02011R0691 — FI — 20.02.2022 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 691/2011, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan ympäristötilinpidosta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 192 22.7.2011, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, |
L 158 |
113 |
27.5.2014 |
|
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2022/125, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, |
L 20 |
40 |
31.1.2022 |
|
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 691/2011,
annettu 6 päivänä heinäkuuta 2011,
Euroopan ympäristötilinpidosta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset puitteet Euroopan ympäristötilinpidon tietojen keruuta, laadintaa, toimittamista ja arviointia varten ympäristötilien perustamiseksi EKT-95:n satelliittitileiksi tarjoamalla menetelmät, yhteiset standardit, määritelmät, luokitukset ja tilinpidon säännöt, joita on tarkoitus käyttää ympäristötilinpidon laadintaan.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
’päästöillä ilmaan’ kaasumaisten tai hiukkasmuodossa olevien materiaalien fyysistä virtausta kansantaloudesta (tuotanto- tai kulutusprosesseista) ilmakehään (osa ympäristöjärjestelmää);
’ympäristöön liittyvällä verolla’ veroa, jonka peruste on fyysinen määrä (tai tätä korvaava muu fyysinen yksikkö) jotakin sellaista, jolla on todistetusti kielteinen vaikutus ympäristöön, ja joka on EKT-95:ssä määritelty veroksi;
’kansantalouden materiaalivirtatileillä’ kansantalouden käyttöön otettujen materiaalipanosten, talouden materiaalivarannon muutosten ja muihin talouksiin tai ympäristöön ohjattavien materiaalituotosten yhtenäisiä koosteita;
’ympäristönsuojelumenoilla’ kotimaisten yksiköiden ympäristönsuojeluun käyttämiä taloudellisia resursseja. Ympäristönsuojeluun kuuluvat kaikki toiminnot ja toimet, joiden pääasiallisena tarkoituksena on ympäristön pilaantumisen ja ympäristön tilan muun heikkenemisen ehkäiseminen, vähentäminen ja lopettaminen. Näihin toimintoihin ja toimiin kuuluvat kaikki toimenpiteet, jotka toteutetaan ympäristön ennallistamiseksi sen tilan heikkenemisen jälkeen. Tämän määritelmän ulkopuolelle jäävät toiminnot, jotka hyödyttävät ympäristöä mutta täyttävät ensisijaisesti yrityksen tai muun laitoksen teknisiä tarpeita tai sisäisiä hygienia- tai turvallisuusvaatimuksia;
’ympäristöliiketoiminnalla’ kansantalouden tuotantotoimintoja, jotka tuottavat ympäristötuotteita (ympäristöhyödykkeitä ja -palveluja). Ympäristötuotteet ovat tuotteita, jotka on tuotettu 4 alakohdassa tarkoitetussa ympäristönsuojelutarkoituksessa sekä luonnonvarojen hallintaa varten. Luonnonvarojen hallintaan kuuluvat varantojen säilyttäminen, ylläpitäminen ja parantaminen ja siten näiden luonnonvarojen suojaaminen ehtymiseltä;
’fyysisiä energiavirtoja koskevilla tileillä’ kansantalouden käyttöön otettuja fyysisiä energiavirtoja, talouden sisäisiä virtoja ja muihin talouksiin tai ympäristöön ohjattavia tuotoksia koskevia yhtenäisiä koosteita.
3 artikla
Moduulit
Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen yhteisten puitteiden mukaisesti laadittava ympäristötilinpito ryhmitellään seuraaviin moduuleihin:
päästöjä ilmaan koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen I;
toimialoittaisia ympäristöön liittyviä veroja koskeva moduuli, joka sisältyy liitteeseen II;
kansantalouden materiaalivirtatilejä koskeva moduuli, joka sisältyy liitteeseen III;
ympäristönsuojelumenoja koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen IV;
ympäristöliiketoimintaa koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen V;
fyysisiä energiavirtoja koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen VI.
Kukin liite sisältää seuraavat tiedot:
tavoitteet, joita varten tilit laaditaan;
tilien kattavuus;
luettelo ominaispiirteistä, joista tiedot kootaan ja toimitetaan;
tilien laadinnan ensimmäinen viitevuosi, laadinnan jaksollisuus ja toimittamisen määräajat;
raportointitaulukot;
8 artiklassa tarkoitettujen siirtymäkausien, joiden kuluessa komissio voi myöntää poikkeuksia, enimmäiskesto.
Kun se on tarpeen ympäristön, talouden ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi, komissiolle siirretään valta hyväksyä 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla
annetaan menetelmäohjeita; ja
saatetaan 1 kohdassa tarkoitetut liitteet ajan tasalle 2 kohdan c–e alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta.
Käyttäessään tämän kohdan mukaista säädösvaltaansa komissio varmistaa, että sen delegoiduista säädöksistä ei aiheudu merkittäviä hallinnollisia lisärasitteita jäsenvaltioille eikä vastaajayksiköille.
Tällaisista delegoiduista säädöksistä ei saa aiheutua merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja luetteloita laatiessaan ja myöhemmin ajan tasalle saattaessaan komissio perustelee toimet asianmukaisesti ja hyödyntää tarvittaessa asiaankuuluvien asiantuntijoiden kustannustehokkuusanalyysiin perustuvaa palautetta, myös arviointia vastaajille aiheutuvasta rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4 artikla
Pilottitutkimukset
5 artikla
Tiedonkeruu
Jäsenvaltioiden on kerättävä tarpeelliset tiedot soveltamalla hallinnon yksinkertaistamisen periaatetta ja käyttämällä seuraavassa eriteltyjen eri lähteiden yhdistelmää:
tutkimukset;
tilastolliset estimointimenetelmät sellaisia tapauksia varten, joissa joitakin ominaispiirretietoja ei ole havainnoitu kaikkien yksiköiden osalta;
hallinnolliset lähteet.
6 artikla
Toimittaminen komissiolle (Eurostat)
7 artikla
Laadun arviointi
8 artikla
Poikkeukset
9 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
10 artikla
Kertomus ja tarkistaminen
Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti toimitettujen tietojen laatua, tiedonkeruumenetelmiä, jäsenvaltioille ja vastaajayksiköille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta sekä tilastojen toteutettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.
Kertomukseen liitetään tarvittaessa ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut havainnot huomioon ottaen ehdotuksia, joiden tarkoituksena on
11 artikla
Komitea
12 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
PÄÄSTÖJÄ ILMAAN KOSKEVIEN TILIEN MODUULI
1 jakso
TAVOITTEET
Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan ja esitetään tiedot päästöistä ilmaan kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisella tavalla. Siinä kirjataan kansantalouksien päästöt ilmaan jaoteltuina EKT-95:n mukaisten päästöjä aiheuttavien toimialojen mukaan. Toimialat sisältävät tuotannon ja kulutuksen.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava päästöjä ilmaan koskevaa tilinpitoa varten. Tietoja muokataan siten, että toimialojen ja kotitalouksien suorat päästöt yhdistetään näiden toimialojen ja kotitalouksien talouden tuotanto- ja kulutustoimiin. Tämän asetuksen nojalla ilmoitettavat suoria päästöjä koskevat tiedot yhdistetään talouden panos-tuotostaulukoihin, tarjonta- ja käyttötaulukoihin ja kotitalouksien kulutusta koskeviin tietoihin, jotka jo ilmoitetaan komissiolle (Eurostatille) osana EKT-95:een liittyvää raportointia.
2 jakso
KATTAVUUS
Päästöjä ilmaan koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT-95:een, ja sekin perustuu kotipaikkaperiaatteeseen.
EKT-95:n mukaan kotipaikan käsite perustuu seuraavaan periaatteeseen: talousyksikön katsotaan olevan kotimainen jossain maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan talousalueella, eli silloin kun se osallistuu pidemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) kyseisen alueen taloudelliseen toimintaan.
Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan kaikkien kotimaisten yksikköjen toimista aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, missä nämä päästöt maantieteellisesti tapahtuvat.
Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan kansantaloudesta peräisin olevien kaasumaisten ja hiukkasmuodossa olevien materiaalien jäännösten virtaukset ilmakehään. Tässä asetuksessa ’ilmakehällä’ tarkoitetaan ympäristöjärjestelmän osaa. Järjestelmärajana on kansantalouden (osa talousjärjestelmää) ja ilmakehän (osa ympäristöjärjestelmää) välinen raja. Järjestelmärajan ylitettyään ilmaan päässeet aineet eivät enää ole ihmisen valvonnassa, ja niistä tulee osa aineiden luonnollista kiertokulkua ja ne saattavat aiheuttaa useanlaisia ympäristövaikutuksia.
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot seuraavien ilmansaasteiden päästöistä:
|
Nimi |
Symboli |
Raportointiyksikkö |
|
Hiilidioksidi ilman biomassan päästöjä |
CO2 |
1 000 tonnia (Gg) |
|
Hiilidioksidi biomassasta |
Biomassan CO2 |
1 000 tonnia (Gg) |
|
Dityppioksidi |
N2O |
tonnia (Mg) |
|
Metaani |
CH4 |
tonnia (Mg) |
|
Perfluorihiilivedyt |
PFC-yhdisteet |
tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina |
|
Fluorihiilivedyt |
HFC-yhdisteet |
tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina |
|
Rikkiheksafluoridi ja typpitrifluoridi |
SF6 NF3 |
tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina |
|
Typen oksidit |
NOX |
tonnia (Mg) typpidioksidiekvivalentteina |
|
Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani |
NMVOC-yhdisteet |
tonnia (Mg) |
|
Hiilimonoksidi |
CO |
tonnia (Mg) |
|
Hiukkaset, < 10 μm |
PM10 |
tonnia (Mg) |
|
Hiukkaset, < 2,5 μm |
PM2,5 |
tonnia (Mg) |
|
Rikin oksidit |
SOX |
tonnia (Mg) rikkidioksidiekvivalentteina |
|
Ammoniakki |
NH3 |
tonnia (Mg) |
Kaikki tiedot on ilmoitettava yhden desimaalin tarkkuudella.
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
2. Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.
3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa.
4. Ensimmäinen viitevuosi on vuosi, jona tämä asetus tulee voimaan.
5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2008 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.
6. Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-4, n-3, n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi).
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
1. Kunkin 3 jaksossa tarkoitetun ominaispiirteen osalta on tuotettava tiedot EKT-95:n kanssa täysin yhteensopivan hierarkkisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n mukaan (aggregointitaso A*64). Tiedot on lisäksi tuotettava seuraavista:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hierarkkinen luokitus on seuraava:
Päästöt ilmaan toimialoittain – NACE Rev. 2 (A*64)
Kotitalouksien päästöt ilmaan
Yhdistävät erät
Kokonaispäästöjä ilmaan koskeva tilinpito (tuotantotoiminnot + kotitaloudet) kunkin 3 jaksossa tarkoitetun ominaispiirteen osalta
Miinus kotimaiset yksiköt ulkomailla
Plus ulkomaiset yksiköt maan alueella
Maaliikenne
Vesiliikenne
Lentoliikenne
Muut oikaisut ja tilastolliset erot
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
LIITE II
TOIMIALOITTAISIA YMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ VEROJA KOSKEVA MODUULI
1 jakso
TAVOITTEET
Ympäristöön liittyviä veroja koskevissa tilastoissa kirjataan ja esitetään veroja maksavien yhteisöjen kannalta tarkasteltuna tiedot tavalla, joka on täysin yhdenmukainen EKT-95:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Niihin kirjataan kansantalouksien ympäristöön liittyvät verotulot toimialoittain. Toimialat sisältävät tuotannon ja kulutuksen.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava toimialoittaisia ympäristöön liittyviä verotuloja varten.
Ympäristöön liittyviä veroja koskevissa tilastoissa voidaan myös suoraan hyödyntää verotilastoja ja julkisyhteisöjen rahoitustilastoja, mutta EKT-95:n mukaan ilmoitettujen verotietojen käytöstä on hyötyä, jos se on mahdollista.
Ympäristöön liittyviä veroja koskevat tilastot perustuvat määriin, joista ovat todisteina arvioinnit ja ilmoitukset tai ajoituskorjatut kassakuitit, sillä tavoitteena on varmistaa yhdenmukaisuus EKT-95:n kanssa ja parantaa kansainvälistä vertailtavuutta.
EKT-95 sisältää myös tietoa siitä, mitkä toimialat ja sektorit maksavat veroja. Tietoja EKT-95:n mukaan ilmoitetuista veroista löytyy institutionaalisen sektorin tilinpidosta ja tarjonta- ja käyttötaulukoista.
2 jakso
KATTAVUUS
Ympäristöön liittyviin veroihin pätevät samat järjestelmärajat kuin EKT-95:een, ja ne koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä maksuista tai luontoissuorituksista, joita julkisyhteisöt tai unionin toimielimet perivät.
Ympäristöön liittyvät verot sisältyvät seuraaviin EKT-95:n pääryhmiin:
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot ympäristöön liittyvistä veroista seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:
Jäsenvaltioiden on myös erillisenä ominaispiirteenä ilmoitettava Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään kirjatut valtion verotulot, jotka liittyvät niiden osallistumiseen EU:n päästökauppajärjestelmään.
Jäsenvaltioiden on myös erillisenä ominaispiirteenä ilmoitettava muut ympäristöön liittyvät verot, jotka on sisällytetty energia-, liikenne-, päästö- tai luonnonvaroja koskevien verojen kokonaismäärään ja joita kannetaan polttoaineiden hiilipitoisuudesta (muut hiilidioksidiverot).
Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
2. Tilastot on toimitettava 16 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2020.
3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
4. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.
5. Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n–4, n–3, n–2, n–1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2016 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
Kutakin 3 jaksossa tarkoitettua ominaispiirrettä vastaavat tiedot on ilmoitettava veroja maksavien yhteisöjen näkökulmasta.
Tuottajien osalta tiedot on ilmoitettava hierarkkisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n mukaisesti jaoteltuina (EKT-95:ssä säädetty aggregointitaso A*64).
Kuluttajien osalta on ilmoitettava tiedot seuraavista:
Jos veroa ei voida osoittaa mihinkään edellä mainituista toimien ryhmistä, tiedot on ilmoitettava erittelemättömiksi.
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
LIITE III
KANSANTALOUDEN MATERIAALIVIRTATILEJÄ KOSKEVA MODUULI
1 jakso
TAVOITTEET
Kansantalouden materiaalivirtatilit kattavat kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, ilman ja veden virtoja lukuun ottamatta, jotka mitataan massayksikköinä vuotta kohden. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän tavoin kansantalouden materiaalivirtatileillä on kaksi tärkeää päämäärää. Yksityiskohtaisista materiaalivirroista saadaan runsas empiirinen tietokanta lukuisia analyyttisiä tutkimuksia varten. Lisäksi niitä käytetään laadittaessa erilaisia kansantalouden materiaalivirtojen indikaattoreita kansantaloutta varten.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava kansantalouden materiaalivirtatilejä varten.
2 jakso
KATTAVUUS
Varantojen ja virtojen välinen erottelu on materiaalivirtajärjestelmän perusperiaate. Yleensä virta on muuttuja, joka mittaa määrää ajanjaksoa kohden, kun taas varanto on muuttuja, joka mittaa määrää tiettynä ajankohtana. Kansantalouden materiaalivirtatilinpito on virtakäsite. Siinä mitataan materiaalien panokset, tuotokset ja varantojen muutokset taloudessa massayksikköinä vuotta kohden.
Kansantalouden materiaalivirtatilit ovat yhdenmukaiset kansantalouden tilinpitojärjestelmän periaatteiden, kuten kotipaikkaperiaatteen, kanssa. Niissä tehdään selkoa kaikkien kansantalouden kotimaisten yksiköiden toimintaan liittyvistä materiaalivirroista näiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Kansantalouden materiaalivirtatileissä on kahdentyyppisiä materiaalivirtoja järjestelmärajojen yli, joilla on asian kannalta merkitystä:
Materiaalivirrat kansantalouden ja sen luonnonympäristön välillä. Tähän luetaan materiaalien talteenotto (raaka-, lähtö- tai luonnonaineet) luonnosta ja materiaalien (joita kutsutaan usein jäämiksi) vapautuminen luontoon.
Materiaalivirrat kansantalouden ja muun maailmantalouden välillä. Tämä kattaa tuonnin ja viennin.
Kaikki virrat, jotka ylittävät nämä järjestelmärajat, sisällytetään kansantalouden materiaalivirtatileihin, samoin kuin ihmisten kokoamien varantojen lisäykset. Kaikki muut talouden sisäiset virrat jätetään esittämättä kansantalouden materiaalivirtatileissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kansantaloutta käsitellään kansantalouden materiaalivirtatileissä kokonaisuudessaan, ja esimerkiksi toimialojen välisiä tuotteiden toimituksia ei kuvata. Huomiotta jätetään samaten luonnon sisäiset virrat luonnonympäristön sisällä.
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on tarvittaessa laadittava tilastoja materiaalivirtatilien 5 jaksossa luetelluista ominaispiirteistä.
1. Kotimainen otto kattaa sen määrän kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia materiaaleja (ilmaa ja vettä lukuun ottamatta), jotka vuosittain otetaan talteen luonnonympäristöstä käytettäväksi taloudessa panoksina.
2. Fyysinen tuonti ja fyysinen vienti kattaa kaikki tuodut tai viedyt hyödykkeet massayksikköinä. Kaupankäynnin kohteena olevat hyödykkeet kattavat kaikissa jalostusvaiheissa olevat tavarat jalostamattomista tuotteista valmiisiin tuotteisiin.
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
2. Tilastot on toimitettava 16 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2021.
3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
4. Ensimmäinen viitevuosi on 2021.
5. Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n–4, n–3, n–2, n–1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2017 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
Seuraavissa taulukoissa luetelluista ominaispiirteistä on tuotettava tiedot massayksikköinä.
Taulukko A – Kotimainen otto
Biomassa
Viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta)
Viljakasvit
Juuret, mukulat
Sokerikasvit
Palkokasvit
Pähkinät
Öljykasvit
Vihannekset
Hedelmät
Kuidut
Muut viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta), muualle luokittelemattomat
Viljelykasvien tähteet (käytetyt), rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
Viljelykasvien tähteet (käytetyt)
Olki
Muut viljelykasvien tähteet (sokeri- ja rehujuurikkaan lehdet jne.)
Rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
Rehukasvit (mukaan lukien laidunmaasta saatu biomassa)
Laidunmaasta saatu biomassa
Puu
Raakapuu
Polttopuu ja muu talteenotto
Luonnonvaraisten kalojen pyynti, vesikasvit ja -eläimet, metsästys ja keräily
Luonnonvaraisten kalojen pyynti
Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit
Metsästys ja keräily
Metallimalmit (raakamalmit)
Rauta
Ei-rautametalli
Kupari
Nikkeli
Lyijy
Sinkki
Tina
Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit
Bauksiitti ja muu alumiini
Uraani ja torium
Muut ei-rautametallit
Ei-metalliset mineraalit
Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)
Liitu ja dolomiitti
Liuskekivi
Kemialliset ja lannoitemineraalit
Suola
Kalkkikivi ja kipsi
Savi ja kaoliini
Hiekka ja sora
Muut ei-metalliset mineraalit, muualle luokittelemattomat
Kaivetut maamateriaalit (mukaan lukien maaperä) ainoastaan, jos käytettyjä (vapaaehtoinen raportointi)
Fossiiliset energiamateriaalit
Hiili ja muut kiinteät energiamateriaalit
Ligniitti (ruskohiili)
Kivihiili
Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka
Turve
Nestemäiset ja kaasumaiset energiamateriaalit
Raakaöljy, maakaasukondensaatit
Maakaasu
Taulukot B (Tuonti – Koko kauppa) ja D (Vienti – Koko kauppa)
Biomassa
Viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta)
Viljakasvit
Juuret, mukulat
Sokerikasvit
Palkokasvit
Pähkinät
Öljykasvit
Vihannekset
Hedelmät
Kuidut
Muut viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta), muualle luokittelemattomat
Viljelykasvien tähteet (käytetyt), rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
Viljelykasvien tähteet (käytetyt)
Olki
Muut viljelykasvien tähteet (sokeri- ja rehujuurikkaan lehdet jne.)
Rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
Rehukasvit (mukaan lukien laidunmaasta saatu biomassa)
Puu
Raakapuu
Polttopuu ja muu talteenotto
Luonnonvaraisten kalojen pyynti, vesikasvit ja -eläimet, metsästys ja keräily
Luonnonvaraisten kalojen pyynti
Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit
Elävät eläimet ja eläintuotteet (lukuun ottamatta luonnonvaraista kalaa, vesikasveja ja -eläimiä, metsästettyjä ja kerättyjä eläimiä)
Elävät eläimet (lukuun ottamatta luonnonvaraista kalaa, vesikasveja ja -eläimiä, metsästettyjä ja kerättyjä eläimiä)
Liha ja lihavalmisteet
Meijerituotteet, lintujen munat ja hunaja
Muut eläimistä saatavat tuotteet (eläinkuidut, eläinten nahat, turkikset, nahka jne.)
Pääasiassa biomassasta saatavat tuotteet
Metallimalmit (raakamalmit)
Rauta
Ei-rautametalli
Kupari
Nikkeli
Lyijy
Sinkki
Tina
Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit
Bauksiitti ja muu alumiini
Uraani ja torium
Muut ei-rautametallit
Pääasiassa metalleista saatavat tuotteet
Ei-metalliset mineraalit
Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)
Liitu ja dolomiitti
Liuskekivi
Kemialliset ja lannoitemineraalit
Suola
Kalkkikivi ja kipsi
Savi ja kaoliini
Hiekka ja sora
Muut ei-metalliset mineraalit, muualle luokittelemattomat
Pääasiassa ei-metallisista mineraaleista saatavat tuotteet
Fossiiliset energiamateriaalit
Hiili ja muut kiinteät energiamateriaalit
Ligniitti (ruskohiili)
Kivihiili
Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka
Turve
Nestemäiset ja kaasumaiset energiamateriaalit
Raakaöljy, maakaasukondensaatit
Maakaasu
Tankatut polttoaineet (tuonti: kotimaisten yksiköiden ulkomailla tankkaama; vienti: ulkomaisten yksiköiden maan alueella tankkaama)
Polttoaine maaliikennettä varten
Polttoaine vesiliikennettä varten
Polttoaine lentoliikennettä varten
Pääasiassa fossiilisen energian tuotteista saatavat tuotteet
Muut tuotteet
Jäte lopullista käsittelyä ja loppusijoitusta varten
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
LIITE IV
YMPÄRISTÖNSUOJELUMENOJA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI
1 jakso
TAVOITTEET
Ympäristönsuojelumenoja koskevassa tilinpidossa esitetään tiedot ympäristönsuojelumenoista eli kotimaan yksikköjen ympäristönsuojeluun käyttämistä taloudellisista resursseista tavalla, joka on yhdenmukainen EKT:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Tällaisen tilinpidon avulla voidaan koota tiedot kansallisista ympäristönsuojelumenoista, jotka määritellään seuraavien tekijöiden summaksi, josta vähennetään muun maailman antama rahoitus: menot, jotka aiheutuvat kotimaisten yksiköiden käyttäessä ympäristönsuojelupalveluja, ympäristönsuojelutoimintoihin liittyvä kiinteän pääoman bruttomuodostus ja ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot, jotka eivät vastaa edellä mainittuja eriä.
Ympäristönsuojelumenoja koskevassa tilinpidossa olisi käytettävä kansantalouden tilinpidosta jo saatavissa olevia tietoja (tuotanto- ja tulonmuodostustilit, kiinteän pääoman bruttomuodostus NACE-luokituksen mukaisesti, tarjonta- ja käyttötaulukot, julkisen sektorin tehtäväluokitukseen perustuvat tiedot) sekä yritysten rakennetilastoja, yritysrekisteriä ja muita lähteitä.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristönsuojelumenoja koskevaa tilinpitoa varten.
2 jakso
KATTAVUUS
Ympäristönsuojelumenoja koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja siitä ilmenevät pääasiallisiin toimintoihin, sivutoimintoihin ja aputoimintoihin liittyvät ympäristönsuojelumenot. Se kattaa seuraavat sektorit:
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on laadittava ympäristönsuojelumenoja koskevat tilit seuraavien EKT:n mukaisesti määriteltyjen ominaispiirteiden mukaisesti:
Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
2. Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2020.
3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-28:aa koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
4. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.
5. Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n–2, n–1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2018 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
1. Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava jaoteltuina seuraavasti:
Jäsenvaltioiden, joissa liikevaihdon kokonaismäärä tai työllisten lukumäärä yhdessä tai useammassa näistä NACE-jaotteluista on alle 1 prosenttia unionin kokonaismäärästä, ei tarvitse toimittaa tietoja kyseisistä NACE-jaotteluista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CEPA-luokat ovat seuraavat:
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
LIITE V
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTAA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI
1 jakso
TAVOITTEET
Ympäristöliiketoimintatilastoissa kirjataan ja esitetään tiedot ympäristötuotteita tuottavista kansantalouksien tuotantotoiminnoista tavalla, joka on yhdenmukainen EKT:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa.
Ympäristöliiketoimintaa koskevassa tilinpidossa olisi käytettävä kansantalouden tilinpidosta jo saatavissa olevia tietoja sekä yritysten rakennetilastoja, yritysrekisteriä ja muita lähteitä.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristöliiketoiminnasta.
2 jakso
KATTAVUUS
Ympäristöliiketoimintaan sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja siihen kuuluvat kaikki ympäristöhyödykkeet ja -palvelut, jotka luodaan tuotantorajojen sisällä. EKT:ssä tuotanto määritellään institutionaalisen yksikön valvonnassa ja vastuulla suoritetuksi toiminnaksi, jossa institutionaalinen yksikkö käyttää panoksina työtä, pääomaa sekä tavaroita ja palveluita tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi.
Ympäristöhyödykkeet ja -palvelut kuuluvat seuraaviin luokkiin: erityiset ympäristöpalvelut, yksinomaan ympäristötarkoituksiin valmistetut tuotteet (ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät tuotteet), mukautetut hyödykkeet ja ympäristöteknologiat.
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot ympäristöliiketoiminnasta seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:
Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa, lukuun ottamatta ominaispiirrettä ”työllisyys”, joka on ilmoitettava ”henkilötyövuosina”.
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
2. Tilastot on toimitettava 22 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2020.
3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-28:aa koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
4. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.
5. Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n–2, n–1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2018 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
1. Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava ristiintaulukoituina seuraavasti:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CEPA-luokat esitetään liitteessä IV. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CReMA-luokat ovat seuraavat:
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
LIITE VI
FYYSISIÄ ENERGIAVIRTOJA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI
1 jakso
TAVOITTEET
Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa esitetään tiedot fyysisistä energiavirroista terajouleina ilmaistuina tavalla, joka on täysin yhdenmukainen EKT:n kanssa. Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan kansantalouksien kotimaisten yksiköiden taloudellisia toimintoja koskevat energiatiedot taloudellisen toiminnan mukaan jaoteltuina. Niissä esitetään luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden ja energiajäämien tarjonta ja käyttö. Taloudelliset toiminnot käsittävät tuotannon, kulutuksen ja varantojen muutokset.
Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava fyysisiä energiavirtoja koskevaa tilinpitoa varten.
2 jakso
KATTAVUUS
Fyysisiä energiavirtoja koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja sekin perustuu kotipaikkaperiaatteeseen.
EKT:n mukaan talousyksikön katsotaan olevan kotimainen jossakin maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan talousalueella eli silloin kun se osallistuu pidemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) kyseisen alueen taloudelliseen toimintaan.
Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan kaikkien kotimaisten yksikköjen toiminnoista aiheutuvat fyysiset energiavirrat riippumatta siitä, missä nämä virrat maantieteellisesti tapahtuvat.
Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan fyysiset energiavirrat ympäristöstä talouteen, taloudessa ja taloudesta takaisin ympäristöön.
3 jakso
OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO
Jäsenvaltioiden on laadittava fyysisiä energiavirtoja koskevat tilit seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:
luonnosta peräisin olevat energiapanokset,
energiatuotteet,
energiajäämät,
Kaikki tiedot on ilmoitettava terajouleina.
4 jakso
ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT
1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.
2. Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.
3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-28:aa koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.
4. Ensimmäinen viitevuosi on 2015.
5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2014lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.
6. Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n – 2, n – 1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2014 edeltäviltä vuosilta.
5 jakso
RAPORTOINTITAULUKOT
1. Edellä 3 jaksossa tarkoitetuista ominaispiirteistä on esitettävä fyysisinä yksikköinä seuraavat tiedot:
2. Energiavirtoja (myös päästöjä tuottavia virtoja) kuvaavilla tarjonta- ja käyttötaulukoilla on yhteinen asettelu rivien ja sarakkeiden osalta.
3. Sarakkeissa esitetään fyysisten virtojen alkuperät (tarjonta) tai määränpäät (käyttö). Sarakkeet jaetaan viiteen luokkaan:
4. Riveillä ilmoitetaan fyysisten virtojen tyypit, jotka luokitellaan 3 jakson ensimmäisessä luetelmakohdassa.
5. Luonnosta peräisin olevat energiapanokset sekä energiatuotteet ja energian jäännökset luokitellaan seuraavasti:
6. Kotipaikkaperiaatteeseen perustuvan indikaattorin ja maan alueeseen perustuvan indikaattorin välinen vastaavuus esitetään koko kansantalouden osalta (ei toimialoittaista jaottelua), ja se saadaan seuraavasti:
kotimaisten yksiköiden energian kokonaiskulutus
kotimaisten yksiköiden energiankulutus ulkomailla
ulkomaisten yksiköiden energiankulutus maan alueella
tilastoerot
energian kokonaiskulutus (maan alueen perusteella)
6 jakso
SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO
Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).
( 2 ) Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus (United Nations Framework Convention On Climate Change).
( 3 ) Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution).