European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/864

6.5.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/864,

annettu 30 päivänä huhtikuuta 2025,

Suomelle vuodeksi 2025 jaetun merilohen kalastuskiintiön alentamisesta vuoden 2024 liikakalastuksen vuoksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 105 artiklan 1 ja 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   Neuvoston asetukset kalastuskiintiöiden jakamisesta Suomelle vuosiksi 2023, 2024 ja 2025

(1)

Neuvoston asetuksella (EU) 2023/2638 (2) Suomelle jaettiin kalastusvuotta 2024 varten 13 945 yksilön kalastuskiintiö merilohen (Salmo salar) osalta unionin vesillä ICES-osa-alueilla 22–31 (SAL/3BCD-F), jäljempänä ’pääaltaan lohi’.

(2)

Asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevan taulukon 8 alaviitteen 2 ensimmäisen kohdan mukaisesti pääaltaan lohen kalastuskiintiöt koskevat yksinomaan sivusaaliita eikä kohdennettu kalastus ole sallittua. Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta.

(3)

Ensimmäisestä poikkeuksesta säädetään kyseisen taulukon 8 saman alaviitteen 2 toisessa kohdassa, jonka mukaan loheen voidaan kohdentaa yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia edellyttäen, että kyseisissä tutkimuksissa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241 (3) 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

(4)

Toisesta poikkeuksesta säädetään kyseisen taulukon 8 saman alaviitteen 2 kolmannessa kohdassa, jonka mukaan kiintiön kalastaminen on sallittua unionin kalastusaluksille 1 päivästä toukokuuta31 päivään elokuuta 2024 ICES-osa-alueella 31 alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista.

(5)

Asetuksen (EU) 2023/2638 10 artiklan 1 kohdassa kielletään pääaltaan lohen virkistyskalastus ICES-osa-alueilla 22–31. Myös tästä säännöstä on kaksi poikkeusta.

(6)

Ensimmäisestä poikkeuksesta säädetään 10 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan virkistyskalastus sallitaan tietyin edellytyksin siten, että yhtä virkistyskalastajaa kohti saadaan ottaa saaliiksi enintään yksi rasvaeväleikattu lohi päivässä.

(7)

Toisesta poikkeuksesta säädetään 10 artiklan 3 kohdassa, jossa sallitaan virkistyskalastus 1 päivästä toukokuuta31 päivään elokuuta 2024 ICES-osa-alueella 31 alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista.

(8)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2022/2090 (4) säädetään kalastusvuotta 2023 varten muun muassa pääaltaan lohen kalastusmahdollisuuksista. Kyseisen asetuksen liitteessä olevan taulukon 8 alaviitteen 2 kolmannessa kohdassa säädetään, että kalastusvuonna 2023 – toisin kuin kalastusvuonna 2024 – pääaltaan lohen kiintiön kalastaminen on sallittua unionin kalastusaluksille 1 päivästä toukokuuta31 päivään elokuuta 2023 leveyspiirin 59° 30′ N pohjoispuolella (ICES-osa-alueet 29N–31) alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista.

(9)

Suomi ilmoitti komissiolle, että vuonna 2023 on pyydetty 4 394 lohta ICES-osa-alueilla 29N ja 30.

(10)

Kalastusvuodeksi 2025 Suomelle jaetaan 8 989 pääaltaan lohen kalastuskiintiö neuvoston asetuksella (EU) 2024/2903 (5).

2.   Tietojenvaihto Suomen kanssa ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean arviointi

2.1   Suomen toimittamat tiedot

(11)

Suomi ilmoitti 26. helmikuuta 2024 komissiolle suunnitellusta tutkimuksesta, joka koskee lohen kalastustoimia tieteellisiin tutkimustarkoituksiin ICES-osa-alueilla 29N ja 30. Tutkimukseen on tarkoitus osallistua 45 Suomen lipun alla purjehtivaa kauppa-alusta ja määrittelemätön määrä virkistyskalastajia, jotka olisivat mitanneet jokaisen pyydetyn luonnonvaraisen lohen ja ottaneet niistä suomunäytteet. Tutkimus olisi tehty Suomen vesillä neljän meripeninkulman sisällä perusviivoista mitattuna 27. toukokuuta ja 31. elokuuta 2024 välisenä aikana. Suomi odotti, että saaliiksi saataisiin noin 4 300 lohta.

(12)

Koska tutkimukseen olisi osallistunut enemmän kuin kuusi kauppa-alusta asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, komissio pyysi tieteellis-teknis-taloudelliselta kalastuskomitealta (STECF) lausunnon sen vahvistamiseksi, että tällainen osallistumistaso oli tieteellisistä syistä perusteltu.

2.2   STECF:n 75. täysistunto maaliskuussa 2024

(13)

STECF totesi 11.–15. maaliskuuta 2024 pidetyssä 75. täysistunnossaan (6) päätelmissään, että ehdotetun tieteellisen kalastuksen tavoite ja lisäarvo eivät olleet selkeitä ja että alun perin suunniteltuun tutkimukseen osallistumisen aste ei ollut perusteltua jäljempänä esitettävistä tieteellisistä syistä.

(14)

Ensinnäkin STECF totesi, että alusten lukumäärä ja kalastuksen arvioitu pyyntiponnistuksen taso ovat lähes vastaavat kuin kaupallisen kalastuksen taso aiempina vuosina. Tieteellistä kalastusta koskevien pyyntöjen aiempien arviointien perusteella STECF muistuttaa, että tieteellisellä kalastuksella ei pitäisi simuloida koko kalasaalista vaan kerätä edustava otos populaatiosta, joka vastaa tieteellisen kokeen tarkoitusta.

(15)

Toiseksi STECF totesi, että koko alueen ja koko kalastuskauden kattaminen ei välttämättä ole tarpeen, ja ehdottaa, että näytteenoton määrittelyssä voitaisiin käyttää jo olemassa olevaa tietämystä Ljungan-joen lohien alueellisesta ja ajallisesta jakautumisesta merialueilla.

(16)

Kolmanneksi STECF totesi, että tieteellisestä tutkimuksesta saatavien tietojen lisäarvo on todennäköisesti vähäinen.

(17)

Neljänneksi STECF totesi, että Ljungan-joesta peräisin olevan lohen osuuden arvioiminen edellyttää laajamittaista näytteenottoa, mutta tästä kannasta saalistettavalla pienelläkin lohimäärällä voi olla merkittävä vaikutus kantaan.

(18)

Viidenneksi STECF totesi, että vuosittaiset, vuodensisäiset ja alueelliset vaihtelut sekakantojen muodostumisessa eivät mahdollista yleisten päätelmien tekemistä ehdotetusta näytteestä.

(19)

Kuudenneksi STECF totesi, että tieteellisen kalastuksen yhteydessä luonnonlohen vapauttaminen voisi olla vaihtoehto samojen tieteellisten tulosten saamiseksi niin, että samalla rajoitettaisiin uhanalaiseen kantaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten riskiä. Tämä on perusteltua, koska lohen eloonjäämisasteen loukkurysistä on osoitettu olevan yli 70 prosenttia.

(20)

Edellä esitetyn perusteella STECF päätteli, että ehdotetun tieteellisen kalastuksen tavoite ja sen lisäarvo olivat epäselviä, sillä alusten määrä ei ollut tieteellisistä syistä perusteltu. Se ehdotti myös luonnonvaraisen lohen vapauttamisen harkitsemista näytteenotto-ohjelman mahdollisten vaikutusten vähentämiseksi. Lopuksi STECF mainitsi – siinä hypoteettisessa tilanteessa, että tieteellinen kalastus oli tieteellisistä syistä perusteltua – seuraavat näkökohdat: ”Jos tällainen kalastus sallitaan, STECF ehdottaa, että kun tavoite on selvästi täsmennetty, Suomen viranomaiset voisivat määrittää pyydettävien lohien ja alusten lukumäärän käyttämällä jo olemassa olevaa tietoa lohen alueellisesta ja ajallisesta jakautumisesta. STECF toteaa, että jos tieteellinen kalastus sallitaan, olisi hyödyllistä täsmentää toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kaupalliset kalastajat noudattavat tieteellistä pöytäkirjaa.”.

2.3   Tietojenvaihto Suomen kanssa STECF:n maaliskuussa 2024 pidetyn 75. täysistunnon jälkeen

(21)

Suomi ilmoitti komissiolle 30. huhtikuuta 2024, että se oli muuttanut tutkimuksen edellytyksiä. Muutetussa tutkimuksessa virkistyskalastus suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle ja Suomen lipun alla purjehtivien osallistuvien kauppa-alusten määrää vähennettiin 45:stä 32:een (kaikki Suomen lipun alla purjehtivat kauppa-alukset, jotka saivat kukin vähintään 64 lohta vuonna 2022 tai 2023). Suomen mukaan tämä vastaa noin 50:tä prosenttia Suomen lipun alla purjehtivista kauppa-aluksista, jotka kalastivat pääaltaan lohta vuonna 2022 tai 2023 ja joiden kokonaissaaliit olivat arviolta 3 650 yksilöä. Suomi väitti, että edustavan otoksen saamiseksi pääaltaan lohikannoista tarvitaan 32 kauppa-alusta. Suomi väitti lisäksi, että yksi syy, joka estää pääaltaan lohen saaliiden vapauttamisen, on se, että sitä ei voida pitää vaihtoehtona, koska suomunäytteiden ottaminen luonnonvaraisista lohiyksilöistä on ratkaisevan tärkeää luonnonvaraisten lohiyksilöiden joen alkuperää koskevien merkityksellisten tietojen keräämisen kannalta. Suomunäytteitä ei voida ottaa vahingoittamatta luonnonvaraisia lohieläimiä ja lisäämättä riskiä vapautettujen yksilöiden korkeasta kuolleisuudesta.

(22)

Komissio ilmoitti Suomelle 14. toukokuuta 2024, että sillä oli STECF:n maaliskuussa 2024 antaman lausunnon perusteella epäilyksiä siitä, oliko muutetun tutkimuksen osallistumistaso tieteellisistä syistä perusteltua. Vaikka muutettuun tutkimukseen osallistuvien alusten määrä oli vähentynyt 45 aluksesta 32 alukseen, vastaavaa vähennystä ei ollut nähtävissä pyydetyn lohen määrän osalta. Komissio ilmoitti Suomelle, että sillä oli epäilyksiä myös syistä, joiden vuoksi pyydetyn lohen vapauttamista ei pitäisi pitää vaihtoehtona. Sen vuoksi komissio pyysi Suomea lykkäämään tutkimustoimintaa, joka ylittäisi sen, mitä STECF arvioi tieteellisistä syistä perustelluksi, kunnes STECF:ltä on saatu muutettua tutkimusta koskeva lausunto sen seuraavassa täysistunnossa heinäkuussa 2024.

(23)

Suomi ilmoitti komissiolle 24. toukokuuta 2024, että se korvaa kaksi Suomen lipun alla purjehtivista 32 osallistuvasta kauppa-aluksesta kahdella eri aluksella. Suomi väitti lisäksi, että i) STECF:n toinen myöhempi arviointi ei ole [asetuksen (EU) 2019/1241] 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen eikä myöskään vaatimus ilmoittaa asiasta komissiolle vähintään kolme kuukautta etukäteen. STECF:n raportissa 24–01 ei myöskään edellytetä tällaista uutta arviointia. ii) STECF:n heinäkuussa annettavan toisen lausunnon odottaminen olisi huonosti ajoitettu, koska heinäkuun puolivälissä vaeltava lohi on jo ylittänyt rannikkoalueet osa-alueilla 29N ja 30 ja lohen tieteellinen kalastus on lähes päättynyt. iii) vuosina 2019–2022 lohisaaliit osa-alueilla 29N ja 30 olivat noin 6 000–9 000 yksilöä, joista noin 70 prosenttia oli luonnonvaraisia (4 200–6 300), minkä vuoksi ennustettu 2 550 luonnonvaraisen lohen saalis tieteellisessä kalastuksessa on huomattavasti pienempi kuin tavanomainen koko kalasaalis, ja iv) elävän luonnonlohen pituuden ja painon mittaaminen ja sukupuolen määrittäminen ja erityisesti riittävän suomumäärän ottaminen niistä ja sen jälkeen niiden vapauttaminen vaikuttaisi rikkovan komission delegoidun asetuksen (EU) 2024/1296 (7) 3 artiklan 3 kohtaa, jossa edellytetään, että lohi vapautetaan välittömästi takaisin mereen, eikä se olisi eläinten hyvinvointia koskevan Suomen lainsäädännön mukaista. Mainitussa asetuksessa ei myöskään sallita lohen vapauttamista seisovista verkoista.

(24)

Suomi ryhtyi toteuttamaan 27. toukokuuta 2024 muutettua tutkimusta 32 kauppa-aluksella.

(25)

Komissio pyysi 14. kesäkuuta 2024 Suomea keskeyttämään muutetun tutkimuksen tekemisen, kunnes STECF:ltä on saatu kyseistä tutkimusta koskeva lausunto sen seuraavassa täysistunnossa heinäkuussa 2024.

(26)

Suomi ilmoitti 20. kesäkuuta 2024 komissiolle, ettei se keskeytä muutetun tutkimuksen toteuttamista, koska Suomen mukaan tieteellinen kalastus on valmisteltu täysin YKP:n asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja ii) Suomen rannikkokalastuksessa pyydetyn luonnonvaraisen lohen alkuperää koskevat tiedot ovat selvästi puutteellisia. Lohen alkuperää koskevia tietoja tarvitaan, että voidaan sekä tehdä päätöksiä lohenkalastuksen tulevasta hoidosta että harkita heikompien lohikantojen mahdollisia säilyttämistoimenpiteitä.

2.4   STECF:n 76. täysistunto heinäkuussa 2024

(27)

STECF katsoi 8.–12. heinäkuuta 2024 pidetyssä 76. täysistunnossaan (8), että muutettuun tutkimukseen osallistumisen taso ei ollut perusteltua jäljempänä esitetyistä tieteellisistä syistä.

(28)

Ensinnäkin STECF totesi, että osallistumistaso oli edelleen noin 50 prosenttia kaikista alueella vuosina 2022–2023 harjoitetussa kaupallisessa lohenkalastuksessa käytetyistä aluksista ja että kokonaissaalis olisi edelleen lähes 70 prosenttia alueelta vuoden 2022 kalastuskaudella ilmoitetusta 5 300 lohen saaliista.

(29)

Toiseksi STECF totesi, että tieteellisen näytteenoton on oltava suuruusluokaltaan pienempää kuin kaupallisen kalastuksen, mutta odotetut saaliit ovat jopa 70 prosenttia edellisten vuosien kaupallisista saaliista.

(30)

Kolmanneksi Suomi otti näytteitä vain 394 yksilöstä AU 3:ssa vuonna 2023 (99 alueella Sd 29 ja 295 alueella Sd 30 – ICES 2024a)”.

(31)

Neljänneksi pyynnön kohteena olevan tieteellisen kalastuksen tavoitteet ovat edelleen epäselvät.

(32)

Viidenneksi näytteenottomenettelyistä johtuva mahdollinen vapauttamisen jälkeinen kuolleisuus on olennaisesti pienempi kuin aluksella pidetyn ja aluksesta puretun saaliin 100 prosentin kuolleisuus.

2.5   Tietojenvaihto Suomen kanssa STECF:n heinäkuussa 2024 pidetyn 76. täysistunnon jälkeen

(33)

Suomi ilmoitti 4. syyskuuta 2024 päivätyssä lehdistötiedotteessa (9) ja komissiolle 2. lokakuuta 2024 lähettämässään kirjeessä, että muutettuun tutkimukseen osallistuneet alukset olivat pyytäneet yhteensä 3 162 lohta. Tämä luku on yhdenmukainen niiden virallisten saalistietojen kanssa, jotka Suomi on ilmoittanut sähköisessä ECR-järjestelmässä.

(34)

Komissio ilmoitti Suomelle 18. helmikuuta 2025 päivätyllä kirjeellä aikomuksestaan vähentää 3 162 pääaltaan lohta Suomen vuonna 2025 käytettävissä olevasta kyseisen kannan kiintiöstä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

(35)

Kalastus- ja valtameriasioista vastaava komission jäsen, Suomen maa- ja metsätalousministeri ja Suomen viranomaiset kokoontuivat 3. ja 6. maaliskuuta 2025 keskustelemaan asiasta.

(36)

Suomi lähetti 7. maaliskuuta 2025 huomautuksensa 18. helmikuuta 2025 päivättyyn kirjeeseen. Ensinnäkin Suomi kyseenalaisti ehdotetun vähennyksen oikeusperustan ja väitti, että asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1 ja 2 kohdan käyttäminen oikeusperustana ei ole perusteltua, koska Suomen lohisaalis vuonna 2024 oli 11 519 lohta, minkä vuoksi Suomi ei ylittänyt 16 661 lohen kiintiötään. Toiseksi Suomi väitti, että muutettu tutkimus oli täysin STECF:n maaliskuussa pidetyssä täysistunnossa annetun lausunnon 24–01 mukainen ja asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklan, jossa esitetään tieteellistä kalastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien STECF:n lausunto, mukainen. Kolmanneksi Suomi kyseenalaisti heinäkuussa 2024 annetun STECF:n lausunnon oikeusperustan ja väitti, että asetuksen (EU) 2019/1241 sanamuotoon ei sisälly mahdollisuutta pyytää toista myöhempää lausuntoa STECF:ltä.

3.   Yksityiskohtainen analyysi

(37)

Jäljempänä esitetyistä syistä komissio katsoo, että i) muutettua tutkimusta ei tehty asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja näin ollen ii) asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevan taulukon 8 alaviitteen 2 toisessa kohdassa vahvistetut poikkeuksen soveltamisedellytykset eivät täyttyneet.

3.1   Suomen muutettu tutkimus asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa säädetyt edellytyksen huomioon ottaen

(38)

Suomen muutettua tutkimusta ei tehty asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti seuraavista syistä:

(39)

Ensinnäkin STECF katsoi maaliskuussa 2024 annetussa lausunnossaan (ks. johdanto-osan 13 kappale), että alun perin suunniteltu tutkimukseen osallistumisen taso ei ollut perusteltua tieteellisistä syistä.

(40)

Toiseksi Suomi ilmoitti komissiolle 30. huhtikuuta ja 24. toukokuuta 2024, että se oli muuttanut tutkimusedellytyksiä ja alentanut osallistumistason 32 alukseen, mutta alennettukaan osallistumistaso ei ollut tieteellisistä syistä perusteltu. Kuten maaliskuussa 2024 annetussa STECF:n lausunnossa todetaan, tieteellisellä kalastuksella ei pitäisi simuloida koko kalasaalista vaan kerätä edustava otos populaatiosta, joka vastaa tieteellisen kokeen tarkoitusta. Kuten STECF:n heinäkuussa 2024 antamassa lausunnossa kuitenkin todetaan, 32 kauppa-alusta johtaisi kokonaissaaliiseen, joka on lähes 70 prosenttia alueella kalastuskaudella 2022 ilmoitetusta 5 300 lohen saaliista, kun taas tieteellisen näytteenoton on oltava suuruusluokaltaan pienempää kuin kaupallisen kalastuksen. Toisaalta ne 3 650 lohta, joiden Suomi arvioi saatavan muutetussa tutkimuksessa, vastasivat osuutta, joka on keskimäärin noin kolmannes Suomen pääaltaan lohen kokonaissaaliista ICES-osa-alueilla 29N ja 30 ainakin vuodesta 2019 lähtien.

(41)

Suomi kyseenalaisti 30. huhtikuuta 2024, 24. toukokuuta 2024, 20. kesäkuuta 2024 ja 7. maaliskuuta 2025 päivätyissä kirjeissään komission päätelmän, jonka mukaan muutettua tutkimusta ei tehty asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Komissio pitää kuitenkin voimassa päätelmänsä seuraavista syistä:

(42)

Ensinnäkin edustavan otoksen saamiseksi pääaltaan lohipopulaatiosta ei ole tarpeen käyttää 32:ta kauppa-alusta (ks. johdanto-osan 40 kappale).

(43)

Toiseksi pääaltaan lohen saaliiden vapauttaminen olisi ollut vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että i) kuten STECF totesi maaliskuussa 2024 antamassaan lausunnossa, lohen eloonjäämisasteen loukkurysistä on osoitettu olevan yli 70 prosenttia, ii) kuten STECF totesi heinäkuussa 2024 antamassaan lausunnossa, näytteenottomenettelyistä johtuva mahdollinen vapauttamisen jälkeinen kuolleisuus on olennaisesti pienempi kuin aluksella pidetyn ja aluksesta puretun saaliin 100 prosentin kuolleisuus, ja iii) komissiolle ei ole ilmoitettu, mitkä Suomen ”eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön” säännökset väitetysti estäisivät pyydetyn lohen vapauttamisen mereen.

(44)

Kolmanneksi komissiolla oli oikeus pyytää STECF:ltä toista lausuntoa, koska i) asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklan 1 kohdan e alakohdassa edellytetään, että jäsenvaltio muuttaa suunnitellun tutkimuksen edellytyksiä STECF:n lausunnon mukaisesti ja ii) komissio epäili, oliko muutettuun tutkimukseen osallistumisen taso perusteltu STECF:n maaliskuussa 2024 antaman lausunnon perusteella ja oliko Suomi muuttanut alkuperäisen tutkimuksen ehtoja vastaavasti.

(45)

Neljänneksi komissio ei pyytänyt Suomea lykkäämään kaikkea tutkimusta siihen asti, että STECF:ltä on saatu toinen lausunto. Komissio pyysi 14. toukokuuta 2024 Suomea lykkäämään sellaisen tutkimuksen tekemistä, joka ylittäisi sen, mitä STECF arvioi tieteellisistä syistä perustelluksi maaliskuussa 2024 antamassaan lausunnossa.

3.2   Suomen muutettu tutkimus asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevan taulukon 8 alaviitteen 2 toisessa kohdassa vahvistetut poikkeuksen soveltamisedellytykset huomioon ottaen

(46)

Jäljempänä esitetyistä syistä Suomi on ylittänyt sille asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevan taulukon 8 mukaisesti pääaltaan lohelle vuodeksi 2024 myönnetyn kalastuskiintiön.

(47)

Ensinnäkin asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevan taulukon 8 alaviitteen 2 ensimmäisen kohdan mukaan Suomen pääaltaan lohen kiintiö koskee yksinomaan sivusaaliita eikä kohdennettu kalastus ole sallittua, ellei jompikumpi kyseisen alaviitteen 2 toisessa tai kolmannessa kohdassa säädetyistä poikkeuksista täyty.

(48)

Toiseksi muutettuun tutkimukseen ei voitu soveltaa asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevan taulukon 8 alaviitteen 2 toisessa kohdassa säädettyä kohdennettua kalastusta koskevaa poikkeusta. Kuten 3.1 jaksossa selitetään, muutettua tutkimusta ei tehty asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(49)

Kolmanneksi muutettuun tutkimukseen ei voitu soveltaa myöskään asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevan taulukon 8 alaviitteen 2 kolmannessa kohdassa säädettyä kohdennettua kalastusta koskevaa poikkeusta. Tätä poikkeusta voidaan soveltaa ainoastaan ICES-osa-alueella 31, kun taas muutettu tutkimus tehtiin ICES-osa-alueilla 29N ja 30.

(50)

Näin ollen Suomen harjoittama pääaltaan lohen kohdennettu kalastus ICES-osa-alueilla 29N ja 30 vuonna 2024 ylitti sille asetuksen (EU) 2023/2638 liitteessä olevassa taulukossa 8 myönnetyn kiintiön. Kuten 2.5 jaksossa selitetään, muutettuun tutkimukseen osallistuneet alukset pyysivät kuitenkin suoraan yhteensä 3 162 lohta.

3.3   Suomelle vuodeksi 2025 jaetun kalastuskiintiön alentaminen vuoden 2024 liikakalastuksen vuoksi

(51)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio on todennut jonkin jäsenvaltion ylittäneen sille osoitetut kalastuskiintiöt, komissio alentaa kyseisen jäsenvaltion tulevia kiintiöitä. Saman asetuksen 105 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos jäsenvaltio on ylittänyt jonkin kalakannan tai kalakantaryhmän osalta tiettynä vuonna käytettävissään olevan kiintiönsä, osuutensa tai määräosansa, komissio alentaa seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina kiintiönsä ylittäneen jäsenvaltion käytettävissä olevaa vuotuista kiintiötä, osuutta tai määräosaa.

(52)

Asetuksella (EU) 2024/2903 Suomelle jaetaan 8 989 pääaltaan lohen kalastuskiintiö vuodeksi 2025. Kyseessä on sama kanta, jonka osalta Suomi ylitti vuodeksi 2024 jaetun kiintiönsä.

(53)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaista kiintiöiden alentamista koskevien komission suuntaviivojen (10) 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti alennus olisi tehtävä kokonaisuudessaan liikakalastusta seuraavana vuonna. Sen vuoksi on aiheellista alentaa Suomelle vuodeksi 2025 jaettua tämän kannan kalastuskiintiötä.

(54)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 2 kohdan mukaisesti tällaiset alennukset on tehtävä soveltamalla asetuksessa vahvistettuja ylityksen määrää vastaavia kertoimia. Kyseisen asetuksen 105 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti olisi sovellettava kerrointa 1,00, koska 3 162 pääaltaan lohta painaa alle 100 tonnia.

4.   Päätelmät

(55)

Näin ollen on aiheellista vähentää 3 162 lohta pääaltaan lohen kiintiöstä, joka on jaettu Suomelle asetuksella (EU) 2024/2903 vuodeksi 2025,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Alennetaan Suomelle asetuksella (EU) 2024/2903 vuodeksi 2025 jaettua merilohen (Salmo salar) kalastuskiintiötä unionin vesillä ICES-osa-alueilla 22–31 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä huhtikuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/1224/oj.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2023/2638, annettu 20 päivänä marraskuuta 2023, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2024 ja asetuksen (EU) 2023/194 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta (EUVL L, 2023/2638, 22.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2638/oj).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1241/oj).

(4)  Neuvoston asetus (EU) 2022/2090, annettu 27 päivänä lokakuuta 2022, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/109 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta (EUVL L 281, 31.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2090/oj).

(5)  Neuvoston asetus (EU) 2024/2903, annettu 18 päivänä marraskuuta 2024, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2025 ja asetuksen (EU) 2024/257 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta (EUVL L, 2024/2903, 19.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2903/oj).

(6)  Scientific, Technical and Economic Committee for Fisheries (STECF) – 75th Plenary report (STECF-PLEN-2024-01), Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2024, s. 101.

(7)  Komission delegoitu asetus (EU) 2024/1296, annettu 28 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1139 täydentämisestä Itämeren lohen purkamisvelvoitteen soveltamista koskevalla poikkeuksella vuosiksi 2024–2026 (EUVL L, 2024/1296, 7.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2024/1296/oj).

(8)  STECF – 76th Plenary report (STECF-PLEN-2024-02), Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2024, s. 133.

(9)   Ensimmäiset tulokset lohen tieteellisestä kalastuksesta tukevat Suomen rannikkokalastuksen sallimista - ePressi.

(10)  Komission tiedonanto asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaista kiintiöiden alentamista koskevista suuntaviivoista ja tiedonannon 2012/C 72/07 korvaamisesta, 2022/C 369/03 (EUVL C 369, 27.9.2022, s. 3).


LIITE

Jäsenvaltio

Lajin koodi

Aluekoodi

Lajin nimi

Alueen nimi

Alkuperäinen kiintiö 2024 (yksittäisten kalojen lukumääränä) ainoastaan sivusaaliille, lukuun ottamatta kalastusta, jota on harjoitettu

i)

yksinomaan tieteellisiä tutkimuksia varten asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklan mukaisesti

ii)

rannikkovesillä ICES-osa-alueella 31 neljän meripeninkulman sisällä perusviivoista ja 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän elokuuta 2024 välisenä aikana

Muutettu kiintiö 2024 (yksittäisten kalojen lukumääränä) (1) ainoastaan sivusaaliille, lukuun ottamatta kalastusta, jota on harjoitettu

i)

yksinomaan tieteellisiä tutkimuksia varten asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklan mukaisesti

ii)

rannikkovesillä ICES-osa-alueella 31 neljän meripeninkulman sisällä perusviivoista ja 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän elokuuta 2024 välisenä aikana

Kokonaissaaliit 2024 (yksittäisten kalojen lukumääränä)

Luvattomista saaliista johtuva liikakalastus (yksittäisten kalojen lukumääränä)

Kerroin (2)

Lisäkerroin (3)

Vuoden 2025 kiintiöön tehtävät alennukset (yksilöiden lukumääränä)

FI

SAL

3BCD-F

Merilohi

Unionin vedet ICES-osa-alueilla 22–31

13 945

16 661

11 519

3 162

1,00

/

3 162


(1)  Kiintiöt, jotka ovat asiaankuuluvien kalastusmahdollisuusasetusten nojalla jäsenvaltion käytettävissä sen jälkeen, kun on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 11 päivänä joulukuuta 2013 yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1380/oj) 16 artiklan 8 kohdan mukainen kalastusmahdollisuuksien vaihto, neuvoston 6 päivänä toukokuuta 1996 TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 847/96 (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1996/847/oj) 4 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaiset kiintiömäärän siirrot vuodelta 2023 vuodelle 2024 tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 ja 105 artiklan mukainen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjako ja alentaminen.

(2)  Kuten asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 2 kohdassa säädetään. Alennusta, joka on yhtä suuri kuin liikakalastus * 1,00, sovelletaan kaikissa liikakalastustapauksissa, jotka ovat enintään 100 tonnia.

(3)  Kuten asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 3 kohdassa säädetään ja jos liikakalastuksen osuus on yli 10 prosenttia.


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/864/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)