|
23.11.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 307/25 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2179,
annettu 22 päivänä marraskuuta 2017,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
A. MENETTELY
1. Voimassa olevat toimenpiteet
|
(1) |
Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 917/2011 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa. |
|
(2) |
Toimenpiteet toteutettiin arvotullien muodossa, ja käyttöön otettujen tullin taso oli 13,9 (3)–36,5 prosenttia yhteistyössä toimineiden tuottajien osalta. Lisäksi kiinalaisille yrityksille, jotka joko eivät ilmoittautuneet tai eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, määrättiin koko maata koskeva 69,7 prosentin suuruinen tulli. |
2. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö
|
(3) |
Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen komissiota pyydettiin panemaan vireille asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, jäljempänä ’pyyntö’. |
|
(4) |
Pyynnön esitti European Ceramic Tile Manufacturers' Federation (CET), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus keraamisten laattojen kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. |
|
(5) |
Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. |
3. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano
|
(6) |
Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 13 päivänä syyskuuta 2016Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta. |
4. Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(7) |
Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
5. Tutkimuksen osapuolet
|
(8) |
Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, Kiinan vientiä harjoittaville tuottajille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille, joita asian tiedettiin koskevan, unionin tuottajia ja käyttäjiä edustaville järjestöille sekä viejämaiden edustajille. |
|
(9) |
Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. |
|
(10) |
Unionin tuottajat, joita pyynnön esittäjä edusti, käyttivät tätä tilaisuutta pyytääkseen, että niiden nimet pidetään perusasetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti luottamuksellisina, koska ne pelkäsivät asiakkaiden tai tutkimuksen kohteena olevien kilpailijoiden vastatoimia. Komissio tarkasteli yksilöllisesti kutakin luottamuksellisuuspyyntöä selvittääkseen, ovatko ne perusteltuja. Se vahvisti, että kussakin tapauksessa oli itse asiassa näyttöä merkittävästä vastatoimien mahdollisuudesta, ja hyväksyi sen, että näiden yritysten nimiä ei paljasteta. |
|
(11) |
Kiinan metallin, mineraalien ja kemikaalien tuojien ja viejien kauppakamari, jäljempänä ’CCCMC’, pyysi kuulemista. Kuuleminen järjestettiin 6 päivänä joulukuuta 2016. |
|
(12) |
Kuulemisessa ja myöhemmin toimittamissaan huomautuksissa CCCMC pyysi täysimääräisiä tietoja polkumyyntimarginaaliin, hintavaikutuksiin, vahinkomarginaaliin ja vahinkoindikaattoreihin liittyvistä laskelmista samoin kuin muita luottamuksellisia tietoja, joihin laskelmat perustuivat. CCCMC:n mukaan lakimiehet, joille annettaisiin pääsy tietoihin, ovat rekisteröityneet eurooppalaiseen asianajajaliittoon ja heihin sovelletaan tiukkoja sääntöjä, ja jos he paljastaisivat luottamuksellisia tietoja asiakkailleen, tämä johtaisi vakaviin kurinpitotoimiin, mukaan luettuna ammatissa toimimista koskevan oikeuden peruuttaminen ja mahdolliset rikosoikeudelliset toimet. Sen vuoksi CCCMC väitti, että luottamuksellisten tietojen saanti ei rikkoisi komission velvollisuutta suojata luottamuksellisia tietoja mutta mahdollistaisi puolustautumisoikeuksien tehokkaan harjoittamisen. |
|
(13) |
Perusasetuksen 19 artiklan mukaan komissio ei saa paljastaa luonteeltaan luottamuksellisia tietoja ilman tällaisten tietojen toimittajan nimenomaista lupaa. Siinä ei säädetä tietojen saantimahdollisuuden myöntämisestä millekään muulle osapuolelle, mukaan luettuna eurooppalaiseen lakimiesliittoon rekisteröityneet asianajajat. Lisäksi EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (6) käy ilmi, että puolustautumisoikeuksien suojelu on tarvittaessa sovitettava yhteen perusasetuksen 19 artiklassa nimenomaisesti säädetyn luottamuksellisuusperiaatteen kanssa. Tällainen yhteensovittaminen mahdollistaa tietojen ei-luottamuksellisen tiivistelmän toimittamisen (esimerkiksi vaihteluvälien ja/tai tietojen indeksoitujen osatekijöiden muodossa), mutta jos nämä tiedot eivät johtaisi liikesalaisuuksien paljastamiseen, tämä ei ole absoluuttista. Näin ollen CCCMC:lle olisi voitu antaa esimerkiksi pyydettyjen tietojen vaihteluvälit ja/tai indeksoidut osatekijät, mutta tietojen täysimääräisen paljastamisen ei katsottu sopivan yhteen luottamuksellisten tietojen suojaamisvelvollisuuden kanssa. Samoista syistä ja ottaen huomioon, että unionin lainsäätäjä ei säätänyt tällaisesta poikkeuksesta perusasetuksessa, komissio katsoi, että se, että eurooppalaiseen lakimiesliittoon rekisteröityneisiin lakimiehiin sovelletaan tiukkoja sääntöjä ja mahdollisia seuraamuksia sääntöjen rikkomisen tapauksessa, ei anna komission yksiköille mahdollisuutta myöntää sovellettavan lainsäädännön vastaista pääsyä tietoihin. Näin ollen komissio päätteli, että eurooppalaiseen lakimiesliittoon rekisteröityneille lakimiehille ei voida myöntää pääsyä luottamuksellisiin tietoihin. Asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksien suojaamista täydentävä tekijä on mahdollisuus kääntyä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan puoleen tämän toimivaltuuksia koskevan 15 artiklan nojalla (7); tämä ei kyseenalaistanut luottamuksellisuutta koskevaa komission kantaa. Näin ollen komissio katsoi, että päätelmien ilmoittamista koskevassa asiakirjassa toimitetut tiedot olivat riittävät asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksien täyttämiseksi. |
5.1 Otanta
|
(14) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. |
5.2 Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
|
(15) |
Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella komissio totesi, että Kiinan keramiikkateollisuus oli erittäin pirstoutunut, ja vuonna 2014 tuottajia oli 1 452. Koska Kiinassa toimii ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin näin ollen otannan käyttöä. |
|
(16) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä. Vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot lähetettiin 119 yritykselle Kiinassa. |
|
(17) |
Yhdeksäntoista kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kun otetaan huomioon yritysten lukumäärä, joka olisi voinut ilmoittautua, tätä pidettiin alhaisena yhteistyössä toimimisen asteena. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti alustavasti otokseen neljä vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää käyttäen perustana niiden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unioniin suuntautuvan viennin ja tuotantokapasiteetin ilmoitettua määrää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevana aikana. Sen jälkeen, kun tästä alustavasta otoksesta oli ilmoitettu asianomaisille osapuolille, se vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä, jonka tuotantokapasiteetti oli suurin, vetäytyi yhteistyöstä. Tämän vuoksi ehdotettua otosta muutettiin lisäämällä siihen vientiä harjoittava tuottaja, jonka tuotantokapasiteetti oli toiseksi suurin. Muutetusta otoksesta ilmoittamisen jälkeen asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia. Sen vuoksi otosta koskeva ehdotus vahvistettiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
|
(18) |
Otokseen valittujen neljän vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän vuotuinen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto oli 55 miljoonaa m2, mikä on noin 34 prosenttia kaikkien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tai niiden ryhmien kaikesta ilmoitetusta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja unioniin suuntautuneesta myynnistä. Kyseisten neljän otokseen valitun ryhmän osuus Kiinasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 8 prosenttia Eurostatin tietojen mukaan. |
5.3 Unionin tuottajia koskeva otanta
|
(19) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa myynti- ja tuotantomäärää ja ottaen huomioon 20 ja 21 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti maantieteellisen jakauman sekä keraamisten laattojen tuotannonalan voimakkaan pirstoutumisen. |
|
(20) |
Komissio päätteli alkuperäisessä tutkimuksessa, että keraamisten laattojen sektori on erittäin pirstoutunut. Näin ollen varmistaakseen, että suurten yritysten tulokset eivät hallitse vahinkoanalyysiä ja että pienten ja keskisuurten yritysten – jotka yhteensä vastaavat suurimmasta osasta unionin tuotantoa – tilanne otetaan asianmukaisesti huomioon, komissio päätti vahvistaa vuotuisen tuotantomäärän perusteella kolme segmenttiä:
|
|
(21) |
Komission tutkimuksessa ei tullut esiin mitään muutoksia keraamisten laattojen markkinoilla, jotka ovat edelleen pirstoutuneet ja joilla pienet unionin tuottajat hallitsevat eivätkä – toisin kuin suuremmat tuottajat – pysty vaikuttamaan markkinoiden muutoksiin. Näin ollen komissio katsoi, että keraamisten laattojen sektorin merkittävä pirstaleisuus olisi otettava huomioon myös tässä toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa. Se päätti sen vuoksi soveltaa otoksen valinnassa samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja katsoi, että kaikkien segmenttien eli pienten, keskisuurten ja suurten yritysten olisi oltava edustettuina otoksessa. |
|
(22) |
Alustavaan otokseen valittiin yhdeksän unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta vuonna 2015 oli yli 8,5 prosenttia. Otoksessa oli edustettuina yrityksiä kaikilta kolmelta segmentiltä: suurten yritysten segmentiltä oli kaksi yritystä, keskisuurten segmentiltä kolme yritystä ja pienten segmentiltä neljä yritystä. Otokseen valitut yritykset sijaitsivat Saksassa, Italiassa, Puolassa, Portugalissa ja Espanjassa. |
|
(23) |
Jotta otoksen valinnassa voitiin ottaa huomioon eri tilanteet unionin eri jäsenvaltioissa, komissio otti huomioon myös maantieteellinen jakauman (ks. 19 kappale). Otos kattoi näin ollen jäsenvaltiot, joissa sijaitsee noin 90 prosenttia tuotannosta. Komission soveltamalla menetelmällä varmistettiin näin, että otos edusti unionin tuotantoa kokonaisuudessaan ja oli perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukainen. |
|
(24) |
Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa. |
|
(25) |
Yksi otokseen valituista unionin tuottajista, puolalainen tuottaja, ilmoitti 28 päivänä lokakuuta 2016 eli 11 päivää lopullisen otoksen ilmoittamisen jälkeen, että se oli päättänyt vetäytyä yhteistyöstä tutkimuksessa. Jottei tällä olisi ollut vaikutusta otoksen edustavuuteen, komissio päätti korvata yrityksen samaa markkinasegmenttiä edustavalla toisella unionin tuottajalla ja ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille otoksen muutoksesta. Uuden otoksen osuus unionin kokonaistuotannosta oli 7,7 prosenttia. Uusi otos kattoi jäsenvaltiot, joissa sijaitsee noin 80 prosenttia tuotannosta. Yhteistyöstä kieltäytynyt yritys korvattiin samaa markkinasegmenttiä edustavalla yrityksellä sen varmistamiseksi, että lopullinen otos edusti edelleen unionin tuotannonalaa, vaikkakin ensin valitun yrityksen odottamaton yhteistyöstä kieltäytyminen vähensi väistämättä unionin kokonaistuotannon edustavuutta. |
5.4 Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta
|
(26) |
Jotta voitiin päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otos, kaikkia tiedossa olevia (yhteensä yli tuhat) tuojia/käyttäjiä pyydettiin vastaamaan vireillepanoilmoitukseen liitettyyn otantakyselyyn. |
|
(27) |
Otantalomakkeeseen vastasi yksitoista yritystä. Komissio päätti valita neljä yritystä. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti etuyhteydettömien tuojien otoksen käyttäen perusteena tuonnin määrää ja ottaen huomioon maantieteellinen jakauman. Otokseen valitut tuojat sijaitsivat Belgiassa, Tanskassa ja Saksassa. Otokseen valittujen etuyhteydettömien tuojien osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli noin 6,5 prosenttia. |
|
(28) |
Yksi otokseen valittu etuyhteydetön tuoja ilmoitti 30 päivänä marraskuuta 2016 komissiolle päättäneensä vetäytyä yhteistyöstä tutkimuksessa. Etuyhteydettömien tuojien lopulliseen otokseen sisältyi sen vuoksi kolme etuyhteydetöntä tuojaa. Niiden osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli edelleen noin 6 prosenttia. Lopullista otosta pidettiin näin ollen edustavana. |
6. Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit
|
(29) |
Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen ja vahingon toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. |
|
(30) |
Komissio lähetti kyselylomakkeita neljälle otokseen valitulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle tai tuottajien ryhmälle, kahdelle vertailumaan tuottajalle, yhdeksälle otokseen valitulle unionin tuottajalle sekä neljälle etuyhteydettömälle tuojalle, jotka ilmoittautuivat otantamenettelyn yhteydessä. Kyselylomakkeiden lähettämisen jälkeen yksi otokseen valittu vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä ja yksi otokseen valittu etuyhteydetön tuoja vetäytyivät yhteistyöstä (ks. 17 ja 25 kappale). |
|
(31) |
Täytetyn kyselylomakkeen palauttivat kolme otokseen valittua vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, kaksi vertailumaan tuottajaa, yhdeksän otokseen valittua unionin tuottajaa ja kolme etuyhteydetöntä tuojaa. |
|
(32) |
Komissio teki tarkastuskäynnit seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
7. Ilmoittaminen osapuolille
|
(33) |
Komissio ilmoitti 2 päivänä elokuuta 2017 kaikille asianomaisille osapuolille tutkimukseen liittyvistä olennaisista tosiasioista ja huomioista ja kehotti niitä toimittamaan 3 päivään syyskuuta 2017 mennessä kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
|
(34) |
Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, CCCMC, yksi unionin tuoja sekä pyynnön esittäjä toimittivat huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ja komission yksikköjen ja CCCMC:n välillä järjestettiin kuuleminen 22 päivänä syyskuuta 2017. |
|
(35) |
CCCMC pyysi 17 päivänä elokuuta 2017 ja 6 päivänä syyskuuta 2017 päivätyillä kirjeillä komissiota toimittamaan tietoja useista polkumyynti- ja vahinkolaskelmiin liittyvistä tekijöistä niiden tietojen lisäksi, jotka sisältyivät avoimeen asiakirja-aineistoon ja jotka paljastettiin asianomaisille osapuolille. CCCMC väitti, että koska komissio ei toimittanut näitä tietoja, CCCMC ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kyenneet käyttämään täysimääräisesti puolustautumisoikeuttaan. |
|
(36) |
Komissio analysoi yksitellen kaikki CCCMC:n pyytämät tiedot. Se toimitti kaikki tiedot 25 päivänä elokuuta 2017 ja 20 päivänä syyskuuta 2017 päivätyillä kirjeillä CCCMC:lle tai suoraan kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, esimerkiksi luettelon unionin tuotannonalan tuottamista tuotelajeista tai yksityiskohtaiset tiedot hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa käytetyistä oikaisuista; poikkeuksena olivat tiedot, joita ei ollut, jotka eivät olleet osa asiakirja-aineistoa tai jotka olivat luottamuksellisia. Jos tietoja ei ollut tai ne eivät olleet osa asiakirja-aineistoa tai niitä pidettiin luottamuksellisina, komissio esitti asianmukaiset perusteet pyynnön hylkäämiselle. Komissio ei tehnyt hinnan alittavuutta koskevia aggregoituja laskelmia eikä hinnan alittavuutta koskevia laskelmia tuotevalvontakoodia kohti, jäljempänä ’PCN-koodi’ tai ’tuotelaji’, (vaan vientiä harjoittavaa tuottajaa kohti). Sen vuoksi nämä tiedot eivät sisältyneet asiakirja-aineistoon. Komissio katsoi, että CCCMC kykeni käyttämään puolustautumisoikeuttaan riittävästi ilman näitä tietoja. |
|
(37) |
Luottamuksellisten tietojen, kuten PCN-koodeittain ilmoitettujen unionin tuotannonalan myyntihintojen ja -määrien, osalta komissio muistutti, että sillä on perusasetuksen 19 artiklan nojalla velvollisuus suojata tällaisia tietoja. Lisäksi komissio katsoi, että osapuolten, myös CCCMC:n, käytettävissä oleva avoin asiakirja-aineisto sisälsi kaikki asian esittelyn kannalta merkitykselliset tiedot, joita käytettiin tutkimuksessa. Jos tiedot katsottiin luottamuksellisiksi, niistä esitettiin tiivistelmä avoimessa asiakirja-aineistossa. Kaikki asianomaiset osapuolet, myös CCCMC, voivat tutustua avoimeen asiakirja-aineistoon ja tutkia sitä. |
|
(38) |
Näin ollen komissio katsoi, että kaikille osapuolille, myös CCCMC:lle, annettiin mahdollisuus käyttää täysimääräisesti puolustautumisoikeuttaan. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen. |
B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
1. Tarkasteltavana oleva tuote
|
(39) |
Tarkasteltavana ovat lasitetut ja lasittamattomat keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat, lasitetut ja lasittamattomat keraamiset mosaiikkikuutiot ja niiden kaltaiset tavarat, myös alustalla, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jotka luokitellaan tällä hetkellä HS-koodiin 6907. Edellä mainittu HS-koodi on voimassa 1 päivästä tammikuuta 2017 ja korvaa CN-koodit 6907 10 00, 6907 90 20, 6907 90 80, 6908 10 00, 6908 90 11, 6908 90 20, 6908 90 31, 6908 90 51, 6908 90 91, 6908 90 93 ja 6908 90 99, jotka mainittiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja tämän menettelyn vireillepanoilmoituksessa. |
|
(40) |
Keraamisia laattoja käytetään pääasiassa rakennusteollisuudessa seinä- ja lattiapäällysteenä. |
2. Samankaltainen tuote
|
(41) |
Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinassa ja vertailumaana toimineen Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’Yhdysvallat’, kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä keraamisilla laatoilla samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamilla ja myymillä keraamisilla laatoilla havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötavat. |
|
(42) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC pyysi komissiota toimittamaan tarkemman kuvauksen unionin tuottajien ja vertailumaan tuottajien eri tuotelajeista, jotka sisältyivät tiettyyn tuotevalvontakoodiin. Se väitti, että unionin tuottajien, vertailumaan tuottajien ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamien tuotelajien välillä saattaa olla eroja, jotka eivät tule esiin PCN-koodissa ja joista kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja CCCMC eivät ole tietoisia. CCCMC otti esiin sekä polkumyyntiä että vahinkoa koskevaan analyysiin liittyvän hintavertailun ja väitti, että ilman näitä tietoja, se ei kykene pyytämään perusteltuja oikaisuja eikä sen vuoksi käyttämään täysimääräisesti puolustautumisoikeuttaan (ks. 81–83 ja 120–122 kappale). |
|
(43) |
Kuten komissio selitti CCCMC:lle 20 päivänä syyskuuta 2017 päivätyssä kirjeessään, sillä ei kuitenkaan ollut hallussaan tarkempia kuvauksia tiettyyn PCN-koodiin kuuluvista eri tuotelajeista eikä perusteita katsoa, että tietyn PCN-koodin sisällä olisi eroavaisuuksia. Katsottiin myös, että kunkin PCN-koodin ominaisuudet olivat riittävän yksityiskohtaiset, jotta niissä tulivat esiin kaikki eri tuotelajien väliset erot, kuten 45 kappaleessa selitetään. CCCMC ei myöskään esittänyt mitään väitteitä, joiden mukaan tarkempi kuvaus tai eron tekeminen olisi tarpeen. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen. |
|
(44) |
CCCMC väitti lisäksi, että koska keraamisten laattojen määritelmän piiriin kuuluu suuri määrä tuotteita, komission olisi pitänyt kerätä tietoja Kiinasta tuoduista tuotelajeista ja unionin tuotannonalan tuottamista tuotelajeista ja tehdä analyysi tuotelajeittain (tuotelajiryhmittäin) (segmenteittäin). |
|
(45) |
Komissio käytti tarkasteltavana olevan tuotteen määrittämiseen ja eri tuotelajien välisen eron tekemiseen seitsemää ominaisuutta, joissa tuotiin yksityiskohtaisesti esiin fyysisiä ominaisuuksia, kuten vedenimukyky, pinnoitus (ovatko laatat lasitettuja/lasittamattomia, onko ne poltettu kerran/kaksi kertaa, ovatko ne väritettyjä/värittämättömiä, onko ne rektifioitu vai ei), koko ja laatuvaatimukset. Näitä samoja ominaisuuksia käytettiin jo alkuperäisessä tutkimuksessa. Mikään muu osapuoli ei väittänyt, että näissä ominaisuuksissa eivät tulisi esiin kaikki eri tuotelajien väliset erot tai että unionissa tuotettu tuotelaji eroaisi Kiinassa tuotetusta samasta tuotelajista. CCCMC ei myöskään toimittanut mitään tietoja siitä, mitkä muut ominaisuudet olisivat tältä osin tarpeen. Sen vuoksi komissio katsoi edelleen, että kunkin PCN-koodin ominaisuudet olivat riittävän yksityiskohtaiset, jotta niissä tulivat esiin kaikki eri tuotelajien väliset erot niin, että voitiin tehdä oikeudenmukainen tuote- (ja hinta)vertailu. |
|
(46) |
Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan jotkin tuotelajit olisi pitänyt ryhmitellä segmentiksi ja analysoida erikseen, komissio ei todennut tällaisten segmenttien muodostamiselle mitään muuta objektiivista perustetta kuin erot, jotka sisältyvät PCN-koodiin. Se myös huomautti, että alkuperäisessä tutkimuksessa ei eroteltu tuoteryhmiä. CCCMC ei myöskään toimittanut pyyntönsä tueksi konkreettista ehdotusta eivätkä muut osapuolet esittäneet, että joidenkin tuotelajien ryhmittely olisi tarpeen ja perusteltua. Komissio katsoi, että PCN-koodin perusteella tehty analyysi on yksityiskohtaisempi kuin tiettyjä PCN-koodeja yhteen ryhmittelevän segmentin perusteella tehty analyysi ja näin ollen asianmukaisempi. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen. |
|
(47) |
Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio katsoo, että nämä tuotteet ovat samankaltaisia perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
C. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
1. Alustavat huomautukset
|
(48) |
Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittaman polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen. |
|
(49) |
Otantalomakkeeseen saatiin vastaus 19:ltä vientiä harjoittavalta tuottajalta tai tuottajien ryhmältä. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen keraamisten laattojen ilmoitetun viennin määrä oli 1,7 miljoonaa m2 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastaa noin 11:tä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevasta Eurostatin kirjaamasta kokonaistuonnista samana ajanjaksona. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tai tuottajaryhmien ilmoittaman tuotantokapasiteetin kokonaismäärä oli 207 miljoonaa m2, mikä on noin 1,5 prosenttia Kiinan arvioidusta tuotantokapasiteetin kokonaismäärästä (arviolta 13,9 miljardia m2 vuonna 2015). Lisätietoja Kiinan tuotantokapasiteetista on jäljempänä 3 jakson a kohdassa. |
|
(50) |
Komissio arvioi polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä käyttämällä näiden kolmen yritysryhmän toimittamia tietoja. |
2. Polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla
a) Vertailumaa
|
(51) |
Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti kotimarkkinoilla maksettujen tai maksettavien hintojen tai asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävien hintojen laskennallisen arvon perusteella. |
|
(52) |
CCCMC vastusti vertailumaan käyttöä normaaliarvon muodostamisessa toteamalla, että Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan 15 jakson voimassaolo päättyi 11 päivänä joulukuuta 2016. Näin ollen CCCMC:n mukaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvo olisi laskettava niiden omien kotimaisten hintojen ja/tai kustannusten perusteella. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC toisti nämä väitteet. |
|
(53) |
Komissio muistuttaa, että kaikilla kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli mahdollisuus toimittaa markkinatalouskohtelun hakemista koskeva lomake, jotta niille olisi voitu laskea yksilölliset polkumyyntimarginaalit. Yksikään näistä viejistä ei hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Sen vuoksi normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti vertailumaasta saatujen tietojen perusteella. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(54) |
Alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämiseksi käytettiin vertailumaana Yhdysvaltoja. |
|
(55) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se suunnitteli Yhdysvaltojen käyttämistä vertailumaana ja kehotti osapuolia esittämään huomautuksia. Vireillepanoilmoituksessa mainittiin myös, että muita markkinataloudessa toimivia tuottajia saattaa olla muun muassa Turkissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Intiassa ja Brasiliassa, ja myös niiden käyttöä tutkitaan. |
|
(56) |
CCCMC piti ongelmallisena Yhdysvaltojen soveltuvuutta vertailumaaksi asian vireillepanon jälkeen. Se katsoi, että Yhdysvallat ei ollut soveltuva vertailumaa, ja väitti, että Kiinan ja Yhdysvaltojen taloudellinen kehitys ei ole samankaltainen ja että keraamisia laattoja käytetään vähän lattiamateriaalina Yhdysvalloissa. CCCMC:n mukaan Brasilian, Intian, Meksikon tai Turkin valinta vertailumaaksi olisi asianmukaisempi, koska nämä maat ja Kiina ovat samanlaisia kehitystasoltaan ja niiden kotimarkkinoiden kulutus on toisiaan vastaava. |
|
(57) |
CET väitti, että Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla oli paljon kilpailua monenlaisten eri tuotteiden välillä, jotka vastaavat täysin Kiinasta vietyjä tuotteita. Lisäksi se väitti, että raaka-aineiden ja energiaresurssien saanti oli samanlaista Yhdysvalloissa ja Kiinassa ja että Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla myydyt määrät tekivät Yhdysvalloista edustavan valinnan vertailumaaksi. |
|
(58) |
Saatuaan nämä huomautukset komissio otti yhteyttä edellä mainittujen maiden edustustoihin sekä sellaisten maiden edustustoihin, joista tuotiin eniten keraamisia laattoja unioniin, pyytääkseen niiden apua näissä maissa sijaitsevien sellaisten tuottajien yksilöimisessä, joita voitaisiin pyytää toimimaan yhteistyössä vertailumaan tuottajina. Yhteistyöpyyntöjä lähetettiin lisäksi tiedossa oleville vertailumaan tuottajille ja tuottajajärjestöille. |
|
(59) |
Kymmenen tuottajaa ilmoitti halukkuudestaan toimia yhteistyössä tutkimuksessa. Nämä tuottajat sijaitsivat Yhdysvalloissa (3), Brasiliassa (2) ja Intiassa (5). Komissio lähetti niille vertailumaalle tarkoitetun kyselylomakkeen 20 päivänä tammikuuta 2017. Intiasta ei saatu yhtään vastausta. Brasilialaisista vientiä harjoittavista tuottajista yksi ei vastannut ja toinen vetäytyi yhteistyöstä. Yhdysvaltalaisista tuottajista yksi vetäytyi yhteistyöstä ja kaksi toimitti täytetyn kyselylomakkeen. |
|
(60) |
Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio päätteli, että Yhdysvalloissa oli merkittävästi tuotantoa ja kilpailu kotimarkkinoilla oli tyydyttävällä tasolla. Yhdysvaltojen kotimainen kulutus oli noin 254 miljoonaa m2. Kotimaisia tuottajia oli ainakin 28. Lisäksi tuonnin osuus kulutuksesta oli 68 prosenttia, ja tuonti tuli pääasiassa Kiinasta (kokonaistuonnin määrä oli 49 miljoonaa m2). Voimassa ei ole muita tuontirajoituksia kuin 8,5–10 prosentin suuruinen tuontitulli. Yhdysvaltalaisten tuottajien käyttämä tuotantoprosessi on samanlainen kuin kiinalaisten otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien. Yhdysvaltalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat kotimarkkinamyynnikseen 2,0 ja 2,9 miljoonaa m2. |
|
(61) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC väitti, että Yhdysvallat ei ole missään tapauksessa soveltuva vertailumaa ja että komissio ei käyttänyt maata, jossa samankaltaisen tuotteen hinta muodostuu mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa kuin viejämaassa. |
|
(62) |
Tästä väitteestä on ensinnäkin todettava, että komissio otti yhteyttä Brasilian, Intian, Indonesian, Malesian, Meksikon, Venäjän, Serbian, Thaimaan, Tunisian, Turkin, Arabiemiirikuntien, Ukrainan ja Yhdysvaltojen virallisiin edustustoihin ja/tai näissä maissa sijaitseviin tuottajiin. Yhteistyöhön suostui kuitenkin vain kaksi tuottajaa, kuten 59 kappaleessa todetaan. |
|
(63) |
Yhdysvaltoja pidettiin asianmukaisena vertailumaana, koska sen kotimarkkinoiden tuotanto ja kulutus ovat merkittävät ja kilpailu on tyydyttävällä tasolla (ks. 60 kappale). Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(64) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi tuoja ilmoitti olevansa huolissaan kahden unionin tuottajiin etuyhteydessä olevan yhdysvaltalaisen tuottajan valinnasta ja Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämisestä näiden kahden tuottajan perusteella. Tällaisilta tuottajilta kerättyjen tietojen puolueettomuus saattaa olla kyseenalainen. |
|
(65) |
Komissio huomautti, että vaikka vertailumaan tuottaja onkin etuyhteydessä unionin tuottajaan, tällainen yhteys ei vaikuta normaaliarvon määrittämiseen tai mitätöi sitä (9). |
|
(66) |
Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio katsoi, että Yhdysvallat on asianmukainen vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
b) Normaaliarvo
|
(67) |
Kahdelta yhteistyössä toimineelta vertailumaan tuottajalta saatuja tietoja käytettiin perustana normaaliarvon määrittämisessä. |
|
(68) |
Komissio tutki perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko yhteistyössä toimineiden vertailumaan tuottajien samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla edustavaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Sitä varten niiden kokonaismyyntimääriä verrattiin kunkin otokseen kuuluvan kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin viemään tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärään. Tämän perusteella komissio totesi, että samankaltaista tuotetta myytiin edustavia määriä Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla. |
|
(69) |
Tämän jälkeen komissio vertasi tuotelajikohtaisesti Yhdysvaltojen markkinoiden myyntimäärää kunkin otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määriin. Vertailu osoitti, että kahta toisiinsa suoraan verrattavissa olevaa tuotelajia ei myyty edustavia määriä Yhdysvalloissa. Sen vuoksi näiden kahden tuotelajin normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti niihin tavanomaisessa kaupankäynnissä liittyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, voittojen ja oikaisujen perusteella. |
|
(70) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC väitti, että ei ole merkityksellistä verrata vertailumaan tuottajien kotimaan markkinoiden myyntimäärää kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynnin määrään, koska ne eivät liity millään tavalla toisiinsa. Sen vuoksi komission tekemä analyysi ei osoittanut mitään Yhdysvaltojen kotimarkkinamyynnin edustavuudesta näiden tuotelajien osalta. |
|
(71) |
Vastaavasti kuin silloin, kun polkumyyntilaskelmat tehdään markkinatalousmaiden perusteella, komissio todensi perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että liiketoimia oli riittävä määrä yksittäisten tuotelajien tasolla. Koska näiden kahden tuotelajin osuus kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myynnistä oli 0,70 ja 0,09 prosenttia, komissio katsoi, että Yhdysvaltojen kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa ja muodosti normaaliarvon laskennallisesti. Komissio havaitsi lisäksi, että käytetyllä menetelmällä ei ollut vaikutusta polkumyyntimarginaalin määrittämiseen. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(72) |
Seuraavaksi komissio määritteli kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suunnatun kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinoiden myyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
|
(73) |
Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos
|
|
(74) |
Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana. |
|
(75) |
Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos
|
|
(76) |
Kotimarkkinamyynnin analyysi osoitti, että kymmenen tuotelajin normaaliarvot muodostettiin 74 kappaleessa esitetyn menetelmän ja seitsemän tuotelajin normaaliarvot 75 kappaleessa mainitun menetelmän perusteella. |
|
(77) |
Yhdysvaltalaiset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat yhteensä 17 tuotelajia ja kiinalaiset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat yhteensä 15 tuotelajia. Kiinalaisten tuottajien viemien ja yhdysvaltalaisten tuottajien myymien tuotelajien vertailussa kävi kuitenkin ilmi, että vain kaksi tuotelajia olivat suoraan toisiaan vastaavia. Toisiaan vastaavien tuotelajien vähäisyyttä selittää tuotelajien melko monimutkainen määritelmä, johon sisältyy seitsemän ominaisuutta ja 672 mahdollista yhdistelmää (esimerkiksi posliini/muu kuin posliini, seitsemän eri tyyppistä kiinnityspintaa, yksinkertainen/kaksinkertainen lasitus tai ei lasitusta). Koska polkumyyntilaskelmissa on tuotelajien vastaavuutta varten otettava huomioon 100 prosenttia vientimyynnistä, oli tehtävä oikaisuja. |
|
(78) |
Komissio päätti lisätä vertailukelpoisuutta muodostamalla muidenkin tuotelajien normaaliarvoja laskennallisesti. Tältä osin on muistettava, että kiinalaiset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat myivät unioniin kahta tuotelajia, jotka eivät olleet posliinia (niiden osuus oli noin 6 prosenttia unioniin viedystä kokonaismäärästä). Yhdysvaltalaiset vertailumaan tuottajat eivät kuitenkaan tuottaneet lainkaan tällaisia tuotelajeja, jotka eivät ole posliinia. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa tällaisten ei-posliinisten tuotelajien valmistuskustannukset laskennallisesti vertaamalla unionin tuotannonalan posliinisten ja ei-posliinisten tuotteiden kustannuksia. Ei-posliinisten tuotelajien valmistuskustannusten havaittiin olevan 30 prosenttia alemmat kuin posliinisten tuotelajien. Saatua prosenttiosuutta sovellettiin yhdysvaltalaisten tuottajien ilmoittamiin 17 tuotelajiin, jotta voitiin löytää niitä vastaavat tuotelajit kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamista tuotelajeista. |
|
(79) |
Lasittamattomien keraamisten laattojen osalta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat sellaisten tuotelajien (neljä tuotelajia, joiden osuus oli noin 56 prosenttia unioniin viedystä kokonaismäärästä) myynnin, joiden osalta ei ollut suoraa vastaavuutta yhdysvaltalaisten yhteistyössä toimineiden tuottajien myymien tuotelajien osalta. Käyttäen 78 kappaleessa kuvattua menetelmää komissio muodosti yksinkertaisesti lasitettujen tuotelajien valmistuskustannukset laskennallisesti vertaamalla unionin tuotannonalan kerran poltetun lasitettujen ja lasittamattomien tuotelajien kustannuksia. Lasittamattomien keraamisten laattojen valmistuskustannusten havaittiin olevan 6 prosenttia alemmat kuin yksinkertaisesti lasitettujen tuotelajien. Saatua prosenttiosuutta sovellettiin yhdysvaltalaisten tuottajien ilmoittamiin 17 tuotelajiin. |
|
(80) |
Näiden täydentävien laskennallisten normaaliarvojen perusteella kolme yhdysvaltalaisten tuottajien ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotelajia olivat toisiaan vastaavia. Niiden tuotelajien osalta, joiden välillä ei ollut suoraa vastaavuutta, komissio päätti verrata kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myymiä tuotelajeja niihin yhdysvaltalaisiin tuotelajeihin, jotka olivat niitä lähimpänä teknisiltä ominaisuuksiltaan ja joiden normaaliarvo oli edullisin. |
|
(81) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi asianomaista osapuolta väitti, että komissio ei ollut paljastanut vertailumaan tuottajien tiettyjä tuotelajeja koskevia tietoja. Lisäksi ne väittivät, että ne eivät kyenneet yksilöimään, oliko näissä tuotteissa eroja (jotka eivät näy PCN-koodissa), jotka oikeuttaisivat oikaisun tekemiseen. |
|
(82) |
Komissio paljasti normaaliarvoja koskevat tuotelajikohtaiset laskelmat asianomaisille osapuolille. Kuten 45 kappaleessa todetaan, nämä tuotelajit määriteltiin seuraavien teknisten ominaisuuksien perusteella: vedenimukyky, pinnoitus (kerran poltettu lasitettu, kaksi kertaa poltettu lasitettu, lasittamaton, kiillotettu tai matta, väritetty tai värittämätön, rektifioitu vai rektifioimaton), kiinnityspinnan koko ja laatuvaatimus. |
|
(83) |
Yksikään asianomaisista osapuolista ei esittänyt huomautuksia tuotelajien määritelmästä tai ehdottanut mitään merkityksellistä lisämenetelmää tai toimittanut mitään lisätietoja. Komissio katsoi, että tuotelajia koskevat määritelmät olivat riittäviä tuomaan esiin kaikki erot, jotka vaikuttavat hintojen vertailukelpoisuuteen. Sen vuoksi väitettä ei otettu huomioon. Eräs otokseen valittu kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että määrittäessään laskennallista normaaliarvoa komission ei olisi pitänyt käyttää vertailumaan kotimarkkinamyynnin painotettua keskimääräistä voittomarginaalia ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten marginaalia vaan niiden teknisiltä ominaisuuksiltaan lähimpien tuotelajien keskimääräistä voittomarginaalia ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten marginaalia. |
|
(84) |
Tässä tapauksessa asianomaisen osapuolen viemiä tuotelajeja ei tuotettu eikä myyty vertailumaassa. Sen vuoksi komissio määritti normaaliarvon laskennallisesti käyttäen perustana teknisiltä ominaisuuksilta lähimpien tuotelajien valmistuskustannuksia ja perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton keskimääräistä määrää, joka perustui tosiasiallisiin tietoihin, jotka liittyivät vertailumaan tuottajien samankaltaisen tuotteen tuotantoon ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä. Sen vuoksi myös tämä väite hylättiin. |
c) Vientihinta
|
(85) |
Kolme otokseen valittua vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää harjoitti vientiä suoraan unioniin myymällä tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa. Sen vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksetuksi tai maksettavaksi hinnaksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
d) Vertailu
|
(86) |
Komissio vertaili normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. |
|
(87) |
Vertailumaan tuottajien kotimarkkinahintoihin tehtiin oikaisuja kotimaan kuljetuskustannusten sekä luotto-, käsittely- ja pakkauskustannusten ja palkkioiden sekä kaupan portaan huomioon ottamiseksi. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintoihin tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja luottokustannusten, pankkimaksujen, pakkauskustannusten, tuontimaksujen, tullien ja palkkioiden huomioon ottamiseksi. |
e) Polkumyyntimarginaali
|
(88) |
Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vertailumaassa kunkin otokseen valitun yhteistyössä toimineen ryhmän tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. |
|
(89) |
Painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina unionin rajalla tullaamattomana CIF-hinnasta olivat näin ollen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 66–231 prosenttia. |
f) Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintynyttä polkumyyntiä koskeva päätelmä
|
(90) |
Komissio totesi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat (suuremmassa määrin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa) jatkoivat keraamisten laattojen vientiä unioniin polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
3. Näyttö polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä
|
(91) |
Komissio tutki, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Se tutki sitä varten tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia Kiinassa, kiinalaisten viejien käyttäytymistä muilla markkinoilla, tilannetta Kiinan kotimarkkinoilla ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta. |
|
(92) |
Kuten edellä on todettu, tutkimuksessa ilmoittautui 19 kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajaryhmää, joiden osuus Kiinan arvioidusta tuotantokapasiteetista vuonna 2015 oli vain 1,5 prosenttia. Kolmen otokseen valitun ja tarkastuskäynnin kohteena olleen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus oli vain murto-osa (0,3 %) Kiinan arvioidusta tuotannosta. Tämän vuoksi komission käytettävissä olevat tiedot kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista olivat rajoitetut. |
|
(93) |
Sen vuoksi useimmat jäljempänä esitetyt polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskevat päätelmät oli tehtävä käyttämällä muita lähteitä, kuten Eurostatin tietoja, Kiinan vientitietokantaa ja unionin tuotannonalan tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja. Näiden tietojen analyysissä paljastui seuraavaa. |
a) Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti
|
(94) |
Kiinalaisilla tuottajilla on valtava keraamisten laattojen asennettu tuotantokapasiteetti, joka ylittää mittavasti unionin tuotantokapasiteetin. Viime vuosikymmenen aikana kiinalaiset tuottajat ovat kasvattaneet merkittävästi tuotantoa ja tuotantokapasiteettia ja tekevät edelleen niin. Keraamisten laattojen tuotantokapasiteetti Kiinassa kasvoi lähes 30 prosenttia vuosien 2011 ja 2014 välillä 10,8 miljardista 13,9 miljardiin m2:iin. Lisäksi keraamisten laattojen kiinalaisten tuottajien lukumäärä lisääntyi merkittävästi eli lähes 20 prosenttia vuosien 2014 ja 2016 välillä 1 452:sta 1 777:ään. Vuonna 2016 tuotantokapasiteetiksi arvioitiin noin 17 miljardia m2 ekstrapoloimalla tuotantokapasiteetti tuotantoa harjoittavien yritysten lukumäärästä (10). |
|
(95) |
Saman kiinalaisen tilastolähteen mukaan tosiasiallinen tuotanto kasvoi vuosien 2011 ja 2016 välillä 8,7 miljardista m2:stä 11,1 miljardiin m2:iin eli 2,4 miljardia m2 kyseisellä kaudella. Keraamisten laattojen tuotanto ei kuitenkaan kasvanut samaa tahtia Kiinan keraamisten laattojen asennettuun tuotantokapasiteettiin verrattuna: tuotantokapasiteetti kasvoi 6,2 miljardia m2 (vuosien 2011 ja 2016 välillä 10,8 miljardista m2:stä 17 miljardiin m2:iin). Sen vuoksi käyttämätön kapasiteetti lisääntyi vuoden 2011 ja vuoden 2016 lopun välillä 20 prosentista 35 prosenttiin, mikä vastaa 3,8 miljardin m2 lisäystä. Tämä käyttämätön kapasiteetti on moninkertaisesti suurempi kuin unionin kokonaiskulutus, joka oli noin 879 miljoonaa m2 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(96) |
Paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa kerättyjen tietojen mukaan vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä tarkastettujen vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteetin käyttöaste lisäksi väheni 74 prosentista 54 prosenttiin ja työntekijöiden määrä väheni 25 prosenttia. Tuottajat lopettivat tuotannon kahdeksi kuukaudeksi vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä, kun varastot saavuttivat tason, joka vastaa 67:ää prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisesta kokonaistuotannosta. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa kolmen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan varastot olivat 23 miljoonaa m2 (unioniin Kiinasta tuleva tuonti oli 15 miljoonaa m2 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana). |
|
(97) |
Tiivistelmänä voidaan todeta, että koska Kiinalla on mittava käytettävissä oleva kapasiteetti ja näin ollen kyky lisätä tuotantomäärää lyhyellä varoitusajalla, voimassa olevien toimenpiteiden kumoaminen todennäköisesti johtaisi Kiinasta alhaisin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin lisääntymiseen unionin markkinoilla. |
b) Kiinalaisten viejien käyttäytyminen kolmansien maiden markkinoilla
|
(98) |
Kiinalaiset tuottajat vievät merkittäviä määriä keraamisia laattoja muihin kolmansiin maihin kuin unioniin, etenkin Filippiineille, Yhdysvaltoihin, Saudi-Arabiaan, Etelä-Koreaan, Indonesiaan, Thaimaahan ja Australiaan. |
|
(99) |
Komissio vertasi näiden tuottajien edellä mainituille tärkeimmille markkinoille viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräisiä hintoja unionin markkinoille suuntautuneen viennin keskimääräisiin hintoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vertailu tehtiin Kiinan vientitietokannasta saatujen tietojen perusteella, ja tietokannassa vientiarvot ilmoitetaan Yhdysvaltojen dollareissa ja FOB-tasolla. Määrät ilmoitetaan kilogrammoina. |
|
(100) |
Unioniin suuntautuvan viennin hinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin muille suurille markkinoille suuntautuvan viennin hinnat. Keskimääräinen vientihinta unioniin oli noin 0,46 USD/kg ja muille tärkeille markkinoille noin 0,34 USD/kg. |
|
(101) |
Kiinan vientitietokannan mukaan myyntihinnat muualle maailmaan laskivat edelleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Vuoden 2016 jälkipuoliskolla tärkeimmille markkinoille suuntautuvan viennin keskimääräiset hinnat putosivat verrattuna vientihintoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (– 37 % Filippiinien, – 26 % Saudi Arabian, – 22 % Yhdysvaltojen, noin – 13 % Etelä-Korean ja Australian osalta). |
c) Unionin markkinoiden houkuttelevuus
|
(102) |
Arvioitu unionin kysyntä on murto-osa Kiinan kotimarkkinoilla käytettävissä olevasta kapasiteetista. Ennen toimenpiteiden käyttöönottoa unionin markkinat olivat perinteinen vientikohde kiinalaisille. Komissio havaitsi alkuperäisessä tutkimuksessa, että Kiinasta tuleva tuonti oli keskimäärin 65 miljoonaa m2 vuosittain, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin tämänhetkinen vienti EU:hun. Unionin markkinoiden keskimääräinen hinta tällä hetkellä (0,46 USD/kg) on niin ikään korkeampi kuin Kiinan vientihinta (0,34 USD/kg) sen tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Sen vuoksi on todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat pyrkivät lisäämään myyntiään unioniin hyödyntämällä käytettävissä olevaa kapasiteettia, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
d) Polkumyyntiä ja polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät
|
(103) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta unioniin ja Kiinan tärkeimmille vientimarkkinoille suuntautuvan keraamisten laattojen viennin hinnat olivat alle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistetun normaaliarvon. Lisäksi tuotantokapasiteetti ja tuotanto kasvoivat edelleen Kiinassa. Kiinan vientimäärä oli melko vakaa, eikä ole mitään viitteitä siitä, että Kiinan kotimarkkinoiden kulutus voisi ottaa vastaan valtavat tuotetut ja varastoissa olevat määrät. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään ole pystyneet selittämään, miten tämä määrä voitaisiin muuten absorboida niin, ettei se aiheuta uhkaa unionille. |
|
(104) |
Tällä perusteella ja koska asianomaiset osapuolet eivät esittäneet mitään huomautuksia, komissio pitää todennäköisenä, että Kiinasta vietäisiin unioniin merkittäviä määriä keraamisia laattoja polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
D. UNIONIN TUOTANNONALA
|
(105) |
Unionin tuotannonalalla ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Tuotannonala on edelleen varsin hajanainen, ja pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on yhteensä merkittävä osuus markkinoista (66 prosenttia tuotantomäärän perusteella vuonna 2015). Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti noin 500 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(106) |
Valitessaan otosta unionin tuottajista komissio otti huomioon unionin tuotannonalan merkittävän hajanaisuuden, niin että edustettuina oli yrityksiä kultakin sektorilta, kuten 20 kappaleessa kuvataan. Jotta voitaisiin ottaa huomioon kunkin segmentin osuus (painoarvo) unionin kokonaistuotannossa ja saada edustava kuva unionin tuotannonalan tilanteesta, komissio käytti vastaavaa osuutta (painoarvoa) painottaakseen tietyllä segmentillä toimivien otokseen valittujen yritysten tietyt mikrotaloudelliset indikaattorit (ks. 144 kappale) alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän mukaisesti. |
|
(107) |
Painoarvot vahvistettiin pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella (unionin tuotannosta 79 prosentin osuutta vastaavissa maissa sijaitsevien yritysten tuotantomäärät vuonna 2015) (11). Painotukset olivat seuraavat: pienten yritysten sektorilta tulevien yritysten, joiden tuotanto oli alle 5 miljoonaa neliömetriä, osuus unionin kokonaistuotannosta oli 41 prosenttia, keskisuurten yritysten sektorilta tulevien yritysten, joiden tuotanto oli 5–10 miljoonaa neliömetriä, osuus unionin kokonaistuotannosta oli 25 prosenttia ja suurten yritysten sektorilta tulevien yritysten osuus unionin kokonaistuotannosta oli 34 prosenttia. |
E. TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA
1. Unionin kulutus
|
(108) |
Unionin kulutus saatiin laskemalla yhteen unionin nettomyynti sekä Kiinasta ja kolmansista maista tuleva tuonti. Tuotantomäärät perustuivat Eurostatin tietoihin ja CET:n jäseniltä saatuihin tietoihin. |
|
(109) |
Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 1 Unionin kulutus
|
||||||||||||||||||||
|
(110) |
Unionin kulutus kasvoi tarkastelujakson aikana. Kasvu oli suurinta (12 %) vuosien 2013 ja 2014 välillä, jolloin kulutus kasvoi 750 miljoonasta neliömetristä noin 837 miljoonaan neliömetriin. Kaiken kaikkiaan tarkastelujakson aikana kulutus kasvoi 17 prosenttia eli 750 miljoonasta neliömetristä noin 879 miljoonaan neliömetriin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(111) |
Verrattuna alkuperäisessä tutkimuksessa tarkasteltuun jaksoon kulutus oli kuitenkin edelleen 37 prosenttia alempi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuin vuonna 2007, jolloin se oli noin 1,4 miljardia neliömetriä. Kulutuksen vähenemisen vuoden 2007 jälkeen aiheutti kotimaisen kulutuksen supistuminen euroalueen kriisin ja siitä seuranneen rakennusalan merkittävän laman seurauksena (12). |
2. Tuonti Kiinasta unioniin
2.1 Kiinasta tulevan tuonnin määrä, hinta ja markkinaosuus
|
(112) |
Tuonnin määrä ja markkinaosuus perustuivat Eurostatin tietoihin. |
|
(113) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 2 Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
|||||||||||||||||||||||||
|
(114) |
Polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen keraamisten laattojen tuonti Kiinasta väheni huomattavasti (13). Unionin markkinoille tuli kuitenkin edelleen tuontia Kiinasta, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän tuonnin määrä oli noin 15 miljoonaa neliömetriä ja markkinaosuus 1,7 prosenttia. |
|
(115) |
Tuontimäärä Kiinasta putosi 34 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2013 verrattuna eli noin 22,7 miljoonasta neliömetristä noin 15 miljoonaan neliömetriin. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus putosi vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 3,2 prosentista noin 1,7 prosenttiin. |
2.2 Tuonnin hinta ja hinnan alittavuus
|
(116) |
Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 3 Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta
|
||||||||||||||||||||
|
(117) |
Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kohosivat tarkastelujaksolla 14 prosenttia eli 5,07 eurosta/m2 5,78 euroon/m2; huippu saavutettiin vuonna 2015, jolloin hinta kohosi 21 prosenttia ja oli 6,13 euroa/m2. |
|
(118) |
Hinnan alittavuuden tutkimista varten verrattiin tuotelajikohtaisesti unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin painotettuja keskimääräisiä hintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin Kiinasta tulevan tuonnin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuihin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty cif-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti voimassa olevien tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Niiden tuotelajien osalta, joille ei löytynyt vastaavaa tuotelajia, vertailu tehtiin tekemällä oikaisuja lähimmin niitä muistuttavan tuotelajin perusteella. Oikaisuja oli tehtävä etenkin kahteen kertaan poltettujen lasitettujen tuotelajien sekä lasittamattomien tuotelajien osalta, joille ei löytynyt vastinetta unionin tuotannonalan tuotannosta. |
|
(119) |
Vertailusta ilmeni, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla – 90 kappaleessa selitetystä keskimääräisen unionin rajalla CIF-hinnan noususta huolimatta – Kiinasta tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Prosenttiosuutena ilmaistuna alittavuus oli 17–50 prosenttia. Laskelmat perustuivat otokseen valittujen unionin tuottajien ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin tietoihin. |
|
(120) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC väitti, että hintojen alittavuutta koskeva analyysi oli puutteellinen, koska CCCMC ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät pystyneet käyttämään merkityksellisesti puolustautumisoikeuttaan, koska niillä ei ollut mahdollisuutta yksilöidä eroja unionin tuotannonalan ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamien tuotteiden välillä eikä näin ollen pyytää oikaisujen tekemistä. |
|
(121) |
Mitä tulee unionin tuotteiden ja Kiinasta tuotujen tuotteiden välisiin mahdollisiin eroihin, komissiolla ei ollut perusteita katsoa, että jonkin PCN-koodin sisällä esiintyisi tällaisia eroja, kuten B jaksossa selitetään. PNC-koodin mukainen määritelmä pikemminkin mahdollisti täyden hintavertailun tekemisen tarkasteltevana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen välillä (ks. B jakso). |
|
(122) |
Oikaisua pyytävän osapuolen on esitettävä perusteeksi kohtuullinen arvio eron markkina-arvosta. Komissio ei kuitenkaan saanut yhdeltäkään osapuolelta pyyntöä tiettyyn tuotelajiin tehtävästä oikaisusta. Sen vuoksi ainoat oikaisut, joita komissio teki, olivat kahteen kertaan poltettujen lasitettujen tuotelajien sekä lasittamattomien tuotelajien osalta, joille ei löytynyt vastaavia tuotelajeja unionin tuotannonalan tuotannosta, kuten 118 kappaleessa selitetään. CCCMC:n 6 päivänä syyskuuta 2017 esittämän pyynnön jälkeen komissio toimitti näistä oikaisuista ja etenkin asianomaisista PCN-koodeista ja oikaisujen määrästä tarkat tiedot kahdelle asianomaiselle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jotta ne voivat esittää huomautuksia. Ne eivät kuitenkaan esittäneet asiasta huomautuksia. |
|
(123) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC väitti myös, että komission olisi pitänyt tehdä (ja paljastaa) hinnan alittavuutta koskeva analyysi ei pelkästään vientiä harjoittavaa tuottajaa kohti vaan myös yleisellä tasolla (painotettu keskiarvo). Lisäksi CCCMC väitti, että komission olisi pitänyt tehdä (ja paljastaa) hinnan alittavuutta koskevat laskelmat tuotelajikohtaisesti, mikä oli CCCMC:n mukaan ainoa tapa tehdä merkityksellisiä päätelmiä Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisesti aiheuttamasta hintapaineesta unionin tuotannonalan myyntiin. CCCMC pyysi komissiota myös paljastamaan PCN-koodeittain kaiken sen unionin tuotannonalan myynnin kokonaismäärän ja -arvon, jota ei käytetty hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa. |
|
(124) |
Kuten komissio ilmoitti CCCMC:lle 25 päivänä elokuuta 2017 ja 20 päivänä syyskuuta 2017 päivätyillä kirjeillä, se oli tehnyt hinnan alittavuutta koskevat laskelmat yksittäistä vientiä harjoittavaa tuottajaa kohti ja niiden PCN-koodien osalta, joita yksittäiset otokseen valitut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät. Komissio ei pitänyt vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevan arvioinnin kannalta merkityksellisenä analyysin tekemistä yleisellä hinnan alittavuuden tasolla eikä kunkin PCN-koodin tasolla, koska tässä olisi aggregoitu otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tiedot PCN-koodeittain. CCCMC:n pyynnön mukainen aggregoitu laskelma olisi ollut merkityksetön, koska tämäntyyppiset tiedot eivät vaikuta vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevaan analyysiin. Yksittäinen vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään pystyisi todentamaan aggregoitujen laskelmien perusteella, onko komissio käyttänyt oikein sitä koskevia tietoja hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei näin ollen kykenisi käyttämään puolustautumisoikeuttaan. Tästä syystä komissio ei tehnyt tällaisia laskelmia. Sen sijaan komissio teki asianmukaisen hinnan alittavuutta koskevan analyysin jokaista otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa kohti. Näin ollen komission ei tarvinnut tehdä pyydettyjä analyyseja. |
|
(125) |
Komissio muistuttaa myös, että nyt on kyseessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Voimassa olevat toimenpiteet ovat vähentäneet merkittävästi keraamisten laattojen tuontia (alkuperäisen tutkimusajanjakson aikaisesta noin 66 miljoonasta m2:stä tämän tutkimuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaiseen noin 15 miljoonaan m2:iin). Näin ollen hinnan alittavuutta koskeva analyysi voitiin perustaa vain muutamiin Kiinasta unioniin viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen PCN-koodeihin. Hintojen alittavuutta koskeva analyysi tehtiin vientiä harjoittavaa tuottajaa kohti siksi, että voitiin analysoida, alittaisivatko kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnat unionin hinnat, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
|
(126) |
Toisaalta yleistä hinnan alittavuuden tasoa ja PCN-koodikohtaista hinnan alittavuuden tasoa ei pidetty merkityksellisinä vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta, eikä niitä näin ollen sisällytetty asiakirja-aineistoon. Komissio katsoi, että sillä ei ollut velvollisuutta tehdä (ja paljastaa) niitä laskelmia, joita se ei tehnyt. Näin ollen komissio päätti hylätä väitteen. |
3. Tuonti muista kolmansista maista
|
(127) |
Muista kolmansista maista tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 4 Muista kolmansista maista tuleva tuonti ja sen markkinaosuus
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(128) |
Tarkastelujakson aikana eniten tuontia tuli Turkista (lähes 4 prosentin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla), Yhdistyneistä arabiemiirikunnista (lähes 2 prosentin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) ja Intiasta (noin 0,5 prosentin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla). Kolmansien maiden markkinaosuus yhteensä oli 7,84 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Se oli suhteellisen vakaa koko tarkastelujakson ajan, ja sen huippu oli vuonna 2015 (8,26 prosentin markkinaosuus). |
|
(129) |
Turkista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kohosi tarkastelujaksolla 12 prosenttia ja oli 6,11 euroa/m2 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhdistyneistä arabiemiirikunnista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski tarkastelujaksolla 58 prosenttia eli 3,27 euroon/m2. Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 4,67 euroa/m2 eli 8 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2013. Kaikista tuojamaista, Kiinaa lukuun ottamatta, tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski tarkastelujaksolla 10 prosenttia eli 5,26 euroon/m2. |
4. Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.1 Yleiset huomautukset
|
(130) |
Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. |
|
(131) |
Kuten 19 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää. |
|
(132) |
Komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Se arvioi koko unionin tuotannonalaan liittyvät makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen ja otokseen valittujen unionin tuottajien tietojen perusteella; tietoja oikaistiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta esittämissä vastauksissa annettujen tietojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit ainoastaan otokseen valittujen unionin tuottajien osalta näiden kyselyvastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
|
(133) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus. |
|
(134) |
Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset myyntihinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
4.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
(135) |
Unionin tuotannonalan tuotantoa tarkastelujaksolla koskevat tiedot vahvistettiin Eurostatilta saatujen tietojen ja CET:n keräämien tietojen perusteella. |
|
(136) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 5 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(137) |
Unionin kokonaistuotanto kasvoi tarkastelujakson aikana 10 prosenttia. Se oli 1,24 miljardia neliömetriä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Samalla kaudella unionin kulutus kasvoi 18 prosenttia (ks. taulukko 1). |
|
(138) |
Tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson aikana. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi 8 prosenttia ja oli noin 81 prosenttia tarkastelujaksolla. |
4.2.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
(139) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus viittaavat unionin tuotannonalan myyntiin riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla. Ne vahvistettiin Eurostatilta saatujen tietojen ja CET:n keräämien tietojen perusteella. Ne kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(140) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 19 prosenttia tarkastelujakson aikana. Samalla kaudella unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana: kasvua oli 1 prosentti. Sen markkinaosuus oli noin 90 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
4.2.3 Työllisyys ja tuottavuus
|
(141) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(142) |
Työllisyys pysyi vakaalla tasolla tarkastelujakson aikana. Tuotantomääränä (neliömetreinä) työntekijää kohti ilmaistu tuottavuus kasvoi tarkastelujakson aikana 10 prosenttia. |
4.2.4 Polkumyyntimarginaalien suuruus
|
(143) |
Polkumyyntimarginaalit esitetään 89 kappaleessa. Kaikki marginaalit ovat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. |
4.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.3.1 Yleiset huomautukset
|
(144) |
Joidenkin muina kuin absoluuttisina arvoina eli prosentteina tai yksikkökohtaisesti ilmaistujen mikrotaloudellisten indikaattoreiden osalta (myyntihinta, tuotantokustannukset, kannattavuus ja investointien tuotto) luvut painotettiin alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn menetelmän mukaisesti, jotta voitiin ottaa huomioon kyseisen segmentin osuus unionin kokonaistuotannosta (ks. 20 kappale) käyttämällä kunkin segmentin painoarvoa unionin kokonaistuotannossa (ks. 107 kappale). |
4.3.2 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät
|
(145) |
Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Keskimääräinen myyntihinta
|
||||||||||||||||||||
|
(146) |
Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kohosi 2 prosenttia tarkastelujakson aikana. Samalla kaudella yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat 9 prosenttia. |
4.3.3 Työvoimakustannukset
|
(147) |
Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Työvoimakustannukset
|
||||||||||||||||||||
|
(148) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 7 prosenttia. |
4.3.4 Varastot
|
(149) |
Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Varastot
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(150) |
Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana sekä absoluuttisesti (– 12 %) että prosenttiosuutena tuotannosta (– 22 %). |
|
(151) |
Suhteellisen suuret varastot ilmaistuna prosenttiosuutena tuotannosta ovat seurausta kulutuksen ja näin ollen kysynnän supistumisesta viime vuosina, mikä johtuu vuoden 2007 jälkeisestä rakennussektorin kriisistä. Keraamiset laatat ovat myyntihetken trendeistä riippuvaisia tuotteita, mikä vaikeutti yritysten pyrkimyksiä löytää kysyntää varastoilleen ja pienentää näin varastojaan. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikainen kulutus oli edelleen alempi (37 %) kuin vuonna 2007 (ks. 111 kappale). |
4.3.5 Tuotantokustannukset
Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:
Taulukko 11
Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset
|
|
2013 |
2014 |
2015 |
Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |
|
Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/m2) |
10,10 |
9,54 |
9,35 |
9,15 |
|
Indeksi (2013 = 100) |
100 |
95 |
93 |
91 |
|
(152) |
Unionin tuotannonalan keraamisten laattojen yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat tarkastelujaksolla 9 prosenttia. |
4.3.6 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti
|
(153) |
Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Se kehittyi seuraavasti: Taulukko 12 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(154) |
Unionin tuotannonalan kannattavuus muuttui tarkastelujakson aikana positiiviseksi ja kasvoi huomattavasti eli – 5,8 prosentista 2,0 prosenttiin. Kasvu noudattelee saman kauden aikana tapahtunutta positiivista kehitystä indikaattoreissa, jotka vaikuttavat kannattavuuteen, kuten yksikkökohtaisen myyntihinnan 2 prosentin nousu (ks. 145 kappale) ja yksikkökohtaisten tuotantokustannusten 9 prosentin lasku (ks. 152 kappale). Makrotalouden tasolla tarkasteltuna tuotanto lisääntyi 10 prosenttia (ks. 137 kappale) ja unionin markkinaosuus kasvoi 1 prosentin (ks. 140 kappale) tarkastelujakson aikana. |
|
(155) |
Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Kassavirta kasvoi merkittävästi vuosien 2013 ja 2014 välillä (190 %), minkä jälkeen se pysyi vakaana. |
|
(156) |
Investoinnit lisääntyivät tarkastelujakson aikana 39 prosenttia. Keraamisten laattojen sektorilla toimivien yritysten on investoitava jatkuvasti moderneihin laitteisiin, jotta ne voivat seurata markkinatrendejä. Tämä koskee erityisesti investointeja painokoneisiin, jotta laattojen kuvioinnissa voidaan seurata trendejä, ja investointeja tehokkaampiin uuneihin, jotka ovat yksi suurimmista pullonkauloista keraamisten laattojen tuotannossa. |
|
(157) |
Investointien tuotolla tarkoitetaan voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Myös se kehittyi positiivisesti tarkastelujaksolla, kääntyi plussalle ja kuvasti näin yleistä noususuuntausta |
5. Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(158) |
Unionin tuotannonala pystyi toipumaan aiemmasta polkumyynnistä. Tarkastelujaksolla sen taloudellinen tilanne koheni verrattuna alkuperäisen tutkimusajanjakson aikaiseen tilanteeseen. Voimassa olevat toimenpiteet eivät sulkeneet kiinalaisia tuottajia pois unionin markkinoilta, mutta ne antoivat unionin tuottajille mahdollisuuden säilyttää markkinaosuutensa, millä oli positiivinen vaikutus unionin tuotannonalan talouden kehitykseen. |
|
(159) |
Näin ollen tarkastelujaksolla kaikki vahinkoindikaattorit osoittivat myönteistä kehitystä. Sekä tuotanto että myynti kasvoivat tarkastelujakson aikana. Myyntihinnat pysyttelivät suhteellisen vakaina, mutta tuotantokustannukset laskivat. Varastojen taso oli edelleen suhteellisen korkea mutta sekin laski. Sekä kassavirta että investointien tuotto kasvoivat merkittävästi. |
|
(160) |
Kaikilla edellä mainituilla indikaattoreilla oli myönteinen vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen, joka muuttui negatiivisesta positiiviseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(161) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
F. VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
|
(162) |
Kuten edellä vahvistettiin (ks. 103 ja 104 kappale), Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(163) |
Koska unionin tuotannonalalle ei aiheutunut enää merkittävää vahinkoa, komissio arvioi, olisiko vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(164) |
Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioimista varten analysoitiin seuraavia tekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus, myös keraamisiin laattoihin kohdistuvien polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteiden esiintyminen muissa kolmansissa maissa, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö muilla kolmansien maiden markkinoilla sekä vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen. Analyysissä otettiin huomioon myös unionissa tapahtunut kulutuksen kasvu sekä unionin tuotannonalan kannattava tilanne tarkastelujakson aikana. |
1. Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
|
(165) |
Kiina on maailman suurin keraamisten laattojen tuottaja. Sen osuus maailman koko tuotannosta on yli puolet. Arvioitu kokonaistuotanto vuonna 2016 oli yli 11 miljardia neliömetriä (ks. 95 kappale). |
|
(166) |
Samaan aikaan Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli erittäin suuri verrattuna unionin markkinoiden kokoon. Vuonna 2016 sen arvioitiin olevan noin 6 miljardia neliömetriä (ks. 95 kappale). Vertailun vuoksi unionin tuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 1,24 miljardia neliömetriä ja laattojen kulutus vain noin 879 miljoonaa neliömetriä. Näin ollen Kiinan käyttämätön kapasiteetti ylittää unionin kulutuksen yli kuusinkertaisesti. |
|
(167) |
Komissio vahvisti myös, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat kerryttäneet merkittävät varastot, joita ne voivat ryhtyä viemään heti, kun toimenpiteiden voimassaolo päättyy (ks. 96 kappale). Otokseen valituilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella varastojen osuus saattaa olla jopa kaksi kolmannesta niiden keraamisten laattojen tuotannosta. |
2. Unionin markkinoiden houkuttelevuus
|
(168) |
Vaikka unionin keraamisten laattojen markkinat ovat kulutuksen kannalta pienemmät kuin esimerkiksi Aasian markkinat, niiden osuus koko maailman keraamisten laattojen kulutuksesta on silti noin 7 prosenttia. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus unionissa lisäksi kasvoi vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 750 158 tuhannesta neliömetristä 878 968 tuhanteen neliömetriin. Tämä osoittaa, että unionin kulutus on edelleen voimakasta ja että unionin markkinat suhteellisen suuren kokonsa ja vakaasti lisääntyvän kulutuksen ansiosta ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta. |
|
(169) |
Ennen toimenpiteiden käyttöönottoa Kiinasta tuleva tuonti oli keskimäärin noin 65 miljoonaa neliömetriä vuodessa. Se, että Kiinasta tuleva tuonti ei loppunut toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen – joskin se väheni (ks. taulukko 2) – osoittaa, että unionin markkinat olivat edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta ja ne jatkoivat myymistä unionin markkinoille. |
|
(170) |
Lisäksi muut kolmannet maat (14) ottivat käyttöön Kiinasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa polkumyyntitoimenpiteitä, joiden vuoksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on vaikeampi viedä näille markkinoille, ja tämä lisää entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta, koska tämä vienti voidaan suunnata niille. |
2.1 Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö muiden kolmansien maiden markkinoilla
|
(171) |
Unionin markkinoiden houkuttelevuutta osoittava merkittävä tekijä on myös hinta, jolla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta kolmansien maiden markkinoilla. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnat kolmansien maiden markkinoille ovat korkeammat kuin hinnat, joita samat tuottajat veloittivat unionin markkinoilla, mutta ne alittavat silti huomattavasti unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamat hinnat. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kolmansien maiden markkinoille viemän tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen vientihinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli keskimäärin 15–25 prosenttia alempi kuin keraamisten laattojen keskimääräinen hinta unionin markkinoilla. |
2.2 Kiinalaiset hinnat unionin markkinoilla
|
(172) |
Toinen merkittävä tekijä, joka osoittaa unionin markkinoiden houkuttelevuutta, on keraamisten laattojen korkea hintataso unionin markkinoilla. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unionin markkinoille suuntautuneen viennin keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli keskimäärin 30–40 prosenttia alempi kuin keraamisten laattojen keskimääräinen hinta unionin markkinoilla. Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Intiasta tulevan tuonnin hinnat ovat tällä hetkellä alemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat, mutta tämän tuonnin määrä ja kasvupotentiaali eivät kuitenkaan ole verrattavissa Kiinan tuotantokapasiteetin kokoon. |
3. Vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen
|
(173) |
Kun otetaan huomioon Kiinan suuri käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja muut tekijät (ks. 162–172 kappale), on todennäköistä, että suuria määriä keraamisia laattoja halvoilla hinnoilla voitaisiin myydä/suunnata uudelleen unioniin jo lyhyellä aikavälillä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
|
(174) |
Voidakseen arvioida tällaisen Kiinasta tulevan halpatuonnin todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan komissio tarkasteli ensin unionin tuotannonalan markkinaosuuden mahdollista menetystä. Se simuloi, mikä vaikutus olisi, jos kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat saisivat takaisin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson aikaisen eli toimenpiteiden käyttöönottoa edeltäneen 6,5 prosentin markkinaosuutensa. Määrällisesti tämä tarkoittaisi 57:ää miljoonaa neliömetriä, jos perustana käytetään unionin kulutusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin, tällainen Kiinasta polkumyynnillä tulevien keraamisten laattojen määrä oli riittävä aiheuttamaan merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle aiemmin. |
|
(175) |
Komissio katsoi, että koska kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin keskimääräinen myyntihinta on alempi kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräinen myyntihinta ja jos kiinalaisia halpoja laattoja ilmestyisi uudelleen unionin markkinoille, tämä tuonti valtaisi markkinaosuutta ensin unionin tuotannonalalta ja sen jälkeen unioniin vieviltä kolmansien maiden tuottajilta. |
|
(176) |
Jos oletetaan, että tuonnin kasvu merkitsee vastaavaa unionin tuotannonalan tuotannon ja myyntimäärän laskua, unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousisivat tämän seurauksena 8,95 eurosta 9,09 euroon neliömetriä kohti. Yksikkökohtaisten tuotantokustannusten kohoaminen johtaisi unionin tuotannonalan kannattavuuden laskuun kannattavuusrajalle (eli tulot vastaisivat kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia). |
|
(177) |
Tätä simulaatiota varten käytetty 57 miljoonan neliömetrin tuontimäärä oli varovainen arvio. Todellisuudessa voidaan olettaa, että suuren ylikapasiteetin ja kertyneiden varastojen vuoksi kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat viedä entistä suurempia määriä keraamisia laattoja unioniin. Jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa, tämä varasto on käytettävissä unioniin vientiä varten. |
|
(178) |
Keraamiset laatat ovat kuitenkin tuotteita, jotka riippuvat kulloisistakin trendeistä ja muodista. Sen vuoksi ei ole todennäköistä, että kaikki kertyneet varastot vietäisiin unioniin, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Kertyneiden varastojen merkittävän koon vuoksi vaikutus unionin tuotannonalaan voisi kuitenkin olla huomattava, vaikka vain pienikin osuus näistä varastoista tulisi unionin markkinoille. |
|
(179) |
Lisäksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien valtava käyttämätön kapasiteetti vahvistaa sen todennäköisyyttä, että kiinalaisia keraamisia laattoja tulee unionin markkinoille. Komissio havaitsi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät samanlaisia tai samoja laitteita kuin unionin tuotannonala ja voivat tuottaa suurelta osin saman laatuisia ja näköisiä laattoja kuin unionin tuottajat. Tarkemman arvioinnin jälkeen komissio kuitenkin havaitsi, että väitteille, joiden mukaan keraamisten laattojen markkinat reagoivat herkästi hintoihin ja loppukäyttäjän kannalta ainoa ratkaiseva tekijä oli hinta, ei esitetty tueksi mitään näyttöä. Hinta on kiistatta ainakin yksi niistä ratkaisevista tekijöistä, joiden perusteella kuluttajat valitsevat tietyn tuotteen, muiden tekijöiden, kuten brändin ja muodin, rinnalla, ja kun otetaan huomioon unionin ja kiinalaisten keraamisten laattojen samankaltaisuudet, komissio katsoi, että polkumyynnillä Kiinasta tulevat tuotteet painavat unionin hintoja todennäköisesti alaspäin, millä on edellä mainitut seuraukset (ks. 173–178 kappale). |
|
(180) |
Sen vuoksi on todennäköistä, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti pakottaisi unionin keraamisten laattojen tuottajat mukauttamaan hintojaan tämän tuonnin tasolle. Kuten 172 kappaleessa todetaan, Kiinasta tuleva tuonti ilmoitetaan keskimäärin merkittävästi unionin markkinahintaa alemmalla hinnalla. |
|
(181) |
Toiseksi komissio tarkasteli hintavaikutuksia. Se simuloi, mikä olisi vaikutus, jos kiinalainen halpatuonti unionin markkinoille ajaisi alas unionin tuotannonalan myymän tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat. Unionin tuottajien ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisten tarkastettujen tietojen perusteella unionin tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen hypoteettinen hinnanalennus kiinalaisten hintojen tasolle johtaisi niiden kannattavuuden merkittävään alenemiseen ja 47,52 prosentin suuruisiin merkittäviin tappioihin. |
|
(182) |
Kolmanneksi komissio oletti vaihtoehtona, että unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta painettaisiin kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan kiinalaisen viennin keskimääräisten myyntihintojen tasolle. Myös tässä käytettiin perustana unionin tuottajien tarkastettuja tietoja, ja niiden kannattavuus heikkenisi ja seurauksena olisivat 17,15 prosentin suuruiset merkittävät tappiot. |
|
(183) |
CCCMC väitti, että komissio tekemät simuloinnit olivat virheellisiä. Sen mukaan simuloidessaan vaikutuksia, joita sillä olisi, jos kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat saisivat takaisin 6,5 prosentin markkinaosuutensa, komissio ei ottanut huomioon erilaisia tuotevalikoimia, hintojen vertailtavuuden puutetta eikä tuotelajien välistä kilpailua (kilpailun puutetta). |
|
(184) |
CCCMC väitti myös, että simuloidessaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myynnin lisääntymisestä johtuvaa tuotantokustannusten kohoamista komissio ei ottanut huomioon eri tuotelajien tuotantokustannusten merkittäviä eroja eikä sitä, että Kiinasta tuleva tuonti koski vain harvoja PCN-koodeja. |
|
(185) |
Lisäksi CCCMC väitti, että simuloidessaan Kiinasta tulevan tuonnin hintavaikutuksia komissio oli nojautunut vain keskimääräisiin hintoihin eikä ollut ottanut huomioon eri tyyppisten keraamisten laattojen hintaeroja, ja Kiinasta tuleva tuonti rajoittui vain harvoihin tuotelajeihin. CCCMC väitti, että keraamisten laattojen tyypeissä olevienmerkittävien erojen vuoksi erityyppisten laattojen välillä ei ole kilpailusuhdetta, minkä vuoksi yhdentyyppisten keraamisten laattojen hinnat eivät voi aiheuttaa painetta toisentyyppisten laattojen hintoihin. Sen mukaan komission olisi pitänyt tehdä simuloinnit samoin kuin hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa eli tuotelajeittain eikä aggregoidusti. |
|
(186) |
Näin ollen komissio ei CCCMC:n mukaan määrittänyt todennäköisyyttä riittävien tosiseikkojen perusteella, jotta olisi voitu tehdä perusteltuja ja asianmukaisia päätelmiä, eikä tehnyt analyysiä, joka olisi perustunut positiiviseen näyttöön ja puolueettomaan tarkasteluun. |
|
(187) |
Komissio muistuttaa ensinnäkin, että se teki vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät analysoituaan useita tekijöitä, kuten Kiinan tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin, unionin markkinoiden houkuttelevuuden, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäyttäytymisen muiden kolmansien maiden markkinoilla ja vaikutuksen unionin tuotannonalan tilanteeseen (ks. 164–172 kappale). Sen tekemät simuloinnit vain vahvistivat sen päätelmiä vahingon toistumisesta, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta. |
|
(188) |
Näiden simulointien tekemiseksi komissio kykeni käyttämään perustana vain otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuja tietoja sekä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien aggregoituja määriä ja hintoja. Se ei ottanut huomioon tuotelajeja ja hintoja koskevia tietoja, jotka oli saatu otoksen ulkopuolisilta yrityksiltä. |
|
(189) |
Sen vuoksi komission oli käytettävä perustana tiettyjä olettamuksia, kuten Kiinasta tuotua tiettyä tuotevalikoimaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja sen keskimääräisiä hintoja. Nämä olettamukset eivät tehneet sen analyysistä virheellistä. Komissio valitsi pikemminkin melko varovaisen lähestymistavan, kun otetaan huomioon kaikki muut tekijät, kuten Kiinan käyttämätön kapasiteetti ja tuotantokapasiteetti. Muiden tekijöiden analyysi osoitti, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, unioniin tuotaisiin paljon suurempi määrä ja laajempi tuotevalikoima, kuten alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana. Simuloinnit osoittivat myös, että mahdollisella tulevalla tuonnilla olisi merkittävä negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan rahoitustilanteeseen ja se näkyisi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumisena. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen. |
|
(190) |
CCCMC väitti myös, että vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva päätelmä oli virheellinen, koska komissio oli havainnut hintavaikutuksen vain pienestä osasta unionin myyntiä. Havaitun hinnan alittavuuden osuus unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä oli vain noin 1 prosentti ja otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tapahtuneesta myynnistä noin 8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. CCCMC toi esiin myös kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myymien tuotelajien vähäisen määrän (kuusi) verrattuna unionin tuotannonalan myymään yli sataan, minkä vuoksi tuotelajien vastaavuus oli alhainen. |
|
(191) |
Komissio muistuttaa ensinnäkin, että kyseessä on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Voimassa olevat toimenpiteet ovat vähentäneet merkittävästi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Kiinasta. Sen vuoksi hintojen alittavuutta koskeva analyysi voitiin tehdä vain (otokseen valitun) tuonnin perusteella, ja se oli vain yksi monista tekijöistä, joita käytettiin arvioitaessa polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä. |
|
(192) |
Toisin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa tehty arviointi, vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva arviointi suuntautuu tulevaisuuteen. Aiemman tuonnin hintojen alittavuutta koskeva analyysi oli vain yksi indikaattoreista, joita käytettiin tarkasteltaessa vientiä harjoittavien tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tulevaa hinnoittelua ja tuontimäärää ja näiden vaikutusta unionin tuotannonalaan. |
|
(193) |
Otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittaman tuonnin hinta-analyysi osoitti, että kaikki niiden tuomat tuotelajit alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tällöin unioniin tuotaisiin suurempia määriä ja myös useampia tuotelajeja hinnoilla, jotka todennäköisesti alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat. Myös tämä osoittaa, että unionin tuotannonalaan kohdistuvan vahingon toistuminen olisi todennäköistä. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen. |
|
(194) |
CCCMC väitti vielä, että segmenttikohtaisen analyysin (yrityssegmenteittäin) puute mitätöi kaikki vahinkoa (sen toistumisen todennäköisyyttä) koskevat päätelmät. CCCMC:n mukaan komission olisi pitänyt tehdä vahingon arviointi segmenteittäin (pienet, keskisuuret ja suuret yritykset), jotta CCCMC olisi voinut käyttää puolustautumisoikeuttaan ja jotta komissio olisi voinut analysoida CCCMC:n kannan, jonka mukaan ei ollut mitään perusteita päätellä, että vahinko toistuisi todennäköisesti. |
|
(195) |
Komissio katsoi, että segmenttikohtainen erillinen vahingon analysointi ei ollut asianmukaista tai tarpeen tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Otokseen valittiin eri kokoisia unionin tuottajia niin, että kukin segmentti oli edustettuna otoksessa, vahingon määrittämistä ja todennäköisyyttä koskevaa analyysiä varten, ja näin eri segmenttien tilanne tuli automaattisesti esiin kaikissa vahinkoa koskevissa päätelmissä. Vahingon määrittäminen tehtiin perusasetuksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti koko unionin tuotannonalan osalta eikä yksittäisten tuottajien tai tuottajaryhmien osalta. Otoksen katsottiin edustavan koko unionin tuotannonalan tilannetta, kuten selitetään myös 19–25 ja 105–107 kappaleessa. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen. |
|
(196) |
CCCMC väitti vielä lopuksi, että komission olisi pitänyt täydentää unionin tuotannonalan tilannetta koskevaa analyysiään tuotelajiryhmiä koskevalla analyysillä. Yleisten toteamusten lisäksi CCCMC tai mitkään muut asianomaiset osapuolet eivät kuitenkaan toimittaneet mitään tarkempia tietoja siitä, mille tuotelajeille olisi pitänyt tehdä erillinen analyysi (ks. 46 kappale). Myöskään alkuperäisessä tutkimuksessa ei tehty segmenttikohtaista analyysiä. Komissiolla ei ollut mitään perusteita katsoa, että tällainen analyysi olisi asianmukainen, ja näin ollen se piti väitettä perusteettomana. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen. |
|
(197) |
Edellä todetun perusteella komissio katsoi edelleen, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen. |
G. UNIONIN ETU
1. Alustavat huomautukset
|
(198) |
Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen unionin kokonaisedun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
2. Unionin tuotannonalan etu
|
(199) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala oli toipunut Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin aiheuttamasta vahingosta. Jos Kiinan vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, on kuitenkin todennäköistä, että vahinko toistuisi, koska unionin tuotannonala olisi alttiina Kiinasta mahdollisesti tulevalle polkumyyntituonnille, jonka määrät olisivat suuria ja joka aiheuttaisi merkittävää hintapainetta. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi merkittävästi edellä kuvatuista syistä (ks. 173–197 kappale). Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen sitä vastoin toisi varmuutta markkinoille ja mahdollistaisi unionin tuotannonalan talouden positiivisen tilanteen jatkumisen ja toimimisen tasapuolisilla ja kilpailluilla markkinoilla. |
|
(200) |
Tämän perusteella komissio päättelee, että toimenpiteiden pitäminen voimassa olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. |
3. Tuojien etu
|
(201) |
Vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä yli tuhanteen tiedossa olevaan tuojaan/käyttäjään. Otantalomakkeeseen vastasi 11 yritystä, ja kyselylomakkeen täytti kolme yritystä. |
|
(202) |
Kaksi yrityksistä vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista ja näistä toinen totesi, ettei se vastusta toimenpiteitä, jos ne pidetään alhaisella tasolla. Kolmannella yrityksellä ei ollut kantaa siihen, pitäisikö toimenpiteiden antaa raueta vai ei. |
|
(203) |
Kaikki kolme yritystä olivat sitä mieltä, että yhdessä toimenpiteiden kanssa tämänhetkinen vaihtokurssi ja kuljetuskustannukset heikentävät Kiinasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnin houkuttelevuutta ja että tuonti Kiinasta ei välttämättä kasva merkittävästi, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Samaan aikaan kaksi näistä kolmesta tuojasta katsoi, että ennen polkumyyntitullien käyttöönottoa Kiinasta tuleva tuonti oli houkuttelevaa laattojen ulkonäön ja alhaisten hintojen vuoksi. |
|
(204) |
Alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävää vaikutusta tuojien toimintaan, koska ne voisivat vaihtaa toisiin hankintalähteisiin. Komissio havaitsi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus supistui 1,7 prosenttiin, muista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi lähes 8 prosenttiin (ks. 127 kappale) verrattuna 5,3 prosenttiin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (15). Tähän tuontiin ei kohdistunut tulleja, koska tuonti ei ole peräisin Kiinasta. Sen vuoksi komissio katsoi, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei estäisi unionin tuojia ostamasta edelleen samanlaisia tuotteita muista lähteistä. |
|
(205) |
Etuyhteydettömien tuojien suhteellisen alhainen yhteistyöaste voi olla merkki siitä, ettei toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ole merkittävää negatiivista vaikutusta niihin. |
4. Käyttäjien etu
|
(206) |
Vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin samalla tavalla kuin tuojiin. Yksikään käyttäjä tai käyttäjien järjestö ei kuitenkaan ilmoittautunut. Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio laski toimenpiteiden vaikutuksen loppukäyttäjiin ja tuli siihen johtopäätökseen, että kustannusten kasvaminen neliömetriä kohti oli vähäistä, alle 0,5 euroa/m2. Vuotuinen keskimääräinen kulutus oli noin 2,2 neliömetriä henkeä kohti unionissa. Keskimääräinen vaikutus kuluttajiin oli näin ollen 1,1 euroa/m2 henkeä kohti unionissa. Tätä pidettiin merkityksettömänä samoista syistä kuin esitetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 917/2011 johdanto-osan 182–184 kappaleessa. Komissio analysoi toimenpiteiden vaikutuksen myös tuojiin, käyttäjiin ja tavarantoimittajiin, joihin saattaa kohdistua ylimääräisiä kustannuksia tai jotka kärsivät tarjonnan puutteesta toimenpiteiden käyttöönoton vuoksi. Pääteltiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta niiden toimintaan. |
5. Eri etujen painottaminen ja tasapainottaminen
|
(207) |
Painottaessaan ja tasapainottaessaan kilpailevia etuja komissio kiinnitti erityishuomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa toimiva kilpailu. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen suojaisi tärkeää unionin tuotannonalaa, mukaan luettuna monet pienet ja keskisuuret yritykset, vahingon todennäköiseltä toistumiselta, ja tuojien ja käyttäjien melko alhainen yhteistyön taso viittaisi siihen, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ei olisi suhteettoman negatiivista vaikutusta niihinkään. |
6. Unionin etua koskevat päätelmät
|
(208) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa. |
H. PÄÄTELMÄT JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN
|
(209) |
Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella Kiinaa vastaan voimassa olevat toimenpiteet aiotaan pitää edelleen voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua. |
|
(210) |
Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 917/2011 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava. |
|
(211) |
Tämä asetus on asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia lasitettuja ja lasittamattomia keraamisia katulaattoja, lattialaattoja ja seinälaattoja, lasitettuja ja lasittamattomia keraamisia mosaiikkikuutioita ja niiden kaltaisia tavaroita, myös alustalla, jotka luokitellaan tällä hetkellä HS-koodiin 6907.
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:
|
Yritys |
Tulli |
Taric-lisäkoodi |
|
Dongguan City Wonderful Ceramics Industrial Park Co., Ltd.; Guangdong Jiamei Ceramics Co., Ltd.; |
32,0 % |
B938 |
|
Qingyuan Gani Ceramics Co. Ltd.; Foshan Gani Ceramics Co. Ltd. |
13,9 % |
B939 |
|
Guangdong Xinruncheng Ceramics Co. Ltd. |
29,3 % |
B009 |
|
Shandong Yadi Ceramics Co Ltd |
36,5 % |
B010 |
|
Liitteessä I luetellut yritykset |
30,6 % |
|
|
Kaikki muut yritykset |
69,7 % |
B999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, joka täyttää liitteessä II säädetyt vaatimukset. Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia tullimääräyksiä.
2 artikla
Jos jokin Kiinan kansantasavallasta tuleva tuottaja esittää komissiolle riittävät todisteet siitä, että a) se ei ole vienyt Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia 1 artiklan 1 kohdassa mainittuja tavaroita tutkimusajanjaksona eli 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 31 päivän maaliskuuta 2010 välisenä aikana, b) se ei ole etuyhteydessä sellaiseen viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöönotettuja toimenpiteitä, ja c) se on joko tosiasiallisesti vienyt asianomaisia tavaroita unioniin tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen, komissio voi muuttaa liitettä I lisäämällä siihen uuden vientiä harjoittavan tuottajan niiden yhteistyössä toimineiden yritysten luetteloon, jotka eivät sisälly otokseen tai joille ei ole myönnetty yksilöllistä kohtelua ja joihin sovelletaan näin ollen painotettua keskimääräistä 30,6 prosentin suuruista tullia.
3 artikla
Esitettäessä 1 artiklassa mainituista tuotteista vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus tuotujen tuotteiden neliömetrimäärä merkitään ilmoituksen asianomaiseen kenttään.
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2017.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 917/2011, annettu 12 päivänä syyskuuta 2011, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 238, 15.9.2011, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/782, annettu 19 päivänä toukokuuta 2015, neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 917/2011 muuttamisesta lisäämällä yritys liitteessä I olevaan Kiinan kansantasavallan tuottajien luetteloon (EUVL L 124, 20.5.2015, s. 9).
(3) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/409, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 917/2011 muuttamisesta (EUVL L 67, 12.3.2015, s. 23).
(4) Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 425, 18.12.2015, s. 20).
(5) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 336, 13.9.2016, s. 5).
(6) Tuomioistuimen tuomio, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1985, asia C-264/82, Timex v. neuvosto ja komissio, ECLI:EU:C:1985:119; 24 kohta.
(7) Euroopan komission puheenjohtajan päätös, annettu 29 päivänä helmikuuta 2012, kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kauppaan liittyvissä menettelyissä (EUVL L 107, 19.4.2012, s. 5).
(8) Kuten 10 kappaleessa selitetään, unionin tuottajien nimiä ei voida paljastaa luottamuksellisuussyistä.
(9) Ks. myös asiassa C-687/13 (67 kohta) annettu tuomio, Saksan Finanzgericht Münchenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö, Fliesen-Zentrum Deutschland GmbH v Hauptzollamt Regensburg Fliesen-Zentrum, tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto), 10.9.2015.
(10) Lähde: The China Building Ceramics and Sanitary Ware Association (CBCSA) (verkkosivu: http://www.china-china.cn).
(11) Tosiasialliset painotukset eroavat hieman niistä, joita käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja jotka oli vahvistettu vuoden 2008 tietojen perusteella.
(12) Ks. komission asetus (EU) N:o 258/2011, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2011, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa (EUVL L 70, 17.3.2011, s. 5); johdanto-osan 121 kappale.
(13) Alkuperäisessä tutkimuksessa (vuoden 2007 ja 31 päivän maaliskuuta 2010 välillä) Kiinasta tuleva tuonti oli keskimäärin 65 miljoonaa neliömetriä vuodessa.
(14) Thaimaa (2,18–35,49 %), Argentiina (50,03 USD/m2), Brasilia (3,34–6,42 USD/m2), Etelä-Korea (9,07–37,40 %), Intia (enint. 1,87 USD/m2), Meksiko (FOB-hintasitoumus vähint. 6,72 USD /m2 tai tulli 2,9–12,42 USD/m2) ja Pakistan (5,21–59,18 %). Lähde: Pyynnön liite 22, WTO:n sopimuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisia eri maiden puolivuotisraportteja koskeva verkkosivu sekä Intian valtiovarainministeriön julkaisu.
(15) Ks. komission asetus (EU) N:o 258/2011, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2011, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa (EUVL L 70, 17.3.2011, s. 5); johdanto-osan 78 kappale.
LIITE I
Yhteistyössä toimineet kiinalaiset tuottajat, joita ei valittu otokseen tai joille ei myönnetty yksilöllistä kohtelua:
|
Nimi |
Taric-lisäkoodi |
|
Dongguan He Mei Ceramics Co. Ltd |
B132 |
|
Dongpeng Ceramic (Qingyuan) Co. Ltd |
B133 |
|
Eagle Brand Ceramics Industrial (Heyuan) Co. Ltd |
B134 |
|
Enping City Huachang Ceramic Co. Ltd |
B135 |
|
Enping Huiying Ceramics Industry Co. Ltd |
B136 |
|
Enping Yungo Ceramic Co. Ltd |
B137 |
|
Foshan Aoling Jinggong Ceramics Co. Ltd |
B138 |
|
Foshan Bailifeng Building Materials Co. Ltd |
B139 |
|
Foshan Bragi Ceramic Co. Ltd |
B140 |
|
Foshan City Fangyuan Ceramic Co. Ltd |
B141 |
|
Foshan Gaoming Shuncheng Ceramic Co. Ltd |
B142 |
|
Foshan Gaoming Yaju Ceramics Co. Ltd |
B143 |
|
Foshan Guanzhu Ceramics Co. Ltd |
B144 |
|
Foshan Huashengchang Ceramic Co. Ltd |
B145 |
|
Foshan Jiajun Ceramics Co. Ltd |
B146 |
|
Foshan Mingzhao Technology Development Co. Ltd |
B147 |
|
Foshan Nanhai Jingye Ceramics Co. Ltd |
B148 |
|
Foshan Nanhai Shengdige Decoration Material Co. Ltd |
B149 |
|
Foshan Nanhai Xiaotang Jinzun Border Factory Co. Ltd |
B150 |
|
Foshan Nanhai Yonghong Ceramic Co. Ltd |
B151 |
|
Foshan Oceanland Ceramics Co. Ltd |
B152 |
|
Foshan Oceano Ceramics Co. Ltd |
B153 |
|
Foshan Sanshui Hongyuan Ceramics Enterprise Co. Ltd |
B154 |
|
Foshan Sanshui Huiwanjia Ceramics Co. Ltd |
B155 |
|
Foshan Sanshui New Pearl Construction Ceramics Industrial Co. Ltd |
B156 |
|
Foshan Shiwan Eagle Brand Ceramic Co. Ltd |
B157 |
|
Foshan Shiwan Eagle Brand Ceramic Co. Ltd |
B158 |
|
Foshan Summit Ceramics Co. Ltd |
B159 |
|
Foshan Tidiy Ceramics Co. Ltd |
B160 |
|
Foshan VIGORBOOM Ceramic Co. Ltd |
B161 |
|
Foshan Tidiy Ceramics Co. Ltd |
B162 |
|
Foshan Zhuyangyang Ceramics Co. Ltd |
B163 |
|
Fujian Fuzhou Zhongxin Ceramics Co. Ltd |
B164 |
|
Fujian Jinjiang Lianxing Building Material Co. Ltd |
B165 |
|
Fujian Minqing Jiali Ceramics Co. Ltd |
B166 |
|
Fujian Minqing Ruimei Ceramics Co. Ltd |
B167 |
|
Fujian Minqing Shuangxing Ceramics Co. Ltd |
B168 |
|
Gaoyao Yushan Ceramics Industry Co. Ltd |
B169 |
|
Guangdong Bode Fine Building Materials Co. Ltd |
B170 |
|
Guangdong Foshan Redpearl Building Material Co. Ltd |
B171 |
|
Guangdong Gold Medal Ceramics Co. Ltd |
B172 |
|
Guangdong Grifine Ceramics Co. Ltd |
B173 |
|
Guangdong Homeway Ceramics Industry Co. Ltd |
B174 |
|
Guangdong Huiya Ceramics Co. Ltd |
B175 |
|
Guangdong Juimsi Ceramics Co. Ltd |
B176 |
|
Guangdong Kaiping Tilee's Building Materials Co. Ltd |
B177 |
|
Guangdong Kingdom Ceramics Co. Ltd |
B178 |
|
Guangdong Monalisa Ceramics Co. Ltd |
B179 |
|
Guangdong New Zhong Yuan Ceramics Co. Ltd Shunde Yuezhong Branch |
B180 |
|
Guangdong Ouya Ceramics Co. Ltd |
B181 |
|
Guangdong Overland Ceramics Co. Ltd |
B182 |
|
Guangdong Qianghui (QHTC) Ceramics Co. Ltd |
B183 |
|
Guangdong Sihui Kedi Ceramics Co. Ltd |
B184 |
|
Guangdong Summit Ceramics Co. Ltd |
B185 |
|
Guangdong Summit Ceramics Co. Ltd |
B186 |
|
Guangdong Winto Ceramics Co. Ltd |
B187 |
|
Guangdong Xinghui Ceramics Group Co. Ltd |
B188 |
|
Guangning County Oudian Art Ceramic Co. Ltd |
B189 |
|
Guangzhou Cowin Ceramics Co. Ltd |
B190 |
|
Hangzhou Nabel Ceramics Co. Ltd |
B191 |
|
Hangzhou Nabel Group Co. Ltd |
B192 |
|
Hangzhou Venice Ceramics Co. Ltd |
B193 |
|
Heyuan Becarry Ceramics Co. Ltd |
B194 |
|
Guangdong Luxury Micro-crystal stone Technology Co., Ltd |
B195 |
|
Hitom Ceramics Co. Ltd |
B196 |
|
Huiyang Kingtile Ceramics Co. Ltd |
B197 |
|
Jiangxi Ouya Ceramics Co. Ltd |
B198 |
|
Jingdezhen Tidiy Ceramics Co. Ltd |
B199 |
|
Kim Hin Ceramics (Shanghai) Co. Ltd |
B200 |
|
Lixian Xinpeng Ceramic Co. Ltd |
B201 |
|
Louis Valentino (Inner Mongolia) Ceramic Co. Ltd |
B202 |
|
Louvrenike (Foshan) Ceramics Co. Ltd |
B203 |
|
Nabel Ceramics (Jiujiang City) Co. Ltd |
B204 |
|
Ordos Xinghui Ceramics Co. Ltd |
B205 |
|
Qingdao Diya Ceramics Co. Ltd |
B206 |
|
Qingyuan Guanxingwang Ceramics Co. Ltd |
B207 |
|
Qingyuan Oudian Art Ceramic Co. Ltd |
B208 |
|
Qingyuan Ouya Ceramics Co. Ltd |
B209 |
|
RAK (Gaoyao) Ceramics Co. Ltd |
B210 |
|
Shandong ASA Ceramic Co. Ltd |
B211 |
|
Shandong Dongpeng Ceramic Co. Ltd |
B212 |
|
Shandong Jialiya Ceramic Co. Ltd |
B213 |
|
Shanghai CIMIC Holdings Co., Ltd |
B214 |
|
Sinyih Ceramic (China) Co. Ltd |
B215 |
|
Sinyih Ceramic (Penglai) Co. Ltd |
B216 |
|
Southern Building Materials and Sanitary Co. Ltd of Qingyuan |
B217 |
|
Tangshan Huida Ceramic Group Co. Ltd |
B218 |
|
Tangshan Huida Ceramic Group Huiquin Co. Ltd |
B219 |
|
Tegaote Ceramics Co. Ltd |
B220 |
|
Tianjin (TEDA) Honghui Industry & Trade Co. Ltd |
B221 |
|
Topbro Ceramics Co. Ltd |
B222 |
|
Xingning Christ Craftworks Co. Ltd |
B223 |
|
Zhao Qing City Shenghui Ceramics Co. Ltd |
B224 |
|
Zhaoqing Jin Ouya Ceramics Company Limited |
B225 |
|
Zhaoqing Zhongheng Ceramics Co. Ltd |
B226 |
|
Zibo Hualiansheng Ceramics Co. Ltd |
B227 |
|
Zibo Huaruinuo Ceramics Co. Ltd |
B228 |
|
Shandong Tongyi Ceramics Co. Ltd |
B229 |
|
Onna Ceramic Industries (China) Co., Ltd |
B293 |
|
Everstone Industry (Qingdao) Co., Ltd |
B998 |
LIITE II
Tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa pätevässä kauppalaskussa on oltava kauppalaskun laatineen tahon toimihenkilön allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa:
|
1. |
Kauppalaskun laatineen tahon asiasta vastaavan henkilön nimi ja tehtävänimike. |
|
2. |
Seuraava vakuutus: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäviksi myydyt keraamiset laatat, (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite) (Taric-lisäkoodi) (maan nimi). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät. (Päiväys ja allekirjoitus)” |