L_202501952FI.000101.fmx.xml

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/1952,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2025,

toimenpiteistä Anoplophora glabripennis (Motschulsky) -tuhoojan unionin alueelle kulkeutumisen ja asettumisen estämiseksi sekä mainitun tuhoojan hävittämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi tietyillä rajatuilla alueilla ja täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/893 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta 26 päivänä lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan 1 ja 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/893 (2) vahvistetaan toimenpiteet Anoplophora glabripennis (Motschulsky) -organismin, jäljempänä ’mainittu tuhooja’, unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi.

(2)	Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 (3) liitteessä II olevassa B osassa vahvistetaan luettelo unionikaranteenituhoojista, joiden tiedetään esiintyvän unionin alueella.

(3)	Mainittu tuhooja sisältyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä II olevan B osan luetteloon, koska sitä tiedetään esiintyvän tietyissä unionin alueen osissa. Se on moniruokainen tuhooja, jonka on raportoitu vaikuttavan moniin eri kasvilajeihin unionin alueella.

(4)	Mainittu tuhooja luetellaan myös komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1702 (4) liitteessä prioriteettituhoojana.

(5)	Jotta mainittu tuhooja havaittaisiin mahdollisimman varhain, olisi toteutettava sen isäntäkasveina toimivia kasveja, jäljempänä ’isäntäkasvit’, koskevia kartoituksia.

(6)	Useita isäntäkasveja voitaisiin käyttää houkuttimena mainitulle tuhoojalle ja, jos tuhoojaa havaitaan, myös sen esiintymisen rajoittamiseen. Tässä yhteydessä niistä olisi käytettävä nimitystä ”indikaattorikasvit”.

(7)

Mainitun tuhoojan leviämistä edesauttavat todennäköisimmin isäntäkasvit, joissa on unionin alueella ennenkin havaittu mainittua tuhoojaa. Niistä olisi käytettävä nimitystä ”mainitut kasvit”. Rajatuilla alueilla niihin olisi kohdistettava tapauksen mukaan tiettyjä mainitun tuhoojan hävittämiseen tai sen leviämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava vuotuisia kartoituksia, jotta mainitun tuhoojan esiintyminen unionin alueella paikoissa, joissa sitä ei ole aiemmin esiintynyt, voitaisiin havaita varhaisessa vaiheessa ja mainittu tuhooja hävittää. Jotta kartoitukset olisivat mahdollisimman tehokkaita, niiden olisi katettava kaikki isäntäkasvit. Kartoitusten olisi oltava Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kasvintuhoojien kartoituksia koskeviin yleisiin ohjeisiin (5) sisältyvien tieteellisten neuvojen mukaisia.

(9)

Lisäksi jokaisen jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti laadittava ja pidettävä ajan tasalla valmiussuunnitelma kutakin sellaista prioriteettituhoojaa varten, joka pystyy kulkeutumaan ja asettumaan sen alueelle. Aiemmista esiintymistä saatujen kokemusten perusteella on tarpeen hyväksyä erityisiä sääntöjä, joilla pannaan täytäntöön asetuksen (EU) 2016/2031 25 artikla, joka koskee kattavien valmiussuunnitelmien laatimista siltä varalta, että mainittua tuhoojaa havaitaan unionissa.

(10)	Jotta voidaan estää mainitun tuhoojan leviäminen unionin alueella, puskurialueen olisi ulotuttava vähintään kahden kilometrin päähän saastuneen alueen rajasta, kun otetaan huomioon sen/tuhoojan leviämiskyky.

(11)

Jotta voidaan varmistaa hävittämistoimenpiteiden välitön soveltaminen ja estää mainitun tuhoojan leviäminen muualle unionin alueelle, on tarpeen vahvistaa rajatuilla alueilla toteutettavia vuotuisia kartoituksia koskevat säännöt. Sääntöjen olisi perustuttava elintarviketurvallisuusviranomaisen tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kasvintuhoojien kartoituksia koskeviin yleisiin ohjeisiin, jotta ne olisivat tuoreimman tieteellisen ja teknisen näytön mukaiset.

(12)

Jotta toimet olisivat oikeasuhteisia mainitusta tuhoojasta aiheutuvaan kasvinterveysriskiin nähden, on tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat rajattujen alueiden koon pienentämistä, niiden muodostamista koskevia poikkeuksia ja niiden lakkauttamista. Kyseisten sääntöjen soveltamista varten olisi vahvistettava erityiset edellytykset sen varmistamiseksi, ettei mainittu tuhooja leviä muualle unionin alueelle.

(13)

Kun unionin alueella tehdään yksittäisiä havaintoja mainitusta tuhoojasta, ei rajatun alueen muodostamista pitäisi vaatia, jos mainittu tuhooja voidaan hävittää kyseisistä kasveista ja jos on näyttöä siitä, että kyseiset kasvit olivat saastuneet ennen niiden tuomista alueelle, tai jos kyseisen havainnon ei odoteta johtavan mainitun tuhoojan pysyvään asettumiseen. Tämä lähestymistapa on oikeasuhteisin niin kauan, kuin asianomaisella alueella tehtyjen kartoitusten perusteella voidaan vahvistaa, ettei mainittua tuhoojaa esiinny. Tarkkaan rajatuissa tapauksissa, joissa mainitun tuhoojan asettuminen unionin alueelle ja leviäminen siellä voidaan yksiselitteisesti sulkea pois ja riski katsotaan häviävän pieneksi, tällainen seuranta ei kuitenkaan ole perusteltua eikä sitä pitäisi edellyttää.

(14)	Tietyillä unionin alueilla mainitun tuhoojan hävittäminen ei enää ole mahdollista. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi saatava soveltaa hävittämisen sijasta toimenpiteitä, joilla estetään mainitun tuhoojan leviäminen kyseisten alueiden ulkopuolelle.

(15)

Leviämistä estävillä rajatuilla alueilla toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava vähemmän tiukkoja kuin hävittämistoimenpiteiden, mutta niillä olisi varmistettava huolellinen kartoittaminen ja ennakoivat varotoimet pääasiassa asianomaisilla puskurialueilla, jotta voidaan estää mainitun tuhoojan leviäminen muualle unionin alueella.

(16)	Kun otetaan huomioon, että leviämistä estävillä rajatuilla alueilla sovelletaan vähemmän tiukkoja toimenpiteitä, puskurialueen leveyden olisi oltava vähintään 4 km sen varmistamiseksi, ettei mainittu tuhooja leviä tällaisten rajattujen alueiden ulkopuolelle.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista leviämistä estävistä rajatuista alueista, jotka ne aikovat perustaa tai joita ne aikovat muuttaa, jotta komissio saa yleiskuvan mainitun tuhoojan leviämisestä unionin alueella ja jotta se voi sisällyttää kyseisen alueen tämän asetuksen liitteessä I vahvistettuun leviämistä estävien rajattujen alueiden luetteloon.

(18)

Jotta voidaan varmistaa saastuneiden kasvien välitön poistaminen ja estää mainitun tuhoojan leviäminen muualle unionin alueelle, puskurialueiden kartoitus olisi tehtävä vuosittain sopivimpana ajankohtana riittävän perusteellisesti ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuus seurata edelleen isäntäkasveja saastuneilla alueilla leviämisen estämiseksi.

(19)	Jotta voidaan estää mainitun tuhoojan mahdollinen leviäminen rajattujen alueiden ulkopuolelle, vuotuisia kartoituksia olisi toteutettava rajatuilla alueilla sijaitsevien tuotantopaikkojen läheisyydessä tiiviimmin kuin muualla kyseisillä alueilla.

(20)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/893 vahvistetut toimenpiteet, jotka koskevat mainittujen kasvien unionin alueelle tuontia ja siellä siirtämistä, sisältyvät täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteisiin VII ja VIII, kun taas kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä vahvistetut tutkimuksia, mainitun tuhoojan hävittämistä ja sen leviämisen estämistä koskevat toimenpiteet saatetaan ajan tasalle ja korvataan tässä asetuksessa vahvistetuilla toimenpiteillä.

(21)	Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/893 olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(22)

Tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat kartoituksia, jotka perustuvat Anoplophora glabripennis -tuhoojaa koskevaan elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakorttiin (6), jäljempänä ’tuhoojavalvontakortti’, ja tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kartoituksia koskeviin elintarviketurvallisuusviranomaisen yleisiin ohjeisiin, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2027, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla olisi riittävästi aikaa valmistella ja suunnitella tällaiset kartoitukset ja osoittaa niihin riittävästi resursseja.

(23)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet Anoplophora glabripennis (Motschulsky) -tuhoojan unionin alueelle asettumisen ja siellä leviämisen estämiseksi, toimenpiteet sen hävittämiseksi, jos sitä havaitaan kyseisellä alueella, sekä sen leviämisen estämiseen tähtäävät toimenpiteet, jos hävittäminen ei ole enää mahdollista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’mainitulla tuhoojalla’Anoplophora glabripennis (Motschulsky) -tuhoojaa;

2)	’mainituilla kasveilla’ seuraavia istutettaviksi tarkoitettuja kasveja, joiden varsi tai juurenniska on paksuimmalta kohdaltaan halkaisijaltaan yli 1 cm: Acer spp., Aesculus spp., Betula spp., Fraxinus spp., Populus spp., Salix spp. ja Ulmus spp.;

’isäntäkasveilla’ seuraavia istutettaviksi tarkoitettuja kasveja, joiden varsi tai juurenniska on paksuimmalta kohdaltaan halkaisijaltaan yli 1 cm: Acer spp., Aesculus spp., Albizia spp., Alnus spp., Betula spp., Carpinus spp., Celtis spp., Cercidiphyllum spp., Corylus spp., Elaeagnus spp., Fagus spp., Fraxinus spp., Gleditsia spp., Hibiscus spp., Koelreuteria spp., Malus spp., Melia spp., Morus spp., Platanus spp., Populus spp., Prunus spp., Pyrus spp., Ostrya spp., Quercus rubra, Robinia spp., Salix spp., Sophora spp., Sorbus spp., Tilia spp. ja Ulmus spp.;

4)	’mainitulla puutavaralla ja puisella pakkausmateriaalilla’ seuraavista kasveista saatua puutavaraa ja puista pakkausmateriaalia: Acer spp., Aesculus spp., Betula spp., Fraxinus spp., Populus spp., Salix spp. ja Ulmus spp.;

5)	’indikaattorikasveilla’ mainittuja kasveja, jotka on istutettu erityisesti tukemaan mainitun tuhoojan varhaista havaitsemista ja joita käytetään kartoituksissa;

6)	’leviämistä estävällä rajatulla alueella’ liitteessä I mainittua aluetta, jolta mainittua tuhoojaa ei voida hävittää.

II LUKU

MAINITUN TUHOOJAN VARALTA TEHTÄVÄT VUOTUISET KARTOITUKSET RAJATTUJEN ALUEIDEN ULKOPUOLELLA EUROOPAN UNIONISSA JA VALMIUSSUUNNITELMAT

3 artikla

Kartoitukset unionin alueella rajattujen alueiden ulkopuolella

1. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä vuotuiset isäntäkasveja koskevat riskiperusteiset kartoitukset niillä maansa alueilla, joilla mainittua tuhoojaa ei tiedetä esiintyvän, mainitun tuhoojan esiintymisen varalta.

2. Kyseisten kartoitusten suunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä havaitsemaan saastuneiden kasvien matala esiintymistaso riittävällä luottamustasolla kyseisessä jäsenvaltiossa.

Niiden on oltava elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kasvintuhoojien kartoituksia koskevien yleisten ohjeiden mukaisia.

3. Kartoitukset on tehtävä

a)	käyttäen menetelmiä, joilla voidaan havaita saastuminen latvusten korkeudella;

ulkoilmassa, luonnon- ja kaupunkialueilla, teiden ja rautateiden pysähdyspaikoilla samoin kuin taimitarhoissa, puutarhamyymälöissä, tukkumyyntikeskuksissa, kovapuuta käsittelevissä sahalaitoksissa ja muissa asiaankuuluvissa paikoissa, joissa toimivaltaiset viranomaiset pitävät mainitun tuhoojan havaitsemista todennäköisenä;

c)	siten, että otetaan huomioon isäntäkasvien esiintyminen ja biologia sekä tieteelliset ja tekniset tiedot, joihin viitataan tuhoojavalvontakortissa.

4. Kartoituksiin on sisällyttävä

a)	isäntäkasvien silmämääräiset tarkastukset; sekä

b)	tarvittaessa näytteenotto istutettaviksi tarkoitetuista kasveista, puutavarasta ja puisesta pakkausmateriaalista ja niiden testaaminen.

Kartoituksiin sisältyvien silmämääräisten tarkastusten täydentämiseksi voidaan tarpeen mukaan käyttää erityisesti tehtävään koulutettuja vainukoiria tai ansoja.

4 artikla

Valmiussuunnitelmat

Jokaisen jäsenvaltion on vahvistettava asetuksen (EU) 2016/2031 25 artiklan mukaisessa valmiussuunnitelmassaan seuraavat:

a)	mainitun tuhoojan hävittäminen 9 artiklan mukaisesti;

b)	saataville asetettavat tarvittavat resurssit sekä menettelyt kyseisten resurssien saataville asettamiseksi, kun mainitun tuhoojan esiintymistä epäillään tai se on vahvistettu;

c)	täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteissä VII ja VIII vahvistettujen erityisten vaatimusten, jotka koskevat isäntäkasvien tuomista unionin alueelle tai siirtämistä siellä, soveltamiseen liittyvät määräykset;

d)	menettelyt, joilla tunnistetaan sellaisten yksityisten kiinteistöjen omistajat, joilla on sovellettava toimenpiteitä, jos mainittu tuhooja havaitaan.

Jäsenvaltioiden on päivitettävä valmiussuunnitelmiaan tarvittaessa vuosittain.

III LUKU

RAJATUT ALUEET

5 artikla

Rajattujen alueiden muodostaminen

1. Jos mainitun tuhoojan esiintyminen vahvistetaan virallisesti, kyseisen jäsenvaltion on viipymättä muodostettava rajattu alue mainitun tuhoojan hävittämiseksi.

2. Kun mainitun tuhoojan esiintyminen on vahvistettu virallisesti ja 1 kohdassa tarkoitettu rajattu alue on perustettu, toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä tehtävä määrittelykartoitus saastumistason määrittämiseksi.

3. Jos 8 artiklassa tarkoitettujen kartoitusten tulosten perusteella vähintään neljänä peräkkäisenä vuonna todetaan, että mainitun tuhoojan aiheuttama saastumistaso tekee sen hävittämisen mahdottomaksi, toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi ilmoitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot uudesta leviämistä estävästä rajatusta alueesta, jonka ne aikovat nimetä tai jota ne aikovat muuttaa, jotta kyseinen alue voidaan sisällyttää liitteessä I olevaan leviämistä estävien rajattujen alueiden luetteloon.

4. Rajatun alueen on sisällettävä seuraavat alueet:

a)	alue, joka sisältää kaikki saastuneet kasvit ja kaikki vähintään 100 metrin säteellä saastuneista kasveista olevat mainitut kasvit, jotka todennäköisesti saastuvat, jäljempänä ’saastunut alue’;

puskurialue,

i)	joka ulottuu vähintään kahden kilometrin päähän saastuneen alueen rajasta, kun kyseessä on rajattu alue mainitun tuhoojan hävittämiseksi;

ii)	joka ulottuu vähintään neljän kilometrin päähän saastuneen alueen rajasta, kun kyseessä on leviämistä estävä rajattu alue.

5. Rajatun alueen rajojen määrittämisessä on otettava huomioon tieteelliset periaatteet, mainitun tuhoojan biologia, saastumistaso, isäntäkasvien esiintyminen kyseisellä alueella sekä mainitun tuhoojan asettumista koskeva näyttö.

Määrittämisen perustana on käytettävä määrittelykartoitusta, jonka suunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla pystytään määrittämään saastuneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso vähintään 95 prosentin luottamustasolla. Kartoituksen on oltava elintarviketurvallisuusviranomaisen tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kartoituksia koskevien ohjeiden mukainen.

6. Kun toteutetaan 9 artiklassa tarkoitettuja hävittämistoimenpiteitä, puskurialueen leveys voidaan pienentää vähintään yhteen kilometriin, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että mainitun tuhoojan hävittäminen on mahdollista, kun otetaan huomioon esiintymän olosuhteet, kuten sen koko ja sijainti, saastumistaso tai isäntäkasvien lukumäärä ja esiintyminen.

Kun kyseessä on leviämistä estävä rajattu alue, puskurialueen leveyttä voidaan pienentää vähintään kahteen kilometriin, jos toimivaltainen viranomainen katsoo kyseisen etäisyyden olevan tarkoituksenmukainen mainitun tuhoojan leviämisen estämiseksi ja kun otetaan huomioon esiintymän olosuhteet, kuten sen koko ja sijainti, saastumistaso tai isäntäkasvien lukumäärä ja esiintyminen.

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että rajatuilla alueilla kansalaiset ja ammattimaiset toimijat ovat tietoisia rajattujen alueiden rajoista.

6 artikla

Rajattujen alueiden muodostamista koskeva poikkeus

1. Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää olla muodostamatta rajattua aluetta tai muodostaa sen väliaikaisesti, jos on näyttöä siitä, että

mainittu tuhooja on kulkeutunut alueelle kasveissa, puutavarassa tai puisessa pakkausmateriaalissa, jossa/joissa se havaittiin, ja kyseiset kasvit, puutavara tai puinen pakkausmateriaali oli/olivat saastuneet ennen kyseiselle alueelle tuontia eikä mainittu tuhooja ole lisääntynyt tuonnin jälkeen tai kyseessä on yksittäinen havainto, jonka ei odoteta johtavan tuhoojan pysyvään asettumiseen; sekä

b)	mainittu tuhooja ei – erityisen tutkimuksen tulosten ja toteutettujen hävittämistoimenpiteiden perusteella – ole asettunut pysyvästi alueelle eikä mainitun tuhoojan leviäminen tai lisääntyminen ole mahdollista sen biologian vuoksi.

2. Jos toimivaltainen viranomainen soveltaa 1 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on

a)	toteutettava välittömästi toimenpiteet, joilla varmistetaan mainitun tuhoojan nopea hävittäminen ja poistetaan mahdollisuus sen leviämiseen;

tehtävä vähintään yhtä mainitun tuhoojan elinkaarta ja yhtä lisävuotta vastaavan ajan ja vähintään neljänä peräkkäisenä vuonna 3 artiklan mukaisesti kartoituksia alueella, joka ulottuu vähintään yhden kilometrin päähän saastuneista kasveista tai paikasta, jossa mainittu tuhooja havaittiin, säännöllisesti ja tiiviisti ainakin mainitun tuhoojan ensimmäisen lentokauden aikana;

c)	jäljitettävä saastumisen alkuperä tutkimalla havaintopaikan ympärillä olevat mainitut kasvit sekä mainittu puutavara tai puinen pakkausmateriaali saastumisen merkkien varalta – myös kohdennetun destruktiivisen näytteenoton avulla – toukkien esiintymisen pois sulkemiseksi;

d)	lisättävä yleistä tietoisuutta mainitun tuhoojan aiheuttamasta uhkasta; sekä

e)	toteutettava mahdollisia muita toimenpiteitä, joilla voidaan edistää mainitun tuhoojan hävittämistä, kun otetaan huomioon ISPM nro 9 (7) ja sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa ISPM nro 14:ssä (8) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kartoitusta ei edellytetä, jos mainitun tuhoojan aikuisten yksilöiden esiintyminen isäntäkasveissa ja mainitussa puutavarassa ja puisessa pakkausmateriaalissa voidaan yksiselitteisesti sulkea pois ja tämän päätelmän perustelut on toimitettu komissiolle kirjallisesti.

7 artikla

Rajatun alueen lakkauttaminen

1. Rajattu alue voidaan lakkauttaa, kun mainittua tuhoojaa ei 8 artiklassa tarkoitettujen kartoitusten perusteella ole havaittu rajatulla alueella vähintään neljään peräkkäiseen vuoteen.

2. Alueen rajaaminen voidaan poistaa myös tapauksissa, joissa 6 artiklan 1 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät.

8 artikla

Vuotuiset kartoitukset rajatuilla alueilla

1. Toimivaltaisten viranomaisten on rajatuilla alueilla tehtävä isäntäkasveille tehostetusti asetuksen (EU) 2016/2031 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vuotuisia kartoituksia mainitun tuhoojan havaitsemiseksi ottaen huomioon tuhoojavalvontakortissa tarkoitetut tiedot ja noudattaen tämän artiklan 2–5 kohtaa.

2. Tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kohdennettua destruktiivista näytteenottoa.

3. Jos käytetään indikaattorikasveja, ne on tarkastettava vähintään kerran kuukaudessa. Ne on tuhottava ja tutkittava tutkittava ennen kuin mainittu tuhooja on elänyt alueella yhden kokonaisen elinkaaren ajan, siten kuin toimivaltainen viranomainen on sen määrittänyt.

4. Kartoitussuunnitelmassa on otettava huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kartoituksia koskevat yleiset ohjeet. Kartoitussuunnitelman ja havaitsemiskartoituksissa käytettävän näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 95 prosentin luottamustasolla mainitun tuhoojan 1 prosentin esiintymistaso.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava vuosittain asianmukaisena ajankohtana kartoitus mainitun tuhoojan esiintymisen varalta tarkastamalla isäntäkasveja vähintään yhden kilometrin säteellä mainitun puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin sekä puunkuoren käsittely- tai prosessointilaitoksesta.

IV LUKU

HÄVITTÄMISTÄ JA LEVIÄMISEN RAJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMENPITEET

9 artikla

Hävittämistoimenpiteet

1. Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava mainitun tuhoojan hävittämiseksi rajatuilla alueilla seuraavat toimenpiteet:

saastuneiden kasvien ja kasvien, joilla on mainitun tuhoojan aiheuttamia oireita, välitön kaataminen ja niiden juurten täydellinen poistaminen, jos saastuneen kasvin juurenniskan alapuolella havaitaan toukkakäytäviä; jos saastuneita kasveja havaitaan mainitun tuhoojan lentokauden ulkopuolella, kaataminen ja poistaminen on tehtävä ennen seuraavan lentokauden alkua;

b)	kaikkien mainittujen kasvien kaataminen vähintään 100 metrin säteellä saastuneesta kasvista ja niiden tutkiminen saastumisen merkkien varalta;

c)	a ja b alakohdan mukaisesti kaadettujen kasvien poistaminen, tutkiminen ja turvallinen hävittäminen kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen, jotta vältetään mainitun tuhoojan leviäminen kaatamisen aikana ja sen jälkeen;

d)	puutavaran, puunkuoren ja puisen pakkausmateriaalin poistaminen, tutkiminen ja turvallinen hävittäminen kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen, jotta vältetään mainitun tuhoojan leviäminen;

e)	toimet, joilla estetään mahdollisesti saastuneiden mainittujen kasvien sekä mahdollisesti saastuneen mainitun puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin siirtäminen rajatun alueen ulkopuolelle;

f)	saastumisen alkuperän selvittäminen jäljittämällä saastumiseen liittyvät kasvit, puu, puunkuori ja muut tavarat ja tutkimalla ne saastumisen merkkien varalta, mukaan lukien kohdennettu destruktiivinen näytteenotto;

g)	tarpeen mukaan mainittujen kasvien korvaaminen kasveilla, jotka eivät ole alttiita saastumiselle;

h)	uusien mainittujen kasvien kielto ulkoilmassa b alakohdassa tarkoitetulla alueella, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä VIII olevassa 17.2 kohdassa tarkoitettuja tuotantopaikkoja ja indikaattorikasveja;

i)	yleisen tietoisuuden lisääminen mainitun tuhoojan aiheuttamasta uhkasta ja tässä artiklassa vahvistetuista hävittämistoimenpiteistä, mukaan lukien edellytykset, jotka koskevat mainittujen kasvien siirtoa rajatulta alueelta;

tarvittaessa erityistoimenpiteet sellaisten erityistilanteiden tai ongelmien ehkäisemiseksi, joiden voidaan kohtuudella olettaa estävän, vaikeuttavan tai viivyttävän hävittämistä, etenkin toimenpiteet, jotka liittyvät kaikkien saastuneiden tai saastuneiksi epäiltyjen kasvien luokse pääsemiseen ja asianmukaiseen hävittämiseen niiden sijainnista, julkisesta tai yksityisestä omistuksesta tai niistä vastaavasta henkilöstä tai organisaatiosta riippumatta;

k)	mahdolliset muut toimenpiteet, joilla voidaan edistää mainitun tuhoojan hävittämistä kansainvälisen kasvinsuojelutoimenpidestandardin, jäljempänä ’ISPM’, nro 9 (9) mukaisesti ja yhdennetyn lähestymistavan soveltamista ISPM:ssä nro 14 (10) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Jos syvälle ulottuvia kantoja ja pintajuuria ei ole mahdollista poistaa ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, ne on jyrsittävä vähintään 40 cm syvyyteen maanpinnasta tai peitettävä hyönteisiltä suojaavalla materiaalilla.

2. Vähintään yhden kilometrin päähän täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä VIII olevassa 17.2 kohdassa tarkoitetuista tuotantopaikoista ulottuvilla alueilla toteutettavien vuotuisten virallisten kartoitusten on oltava elintarviketurvallisuusviranomaisen tilastollisesti luotettavia ja riskiperusteisia kasvintuhoojien kartoituksia koskevien yleisten ohjeiden mukaisia, ja käytettävän kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään saastuneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso vähintään 99 prosentin luottamustasolla.

3. Kun kyseessä on mainitun puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin ja puunkuoren siirto rajatun alueen ulkopuolelle eikä rajatulla alueella ole käytettävissä käsittely- tai prosessointilaitosta, mainittu puutavara ja puinen pakkausmateriaali ja puunkuori on siirrettävä lähimpään rajatun alueen ulkopuolella sijaitsevaan soveltuvaan laitokseen, jotta käsittely tai prosessointi voitaisiin tehdä välittömästi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä VIII olevan 30–32 kohdan mukaisesti. Siirto on toteutettava virallisessa valvonnassa ja suljetussa tilassa siten, ettei mainittu tuhooja voi levitä.

Asiasta vastaavan virallisen elimen on asianmukaisin väliajoin toteutettava mainitun tuhoojan esiintymisen varalta vuotuisia kartoituksia, joissa tarkastetaan isäntäkasveja alueella, joka ulottuu vähintään yhden kilometrin päähän kyseisestä käsittely- tai prosessointilaitoksesta.

4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään, on siinä tapauksessa, että toimivaltainen viranomainen päättää, että pienehköä määrää yksittäisiä kasveja ei niiden erityisen yhteiskunnallisen, kulttuurisen tai ympäristöön liittyvän arvon vuoksi olisi asianmukaista kaataa, tutkittava nämä yksittäiset kasvit yksilöllisesti kuukausittain saastumisen merkkien varalta ja toteutettava kaatamiselle vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan suojelun korkea taso, jotta estetään mainitun tuhoojan mahdollinen leviäminen kyseisistä kasveista.

10 artikla

Leviämisen rajoittamista koskevat toimenpiteet

1. Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava liitteessä I lueteltuihin leviämistä estäviin rajattuihin alueisiin sisältyvillä saastuneilla alueilla kaikki seuraavat toimenpiteet:

a)	saastuneiden kasvien ja kasvien, joilla on mainitun tuhoojan aiheuttamia oireita, kaataminen ja niiden juurten täydellinen poistaminen, jos saastuneen kasvin juurenniskan alapuolella havaitaan toukkakäytäviä;

b)	a alakohdan mukaisesti kaadettujen kasvien poistaminen, tutkiminen ja turvallinen hävittäminen tarvittavia varotoimia noudattaen, jotta vältetään mainitun tuhoojan leviäminen kaatamisen aikana ja sen jälkeen;

c)	toimet, joilla estetään mahdollisesti saastuneiden mainittujen kasvien sekä mahdollisesti saastuneen mainitun puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin siirtäminen rajatun alueen ulkopuolelle;

d)	soveltuvissa tapauksissa mainittujen kasvien korvaaminen muilla kasveilla, jotka eivät ole alttiita saastumiselle;

e)	uusien mainittujen kasvien kielto ulkoilmassa saastuneella alueella, lukuun ottamatta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä VIII olevassa 17.2 kohdassa tarkoitettuja tuotantopaikkoja ja indikaattorikasvien istutusta;

f)	yleisen tietoisuuden lisääminen mainitun tuhoojan aiheuttamasta uhkasta ja tässä artiklassa vahvistetuista leviämisen rajoittamista koskevista toimenpiteistä, mukaan lukien edellytykset, jotka koskevat mainittujen kasvien siirtoa 5 artiklan mukaisesti muodostetulta rajatulta alueelta;

tarvittaessa erityistoimenpiteet sellaisten ongelmien ja vaikeuksien ratkaisemiseksi, joiden voidaan kohtuudella olettaa estävän, vaikeuttavan tai viivyttävän leviämisen estämistä, etenkin toimenpiteet, jotka liittyvät kaikkien saastuneiden tai saastuneiksi epäiltyjen kasvien saavutettavuuteen ja asianmukaiseen kaatamiseen ja tuhoamiseen niiden sijainnista, omistuksesta tai niistä vastaavasta henkilöstä riippumatta;

h)	mahdolliset muut toimenpiteet, joilla voidaan edistää mainitun tuhoojan leviämisen estämistä.

Ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa kaatamistoimet on aloitettava viipymättä, paitsi jos saastuneita kasveja havaitaan mainitun tuhoojan lentokauden ulkopuolella, jolloin kaataminen ja poistaminen on tehtävä ennen seuraavan lentokauden alkua. Jos syvälle ulottuvia kantoja ja pintajuuria ei ole mahdollista poistaa, ne on jyrsittävä vähintään 40 cm syvyydelle maanpinnasta tai peitettävä hyönteisiltä suojaavalla materiaalilla.

3. Kun kyseessä on mainitun puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin ja puunkuoren siirto rajatun alueen ulkopuolelle ja saastuneelta alueelta puskurialueelle eikä rajatulla alueella ole käytettävissä käsittely- tai prosessointilaitosta, mainittu puutavara ja puinen pakkausmateriaali ja puunkuori on siirrettävä lähimpään rajatun alueen ulkopuolella sijaitsevaan soveltuvaan laitokseen, jotta käsittely tai prosessointi voitaisiin tehdä välittömästi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä VIII olevan 30–32 kohdan mukaisesti. Siirto on toteutettava virallisessa valvonnassa ja suljetussa tilassa sen varmistamiseksi, ettei mainittu tuhooja voi levitä.

4. Jos mainitun tuhoojan esiintyminen puskurialueella on virallisesti vahvistettu, sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 17 ja 18 artiklaa.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Raportointivelvollisuudet

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta kertomus edeltävän kalenterivuoden aikana tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä ja 3–10 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden tuloksista.

Kertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)	8 artiklan 2 kohdan nojalla otettujen näytteiden lukumäärä;

b)	syyt 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen käytölle ja sen käytön vuoksi toteutetut toimenpiteet.

2. Tämän asetuksen 8 artiklan nojalla tehtyjen kartoitusten tulokset on ilmoitettava komissiolle käyttäen jotakin liitteessä II esitetyistä malleista.

12 artikla

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/893 kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/893.

13 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Seuraavia kohtia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2027:

a)	3 artiklan 2 kohta;

b)	5 artiklan 5 kohdan toinen alakohta;

c)	8 artiklan 4 kohta;

d)	9 artiklan 2 kohta;

e)	10 artiklan 2 kohta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/2031/oj.

(2) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/893, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, toimenpiteistä Anoplophora glabripennis (Motschulsky) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi (EUVL L 146, 11.6.2015, s. 16, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2015/893/oj).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta kasvintuhoojien vastaisten suojatoimenpiteiden osalta, komission asetuksen (EY) N:o 690/2008 kumoamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta (EUVL L 319, 10.12.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/2072/oj).

(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1702, annettu 1 päivänä elokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täydentämisestä vahvistamalla prioriteettituhoojien luettelo, EUVL L 260, 11.10.2019, s. 8, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2019/1702/oj).

(5) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, ”General guidelines for statistically sound and risk-based surveys of plant pests”, 8.9.2020, doi:10.2903/sp.efsa.2020.EN-1919.

(6) EFSA, 2019. ”Story map for survey of Anoplophora glabripennis ”. EFSA Journal 2019;16(12):EN-1750. Saatavilla verkossa: https://efsa.maps.arcgis.com/. Päivitetty viimeksi: 29.5.2021.

(7) ”Guidelines for pest eradication programmes – Reference Standard ISPM No. 9”, Kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen sihteeristö, Rooma.

(8) ”The use of integrated measures in a systems approach for pest risk management – Reference Standard ISPM No. 14”, Kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen sihteeristö, Rooma.

(9) ”Guidelines for pest eradication programmes – Reference Standard ISPM No. 9”, Kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen sihteeristö, Rooma. Julkaistu 15.12.2011.

(10) ”The use of integrated measures in a systems approach for pest risk management – Reference Standard ISPM No. 14”, Kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen sihteeristö, Rooma. Julkaistu 8.1.2014.

LIITE II

Mallit 8 artiklan nojalla suoritettujen kartoitusten tulosten raportoimiseksi

A OSA

1. Malli vuotuisten kartoitusten tulosten raportoimiseksi

1.	Rajatun alueen kuvaus

2.	Rajatun alueen alkuperäinen koko (ha)

3.	Rajatun alueen päivitetty koko (ha)

4.	Menetelmä (hävittäminen tai leviämisen estäminen)

Alue

6.	Kartoituspaikat

7.	Todetut riskialueet

8.	Tarkistetut riskialueet

9.	Kasviaineisto/hyödyke

10.	Isäntäkasvilajien luettelo

11.

Ajankohta

12.	Kartoituksen tiedot

13.

Analysoitujen oireisten näytteiden lukumäärä

Yhteensä

ii:	Positiivinen

iii:	Negatiivinen

iv:	Määrittämätön

14.

Analysoitujen oireettomien näytteiden lukumäärä

Yhteensä

ii:	Positiivinen

iii:	Negatiivinen

iv:	Määrittämätön

15.	Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero tapauksen mukaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 (1) mukaisesti

16.	Huomautukset

A)	Silmämääräisten tarkastusten määrä

B)	Näytteiden lukumäärä yhteensä

C)	Ansojen (tai vaihtoehtoisten menetelmien (esim. haavit)) tyyppi

D)	Ansojen (tai muiden pyydystysmenetelmien) lukumäärä

E)	Pyydystyspaikkojen määrä (jos poikkeaa D kohdassa esitetyistä tiedoista)

F)	Testaustyyppi (esim. mikroskooppinen tunnistus, PCR, ELISA)

G)	Testien kokonaismäärä

H)	Muut toimenpiteet (esim. vainukoirat, droonit, helikopterit, tiedotuskampanjat)

Nimi

Määrittämispäivä

Kuvaus

Lukumäärä

I)	Muiden toimenpiteiden lukumäärä

Nro

Päivämäärä

iii

2. Mallin täyttöohjeet

Jos tämä lomake täytetään, tämän liitteen B osassa olevaa lomaketta ei täytetä.

Sarake 1: Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen määrittämispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2: Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3: Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 4: Ilmoitetaan käytetty menetelmä: hävittäminen tai leviämisen estäminen. Lisätään tarvittaessa rivejä kunkin tuhoojan vuoksi muodostettujen rajattujen alueiden määrän ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 5: Ilmoitetaan, missä rajatun alueen osassa kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: saastunut alue tai puskurialue, käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan saastuneen alueen se osa, jossa kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 20 km ennen puskurialuetta, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6: Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista kohdista:

1.	Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha 1.4 metsä

Ulkoilma (muu): 2.1 yksityinen puutarha; 2.2 julkinen alue; 2.3 suojelualue; 2.4 luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähittäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto);

3.	Fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähittäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus).

Sarake 7: Ilmoitetaan, mitkä ovat riskialueita tuhoojan biologian, isäntäkasvien esiintymisen, ympäristö- ja ilmasto-olosuhteiden sekä riskipaikkojen perusteella.

Sarake 8: Ilmoitetaan kartoitukseen sisältyvät riskialueet, sarakkeessa 7 yksilöityjen riskialueiden joukosta.

Sarake 9: Ilmoitetaan kasvit, hedelmät, siemenet, maaperä, pakkausmateriaali, puutavara, koneet, ajoneuvot, vesi, muu, täsmennetään.

Sarake 10: Ilmoitetaan luettelo kartoitetuista kasvilajeista/-suvuista täyttämällä yksi rivi yhtä kasvilajia/-sukua kohti.

Sarake 11: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitus tehtiin.

Sarake 12: Ilmoitetaan kartoitusta koskevat yksityiskohdat kunkin tuhoojan osalta esitettyjen erityisten oikeudellisten vaatimusten perusteella. Merkitään ”ei sovelleta”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta.

Sarakkeet 13 ja 14: Ilmoitetaan tarvittaessa tulokset ja annetaan saatavilla olevat tiedot niitä koskevissa sarakkeissa. ”Määrittämättömiä” ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole jostain syystä saatu tulosta (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty, koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

Sarake 15: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät puskurialueella tehdyistä havainnoista. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 16 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

B OSA

1. Malli vuotuisten tilastopohjaisten kartoitusten tulosten raportoimiseksi

1.	Rajatun alueen kuvaus

2.	Rajatun alueen alkuperäinen koko (ha)

3.	Rajatun alueen päivitetty koko (ha)

Menetelmä

Alue

6.	Kartoituspaikat

Ajankohta

A.	Kartoituksen määrittely (syöteparametrit RiBESS+ -järjestelmässä)

B.	Näytteenotto

C.	Kartoituksen tulokset

25.	Huomautukset

8.	Kohdepopulaatio

9.	Epidemiologiset yksiköt

10.	Havaitsemismenetelmät

11.	Näytteenoton tehokkuus

12.	Menetelmän herkkyys

13.	Riskitekijät (toiminnot, sijaintipaikat ja alueet)

14.	Tarkastettujen epidemiologisten yksiköiden määrä

15.	Silmämääräisten tarkastusten määrä

16.	Näytteiden lukumäärä

17.	Ansojen lukumäärä

18.	Pyydystyspaikkojen määrä

19.	Testien määrä

20.	Muiden toimenpiteiden lukumäärä

21.

Tulokset

22.	Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero tapauksen mukaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 mukaisesti

23.	Saavutettu luottamustaso

24.	Oletettu esiintyvyys

Nimi

Määrittämispäivä

Kuvaus

Lukumäärä

Isäntälajit

Alue (ha tai muu sopivampi yksikkö)

Tarkastusyksiköt

Kuvaus

Yksiköt

Silmämääräiset tarkastukset

Ansojen asettaminen

Testaus

Muut menetelmät

Riskitekijä

Riskitasot

Paikkojen lukumäärä

Suhteelliset riskit

Osuus isäntäkasvipopulaatiosta

Positiivinen

Negatiivinen

Määrittämätön

Nro

Päivämäärä

2. Mallin täyttöohjeet

Selitetään tuhoojakartoituksen suunnittelua koskevat taustaoletukset. Esitetään yhteenveto ja perustelu:

—	kohdepopulaatio, epidemiologinen yksikkö ja tarkastusyksiköt

—	havaitsemismenetelmä ja menetelmän herkkyys

—	riskitekijä(t), joista ilmoitetaan riskitasot ja vastaavat suhteelliset riskit ja osuudet isäntäkasvipopulaatiosta.

Sarake 1: Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen määrittämispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2: Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3: Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 6: Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista kohdista:

1.	Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4 metsä.

3.	Fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähittäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus).

Sarake 7: Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 8: Ilmoitetaan kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista/-suvuista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös esimerkiksi palstat, pellot tai kasvihuoneet. Valinta olisi perusteltava taustaoletuksia koskevassa kohdassa. Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ”Tarkastusyksiköllä” tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tutkittu tuhoojien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi.

Sarake 9: Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, niiden kuvaus ja mittayksikkö. ”Epidemiologisella yksiköllä” tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojan ja isäntäkasvien keskinäiset vaikutukset sekä abioottiset ja bioottiset tekijät ja olosuhteet johtaisivat samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alayksikköjä, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joilla on vähintään yksi isäntäkasvi. Joissain tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön alueista (NUTS-alueista), kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Epidemiologisten yksiköiden valinta on perusteltava taustaoletuksia koskevassa kohdassa.

Sarake 10: Ilmoitetaan kartoituksessa käytetty menetelmä sekä kussakin tapauksessa toteutettujen toimien määrä kutakin tuhoojaa koskevien oikeudellisten erityisvaatimusten mukaisesti. Merkitään ”ei saatavilla”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla.

Sarake 11: Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että tartunnan saaneista kasveista valitaan tartunnan saaneita kasvinosia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maa-aineksen osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maa-ainesnäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 12: ”Menetelmän herkkyydellä” tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi siitä, että tosiasiallisesti positiivisesta isäntäkasvista saadaan positiivinen testitulos. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määräytyy tunnistamisessa käytettävän silmämääräisen tarkastuksen ja/tai laboratoriotestin suorituskyvyn perusteella).

Sarake 13: Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen niin monta riviä kuin tarpeen. Ilmoitetaan kunkin riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski sekä osuus isäntäkasvipopulaatiosta.

Sarake B: Ilmoitetaan kartoitusta koskevat yksityiskohdat kunkin tuhoojan osalta esitettyjen erityisten oikeudellisten vaatimusten perusteella. Merkitään ”ei sovelleta”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta. Näissä sarakkeissa annettavat tiedot liittyvät sarakkeeseen 10 ”Havaitsemismenetelmät” sisältyviin tietoihin.

Sarake 18: Ilmoitetaan pyydystyspaikkojen lukumäärä, jos se ei ole sama kuin ansojen lukumäärä (sarake 17) (jos esimerkiksi samaa ansaa käytetään eri paikoissa).

Sarake 21: Ilmoitetaan positiivisiksi, negatiivisiksi ja määrittämättömiksi todettujen näytteiden määrä. ”Määrittämättömiä” ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole jostain syystä saatu tulosta (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty, koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

Sarake 22: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuonna tehdyt esiintymäilmoitukset. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 25 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

Sarake 23: Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys, sellaisena kuin se määritellään kansainvälisessä kasvinsuojelutoimenpidestandardissa (ISPM) 31. Tämän saavutetun luottamustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai otettujen näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 24: Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä. Esiintyvyyskartoituksissa arvoksi vahvistetaan tavallisesti yksi prosentti.

(1) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1715, annettu 30 päivänä syyskuuta 2019, virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän ja sen komponenttien toimintaa koskevista säännöistä (IMSOC-asetus) (EUVL L 261, 14.10.2019, s. 37, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/1715/oj).

Rajatun alueen EUROPHYT-numero	Rajatun alueen osa	Alue	Kunnat tai muut hallinnolliset/maantieteelliset aluemäärittelyt
206	Saastunut alue	Marche	Osa seuraavien kuntien alueesta: Ostra, Senigallia, Trecastelli, Corinaldo, Ostra Vetere, Belvedere Ostrense
206	Puskurialue	Marche	Osa seuraavien kuntien alueesta: Ostra, Senigallia, Trecastelli, Corinaldo, Ostra Vetere, Belvedere Ostrense, Morro d’Alba, Montecarotto
358	Saastunut alue	Marche	Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Monte Urano, Rapagnano, Magliano di Tenna, Belmonte Piceno, Grottazzolina, Monte Vidon Corrado. Osa seuraavien kuntien alueesta: Sant’Elpidio a Mare, Torre San Patrizio, Monte San Pietrangeli, Francavilla d’Ete, Montegiorgio, Falerone, Servigliano, Montottone, Monte Gilberto, Ponzano di Fermo, Fermo
358	Puskurialue	Marche	Koko Porto San Giorgion alue Osa seuraavien kuntien alueesta: Porto Sant’Elpidio, Sant’Elpidio a Mare, Montegranaro, Torre San Patrizio, Monte San Pietrangeli, Monte San Giusto, Corridonia, Francavilla d’Ete, Mogliano, Montegiorgio, Massa Fermana, Montappone, Monsampietro Morico, Loro Piceno, Sant’Angelo in Pontano, Falerone, Penna San Giovanni, Servigliano, Monteleone di Fermo, Monsampietro Morico, Montottone, Monte Vidon Combatte, Monte Giberto, Petritoli, Ponzano di Fermo, Fermo, Monterubbiano, Lapedona, Santa Vittoria in Matenano.
866	Saastunut alue	Marche	Seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Civitanova Marche, Montecosaro. Osa seuraavien kuntien alueesta: Morrovalle, Montegranaro, Sant’Elpidio a Mare, Porto Sant’Elpidio.
866	Puskurialue	Marche	Osa seuraavien kuntien alueesta: Porto Sant’Elpidio, Sant’Elpidio a Mare, Potenza Picena, Montelupone, Morrovalle, Monte San Giusto, Montegranaro.