<number>–</number>

tuomion

<number>1</number> Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteeseen I, sellaisena kuin se on muutettuna 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL 2007, L 286, s. 1), sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tariffinimikkeiden 8539, 8541, 8543, 8548 ja 9405 tulkintaa.

<number>2</number> Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Staatssecretaris van Financiën (Alankomaiden valtiovarainministeriön valtiosihteeri, jäljempänä tulliviranomainen) ja Lemnis Lighting BV (jäljempänä Lemnis Lighting) ja joka koskee valodiodilamppujen (jäljempänä LED-lamput) tariffiluokittelua.

<titlecontent id="B300000000"> <emphasis role="bold" id="B400000001">Asiaa koskevat oikeussäännöt</emphasis> </titlecontent>

<titlecontent id="B300000001"> <emphasis role="italc" id="B400000002">Harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus</emphasis> </titlecontent>

<number>3</number> Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö (WCO), perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla kansainvälisellä yleissopimuksella. Harmonoidun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoidusta [ts. harmonoidusta] tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella (jäljempänä harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus), joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1).

<number>4</number> Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa harmonoidun järjestelmän numerojärjestystä. Kukin sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta osien, ryhmien nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

<number>5</number> Maailman tullijärjestö hyväksyy harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin harmonoidun järjestelmän komitean antamat selitykset ja tariffointisuositukset.

<number>6</number> Nimikettä 8541 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan seuraavaa: ”A.Diodit, transistorit ja niiden kaltaiset puolijohdekomponentit – – Tähän kuuluvat: I. Diodit, jotka ovat kaksinapaisia, yksiliitoksisia komponentteja: ne päästävät virran kulkemaan toiseen suuntaan (päästösuunta), mutta muodostavat hyvin korkean vastuksen toisessa suunnassa (estosuunta). Diodeja käytetään ilmaisuun, tasasuuntaukseen, kytkemiseen jne. Diodien päätyypit ovat: suojadiodit, tasasuuntausdiodit, vakiojännitediodit, referenssidiodit. II. Transistorit – – III. Vastaavat puolijohdekomponentit – – Edellä kuvatut puolijohteet kohdistetaan tähän nimikkeeseen joko asennettuina, toisin sanoen varustettuina kytkinnastoilla, johdoilla tai koteloituina (komponentteina) tahi asentamattomina (puolijohde-elementteinä) taikka jopa leikkaamattomina levyinä (puolijohdekiekkoina). – – B.Valolle herkät puolijohdekomponentit – – C.Valoa säteilevät diodit Valoa säteilevät diodit eli loistediodit (mm. galliumarsenidiin tai galliumfosfidiin perustuvat) ovat puolijohteita, jotka muuttavat sähköenergian näkyväksi tai infrapuna- taikka ultraviolettisäteilyksi. Niitä käytetään esimerkiksi tietojen näyttämiseen tai niiden lähettämiseen säätöjärjestelmissä. – –”

<number>7</number> Nimikettä 8543 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan seuraavaa: ”Tämä nimike käsittää kaikki sähkökoneet ja ‑laitteet, jotka eivät kuulu tämän ryhmän mihinkään muuhun nimikkeeseen, eivätkä yksityiskohtaisemmin selostettuina mihinkään muuhun nimikkeistön ryhmään, tai joita XVI jakson tai tämän ryhmän huomautukset eivät sulje pois tästä. Tärkeimmät muissa ryhmissä yksityiskohtaisemmin selostetuista sähkötavaroista ovat 84 ryhmän sähkökoneet ja ‑laitteet ja eräät 90 ryhmän kojeet ja laitteet. Tähän nimikkeeseen kuuluvilla koneilla ja laitteilla tulee olla itsenäinen tehtävä. Tällaisia itsenäisen tehtävän omaavia koneita ja mekaanisia laitteita tarkoittavat nimikkeen 84.79 johdanto-osan selitykset koskevat soveltuvin osin myös tähän nimikkeeseen kohdistettavia koneita ja laitteita. Useimmat tämän nimikkeen tavaroista on kokoonpantu sähkölaitteista tai ‑osista (kuten elektroniputkista, muuntajista, kondensaattoreista, kuristimista, vastuksista jne.) ja toimivat kokonaan sähköisesti. Tähän nimikkeeseen kohdistetaan kuitenkin myös sähkökoneita ja ‑laitteita, joissa on mekaanisia osia, edellyttäen, että nämä osat ovat merkitykseltään toisarvoisia koneen tai laitteen sähköisiin toimintoihin verrattuina.”

<number>8</number> Nimikettä 8479 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan seuraavaa: ”Tämä nimike käsittää vain koneet ja laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä ja joita: – –
c)[ei] voida kohdistaa tämän ryhmän mihinkään muuhun nimikkeeseen, koska:
– – 1.niitä ei ole mainittu missään muussa nimikkeessä toimintatapansa, rakenteensa tai tyyppinsä perusteella, – – Tähän nimikkeeseen kuuluvat koneet ja laitteet eroavat osia koskevien yleismääräysten mukaan luokiteltavista koneiden jne. osista siinä, että niillä on itsenäinen tehtävä. Tässä mielessä seuraavilla katsotaan olevan ’itsenäinen tehtävä’:
A.Mekaaniset laitteet, – – joiden tehtävä voidaan suorittaa selvästi erillään ja muusta koneesta tai laitteesta riippumatta. – –

B.Mekaaniset laitteet, jotka voivat suorittaa tehtävänsä vain toiseen koneeseen tai laitteeseen asennettuina tai monimutkaisempaan laitekokonaisuuteen sisällytettynä, edellyttäen, että tämä tehtävä:

1.eroaa sen koneen tai laitteen taikka laitekokonaisuuden tehtävästä, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi tai sisällytettäviksi, eikä

2.osallistu olennaisesti ja erottamattomasti tällaisen koneen, laitteen tai laitekokonaisuuden toimintaan.
– –”

<number>9</number> Nimikettä 9405 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan seuraavaa: ”Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös valaisimien ja valaistusvarusteiden, valokilpien ja niiden kaltaisten tavaroiden osiksi tunnistettavat tavarat, joita ei ole muualla lähemmin mainittu – – Erikseen tullattavaksi esitetyt sähkövarusteet (esim. virrankatkaisimet, lampunpitimet, johtimet, pistokytkimet, muuntajat, sytyttimet ja kuormitusvastukset) eivät kuulu tähän (85. ryhmä). – – Tähän nimikkeeseen eivät myöskään kuulu: – –
h)sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput (eivät myöskään putket, jotka voivat olla koukeroiden, kirjaimien, numeroiden, tähtien jne. muotoisia) ja kaarilamput (nim. 85.39);
– –”

<titlecontent id="B300000002"> <emphasis role="italc" id="B400000015">Yhdistetty nimikkeistö</emphasis> </titlecontent>

<number>10</number> Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua säännellään yhdistetyssä nimikkeistössä, joka perustuu harmonoituun järjestelmään.

<number>11</number> Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16), 12 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen.

<number>12</number> Pääasian tosiseikkoihin, jotka ovat tapahtuneet vuoden 2008 toukokuun ja vuoden 2011 maaliskuun lopun välisenä aikana, sovellettavat yhdistetyn nimikkeistön toisinnot perustuvat 20.9.2007 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1214/2007 (EUVL 2007, L 286, s. 1), 19.9.2008 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1031/2008 (EUVL 2008, L 291, s. 1), 30.9.2009 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 948/2009 (EUVL 2009, L 287, s. 1) ja 5.10.2010 annettuun komission asetukseen (EU) N:o 861/2010 (EUVL 2010, L 284, s. 1). Koska kyseiset peräkkäiset muutokset eivät ole vaikuttaneet näihin tosiseikkoihin sovellettavien yhdistetyn nimikkeistön säännösten sanamuotoon, on viitattava asetukseen N:o 1214/2007 perustuvaan yhdistetyn nimikkeistön toisintoon.

<number>13</number> Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa sisältää kaikki johdantomääräykset. Tämän osan I osaston, joka sisältää yleissäännöt, A jaksossa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa: ”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.
1.Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.
– –
4.Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.
– –
6.Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

<number>14</number> Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää muun muassa XVI jakson, jonka 4 huomautuksessa todetaan seuraavaa: ”Jos kone (myös koneiden yhdistelmä) koostuu erillisistä (joko erillään sijaitsevista tai toisiinsa putkijohdoilla, voimansiirtolaitteilla, sähkökaapeleilla tai muilla laitteilla yhdistetyistä) osalaitteista, jotka on tarkoitettu yhdessä suorittamaan selvästi määriteltyä, jonkin 84 tai 85 ryhmän nimikkeen kattamaa toimintaa, kokonaisuus luokitellaan tuon toiminnan mukaan määräytyvään nimikkeeseen.”

<number>15</number> Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakso sisältää 85 ryhmän, jonka otsikko on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

<number>16</number> Yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmän 8 huomautuksessa todetaan seuraavaa: ”Nimikkeissä 8541 ja 8542 tarkoitetaan ilmaisulla: ’diodit, transistorit ja niiden kaltaiset puolijohdekomponentit’ komponentteja, joiden toiminta riippuu sähköisen kentän aikaansaamista ominaisvastuksen vaihteluista; – – Tässä huomautuksessa määriteltyjen tavaroiden luokittelussa nimikkeet 8541 ja 8542 ovat etusijalla kaikkiin nimikkeistön muihin nimikkeisiin nähden, joihin tavarat voisivat kuulua erityisesti toimintansa perusteella, nimikettä 8523 lukuun ottamatta.”

<number>17</number> Yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmän 9 huomautuksessa todetaan seuraavaa: ”Nimikkeessä 8548 ’loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut’ ovat sellaisia, joita rikkoutumisen, leikkautumisen, kulumisen tai muiden syiden vuoksi ei voida käyttää eikä niitä voida ladata.”

<number>18</number> Yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmään kuuluvat seuraavat tariffinimikkeet:

”8539 Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja ‑putket, myös umpiovalonheittimet (sealed-beam lamp units) sekä ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput: – – – – 8541 Diodit, transistorit ja niiden kaltaiset puolijohdekomponentit; valolle herkät puolijohdekomponentit, mukaan lukien fotojännitekennot, myös jos ne on koottu moduuleiksi tai paneeleiksi; valodiodit; asennetut pietsosähköiset kiteet: – – – – 8543 Sähkökoneet ja ‑laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle tähän ryhmään kuulumattomat: – – – – 8548 Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut; koneiden ja laitteiden sähköosat, muualle tähän ryhmään kuulumattomat: – –”

<number>19</number> Yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän, joka sisältyy yhdistetyn nimikkeistön XX jaksoon, otsikko on ”Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset”. Kyseiseen ryhmään sisältyy tariffinimike 9405, jonka sanamuoto on seuraava: ”Valaisimet ja valaistusvarusteet, myös hakuvalot ja valonheittimet, sekä niiden osat, muualle kuulumattomat; valokilvet, kuten valaistut merkit ja valaistut nimikilvet, joissa on pysyvästi asennettu valonlähde, sekä niiden osat, muualle kuulumattomat: – –”

<titlecontent id="B300000003"> <emphasis role="bold" id="B400000020">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</emphasis> </titlecontent>

<number>20</number> Lemnis Lighting on vuoden 2008 toukokuun ja vuoden 2011 maaliskuun lopun välisenä aikana tehnyt ilmoituksia LED-lamppujen luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen.

<number>21</number> LED-lamput koostuvat erilaisista elektronisista osista, lasisuojuksesta ja metallisesta liittimestä. Ne on tarkoitettu asennettavaksi valaisimeen ja käytettäväksi huoneiden valaisemiseen.

<number>22</number> Eräs elektroninen osa on neliön muotoinen, sivuiltaan 14 millimetrin pituinen painettu piirilevy (printed circuit board tai PCB, jäljempänä piirilevy), joka on varustettu kuudella valodiodilla (light emitting diodes, jäljempänä valodiodit). Valodiodit muuttavat sähköverkosta peräisin olevan sähköenergian näkyväksi valoksi heti, kun sähkövirta läpäisee diodin myötäsuunnassa.

<number>23</number> Valodiodeilla varustettu piirilevy on koteloitu lasipallolla. LED-lampuissa on lisäksi liitin ja liittimessä on niin kutsuttu Edison-kanta, jonka läpimitta on 27 millimetriä (niin kutsuttu E27-liitin, jäljempänä liitin). LED-lamput voidaan asentaa valaisimeen liittimen avulla.

<number>24</number> Valodiodit vaativat jatkuvaa virransyöttöä. Siksi liittimen ja piirilevyn väliin on sijoitettu elektroninen osa, joka toimii virrankääntimenä. Tämä elektroninen osa sisältää muun muassa diodit, transistorit, vastukset, kondensaattorit ja kelat sekä integroidut piirit.

<number>25</number> Lemnis Lighting ilmoitti LED-lamppujen kuuluvan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8541 40 10, johon sovelletaan 0 prosentin suuruista tullitariffia.

<number>26</number> Tulliviranomainen katsoi, että LED-lamppujen oli kuuluttava yhdistetyn nimikkeen alanimikkeeseen 8543 70 90, johon sovelletaan 3,7 prosentin suuruista tullitariffia, ja osoitti Lemnis Lightingille vastaavan suuruiset tullien maksuunpanopäätökset.

<number>27</number> Lemnis Lighting teki tästä luokittelupäätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka tulliviranomainen hylkäsi. Lemnis Lighting nosti tämän jälkeen kyseisestä hylkäävästä päätöksestä kanteen Rechtbank te Haarlemissa (Haarlemin alioikeus, Alankomaat), joka hylkäsi sen perusteettomana. Lemnis Lighting valitti tästä tuomiosta Gerechtshof Amsterdamiin (Amsterdamin ylioikeus, Alankomaat).

<number>28</number> Kyseinen ylioikeus katsoi, että LED-lamput voidaan yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 4 säännön nojalla luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8539 22 90, johon sovelletaan 2,7 prosentin suuruista tullitariffia, koska yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8539 tarkoitetut sähköhehkulamput ovat lähinnä samankaltaisia LED-lamppujen kanssa.

<number>29</number> Tulliviranomainen teki kyseisestä Gerechtshof Amsterdamin tuomiosta kassaatiovalituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen eli Hoge Raad der Nederlandeniin (Alankomaiden ylin tuomioistuin), ja Lemnis Lighting teki samasta tuomiosta vastavalituksen. Kyseinen tuomioistuin on epävarma LED-lamppujen tariffiluokittelusta.

<number>30</number> Se nimittäin katsoo, että koska mitään yhdistetyn nimikkeistön nimikkeistä 8539, 8541 ja 8543 ei sen mukaan voida soveltaa yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön nojalla, LED-lamppujen luokittelu voidaan tehdä soveltamalla kyseisten yleisten sääntöjen 2, 3 tai mahdollisesti 4 sääntöä. Se väittää myös, että jos LED-lamppuja olisi pidettävä ”koneiden ja laitteiden sähköosina” tai ”valaisimina ja valaistusvarusteina sekä niiden osina”, esiin nousisi kysymys siitä, voisivatko ne kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 8548 tai 9405.

<number>31</number> Näissä olosuhteissa Hoge Raad der Nederlanden on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen: ”Onko yhdistetyn nimikkeistön nimikkeitä 8539, 8541, 8543, 8548 ja 9405 tulkittava siten, että LED-lamppujen kaltaiset tavarat, jotka on koottu valodiodeista ja muista sähköosista sekä lasisuojuksesta ja Edison-liittimestä ja joita käytetään valaisemiseen valaisimeen asennuksen jälkeen, on luokiteltava kuuluvaksi yhteen näistä nimikkeistä? Jos vastaus on kyllä, mihin kyseisistä nimikkeistä tavarat on silloin luokiteltava? Jos vastaus on ei, mihin muuhun nimikkeeseen ne on silloin luokiteltava?”

<titlecontent id="B300000004"> <emphasis role="bold" id="B400000021">Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu</emphasis> </titlecontent>

<number>32</number> Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään pääasiallisesti, mihin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeistä 8539, 8541, 8543, 8548 ja 9405 pääasiassa kyseessä olevien LED-lamppujen kaltaiset tavarat kuuluvat.

<number>33</number> Aluksi on muistutettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään tämän luokittelun (tuomio 12.6.2014, Lukoyl Neftohim Burgas, C‑330/13, EU:C:2014:1757, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

<number>34</number> Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siis luokitella pääasiassa kyseessä olevat tuotteet unionin tuomioistuimen sen esittämään kysymykseen antaman vastauksen perusteella.

<number>35</number> Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle annettaisiin hyödyllinen vastaus, on aluksi korostettava sitä, että – kuten tämän tuomion 13 kohdasta ilmenee – yhtäältä yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia.

<number>36</number> Toisaalta unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 12.6.2014, Lukoyl Neftohim Burgas, C‑330/13, EU:C:2014:1757, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

<number>37</number> Harmonoidun järjestelmän selitysten osalta on lisättävä, että siitä huolimatta, että ne eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi ja niitä voidaan pitää sellaisenaan yhteisen tullitariffin pätevinä tulkintakeinoina (tuomio 17.3.2016, Sonos Europe, C‑84/15, EU:C:2016:184, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

<number>38</number> Käsiteltävässä asiassa pääasiassa kyseessä olevien kaltaisia LED-lamppuja ei mainita nimenomaisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 8539, 8541, 8548 ja 9405 nimiketekstissä, yhdistetyn nimikkeistön jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä eikä yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa tai harmonoidun järjestelmän selityksissä.

<number>39</number> On kuitenkin tutkittava, voidaanko mainitut LED-lamput luokitella yhteen näistä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeistä.

<number>40</number> Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 8539 on todettava, että sen sanamuodosta käy ilmi, että siinä viitataan nimenomaisesti ja yksinomaan ”sähköhehkulamp[puihin] tai sähköpurkauslamp[puihin] ja ‑putk[iin], myös umpiovalonheittim[iin] (sealed-beam lamp units) sekä ultravioletti- tai infrapunalamp[puihin]; kaarilamp[puihin]”. Näin ollen kyseinen nimike koskee ainoastaan lamppuja, joissa käytetään erityistä tekniikkaa valon tuottamiseen.

<number>41</number> Pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet eivät vastaa tätä sanamuotoa. LED-lamput säteilevät nimittäin valoa valodiodien avulla, eli kyseessä on valon leviämistä koskeva prosessi, joka ei kuulu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8539 soveltamisalaan.

<number>42</number> Pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset tavarat eivät voi näin ollen kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8539.

<number>43</number> Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 8541 on todettava, että se koskee muun muassa valodiodeja. Kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ja unionin tuomioistuimelle esitetyistä huomautuksista ilmenee, on kiistatonta, että LED-lamput muodostuvat kyseisistä diodeista.

<number>44</number> Tässä yhteydessä on todettava, että nimikettä 8541 koskevan harmonoidun järjestelmän selityksen mukaan kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat muun muassa valoa säteilevät diodit eli loistediodit, jotka ovat puolijohteita, jotka muuttavat sähköenergian näkyväksi tai infrapuna- taikka ultraviolettisäteilyksi. Niitä käytetään esimerkiksi tietojen näyttämiseen tai niiden lähettämiseen säätöjärjestelmissä.

<number>45</number> Tästä seuraa, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541 kuuluvat sellaiset valodiodit, joita ei ole yhdistetty muihin elektronisiin osiin. On todettava, että LED-lamput eivät muodostu ainoastaan valodiodeista vaan myös useista muista osista, jotka ovat tarpeen niiden toiminnan kannalta, kuten lasisesta kuvusta, piirilevystä ja liittimestä.

<number>46</number> LED-lamput eivät voi näin ollen kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541.

<number>47</number> Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 8548 on todettava, että siihen kuuluvat muun muassa ”koneiden ja laitteiden sähköosat”.

<number>48</number> On muistutettava, että vaikka yhdistetyssä nimikkeistössä ei määritellä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8548 tarkoitettua käsitettä ”osat”, yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 84 ja 85 ryhmän ja XVIII jakson 90 ryhmän asiayhteydessä kehitellystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että käsite ”osat” edellyttää sellaisen kokonaisuuden olemassaoloa, jonka toiminnan kannalta osat ovat välttämättömiä. Kyseisestä oikeuskäytännöstä seuraa, että jotta tavara voitaisiin luokitella mainituissa ryhmissä tarkoitetuksi ”osaksi”, ei ole riittävää osoittaa, ettei kone tai laite voisi ilman kyseistä osaa vastata niitä tarpeita, joita varten se on tarkoitettu. On vielä osoitettava, että kyseessä olevan koneen tai laitteen mekaaninen tai sähköinen toiminta riippuu mainitusta tavarasta (tuomio 12.12.2013, HARK, C‑450/12, EU:C:2013:824, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

<number>49</number> Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevista toteamuksista käy ilmi, että pääasiassa kyseessä olevat LED-lamput voidaan asentaa valaisimeen. Lisäksi valodiodit vaativat jatkuvaa virransyöttöä. Vaikka valaisin, jossa ei ole lamppua, ei voi levittää valoa, valaisimen mekaaninen tai sähköinen toiminta ei – kuten komissio väittää kirjallisissa huomautuksissaan – ole kuitenkaan riippuvainen siitä, onko valaisimessa LED-lamppu.

<number>50</number> Näin ollen on todettava, että LED-lamppu ei ole välttämätön valaisimen toiminnan kannalta. Kun otetaan huomioon tämän tuomion 48 kohdassa mainittu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, tällaista lamppua ei näin ollen voida luokitella valaisimen ”osaksi” eikä se voi siten kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8548.

<number>51</number> LED-lamppuja ei voida myöskään pitää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9405 tarkoitettuina ”valaisim[ina] ja valaistusvaruste[ina], myös hakuvalot ja valonheittimet, sekä niiden os[ina]”.

<number>52</number> Yhteisen tullitariffin johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9405 tarkoitettu käsite ”osat” olisi nimittäin määriteltävä samalla tavalla kuin muita yhdistetyn nimikkeistön ryhmiä koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, josta on muistutettu tämän tuomion 48 kohdassa.

<number>53</number> Näin ollen LED-lamput eivät voi kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9405, koska niitä ei voida – kuten tämän tuomion 49 ja 50 kohdasta ilmenee – pitää valaisimien, joiden toiminnan kannalta kyseiset lamput ovat välttämättömiä, ”osina”.

<number>54</number> Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeestä 8543 on todettava, että mainitun nimikkeen sanamuodosta käy ilmi, että se käsittää ”sähkökoneet ja ‑laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle [yhdistetyn nimikkeistön 85] ryhmään kuulumattomat”. Tavaran luokitteleminen samaan nimikkeeseen on siten mahdollista ainoastaan, jos tätä tavaraa ei voida luokitella tämän 85 ryhmän muihin nimikkeisiin. Tämän tuomion 42, 46 ja 50 kohdasta seuraa, että käsiteltävässä asiassa on kyse tällaisesta tilanteesta (ks. analogisesti tuomio 25.2.2016, G. E. Security, C‑143/15, EU:C:2016:115, 71 kohta).

<number>55</number> Lisäksi yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 8543 on mahdollista käyttää vain, jos sähkökoneella tai ‑laitteella on itsenäinen tehtävä (ks. tuomio 20.11.2014, Rohm Semiconductor, C‑666/13, EU:C:2014:2388, 27 kohta).

<number>56</number> Nimikettä 8543 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä nimittäin todetaan, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvilla sähkökoneilla ja ‑laitteilla tulee olla itsenäinen tehtävä. Kyseisissä selityksissä muistutetaan myös, että useimmat kyseisistä koneista ja laitteista on kokoonpantu sähkölaitteista tai ‑osista (kuten elektroniputkista, muuntajista, kondensaattoreista, kuristimista, vastuksista jne.) ja toimivat kokonaan sähköisesti ja että tähän nimikkeeseen kohdistetaan kuitenkin myös sähkökoneita ja ‑laitteita, joissa on mekaanisia osia, edellyttäen, että nämä osat ovat merkitykseltään toisarvoisia koneen tai laitteen sähköisiin toimintoihin verrattuina. Tässä kohdassa täsmennetään myös, että tällaisia itsenäisen tehtävän omaavia koneita ja mekaanisia laitteita tarkoittavat harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8479 johdanto-osan selitykset koskevat soveltuvin osin myös harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 8543 kohdistettavia koneita ja laitteita.

<number>57</number> Tässä yhteydessä nimikettä 8479 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä täsmennetään yhtäältä, että tämä nimike käsittää vain koneet ja laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä ja joita ei voida kohdistaa harmonoidun järjestelmän 84 ryhmän mihinkään muuhun nimikkeeseen, koska niitä ei ole mainittu missään muussa nimikkeessä toimintatapansa, rakenteensa tai tyyppinsä perusteella, ja toisaalta, että mainittuun nimikkeeseen kuuluvat koneet ja laitteet eroavat osia koskevien yleismääräysten mukaan luokiteltavista koneiden ja laitteiden osista siinä, että niillä on itsenäinen tehtävä.

<number>58</number> Käsiteltävässä asiassa LED-lampuilla on valaisemistehtävä. Tämä tehtävä suoritetaan sellaisten valodiodien avulla, joiden läpi kulkee jatkuvasti virtaa. Tässä yhteydessä mainittujen lamppujen ei tarvitse välttämättä olla liitettyjä valaisimeen, jotta ne voivat suorittaa valaisemistehtävän, vaan niiden toimimiseksi riittää, että on sähkövirtaa. Näin ollen LED-lampuilla on itsenäinen tehtävä.

<number>59</number> Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien LED-lamppujen kaltaiset tavarat kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8543, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen sen tiedossa olevien kaikkien tosiseikkojen perusteella suorittamasta arvioinnista muuta johdu.

<titlecontent id="B300000005"> <emphasis role="bold" id="B400000022">Oikeudenkäyntikulut</emphasis> </titlecontent>

<number>60</number> Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.