|
30.12.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 339/1 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/2198,
annettu 25 päivänä marraskuuta 2019,
etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevalla alueellisella yleissopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta yleissopimuksen muuttamiseen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Unioni teki etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, neuvoston päätöksellä 2013/94/EU (1), ja yleissopimus tuli voimaan unionissa 1 päivänä toukokuuta 2012. |
|
(2) |
Paneurooppa–Välimeri-alkuperäkumulaatiojärjestelmä mahdollistaa diagonaalisen kumulaation soveltamisen yleissopimuksen 26 sopimuspuolen välillä; sopimuspuolia ovat unioni, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi, Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Palestiina (2), Syyria, Tunisia, Turkki, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia, Kosovo (3), Färsaaret, Moldova, Georgia ja Ukraina. |
|
(3) |
Yleissopimuksessa määrätään, että alkuperäsääntöjä on muutettava, jotta ne vastaavat paremmin nykyistä taloustilannetta, ja siinä vahvistetaan menettelyt muutosten hyväksymistä varten. Yleissopimuksen muutokset on määrä hyväksyä yleissopimuksella perustetun sekakomitean, jäljempänä ’sekakomitea’, yksimielisellä päätöksellä. |
|
(4) |
Yleissopimuksen muuttamismenettely alkoi vuonna 2012 ja johti uusiin nykyaikaistettuihin ja joustavampiin alkuperäsääntöihin, jotka ovat yhdenmukaiset niiden alkuperäsääntöjen kanssa, jotka unioni on jo hyväksynyt tietyissä muissa hiljattain tehdyissä sopimuksissa, joita ovat Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA) (4), Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välinen vapaakauppasopimus, Euroopan unionin ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus (5) ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden välinen talouskumppanuussopimus (6), tai yleisissä tullietuusjärjestelmissä. |
|
(5) |
Sekakomitean odotetaan hyväksyvän päätös yleissopimuksen muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 2019 tai sitä myöhemmin pidettävässä kokouksessaan. |
|
(6) |
On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta sekakomiteassa yleissopimuksen muuttamiseen, koska yleissopimuksen muuttamisella tulee olemaan oikeusvaikutuksia unionissa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevalla alueellisella yleissopimuksella, jäljempänä ’yleissopimus’, perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta on tukea tähän päätökseen liitetyn sekakomitean päätösluonnoksen liitteessä esitettyä yleissopimuksen muuttamista.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2019.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
F. MOGHERINI
(1) Neuvoston päätös 2013/94/EU, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2012, etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen tekemisestä (EUVL L 54, 26.2.2013, s. 3).
(2) Tätä nimitystä ei pidä tulkita Palestiinan valtion tunnustamiseksi, eikä se vaikuta asiaa koskeviin jäsenvaltioiden yksittäisiin kantoihin.
(3) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
(4) EUVL L 11, 14.1.2017, s. 23.
LUONNOS
SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o …/…,
annettu … päivänä …kuuta …,
etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa-Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen muuttamisesta
SEKAKOMITEA, joka
ottaa huomioon etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskeva alueellinen yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, allekirjoitettiin Brysselissä 15 päivänä kesäkuuta 2011, ja se tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. |
|
(2) |
Paneurooppa–Välimeri-alkuperäkumulaatiojärjestelmä koostuu vapaakauppasopimusten verkostosta. Siinä vahvistetaan monenvälinen samanlaisten alkuperäsääntöjen kehys, joka mahdollistaa diagonaalisen kumulaation ja jota sovelletaan rajoittamatta asiaankuuluvissa sopimuksissa määrättyjen periaatteiden soveltamista. |
|
(3) |
Yleissopimuksessa otettiin huomioon, että alkuperäsääntöjä on muutettava, jotta ne vastaisivat paremmin nykyistä taloustilannetta. |
|
(4) |
Yleissopimuksen sopimuspuolet ovat sopineet yleissopimuksen muuttamisesta uusien nykyaikaistettujen ja joustavampien alkuperäsääntöjen vahvistamiseksi. |
|
(5) |
Yleissopimus olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Muutetaan yleissopimus tämän päätöksen liitteen mukaisesti.
2. Yleissopimuksen muutosten soveltaminen alkaa [1 päivänä tammikuuta 2021] niissä sopimuspuolissa, jotka sisällyttävät kyseiset yleissopimuksen muutokset tai niitä koskevat viittaukset alkuperäsääntöjä koskeviin pöytäkirjoihinsa ennen kyseistä päivämäärää.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty …
Sekakomitean puolesta
Puheenjohtaja
LIITE
Ainoa artikla
Etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen muuttaminen
Muutetaan etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskeva alueellinen yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, seuraavasti:
|
1) |
Korvataan 1 artikla seuraavasti: ”1 artikla 1. Tässä yleissopimuksessa vahvistetaan sopimuspuolten välillä tehtyjen asiaankuuluvien sopimusten nojalla kaupattavien tavaroiden alkuperää koskevat määräykset. 2. Käsite ”peräisin olevat tuotteet” (”alkuperätuotteet”) ja siihen liittyvät hallinnollisen yhteistyön menetelmät vahvistetaan tämän yleissopimuksen lisäyksissä. Lisäyksessä I vahvistetaan käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (”alkuperätuotteet”) määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevat yleiset säännöt. Lisäyksessä II vahvistetaan ennen 1 päivää tammikuuta 2019 sovitut erityismääräykset, joita sovelletaan tiettyjen sopimuspuolten välillä ja jotka poikkeavat lisäyksessä I vahvistetuista määräyksistä. Tiettyjen sopimuspuolten välillä sovellettavat lisäyksessä I vahvistetuista määräyksistä poikkeavat erityismääräykset, joista sovittiin ennen 1 päivää tammikuuta 2019 ja joita ei ole sisällytetty lisäykseen II, pysyvät voimassa. 3. Mitä tulee 1 päivän tammikuuta 2019 jälkeen sovittuihin poikkeuksiin
4. Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet ovat seuraavat:
5. Kolmas osapuoli, josta on tulee sopimuspuoli 5 artiklan mukaisesti, lisätään automaattisesti tämän artiklan 4 kohdassa olevaan luetteloon.” |
|
2) |
Korvataan 2 artiklan 1 alakohta seuraavasti:
|
|
3) |
Korvataan 4 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
|
4) |
Korvataan 5 artiklan 9 kohta seuraavasti: ”9. Edellä 4 kohdassa tarkoitetun sekakomitean päätöksen päivämäärästä alkaen asianomainen kolmas osapuoli voi olla edustettuna tarkkailijana sekakomiteassa, alakomiteassa ja työryhmissä.” |
|
5) |
Korvataan lisäys I seuraavasti: ”Lisäys I KÄSITTEEN ”PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET” (”ALKUPERÄTUOTTEET”) MÄÄRITELMÄ JA HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT SISÄLLYSLUETTELO
Liiteluettelo
I OSASTO YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 artikla Määritelmät Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan
II OSASTO KÄSITTEEN ”PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET” (”ALKUPERÄTUOTTEET”) MÄÄRITELMÄ 2 artikla Yleiset vaatimukset Asiaankuuluvan sopimuksen panemiseksi täytäntöön pidetään seuraavia tuotteita sopimuspuolen alkuperätuotteina, kun ne viedään toiseen sopimuspuoleen:
3 artikla Kokonaan tuotetut tuotteet 1. Seuraavia tuotteita pidetään sopimuspuolessa kokonaan tuotettuina, kun ne viedään toiseen sopimuspuoleen:
2. Edellä 1 kohdan h alakohdassa käytetyllä ilmaisulla ’sen alusten’ ja i alakohdassa käytetyllä ilmaisulla’sen tehdasaluksilla’ tarkoitetaan ainoastaan sellaisia aluksia ja tehdasaluksia, jotka täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:
3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovellettaessa kyseessä on Euroopan unionin jäsenvaltio, kun viejä- tai tuojasopimuspuoli on Euroopan unioni. 4. Edellä olevaa 2 kohtaa sovellettaessa EFTA-valtioita pidetään yhtenä sopimuspuolena. 4 artikla Riittävä valmistus tai käsittely 1. Tuotteita, joita ei ole tuotettu kokonaan sopimuspuolessa, pidetään riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos liitteen II luettelossa määrätyt edellytykset täyttyvät asianomaisten tavaroiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan soveltamista. 2. Jos tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman sopimuspuolessa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, käytetään aineksena toisen tuotteen valmistuksessa, sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia ei oteta huomioon. 3. Kunkin tuotteen osalta on määritettävä, täyttyvätkö tämän artiklan 1 kohdan vaatimukset. Kuitenkin kun asiaankuuluva sääntö perustuu ei-alkuperäainesten enimmäismäärän noudattamiseen, sopimuspuolten tulliviranomaiset voivat antaa viejille luvan laskea tuotteiden noudettuna-hinnan ja ei-alkuperäainesten arvon tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti keskiarvon perusteella, jotta kustannus- ja valuuttakurssivaihtelut voidaan ottaa huomioon. 4. Kun sovelletaan tämän artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, tuotteen keskimääräinen noudettuna-hinta on laskettava näiden tuotteiden kaikesta edellisenä verovuonna tapahtuneesta tuotteiden myynnistä veloitettujen noudettuna-hintojen summan perusteella ja käytettyjen ei-alkuperäainesten keskiarvo on laskettava edellisenä verovuonna tapahtuneessa tuotteiden valmistuksessa käytettyjen kaikkien ei-alkuperäaineisten arvon summan perusteella, sellaisina kuin ne on määritelty viejäsopimuspuolessa, tai, jos koko verovuotta koskevia lukuja ei vielä ole saatavilla, käytetään lyhyempää, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden pituista ajanjaksoa. 5. Jos viejät ovat valinneet keskiarvoihin perustuvat laskelmat, niiden on johdonmukaisesti sovellettava tällaista menetelmää viiteverovuotta seuraavana vuonna tai, soveltuvin osin, viitekautena käytettyä lyhyempää ajanjaksoa seuraavana vuonna. Ne voivat lopettaa tällaisen menetelmän soveltamisen, jos ne toteavat jonkin verovuoden tai vähintään kolmen kuukauden pituisen lyhyemmän edustavan ajanjakson aikana, että tällaisen menetelmän käytön perusteena olleita kustannus- tai valuuttakurssivaihteluja ei enää ole. 6. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja keskiarvoja on käytettävä noudettuna-hintana ja ei-alkuperäaineisten arvona ei-alkuperäainesten enimmäismäärää koskevan vaatimuksen noudattamisen toteamiseksi. 5 artikla Toleranssisääntö 1. Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa määrätään, ja jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, ei-alkuperäaineksia, joita liitteen II luettelossa vahvistettujen edellytysten mukaan ei saa käyttää tietyn tuotteen valmistuksessa, voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden kokonaisnettopaino tai tuotteen arvioitu arvo on enintään
Tätä kohtaa ei sovelleta 50–63 ryhmän tuotteisiin, joihin sovelletaan liitteen I huomautuksissa 6 ja 7 mainittuja poikkeamia. 2. Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa ei saa ylittää mitään liitteen II luettelossa vahvistetuissa säännöissä eriteltyä ei-alkuperäainesten enimmäismäärää koskevaa prosenttiosuutta. 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka on tuotettu kokonaan sopimuspuolessa 3 artiklan mukaisesti. Kyseisissä määräyksissä määrättyä poikkeamaa sovelletaan kuitenkin tuotteeseen, jonka osalta liitteen II luettelossa vahvistettu sääntö edellyttää, että kyseisen tuotteen valmistuksessa käytetyt ainekset ovat kokonaan tuotettuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan ja 9 artiklan 1 kohdan soveltamista. 6 artikla Riittämätön valmistus tai käsittely 1. Seuraavia toimia pidetään riittämättömänä valmistuksena tai käsittelynä antamaan alkuperätuotteen asema riippumatta siitä, täyttyvätkö 4 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista:
2. Kaikki tietylle tuotteelle viejäsopimuspuolessa suoritetut toimet on otettava huomioon määritettäessä, pidetäänkö kyseiselle tuotteelle suoritettua toimea tämän artiklan 1 kohdan mukaisena riittämättömänä valmistuksena tai käsittelynä. 7 artikla Alkuperäkumulaatio 1. Tuotteita pidetään viejäsopimuspuolen alkuperätuotteina vietäessä ne toiseen sopimuspuoleen, jos ne on tuotettu viejäsopimuspuolessa käyttäen minkä tahansa muun sopimuspuolen alkuperäaineksia, edellyttäen että niitä on valmistettu tai käsitelty viejäsopimuspuolessa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. Tällaisten ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä. 2. Jos viejäsopimuspuolessa suoritettu valmistus tai käsittely ei ylitä 6 artiklassa tarkoitettuja toimia, jonkin muun sopimuspuolen alkuperäaineksia sisällyttämällä saatua tuotetta pidetään viejäsopimuspuolen alkuperätuotteena ainoastaan, jos siellä syntynyt arvonlisäys on suurempi kuin sellaisten käytettyjen ainesten arvo, jotka ovat useamman kuin yhden muun sopimuspuolen alkuperäaineksia. Muussa tapauksessa valmista tuotetta pidetään sen sopimuspuolen alkuperätuotteena, jonka viejäsopimuspuolessa suoritetussa valmistuksessa käytettyjen alkuperäainesten arvo on korkein. 3. Muussa sopimuspuolessa kuin viejäsopimuspuolessa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään suoritettuna viejäsopimuspuolessa, jos valmiille tuotteille suoritetaan myöhemmin valmistus tai käsittely kyseisessä viejäsopimuspuolessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista ja lukuun ottamatta 50–63 ryhmän tuotteita. 4. Kun kyseessä on kahden sopimuspuolen välinen kauppa, tuojasopimuspuolessa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään suoritettuna viejäsopimuspuolessa, jos tuotteille suoritetaan myöhemmin valmistus tai käsittely kyseisessä viejäsopimuspuolessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista ja lukuun ottamatta 50–63 ryhmän tuotteita. Tätä kohtaa sovellettaessa Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessin osallistujia ja Moldovan tasavaltaa pidetään yhtenä sopimuspuolena. 5. Sopimuspuolet voivat yksipuolisesti laajentaa tämän artiklan 3 kohdan soveltamisen koskemaan 50–63 ryhmään kuuluvien tuotteiden tuontia. Sopimuspuoli, joka päättää laajentaa 3 kohdan soveltamista, ilmoittaa sekakomitealle kyseisestä päätöksestä ja siihen mahdollisesti tehdyistä muutoksista. Liitteeseen VIII sisältyy luettelo sopimuspuolista, jotka ovat laajentaneet tämän artiklan 3 kohdan soveltamisen koskemaan 50–63 ryhmään kuuluvien tuotteiden tuontia. Sopimuspuolten luettelo on saatettava viipymättä ajan tasalle, kun jokin sopimuspuoli on lopettanut laajentamisen soveltamisen. Kukin sopimuspuoli julkaisee ilmoituksen liitteessä VIII olevasta sopimuspuolten luettelosta omia sisäisiä menettelyjään noudattaen. 6. Edellä 3–5 kohdassa tarkoitettua kumulaatiota sovellettaessa alkuperätuotteiden katsotaan olevan viejäsopimuspuolen alkuperätuotteita ainoastaan, jos siellä suoritettu valmistus tai käsittely ylittää 6 artiklassa tarkoitetut toimet. 7. Tämän artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut sopimuspuolten alkuperätuotteet, joille ei suoriteta mitään valmistusta tai käsittelyä viejäsopimuspuolessa, säilyttävät alkuperänsä, jos ne viedään johonkin muuhun sopimuspuoleen. 8 artikla Alkuperäkumulaation soveltamisedellytykset 1. Edellä 7 artiklassa määrättyä kumulaatiota voidaan soveltaa ainoastaan, jos
2. Ilmoitukset kumulaation soveltamiseksi tarvittavien vaatimusten täyttymisestä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarja) sekä niissä sopimuspuolissa, jotka ovat asiaankuuluvien sopimusten osapuolia, niiden omia menettelyjä noudattaen. Edellä 7 artiklassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan kyseisissä ilmoituksissa ilmoitetusta päivämäärästä alkaen. Sopimuspuolet antavat Euroopan komission välityksellä muille asiaankuuluvien sopimusten osapuolina oleville sopimuspuolille yksityiskohtaiset tiedot muiden sopimuspuolten kanssa sovellettavista sopimuksista, mukaan lukien niiden voimaantulopäivät. 3. Alkuperäselvityksessä on oltava englanninkielinen maininta ”CUMULATION APPLIED WITH (maan/maiden nimi englannin kielellä)”, jos tuotteet ovat saaneet alkuperäaseman viejäsopimuspuolessa 7 artiklan mukaista alkuperäkumulaatiota soveltaen. Tapauksissa, joissa alkuperäselvityksenä käytetään EUR.1-tavaratodistusta, kyseinen maininta on tehtävä EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan. 4. Sopimuspuolet voivat päättää, että niihin vietävät tuotteet, jotka ovat saaneet alkuperäaseman viejäsopimuspuolessa 7 artiklan mukaista alkuperäkumulaatiota soveltaen, vapautetaan velvoitteesta lisätä alkuperäselvitykseen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu maininta. Sopimuspuolet ilmoittavat sekakomitealle, jos ne päättävät käyttää kyseistä mahdollisuutta. Sopimuspuolet julkaisevat omia menettelyjään noudattaen ilmoitukset, joissa on päivitetty luettelo kyseistä mahdollisuutta käyttävistä sopimuspuolista. 9 artikla Kelpuuttamisen yksikkö 1. Kelpuuttamisen yksikkö tätä yleissopimusta sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä tavaran luokitus harmonoidun järjestelmän nimikkeistöä käyttäen. Tästä seuraa, että a) kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön; b) kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan nimikkeeseen, kukin yksittäinen tuote on otettava huomioon tätä yleissopimusta sovellettaessa. 2. Jos harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 5 mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana sitä luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää määritettäessä. 3. Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen noudettuna-hintaan, on katsottava muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden kokonaisuuden. 10 artikla Sarjat Harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 3 mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan noudettuna-hinnasta. 11 artikla Neutraalit tekijät Määritettäessä, onko jokin tuote alkuperätuote, huomioon ei oteta sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjen seuraavien tuotteiden alkuperää:
12 artikla Kirjanpidollinen erottelu 1. Jos tuotteen valmistuksessa tai käsittelyssä käytetään keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperäaineksia, talouden toimijat voivat varmistaa ainesten hallinnoinnin käyttämällä kirjanpidollisen erottelun menetelmää ilman ainesten erillisvarastointia. 2. Talouden toimijat voivat varmistaa korvattavissa olevien nimikkeen 1701 alkuperä- ja ei-alkuperätuotteiden hallinnoinnin käyttämällä kirjanpidollisen erottelun menetelmää ilman tuotteiden erillisvarastointia. 3. Sopimuspuolet voivat vaatia, että kirjanpidollisen erottelun soveltaminen edellyttää tulliviranomaisten antamaa ennakkolupaa. Tulliviranomaiset voivat vaatia, että luvan saamiseksi on täytettävä kaikki niiden asianmukaisina pitämät edellytykset, ja ne valvovat luvan käyttöä. Tulliviranomaiset voivat peruuttaa luvan, jos luvanhaltija käyttää lupaa sääntöjenvastaisesti tai ei täytä jotakin muuta tässä lisäyksessä vahvistettua edellytystä. Kirjanpidollisen erottelun avulla on varmistettava, ettei useampia tuotteita voida pitää ”viejäsopimuspuolen alkuperätuotteina” kuin siinä tapauksessa, että varastot olisivat olleet fyysisesti erillään. Menetelmää on sovellettava, ja sen soveltamisesta on pidettävä kirjaa viejäsopimuspuolessa sovellettavien yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti. 4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun menetelmän käyttäjän on laadittava tai haettava alkuperäselvitykset sellaiselle tuotemäärälle, jonka voidaan katsoa muodostuvan viejäsopimuspuolen alkuperätuotteista. Käyttäjän on tulliviranomaisten pyynnöstä annettava selvitys siitä, kuinka määriä on hallinnoitu. III OSASTO ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET 13 artikla Alueperiaate 1. Edellä II osastossa vahvistettujen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä asianomaisessa sopimuspuolessa. 2. Jos sopimuspuolesta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että
3. Valmistus tai käsittely, joka suoritetaan kyseisestä sopimuspuolesta viedyille ja sinne myöhemmin jälleentuoduille aineksille viejäsopimuspuolen ulkopuolella, ei vaikuta alkuperäaseman saamiseen II osastossa määrätyillä edellytyksillä, jos
4. Tämän artiklan 3 kohtaa sovellettaessa II osastossa määrättyjä edellytyksiä alkuperäaseman saamiselle ei sovelleta viejäsopimuspuolen ulkopuolella suoritettuun valmistukseen tai käsittelyyn. Kuitenkin kun valmiin tuotteen alkuperäaseman määrittämiseksi sovelletaan liitteen II luettelossa olevaa sääntöä, jossa vahvistetaan kaikkien tuotteeseen sisältyvien ei-alkuperäainesten enimmäisarvo, viejäsopimuspuolen alueella sisällytettyjen ei-alkuperäainesten kokonaisarvon ja tämän artiklan mukaisesti kyseisen sopimuspuolen ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen summa ei saa ylittää mainittua prosenttimäärää. 5. Sovellettaessa tämän artiklan 3 ja 4 kohtaa ilmaisu ’yhteensä saavutettu arvonlisäys’ tarkoittaa kaikkia viejäsopimuspuolen ulkopuolella syntyneitä kustannuksia, mukaan lukien siellä sisällytettyjen ainesten arvo. 6. Tämän artiklan 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka eivät täytä liitteen II luettelossa vahvistettuja edellytyksiä tai joita voidaan pitää riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä vain soveltamalla 4 artiklassa määrättyä yleistä poikkeamaa. 7. Viejäsopimuspuolen ulkopuolella suoritettavan, tämän artiklan mukaisen valmistuksen tai käsittelyn on tapahduttava ulkoisessa jalostusmenettelyssä tai sen kaltaisessa järjestelyssä. 14 artikla Muuttumattomuus 1. Asiaankuuluvassa sopimuksessa määrättyä etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tuotteisiin, jotka täyttävät tämän yleissopimuksen vaatimukset ja jotka on ilmoitettu tuotaviksi sopimuspuoleen, edellyttäen että kyseiset tuotteet ovat samat kuin viejäsopimuspuolesta viedyt tuotteet. Niitä ei saa olla muutettu tai muunnettu millään tavalla eikä niille saa olla tehty muita toimia kuin toimet, joilla säilytetään niiden hyvä kunto tai joissa niihin lisätään tai kiinnitetään merkkejä, etikettejä, sinettejä tai asiakirjoja tuojasopimuspuolen erityisten kotimaisten vaatimusten täyttämisen varmistamiseksi ja jotka suoritetaan tullivalvonnassa passitus- tai jakomaassa (-maissa) ennen niiden ilmoittamista kulutukseen luovutettaviksi. 2. Tuotteet tai lähetykset voidaan varastoida, jos ne pysyvät tullivalvonnassa kolmannessa passitusmaassa (kolmansissa passitusmaissa). 3. Lähetykset voidaan jakaa osalähetyksiin, jos ne pysyvät tullivalvonnassa kolmannessa jakomaassa (kolmansissa jakomaissa), sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän lisäyksen V osaston soveltamista. 4. Epäselvissä tapauksissa tuojasopimuspuoli voi pyytää tuojaa tai tuojan edustajaa antamaan milloin tahansa kaikki asianmukaiset asiakirjat tämän artiklan noudattamisen todistamiseksi, ja tämä voidaan antaa millä tahansa asiakirjanäytöllä ja erityisesti esittämällä
15 artikla Näyttelyt 1. Muussa kuin sellaisessa maassa, jonka kanssa 7 ja 8 artiklan mukaista kumulaatiota voidaan soveltaa, pidettävään näyttelyyn lähetetyt alkuperätuotteet, jotka myydään näyttelyn jälkeen sopimuspuoleen tuotaviksi, myönnetään tuonnissa asiaankuuluvan sopimuksen mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että
2. Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava tämän lisäyksen V osaston mukaisesti, ja annettava tavanomaisella tavalla tuojasopimuspuolen tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia lisäasiakirjanäyttöä olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä. 3. Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa. IV OSASTO TULLINPALAUTUS TAI TULLEISTA VAPAUTTAMINEN 16 artikla Tullinpalautus tai tulleista vapauttaminen 1. Jonkin sopimuspuolen ei-alkuperäaineksille, joita on käytetty 50–63 ryhmän tuotteiden valmistuksessa ja joille on annettu tai joista on laadittu alkuperäselvitys tämän lisäyksen V osaston mukaisesti, ei myönnetä viejäsopimuspuolessa minkäänlaista tullinpalautusta tai vapautusta tulleista. 2. Kun tullien tai vaikutukseltaan vastaavien maksujen osittaista tai täydellistä palauttamista, peruuttamista tai niistä vapauttamista sovelletaan nimenomaisesti tai tosiasiallisesti, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa sovelletaan kaikkeen tällaiseen palauttamiseen, peruuttamiseen tai vapauttamiseen liittyviä järjestelyjä, joita sovelletaan viejäsopimuspuolessa valmistuksessa käytettäviin aineksiin, kun näistä aineksista valmistetut tuotteet viedään, mutta ei silloin, kun ne on tarkoitettu kotimaiseen käyttöön siellä. 3. Alkuperäselvityksessä tarkoitettujen tuotteiden viejän on oltava valmis milloin tahansa tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan, ettei asianomaisten tuotteiden valmistuksessa käytetyistä ei-alkuperäaineksista ole saatu tullinpalautusta ja että kaikki tällaisiin aineksiin sovellettavat tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut on tosiasiallisesti maksettu. 4. Tämän artiklan 1 kohdan kielto ei koske sopimuspuolten välistä kauppaa sellaisilla tuotteilla, jotka ovat saaneet alkuperäaseman 7 artiklan 4 tai 5 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa alkuperäkumulaatiota soveltamalla. 5. Tämän artiklan 1 kohdan kielto ei koske kauppaa, jota Sveitsi (mukaan lukien Liechtenstein), Islanti, Norja, Turkki tai Euroopan unioni käy kahdenvälisesti muiden Barcelonan prosessin osallistujien kuin Turkin ja Israelin kanssa, jos tuotteita pidetään viejä- tai tuojasopimuspuolen alkuperätuotteina ilman, että kumulaatiota sovellettaisiin minkään muun sopimuspuolen alkuperäainesten kanssa. 6. Tämän artiklan 1 kohdan kieltoa ei sovelleta sellaisten sopimuspuolten väliseen kahdenväliseen kauppaan, jotka ovat vapaakauppa-alueen Välimeren arabimaiden välille perustavan sopimuksen (Agadirin sopimus) jäsenmaita, jos tuotteita pidetään jonkin kyseisen maan alkuperätuotteina ilman, että kumulaatiota sovellettaisiin minkään muun sopimuspuolen alkuperäainesten kanssa. V OSASTO ALKUPERÄSELVITYS 17 artikla Yleiset vaatimukset 1. Sopimuspuolen alkuperätuotteet saavat toiseen sopimuspuoleen tuotaessa asiaankuuluvien sopimusten mukaiset etuudet, jos niistä esitetään jokin seuraavista alkuperäselvityksistä:
2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, tämän yleissopimuksen mukaiset alkuperätuotteet saavat 27 artiklassa eritellyissä tapauksissa asiaankuuluvien sopimusten mukaiset etuudet ilman tarvetta esittää mitään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista alkuperäselvityksistä. 3. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista, vähintään kaksi sopimuspuolta voivat sopia keskenään, että kyseisten sopimuspuolten välisessä etuuskohtelukaupassa tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa luetellut alkuperäselvitykset korvataan sähköiseen tietokantaan kyseisten sopimuspuolten sisäisen lainsäädännön mukaisesti rekisteröityjen viejien laatimilla alkuperävakuutuksilla. 4. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa vähintään kaksi sopimuspuolta voivat sopia keskenään sellaisen järjestelmän perustamisesta, jossa tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa luetellut alkuperäselvitykset voidaan antaa sähköisesti ja/tai toimittaa sähköisesti. 18 artikla Alkuperäilmoituksen laatimisedellytykset 1. Edellä olevan 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun alkuperäilmoituksen voi laatia
2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää sopimuspuolen alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän yleissopimuksen muut vaatimukset. 3. Alkuperäilmoituksen laativan viejän on oltava valmis toimittamaan milloin tahansa viejäsopimuspuolen tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan asianomaisten tuotteiden alkuperäasema ja tämän yleissopimuksen muiden vaatimusten täyttyminen. 4. Viejä laatii alkuperäilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan tämän lisäyksen liitteessä III olevan tekstin mukaisen ilmoituksen käyttäen jotakin mainitussa liitteessä olevista erikielisistä toisinnoista ja viejämaan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 5. Alkuperäilmoituksissa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 19 artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejäsopimuspuolen tulliviranomaisille kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän ottaa täyden vastuun jokaisesta alkuperäilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa niin kuin hän olisi itse käsin allekirjoittanut sen. 6. Viejä voi laatia alkuperäilmoituksen, kun siinä tarkoitetut tuotteet viedään tai viennin jälkeen, jäljempänä ’jälkikäteen laadittu alkuperäilmoitus’, jos se esitetään tuojamaassa kahden vuoden kuluessa siitä, kun siinä tarkoitetut tuotteet on tuotu. Jos lähetys jaetaan osiin 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja edellyttäen, että samaa kahden vuoden määräaikaa noudatetaan, tuotteiden viejäsopimuspuolen valtuutetun viejän on annettava jälkikäteen laadittu alkuperäilmoitus. 19 artikla Valtuutettu viejä 1. Jollei kansallisista vaatimuksista muuta johdu, viejäsopimuspuolen tulliviranomaiset voivat valtuuttaa kyseiseen sopimuspuoleen sijoittautuneen viejän, jäljempänä ’valtuutettu viejä’, laatimaan alkuperäilmoituksia asianomaisten tuotteiden arvosta riippumatta. 2. Tällaista valtuutusta hakevan viejän on annettava kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden tässä yleissopimuksessa asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. 3. Tulliviranomaiset antavat valtuutetulle viejälle tullin lupanumeron, joka merkitään alkuperäilmoitukseen. 4. Tulliviranomaisten on tarkastettava valtuutuksen asianmukainen käyttö. Ne voivat peruuttaa valtuutuksen, jos valtuutettu viejä käyttää sitä väärin ja jos valtuutettu viejä ei enää anna tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja takeita. 20 artikla EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely 1. Viejäsopimuspuolen tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta. 2. Tätä varten viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää sekä EUR.1-tavaratodistuksen että hakemuslomakkeen, joiden mallit ovat tämän lisäyksen liitteessä IV. Kyseiset lomakkeet täytetään jollakin niistä kielistä, joilla yleissopimus on laadittu, ja viejämaan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti. Jos lomakkeet täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla. 3. EUR.1-tavaratodistuksen antamista hakevan viejän on oltava valmis toimittamaan milloin tahansa EUR.1-tavaratodistuksen antavan viejäsopimuspuolen tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan asianomaisten tuotteiden alkuperäasema sekä tässä yleissopimuksessa asetettujen muiden vaatimusten täyttyminen. 4. Viejäsopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset antavat alkuperätodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän yleissopimuksen muut vaatimukset. 5. EUR.1-tavaratodistuksia antavien tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet tuotteiden alkuperäaseman ja tämän yleissopimuksen muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia. Ne myös varmistavat, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tavaran kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. 6. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä merkitään EUR.1-tavaratodistuksen 11 kohtaan. 7. Tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut. 21 artikla Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset 1. Sen estämättä, mitä 20 artiklan 7 kohdassa määrätään, EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos:
2. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa viejän on ilmoitettava hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen. 3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen kahden vuoden kuluessa vientipäivästä ja vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia. 4. Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on merkittävä seuraava englanninkielinen maininta: ”ISSUED RETROSPECTIVELY”. 5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu maininta tehdään EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan. 22 artikla EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen 1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella. 2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti annettuun kaksoiskappaleeseen on merkittävä seuraava englanninkielinen maininta: ”DUPLICATE”. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu maininta merkitään EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen 7 kohtaan. 4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antopäivämäärä, on voimassa kyseisestä päivästä alkaen. 23 artikla Alkuperäselvityksen voimassaolo 1. Alkuperäselvitys on voimassa kymmenen kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu tai laadittu viejäsopimuspuolessa, ja se on toimitettava mainitun ajan kuluessa tuojasopimuspuolen tulliviranomaisille. 2. Alkuperäselvitykset, jotka toimitetaan tuojasopimuspuolen tulliviranomaisille 1 kohdassa tarkoitetun voimassaoloajan päätyttyä, voidaan hyväksyä tullietuuksien myöntämiseksi, jos kyseiset asiakirjat ovat jääneet toimittamatta ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. 3. Muissa myöhästymistapauksissa tuojasopimuspuolen tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperäselvitykset, jos tuotteet on esitetty tullille ennen mainitun määräajan päättymistä. 24 artikla Vapaa-alueet 1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarpeelliset toimet varmistaakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joista on annettu alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevalla vapaa-alueella, ei vaihdeta toisiin tuotteisiin eikä niille tehdä muita toimintoja kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toiminnot. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun sopimuspuolen alkuperätuotteita, joista on annettu alkuperäselvitys, tuodaan vapaa-alueelle ja niille suoritetaan valmistus tai käsittely, uusi alkuperäselvitys voidaan antaa tai laatia, jos kyseinen valmistus tai käsittely on tämän yleissopimuksen mukainen. 25 artikla Tuontiin liittyvät vaatimukset Alkuperäselvitykset on esitettävä tuojasopimuspuolen tulliviranomaisille kyseisessä sopimuspuolessa sovellettavia menettelyjä noudattaen. 26 artikla Tuonti osalähetyksinä Jos XVI tai XVII jaksoon taikka nimikkeeseen 7308 tai 9406 kuuluvat, harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdassa tarkoitetut osiin puretut tai kokoamattomat tuotteet tuodaan osalähetyksinä tuojan pyynnöstä ja tuojasopimuspuolen tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille toimitetaan tällaisista tuotteista yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa. 27 artikla Poikkeukset alkuperäselvityksen antamisesta 1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda alkuperätuotteina ilman alkuperäselvityksen toimittamista, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tässä yleissopimuksessa asetetut vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta. 2. Tuontia ei pidetä kaupallisena tuontina, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
3. Kyseisten tuotteiden yhteisarvo ei saa olla yli 500 euroa pikkulähetysten osalta eikä yli 1 200 euroa matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta. 28 artikla Poikkeavuudet ja muotovirheet 1. Pienet poikkeavuudet alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että kyseinen asiakirja vastaa toimitettuja tuotteita. 2. Alkuperäselvityksessä olevat lyöntivirheiden kaltaiset selvät muotovirheet eivät saa johtaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen hylkäämiseen, elleivät kyseiset virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisten asiakirjojen merkintöjen oikeellisuutta. 29 artikla Tavarantoimittajan ilmoitukset 1. Kun sopimuspuolessa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty 7 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti jostakin sopimuspuolesta tulevia tavaroita, joille on suoritettu kyseisessä sopimuspuolessa valmistus tai käsittely mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisille tavaroille tämän artiklan mukaisesti annettu tavarantoimittajan ilmoitus on otettava huomioon. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on asianomaisille tavaroille sopimuspuolessa suoritettua valmistusta tai käsittelyä koskeva näyttö määritettäessä, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää viejäsopimuspuolen alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne tässä lisäyksessä asetetut muut vaatimukset. 3. Jäljempänä 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta tavarantoimittajan on laadittava erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä VI määrätyssä muodossa kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan liitettävälle paperiarkille, jossa asianomaiset tavarat kuvataan riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joille jossakin sopimuspuolessa suoritettavan valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän jonkin aikaa muuttumattomana, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään kahden vuoden ajan päivästä, jona se on laadittu. Sen sopimuspuolen tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, vahvistavat pidempää voimassaoloaikaa koskevat edellytykset. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä VII määrätyssä muodossa ja kuvattava asianomaiset tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota kyseinen ilmoitus koskee, tai ensimmäisen tavaralähetyksen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tavarantoimittajan ilmoitukset on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän yleissopimuksen kielellä ilmoituksen laativan sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Ilmoituksen laativan tavarantoimittajan on oltava valmis toimittamaan milloin tahansa ilmoituksen laatineen sopimuspuolen tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joilla todistetaan kyseisessä ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 30 artikla Euroina ilmaistavat määrät 1. Edellä olevien 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 27 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tapauksissa, joissa tuotteet laskutetaan muuna valuuttana kuin euroina, kukin asianomainen maa vahvistaa vuosittain euroina ilmaistavia määriä vastaavat määrät sopimuspuolten kansallisena valuuttana. 2. Lähetykseen sovelletaan 18 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tai 27 artiklan 3 kohtaa sen valuutan perusteella, jona kauppalasku on laadittu, asianomaisen maan vahvistaman määrän mukaisesti. 3. Kansallisena valuuttana käytettävät määrät ovat euroina ilmaistujen määrien vasta-arvot kyseisenä valuuttana lokakuun ensimmäisen arkipäivän euron kurssin mukaisesti. Nämä määrät on annettava tiedoksi Euroopan komissiolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta, ja niitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta. Euroopan komissio ilmoittaa asiaankuuluvat määrät kaikille asianomaisille maille. 4. Maa voi pyöristää ylöspäin tai alaspäin määrän, joka saadaan muunnettaessa euroina ilmaistava määrä sen kansalliseksi valuutaksi. Pyöristyksen tuloksena saatu määrä voi poiketa muuntamisen tuloksena saadusta määrästä enintään viisi prosenttia. Maa voi pitää euroina ilmaistavan määrän kansallisena valuuttana ilmaistavan vasta-arvon muuttumattomana, jos kyseisen määrän muuntaminen 3 kohdassa määrättynä vuotuisen tarkistuksen ajankohtana ennen mahdollista pyöristystä korottaisi kansallisena valuuttana ilmaistavaa vasta-arvoa alle 15 prosenttia. Kansallisena valuuttana ilmaistava vasta-arvo voidaan pitää samana, jos kyseinen vasta-arvo alenisi muuntamisen tuloksena. 5. Sekakomitea tarkastelee euroina ilmaistavia määriä minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä. Kyseistä uudelleentarkastelua tehdessään sekakomitea harkitsee, onko toivottavaa säilyttää asianomaisten arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää muuttaa euroina ilmaistavia määriä. VI OSASTO YHTEISTYÖN JA ASIAKIRJANÄYTÖN PERIAATTEET 31 artikla Asiakirjanäyttö, alkuperäselvitysten ja todistusasiakirjojen säilyttäminen 1. Viejän, joka on laatinut alkuperäilmoituksen tai hakenut EUR.1-tavaratodistusta, on säilytettävä kyseisten alkuperäselvitysten ja kaikkien tuotteen alkuperäasemaa koskevien todistusasiakirjojen paperituloste tai sähköinen versio vähintään kolmen vuoden ajan alkuperäilmoituksen antamis- tai laatimispäivästä. 2. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan ilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennös ja kaikkien kauppalaskujen, lähetysluettelojen tai muiden kaupallisten asiakirjojen, joiden liitteenä kyseinen ilmoitus on, jäljennökset sekä 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennös sekä kaikkien siinä mainittuja asianomaiselle asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden tai muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Kyseinen ajanjakso alkaa kulumaan tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivänä. 3. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ”alkuperäasemaa koskevia todistusasiakirjoja” ovat seuraavat:
4. EUR.1-tavaratodistuksia antavien viejäsopimuspuolen tulliviranomaisten on säilytettävä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolme vuotta. 5. Tuojasopimuspuolen tulliviranomaisten on säilytettävä niille toimitetut alkuperäilmoitukset ja EUR.1-tavaratodistukset vähintään kolme vuotta. 6. Tavarantoimittajan ilmoituksia, joilla todistetaan käytetyille aineksille jossakin sopimuspuolessa suoritettu valmistus tai käsittely ja jotka on laadittu kyseisessä sopimuspuolessa, on kohdeltava 18 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 3 kohdassa ja 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää kyseisen sopimuspuolen alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut tässä lisäyksessä asetetut vaatimukset. 32 artikla Riitojen ratkaiseminen Jos 34 ja 35 artiklassa määrätyistä tarkastusmenettelyistä syntyy riita, jota tarkastusta pyytävät tulliviranomaiset ja kyseisen tarkastuksen tekemisestä vastaavat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, asia saatetaan asiaankuuluvalla sopimuksella perustetun kahdenvälisen elimen ratkaistavaksi. Jos tämän yleissopimuksen tulkinnasta syntyy riita, joka ei liity 34 ja 35 artiklassa määrättyihin tarkastusmenettelyihin, asia saatetaan sekakomitean ratkaistavaksi. Tuojan ja tuojasopimuspuolen tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti. VII OSASTO HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ 33 artikla Ilmoitukset ja yhteistyö 1. Sopimuspuolten tulliviranomaisten on annettava toisilleen tullitoimipaikkojensa EUR.1-tavaratodistusten antamisessa käyttämien leimasinten leimanäytteet ja valtuutetuille viejille myönnettyjen lupanumeroiden mallit sekä niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka vastaavat kyseisten todistusten ja alkuperäilmoitusten tarkastamisesta. 2. Sen varmistamiseksi, että tätä yleissopimusta sovelletaan asianmukaisesti, sopimuspuolet avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten, tavarantoimittajan ilmoitusten sekä kyseisissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta. 34 artikla Alkuperäselvitysten tarkastaminen 1. Alkuperäselvityksen jälkitarkastus tehdään pistokokein tai aina kun tuojasopimuspuolen tulliviranomaisilla on perusteltua aihetta epäillä tällaisten asiakirjojen aitoutta, asianomaisten tuotteiden alkuperäasemaa tai tässä yleissopimuksessa asetettujen muiden vaatimusten täyttymistä. 2. Kun tuojasopimuspuolen tulliviranomaiset esittävät jälkitarkastuspyynnön, ne palauttavat viejäsopimuspuolen tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen ja kauppalaskun, jos se on annettu, sekä alkuperäilmoituksen tai kyseisten asiakirjojen jäljennökset ja esittävät tarvittaessa syyt jälkitarkastuspyyntöön. Tarkastuspyynnön tueksi annetaan kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella alkuperäselvityksessä olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Viejäsopimuspuolen tulliviranomaiset tekevät tarkastuksen. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Jos tuojasopimuspuolen tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä asianomaisille tuotteille tarkastuksen tulosten saamiseen asti, niiden on tarjottava tuojalle mahdollisuutta tuotteiden luovutukseen, jos tarpeellisiksi katsotut varotoimenpiteet toteutetaan. 5. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Kyseisistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko asianomaisia tuotteita pitää jonkin sopimuspuolen alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne muut tämän yleissopimuksen vaatimukset. 6. Jos perustellun epäilyn tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tuotteiden tosiasiallinen alkuperä, tarkastusta pyytäneet tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa. 35 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan tehdä pistokokein tai aina, kun sen sopimuspuolen tulliviranomaisilla, jossa tällaiset ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistuksen antamiseksi tai alkuperäilmoituksen laatimiseksi, on perusteltu syy epäillä kyseisen asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun sopimuspuolen tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen maan tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Ne toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen tekevät sen sopimuspuolen tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus on laadittu. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Kyseisistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisten on voitava määritellä, voidaanko tällainen ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa ja missä määrin tämä voidaan tehdä. 36 artikla Seuraamukset Kumpikin sopimuspuoli määrää, että jos sen kansallisessa lainsäädännössä rikotaan tätä yleissopimusta, tämä johtaa rikosoikeudellisiin, siviilioikeudellisiin tai hallinnollisiin seuraamuksiin. VIII OSASTO LISÄYKSEN I SOVELTAMINEN 37 artikla Euroopan talousalue Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 4 tarkoitettuja Euroopan talousalueen (ETA) alkuperätavaroita pidetään Euroopan unionin, Islannin, Liechtensteinin tai Norjan, jäljempänä ’ETA-osapuolet’, alkuperätuotteina, kun ne viedään Euroopan unionista, Islannista, Liechtensteinista tai Norjasta johonkin muuhun sopimuspuoleen kuin ETA-osapuoleen, edellyttäen että tuojasopimuspuolen ja ETA-osapuolten välillä sovelletaan vapaakauppasopimuksia. 38 artikla Liechtenstein Liechtensteinista peräisin olevaa tuotetta pidetään Sveitsin ja Liechtensteinin välisen tulliliiton vuoksi Sveitsin alkuperätuotteena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. 39 artikla San Marinon tasavalta Euroopan unionin ja San Marinon tasavallan välisen tulliliiton vuoksi San Marinon tasavallan alkuperätuotetta pidetään Euroopan unionin alkuperätuotteena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. 40 artikla Andorran ruhtinaskunta Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välisen tulliliiton vuoksi 25–97 ryhmään kuuluvaa Andorran ruhtinaskunnan alkuperätuotetta pidetään Euroopan unionin alkuperätuotteena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. 41 artikla Ceuta ja Melilla 1. Tässä yleissopimuksessa ilmaisu ”Euroopan unioni” ei sisällä Ceutaa ja Melillaa. 2. Ceutaan ja Melillaan tuotaviin muun sopimuspuolen kuin Euroopan unionin alkuperätuotteisiin sovelletaan kaikilta osin samaa tullikohtelua, jota sovelletaan Euroopan unionin tullialueen alkuperätuotteisiin Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisehdoista ja perustamissopimusten mukautuksista tehdyn asiakirjan (2) pöytäkirjan n:o 2 mukaisesti. Kun muut sopimuspuolet kuin Euroopan unioni tuovat asiaankuuluvan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita, ne myöntävät niille saman tullikohtelun kuin Euroopan unionista tuotaville Euroopan unionin alkuperätuotteille. 3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovellettaessa tätä yleissopimusta sovelletaan Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin soveltuvin osin ja liitteessä V määrättyjä erityisedellytyksiä noudattaen. ”LIITE I ALKUHUOMAUTUKSET LIITTEEN II LUETTELOON Huomautus 1 – Yleistä Luettelossa asetetaan edellytykset, jotka kaikkien tuotteiden on täytettävä, jotta niitä voitaisiin pitää lisäyksessä I olevan II osaston 4 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä. Tuotteesta riippuen sääntöjä on neljä erilaista
Huomautus 2 – Luettelon rakenne
Huomautus 3 – Esimerkkejä sääntöjen soveltamisesta
Huomautus 4 – Tiettyjä maataloustuotteita koskevat yleiset säännökset
Huomautus 5 – Tiettyjä tekstiilituotteita koskeva terminologia
Huomautus 6 – Tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuihin tuotteisiin sovellettavat poikkeamat
Huomautus 7 – Tiettyihin tekstiilituotteisiin sovellettavat muut poikkeamat
Huomautus 8 – Tiettyjen käsittelyjen määritelmä ja tietyille 27 ryhmän tuotteille tehdyt yksinkertaiset toiminnot
Huomautus 9 – Tiettyjen käsittelyjen määritelmä ja tietyille tuotteille tehdyt yksinkertaiset toiminnot Huomautus 9.1: Sopimuspuolessa soluviljelmiä käyttämällä saatuja 30 ryhmän tuotteita pidetään kyseisen sopimuspuolen alkuperätuotteina. Ilmaisulla ’soluviljely’ tarkoitetaan ihmisen, eläimen ja kasvin solujen viljelyä valvotuissa olosuhteissa (lämpötila, kasvualusta, kaasuseos, pH jne. on määritelty) elävän organismin ulkopuolella. Huomautus 9.2: Käymällä sopimuspuolessa saatuja 29 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 2905 43–2905 44), 30, 32 ja 33 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3302 10 ja 3301), 34 ja 35 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3501, 3502 11–3502 19, 3502 20 ja 3505), 36, 37 ja 38 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3809 10, 3823, 3824 60 ja 3826) sekä 39 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3916–3926) tuotteita pidetään kyseisen sopimuspuolen alkuperätuotteina. Ilmaisulla ’käyminen’ tarkoitetaan bioteknistä prosessia, jossa käytetään ihmisten, eläinten tai kasvien soluja taikka bakteereita, hiivoja, sieniä tai entsyymejä 29–39 ryhmän tuotteiden tuottamiseksi. Huomautus 9.3: Seuraavia jalostustoimia pidetään 4 artiklan mukaisesti riittävinä 28 ja 29 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 2905 43–2905 44), 30, 32 ja 33 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3302 10 ja 3301), 34 ja 35 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3501, 3502 11–3502 19, 3502 20 ja 3505), 36, 37 ja 38 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3809 10, 3823, 3824 60 ja 3826) sekä 39 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3916–3926) tuotteille:
”LIITE II LUETTELO EI-ALKUPERÄAINEKSIIN SOVELLETTAVASTA VALMISTUKSESTA TAI KÄSITTELYSTÄ, JOKA ON TEHTÄVÄ, JOTTA VALMISTETTU TUOTE VOI SAADA ALKUPERÄASEMAN
”LIITE III ALKUPERÄILMOITUKSEN TEKSTI Alkuperäilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. Albaniankielinen toisinto Eksportuesi i produkteve të mbuluara nga ky dokument (autorizim doganor Nr. …. (6)) deklaron që përveç rasteve kur tregohet qartësisht ndryshe, këto produkte janë me origjine preferenciale …. (7) Arabiankielinen toisinto Bosniankielinen toisinto Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlaštenje br. … (6)) izjavljuje da su, osim ako je to drugačije izričito navedeno, ovi proizvodi … (7) preferencijalnog porijekla. Bulgariankielinen toisinto Износителят на продуктите, обхванати от този документ (митническо разрешение № …. (6)) декларира, че освен където ясно е отбелязано друго, тези продукти са с … преференциален произход (7). Kroaatinkielinen toisinto Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlaštenje br. … (6)) izjavljuje da su, osim ako je drukčije izričito navedeno, ovi proizvodi … (7) preferencijalnog podrijetla. Tšekinkielinen toisinto Vývozce výrobků uvedených v tomto dokumentu (číslo povolení … (6)) prohlašuje, že kromě zřetelně označených mají tyto výrobky preferenční původ v … (7) Tanskankielinen toisinto Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument, (toldmyndighedernes tilladelse nr. … (6)), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i … (7) Hollanninkielinen toisinto De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. … (6)), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële … oorsprong zijn (7). Englanninkielinen toisinto The exporter of the products covered by this document (customs authorization No … (6)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of … (7) preferential origin. Vironkielinen toisinto Käesoleva dokumendiga hõlmatud toodete eksportija (tolli kinnitus nr. … (6)) deklareerib, et need tooted on … (7) sooduspäritoluga, välja arvatud juhul, kui on selgelt näidatud teisiti. Fäärinkielinen toisinto Ùtflytarin av vørunum, sum hetta skjal fevnir um (tollvaldsins loyvi nr. … (6)) váttar, at um ikki nakað annað er tilskilað, eru hesar vørur upprunavørur … (7). Suomenkielinen toisinto Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o … (6)) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja … alkuperätuotteita (7) Ranskankielinen toisinto L’exportateur des produits couverts par le présent document (autorisation douanière no … (6)) déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l’origine préférentielle … (7) Saksankielinen toisinto Der Ausführer (ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. … (6)) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese Waren, soweit nicht anderes angegeben, präferenzbegünstigte … (7) Ursprungswaren sind. Georgiankielinen toisinto Kreikankielinen toisinto Ο εξαγωγέας των προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο (άδεια τελωνείου υπ’ αριθ. … (6)) δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι προτιμησιακής καταγωγής … (7) Hepreankielinen toisinto Unkarinkielinen toisinto A jelen okmányban szereplő áruk exportőre (vámfelhatalmazási szám: … (6)) kijelentem, hogy eltérő egyértelmű jelzés hiányában az áruk kedvezményes … (7) származásúak. Islanninkielinen toisinto Útflytjandi framleiðsluvara sem skjal þetta tekur til (leyfi tollyfirvalda nr … (6)), lýsir því yfir að vörurnar séu, ef annars er ekki greinilega getið, af … fríðindauppruna (7). Italiankielinen toisinto L’esportatore delle merci contemplate nel presente documento (autorizzazione doganale n. … (6)) dichiara che, salvo indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale … (7) Latviankielinen toisinto Eksportētājs produktiem, kuri ietverti šajā dokumentā (muitas pilnvara Nr. … (6)), deklarē, ka, izņemot tur, kur ir citādi skaidri noteikts, šiem produktiem ir priekšrocību izcelsme no … (7) Liettuankielinen toisinto Šiame dokumente nurodytų produktų eksportuotojas (muitinės leidimo Nr. … (6)) deklaruoja, kad, jeigu aiškiai nenurodyta kitaip, šie produktai turi … (7) lengvatinės kilmės statusą. Maltankielinen toisinto L-esportatur tal-prodotti koperti b’dan id-dokument (awtorizzazzjoni tad-dwana nru. … (6)) jiddikjara li, ħlief fejn indikat b’mod ċar li mhux hekk, dawn il-prodotti huma ta’ oriġini preferenzjali … (7). Montenegronkielinen toisinto Извозник производа обухваћених овом исправом (царинско овлашћење бр. … (6)) изјављује да су, осим ако је тo другачије изричито наведено, ови производи … (7) преференцијалног поријекла. Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlašćenje br … (6)) izjavljuje da su, osim ako je to drugačije izričito navedeno, ovi proizvodi … (7) preferencijalnog porijekla. Norjankielinen toisinto Eksportøren av produktene omfattet av dette dokument (tollmyndighetenes autorisasjons nr … (6)) erklærer at disse produktene, unntatt hvor annet er tydelig angitt, har … preferanseopprinnelse (7). Puolankielinen toisinto Eksporter produktów objętych tym dokumentem (upoważnienie władz celnych nr … (6)) deklaruje, że z wyjątkiem gdzie jest to wyraźnie określone, produkty te mają … (7) preferencyjne pochodzenie. Portugalinkielinen toisinto O abaixo assinado, exportador dos produtos cobertos pelo presente documento (autorização aduaneira no. … (6)), declara que, salvo expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial … (7). Romaniankielinen toisinto Exportatorul produselor ce fac obiectul acestui document (autorizația vamală nr. … (6)) declară că, exceptând cazul în care în mod expres este indicat altfel, aceste produse sunt de origine preferențială … (7). Serbiankielinen toisinto Извозник производа обухваћених овом исправом (царинско овлашћење бр. … (6)) изјављује да су, осим ако је тo другачије изричито наведено, ови производи … (7) преференцијалног порекла. Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlašćenje br … (6)) izjavljuje da su, osim ako je to drugačije izričito navedeno, ovi proizvodi … (7) preferencijalnog porekla. Slovakinkielinen toisinto Vývozca výrobkov uvedených v tomto dokumente (číslo povolenia … (6)) vyhlasuje, že okrem zreteľne označených, majú tieto výrobky preferenčný pôvod v … (7). Sloveeninkielinen toisinto Izvoznik blaga, zajetega s tem dokumentom (pooblastilo carinskih organov št … (6)), izjavlja, da, razen če ni drugače jasno navedeno, ima to blago preferencialno … (7) poreklo. Espanjankielinen toisinto El exportador de los productos incluidos en el presente documento (autorización aduanera no … (6)) declara que, salvo indicación en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial … (7). Ruotsinkielinen toisinto Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. … (6)) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande … ursprung (7). Turkinkielinen toisinto İșbu belge (gümrük onay No: … (6)) kapsamındaki maddelerin ihracatçısı aksi açıkça belirtilmedikçe, bu maddelerin … tercihli menșeli (7) maddeler olduğunu beyan eder. Ukrainankielinen toisinto Експортер продукцiї, на яку поширюється цей документ (митний дозвiл № … (6)), заявляє, що за винятком випадкiв, де цеявно зазначено, цi товари є товарами преференцiйного походження … (7). Makedoniankielinen toisinto Извозникот на производите што ги покрива овоj документ (царинскo одобрение бр. … (6)) изјавува дека, освен ако тоа не е јасно поинаку назначено, овие производи се со … (7) преференцијално потекло. … (Paikka ja päiväys) (8) … (Viejän allekirjoitus, lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä) (9) ”LIITE IV EUR.1-TAVARATODISTUKSEN JA EUR.1-TAVARATODISTUSHAKEMUKSEN MALLIT PAINO-OHJEET
EUR.1-TAVARATODISTUS 1. Viejä (nimi, täydellinen osoite, maa) EUR.1 N:o A 000.000 Lukekaa kääntöpuolella olevat huomautukset ennen lomakkeen täyttämistä. 2. Todistus, jota käytetään etuuskohteluun oikeutetussa kaupassa … ja … välillä (mainitkaa asianomaiset maat, maaryhmät tai alueet) 3. Vastaanottaja (nimi, täydellinen osoite, maa) (merkintä ei pakollinen) 4. Maa, maaryhmä tai alue, jonka alkuperää tavaroiden katsotaan olevan 5. Määrämaa, -maaryhmä tai -alue 6. Kuljetusta koskevat tiedot (merkintä ei pakollinen) 7. Huomautuksia 8. Järjestysnumero; kollien merkit, numerot, kollien lukumäärä ja laji (1), tavaran kuvaus 9. Bruttopaino (kg) tai muu mitta (l, m³ jne.) 10. Kauppalaskut (merkintä ei pakollinen) 11. TULLIVIRANOMAISEN TODISTUS Ilmoitus vahvistetaan oikeaksi Vientiasiakirja (2) Laji … N:o … Annettu … Tullitoimipaikka… Antamismaa tai -alue… … … Paikka ja päiväys … … … (Allekirjoitus) Leima 12. VIEJÄN ILMOITUS Allekirjoittanut ilmoittaa, että yllä mainitut tavarat täyttävät tämän todistuksen saamiseksi vaadittavat edellytykset. Paikka ja päiväys … … (Allekirjoitus) (1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan kappalemäärä tai tehdään merkintä ”irtotavaraa”. (2) Täytetään vain, mikäli viejämaan tai -alueen määräykset sitä vaativat. 13. TARKASTUSPYYNTÖ, lähetetään osoitteeseen: 14. TARKASTUKSEN TULOS Suoritettu tarkastus on osoittanut, että tämä todistus (1) on mainitun tullitoimipaikan antama ja että siinä olevat tiedot ovat oikeita. ei vastaa vaadittuja aitous-ja oikeellisuusedellytyksiä (katso oheisia huomautuksia). … (Paikka ja päiväys) Leima … (Allekirjoitus) (1) Merkitään rasti asianomaiseen kohtaan. Pyydetään tarkastamaan tämän todistuksen aitous ja oikeellisuus. … (Paikka ja päiväys) Leima … (Allekirjoitus) HUOMAUTUKSIA
EUR.1-TAVARATODISTUSHAKEMUS 1. Viejä (nimi, täydellinen osoite, maa) EUR.1 N:o A 000.000 Lukekaa kääntöpuolella olevat huomautukset ennen lomakkeen täyttämistä. 2. Hakemus todistusta varten, jota käytetään etuuskohteluun oikeutetussa kaupassa … ja … välillä (mainitkaa asianomaiset maat, maaryhmät tai alueet) 3. Vastaanottaja (nimi, täydellinen osoite, maa) (merkintä ei pakollinen) 4. Maa, maaryhmä tai alue, jonka alkuperää tavaroiden katsotaan olevan 5. Määrämaa, -maaryhmä tai -alue 6. Kuljetusta koskevat tiedot (merkintä ei pakollinen) 7. Huomautuksia 8. Järjestysnumero; kollien merkit, numerot, lukumäärä ja laji (1); tavaran kuvaus 9. Bruttopaino (kg) tai muu mitta (l, m³ jne.) 10. Kauppalaskut (merkintä ei pakollinen) (1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan kappalemäärä tai tehdään merkintä ”irtotavaraa”. VIEJÄN ILMOITUS Allekirjoittanut kääntöpuolella mainittujen tavaroiden viejä ILMOITTAA, että nämä tavarat täyttävät oheisen todistuksen saamiseksi vaadittavat edellytykset; MAINITSEE seuraavassa seikat, joiden nojalla nämä tavarat täyttävät mainitut edellytykset: … … … … ESITTÄÄ seuraavat todistusasiakirjat (10): … … … … SITOUTUU esittämään asianomaisten viranomaisten pyynnöstä kaiken sen lisätodistusaineiston, jonka ne mahdollisesti katsovat tarpeelliseksi oheisen todistuksen antamiseksi, sekä tarvittaessa hyväksymään kaikki mainittujen viranomaisten suorittamat, kirjanpitoonsa ja yllä mainittujen tavaroiden valmistusolosuhteisiin kohdistuvat tarkastukset; PYYTÄÄ, että kyseisille tavaroille annettaisiin oheinen todistus. … (Paikka ja päiväys) … (Allekirjoitus) ”LIITE V CEUTAN JA MELILLAN ALKUPERÄTUOTTEITA KOSKEVAT ERITYISEDELLYTYKSET Ainoa artikla 1. Jos tuotteet ovat lisäyksessä I olevan 14 artiklan muuttumattomuussäännön mukaisia, ne katsotaan
2. Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena. 3. Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on merkittävä viejä- tai tuojasopimuspuolen nimi sekä tehtävä merkintä ”Ceuta ja Melilla” EUR.1- tavaratodistusten 2 kohtaan tai alkuperäilmoituksiin. Kun kyseessä ovat Ceutan ja Melillan alkuperätuotteet, on lisäksi tehtävä alkuperäasemaa koskeva merkintä EUR.1-tavaratodistuksen 4 kohtaan tai alkuperäilmoitukseen. 4. Espanjan tulliviranomaisten on vastattava tämän yleissopimuksen soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa. ”LIITE VI TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS Tavarantoimittajan ilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen sopimuspuolissa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, oheisessa asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, ilmoittaa että:
”LIITE VII TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen sopimupuolissa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, oheisessa asiakirjassa mainittujen (15) … säännöllisesti toimitettavien tavarantoimittaja ilmoittaa, että
Tämä ilmoitus on voimassa kyseisten tavaroiden kaikkien seuraavien lähetysten osalta, jotka lähetetään (mistä lähtien) … (mihin asti) … (20) Sitoudun ilmoittamaan … (15) välittömästi, jos tämä ilmoitus ei ole enää voimassa.
”LIITE VIII LUETTELO SOPIMUSPUOLISTA, JOTKA OVAT LAAJENTANEET 7 ARTIKLAN 3 KOHDAN SOVELTAMISEN KOSKEMAAN 50–63 RYHMÄÄN KUULUVIEN TUOTTEIDEN TUONTIA Tätä mahdollisuutta käyttävät sopimuspuolet luetellaan jäljempänä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6) |
Korvataan lisäys II seuraavasti: ”Lisäys II LISÄYKSEN I MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAVAT ERITYISET MÄÄRÄYKSET SISÄLLYSLUETTELO Ainoa artikla
Ainoa artikla Tässä lisäyksessä vahvistetaan ennen 1 päivää tammikuuta 2019 sovitut erityismääräykset, joita sovelletaan tiettyjen sopimuspuolten välillä ja jotka poikkeavat lisäyksessä I vahvistetuista määräyksistä. ”LIITE I EUROOPAN UNIONIN SEKÄ EUROOPAN UNIONIN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIOPROSESSIN OSALLISTUJIEN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Jäljempänä lueteltuihin tuotteisiin ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa määrättyä kumulaatiota, jos
”LIITE II EUROOPAN UNIONIN JA ALGERIAN DEMOKRAATTISEN KANSANTASAVALLAN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperänsä tämän liitteen määräyksiä soveltamalla, ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota. 2 artikla Kumulaatio Euroopan unionissa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Marokossa, Algeriassa tai Tunisiassa suoritettuja valmistus- tai käsittelytoimia pidetään Euroopan unionissa suoritettuina, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Euroopan unionissa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Euroopan unionin alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on valmistettu tai käsitelty Euroopan unionissa lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 3 artikla Kumulaatio Algeriassa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Euroopan unionissa, Marokossa tai Tunisiassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Algeriassa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Algeriassa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Algerian alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on valmistettu tai käsitelty Algeriassa lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 4 artikla Alkuperäselvitykset 1. Euroopan unionin jäsenvaltion tai Algerian tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Algerian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja tuotteet täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 20 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista. 2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Algerian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja tuotteet täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 21 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. 5 artikla Tavarantoimittajan ilmoitus 1. Kun Euroopan unionissa tai Algeriassa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta tai Euroopan unionista tulevia tavaroita, joille on tehty valmistus tai käsittely näissä maissa mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisiä tavaroita koskevat, tämän artiklan mukaisesti annetut tavarantoimittajan ilmoitukset on otettava huomioon. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on todiste kyseisille tavaroille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Euroopan unionissa suoritetusta valmistuksesta tai käsittelystä sen toteamiseksi, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää Euroopan unionin tai Algerian alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 3. Tavarantoimittajan on laadittava, lukuun ottamatta 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä A määrätyssä muodossa paperille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Euroopan unionissa tehtävän valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän muuttumattomana huomattavan ajanjakson ajan, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään vuoden ajan päivämäärästä, jona se on laadittu. Sen maan tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, päättävät pidempää voimassaoloaikaa koskevista edellytyksistä. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä B määrätyssä muodossa ja kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota se koskee, tai sen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän sopimuksen laatimiskielellä sen maan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, jossa se laaditaan, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Tavarantoimittajan, joka laatii ilmoituksen, on oltava valmis esittämään milloin tahansa sen maan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa ilmoitus laaditaan, kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 6 artikla Todistusasiakirjat Tavarantoimittajan ilmoitusta, jolla todistetaan tuotteiden valmistuksessa käytetyille aineksille Euroopan unionissa, Tunisiassa, Marokossa tai Algeriassa tehty valmistus tai käsittely ja joka on laadittu jossakin näistä maista, on käsiteltävä lisäyksessä I olevassa 20 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Algerian alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 7 artikla Tavarantoimittajan ilmoituksen säilyttäminen Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan ilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennös ja kauppalaskun, lähetysluettelon tai muun kaupallisen asiakirjan, jonka liitteenä ilmoitus on, jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennökset ja kaikkien siinä tarkoitettuja asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden ja muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivästä. 8 artikla Hallinnollinen yhteistyö Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, Euroopan unioni ja Algeria avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten ja tavarantoimittajan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta. 9 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun sen maan tulliviranomaisilla, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa, on perusteltua aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun maan tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen maan tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Ne toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen tekevät sen maan tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus on laadittu. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisten on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, kyseinen tavarantoimittajan ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa. 10 artikla Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun. 11 artikla Vapaa-alueet 1. Euroopan unioni ja Algeria toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joihin liittyy alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun Euroopan unionin tai Algerian alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle alkuperäselvityksellä ja niille tehdään siellä valmistus tai käsittely, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-tavaratodistus, jos tehty valmistus tai käsittely on tämän yleissopimuksen määräysten mukaista. ”LIITE III EUROOPAN UNIONIN JA MAROKON KUNINGASKUNNAN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperänsä tämän liitteen määräyksiä soveltamalla, ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota. 2 artikla Kumulaatio Euroopan unionissa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Marokossa, Algeriassa tai Tunisiassa suoritettuja valmistus- tai käsittelytoimia pidetään Euroopan unionissa suoritettuina, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Euroopan unionissa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Euroopan unionin alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on valmistettu tai käsitelty Euroopan unionissa lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 3 artikla Kumulaatio Marokossa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Euroopan unionissa, Algeriassa tai Tunisiassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Marokossa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Marokossa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Marokon alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on valmistettu tai käsitelty Marokossa lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 4 artikla Alkuperäselvitykset 1. Euroopan unionin jäsenvaltion tai Marokon tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Marokon alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 20 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista. 2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Marokon alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 21 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. 5 artikla Tavarantoimittajan ilmoitus 1. Kun Euroopan unionissa tai Marokossa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta tai Euroopan unionista tulevia tavaroita, joille on tehty valmistus tai käsittely näissä maissa mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisiä tavaroita koskevat, tämän artiklan mukaisesti annetut tavarantoimittajan ilmoitukset on otettava huomioon. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on todiste kyseisille tavaroille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Euroopan unionissa suoritetusta valmistuksesta tai käsittelystä sen toteamiseksi, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää Euroopan unionin tai Marokon alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 3. Tavarantoimittajan on laadittava, lukuun ottamatta 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä A määrätyssä muodossa paperille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Euroopan unionissa tehtävän valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän muuttumattomana huomattavan ajanjakson ajan, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään vuoden ajan päivämäärästä, jona se on laadittu. Sen maan tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, päättävät pidempää voimassaoloaikaa koskevista edellytyksistä. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä B määrätyssä muodossa ja kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota se koskee, tai sen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän sopimuksen laatimiskielellä sen maan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, jossa se laaditaan, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Tavarantoimittajan, joka laatii ilmoituksen, on oltava valmis esittämään milloin tahansa sen maan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa ilmoitus laaditaan, kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 6 artikla Todistusasiakirjat Tavarantoimittajan ilmoitusta, jolla todistetaan tuotteiden valmistuksessa käytetyille aineksille Euroopan unionissa, Tunisiassa, Marokossa tai Algeriassa tehty valmistus tai käsittely ja joka on laadittu jossakin näistä maista, on käsiteltävä lisäyksessä I olevassa 20 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Marokon alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 7 artikla Tavarantoimittajan ilmoituksen säilyttäminen Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan ilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennös ja kauppalaskun, lähetysluettelon tai muun kaupallisen asiakirjan, jonka liitteenä ilmoitus on, jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennökset ja kaikkien siinä tarkoitettuja asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden ja muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivästä. 8 artikla Hallinnollinen yhteistyö Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, Euroopan unioni ja Marokko avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten ja tavarantoimittajan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta. 9 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun sen maan tulliviranomaisilla, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa, on perusteltua aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun maan tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen maan tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Ne toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen tekevät sen maan tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus on laadittu. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisten on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, kyseinen tavarantoimittajan ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa. 10 artikla Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun. 11 artikla Vapaa-alueet 1. Euroopan unioni ja Marokko toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joihin liittyy alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimia kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimet. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun Euroopan unionin tai Marokon alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle alkuperäselvityksellä ja niille tehdään siellä valmistus tai käsittely, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-tavaratodistus, jos tehty valmistus tai käsittely on tämän yleissopimuksen määräysten mukaista. ”LIITE IV EUROOPAN UNIONIN JA TUNISIAN TASAVALLAN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperänsä tämän liitteen määräyksiä soveltamalla, ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota. 2 artikla Kumulaatio Euroopan unionissa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Marokossa, Algeriassa tai Tunisiassa suoritettuja valmistus- tai käsittelytoimia pidetään Euroopan unionissa suoritettuina, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Euroopan unionissa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Euroopan unionin alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on valmistettu tai käsitelty Euroopan unionissa lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 3 artikla Kumulaatio Tunisiassa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Euroopan unionissa, Marokossa tai Tunisiassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Tunisiassa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittelyTunisiassa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Tunisian alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on Tunisiassa valmistettu tai käsitelty lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 4 artikla Alkuperäselvitykset 1. Euroopan unionin jäsenvaltion tai Tunisian tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Tunisian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 20 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista. 2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Tunisian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 21 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. 5 artikla Tavarantoimittajan ilmoitus 1. Kun Euroopan unionissa tai Tunisiassa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta tai Euroopan unionista tulevia tavaroita, joille on tehty valmistus tai käsittely näissä maissa mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, on otettava huomioon kyseisiä tavaroita koskevat, tämän artiklan mukaisesti annetut tavarantoimittajan ilmoitukset. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on todiste kyseisille tavaroille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Euroopan unionissa tehdystä valmistuksesta tai käsittelystä sen toteamiseksi, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää Euroopan unionin tai Tunisian alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 3. Tavarantoimittajan on laadittava, lukuun ottamatta 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä A määrätyssä muodossa paperille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Euroopan unionissa tehtävän valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän muuttumattomana huomattavan ajanjakson ajan, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään vuoden ajan päivämäärästä, jona se on laadittu. Sen maan tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, päättävät pidempää voimassaoloaikaa koskevista edellytyksistä. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä B määrätyssä muodossa ja kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota se koskee, tai sen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän sopimuksen laatimiskielellä sen maan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, jossa se laaditaan, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Tavarantoimittajan, joka laatii ilmoituksen, on oltava valmis esittämään milloin tahansa sen maan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa ilmoitus laaditaan, kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 6 artikla Todistusasiakirjat Tavarantoimittajan ilmoitusta, jolla todistetaan tuotteiden valmistuksessa käytetyille aineksille Euroopan unionissa, Tunisiassa, Marokossa tai Algeriassa tehty valmistus tai käsittely ja joka on laadittu jossakin näistä maista, on käsiteltävä lisäyksessä I olevassa 20 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää Euroopan unionin tai Tunisian alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 7 artikla Tavarantoimittajan ilmoituksen säilyttäminen Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan ilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennös ja kauppalaskun, lähetysluettelon tai muun kaupallisen asiakirjan, jonka liitteenä ilmoitus on, jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennökset ja kaikkien siinä tarkoitettuja asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden ja muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivästä. 8 artikla Hallinnollinen yhteistyö Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, Euroopan unioni ja Tunisia avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten ja tavarantoimittajan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta. 9 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun sen maan tulliviranomaisilla, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa, on perusteltua aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun maan tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen maan tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Ne toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen tekevät sen maan tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus on laadittu. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisten on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, kyseinen tavarantoimittajan ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa. 10 artikla Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun. 11 artikla Vapaa-alueet 1. Euroopan unioni ja Tunisia toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joihin liittyy alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimia kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimet. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun Euroopan unionin tai Tunisian alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle alkuperäselvityksellä ja niille tehdään siellä valmistus tai käsittely, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-tavaratodistus, jos tehty valmistus tai käsittely on tämän yleissopimuksen määräysten mukaista. ”LIITE V TURKIN TASAVALLAN SEKÄ EUROOPAN UNIONIN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIOPROSESSIN OSALLISTUJIEN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Jäljempänä lueteltuihin tuotteisiin ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa määrättyä kumulaatiota, jos
”LIITE VI TURKIN TASAVALLAN JA MAROKON KUNINGASKUNNAN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperänsä tämän liitteen määräyksiä soveltamalla, ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota. 2 artikla Kumulaatio Turkissa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Marokossa, Algeriassa tai Tunisiassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Turkissa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Turkissa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Turkin alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on Turkissa valmistettu tai käsitelty lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 3 artikla Kumulaatio Marokossa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Turkissa, Algeriassa tai Tunisiassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Marokossa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Marokossa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Marokon alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on valmistettu tai käsitelty Marokossa lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 4 artikla Alkuperäselvitykset 1. Turkin tai Marokon tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Turkin tai Marokon alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 20 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista. 2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Turkin tai Marokon alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 21 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. 5 artikla Tavarantoimittajan ilmoitus 1. Kun Turkissa tai Marokossa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta tai Turkista tulevia tavaroita, joille on tehty valmistus tai käsittely näissä maissa mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisiä tavaroita koskevat, tämän artiklan mukaisesti annetut tavarantoimittajan ilmoitukset on otettava huomioon. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on todiste kyseisille tavaroille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Turkissa tehdystä valmistuksesta tai käsittelystä sen toteamiseksi, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää Turkin tai Marokon alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 3. Tavarantoimittajan on laadittava, lukuun ottamatta 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä C määrätyssä muodossa paperille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joiden osalta Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Turkissa tehtävän valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän muuttumattomana huomattavan ajanjakson ajan, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä’ tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään vuoden ajan päivämäärästä, jona se on laadittu. Sen maan tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, päättävät pidempää voimassaoloaikaa koskevista edellytyksistä. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä D määrätyssä muodossa ja kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota se koskee, tai sen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän sopimuksen laatimiskielellä sen maan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, jossa se laaditaan, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Tavarantoimittajan, joka laatii ilmoituksen, on oltava valmis esittämään milloin tahansa sen maan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa ilmoitus laaditaan, kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 6 artikla Todistusasiakirjat Tavarantoimittajan ilmoitusta, jolla todistetaan tuotteiden valmistuksessa käytetyille aineksille Turkissa, Tunisiassa, Marokossa tai Algeriassa tehty valmistus tai käsittely ja joka on laadittu jossakin näistä maista, on käsiteltävä lisäyksessä I olevassa 20 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää Turkin tai Marokon alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 7 artikla Tavarantoimittajan ilmoituksen säilyttäminen Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan ilmoituksen, on säilytettävä jäljennös ilmoituksesta ja siitä kauppalaskusta, lähetysluettelosta tai muusta kaupallisesta asiakirjasta, jonka liitteenä ilmoitus on, sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennökset ja kaikkien siinä tarkoitettuja asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden ja muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivästä. 8 artikla Hallinnollinen yhteistyö Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, Turkki ja Marokko avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten ja tavarantoimittajan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta. 9 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun sen maan tulliviranomaisilla, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa, on perusteltua aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun maan tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen maan tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Ne toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen tekevät sen maan tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus on laadittu. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisten on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, kyseinen tavarantoimittajan ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa. 10 artikla Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun. 11 artikla Vapaa-alueet 1. Turkki ja Marokko toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joihin liittyy alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimia kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimet. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun Turkin tai Marokon alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle alkuperäselvityksellä ja niille tehdään siellä valmistus tai käsittely, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-tavaratodistus, jos tehty valmistus tai käsittely on tämän yleissopimuksen määräysten mukaista. ”LIITE VII TURKIN TASAVALLAN JA TUNISIAN TASAVALLAN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperänsä tämän liitteen määräyksiä soveltamalla, ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota. 2 artikla Kumulaatio Turkissa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Marokossa, Algeriassa tai Tunisiassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Turkissa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Turkissa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Turkin alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on Turkissa valmistettu tai käsitelty lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 3 artikla Kumulaatio Tunisiassa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Turkissa, Marokossa tai Algeriassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Tunisiassa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Tunisiassa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä maista, niitä pidetään Tunisian alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on Tunisiassa valmistettu tai käsitelty lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 4 artikla Alkuperäselvitykset 1. Turkin tai Tunisian tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Turkin tai Tunisian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 20 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista. 2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää Turkin tai Tunisian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 21 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. 5 artikla Tavarantoimittajan ilmoitus 1. Kun Turkissa tai Tunisiassa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta tai Turkista tulevia tavaroita, joille on tehty valmistus tai käsittely näissä maissa mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisiä tavaroita koskevat, tämän artiklan mukaisesti annetut tavarantoimittajan ilmoitukset on otettava huomioon. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on todiste kyseisille tavaroille Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Turkissa tehdystä valmistuksesta tai käsittelystä sen toteamiseksi, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää Turkin tai Tunisian alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 3. Tavarantoimittajan on laadittava, lukuun ottamatta 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä C määrätyssä muodossa paperille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joiden osalta Algeriassa, Marokossa, Tunisiassa tai Turkissa tehtävän valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän muuttumattomana huomattavan ajanjakson ajan, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä’ tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään vuoden ajan päivämäärästä, jona se on laadittu. Sen maan tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, päättävät pidempää voimassaoloaikaa koskevista edellytyksistä. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä D määrätyssä muodossa ja kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota se koskee, tai sen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän sopimuksen laatimiskielellä sen maan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, jossa se laaditaan, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Tavarantoimittajan, joka laatii ilmoituksen, on oltava valmis esittämään milloin tahansa sen maan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa ilmoitus laaditaan, kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 6 artikla Todistusasiakirjat Tavarantoimittajan ilmoitusta, jolla todistetaan tuotteiden valmistuksessa käytetyille aineksille Turkissa, Tunisiassa, Marokossa tai Algeriassa tehty valmistus tai käsittely ja joka on laadittu jossakin näistä maista, on käsiteltävä lisäyksessä I olevassa 20 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää Turkin tai Tunisian alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 7 artikla Tavarantoimittajan ilmoituksen säilyttäminen Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan ilmoituksen, on säilytettävä jäljennös ilmoituksesta ja siitä kauppalaskusta, lähetysluettelosta tai muusta kaupallisesta asiakirjasta, jonka liitteenä ilmoitus on, sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennökset ja kaikkien siinä tarkoitettuja asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden ja muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivästä. 8 artikla Hallinnollinen yhteistyö Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, Turkki ja Tunisia avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten ja tavarantoimittajan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta. 9 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun sen maan tulliviranomaisilla, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa, on perusteltua aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun maan tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen maan tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Ne toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen tekevät sen maan tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus on laadittu. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisten on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, kyseinen tavarantoimittajan ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa. 10 artikla Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun. 11 artikla Vapaa-alueet 1. Turkki ja Tunisia toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joihin liittyy alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimia kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimet. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun Turkin tai Tunisian alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle alkuperäselvityksellä ja niille tehdään siellä valmistus tai käsittely, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-tavaratodistus, jos tehty valmistus tai käsittely on tämän yleissopimuksen määräysten mukaista. ”LIITE VIII EFTA-VALTIOIDEN JA TUNISIAN TASAVALLAN VÄLINEN KAUPPA 1 artikla Tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperän tämän liitteen määräyksiä soveltamalla, ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 7 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota. 2 artikla Kumulaatio EFTA-valtiossa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Tunisiassa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään EFTA-valtiossa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely EFTA-valtiossa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä sopimuspuolista, niitä pidetään EFTA-valtion alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on EFTA-valtiossa valmistettu tai käsitelty lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 3 artikla Kumulaatio Tunisiassa Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa EFTA-valtiossa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään Tunisiassa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely Tunisiassa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa kyseisistä sopimuspuolista, niitä pidetään Tunisian alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on Tunisiassa valmistettu tai käsitelty lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 4 artikla Alkuperäselvitykset 1. EFTA-valtion tai Tunisian tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää EFTA-valtion tai Tunisian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 20 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista. 2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää EFTA-valtion tai Tunisian alkuperätuotteina tämän liitteen 2 ja 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 21 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. 5 artikla Tavarantoimittajan ilmoitus 1. Kun EFTA-valtiossa tai Tunisiassa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty Tunisiasta tai EFTA-valtioista tulevia tavaroita, joille on tehty valmistus tai käsittely näissä maissa mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisiä tavaroita koskevat, tämän artiklan mukaisesti annetut tavarantoimittajan ilmoitukset on otettava huomioon. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on todiste kyseisille tavaroille Tunisiassa tai EFTA-valtioissa tehdystä valmistuksesta tai käsittelystä sen toteamiseksi, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää EFTA-valtion tai Tunisian alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne muut lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 3. Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta tavarantoimittajan on laadittava erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä E määrätyssä muodossa paperille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joille Tunisiassa tai EFTA-valtioissa tehtävän valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän muuttumattomana huomattavan ajanjakson ajan, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään vuoden ajan päivämäärästä, jona se on laadittu. Sen maan tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, päättävät pidempää voimassaoloaikaa koskevista edellytyksistä. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä F määrätyssä muodossa ja kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota se koskee, tai sen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän sopimuksen laatimiskielellä sen maan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, jossa se laaditaan, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Tavarantoimittajan, joka laatii ilmoituksen, on oltava valmis esittämään milloin tahansa sen maan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa ilmoitus laaditaan, kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 6 artikla Todistusasiakirjat Tavarantoimittajan ilmoitusta, jolla todistetaan tuotteiden valmistuksessa käytetyille aineksille EFTA-valtioissa tai Tunisiassa tehty valmistus tai käsittely ja joka on laadittu jossakin näistä maista, on käsiteltävä lisäyksessä I olevassa 20 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää EFTA-valtion tai Tunisian alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut tämän yleissopimuksen lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 7 artikla Tavarantoimittajan ilmoituksen säilyttäminen Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan ilmoituksen, on säilytettävä jäljennös ilmoituksesta ja siitä kauppalaskusta, lähetysluettelosta tai muusta kaupallisesta asiakirjasta, jonka liitteenä ilmoitus on, sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennökset ja kaikkien siinä tarkoitettuja asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden ja muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä tämän liitteen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivästä. 8 artikla Hallinnollinen yhteistyö Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, EFTA-valtiot ja Tunisia avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten ja tavarantoimittajan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta. 9 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun sen maan tulliviranomaisilla, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa, on perusteltua aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun maan tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen maan tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Ne toimittavat jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen tekevät sen maan tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus on laadittu. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisten on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, kyseinen tavarantoimittajan ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa. 10 artikla Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun. 11 artikla Vapaa-alueet 1. EFTA-valtiot ja Tunisia toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joihin liittyy alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimia kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimet. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun EFTA-valtion tai Tunisian alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle alkuperäselvityksellä ja niitä valmistetaan tai käsitellään siellä, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-tavaratodistus, jos tehty valmistus tai käsittely on tämän yleissopimuksen määräysten mukaista. ”LIITE IX VAPAAKAUPPA-ALUEEN VÄLIMEREN ARABIMAIDEN VÄLILLE PERUSTAVAN SOPIMUKSEN (AGADIRIN SOPIMUKSEN) MUKAINEN KAUPPA Vapaakauppa-alueen Välimeren arabimaiden välille perustavan sopimuksen (Agadirin sopimuksen) jäsenmaissa 1–24 ryhmään kuuluvista aineksista valmistettuihin tuotteisiin ei sovelleta diagonaalista kumulaatiota muiden sopimuspuolten kanssa, jos näiden ainesten kauppaa ei ole vapautettu määrämaan ja kyseisen tuotteen valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperämaan välisissä vapaakauppasopimuksissa. ”LIITE X MOLDOVAN TASAVALTAA JA EUROOPAN UNIONIN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIOPROSESSIN OSALLISTUJIA KOSKEVAN KESKI-EUROOPAN VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN (CEFTA-SOPIMUKSEN) SOVELTAMISALAAN KUULUVA KAUPPA 1 artikla Poikkeukset alkuperäkumulaatiosta Tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperäaseman tämän liitteen määräyksiä soveltamalla, ei sovelleta lisäyksessä I olevassa 3 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota. 2 artikla Alkuperäkumulaatio Lisäyksessä I olevan 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa Moldovan tasavallassa tai Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistujissa, jäljempänä ’CEFTA-osapuolet’, tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään toisessa CEFTA-osapuolessa suoritettuna, kun valmistetuille tuotteille tehdään myöhemmin valmistus tai käsittely kyseisessä osapuolessa. Jos tämän määräyksen mukaisesti alkuperätuotteiden valmistus on tapahtunut kahdessa tai useammassa asianomaisessa osapuolessa, niitä pidetään kyseisen CEFTA-osapuolen alkuperätuotteina ainoastaan, jos kyseisiä tuotteita on kyseisessä CEFTA-osapuolessa valmistettu tai käsitelty lisäyksessä I olevassa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän. 3 artikla Alkuperäselvitykset 1. CEFTA-osapuolen tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää CEFTA-osapuolen alkuperätuotteina tämän liitteen 2 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 16 artiklan 4 ja 5 kohdan soveltamista. 2. Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää CEFTA-osapuolen alkuperätuotteina tämän liitteen 2 artiklassa tarkoitettua kumulaatiota soveltaen ja ne täyttävät muut lisäyksessä I määrätyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevan 21 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. 4 artikla Tavarantoimittajan ilmoitukset 1. Kun CEFTA-osapuolessa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty muista CEFTA-osapuolista tulevia tavaroita, joille on tehty valmistus tai käsittely kyseisissä osapuolissa mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisiä tavaroita koskeva, tämän artiklan mukaisesti annettu tavarantoimittajan ilmoitus on otettava huomioon. 2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on todiste asianomaisille tavaroille CEFTA-osapuolissa tehdystä valmistuksesta tai käsittelystä sen toteamiseksi, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää CEFTA-osapuolten alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne lisäyksen I muut vaatimukset. 3. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta tavarantoimittajan on laadittava erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä tämän lisäyksen liitteessä G määrätyssä muodossa paperiarkille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. 4. Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joille CEFTA-osapuolissa tehtävän valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän muuttumattomana huomattavan ajanjakson ajan, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään vuoden ajan päivämäärästä, jona ilmoitus on laadittu. Sen CEFTA-osapuolen tulliviranomainen, jossa ilmoitus laaditaan, määrää pidempää voimassaoloaikaa koskevista edellytyksistä. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus tämän lisäyksen liitteessä H määrätyssä muodossa, ja siinä on kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota kyseinen ilmoitus koskee, tai ensimmäisen tavaralähetyksen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen. 5. Tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tavarantoimittajan ilmoitukset on kirjoitettava koneella tai painettava englannin kielellä sen CEFTA-osapuolen kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, jossa ilmoitus laaditaan, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin. 6. Tavarantoimittajan, joka laatii ilmoituksen, on oltava valmis esittämään milloin tahansa sen CEFTA-osapuolen tulliviranomaisen pyynnöstä, jossa ilmoitus laaditaan, kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi. 5 artikla Todistusasiakirjat Tavarantoimittajan ilmoitukset, joilla todistetaan käytetyille aineksille CEFTA-osapuolissa tehty valmistus tai käsittely ja jotka on laadittu jossakin näistä osapuolista, on käsiteltävä lisäyksessä I olevan 16 artiklan 3 kohdassa ja 21 artiklan 5 kohdassa sekä tämän liitteen 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää CEFTA-osapuolen alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut lisäyksessä I määrätyt vaatimukset. 6 artikla Tavarantoimittajan ilmoituksen säilyttäminen Tavarantoimittajan ilmoituksen laativan tavarantoimittajan on säilytettävä jäljennös ilmoituksesta ja kaikista niistä kauppalaskuista, lähetysluetteloista tai muista kaupallisista asiakirjoista, joihin ilmoitus on liitetty, sekä tämän liitteen 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen laativan tavarantoimittajan on säilytettävä jäljennös ilmoituksesta ja kaikista asianomaiselle asiakkaalle lähetetyistä, ilmoituksen kattamia tavaroita koskevista kauppalaskuista, lähetysluetteloista tai muista kaupallisista asiakirjoista sekä tämän liitteen 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivänä. 7 artikla Hallinnollinen yhteistyö Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, CEFTA-osapuolet avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten ja tavarantoimittajan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä I olevien 31 ja 32 artiklan soveltamista. 8 artikla Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen 1. Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan tehdä pistokokein tai aina kun sen osapuolen tulliviranomaisella, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistusta käytettäessä tai alkuperäilmoitusta laadittaessa, on perusteltua aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta. 2. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä 1 kohdassa tarkoitetun osapuolen tulliviranomainen palauttaa tavarantoimittajan ilmoituksen tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen ja ilmoituksessa tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen osapuolen tulliviranomaiselle, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittää tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle. Se toimittaa jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen suorittaa sen osapuolen tulliviranomainen, jossa tavarantoimittajan ilmoitus tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus on laadittu. Tätä varten sillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. 4. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneelle tulliviranomaiselle niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisen on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, sellainen ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa. 9 artikla Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun. 10 artikla Tullinpalautuksen tai tulleista vapauttamisen kieltäminen Lisäyksessä I olevan 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta kahden CEFTA-osapuolten välisessä kaupassa. ”LIITE A TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY EUROOPAN UNIONISSA, ALGERIASSA, MAROKOSSA TAI TUNISIASSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan ilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty Euroopan unionissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, oheisessa asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, ilmoittaa että:
”LIITE B TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY EUROOPAN UNIONISSA, ALGERIASSA, MAROKOSSA TAI TUNISIASSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty Euroopan unionissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, tässä asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, joka toimittaa näitä tavaroita säännöllisesti … (25), ilmoittaa, että
Tämä ilmoitus on voimassa näiden tavaroiden kaikkien seuraavien lähetysten osalta, jotka lähetetään (mistä lähtien) … (mihin asti)… (30) Sitoudun ilmoittamaan… (25) välittömästi, jos tämä ilmoitus ei ole enää voimassa.
”LIITE C TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY TURKISSA, ALGERIASSA, MAROKOSSA TAI TUNISIASSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan ilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty Turkissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, oheisessa asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, ilmoittaa että:
”LIITE D TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY TURKISSA, ALGERIASSA, MAROKOSSA TAI TUNISIASSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty Turkissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, tässä asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, joka toimittaa näitä tavaroita säännöllisesti… (35), ilmoittaa, että
Tämä ilmoitus on voimassa näiden tavaroiden kaikkien seuraavien lähetysten osalta, jotka lähetetään (mistä lähtien)… (mihin asti)… (40) Sitoudun ilmoittamaan… (35) välittömästi, jos tämä ilmoitus ei ole enää voimassa.
”LIITE E TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY EFTA-VALTIOSSA TAI TUNISIASSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan ilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty EFTA-valtiossa tai Tunisiassa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, oheisessa asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, ilmoittaa että:
”LIITE F TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY EFTA-VALTIOSSA TAI TUNISIASSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty EFTA-valtiossa tai Tunisiassa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, tässä asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, joka toimittaa näitä tavaroita säännöllisesti… (45) ilmoittaa, että
Tämä ilmoitus on voimassa näiden tavaroiden kaikkien seuraavien lähetysten osalta, jotka lähetetään (mistä lähtien)… (mihin asti)… (50) Sitoudun ilmoittamaan… (45) välittömästi, jos tämä ilmoitus ei ole enää voimassa.
”LIITE G TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY CEFTA-OSAPUOLISSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan ilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN ILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty CEFTA-osapuolissa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, oheisessa asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, ilmoittaa että:
”LIITE H TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS TAVAROISTA, JOITA ON VALMISTETTU TAI KÄSITELTY CEFTA-OSAPUOLISSA NIIDEN SAAMATTA ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAA ALKUPERÄASEMAA Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen. TAVARANTOIMITTAJAN PITKÄAIKAISILMOITUS tavaroista, joita on valmistettu tai käsitelty CEFTA-osapuolissa niiden saamatta etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa Allekirjoittanut, tässä asiakirjassa mainittujen tavaroiden toimittaja, joka toimittaa näitä tavaroita säännöllisesti … (55) ilmoittaa, että
Tämä ilmoitus on voimassa näiden tavaroiden kaikkien seuraavien lähetysten osalta, jotka lähetetään (mistä lähtien)… (mihin asti) … (60) Sitoudun ilmoittamaan … (55) välittömästi, jos tämä ilmoitus ei ole enää voimassa.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(1) Sopimuspuolet määrittelevät selittävät huomautukset, joissa määritellään muun muassa ”pelkkä yhdistäminen”.
(2) EYVL L 302, 15.11.1985, s. 23.
(3) Katso ”tiettyä käsittelyä/tiettyjä käsittelyjä” koskevat erityisedellytykset alkuhuomautuksissa 8.1–8.3
(4) Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa.
(5) Ks. alkuhuomautus 7.
(6) Kun alkuperäilmoituksen laatii valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun alkuperäilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.
(7) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun alkuperäilmoitus koskee kokonaan tai osittain Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella ”CM” asiakirjassa, jolle ilmoitus laaditaan.
(8) Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.
(9) Kun viejän allekirjoitusta ei vaadita, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä.
(10) Esimerkiksi: tuontiasiakirjat, tavaratodistukset, kauppalaskut, valmistajan ilmoitukset jne., jotka koskevat valmistuksessa käytettyjä tuotteita tai samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita.
(11) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Kyseisten moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(12) Kyseisiin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä todetaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Algeriassa käyttää Euroopan unionista tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Euroopan unionin tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(13) Ilmaisulla ’ainesten arvo’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista [asiaankuuluvassa sopimuspuolessa/asiaankuuluvissa sopimuspuolissa] maksettua hintaa;
Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa kyseisen tavaran yksikköä kohti.
(14) Ilmaisulla ’yhteensä saavutettu arvonlisäys’ tarkoitetaan kaikkia [asiaankuuluvan sopimuspuolen/asiaankuuluvien sopimuspuolten] ulkopuolella kertyneitä kustannuksia, mukaan lukien kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo. [Asiaankuuluvan sopimuspuolen/Asiaankuuluvien sopimuspuolten] ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka arvo on merkittävä ensimmäiseen sarakkeeseen kyseisen tavaran yksikköä kohti.
(15) Asiakkaan nimi ja osoite.
(16) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Kyseisten moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(17) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä todetaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Algeriassa käyttää Euroopan unionista tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Euroopan unionin tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(18) Ilmaisulla ’ainesten arvo’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista [asiaankuuluvassa sopimuspuolessa/asiaankuuluvissa sopimuspuolissa] maksettua hintaa;
Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa kyseisen tavaran yksikköä kohti.
(19) Ilmaisulla ’yhteensä saavutettu arvonlisäys’ tarkoitetaan kaikkia [asiaankuuluvan sopimuspuolen/asiaankuuluvien sopimuspuolten] ulkopuolella kertyneitä kustannuksia, mukaan lukien kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo. [Asiaankuuluvan sopimuspuolen]/Asiaankuuluvien sopimuspuolten ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka arvo on merkittävä ensimmäiseen sarakkeeseen kyseisen tavaran yksikköä kohti.
(20) Merkitään päiväykset. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaoloaika ei yleensä saisi olla pidempi kuin 12 kuukautta, jollei sen maan, jossa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus laaditaan, tulliviranomaisten määräämistä ehdoista muuta johdu.
(21) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Näiden moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(22) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä sanotaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Algeriassa käyttää Euroopan unionista tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Euroopan unionin tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(23) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos tätä arvoa ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa kyseisistä aineksista Euroopan unionissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa maksettua hintaa. Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(24) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia Euroopan unionin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. Euroopan unionin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(25) Asiakkaan nimi ja osoite.
(26) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Näiden moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(27) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä sanotaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Algeriassa käyttää Euroopan unionista tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Euroopan unionin tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(28) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos tätä arvoa ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa kyseisistä aineksista Euroopan unionissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa maksettua hintaa. Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(29) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia Euroopan unionin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. Euroopan unionin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(30) Merkitään päiväykset. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaoloaika ei yleensä saa olla yli 12 kuukautta, jollei sen maan, jossa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus laaditaan, tulliviranomaisten määräämistä ehdoista muuta johdu.
(31) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Näiden moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(32) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä sanotaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Tunisiassa käyttää Turkista tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Turkin tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(33) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos tätä arvoa ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa kyseisistä aineksista Turkissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa maksettua hintaa. Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(34) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia Turkin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. Turkin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(35) Asiakkaan nimi ja osoite.
(36) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Näiden moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(37) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä sanotaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Tunisiassa käyttää Turkista tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Turkin tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(38) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos tätä arvoa ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa kyseisistä aineksista Turkissa, Algeriassa, Marokossa tai Tunisiassa maksettua hintaa. Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(39) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia Turkin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. Turkin, Algerian, Marokon tai Tunisian ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(40) Merkitään päiväykset. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaoloaika ei yleensä saa olla yli 12 kuukautta, jollei sen maan, jossa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus laaditaan, tulliviranomaisten määräämistä ehdoista muuta johdu.
(41) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Näiden moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(42) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä todetaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Tunisiassa käyttää EFTA-valtiosta tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, EFTA-valtion tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(43) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista EFTA-valtiossa tai Tunisiassa maksettua hintaa. Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(44) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia EFTA-valtion tai Tunisian ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. EFTA-valtion tai Tunisian ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(45) Asiakkaan nimi ja osoite.
(46) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Näiden moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(47) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä todetaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Tunisiassa käyttää EFTA-valtiosta tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, EFTA-valtion tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(48) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista EFTA-valtiossa tai Tunisiassa maksettua hintaa. Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(49) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia EFTA-valtion tai Tunisian ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. EFTA-valtion tai Tunisian ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(50) Merkitään päiväykset. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaoloaika ei yleensä saa olla yli 12 kuukautta, jollei sen maan, jossa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus laaditaan, tulliviranomaisten määräämistä ehdoista muuta johdu.
(51) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Kyseisten moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(52) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä todetaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Serbiassa käyttää Montenegrosta tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Montenegron tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa.
Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(53) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista yhdessä CEFTA-osapuolessa maksettua hintaa. Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa kyseisen tavaran yksikköä kohti.
(54) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia CEFTA-osapuolten ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. CEFTA-osapuolten ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(55) Asiakkaan nimi ja osoite.
(56) Kun kauppalasku, lähetysluettelo tai muu kaupallinen asiakirja, johon ilmoitus liittyy, koskee erilaisia tavaroita tai tavaroita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty samassa suhteessa ei-alkuperäaineksia, tavarantoimittajan on selvästi eriteltävä ne.
Esimerkki:
Asiakirja koskee erimallisia nimikkeen 8501 sähkömoottoreita, joita käytetään nimikkeen 8450 pesukoneiden valmistuksessa. Kyseisten moottoreiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten luonne ja arvo vaihtelee mallista toiseen. Mallit on sen vuoksi eriteltävä ensimmäisessä sarakkeessa ja muihin sarakkeisiin on tehtävä eri merkinnät kunkin mallin osalta, jotta pesukoneiden valmistaja voi arvioida oikein tuotteidensa alkuperäaseman sen mukaan, mitä sähkömoottorimallia hän käyttää.
(57) Näihin sarakkeisiin pyydetyt merkinnät tehdään vain tarvittaessa.
Esimerkkejä:
Ex 62 ryhmän vaatteita koskevassa säännössä todetaan, että ei-alkuperätuotetta olevaa lankaa saa käyttää. Jos tällaisten vaatteiden valmistaja Serbiassa käyttää Montenegrosta tuotua kangasta, joka on tuotettu siellä kutomalla ei-alkuperätuotetta olevasta langasta, Montenegron tavarantoimittajan osalta riittää, että hän merkitsee ilmoitukseensa ei-alkuperäainekseksi langan eikä hänen tarvitse ilmoittaa langan nimikettä eikä arvoa. Nimikkeen 7217 rautalangan valmistajan, joka on valmistanut langan ei-alkuperätuotteita olevista rautatangoista, on merkittävä toiseen sarakkeeseen ”rautatankoja”. Jos tätä lankaa on määrä käyttää sellaisen koneen valmistuksessa, jota koskevassa säännössä kaikkien valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään, kolmannessa sarakkeessa on ilmoitettava ei-alkuperätuotteita olevien tankojen arvo.
(58) ’Ainesten arvolla’ tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista yhdessä CEFTA-osapuolessa maksettua hintaa.
Jokaisen valmistuksessa käytetyn ei-alkuperäaineksen tarkka arvo on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa kyseisen tavaran yksikköä kohti.
(59) ’Yhteensä saavutetulla arvonlisäyksellä’ tarkoitetaan kaikkia CEFTA-osapuolten ulkopuolella kertyneitä kustannuksia kaikkien siellä lisättyjen ainesten arvo mukaan luettuna. CEFTA-osapuolten ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen tarkka määrä on ilmoitettava ensimmäisessä sarakkeessa mainitun tavaran yksikköä kohti.
(60) Merkitään päiväykset. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaoloaika ei yleensä saisi olla yli 12 kuukautta, jollei sen maan, jossa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus laaditaan, tulliviranomaisten määräämistä ehdoista muuta johdu.