<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-04.cj-20080212.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ1998FIA.1200833301.case.xml"><NO.CASE>C-290/97</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>61997C0290</NO.CELEX><NO.SEQ>0015.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST>8335</PAGE.FIRST><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST>8345</PAGE.LAST><PAGE.TOTAL>11</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES FENNELLYN RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-290/97</LEFT><RIGHT>BRUNER</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Nial Fennelly</HT></P><P><DATE ISO="19980716">16 päivänä heinäkuuta 1998</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Tämä tapaus koskee kanan jäädytettyjen takapalojen tulliluokittelua vientituen maksamista varten.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>I</NO.P><TXT>Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Pääasian valittaja (jäljempänä kantaja) vei kesäkuussa 1988 sekä <DATE ISO="19890113">13.1.</DATE> ja <DATE ISO="19890116">16.1.1989</DATE> Päiväntasaajan Guineaan kolme erää jäädytettyä paloiteltua siipikarjan lihaa. Palat koostuivat luun osalta toisistaan erotetuista kanan takaneljänncksistä, joita selän nahka piti yhdessä luonnollisella tavalla. Hauptzollamt Hamburg (jäljempänä vastaaja) luokitteli ne alun perin nimikkeeseen <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>puolikkaat ja (/tai) neljännekset (luulliset)<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/> eli tuotckoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT>, ja kantajalle maksettiin tällä perusteella vientitukea. Vastaaja peruutti <DATE ISO="19900718">18.7.1990</DATE> vientituen myöntämispäätökset ja vaati koko vientituen määrää eli <FT TYPE="DECIMAL">53884,02</FT>:ta Saksan markkaa (DEM) palautettavaksi. Finanzgericht hylkäsi kantajan valituksen vientitukien peruuttamispäätösten kumoamiseksi.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>College van Beroep voor het bedrijfsleven (kaupan ja teollisuuden asioita käsittelevä hallintotuomioistuin Alankomaissa) ratkaisi <DATE ISO="19970429">29.4.1997</DATE> antamassaan tuomiossa valittajan hyväksi kanteen, jonka kantaja oli nostanut Produktschap voor Pluimvee en Eieren (Alankomaiden siipikarjanlihan ja munien markkinointilautakunta) tekemästä päätöksestä, jossa valittaja oli velvoitettu palauttamaan helmikuussa 1988 vietyjen sellaisten kolmen erän yhteydessä maksetut vientituet, joissa olivat kysymyksessä samanlaiset kananpalat kuin Saksassa nyt vireillä olevassa oikeudenkäynnissä ja luokitteli palat tuotckoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> kuuluviksi.</TXT></NP><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Finanzgerichtin tuomiosta tehtyä valitusta tutkiessaan Bundesfinanzhof oli taipuvainen hyväksymään tulliviranomaisten ja alemman oikeusasteen tuomioistuimen näkemyksen, mutta esitti College van Beroep voor het Bedrijfslevenin <DATE ISO="19970726">26.7.1997</DATE> tekemän päinvastaisen päätöksen vuoksi yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>Onko <DATE ISO="19880621">21.6.1988</DATE>—<DATE ISO="19890116">16.1.1989</DATE> voimassa ollutta vientitukia varten vahvistetun maataloustuotteiden nimikkeistön (<DATE ISO="19871217">17.12.1987</DATE> annettu komission asetus (ETY) N:o 3846/87; <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="366" DATE.PUB="1987" PAGE.FIRST="1">EYVL L 366, s. 1</REF.DOC.OJ>) liitteen alan 8 nimikettä <FT TYPE="CODE">ex 0207 41 11</FT> tulkittava siten, että käsitteen (kanan) <QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="2019"/>neljännekset<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="2019"/> soveltamisalaan kuuluvat<?PAGE NO="I-8336"?> myös toisistaan vielä kokonaan erottamatta olevat siipikarjaeläimcn palat (<QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="2019"/>posteriori<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="2019"/>), sellaisina kuin ne ovat tämän päätöksen perusteluissa tarkemmin kuvattuina?<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Komissio jätti kirjalliset ja suulliset huomautukset, ja valittaja esitti suulliset huomautuksensa.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>II</NO.P><TXT>Asiaa koskevat yhteisön säännökset</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19751029">29 päivänä lokakuuta 1975</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2777/75<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="282" DATE.PUB="1975" PAGE.FIRST="77">EYVL L 282, s. 77</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä asetus N:o 2777/75) johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan, että <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>yhteisön osallistuminen siipikarjanlihan kansainväliseen kauppaan voidaan varmistaa mahdollisuudella myöntää hinnan yhteisössä ja maailmanmarkkinahinnan välisen erotuksen suuruista tukea viennille kolmansiin maihin<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/>. Asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>siinä määrin kuin on tarpeen sallia [— —] tarkoitettujen tuotteiden vienti näiden tuotteiden maailmanmarkkinahintojen perusteella, voidaan maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus korvata vientituella<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/>. Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa velvoitetaan neuvosto antamaan tarvittavat yleiset säännöt. Asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>yhteisen tullitariffin yleisiä tulkintasääntöjä ja sen soveltamista koskevia erityisiä sääntöjä sovelletaan tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden luokitteluun; tämän asetuksen soveltamiseen perustuva tariffinimikkeistö sisällytetään yhteiseen tullitariffiin<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Neuvosto antoi asetuksen N:o 2777/75 9 artiklan 2 kohdan perusteella siipikarjanliha-alan vientitukien myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä ja tukien suuruuden vahvistamisperusteista <DATE ISO="19751029">29 päivänä lokakuuta 1975</DATE> asetuksen (ETY) N:o 2779/75.<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="282" DATE.PUB="1975" PAGE.FIRST="90">EYVL L 282, s. 90</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> Siinä yksilöidään, mitkä seikat on otettava huomion määritettäessä yhteisön hintaa ja maailmamarkkinahintaa, ja annetaan vientitukien vahvistamista ja myöntämistä koskevat säännöt.</TXT></NP><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT>Yleisesti sovellettava yhdistetty nimikkeistö otettiin käyttöön tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista <DATE ISO="19870723">23 päivänä heinäkuuta 1987</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (jäljempänä asetus N:o 2658/87).<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="256" DATE.PUB="1987" PAGE.FIRST="1">EYVL L 256, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE></TXT></NP><?PAGE NO="I-8337"?><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT>Maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten <DATE ISO="19871217">17 päivänä joulukuuta 1987</DATE> annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3846/87<NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="366" DATE.PUB="1987" PAGE.FIRST="1">EYVL L 366, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä asetus N:o 3846/87) tarkoituksena oli, vaikka se perustuu yhteiseen nimikkeistöön, ottaa huomioon vientitukijärjestelmän erityisyys ja erityisesti tarve sisällyttää yhdistettyyn nimikkeistöön alanimikkeistö näitä tuotteita varten. Nimikkeistön siipikarjanlihaa koskevat merkitykselliset alat, sellaisina kuin niistä on säädetty tässä asetuksessa, kuuluvat seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><TBL NO.SEQ="001" COLS="2"><CORPUS><ROW><CELL COL="1"><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>0207</CELL><CELL COL="2">Nimikkeeseen 0105 kuuluvan siipikarjan liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><IE/></CELL><CELL COL="2">— —</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><IE/></CELL><CELL COL="2">— paloiteltu siipikarjan liha ja siipikarjan muut osal kuin maksa, jäädytetyt:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">ex 0207 41</FT></CELL><CELL COL="2">— — kanaa:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><IE/></CELL><CELL COL="2">— — — palat:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 10</FT></CELL><CELL COL="2">— — — — luuttomat:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1">...</CELL><CELL COL="2">— — — — luulliset:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 11</FT></CELL><CELL COL="2">— — — — — puolikkaat ja neljännekset</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 21</FT></CELL><CELL COL="2">— — — — — kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 41</FT></CELL><CELL COL="2">— — — — — rinta ja sen palat</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 51</FT></CELL><CELL COL="2">— — — — — koipi-reisipalal ja niiden palat</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 71</FT></CELL><CELL COL="2">— — — — — muut:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1">(<FT TYPE="CODE">0207 41 71 100</FT>)</CELL><CELL COL="2">— puolikkaat ja neljännekset, ilman pyrstöä</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1">(<FT TYPE="CODE">0207 41 71 900</FT>)</CELL><CELL COL="2">— muut.<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/></CELL></ROW></CORPUS></TBL></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Siipikarjanliha-alan vientitukien vahvistamisesta <DATE ISO="19880318">18 päivänä maaliskuuta 1988</DATE> annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 717/88<NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="074" DATE.PUB="1988" PAGE.FIRST="37">EYVL L 74, s. 37</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä asetus N:o 717/88) säädettiin maksettavaksi <DATE ISO="19880321">21.3.1988</DATE> alkaen vientitukea 43 ecua 100 kilogrammalta Päiväntasaajan Guineaan viedyistä tuotekoodeihin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> (puolikkaat ja neljännekset) ja <FT TYPE="CODE">0207 41 71 100</FT> (puolikkaat ja neljännekset, ilman pyrstöä) kuuluvista kananpaloista, kun taas tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 71 900</FT> (muut kanan palat, jäädytetyt, luulliset) kuuluvista paloista ei vientitukea maksettu. Asetuksen N:o 717/88 liitteellä II muutettiin asetuksella N:o 3846/87 säädettyä maataloustuotteiden nimikkeistön alaa 8 (<QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>siipikarjanliha<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>), mutta muutokset ovat tämän asian kannalta merkityksettömiä.</TXT></NP><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>Siipikarjanliha-alan vientitukien vahvistamisesta <DATE ISO="19881019">19 päivänä lokakuuta 1988</DATE> annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 3216/88<NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="286" DATE.PUB="1988" PAGE.FIRST="17">EYVL L 286, s. 17</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä asetus N:o 3216/88) säädettiin maksettavaksi <DATE ISO="19881020">20.10.1988</DATE> alkaen vientitukea 37 ecua 100 kilogrammalta Päiväntasaajan Guineaan viedyistä tuotekoodeihin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT>, <FT TYPE="CODE">0207 41 71 100</FT> ja uuteen tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 71 200</FT> (<QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>osat, joissa on koipi-reisipala tai reisipala ja selkäpala, jossa selkäpalan paino on enintään 25 prosenttia kokonaispainosta<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/>)<NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Tämä lisättiin maataloustuotteiden nimikkeistöön siipikarjanliha-alan vientitukien vahvistamisesta <DATE ISO="19880919">19 päivänä syyskuuta 1988</DATE> annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2882/88 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="260" DATE.PUB="1988" PAGE.FIRST="37">EYVL L 260, s. 37</REF.DOC.OJ>); lisäyksellä ci ole kuitenkaan mitään merkitystä tämän asian kannalta.</P></NOTE> kuuluvista kananpaloista, kun taas tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 71 900</FT> kuuluvista paloista vientitukea ei maksettu.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8338"?><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT><DATE ISO="19890117">17.1.1989</DATE> voimaan tulleen siipikarjanliha-alan vientitukien vahvistamisesta <DATE ISO="19890117">17 päivänä tammikuuta 1989</DATE> annetun komission asetuksen (ETY) N:o 96/89<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="014" DATE.PUB="1989" PAGE.FIRST="7">EYVL L 14, s. 7</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä asetus N:o 96/89) liitteellä II muutettiin maataloustuotteiden nimikkeistön alaa 8 tuotekoodin <FT TYPE="CODE">0207 41 71</FT> osalta seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><TBL NO.SEQ="002" COLS="2"><CORPUS><ROW><CELL COL="1"><QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/><FT TYPE="CODE">0207 41 71</FT></CELL><CELL COL="2">— — — — — muut:</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 71 100</FT></CELL><CELL COL="2">— puolikkaat ja neljännekset, ilman pyrstöä</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 40 71 200</FT></CELL><CELL COL="2">— osat, joissa on koipi-reisipala tai reisipala ja selkäpala, jossa selkäpalan paino on enintään 25 prosenttia kokonaispainosta</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 71 300</FT></CELL><CELL COL="2">— osat, joissa on kaksi toisistaan erottamatonta takaneljännestä pyrstön kanssa tai ilman pyrstöä</CELL></ROW><ROW><CELL COL="1"><FT TYPE="CODE">0207 41 71 900</FT></CELL><CELL COL="2">— muut<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/>.</CELL></ROW></CORPUS></TBL></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>III</NO.P><TXT>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin esitti valittajan kyseisessä tuomioistuimessa esittämät väitteet tiivistettynä seuraavasti: <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>Valittaja esittää pääasiallisesti, että tuote oli tyypillinen italialainen tuote, jonka on alan käytännön mukaan katsottava koostuvan toisistaan erotetuista neljänneksistä. Myös asetus N:o 96/89 lähtee liikkeelle tästä. Samaan päädytään myös tullitariffin yleisten sääntöjen ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella — —.<NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-151/93" YEAR="1994" PAGE.ECR="I-4915">C-151/93, Voogd Vlccsimport en -export, tuomio <DATE ISO="19941005">5.10.1994</DATE> (Kok. 1994, s. I-4915</REF.DOC.ECR>; jäljempänä asiassa Voogd annettu tuomio).</P></NOTE> Valittaja esittää, että eräs alankomaalainen tuomioistuin oli ratkaissut asian hänen — valittajan — hyväksi (College van Beroep voor het Bedrijfslevenin <DATE ISO="19970429">29.4.1997</DATE> antama tuomio).<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/></TXT></NP><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Valittaja painotti suullisessa käsittelyssä sitä, että siipikarjanlihateollisuudessa kanat leikataan aina poikittain eli kohtisuoraan selkärankaan nähden, ja katsoi, että komission määritelmä ei vastaa markkinoilta löydettävissä olevia tuotteita. Valittaja viittasi vielä väitteensä tueksi yhdistetyn nimikkeistön yleisiin tulkintasääntöihin, erityisesti A 2 säännön a alakohtaan ja A 3 säännön b alakohtaan.</TXT></NP><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT>Komissio toteaa, että nimikettä <FT TYPE="CODE">0207 41 11</FT> (puolikkaat ja neljännekset) ei ole määritelty vientitukia koskevassa asetuksessa ja että siksi on tarpeen viitata tullisääntöihin, joista saadaan tätä koskevia viitteitä. Se viittaa Saksan liittotasavallan valtionvarainministeriön julkaisemiin harmonoidun järjestelmän selityksiin, joiden mukaan <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>kananpuolikkaita<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/> ovat <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>oikea ja vasen puolikas, jotka saadaan halkaisemalla siipikarjaeläin pitkittäin selkärangan suuntaisesti<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/>; koska viedyt tuotteet olivat selkärankaan nähden kohtisuoraan tapahtuneella leikkaamisella saatuja, ne eivät<?PAGE NO="I-8339"?> ole tullinimikkeistössä tarkoitettuja <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>puolikkaita<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/>. Koska <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>neljännekseksi<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/> on määritelty puolikkaan puolikas ja se muodostuu koivesta, koipi-reisipalasta sekä selän ja pyrstön takaosasta (takaneljännes) tai rinnan ja siihen liittyvän siiven puolikkaasta (etuneljännes), vietyjä paloja ei voida luokitella tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 11</FT> kuuluviksi neljänneksiksi.</TXT></NP><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT>Komissio kiistää, että alan käytäntö olisi merkityksellinen kyseisen tuotteen luokittelussa. Sen mukaan yhteisöjen tuomioistuin katsoi asiassa Voogd antamassaan tuomiossa,<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ibidem.</P></NOTE> että kansalliset tuomioistuimet olivat ainoastaan silloin velvollisia ottamaan huomioon alan käytännön, jos yhteisön lainsäätäjä oli implisiittisesti viitannut kunkin maan tapoihin, mistä tässä ei ole kysymys. Yleissääntöjen A 2 säännön a alakohta ei myöskään ole merkityksellinen asiassa Boehringer Mannheim annetun tuomion<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-318/90" YEAR="1992" PAGE.ECR="I-3495">C-318/90, Boehringer Mannheim, tuomio <DATE ISO="19920603">3.6.1992</DATE> (Kok. 1992, s. I-3495, 17 Kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> perusteella ja koska tuote ei ole missään nimessä <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>viimeistelemätön.<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/> Yleissääntöjen A 3 sääntöä ei voida soveltaa, koska kananpaloja ei voida luokitella kahteen tai useampaan eri nimikkeeseen. Asetusta N:o 96/89 ci voida soveltaa, koska se ei ollut voimassa viennin aikaan. Komissio katsoo siten, että viedyt kananpalat olisi luokiteltava kaatotuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 71</FT>, tarkemmin sanottuna koodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 71 900</FT>.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>IV</NO.P><TXT>Tapauksen tarkastelu</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>17.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuinta on ennen kaikkea pyydetty tulkitsemaan tuotekoodia <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> (jäädytetyt, luulliset kanan puolikkaat ja neljännekset), jotta kansallinen tuomioistuin voi luokitella vientituen myöntämistä varten luun osalta toisistaan erotetut kanan takaneljännekset, joita selän nahka pitää yhdessä luonnollisella tavalla.</TXT></NP><NP><NO.P>18.</NO.P><TXT>Kuten edellä on todettu, asetuksen N:o 2777/75 11 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisen tullitariffin yleisiä tulkintasääntöjä ja sen soveltamista koskevia erityisiä sääntöjä sovelletaan luokiteltaessa tuotteita maataloustuotteiden nimikkeistöön vientitukien myöntämistä varten. AsetuksenN:o 2658/871 artiklan 1 kohdalla otettiin käyttöön <DATE ISO="19880101">1.1.1988</DATE> alkaen yhdistetty nimikkeistö, <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>joka vastaa sekä yhteisön tullitariffin että yhteisön ulkomaankaupan tilastoinnin tarpeita<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu edellä alaviitteessä 3.</P></NOTE> Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt vahvistettiin asetuksen liitteessä I. Yleissääntöjen 1 sääntö on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden<?PAGE NO="I-8340"?> sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P><P>Yleissääntöjen 6 sääntö sisältää vastaavan säännön tavaroiden luokittelemiseksi nimikkeen alanimikkeisiin. Luokittelemisessa on otettava siten huomioon ensiksi nimikkeiden sanamuodot ja sitten jakson tai ryhmän sanamuodot, ennen kuin asiassa voidaan turvautua jäljelle jääviin yleisiin sääntöihin.</P></NP><NP><NO.P>19.</NO.P><TXT>Tässä asiassa mikään nimike tai alanimike ei nimenomaisesti koske <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>luun osalta toisistaan erotettuja kanan takaneljänneksiä, joita selän nahka pitää yhdessä luonnollisella tavalla<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/>. Myöskään mitkään harmonoidun järjestelmän jakson tai ryhmän huomautukset eivät koske kananpalojen luokittelua: vaikka nimittäin asian kannalta merkityksellisenä aikana voimassa olleessa harmonoidun järjestelmän versiossa oli erilliset alanimikkeet siipikarjaeläinten jäädytettyä paloiteltua lihaa ja muita eläimenosia maksaa lukuun ottamatta kanoille (<FT TYPE="CODE">0207 41</FT>), kalkkunoille (<FT TYPE="CODE">0207 42</FT>) ja ankoille, hanhille ja helmikanoille (<FT TYPE="CODE">0207 43</FT>), siinä ei tehty eroa kanan eri palojen osalta,<NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Nämä kolme alanimikettä ovat niiden koodien epävirallisella listalla, jotka poistettiin <DATE ISO="19960101">1.1.1996</DATE> alkanein vaikutuksin harmonoidun järjestelmän nimikkeistöstä; koodinumero <FT TYPE="CODE">0207 14</FT> kattaa nyt <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>[kanojen] paloitellun lihan ja muut eläimenosat, jäädytetyt<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/>.</P></NOTE> millä on oletettavasti selitettävissä se, miksi tarvitaan yksityiskohtaisempia yhteisön luokittelusäännöksiä.</TXT></NP><NP><NO.P>20.</NO.P><TXT>Ennen kuin siirryn käsittelemään jäljellejäävien yleisten sääntöjen mahdollista soveltamista, mielestäni olisi tarkoituksenmukaista selvittää, voidaanko harmonoidun järjestelmän selityksistä ja/tai yhdistetyn nimikkeistön selittävistä huomautuksista saada mitään johtoa tähän asiaan. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut useaan otteeseen, <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>vaikka yhteisen tullitariffin nimikkeistön selittävillä huomautuksilla ei voida muuttaa tariffin tekstiä, ne muodostavat kuitenkin tärkeän tulkintavälineen, jonka avulla eri tariffinimikkeiden ja alanimikkeiden soveltamisala voidaan määrittää tai sitä selventää<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="54/79" YEAR="1980" PAGE.ECR="311">54/79, Hako-Schuh, tuomio <DATE ISO="19800226">26.2.1980</DATE> (Kok. 1980, s. 311, 6 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>21.</NO.P><TXT>Näillä selityksillä ja huomautuksilla selvennetään nimikkeiden ja alanimikkeiden sanamuotojen sisältöä, kun taas jäljellejäävillä yleisillä säännöillä on määrä säännellä tapauksia, joita ei voida ratkaista nimikkeiden, alanimikkeiden, jaksojen tai ryhmien huomautusten perusteella siitä huolimatta, että niitä tulkittaisiin selittävien huomautusten valossa; niitä sovelletaan esimerkiksi epätäydellisiin, viimeistelemättömiin, ko ko amatto miin tai sekoitettuihin tavaroihin sekä tavaroihin, jotka olisivat luokiteltavissa kahteen nimikkeeseen. Minusta näyttää siksi siltä, että tuotekoodin tulkinta on 1 säännön mukaan perustettava aina kun mahdollista asian kannalta merkityksellisiin selityksiin ja selittäviin huomautuksiin, ennen kuin asiassa voidaan turvautua muihin sääntöihin. Tällainen lähestymistapa ei ole mitenkään ristiriidassa yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Voogd antaman tuomion<NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asia C-151/93, mainittu edellä alaviitteessä 9.</P></NOTE> kanssa, jossa yhteisöjen tuomioistuin tukeutui yleisten sääntöjen A 3 säännön b alakohtaan. Edellä mainitussa asiassa oli kysymyksessä kaksi tuotetta, jotka eivät olisi ensi näkemältä kuuluneet mihinkään yksittäiseen tuotekoodiin, jota olisi voitu tulkita selitysten<?PAGE NO="I-8341"?> tai selittävien huomautusten valossa; nämä tuotteet olivat kanan koipi-reisipalat ja (osa) selkää, kuitenkin ilman pyrstöä, sekä selän etuosat siipien kanssa. Yhteisöjen tuomioistuin tukeutui kyseisiä yksittäisiä tuotekoodeja tulkitessaan selityksiin ja selittäviin huomautuksiin.</TXT></NP><NP><NO.P>22.</NO.P><TXT>Tulliyhteistyöneuvoston (jäljempänä CCC)<NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Olen jokseenkin hämmästynyt siitä, että komissio on viitannut kirjallisissa huomautuksissaan Saksan liittotasavallan valtionvarainministeriön julkaisemiin <QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>harmonoidun järjestelmän epävirallisiin selityksiin<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/> eikä CCC:n julkaisemaan viralliseen versioon, varsinkin kun näissä kahdessa tekstissä näyttää olevan eroja.</P></NOTE> julkaisemissa Harmonoidun järjestelmän selitysten yleisohjeissa, joita ei ole esitetty 2 ryhmän (Liha ja muut syötävät eläimenosat) osalta ryhmää koskevana huomautuksena, todetaan, että <QUOT.START ID="QS0024" REF.END="QE0024" CODE="201D"/>tähän ryhmään kuuluvat ihmisravinnoksi soveltuva liha kokoruhoina (so. eläimen ruho, jossa pää on mukana tai josta se on poistettu), puoliruhoina (jotka saadaan halkaisemalla kokoruho pituussuunnassa), neljännesruhoina, paloina jne.— —<QUOT.END ID="QE0024" REF.START="QS0024" CODE="201D"/>. Vaikka tämä kohta on hyödyllinen tulkittaessa tässä yhteydessä termiä <QUOT.START ID="QS0025" REF.END="QE0025" CODE="201D"/>puolikas<QUOT.END ID="QE0025" REF.START="QS0025" CODE="201D"/>, siitä ei saada kuitenkaan mitään täsmennystä <QUOT.START ID="QS0026" REF.END="QE0026" CODE="201D"/>neljänneksen<QUOT.END ID="QE0026" REF.START="QS0026" CODE="201D"/> sisällön tulkintaan; neljännes tarkoittaa ainakin tavanomaisessa kielenkäytössä ruhon halkaisemista kerran pitkittäin ja kerran poikittain. Joka tapauksessa harmonoidun järjestelmän selityksissä ei millään tavoin rajoiteta termiä <QUOT.START ID="QS0027" REF.END="QE0027" CODE="201D"/>neljännes<QUOT.END ID="QE0027" REF.START="QS0027" CODE="201D"/> komission ja kansallisen tuomioistuimen esittämällä tavalla.</TXT></NP><NP><NO.P>23.</NO.P><TXT>Komission julkaisemat Euroopan yhteisöjen nimikkeistön selittävät huomautukset auttavat jo enemmän. Asian kannalta merkitykselliseen aikaan voimassa ollutta koodia <FT TYPE="CODE">0207 41 11 00</FT> koskeva huomautus kuului seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0028" REF.END="QE0028" CODE="201D"/>Puolikkaat ja neljännekset:</P><P>Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>puolikkaat eli eläimen vasen ja oikea puolikas, jotka on saatu halkaisemalla ruho pitkittäin selkärankaa pitkin,</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>takaneljännckset, jotka muodostuvat koivesta, koipi-reisipalasta, selän ja pyrstön takaosasta, sekä etuneljännekset, jotka muodostuvat pääasiallisesti rinnan ja siihen liittyvän siiven puolikkaasta.<QUOT.END ID="QE0028" REF.START="QS0028" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>24.</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyynnön ja asianosaisten huomautusten perusteella on selvää, että kysymyksessä olevat kananpalat vastaavat yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa olevaa <QUOT.START ID="QS0029" REF.END="QE0029" CODE="201D"/>takanel-jänncsten<QUOT.END ID="QE0029" REF.START="QS0029" CODE="201D"/> määritelmää, sitä merkittävää seikkaa lukuun ottamatta, että kahta takaneljännestä ei ole kokonaan erotettu toisistaan,<?PAGE NO="I-8342"?> koska nahka pitää koipi-reisipaloja luonnollisella tavalla yhdessä. Vaikka se, että määritelmässä on käytetty kauttaaltaan termiä <QUOT.START ID="QS0030" REF.END="QE0030" CODE="201D"/>takaneljännes<QUOT.END ID="QE0030" REF.START="QS0030" CODE="201D"/> yksikössä, voisi viitata siihen, että selittävissä huomautuksissa tarkoitettaisiin ensisijassa toisistaan erotettuja neljänneksiä, mielestäni huomautuksen tai asetusten, joiden soveltamista huomautuksen on määrä helpottaa, tekstissä ei ole olemassa mitään perustetta, jonka vuoksi toisistaan erottamattomat takaneljännekset olisi jätettävä tuotekoodin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> soveltamisalan ulkopuolelle. Erityisesti asiassa ei ole vakuuttavasti selitetty sitä, miksi yhtä sellaista palaa olisi kohdeltava eri tavalla kuin kahta takaneljännestä, joiden nahka on katkaistu; asiassa ei ole väitetty, että näiden kahden palan välillä olisi merkittävää eroa esimerkiksi painossa tai arvossa.</TXT></NP><NP><NO.P>25.</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin on taipuvainen jättämään kysymyksessä olevat palat tuotekoodin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> soveltamisalan ulkopuolelle muun muassa siitä syystä, että sellaisia paloja ei luokitella asetuksessa N:o 96/89 nimikkeeseen <QUOT.START ID="QS0031" REF.END="QE0031" CODE="201D"/>puolikkaat ja neljännekset<QUOT.END ID="QE0031" REF.START="QS0031" CODE="201D"/>, vaan kaatoalanimikkeeseen <FT TYPE="CODE">0207 41 71</FT> (<QUOT.START ID="QS0032" REF.END="QE0032" CODE="201D"/>muut<QUOT.END ID="QE0032" REF.START="QS0032" CODE="201D"/>). Sellainen ex post facto-perustelu ei kuitenkaan vaikuta yhteensoveltuvalta yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Voogd antaman tuomion<NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asia C-151/93, mainittu edellä alaviitteessä 9.</P></NOTE> kanssa, jossa yhteisöjen tuomioistuin nimenomaisesti sulki pois mahdollisuuden nojautua myöhempään asetukseen ennen asetuksen antamista vallinneen tullioikeudellisen tilanteen tulkinnassa.</TXT></NP><NP><NO.P>26.</NO.P><TXT>Jos kuitenkin asetuksen N:o 96/89 perusteella voitaisiin tämän asian poikkeuksellisten olosuhteiden<NOTE NOTE.ID="E0019" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Uuden tuotekoodin <FT TYPE="CODE">0207 41 71 300</FT> käyttöön ottamista voidaan tulkita siten, että sillä nimenomaisesti selvennetään niiden yhteisön viejien oikeusasemaa, jotka vievät tässä asiassa kysymyksessä olevien palojen kaltaisia tuotteita.</P></NOTE> vuoksi tehdä joitakin johtopäätöksiä, on oleellista, että komission tuote-koodin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> osalta antamaa selittävää huomautusta muutettiin myöhemmin muodosta <QUOT.START ID="QS0033" REF.END="QE0033" CODE="201D"/>[this] subheading includes — —<QUOT.END ID="QE0033" REF.START="QS0033" CODE="201D"/> muotoon <QUOT.START ID="QS0034" REF.END="QE0034" CODE="201D"/>[this] subheading <HT TYPE="ITALIC">covers</HT> — —<QUOT.END ID="QE0034" REF.START="QS0034" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0020" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Tämän muutoksen merkitys on selvempi joissakin kieliversioissa, joissa kursiivilla merkitty sana tai lauseen osa on jätetty pois, kuten esim. saksankielisessä versiossa (<QUOT.START ID="QS0035" REF.END="QE0035" CODE="201D"/>[hierher] gehören <HT TYPE="ITALIC">Z. B.</HT><QUOT.END ID="QE0035" REF.START="QS0035" CODE="201D"/>), ranskankielisessä versiossa (<QUOT.START ID="QS0036" REF.END="QE0036" CODE="201D"/>fia] présente sous-position comprend <HT TYPE="ITALIC">essentiellement</HT> — — <QUOT.END ID="QE0036" REF.START="QS0036" CODE="201D"/>), italiankielisessä versiossa (<QUOT.START ID="QS0037" REF.END="QE0037" CODE="201D"/>[la] presente sottovoce comprende <HT TYPE="ITALIC">sopratuttto</HT> — —<QUOT.END ID="QE0037" REF.START="QS0037" CODE="201D"/>) ja hollanninkielisessä versiossa (<QUOT.START ID="QS0038" REF.END="QE0038" CODE="201D"/>[deze] onderverdeling omvat <HT TYPE="ITALIC">in hoofdzaak</HT> — —<QUOT.END ID="QE0038" REF.START="QS0038" CODE="201D"/>).</P></NOTE> Tämä huomautuksen sanamuodon muutos on mielestäni täysin sopusoinnussa sen mielipiteen kanssa, että ennen asetuksen N:o 96/89 antamista sovellettu <QUOT.START ID="QS0039" REF.END="QE0039" CODE="201D"/>neljännesten<QUOT.END ID="QE0039" REF.START="QS0039" CODE="201D"/> määritelmä oli riittävän laaja, jotta siihen sisältyivät kysymyksessä olevien kananpalojen kaltaiset tuotteet, mutta että määritelmää tiukennettiin myöhemmin näitä paloja varten käyttöönotetun erityisen tuotekoodin takia. Joka tapauksessa se, että nämä palat on luokiteltava pikemminkin alanimikkeeseen <FT TYPE="CODE">0207 41 71</FT> kuin alanimikkeeseen <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT>, selittyy mielestäni asianmukaisesti sillä, että ensimmäinen alanimike kattaa vain palat pyrstön kanssa, kun taas uusi tuotekoodi <FT TYPE="CODE">0207 41 71 300</FT> kattaa toisistaan erottamattomat takaneljännekset <QUOT.START ID="QS0040" REF.END="QE0040" CODE="201D"/>pyrstön kanssa tai ilman pyrstöä<QUOT.END ID="QE0040" REF.START="QS0040" CODE="201D"/>. Lisäisin vielä, että komissio ei ole väittänyt, että asetuksella N:o 96/89 olisi pyritty muuttamaan kokonaan oikeutta saada vientitukea tietyn siipikarjanlihatuoteryhmän osalta — erotuksena tuen määrän vahvistamisesta — eikä asetuksen teksti myöskään tue tällaista oletusta.</TXT></NP><NP><NO.P>27.</NO.P><TXT>Valittajan ehdottama tulkinta on mielestäni siten yhteensoveltuva asetusten<?PAGE NO="I-8343"?> N:o 2777/75 ja N:o 3846/87 relevanttien säännösten yleisen rakenteen, tarkoituksen ja sanamuodon kanssa. Valittaja on erityisesti vakuuttavasti väittänyt, eikä komissio ole kiistänyt tämän väitteen oikeellisuutta, että tuotekoodi <FT TYPE="CODE">0207 41 71 900</FT> on kaatotuotekoodi ja että sen tarkoituksena on täydellisyyden vuoksi<NOTE NOTE.ID="E0021" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asetuksen N:o 3846/87 viidennessä perustelukappaleessa todetaan, että <QUOT.START ID="QS0041" REF.END="QE0041" CODE="201D"/>on tarpeen johdonmukaisen tukia varten annetun nimikkeistön säilyttämiseksi ja sen atk-käsittclyn mahdollistamiseksi mainita myös — — alanimikkeen osa, jolle tukea ci ole vahvistettu<QUOT.END ID="QE0041" REF.START="QS0041" CODE="201D"/>.</P></NOTE> kattaa sellaisten jäännöstuotteiden vienti, joiden vientiä komissio ei aikonut edistää. Siten asian kannalta merkityksellisenä aikana vientitukea voitiin maksaa asetusten N:o 717/88 ja N:o 3216/88 mukaan kaikkien muiden jäädytettyjen luullisten kananpalojen viennin osalta tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 71 900</FT> kuuluvia tuotteita lukuun ottamatta. Asian missään vaiheessa ei ole esitetty, että kysymyksessä olevat palat olisivat kananjalostusteollisuuden jäännöstuotteita, ja sen takia olisi täysin epänormaalia kohdella niitä — kuten komissio ehdottaa — sellaisina vientitukien osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>28.</NO.P><TXT>Olen sitä mieltä, että tuotekoodia <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> pitäisi tulkita siten, että siihen sisältyi asian kannalta merkitykselliseen aikaan luun osalta toisistaan erotetut kanan takancljännekset, joita selän nahka pitää yhdessä luonnollisella tavalla. Tästä seuraa, että en katso, että yhteisöjen tuomioistuimen tarvitsee tukeutua yleisiin sääntöihin sille esitettyyn kysymykseen vastaamiseksi. Kuitenkin siltä varalta, että yhteisöjen tuomioistuin joko ei hyväksy selittävien huomautusten osalta esittämääni kannanottoa tai ei yhdy tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> liittyvän huomautuksen perusteella esittämääni päätelmään, saattaa olla hyödyllistä tutkia lyhyesti yleisten sääntöjen A 2 säännön a alakohdan ja A 3 säännön b alakohdan soveltamista.</TXT></NP><NP><NO.P>29.</NO.P><TXT>Yleisten sääntöjen A 2 säännön a alakohta koskee <QUOT.START ID="QS0042" REF.END="QE0042" CODE="201D"/>epätäydellisiä tai viimeistelemättömiä<QUOT.END ID="QE0042" REF.START="QS0042" CODE="201D"/> tavaroita. Valittaja on tosin väittänyt, että hänen viemillään paloilla oli toisistaan erotettujen takaneljännesten <QUOT.START ID="QS0043" REF.END="QE0043" CODE="201D"/>olennaiset ominaisuudet<QUOT.END ID="QE0043" REF.START="QS0043" CODE="201D"/>, mutta ei ole esittänyt, miltä osin nämä tuotteet olisivat joko epätäydellisiä tai viimeistelemättömiä; vasta siinä tapauksessa sääntöä voitaisiin ylipäätään soveltaa. Kuten komissio on korostanut, yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi todennut asiassa Boehringer Mannheim antamassaan tuomiossa,<NOTE NOTE.ID="E0022" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asia C-318/90, mainittu edellä alaviitteessä 11.</P></NOTE> että tätä sääntöä ei voida normaalisti soveltaa yhdistetyn nimikkeistön ryhmiin I—38. Valittaja ei ole näyttänyt, että asiassa olisi poikkeuksellisia olosuhteita, joiden vuoksi sääntöä olisi tarpeen soveltaa tässä asiassa. Tästä seuraa, että mielestäni A 2 säännön a alakohtaa ei voida soveltaa.</TXT></NP><NP><NO.P>30.</NO.P><TXT>Yleisten sääntöjen A 3 säännössä vahvistetaan useita luokittelua koskevia määräyksiä, silloin, jos <QUOT.START ID="QS0044" REF.END="QE0044" CODE="201D"/>tavarat —— olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen<QUOT.END ID="QE0044" REF.START="QS0044" CODE="201D"/>, kuten sekoitetut tai kokoonpannut tavarat. Toisin kuin asiassa Voogd, jossa kysymyksessä olleet kaksi tuotetta koostuivat kumpikin sellaisista kananpaloista, joihin sovellettiin eri tullikohtelua, tässä asiassa tuotteet kuuluvat joko tiettyyn nimikkeeseen tai tiettyyn toiseen nimikkeeseen, mutta mielestäni ne eivät ole sellaisia,<?PAGE NO="I-8344"?> että ne olisi <QUOT.START ID="QS0045" REF.END="QE0045" CODE="201D"/>luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen<QUOT.END ID="QE0045" REF.START="QS0045" CODE="201D"/>. Yleissääntöjen A 3 sääntöä sovelletaan silloin, kun sama tuote olisi sen luonnollisen kokoonpanon takia luokiteltava sen kulloistenkin osien mukaisesti samanaikaisesti kahteen tai useampaan nimikkeeseen. Toisaalta säännön avulla ei selviä se, kumpaa kahdesta nimikkeestä on sovellettava sellaisen tavaran osalta, joka koostuu ainoastaan yhdestä osasta. Siten myöskään A 3 sääntö ei mielestäni sovellu tässä asiassa.</TXT></NP><NP><NO.P>31.</NO.P><TXT>Jää jäljelle vain A 4 sääntö, jossa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0046" REF.END="QE0046" CODE="201D"/>Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.<QUOT.END ID="QE0046" REF.START="QS0046" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P><P>Harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan tämän säännön tulkinnan osalta, että <QUOT.START ID="QS0047" REF.END="QE0047" CODE="201D"/>on välttämätöntä verrata tullille esitettävää tavaraa muihin samankaltaisiin tavaroihin, jotta voitaisiin päättää, minkä tavaroiden kaltainen se lähinnä on — — Samankaltaisuus tavaroiden välillä voi tietysti riippua monista tekijöistä, kuten nimityksestä, laadusta, käytöstä ym.<QUOT.END ID="QE0047" REF.START="QS0047" CODE="201D"/></P></NP><NP><NO.P>32.</NO.P><TXT>Vaikka kukaan asian asianosaisista tai kansallinen tuomioistuin ei ole ottanut kantaa siihen, voidaanko tässä asiassa soveltaa tätä perustetta, joka on terveen järjen mukainen ratkaisu, en epäile yhtään, etteivätkö tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> kuuluvat toisistaan erotetut takaneljännekset ole ne tuotteet, joiden kanssa kysymyksessä olevat palat ovat lähinnä samankaltaisia. Käytännössä ainoa ero on, että takaneljännesten kahden osan koipi-reisipalojen välinen nahka on katkaistu. Se, että sekä Saksan että Alankomaiden tulliviranomaiset katsoivat alun perin, että kysymyksessä olevat palat olisi luokiteltava tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT>, ja että ne muuttivat mielipidettään vasta myöhemmin ja silloinkin yhdessä tapauksessa kahden vuoden ja toisessa tapauksessa neljän vuoden päästä, osoittaa, että nämä kaksi tuotetta voidaan katsoa lähinnä samankaltaisiksi. Jos A 4 sääntöä olisi sovellettava, katson, että kysymyksessä olevat palat olisi silti luokiteltava tuotekoodiin <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT>.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>V</NO.P><TXT>Ratkaisuehdotus</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>33.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa Bundesfinanzhofin <DATE ISO="19970726">26.7.1997</DATE> tekemällään päätöksellään esittämiin kysymyksiin seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P>Maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten <DATE ISO="19871217">17 päivänä joulukuuta 1987</DATE> annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3846/87, sellaisena kuin se on sittemmin<?PAGE NO="I-8345"?> muutettuna siipikarjanliha-alan vientitukien vahvistamisesta <DATE ISO="19880318">18 päivänä maaliskuuta 1988</DATE> annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 717/88 ja siipikarjanliha-alan vientitukien vahvistamisesta <DATE ISO="19881019">19 päivänä lokakuuta 1988</DATE> annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 3216/88, liitteen alan 8 tuotekoodia <FT TYPE="CODE">0207 41 11 000</FT> on tulkittava siten, että siihen sisältyvät pääasian tosiseikkojen tapahtumisaikaan luun osalta toisistaan erotetut kanan takaneljännekset, joita selän nahka pitää yhdessä luonnollisella tavalla.</P></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>