Bryssel 23.6.2020

COM(2020) 255 final

2020/0123(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta yhteisten toiminnallisten menettelyjen hyväksymiseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)


PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä sekakomiteassa, joka perustettiin Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä, unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on määrä antaa päätös yhteisten toiminnallisten menettelyjen hyväksymisestä.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä, jäljempänä ’sopimus’, tavoitteena on luoda yhteys EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välille mahdollistamalla se, että yhdessä järjestelmässä myönnettyjä oikeuksia voidaan kaupata ja niitä voidaan käyttää vaatimusten noudattamiseen toisessa järjestelmässä. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2020.

2.2.Sekakomitea

Sopimuksen 12 artiklalla perustettu sekakomitea vastaa sopimuksen hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta. Sekakomitea voi päättää uusien liitteiden hyväksymisestä sopimukseen tai sopimuksessa jo olevien liitteiden muuttamisesta. Se voi myös keskustella sopimuksen artikloihin tehtävistä muutoksista, helpottaa näkemysten vaihtoa osapuolten lainsäädännöstä ja tarkastella sopimusta uudelleen.

Sekakomitea on kahdenvälinen elin, joka muodostuu osapuolten (EU ja Sveitsi) edustajista. Molempien osapuolten on sovittava sekakomitean tekemistä päätöksistä.

Sopimuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaan Sveitsin rekisterivalvojan ja unionin keskusvalvojan on määritettävä yhteiset toiminnalliset menettelyt, jotka liittyvät teknisiin tai muihin seikkoihin, jotka ovat tarpeen unionin rekisterin Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) yhteen kytkemisen toiminnan sekä kansallisen lainsäädännön painopisteiden huomioon ottamisen kannalta. Yhteiset toiminnalliset menettelyt tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen.

2.3.Suunniteltu sekakomitean säädös

Sekakomitean on määrä hyväksyä vuonna 2020 pidettävässä kolmannessa kokouksessaan sopimuksen 3 artiklan 6 kohdan mukainen päätös, joka koskee yhteisten toiminnallisten menettelyjen hyväksymistä, jäljempänä ’suunniteltu säädös’.

Suunnitellun säädöksen tarkoituksena on määritellä molempien osapuolten soveltamat toiminnalliset menettelyt, jotka liittyvät teknisiin tai muihin seikkoihin, jotka ovat tarpeen EUTL:n ja SSTL:n yhteen kytkemisen toiminnan sekä kansallisen lainsäädännön painopisteiden huomioon ottamisen kannalta. Tätä varten siinä esitetään toimintaa koskevat menettelyvaatimukset. Rekistereihin liittyvän petoksen, väärinkäytöksen tai rikollisen toiminnan riskin minimoiminen sekä järjestelmien välisen yhteyden eheyden suojeleminen edellyttävät, että tarvittavien menettelyjen yksityiskohtia sekä niiden taustalla olevia perusteluja ja sopimuksia olisi käsiteltävä luottamuksellisesti. Tarvittavia elementtejä käsitellään suunnitellussa säädöksessä sen vuoksi melko yleisellä tasolla järjestelmien välisen yhteyden turvallisuuteen liittyviä menettelyjä ja tietoja paljastamatta. Nämä olisi vahvistettava teknisissä lisäohjeissa, jotka laatii sopimuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustettu työryhmä. Työryhmään olisi kuuluttava ainakin Sveitsin rekisterivalvoja ja unionin keskusvalvoja, ja molempien olisi varmistettava järjestelmien välisen yhteyden jatkuva, tehokas ja tuloksellinen toiminta sekä sen mukauttaminen tekniikan kehitykseen ja yhteyden turvallisuuteen liittyviin uusiin vaatimuksiin. Tekniset lisäohjeet ovat luonteeltaan sekä teknisiä että arkaluonteisia ja niihin on tehtävä mukautuksia, jotta järjestelmien välisen yhteyden turvallisuustaso säilyy riittävällä tasolla, minkä vuoksi unionin edustajille sekakomiteassa olisi annettava tekniset lisäohjeet tiedoksi ja heidän olisi tarvittaessa voitava sopia teknisistä lisäohjeista ilman uutta neuvoston päätöstä.

Suunnitellusta säädöksestä tulee osapuolia sitova sopimuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti; mainitussa kohdassa edellytetään, että yhteiset toiminnalliset menettelyt tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen. Sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaan sekakomitean tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tekemät päätökset ovat voimaan tultuaan osapuolia sitovia.

3.Unionin puolesta otettava kanta

Tämän komission ehdotuksen perusteella tehtävällä neuvoston päätöksellä määritetään Euroopan unionin kanta sekakomitean päätökseen, joka on määrä tehdä EUTL:n ja SSTL:n välisen yhteyden toimintaa koskevien yhteisten toiminnallisten menettelyjen hyväksymisestä.

Yhteyssopimuksen 3 artiklan 6 kohdassa edellytetään laadittaviksi yhteisiä toiminnallisia menettelyjä, jotka tulevat voimaan, kun sekakomitea on ne hyväksynyt. Yhteisillä toiminnallisilla menettelyillä määritellään toiminnalliset menettelyt, joita molempien osapuolten on noudatettava, jotta EUTL:n ja SSTL:n välinen yhteys saadaan toimimaan. Yhteiset toiminnalliset menettelyt ovat siis välttämättömiä järjestelmien välisen yhteyden toiminnalle.

Sekakomitean 1 5. joulukuuta 2019 tekemän päätöksen N:o 2/2019 2 mukaisesti yhteiset toiminnalliset menettelyt liittyvät väliaikaiseen ratkaisuun, jolla EU:n päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välinen yhteys saatetaan toiminnalliseksi. Väliaikaisen ratkaisun olisi oltava käytettävissä toukokuusta 2020 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

Hyvin toimivien kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehittäminen alhaalta ylöspäin suuntautuvan päästökauppajärjestelmien yhteen kytkemisen avulla on EU:n ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikainen poliittinen tavoite, ja se nähdään erityisesti välineenä saavuttaa Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet. EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttamisesta annetun direktiivin 25 artiklassa mahdollistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän kytkeminen muihin päästökauppajärjestelmiin edellyttäen, että kyseiset päästökauppajärjestelmät ovat pakollisia, niissä asetetaan päästöille absoluuttinen enimmäismäärä ja ne ovat yhteensopivia. Sveitsin järjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2020, ja yhteisten toiminnallisten menettelyjen voimaan saattaminen on merkittävä askel sopimuksen täytäntöönpanossa.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ käsittää myös sellaiset säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ’voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa’ 3 .

4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Sekakomitea on sopimuksella perustettu elin; se on perustettu Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan sopimuksen 12 artiklalla.

Säädös, joka sekakomitean on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös on sitova kansainvälisen oikeuden nojalla Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä tai muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät ympäristöön.

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta.

4.3.Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

2020/0123 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta yhteisten toiminnallisten menettelyjen hyväksymiseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unioni hyväksyi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä 4 , jäljempänä ’sopimus’, neuvoston päätöksellä (EU) 2018/219 5 , ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

(2)Sopimuksen 3 artiklan 6 kohdan nojalla sekakomitea voi hyväksyä päätöksen, joka koskee Sveitsin rekisterivalvojan ja unionin keskusvalvojan laatimia yhteisiä toiminnallisia menettelyjä, jotka liittyvät teknisiin tai muihin seikkoihin, jotka ovat tarpeen järjestelmien yhteen kytkemisen toiminnan sekä kansallisen lainsäädännön painopisteiden huomioon ottamisen kannalta. Yhteiset toiminnalliset menettelyt tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen.

(3)Sekakomitean on määrä hyväksyä laaditut yhteiset toiminnalliset menettelyt vuonna 2020 pidettävässä kolmannessa kokouksessaan.

(4)On aiheellista vahvistaa sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta, koska yhteiset toiminnalliset menettelyt tulevat olemaan unionia sitovia.

(5)Yhteisten toiminnallisten menettelyjen hyväksyminen on merkittävä osa sopimuksen täytäntöönpanoa, sillä niillä määritellään toiminnalliset menettelyt, joita järjestelmien välisen yhteyden toiminta edellyttää ja joita molempien osapuolten on noudatettava.

(6)Sopimuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekakomitea voi sopia teknisistä suuntaviivoista, joilla varmistetaan sopimuksen moitteeton täytäntöönpano, mukaan lukien tekniset tai muut seikat, jotka ovat tarpeen järjestelmien yhteen kytkemisen toiminnan sekä kansallisen lainsäädännön painopisteiden huomioon ottamisen kannalta. Teknisten suuntaviivojen laatijana olisi oltava sopimuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustettu työryhmä. Työryhmään olisi kuuluttava ainakin Sveitsin rekisterivalvoja ja unionin rekisterin keskusvalvoja, ja sen olisi avustettava sekakomiteaa sen sopimuksen 13 artiklan mukaisissa tehtävissä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä perustetun sekakomitean kolmannessa kokouksessa unionin puolesta otettava kanta yhteisten toiminnallisten menettelyjen hyväksymisestä perustuu tähän päätökseen liitettyyn sekakomitean päätösluonnokseen.

Unionin edustajat sekakomiteassa voivat sopia päätösluonnokseen tehtävistä vähäisistä muutoksista ilman uutta neuvoston päätöstä.

2 artikla

Unionin edustajat sekakomiteassa voivat sopia teknisistä suuntaviivoista, joilla varmistetaan sopimuksen moitteeton täytäntöönpano, mukaan lukien tekniset tai muut seikat, jotka ovat tarpeen järjestelmien yhteen kytkemisen toiminnan sekä kansallisen lainsäädännön painopisteiden huomioon ottamisen kannalta. Tätä varten perustetaan sopimuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti työryhmä, joka avustaa sekakomiteaa sen sopimuksen 13 artiklan ja erityisesti 13 artiklan 1 kohdan mukaisissa tehtävissä.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    EU:n puolesta otettava kanta on määritelty neuvoston päätöksellä (EU) 2019/2106, annettu 21 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevalla sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta sopimuksen liitteiden I ja II muuttamiseen (EUVL L 318, 10.12.2019, s. 96).
(2)    Saatavana osoitteessa https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/ets/markets/docs/decision_201902_swiss_ets_linking.pdf .
(3)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.
(4)    EUVL L 322, 7.12.2017, s. 3.
(5)    Neuvoston päätös (EU) 2018/219, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen tekemisestä (EUVL L 43, 16.2.2018, s. 1).