(1)

Unioni hyväksyi Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (1), jäljempänä ”Bernin yleissopimus”, neuvoston päätöksellä 82/72/ETY (2), ja se tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 1982.

(2)

Bernin yleissopimuksen pysyvä komitea, jäljempänä ”pysyvä komitea”, voi yleissopimuksen 17 artiklan nojalla hyväksyä muutoksia kyseisen yleissopimuksen liitteisiin.

(3)

Bernin yleissopimuksen 17 artiklan nojalla muutosehdotukset tulee toimittaa vähintään kaksi kuukautta ennen pysyvän komitean kokousta. Unioni voi Bernin yleissopimuksen sopimuspuolena ehdottaa muutoksia kyseisen yleissopimuksen liitteisiin.

(4)

Kun otetaan huomioon pysyvän komitean suositus N:o 56 (1997) suuntaviivoista, jotka on otettava huomioon tehtäessä ehdotuksia yleissopimuksen I ja II liitteen muuttamisesta ja hyväksyttäessä muutoksia, merkityksellisiä näkökohtia lajien sisällyttämiseksi yleissopimuksen Bernin liitteisiin ovat ekologiset ja tieteelliset tekijät, kuten suojelun taso, kantojen kehityssuuntaukset ja uhat.

(5)

Bernin yleissopimuksen 2 artiklassa vahvistetaan tavoitteeksi luonnonvaraisten kasvi- ja eläinkantojen sellaisen tason saavuttaminen, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia, ja tällöin sopimuspuolten tulee ottaa huomioon taloudelliset ja virkistykselliset vaatimukset, ja kyseisessä artiklassa myös määritetään laajempi kehys sopimuspuolten toteuttamille toimenpiteille. Tämä tavoite voidaan ottaa huomioon ehdotettaessa muutosta Bernin yleissopimuksen liitteisiin.

(6)

Suden (Canis lupus) suojelun tasossa on näkynyt myönteinen suuntaus viime vuosikymmeninä. Laji on elpynyt onnistuneesti koko Euroopan mantereella, ja sen levinneisyysalue on laajentunut merkittävästi. Lajin kanta on kasvanut merkittävästi siten, että kannan koko unionissa on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut (11 193 vuonna 2012 ja 20 300 vuonna 2023). Raporttien mukaan kannat kasvavat edelleen koko mantereella. Vaikka suden lajiin kohdistuu edelleen uhkia, sen kannan onnistunut elpyminen ja sen levinneisyysalueen laajeneminen mantereella viime vuosikymmeninä ovat osoitus lajin vahvasta sopeutumis- ja selviytymiskyvystä.

(7)

Suden levinneisyysalueen jatkuva laajentuminen Euroopassa ja susien leviäminen uusille alueille ovat samaan aikaan lisänneet sosioekonomisia haasteita, jotka liittyvät ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. Tämä johtuu erityisesti kotieläinvahingoista, joiden määrä on kasvanut merkittävästi, mikä vaikuttaa yhä useampiin alueisiin ja jäsenvaltioihin sekä muihin maihin.

(8)

Kannan koosta on saatu tuoretta tietoa vuonna 2022 Bernin yleissopimusta varten tehdyssä Large Carnivore Initiative for Europe -aloitteessa laaditusta suden tilaa koskevasta katsauksesta sekä vuonna 2023 tehdystä suden suojelun tasoa unionissa koskevasta perusteellisesta analyysistä, ja nämä tiedot antavat riittävästi näyttöä suden suojeluaseman mukauttamiseksi Bernin yleissopimuksessa.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista mukauttaa suden suojelun tasoa. Suteen, joka on tällä hetkellä lueteltu Bernin yleissopimuksen II liitteessä, olisi sovellettava lajien suojelua, joka perustuu Bernin yleissopimuksen III liitteessä olevaan luetteloon yhdessä kyseisen yleissopimuksen 7 artiklan kanssa.

(10)

Suden suojelun tason mukauttaminen lisäisi joustavuutta, jotta voidaan vastata susiin liittyviin kasvaviin sosioekonomisiin haasteisiin, joita aiheutuu suden levinneisyysalueen jatkuvasta laajenemisesta Euroopassa ja susien leviämisestä uusille alueille.

(11)

Kuten Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean 30 päivänä marraskuuta 2012 antamassa suosituksessa N:o 163 (2012) kasvavien suurpetokantojen hoidosta Euroopassa todetaan, Bernin yleissopimuksen sopimuspuolia kannustetaan tekemään tarvittaessa yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, jos kannat ovat samat, jotta ne säilyisivät terveinä ja niiden suojelun tila pysyisi suotuisana. Tällainen yhteistyö, joka kattaa rinnakkaiselon ja suojelutoimenpiteet, on edelleen tarpeen ja tärkeää, vaikka susi sisällytettäisiin Bernin yleissopimuksen III liitteeseen.

(12)

Tämän vuoksi unionin olisi toimitettava pysyvän komitean vuonna 2024 järjestettävän 44. kokouksen valmistelua varten ehdotus yleissopimuksen II ja III liitteen muuttamisesta siten, että susi (Canis lupus) poistetaan Bernin yleissopimuksen II liitteestä ja lisätään III liitteeseen. Komission olisi toimitettava kyseinen ehdotus Bernin yleissopimuksen sihteeristölle.

(13)

On myös aiheellista vahvistaa pysyvän komitean 44. kokouksessa unionin puolesta esitettävä kanta, koska Bernin yleissopimuksen liitteiden muuttamista koskevat päätökset ovat unionia sitovia.

(14)

Unionin olisi kannatettava ehdotettua muutosta suden (Canis lupus) poistamiseksi Bernin yleissopimuksen II liitteestä ja sen lisäämiseksi kyseisen yleissopimuksen III liitteeseen,