L_2021340FI.01015301.xml

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2021/1555,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VII – Alueiden komitea

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VII – Alueiden komitea,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0055/2021),

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2019 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita alueiden komitean henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastustyönsä perusteella, että virhetaso ei kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen komitean hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2019 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen 9. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena; pyytää, että kyseisen luvun tarkastustyössä keskityttäisiin enemmän komitean kannalta erittäin merkittäviin tai jopa ratkaisevan tärkeisiin seikkoihin;

muistuttaa, että komitean talousarvio on luonteeltaan pääasiassa hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön (osasto 1) sekä kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin;

panee merkille, että komitean hyväksytty talousarvio vuonna 2019 oli 98 751 000 euroa (96 101 000 euroa vuonna 2018 ja 93 295 000 euroa vuonna 2017); panee merkille, että maksusitoumusten toteutusaste vuonna 2019 oli 99,6 prosenttia (99,3 prosenttia vuonna 2018 ja 98,1 prosenttia vuonna 2017) ja että maksujen toteutusaste vuonna 2019 oli 88,8 prosenttia, mikä oli matalampi kuin vuonna 2018, jolloin se oli 91,0 prosenttia, ja vuonna 2017, jolloin se oli 89,9 prosenttia; panee kuitenkin merkille, että maksujen lopullinen toteutusaste vuoden 2019 talousarviosyklin lopussa (siirtojen maksamisen jälkeen) on suurempi;

korostaa, että maksusitoumusten toteutusaste oli 99,6 prosenttia osastossa 1 ja 99,7 prosenttia osastossa 2; panee tyytyväisenä merkille, että vuoden lopussa sitomatta olevia määrärahoja oli noin 400 000 euroa (0,4 prosenttia), joten ne palautettiin unionin talousarvioon, ja toteaa, että määrä oli alhaisempi kuin vuonna 2018, jolloin sitomatta olevia määrärahoja oli noin 700 000 euroa (0,7 prosenttia);

Henkilöresurssit

panee merkille, että henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2019 oli 576 (vuonna 2018 se oli 538 ja vuonna 2017 määrä oli 533); panee merkille, että henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkojen ja toimien määrä on 491 ja että komitea pitää kyseistä määrää riittämättömänä; panee merkille vuonna 2019 valmistuneen työmäärän arvioinnin tulokset, joiden perusteella tehdään mahdollisesti uudelleenjärjestelyjä tehokkuuden parantamiseksi edelleen ja synergioiden luomiseksi; on tietoinen siitä, että komitea haluaa unionin budjettivallan käyttäjien käsittelevän asiaa ja tasapainottavan nykyistä henkilöstötilannetta asteittain; kannustaa komiteaa syventämään hallinnollista yhteistyötään Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa yhteisiä palveluja koskevan järjestelyn avulla, jotta ne voivat käyttää resursseja yhteisesti ja siten kehittää uusia synergioita;

panee merkille komitean jatkuvat toimet, joiden avulla se on pyrkinyt vahvistamaan poliittista rooliaan ja vastaamaan poliittisen ja hallinnollisen alan vakituisten asiantuntijapalvelujen kasvaneeseen tarpeeseen; panee merkille osaajareservin, joka luotiin, jotta kokenut henkilöstö olisi motivoitunutta ja pysyisi komitean palveluksessa; panee merkille, että komitean historian ensimmäinen yleinen sisäinen kilpailu saatettiin päätökseen vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja että sen seurauksena valittiin 40 henkilöä 113:sta ehdokkaana olleesta henkilöstön jäsenestä; pyytää komiteaa selittämään, millaisia konkreettisia uranäkymiä on tarjolla valituille henkilöille;

panee merkille, että 24 käännöstoimen viran siirtämisen komitealta Euroopan parlamentille arvioitiin aiheuttavan noin 2,9 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, ja kehottaa komiteaa antamaan kertomuksen kyseisen siirron vaikutuksista;

10.

pitää valitettavana, että keskijohdon ja ylemmän johdon sukupuolijakauma ei ole parantunut, vaan on ollut suhteellisen vakaa vuodesta 2018 lähtien ja että naisten osuus kyseisissä toimissa on 35 prosenttia; panee merkille, että yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva uusi strategia, joka sisältää vuoteen 2025 mennessä saavutettavaksi asetettuja konkreettisia tavoitteita, on hyväksytty; kehottaa komiteaa esittämään yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan uuden strategian hyväksymisen etenemissuunnitelman ja tavoitellut vaikutukset ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain sen täytäntöönpanosta ja alustavista tuloksista;

11.

pitää myönteisenä keskitetysti henkilöstöasioiden osastossa työskentelevän yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaavan virkamiehen nimittämistä sekä yhtäläisten mahdollisuuksien esittelyä yksikönkokouksissa; pyytää komiteaa raportoimaan uuden strategian konkreettisista saavutuksista, mukaan lukien tulokset toimista, joilla on pyritty vahvistamaan monimuotoisuutta ja tekemään komiteasta osallistavampi työpaikka vammaisille henkilöille;

12.

toteaa, että vuonna 2019 Luxemburgin kansalaisia lukuun ottamatta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset olivat edustettuina; kehottaa komiteaa jatkamaan henkilöstönsä maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset olisivat asianmukaisesti edustettuina, myös johtotasolla; kannustaa komiteaa tehostamaan viestintätoimiaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat aliedustettuina;

13.

kannustaa komiteaa jatkamaan toimia sukupuolten tasa-arvoisen edustuksen saavuttamiseksi kaikilla hierarkiatasoilla ja pitää myönteisenä sellaisia toimia kuin kummankin sukupuolen edustuksen edellyttäminen valintalautakuntien kokoonpanossa, naisten aktiivinen kannustaminen hakemaan kaikenlaisiin johtotehtäviin, erillisten koulutustilaisuuksien järjestäminen naispuolisille henkilöstön jäsenille, jotka haluavat valmistautua johtotehtäviin, ja joustavammat työjärjestelyt, mukaan lukien mahdollisuus osa-aika- ja etätyöhön; panee merkille komitean käyttöön ottamat kannustimet, joita ovat esimerkiksi johtotehtävien virallinen tunnustaminen yksikönpäällikköä alemmalla tasolla ja johtotehtävien sukupuolijakaumaan liittyvän epävirallisen verkoston perustaminen hallinnon tuella;

14.

toteaa, että yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevassa uudessa strategiassa käsitellään myös vammaisuutta ja monimuotoisuutta; panee merkille tiedostamattomia ennakkoasenteita koskevat koulutukset, joita järjestetään valintamenettelyihin osallistuville johtajille ja henkilöstöhallinnolle; pyytää komiteaa ilmoittamaan budjettivallan käyttäjälle strategiaan sisältyvistä erityisistä tavoitteista, toimista ja indikaattoreista;

15.

arvostaa sitä, että komitea kehittää ja pitää yllä laadukkaita terveys- ja hyvinvointipalveluja, jotka perustuvat ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tilanteeseen puuttumiseen tiiviissä yhteistyössä asianomaisten henkilöstöhallinnon yksiköiden kanssa ja henkilöstölle ja johdolle suunnattuihin valistusohjelmiin; pitää myönteisenä alemman johdon, keskijohdon ja ylemmän johdon koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään poissaolojen hallintaa ja kollegoiden menestyksekästä työhön paluuta pitkäaikaisen poissaolon jälkeen; toteaa, että vuonna 2019 kirjattiin kymmenen työuupumustapausta; huomauttaa, että komitean sosiaalipalvelu avustaa sairauslomajakson aikana ja työhön palattaessa; pyytää komiteaa sisällyttämään työuupumuksen havaitsemisen terveys- ja hyvinvointipalveluihinsa; on tyytyväinen, että henkilöstön työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon parantamiseksi tarkoitetut joustavaan työaikaan ja etätyöhön liittyvät järjestelyt ovat lisääntyneet ja että stressin ja työuupumuksen ennaltaehkäisyä koskevaa ohjelmaa on jatkettu; kannustaa komiteaa saattamaan joustavat työjärjestelyt päätökseen ja turvaamaan henkilöstön jäsenten oikeuden olla tavoittamattomissa;

16.

korostaa, että komitean palveluksessa olevan sopimussuhteisen henkilöstön pääasiallisena tehtävänä on antaa tarvittavaa tukea toimimalla sijaisena kollegoiden keskipitkän aikavälin ja pitkäaikaisten poissaolojen aikana ja tarjoamalla lisätukea komitean jäsenille eri osastojen yksittäisissä hankkeissa; muistuttaa kuitenkin, että sopimussuhteisen henkilöstön käyttö merkitsee myös, että komitea menettää merkittävästi tietoja ja asiantuntemusta sopimusten päättyessä, ja kannustaa siksi komiteaa jatkamaan neuvotteluja henkilöstötaulukkonsa laajentamisesta; toteaa, että vuonna 2019 komitean ja parlamentin välisen yhteistyön seurauksena pitkäaikaisen sopimussuhteisen henkilöstön määrä väheni komitean ja talous- ja sosiaalikomitean käännöstoimen osastossa vuosiin 2013–2017 verrattuna;

17.

toteaa, että komitean on parannettava turvatarkastusjärjestelmiään ja varmistettava jäsenilleen ja henkilöstölleen turvallinen työpaikka, mikä edellyttää lisää erityisresursseja, ja toteaa, että fyysisen turvallisuuden ja tietoteknisen tuen takaamiseksi osoitettujen resurssien määrä kutakin henkilöstön jäsentä kohti on hyvin alhainen muihin unionin yksiköihin verrattuna; kannustaa komiteaa jatkamaan uusien hankkeiden valmistelua kyberturvallisuuden parantamiseksi;

18.

toteaa, että komitea on yksilöinyt lisähankkeita hallinnon ja viestinnän nykyaikaistamisen alalla, kuten lainsäädännön parantamisen tukeminen toteuttamalla unionin lainsäädännön käytännön täytäntöönpanon ennakko- ja jälkiseurantaa ja tiedotustoimet, joilla pyritään saamaan kaikki paikallis- ja alueviranomaiset osallistumaan prosessiin, ja toteaa, että näitä lisähankkeita varten tarvitaan riittävästi resursseja;

Viestintä

19.

korostaa, että komitean viestintästrategian ulkoinen arviointi suoritettiin kaikkien muiden unionin yksiköiden soveltamien standardien mukaisesti hyödyntämällä yhteistä puitesopimusta; toteaa, että komitean viestinnän laatu ei aina vastannut yleisön tarpeisiin, mutta se on yleisesti ottaen tehokasta, sillä keskeisillä sidosryhmillä on myönteinen käsitys komiteasta; kehottaa komiteaa parantamaan digitaalista viestintää kansalaisten kanssa ja lisäämään tutkimustensa näkyvyyttä sidosryhmille ja unionin kansalaisille; kannustaa alueiden komiteaa olemaan yhteydessä parlamenttiin yhteistyön tehostamiseksi esimerkiksi järjestämällä yhteisiä tapaamisia ja tapahtumia;

20.

kehottaa komiteaa ilmoittamaan, miten se panee arviointikertomuksen suositukset täytäntöön; toteaa, että komitean viestintäalan suurimmat saavutukset ovat komission kanssa järjestettävät kansalaiskeskustelut ja komitean omat paikalliset keskustelut, merkittävät EuroPCom-tapahtumat (julkisen sektorin tiedottajien eurooppalainen konferenssi) ja Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko;

Digitalisaatio ja kyberturvallisuus

21.

panee tyytyväisenä merkille, että komitean työvaliokunta hyväksyi digitaalistrategian vuoden 2019 alussa sähköisestä hallinnosta annetun Tallinnan julkilausuman perusteella, että sen keskeisenä periaatteena on oletusarvoinen digitaalisuus ja että strategian täytäntöönpano alkoi hyväksymisen jälkeen; toteaa, että strategian tärkeimmät tavoitteet ovat jäsenkeskeiset tietojärjestelmät komitean poliittisen työn tukemiseksi, paperittomia hallinnollisia menettelyjä tukevat tietojärjestelmät ja virtuaalista työtilaa koskeva ohjelma; kehottaa komiteaa tehostamaan digitalisaatiota myös toimielinten välisen yhteistyön avulla;

22.

pitää myönteisenä toimielinten välistä kyberyhteistyötä, jonka puitteissa komitea sai EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän tukea, kuten työpaikalla järjestettyä koulutusta pilvipalvelujen turvallisuudesta ja kyberuhkia koskevaa tiedustelutietoa unionin elimiin kohdistuvien hyökkäysten varalle; toteaa, että useat digitalisointihankkeet koskevat sellaisten henkilöstöasioihin ja varainhoitoprosesseihin liittyvien menettelyjen digitalisointia, joissa komitea käyttää komission tarjoamia SYSPER- ja ABAC-järjestelmiä; pyytää komiteaa tarkastelemaan mahdollisuutta neuvotella komission kanssa paremmista ehdoista, jotta sovellusten jakamista voitaisiin tehostaa ja se voitaisiin saada taloudellisesti houkuttelevaksi;

23.

panee merkille, että komitealla ja talous- ja sosiaalikomitealla on yhteiset tietotekniikka-alan määrärahat; korostaa, että määrärahasiirtojen perusteella tietotekniikka-alan määrärahat lisääntyivät vuodesta 2018, jolloin ne olivat 7 963 825 euroa, 9 082 838,76 euroon vuonna 2019; pitää myönteisenä, että tietotekniikkayksikkö pyrki tuottamaan tietojärjestelmiä, joilla tuetaan neljää toimintaa-alaa eli poliittista työtä, asiakirjojen hallintaa, viestintää sekä henkilöstö-/taloushallintoa, ja että virtuaalista työtilaa koskevan ohjelman kaikilla osa-aloilla on edistytty;

24.

suhtautuu myönteisesti komitean avoimen lähdekoodin teknologiaa koskeviin aktiivisiin toimintaperiaatteisiin; kannustaa komiteaa asettamaan etusijalle avoimen lähdekoodin teknologian, jotta voidaan estää toimittajariippuvuus, säilyttää omien teknisten järjestelmien hallinta, vahvistaa käyttäjien yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa sekä lisätä turvallisuutta ja avoimuutta kansalaisia kohtaan; panee merkille, että vuonna 2019 ohjelmistopakettien luetteloon sisällytettiin 39 avoimen lähdekoodin ohjelmistosovellusta ja että tällä hetkellä on käynnissä hankkeita, joiden avulla pyritään ottamaan käyttöön uusi digitaalisen allekirjoituksen portaali ja avoimen lähdekoodin teknologiaan perustuva hallintokonsoli;

25.

kannustaa komiteaa noudattamaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suosituksia neuvotella uudelleen toimielinten yhteinen lisenssisopimus ja toimeenpanosopimus, jotka allekirjoitettiin unionin toimielinten ja Microsoftin välillä vuonna 2018, jotta saavutetaan digitaalinen itsenäisyys, vältetään toimittajariippuvuus ja hallinnan puute sekä varmistetaan henkilötietojen suoja;

Kiinteistöt ja turvallisuus

26.

pitää myönteisenä, että kiinteistöjen asianmukaisten turvallisuusstandardien takaamiseksi on toteutettu useita toimenpiteitä, kuten uusien kulunvalvontalaitteiden asentaminen ja uusien videovalvontajärjestelmien asentaminen; toteaa, että asiaankuuluvat turvallisuusstandardit ovat nyt samalla tasolla kuin parlamentin ja komission standardit ja että lisäksi vuonna 2020 asennettavaksi suunnitellun uuden vierailujen hallintajärjestelmän hankintamenettely on käynnistetty;

27.

panee merkille komitean kiinteistöstrategian pääperiaatteet, joihin kuuluvat kiinteistöjen maantieteellinen keskittäminen, omistamisen suosiminen vuokrasopimusten sijaan, kestävyysperiaatteiden mukainen kiinteistöhallinnointi ja monivuotinen suunnittelu; panee merkille, että yhdessä talous- ja sosiaalikomitean kanssa perustettu työryhmä laati toimistotilojen käyttöä ja jakamista koskevat suuntaviivat ottaen huomioon muiden unionin elinten tilanteen; pitää myönteisenä, että nämä muuttujat esiteltiin henkilöstön edustajille ja niistä keskusteltiin heidän kanssaan; panee merkille komitean avoimen ja yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan henkilöstön edustajia kohtaan; toteaa, että yhteensä 241 työasemaa ei ole käytössä ja pyytää komiteaa selittämään suunnitelmansa kyseisten, nykyiseen kiinteistöstrategiaan sisältyvien työasemien osalta;

28.

panee merkille, että vuoden 2018 vastuuvapauspäätöslauselman vaatimusten mukaisesti komitea ja talous- ja sosiaalikomitea antoivat ohjeet asbestin poistamiseksi syksyllä 2020 siten, että töiden aikana noudatetaan täysin tarpeellisia suojatoimenpiteitä; pitää myönteisenä, että suurimmassa osassa sekä komitean että talous- ja sosiaalikomitean rakennuksista ei ole ollenkaan asbestia; on huolissaan työntekijöiden terveydestä ja siitä, että VMA-rakennuksessa on asbestia; panee kuitenkin merkille, että komitea on saanut asbestiturvallisuutta koskevan todistuksen;

Sisäinen hallinto, sisäinen valvonta ja rahoitus

29.

korostaa, että komitea määrittää eri hallinnollisia alojaan koskevia selkeitä keskeisiä tulosindikaattoreita määrittämällä tavoitteet ja tulokset ja näihin tarvittavan henkilöstön määrän; pyytää komiteaa toimittamaan seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan näiden hyvin yksityiskohtaisten tietojen lisäksi konsolidoidun version, jossa esitetään tärkeimmät saavutetut tavoitteet ja tulokset, ja tarkastelemaan tietojen visualisoimisvaihtoehtoja keskeisten tulosindikaattoritaulukoiden esittämiseksi lukijaystävällisemmällä tavalla;

30.

toteaa, että standardien noudattamisen ja vaikuttavuuden arviointi käynnistettiin vuonna 2019 sen arvioimiseksi, miten perusteellisesti komitea noudattaa 16:ta sisäisen valvonnan standardia; toteaa, että vuoden 2019 standardien noudattamisen arvioinnista kävi ilmi, että vaatimusten täytäntöönpano ja vaikuttavuus oli edelleen yleisesti ottaen tyydyttävää ja vakaata vuoteen 2018 verrattuna; toteaa kuitenkin, että on yksilöity aloja, joilla on vielä parantamisen varaa, mukaan lukien komitean tehtävänkuvan ja organisaatiorakenteen sovittaminen yhteen uusien painopisteiden kanssa, parlamentin ja komitean hallinnollinen yhteistyö, tietojen tallentamisen entistä laajempi digitalisointi ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen sekä toiminnan jatkuvuutta koskevan nykyisen suunnitelman perusteellinen uudistaminen tämänhetkisestä covid-19-kriisistä saatujen kokemusten perusteella; kehottaa komiteaa raportoimaan näiden erittäin tarpeellisten parannusten täytäntöönpanosta vuoden 2019 vastuuvapauspäätösten seurannan yhteydessä;

31.

toteaa, että sisäisen tarkastuksen tehtävän seurannasta vastaa tarkastusvaliokunta, jossa on yksi jäsen kustakin komitean talous- ja hallintoasiain komissiossa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä ja yksi korkean tason ulkopuolinen neuvonantaja; toteaa, että tarkastusvaliokunta järjesti vuonna 2019 kaksi kokousta, joissa esiteltiin vuoden 2018 sisäistä tarkastusta koskeva vuosikertomus ja vuoden 2020 työohjelma ja jäsenille tiedotettiin käynnissä olevien tarkastusten ja avointen suositusten tilanteen edistymisestä sekä niihin liittyvistä riskeistä; toteaa, että 57 prosenttia hyvin tärkeistä suosituksista saatettiin päätökseen kuuden kuukauden kuluttua (tavoite vuosille 2019–2020: 75 prosenttia) ja 100 prosenttia hyvin tärkeistä suosituksista saatettiin päätökseen 12 kuukauden kuluttua (tavoite vuosille 2019–2020: 100 prosenttia); kehottaa komiteaa sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa yhteenvedon tarkastussuosituksista;

32.

panee merkille, että komitean talousarvion toteuttamista koskevia sisäisiä varainhoitosääntöjä päivitettiin 1. tammikuuta 2019 komitean päätöksellä N:o 14/2018 ja niitä on pantu täytäntöön vuoden 2019 ajan; panee tyytyväisenä merkille, että operatiiviset toimihenkilöt on otettu virallisesti mukaan varainhoidollisen hyväksymismenettelyn työnkulkuun ja että operatiivisesta hallinnoinnista vastaavia johtajia on nimitetty edelleenvaltuutetuiksi tulojen ja menojen hyväksyjiksi;

33.

pitää myönteisenä, että kaikki edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät allekirjoittivat varainhoitovuoden 2019 osalta henkilökohtaiset vahvistuslausumansa, että asiaankuuluvissa vahvistuslausumissa mainittiin kaikki poikkeuksia koskevat ilmoitukset ja että korjaavia toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan näiden poikkeuksien toistumisen välttämiseksi;

34.

kehottaa komiteaa analysoimaan tehokkaammin mahdollisuutta hyödyntää täysin paperitonta tarjouskilpailuympäristöä kaikissa hankintamenettelyissä; toteaa, että tämä edellyttäisi komission yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämän julkisten hankintojen hallinnointivälineen hankkimista sekä back-office-asiakirjanhallintajärjestelmän kehittämistä tai hankintaa; panee merkille, että nykyinen menettely, jossa työnkulku on paperiton laskusta maksuun, laajennettiin koskemaan lukuisia uusia yksiköitä ja osastoja vuoden 2019 aikana ja että komitean tavoitteena on laajentaa tulevina vuosina edelleen paperittomien työnkulkujen soveltamisalaa muihin maksutapahtumiin ottaen huomioon käytettävissä olevat tietotekniset resurssit;

Monikielisyys

35.

arvostaa sitä, että komitea jakoi koko henkilöstölleen Euroopan oikeusasiamiehen EU:n hallinnolle esittämät käytännön suositukset EU:n virallisten kielten käytöstä viestinnässä yleisön kanssa (tapaus SI/98/2018/DDJ), kuten kyseisissä suosituksissa suositeltiin; panee merkille, että komitea julkisti vuonna 2019 myös ohjeet oikeusasiamiehelle tehtävistä henkilöstön kanteluista asianmukaisen seurannan varmistamiseksi;

36.

toteaa, että komitean ja talous- ja sosiaalikomitean käännösten ulkoistamisen kokonaiskustannukset olivat 6 043 592 euroa vuonna 2019 ja komitean osuus tästä oli 2 492 830 euroa ja että sisäisten kääntäjien tekemänä kokonaiskustannukset olisivat olleet 8 781 075 euroa ja komitean osuus tästä olisi ollut 3 621 974 euroa;

37.

pyytää komiteaa antamaan tietoja meneillään olevasta käännöstoiminnan järkeistämisprosessista, jossa on lähinnä yhdistetty eri käännösyksiköitä; pyytää komiteaa ilmoittamaan järkeistämisestä mahdollisesti seuranneesta tehokkuuden parantumisesta ja siihen liittyvistä mahdollisista riskeistä;

Toimielinten välinen yhteistyö

38.

korostaa toimielinten välisen yhteistyön merkitystä ja toteaa, että komitea maksoi noin 6 miljoonaa euroa muiden unionin elinten kanssa tehtyjen palvelutasosopimusten nojalla vuonna 2019; toteaa, että tällä yhteistyöllä varmistetaan synergiaedut ja se täydentää komitean ja talous- ja sosiaalikomitean yhteisiä palveluja koskevaa järjestelyä; toteaa, että komitean täysistunnot järjestetään parlamentin ja komission tiloissa ja se hankkii tulkkauspalveluja parlamentilta ja komissiolta ja tekee useiden unionin elinten kanssa yhteistyötä henkilöstöasioissa, tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä ja muissa hallinnollisissa asioissa;

39.

pitää myönteisenä 5. helmikuuta 2012 tehtyä yhteistyösopimusta, joka on edelleen voimassa komitean ja parlamentin osalta ja joka kattaa parlamentin ja komitean poliittisen yhteistyön sekä komitean, talous- ja sosiaalikomitean ja parlamentin hallinnollisen yhteistyön; pyytää komiteaa ilmoittamaan parlamentille sopimuksen tarkistamisen tuloksista;

40.

pyytää komiteaa ilmoittamaan edistyksestä, joka liittyy neuvotteluihin komission kanssa tehtävästä uudesta yhteistyösopimuksesta, sillä komission kanssa tehdyn nykyisen yhteistyösopimuksen (joka tehtiin vuonna 2005 ja johon tehtiin lisäys vuonna 2007) voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2019 mutta sen voimassaoloaikaa jatkettiin vuodella;

41.

pyytää komiteaa ilmoittamaan kaikista valvontamekanismeista, joilla varmistetaan komitean ja talous- ja sosiaalikomitean yhteisten palvelujen tehokas hallinnointi; pitää tärkeänä komitean ja talous- ja sosiaalikomitean yhteisten palvelujen alalla tekemää hallinnollista yhteistyötä, jonka puitteissa komitean ja talous- ja sosiaalikomitean yhteisessä käytössä on 470 henkilöstön jäsentä (joista noin 170 on komitean palveluksessa) ja vuosittain yli 50 miljoonaa euroa (joista noin 22 miljoonaa euroa komitealta), palkkoihin liittyviä menoja lukuun ottamatta; panee merkille, että yhteisiä palveluja koskevan järjestelyn vuotuinen rahallinen arvo on yli 100 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon palkkoihin liittyvät menot; panee merkille, että neuvotteluja talous- ja sosiaalikomitean kanssa tehtävää hallinnollista yhteistyötä koskevasta uudesta sopimuksesta (nykyinen sopimus tehtiin vuosiksi 2016–2020) lykättiin covid-19-kriisin takia, minkä vuoksi komitean toimivaltuuksien muuttaminen alkuvuonna 2020 ja talous- ja sosiaalikomitean toimivaltuuksien muuttaminen syksyllä 2020 monimutkaistuivat; toteaa, että komitea ja talous- ja sosiaalikomitea sopivat tämän vuoksi, että nykyisen sopimuksen soveltamisaikaa jatketaan 30. kesäkuuta 2021 saakka;

42.

kehottaa komiteaa määrittämään parlamentin, komitean ja talous- ja sosiaalikomitean nykyisten yhteistyösopimusten perusteella muita mahdollisia synergioita ja säästöjä, mukaan lukien alat, joilla back-office-toimintoja voitaisiin jakaa;

43.

tukee komitean ja talous- ja sosiaalikomitean näkemystä, jonka mukaan parlamentin kanssa tehdyn nykyisen sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettaessa tai tehtäessä uutta sopimusta on ratkaistava kaikki ratkaisematta olevat ongelmat, kuten se, että sopimus ei ole tasapainoinen komitean ja talous- ja sosiaalikomitean kannalta, koska sillä siirrettiin parlamenttiin 60 kääntäjää (24 komiteasta) ja vastineeksi komiteat saivat vain mahdollisuuden hyödyntää Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (EPRS) palveluja; panee huolestuneena merkille, että tämän seurauksena komitean ja talous- ja sosiaalikomitean oli palkattava sopimussuhteista henkilöstöä ja ulkoistettava käännöspalvelujaan, mikä johti tosiasiallisesti määrärahojen vähenemiseen; on tietoinen sekä komitean että talous- ja sosiaalikomitean vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämistä pyynnöistä, jotka koskevat voimassa olevan yhteistyösopimuksen noudattamista, jotta niin komitealle kuin talous- ja sosiaalikomitealle korvataan parlamenttiin siirretyt virat; pyytää kyseisiä kolmea osapuolta raportoimaan yhdessä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle sopimuksen meneillään olevasta tarkistamisesta;

44.

korostaa, että komitea vahvisti parlamentille antamissaan kirjallisissa vastauksissa, että parlamentin kanssa vuonna 2019 tehdyssä yhteistyössä hyödynnettiin edelleen edellisten vuosien saavutuksia ja siinä osoitettiin tyydyttävää edistystä useilla tasoilla, kuten komitean valiokuntien ja parlamentin valiokuntien välisissä suhteissa, uusissa yhteistyötavoissa, mukaan lukien osallistuminen täytäntöönpanokertomusten laadintaan ja tiedonhankintamatkoihin, sekä onnistuneessa ja vaikuttavassa yhteistyössä ilmastonmuutosta, biologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä käsittelevän parlamentin laajennetun työryhmän välityksellä; korostaa, että komitea on pyytänyt kehittämään poliittista yhteistyötä edelleen siten, että samalla kunnioitetaan kunkin parlamentin valiokunnan ja kunkin komitean valiokunnan riippumattomuutta ja erityisiä lähestymistapoja; panee merkille, että parlamentin kanssa tehdyn yhteistyön avulla luotiin perusta kestävälle työsuhteelle komitean ja parlamentin välillä ja että komitea tehosti yhteistyötä parlamentin valiokuntien kanssa ja varmisti osallistumisen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, osallistumisen parlamentin valiokuntien kokouksiin, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (EPRS) palvelujen, kääntämiseen liittyvien yhteishankkeiden ja synergioiden hyödyntämisen, parlamentin sekä komitean ja talous- ja sosiaalikomitean rakennusten välisten kulkuväylien avaamisen, palvelutasosopimuksen, joka sisältää parlamentin tulkkauspalveluja ja teknistä tukea koskevat määräykset, Brysselissä olevien parlamentin ja jäsenvaltioissa olevien parlamentin yhteystoimistojen rakennusten säännöllisen käytön tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen, yhteistyön tehostamisen tietojenkäsittelyn alalla, molemminpuolisen pääsyn henkilöstöruokaloihin, useat yhteistyömekanismit, joilla voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa ja luoda synergioita tieto- ja viestintätekniikan alalla, sekä tarvittaessa parlamentin oikeudellisen yksikön oikeudellisen neuvonnan teknisissä tai hallinnollisissa asioissa;

45.

panee merkille, että hallinnon tasolla parlamentin kanssa tehtävä yhteistyö on menestyksekästä; on yhtä mieltä siitä, että on tehostettava entisestään poliittista yhteistyötä vuosittaisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun, lainsäädännön painopisteitä koskevan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen ja vuotuisen työohjelman seurannan osalta; tukee komitean konkreettisia suosituksia kehittää järjestelmällisempi lähestymistapa poliittiseen yhteistyöhön, kun otetaan huomioon komitean merkitys unionin alueiden ja kaupunkien edustajana; pitää myönteisenä komitean osallistumista yhtäläisten mahdollisuuksien pariteettikomiteaan;

46.

korostaa, että on tärkeää edistää paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista unionin toimintapolitiikkojen muotoiluun tehostamalla yhteistyötä komission ja lainsäätäjien kanssa;

47.

pyytää komiteaa ilmoittamaan menettelyjen tehokkuudessa mahdollisesti aikaan saaduista parannuksista, jotka vaikuttavat väistämättömiltä, sillä työmäärä lisääntyy jatkuvasti ja maailma muuttuu nopeasti; muistuttaa, että meneillään olevat uudistukset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että komitealla on hyvät valmiudet vastata tuleviin haasteisiin;

48.

panee tyytyväisenä merkille komitean osallistumisen parlamentin vaalikampanjaan vuonna 2019 varmistamalla kaikkien sen sisäisten ja ulkoisten verkostojen käyttöönoton ruohonjuuritason ”Tällä kertaa äänestän” -toimien ja ”Valitse tulevaisuutesi” -verkkovideon tunnetuksi tekemisessä sekä komitean sosiaalisen median avulla; kannustaa jatkamaan yhteistyötoimia synergioiden luomiseksi viestinnän alalla;

Ympäristönäkökohdat

49.

panee merkille komitean ympäristöasioiden hallintajärjestelmän yhteydessä toteuttamat toimet, joilla pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä ja vähentämään muovi- ja paperijätettä ja ruokahävikkiä; on yhtä mieltä siitä, että hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi tulevien vuosien tärkeimmistä tavoitteista; kehottaa komiteaa kiinnittämään asianmukaista huomiota sen sähköenergialähteiden yhdistelmään ja kannustaa hankkimaan tuuli-, aurinko-, bio- ja vetyvoimaloiden tuottamaa sähköä; kannustaa komiteaa osallistumaan tähän liittyvillä aloilla toteutettaviin hankkeisiin muiden unionin yksiköiden kanssa ja laatimaan itselleen kattavan suunnitelman niiden periaatteiden ja suositusten täytäntöönpanemiseksi, jotka esitettiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, jonka yleisenä tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä;

Eettisiä kysymyksiä ja luotettavuutta koskeva toimintapolitiikka

50.

korostaa, että komitea hyväksyi 5. joulukuuta 2019 jäsenten käytännesäännöt, joissa määritellään yksityiskohtaisesti menettely, jota sovelletaan, kun komitean jäsenen väitetään häirinneen henkilöstön jäsentä, ja toteaa, että kyseiset säännöt perustuvat pääosin parlamentin puhemiehistön 2. heinäkuuta 2018 tekemään päätökseen työpaikkahäirintää koskevista valituksista; pitää myönteisenä, että kyseisissä säännöissä määritellään seuraamuksia, joiden avulla varmistetaan sääntöjen noudattaminen, ja että komitea on perustanut häirintää käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan; pyytää komiteaa antamaan kertomuksen käytännesääntöjen täytäntöönpanosta;

51.

panee merkille, että käytännesäännöt mainitaan jäsenten sivuilla komitean verkkosivustolla, joista on linkki asiaa koskevalle sivulle; toteaa, että käytännesääntöihin sisältyy määräyksiä, joiden avulla pyritään erityisesti välttämään eturistiriitatilanteet, mukaan lukien määräys, joka velvoittaa toimittamaan ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksista;

52.

pitää myönteisenä eri sidosryhmien kanssa aloitettua vuoropuhelua, jota käydään työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä 29. marraskuuta 2010 tehdyn nykyisen sisäisen päätöksen N:o 362/2010 tarkistamiseksi uuden ehdotuksen perusteella, jossa esitetään sellaista muutettua kehystä häirinnän torjumiseksi, jonka soveltamisala on laajempi ja kattaa ennaltaehkäisytoimet ja konfliktien ratkaisukeinot, ja jolla vahvistetaan häirintää koskevaa nollatoleranssiperiaatetta, myös häirinnän ehkäisyä koskevan koulutuksen avulla; kehottaa komiteaa vahvistamaan mahdollisimman pian uuden häirintää koskevan kehyksen ja raportoimaan parlamentille jatkotoimistaan;

53.

toteaa, että vuonna 2019 ei ilmoitettu uusista väärinkäytösten paljastustapauksista; pitää myönteisenä, että komitea käynnisti vuoden 2019 lopulla kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin, miten henkilöstö tuntee eettisiä kysymyksiä, ja joka sisälsi erityisen paljon kysymyksiä sen selvittämiseksi, miten hyvin henkilöstö tuntee väärinkäytösten paljastamista koskevat menettelyt, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että tutkimuksen tulosten perusteella ryhdyttiin toimiin vuonna 2020; panee merkille, että päätöksessä N:o 508/2015 määritellään turvalliset väylät, joiden välityksellä henkilöstön jäsenet voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä sisäisesti valitsemalleen komitean johtajalle tai suoraan Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF); panee merkille, että eettisistä ja henkilöstösääntöihin liittyvistä kysymyksistä vastaavilta henkilöiltä voi pyytää neuvoja ennen kyseisen menettelyn aloittamista;

54.

pyytää komiteaa seuraamaan muiden elinten hyvää esimerkkiä ja julkistamaan verkkosivustollaan eettisiä kysymyksiä koskevan luvun, jossa esitetään mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemistä, tunnistamista ja välttämistä koskevat säännöt, joita sovelletaan komitean kaikkiin jäseniin ja koko henkilöstöön; ilmaisee haluavansa saada ajantasaista tietoa eettisten kysymysten kehyksestä ja siihen liittyvästä julkisen sektorin eettisiä kysymyksiä koskevasta koulutuksesta, mukaan lukien uudelle henkilöstölle järjestettävä koulutus;

55.

pyytää komiteaa aloittamaan menettelyn, jolla se liittyy pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen, jonka parlamentti, neuvosto ja komissio tekivät hiljattain; muistuttaa, että edunvalvontakokouksissa on tärkeää toimia erittäin avoimesti, koska ne voivat vaikuttaa jäseniin ja henkilöstöön näiden antaessa neuvoja unionin toimielimille;

56.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin toteaa erilliskertomuksessaan nro 13/2019 ”Tarkastettujen EU:n toimielinten eettiset toimintapuitteet: edelleen parantamisen varaa”, että eettinen toiminta julkisten tehtävien hoitamisessa edistää moitteetonta varainhoitoa ja lisää yleisön luottamusta julkiseen valtaan ja että aina kun Euroopan unionin toimielinten ja elinten jäsenet ja henkilöstö käyttäytyvät epäeettisesti, tapaus herättää suurta mielenkiintoa julkisuudessa ja vähentää luottamusta unionin toimielimiin;

57.

pitää myönteisenä, että vuoden 2018 vastuuvapausmenettelyn perusteella McCoyn tapauksessa on tapahtunut edistystä; panee merkille työn, jota ovat tehneet muiden toimielinten vastuuvapaudesta laadittujen mietintöjen peräkkäiset esittelijät ja varjoesittelijät, jotka saivat pitkään pysähdyksissä olleen vuoropuhelun taas alkamaan; palauttaa mieliin, että kolmas työkyvyttömyyslautakunta vahvisti yksimielisesti, että entisen sisäisen tarkastajan työkyvyttömyys johtui ammatillisista syistä ja että komitea hyväksyi kyseisen päätelmän virallisesti 26. kesäkuuta 2019; toteaa, että henkilöstösääntöjen 78 artiklan 5 kohdan mukaisesti McCoylle hyvitettiin heinäkuussa 2019 kaikki maksut, joita tämä oli suorittanut eläkejärjestelmään siitä päivästä lähtien, kun hän alkoi saada työkyvyttömyyskorvausta (1. heinäkuuta 2007), siihen päivään saakka, kun hän alkoi saada vanhuuseläkettä (31. heinäkuuta 2010);

58.

palauttaa mieliin, että vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselman mukaisesti parlamentin jäsen nimettiin sovittelijaksi ja että kaikki osapuolet osallistuivat tosiasiallisesti sovittelumenettelyyn komitean ja entisen sisäisen tarkastajan McCoyn välisen kiistan ratkaisemiseksi lopullisesti ja sovintoratkaisun löytämiseksi; sovittelun ensimmäisen vaiheen seurauksena 4. joulukuuta 2020 allekirjoitettiin yhteinen julistus periaatteista, joiden mukaisesti ratkaistaan tapaus, jossa McCoy toimi vilpittömässä mielessä väärinkäytösten paljastajana; panee merkille, että näin saatiin ratkaisu tapauksen ei-taloudelliseen osuuteen; palauttaa mieliin, että sovittelun toinen, taloudellista korvausta koskeva osuus on myös alkanut ja on parhaillaan käynnissä;

59.

pitää myönteisenä sovittelijan, McCoyn ja komitean edustajan välistä keskustelua, joka käytiin 10. marraskuuta 2020 vuoden 2019 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; palauttaa mieliin, että McCoy ja komitea kutsuttiin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kokoukseen vuoden 2018 vastuuvapausmenettelyssä muista toimielimistä vastanneen esittelijän ehdotuksesta ja poliittisten ryhmien koordinaattoreiden suostumuksella; korostaa tilanteen jännitteiden keventämisen ja McCoyn ja komitean kantojen sovittelun merkitystä; pitää myönteisenä sovittelijan ehdotusta, jonka mukaan sovinnonteon lähtökohtana olisi oltava komitean puheenjohtajan ja McCoyn tapaaminen ennen neuvottelujen aloittamista;

60.

pitää myönteisenä komitean talous- ja hallintoasiain komission puheenjohtajan 10. marraskuuta 2020 päivättyä kirjettä, joka oli osoitettu Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajalle ja jossa vahvistettiin komitean puheenjohtajan olevan valmis tapaamaan McCoyn; pitää myönteisenä sovittelijan, vuoden 2019 vastuuvapausmietinnön esittelijän, entisen sisäisen tarkastajan ja komitean edustajien myöhempiä kokouksia; panee erittäin tyytyväisenä merkille 4. joulukuuta 2020 päivätyn kirjeen, jossa ilmoitetaan, että sopimusmenettelyn ensimmäinen vaihe saatettiin päätökseen ja että komitean edustajat ja McCoy ovat allekirjoittaneet yhteisen julkilausuman; kannustaa osapuolia sopimaan taloudellisen puolen ratkaisemisesta ja muistuttaa olevansa valmis tukemaan neuvotteluja; arvostaa kaikkien osapuolten ponnisteluja, panee merkille, että on otettu tärkeä ensiaskel, ja uskoo, että sopimukseen päästään pian;

61.

pitää myönteisenä, että komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri sitoutuivat auliisti ja päättäväisesti pyrkimään löytämään sovintoratkaisun ja saattamaan näin ollen tapauksen käsittelyn päätökseen; panee merkille, että 4. joulukuuta 2020 parlamentin sovittelija, parlamentin talousarvion valvontavaliokunta, McCoy ja komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri antoivat yhteisen julkilausuman periaatteista, jotka koskevat tapauksen ratkaisemista parlamentin vuodesta 2004 lähtien esittämien vaatimusten mukaisesti, ja että komitea on McCoyn suostumuksella julkistanut yhteisen julkilausuman verkkosivustollaan;

62.

toteaa, että yhteisessä julkilausumassa komitea erityisesti hyväksyy varauksetta OLAFin kertomuksen ja sen päätelmät ja myöntää aiemmin tekemänsä virheet ja esiintyneet puutteet; on tietoinen parlamentin tavoin, että McCoy toimi oikein osoittaessaan huolenaiheensa suoraan parlamentille ja että komitean olisi pitänyt tehdä enemmän parlamentin vuoden 2004 vaatimusten noudattamiseksi, myös siltä osin, että McCoylle ei saa aiheutua haitallisia seurauksia, koska hän ilmoitti väärinkäytöksestä; panee merkille, että McCoy on vilpittömin mielin toimiva väärinkäytösten paljastaja ja että parlamentti tunnusti tämän poliittisesti vuonna 2004, ja pitää valitettavana, että McCoyta ei suojeltu, vaikka hänelle tarjottiin suojelua väärinkäytösten paljastajana vuonna 2003; pitää erittäin valitettavana komitean McCoylle aiheuttamaa merkittävää haittaa, tapaa, jolla komitea kohteli häntä, ja sitä, ettei komitea noudattanut riittävällä tavalla huolellisuusvelvollisuuttaan; toteaa myös, että tapaus ei olisi missään nimessä saanut jäädä ratkaisematta yli 17 vuoden ajaksi;

63.

panee tyytyväisenä merkille, että komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri ovat esittäneet McCoylle virallisen anteeksipyyntönsä tästä asiasta ja siitä, että komitea on käsitellyt hänen tapauksensa virheellisesti, ja on myös tyytyväinen, että komitea ja McCoy ovat sitoutuneet selvittämään sovintoratkaisun taloudelliset näkökohdat parlamentin oikeudellisen yksikön tuella ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan poliittisessa ohjauksessa, kuten myös siihen, että komitea on toistanut olevansa täysin sitoutunut väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeviin sääntöihin ja periaatteisiin ja erityisesti tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden erottamattomiin periaatteisiin, tehnyt tarvittavat johtopäätökset McCoyn tapauksesta ja ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimiin sisäisen hallintonsa osalta varmistaakseen, että tällainen tilanne ei pääse enää toistumaan; kehottaa kaikkia osapuolia pyrkimään yksimielisyyden saavuttamiseen taloudellisista näkökohdista mahdollisimman pian;

64.

panee merkille neuvotteluryhmien pyrkimykset sovinnon aikaansaamiseksi kyseisten kahden osapuolen välille ja antaa niille tunnustusta mahdollisen perustan neuvottelemisesta reilun, oikeudenmukaisen ja kunniallisen ratkaisun aikaansaamiseksi tässä kiistassa;

65.

kehottaa kaikki osapuolia sopimaan yhteisen julkilausuman antamisen seurantatoimena oikeudenmukaisesta taloudellisesta korvauksesta ilman aiheetonta lisäviivytystä; panee merkille, että komitea on vilpittömästi pyytänyt parlamentin oikeudelliselta yksiköltä apua kyseisen taloudellisen korvauksen vahvistamisessa;

66.

panee merkille, että komitea perustettiin alun perin käsittelemään tärkeitä kysymyksiä, koska noin kolme neljäsosaa unionin lainsäädännöstä pannaan täytäntöön paikallisella tai alueellisella tasolla, minkä vuoksi paikallis- ja aluetason edustajien on voitava osallistua unionin uuden lainsäädännön kehittämiseen; toteaa lisäksi, että sen alkuperäinen tehtävä oli kaventaa kansalaisten ja Euroopan yhdentymisprosessin välistä laajenevaa kuilua mahdollistamalla alueiden edustus;

67.

kannustaa komiteaa harkitsemaan sisäisten prosessien uudelleenjärjestely- ja virtaviivaistamissuunnitelman laatimista, jotta voidaan saavuttaa tiiviimpi yhteistyö parlamentin kanssa ja hyödyntää komitean osaamista tehokkaammin;

68.

pitää myönteisenä, että komitea julkaisee verkkosivustollaan vuosittaiset kertomukset lausuntojensa vaikutustenarvioinnista vuodesta 2010 alkaen; kehottaa komiteaa myös asettamaan selkeitä ja mitattavissa olevia keskeisiä tulosindikaattoreita seuraaviksi vuosiksi sen toiminnan optimoimiseksi.