuksi ne väittivät, että jos komissio olisi soveltanut asianmukaisia oikeudellisia testejä, se olisi päätellyt, että Turkiz Composite -yhtiön perustamiselle oli olemassa riittävä asianmukainen syy ja taloudellinen peruste. Ne väittivät, että tärkein syy tehtaan perustamiselle Turkkiin oli palvella Turkin kotimarkkinoita.

(52)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Ensinnäkään komissio ei ole jättänyt arvioimatta, oliko käytännölle, menettelylle tai toiminnalle taloudellinen peruste tai riittävä asianmukainen syy. Tällainen arviointi tehtiin, kuten johdanto-osan 48 ja 49 kappaleessa nimenomaisesti selitetään. Komissio yksilöi selkeästi kaupan rakenteen muuttumiseen johtaneen käytännön, menettelyn tai toiminnan ja analysoi sen jälkeen mahdollisia perusteluja tälle käytännölle. Toisin kuin asianomaiset osapuolet väittivät ja kuten johdanto-osan 49 kappaleessa selitetään, kyseessä oleva käytäntö, menettely tai toiminta ei ole Turkiz Composite -yrityksen perustaminen tai sen kotimarkkinamyynti, koska 2.3 kohdassa käsitelty kaupan rakenteen muutos ei johdu niistä.

(53)

Toiseksi komissio ei ole soveltanut virheellistä ajallista arviointiperustetta. Se viittasi johdanto-osan 47 kappaleessa siihen, että tuotannon aloituspäivä osui ajallisesti yhteen alkuperäisen tutkimuksen vireillepanopäivän kanssa. Tämä päätelmä, joka perustui Turkiz Compositen toimittamiin tarkistettuihin tietoihin, oli oikeudellisesti merkityksellinen, koska yksi perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan edellytyksistä, joihin viitataan myös johdanto-osan 34 kappaleessa, on se, että toiminta alkoi tai lisääntyi huomattavasti polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta alkaen tai juuri ennen sitä. Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa määritellään toimenpiteiden kiertäminen ja keskitytään siten tullin käyttöönottoon, koska ilman tullin käyttöönottoa ei voi olla tullin kiertämistä. Tämä ei estä sitä, että käytännön, menettelyn tai toiminnan aloittamista tutkimuksen vireillepanon jälkeen pidetään näyttönä siitä, että myöhemmin käyttöön otettu (ja kohtuudella odotettavissa oleva) tulli oli kyseisen käytännön perusteena. Asianomaisen osapuolen ehdottama 13 artiklan 1 kohdan tulkinta olisi ristiriidassa edellä siteeratun 13 artiklan 2 kohdan sanamuodon kanssa, minkä lisäksi se poistaisi 13 artiklan 1 kohdan soveltamisalasta kiertämiskäytännöt, jotka alkavat tutkimuksen vireillepanon ja tullien käyttöönoton välisenä aikana. Tämä olisi vastoin perusasetuksen 13 artiklan perimmäistä tarkoitusta, sellaisena kuin tuomioistuin on sen määritellyt (15).

(54)

Väitteestä, jonka mukaan pääasiallinen syy tehtaan perustamiselle Turkkiin oli palvella Turkin kotimarkkinoita, komissio totesi, että Turkiz Composite muutti hieman perustelujaan menettelyn aikana, koska ennen päätelmien ilmoittamista yritys väitti, että syynä oli palvella kotimarkkinoita sekä Afrikan ja Lähi-idän markkinoita. Kuten johdanto-osan 50 kappaleessa mainitaan, Turkiz Composite palveli kotimarkkinoita ja unionin markkinoita tutkimusajanjakson aikana. Turkiz Compositen toiminta lisääntyi joka tapauksessa merkittävästi tutkimusajanjakson aikana, mikä käy ilmi seuraavista seikoista:

(55)

Edellä esitetyn perusteella tutkimus ei paljastanut muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta Turkiz Compositen kokoonpannun tuotteen unioniin suuntautuvan viennin merkittävälle lisääntymiselle kuin voimassa olevien polkumyyntitullien välttäminen.

(56)

Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohta edellyttää, että kokoonpano- tai valmistustoiminta on alkanut tai huomattavasti lisääntynyt polkumyyntitutkimuksen vireillepanosta alkaen tai juuri ennen sitä ja että kyseessä olevat osat tulevat pääasiassa maista, joihin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä.

(57)

Alkuperäinen tutkimus pantiin vireille 21 päivänä helmikuuta 2019, ja lopulliset polkumyyntitullit otettiin käyttöön 1 päivänä huhtikuuta 2020. Turkiz Composite perustettiin virallisesti 1 päivänä kesäkuuta 2018, ja se aloitti tuotannon maaliskuussa 2019. Sen vuoksi tuotannon aloituspäivä osui ajallisesti yhteen Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia koskevan alkuperäisen tutkimuksen vireillepanopäivän kanssa (ks. alaviite 7).

(58)

Lisäksi Turkiz Composite lisäsi merkittävästi vientimyyntiään tutkimusajanjaksolla, ja lähes kaikki sen tuotantopanokset ja erityisesti 100 prosenttia tärkeimmästä tuotantopanoksesta (jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta) hankittiin siihen etuyhteydessä olevilta yrityksiltä Kiinassa ja Egyptissä.

(59)

Sen vuoksi komissio päätteli, että kokoonpano- tai valmistustoiminta alkoi alkuperäisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen, kuten perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään.

(60)

Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan kokoonpano- tai valmistustoiminnan osalta toinen ehto toimenpiteiden kiertämisen määrittelylle on se, muodostavatko toimenpiteiden kohteena olevista maista peräisin olevat osat vähintään 60 prosenttia kokoonpantavan tuotteen osien kokonaisarvosta ja onko kokoonpanossa tai valmistuksessa käytettävien osien arvonlisäys alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(61)

Lasikuitukankaiden tuotannon tärkein tuotantopanos on jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka. Turkiz Composite osti 100 prosenttia käyttämästään jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta siihen etuyhteydessä olevilta yrityksiltä Kiinassa ja Egyptissä. Turkissa harjoitetulla valmistustoiminnalla (ompelu-neulonta) jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka muunnettiin lasikuitukankaiksi. Turkiz Compositen toimittamien ja todennettujen tietojen mukaan tärkein tuotantopanos, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, muodostaa lähes 100 prosenttia kokoonpannun/valmistetun tuotteen osien kokonaisarvosta perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(62)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite ja LM Wind Power toistivat väitteensä, jonka mukaan lasikuitukankaiden valmistus tuodusta pääraaka-aineesta, jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta, ei ole ”osien kokoamista kokoonpanotoimintana”, jota tarkoitetaan perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa, ja että jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka ei ole osa vaan pikemminkin raaka-aine, jota tarkoitetaan harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 2 a toisen osan selittävissä huomautuksissa (VII), joiden mukaan kokoonpantavia osia ei kuitenkaan saa työstää enempää sitä tarkoitusta varten, että lopullinen tavara saadaan valmiiksi. Tässä yhteydessä ne väittivät, että jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka ei ole lasikuitukankaiden ”osa” eikä jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa ”koota” lasikuitukankaisiin, vaan se jalostetaan lasikuitukankaiksi kutomalla ja neulomalla yhteen erityyppisiä jatkuvakuituisia kiertämättömiä lasikuitulankoja sekä muita materiaaleja monimutkaisten koneiden avulla. Vastaavia huomautuksia saatiin myös Egyptin viranomaisilta.

(63)

Komissio hylkäsi nämä väitteet. Johdanto-osan 60 kappaleessa kuvattua käytäntöä voidaan pitää valmistustoimintana, joka kuuluu perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kokoonpanotoiminnan käsitteen piiriin, kuten myös johdanto-osan 34 kappaleessa todetaan. Lisäksi tarkasteltiin muita jäljempänä selitettyjä tekijöitä.

(64)

Ensinnäkin viittaus harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 2 a toisen osan selittäviin huomautuksiin (VII) on merkityksetön, koska välitön oikeusperusta on perusasetuksen 13 artikla eikä tullilainsäädäntö, kuten unionin tuomioistuin on nimenomaisesti selventänyt (16).

(65)

Toiseksi tulkitessaan perusasetuksen 13 artiklan 2 kohtaa tuomioistuin muistutti, että ”vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on” (17). Perusasetuksessa ei määritellä käsitteitä ”kokoonpanotoiminta” tai ”valmistustoiminta”. Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan muotoilu puoltaa kuitenkin tulkintaa, jonka mukaan käsite ”kokoonpanotoiminta” sisältää 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti nimenomaisesti myös ”valmistustoiminnan”. Tästä seuraa, että perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla kokoonpanotoiminnalla ei tarkoiteta ainoastaan toimintaa, joka koostuu kokoonpannun tavaran osien kokoonpanosta, vaan siihen saattaa kuulua myös jatkokäsittely eli tuotteen valmiiksi saattaminen.

(66)

Lisäksi tuomioistuimen (18) mukaan perusasetuksen 13 artiklan mukaisesti tehtyjen tutkimusten tarkoituksena on varmistaa polkumyyntitullien tehokkuus ja estää niiden kiertäminen. Näin ollen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on ottaa huomioon käytäntö, menettely tai toiminta, jossa käytetään pääasiassa toimenpiteiden kohteena olevasta maasta peräisin olevia osia ja kootaan tai saatetaan ne valmiiksi siten, että näiden tuotteiden arvonlisäys on vähäinen.

(67)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite, LM Wind Power ja Egyptin viranomaiset olivat eri mieltä komission lähestymistavasta, jonka mukaan Egyptistä peräisin olevan jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan arvo kumuloidaan Kiinasta peräisin olevan jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan arvon kanssa sen määrittämiseksi, oliko jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan arvo vähintään 60 prosenttia lasikuitukankaiden väitettyjen ”osien” kokonaisarvosta. Ne viittasivat siihen, että perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa käytetään ilmaisua ”osat tulevat maasta, johon sovelletaan toimenpiteitä” (maa on yksikössä).

(68)

Komissio hylkäsi väitteen jäljempänä esitettävistä syistä. Kuten johdanto-osan 1 kappaleessa todetaan, alkuperäisessä tutkimuksessa lasikuitukankaiden tuontia Kiinasta ja Egyptistä arvioitiin kumulatiivisesti. Sen vuoksi oli aiheellista soveltaa samaa menetelmää tässä toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa alkuperäisten toimenpiteiden laajentamiseksi.

(69)

Toiseksi perusasetuksen 13 artikla ei estä komissiota tekemästä tällaista kumulatiivista analyysiä sen tarkastamiseksi, täyttyykö perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetty 60 prosentin kriteeri. Päinvastoin perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan sanamuodon ”maasta, johon sovelletaan toimenpiteitä” tulkinta, joka ei mahdollista osien arvon kumulomista, kun toimenpiteiden kiertämistä tapahtuu useammassa kuin yhdessä maassa, olisi ristiriidassa EU:n nykyisen oikeuskäytännön kanssa. Asiassa Kolachi unionin tuomioistuin käsitteli erityistä kiertämiskäytäntöä (tapauksessa, jossa polkupyörän osat koottiin ensin osittain Sri-Lankassa ja sen jälkeen koottiin edelleen Pakistanissa) ja vahvisti, että tämä kiertämiskäytäntö kuului perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan siitä huolimatta, että kyseisessä säännöksessä käytetään yksikkömuotoa. Tuomioistuin (19) korosti myös, että mikä tahansa muu tulkinta antaisi vientiä harjoittaville tuottajille mahdollisuuden heikentää perusasetuksen 13 artiklan mukaisten kiertämisen vastaisten toimenpiteiden tehokkuutta. Näin ollen samaa logiikkaa sovelletaan myös toimiin, joilla pyritään välttämään kiertämisen vastaisten sääntöjen soveltaminen hankkimalla raaka-aineita kahdesta maasta, joihin molempiin sovelletaan toimenpiteitä.

(70)

Kolmanneksi Turkiz Compositen perustelujen mukaisesti siinä tapauksessa, että 50 prosenttia tuotantopanoksista hankittaisiin Kiinasta ja loput 50 prosenttia Egyptistä, toimenpiteiden kiertämistä ei tapahtuisi tilanteessa, jossa 100 prosenttia osista on peräisin maista, joihin sovelletaan toimenpiteitä. Tällainen lopputulos olisi selvästi vastoin perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan tarkoitusta, kun otetaan huomioon myös se, että kaikki unioniin viedyt lasikuitukankaat koostuivat osista, joista 100 prosenttia oli hankittu joko Kiinasta tai Egyptistä.

(71)

Sen vuoksi komissio päätteli, että perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetty 60:tä prosenttia koskeva edellytys täyttyi.

(72)

Turkiz Composite väitti, että sille arvonlisäyksestä aiheutuvat kustannukset ylittävät kynnysarvon, joka on 25 prosenttia kaikista valmistuskustannuksista. Arvonlisäyslaskelman tärkeimpiä kohtia olivat poisto-, vuokra- ja pakkausmateriaalikustannukset, välittömät ja välilliset työvoimakustannukset sekä muut välilliset valmistuskustannukset, jotka ilmoitettiin osana raportointijakson taloudellisia tietoja, jotka Turkiz Composite toimitti vapautuksen hakemista koskevassa lomakkeessa.

(73)

Komissio analysoi kaikki nämä kustannuserät ja arvioi, että joitakin aiheutuneita kuluja ei voitu luokitella osaksi valmistuskustannuksia tai että ne oli arvioitu liian suuriksi:

(74)

Edellä esitetyn perusteella komission laskema tuotujen osien arvonlisäys oli huomattavasti pienempi kuin Turkiz Compositen laskema arvonlisäys.

(75)

Lisäksi Turkiz Composite hankki lähes kaikki tuotantopanoksensa ja erityisesti 100 prosenttia tärkeimmästä tuotantopanoksesta (jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta) siihen etuyhteydessä olevilta yrityksiltä Kiinassa ja Egyptissä. Turkiz Composite ei esittänyt mitään vakuuttavaa näyttöä siitä, että nämä hinnat olisivat olleet markkinaehtoisia hintoja, joihin etuyhteys ei vaikuttanut, eivätkä etuyhteydessä olevien yritysten välisiä siirtohintoja. Toisaalta komissio totesi, että nämä hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin hinnat, joita kolme muuta turkkilaista yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa maksoi etuyhteydettömille toimittajille raportointijaksolla.

(76)

Kohtuullisen tarkan päätelmän tekemiseksi Turkiz Compositen maksamien hintojen katsottiin olevan yritysten välisiä siirtohintoja, ja ne korvattiin kolmen muun yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan maksamilla painotetuilla keskimääräisillä hinnoilla.

(77)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite ja LM Wind Power väittivät, että komissio ei voinut korvata siirtohintoja painotetuilla keskimääräisillä hinnoilla, jotka kolme muuta turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa maksoivat etuyhteydettömille toimittajilleen raportointijaksolla. Ne väittivät, että tällainen lähestymistapa ei ollut sallittu, eivätkä katsoneet, että olisi mitään oikeusperustaa, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaa voitaisiin soveltaa analogisesti. Molemmat osapuolet väittivät myös, että komissio ei testannut markkinaehtoisuutta asianmukaisesti eikä varmistanut, että vertaillut hinnat olivat määrien osalta vertailukelpoisia ja että kaikki hintatekijät oli otettu huomioon.

(78)

Komissio hylkäsi nämä väitteet jäljempänä esitettävistä syistä. Komissio ei ensinnäkään maininnut yleiset päätelmät sisältävässä asiakirjassa perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaa tämän oikaisun oikeusperustana. Toimenpiteiden kohteena olevista maista tuotujen osien arvon määrittämiseksi komissio otti huomioon perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan sanamuodon ja tarkoituksen. Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan sanamuoto ei millään tavoin estä komissiota tekemästä tiettyjä oikaisuja osien arvon määrittämiseksi erityisesti silloin, kun yrityksen kustannukset eivät välttämättä kuvasta osien arvoa, mikä voi olla tilanne silloin, kun osia ostetaan etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Osien arvon määrittämiseksi komissio voi näin ollen tehdä tarvittavat oikaisut, mukaan lukien etuyhteydessä olevien yritysten välisten siirtohintojen korvaaminen, koska todettiin, että kyseiset hinnat eivät olleet markkinaehtoisia. Tällainen lähestymistapa vastaa myös perusasetuksen 13 artiklan tarkoitusta ja sen soveltamisalaan kuuluvia tutkimuksia (ks. johdanto-osan 65 kappale), koska se estää toimenpiteitä kiertäviä yrityksiä aliarvioimasta tuotuja osia, jotta näihin osiin liittyvä arvonlisäys voitaisiin yliarvioida.

(79)

Toiseksi väitteestä, jonka mukaan komissio ei testannut markkinaehtoisuutta asianmukaisesti, on muistutettava, että Turkiz Composite on osa China National Building Materials Groupia, joka on Kiinan valtion omistama konserni. Siihen etuyhteydessä oleviin kiinalaisiin ja egyptiläisiin yrityksiin sovelletaan toimenpiteitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Turkiz Compositen siihen etuyhteydessä olevilta egyptiläisiltä ja kiinalaisilta yrityksiltä ostamien jatkuvakuituisten kiertämättömien lasikuitulankojen hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin kolmen muun turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan maksamat hinnat. Sen vuoksi tutkimuksessa verrattiin yritysten välisiä hintoja ja korvattiin ne painotetuilla keskimääräisillä hinnoilla, jotka kolme muuta turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa maksoivat etuyhteydettömille toimittajilleen raportointijaksolla.

(80)

Komissio varmisti, että vertaillut hinnat olivat määrällisesti vertailukelpoisia ja että kaikki hintatekijät otettiin huomioon. Vertailussa käytettiin ensinnäkin samaa ajanjaksoa eli raportointijaksoa. Toiseksi kolmen muun turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan raportointijaksolla etuyhteydettömiltä toimittajilta ostamien jatkuvakuituisten kiertämättömien lasikuitulankojen määrä oli riittävän suuri (10 000–25 000 tonnia) ja edustava, jotta sen perusteella voitiin määrittää luotettavat hinnat Turkiz Compositen siirtohintojen korvaamiseksi, jotta arvonlisäys voitiin määrittää oikein. Kolmanneksi kolme muuta yhteistyössä toiminutta turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tuottivat lasikuitukankaita samalla tavalla kuin Turkiz Composite eli aloittivat jatkuvakuituisista kiertämättömistä lasikuitulangoista. Tutkimuksessa ei tullut esiin laatueroja, koska neljän yhteistyössä toimineen turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuotantoprosessi on samanlainen. Neljänneksi muut turkkilaiset vientiä harjoittavat tuottajat ostivat suuria määriä jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa kotimarkkinoilta, kun taas Turkiz Composite osti jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa yksinomaan Egyptistä ja Kiinasta. Edustavien määrien ostaminen kotimarkkinoilta johtaisi yleensä pikemminkin alhaisempiin kuin korkeampiin hintoihin. Viidenneksi neljän turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan välinen vertailu tehtiin johdonmukaiselta pohjalta eli ostojen kokonaiskustannusten perusteella, sellaisina kuin ne oli toimitettu tarkastetuissa taulukoissa.

(81)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite väitti, että sen ostohinnat siihen etuyhteydessä olevilta kiinalaisilta yrityksiltä olivat korkeammat kuin siihen etuyhteydessä olevien yritysten myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille Turkissa. Sen vuoksi se väitti, että Turkiz Compositen ostoja olisi pidettävä markkinaehtoisina.

(82)

Komissio hylkäsi väitteen. Jushi Group Co., Ltd:n, jäljempänä ’Jushi-konserni’ (21), kyselylomakevastauksen taulukoiden C.3 R ja C.3.U perusteella sen jatkuvakuituisten kiertämättömien lasikuitulankojen keskimääräinen yksikkömyyntihinta raportointijaksolla etuyhteydettömille asiakkaille Turkissa oli huomattavasti korkeampi kuin siihen etuyhteydessä olevalle asiakkaalle Turkissa eli Turkiz Compositelle. Komissio analysoi myös toisen Turkiz Compositeen etuyhteydessä olevan kiinalaisen yrityksen eli Tongxiang Hengxian Trading Company Limitedin, jäljempänä ’Tongxian’ (22), hinnat. Tongxian myi raportointijaksolla jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa yksinomaan Turkiz Compositelle, ja sen keskimääräinen yksikkömyyntihinta oli alempi kuin keskimääräinen yksikkömyyntihinta, jonka Jushi-konserni laskutti etuyhteydettömiltä asiakkailtaan Turkissa. Lisäksi Turkiz Composite osti raportointijaksolla yli 90 prosenttia kaikesta jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangastaan Jushi-konsernilta ja Tongxianilta. Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Turkiz Compositen maksama keskimääräinen yksikköostohinta siihen etuyhteydessä oleville kiinalaisille yrityksille (Jushi-konsernille ja Tongxianille) oli jatkuvasti ja merkittävästi alempi kuin muiden turkkilaisten yritysten (23) Jushi-konsernille maksama keskimääräinen etuyhteydetön yksikköostohinta sekä jatkuvasti ja merkittävästi alhaisempi kuin kolmen muun yhteistyössä toimineen turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan maksamat hinnat, minkä vuoksi kyseessä ei ollut markkinaehtoinen hinta.

(83)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite väitti, että komissio käytti lehdellä ”Arvonlisäystesti” väärää kaavaa laskiessaan arvoa ”% arvonlisäyksestä aiheutuvista kustannuksista” (rivi 54), koska komissio jakoi virheellisesti valmistuksen kokonaiskustannukset (rivi 50) ”tuotujen osien (Egyptistä, Kiinasta ja muista lähteistä) kokonaismäärällä” (rivi 49), mutta sen olisi pitänyt sen sijaan käyttää ”Egyptistä ja Kiinasta tuotujen osien kokonaismäärää” (rivi 48).

(84)

Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska Turkiz Composite ei esittänyt komission laskelmien vaikutusta. Vaikka komissio olisi käyttänyt väärää kaavaa, mitä se ei tehnyt, ja olisi käyttänyt Turkiz Compositen ehdottamaa menetelmää arvon ”% arvonlisäyksestä aiheutuvista kustannuksista” laskemiseksi, tämä olisi johtanut vain merkityksettömään eroon ”arvonlisäyksessä” eikä sillä olisi ollut vaikutusta komission toteamukseen, jonka mukaan kokoonpano- tai valmistumistoiminnan aikainen osien arvonlisäys oli alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(85)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite väitti, että komissio ei voinut jättää sarjoja laskelmiensa ulkopuolelle, koska sarjat ovat osa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Komissio hylkäsi tämän väitteen samoista syistä, kuin se esitti Turkiz Compositelle osoitetuissa päätelmissä 5 päivänä heinäkuuta 2022. Ensinnäkin sarjojen tuotanto ja myynti muodostivat vain pienen osan yrityksen kokonaistuotannosta ja -myynnistä raportointijaksolla. Raportointijaksolla unioniin vietyjen lasikuitukankaiden määrä oli yli 170-kertainen unioniin vietyihin sarjoihin nähden. Toiseksi yritys ei erotellut lasikuitukankaita ja sarjoja valmistaville tehtaille aiheutuneita kustannuksia pääkirjan tasolla lukuun ottamatta sitä, että leikkaamon työvoimakustannuksista oli laadittu erillinen kirjanpito. Kolmanneksi sarjoja myytiin pääasiassa kotimarkkinoilla.

(86)

Lisäksi Turkiz Compositen toimittamien tietojen perusteella on niin, että vaikka komissio olisi päättänyt olla jättämättä sarjoja pois laskelmistaan, arvo ”% arvonlisäyksestä aiheutuvista kustannuksista” ei olisi muuttanut komission päätelmää, jonka mukaan kokoonpano- tai valmistustoiminnan aikainen osien arvonlisäys oli alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista, pääasiassa sarjojen vähäisen tuotannon vuoksi.

(87)

Jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan ilmoitettuja valmistuskustannuksia mukautettiin ja ilmoitetut siirtohinnat korvattiin, ja näin saadun keskimääräisen arvonlisäyksen todettiin olevan raportointijaksolla alle perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määritetyn 25 prosentin kynnysarvon. Näin ollen komissio päätteli, että kokoonpano- tai valmistustoiminnassa käytettyjen osien arvonlisäys oli alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista, mitä polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään, jotta toiminnassa olisi kyse toimenpiteiden kiertämisestä.

(88)

Komissio tutki perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, heikensikö tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti sekä määrän että hintojen osalta tällä hetkellä voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia.

(89)

Turkiz Compositen toimittamien ja todennettujen taulukoiden perusteella sen tuonti oli 0–300 tonnia vuonna 2019 ja 6 000–8 000 tonnia raportointijaksolla. Samaan aikaan pyynnön esittäjä arvioi unionin kulutukseksi vuonna 2020 noin 150 000 tonnia ja vuonna 2021 noin 170 000 tonnia. Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus oli yli 4 prosenttia raportointijaksolla.

(90)

Hintojen osalta komissio vertasi alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä vahinkoa aiheuttamatonta keskimääräistä hintaa painotettuihin keskimääräisiin CIF-vientihintoihin, jotka oli määritelty Turkiz Compositen toimittamien tietojen perusteella ja joita oli oikaistu asianmukaisesti tulliselvityksen jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Hintavertailu osoitti, että Turkiz Compositen tuonti alitti unionin hinnat yli 10 prosentilla.

(91)

Komissio päätteli, että tämän tutkimuksen kohteena oleva tuonti Turkista heikensi voimassa olevia toimenpiteitä määrien ja hintojen osalta.

(92)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös, oliko polkumyynnistä näyttöä samankaltaiselle tuotteelle aikaisemmin määritettyyn normaaliarvoon verrattuna.

(93)

Tätä varten Turkiz Compositen noudettuna-vientihintoja verrattiin alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyihin normaaliarvoihin.

(94)

Normaaliarvojen ja vientihintojen vertailu osoitti, että Turkiz Composite toi lasikuitukankaita raportointijaksolla polkumyyntihinnoilla.

(95)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia kierretään Turkiz Compositen Turkista lähettämällä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnilla.

(96)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli korkea ja Turkiz Compositen ilmoitettu vientimyynti oli suurempi kuin kolmen muun turkkilaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoitettu vientimyynti yhteensä, eikä yksikään muu Turkissa toimiva yritys ilmoittautunut ja pyytänyt vapautusta, komissio päätteli, että Turkiz Compositeen liittyviä kiertämiskäytäntöjä koskevat päätelmät olisi laajennettava koskemaan kaikkea Turkista tulevaa tuontia.

(97)

Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet olisi tämän vuoksi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti laajennettava koskemaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontia.

(98)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan laajennettavan toimenpiteen olisi oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/776, 1 artiklan 2 kohdassa ”kaikille muille yrityksille” vahvistettu toimenpide eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 69 prosentin suuruinen lopullinen polkumyyntitulli.

(99)

Turkiz Composite toi jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan osittain Egyptistä ja osittain Kiinasta raportointijaksolla. Turkiz Compositeen etuyhteydessä olevista yrityksistä Egyptissä ja Kiinassa peräisin oleva jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka kokoonpantiin yrityksessä lasikuitukankaiksi, jotka vietiin unioniin, ja näin kierrettiin tulleja, jotka oli otettu käyttöön sekä Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa (20 prosenttia) että Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuonnissa (69 prosenttia). Voimassa olevien toimenpiteiden tehokkuuden säilyttämiseksi on perusteltua, että laajennettu tulli on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista kahdesta tullista korkeampi eli kaikkiin ”muihin yrityksiin” Kiinassa sovellettava tulli (69 prosenttia).

(100)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkiz Composite väitti, että komissio ei voi laajentaa Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavia tulleja, koska jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan tuonnin arvo muodostaa vähäisemmän osuuden Turkiz Compositen lasikuitukankaiden tuotantoon käyttämien jatkuvakuituisten kiertämättömien lasikuitulankojen kokonaisarvosta, minkä vuoksi se ei täytä perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista 60 prosentin rajaa. Muutoin tällainen Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien toimenpiteiden laajentaminen olisi vastoin suhteellisuusperiaatetta, kuten asian T-278/20, Zhejang Hantong v. komissio, 127 kohdassa todetaan.

(101)

Komissio hylkäsi väitteen, jonka mukaan se ei voi laajentaa Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavia tulleja, tuonnin kumulointia koskevien väitteidensä perusteella (ks. johdanto-osan 67 kappale). Komissio muistutti myös, että perusasetuksen tavoitteena on suojella EU:n tuotannonalaa epäterveeltä tuonnilta ja perusasetuksen 13 artiklan tavoitteena on estää erityisesti kaupan suojatoimenpiteiden kiertäminen. Jos tulleja laajennettaisiin vain Egyptistä peräisin olevaan tuontiin sovellettavien tullien tasolle (20 prosenttia), ei otettaisi huomioon, että myös Kiinaan kohdistuvia toimenpiteitä kierrettiin, mikä heikentäisi voimassa olevien toimenpiteiden tehokkuutta.

(102)

Komissio hylkäsi myös väitteen, jonka mukaan Kiinasta peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin sovellettavien toimenpiteiden laajentaminen olisi suhteellisuusperiaatteen vastaista. Kun otetaan huomioon päätelmät, joiden mukaan sekä Kiinasta että Egyptistä peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettuja alkuperäisiä polkumyyntitoimenpiteitä kierrettiin, komissio ei ymmärrä, miksi olisi suhteetonta laajentaa korkeampi näistä kahdesta tullista, joita kierrettiin. Sen vuoksi voimassa olevien toimenpiteiden tehokkuuden säilyttämiseksi on perusteltua, kuten johdanto-osan 98 kappaleessa todetaan, että laajennettu tulli on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/492 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista kahdesta tullista korkeampi eli kaikkiin ”muihin yrityksiin” Kiinassa sovellettava tulli (69 prosenttia).

(103)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen LM Wind Power totesi, että polkumyyntitullien laajentamisella Turkista peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontiin olisi vakava vaikutus lasikuitukankaiden tuojien liiketoimintaan, mikä puolestaan voisi vaikuttaa unionin kykyyn saavuttaa ympäristötavoitteensa lasikuitukankaiden kohonneiden hintojen vuoksi, jotka unionin tuuliturbiinien tuottajien olisi maksettava.

(104)

Komissio otti LM Wind Powerin toteamukset huomioon mutta toisti, että perusasetuksen 13 artiklan mukaisesti tehtyjen tutkimusten ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa alkuperäisen polkumyyntitullin tehokkuus ja estää sen kiertäminen. Tässä tutkimuksessa komissio totesi, että perusasetuksen 13 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyivät, minkä vuoksi se päätti laajentaa polkumyyntitoimenpiteet koskemaan Turkkia. Neljästä yhteistyössä toimineesta vientiä harjoittavasta tuottajasta kolmen todettiin kuitenkin olevan aitoja turkkilaisia tuottajia, minkä vuoksi ne vapautettiin laajennetuista toimenpiteistä. Lasikuitukankaiden käyttäjät voivat sen vuoksi suorittaa hankintoja vapautuksen saaneilta tuottajilta sekä unionin tuottajilta ja/tai muilta kolmansien maiden tuottajilta.

(105)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä totesi, että se oli tyytyväinen komission aikomukseen laajentaa polkumyyntitoimenpiteet koskemaan Turkista peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia ja että sillä ei ollut huomautuksia komission päätelmistä.

(106)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdassa säädetään, että laajennettuja toimenpiteitä on sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen unioniin tulevaan tuontiin, ja tämän mukaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kirjatusta tuonnista olisi kannettava tulli.

(107)

Kuten edellä kuvataan, Turkiz Compositen todettiin osallistuneen kiertämiskäytäntöihin. Sen vuoksi tälle yritykselle ei voida myöntää vapautusta perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(108)

Pyynnön mukaan kaksi muuta yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa olivat lasikuitukankaiden merkittäviä tosiasiallisia tuottajia Turkissa, eli Metyx Composites -konserniin kuuluvat yritykset (ks. johdanto-osan 26 kappale) ja Saertex Turkey Tekstil Ltd. Şirketi, eivätkä ne osallistuneet kiertämiskäytäntöihin (24). Tutkimuksessa vahvistettiinkin, että nämä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät tuoneet tai toivat tuskin lainkaan jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa Kiinasta ja/tai Egyptistä.

(109)

Kolmas yhteistyössä toiminut tuottaja (Sonmez Asf Iplik Dokuma Ve Boya San Tic A.Ş) oli lasikuitukankaiden pieni tuottaja. Sen palveluksessa oli alle kymmenen työntekijää, ja sillä oli alle viisi lasikuitukankaita valmistavaa konetta ja raportointijaksolla unioniin vain kaksi vientimyyntitapahtumaa, joissa oli kyse suhteellisen vähäisistä määristä. Yritys perustettiin vuonna 1975, se aloitti lasikuitukankaiden tuotannon vuonna 2011, eikä se tuonut raportointijaksolla lainkaan jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa Kiinasta tai Egyptistä.

(110)

Koska edellä mainitut kolme turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ovat todellisia tuottajia, jotka eivät harjoita jälleenlaivausta tai muita kiertämiskäytäntöjä, kuten kokoonpanotoimintaa, ne vapautetaan laajennetuista toimenpiteistä.

(111)

Komissio ilmoitti 5 päivänä heinäkuuta 2022 kaikille asianomaisille osapuolille niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyihin päätelmiin päädyttiin, ja kehotti niitä esittämään huomautuksia.

(112)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,