5.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 164/65

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Kulttuuri 2007 -ohjelman perustamisesta”

(2005/C 164/08)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Kulttuuri 2007 –ohjelman perustamisesta (2007–2013), KOM(2004) 469 lopullinen — 2004/0150 COD,

ottaa huomioon komission 15. heinäkuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 27. tammikuuta 2004 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu ”kulttuuri ja koulutus” -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon perustuslakisopimusluonnoksen III-280 artiklan,

ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta ”Kansalaisuus toimivaksi: eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistäminen nuoriso- ja kulttuuriohjelmien sekä audiovisuaalialaa ja kansalaisten osallistumista koskevien ohjelmien avulla”, KOM (2004) 154 lopullinen,

ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen — Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013”, KOM(2004) 101 lopullinen,

ottaa huomioon lausuntonsa aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2005–2019 tehdyn päätöksen 1419/1999/EY muuttamisesta”, CdR 393/2003 fin, (1)

ottaa huomioon”kulttuuri ja koulutus” -valiokunnan 7. joulukuuta 2004 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 259/2004 rev. 1), jonka esittelijä oli Rosemary Butler (UK/PES), Walesin edustajakokouksen jäsen,

hyväksyi yksimielisesti 23.–24 helmikuuta 2005 pitämässään 58. täysistunnossa (helmikuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon

1   Alueiden komitean kanta

ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.1

toteaa, että kulttuurialan eurooppalainen yhteistyöohjelma on tärkeä ja katsoo sen poliittisen merkityksen olevan suurempi kuin koskaan aiemmin, koska ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden edistäminen sekä Euroopan unionissa että sen naapurien kanssa on tullut yhä tärkeämmäksi.

1.2

kannattaa komission ehdotuksen yleislinjaa eli ohjelman jakamista kolmeen laaja-alaiseen tavoitteeseen ja kolmeen toimintalohkoon. AK antaa arvoa uudelle rakenteelle, joka mahdollistaa ohjelman johdonmukaisuuden ja kohdennettavuuden, ja pitää alakohtaisesta lähestymistavasta luopumista tervetulleena.

1.3

uskoo, että Euroopan komission tulisi tehdä parhaansa monialaisten hankkeiden tukemiseksi ja katsoo, että valintakriteerien tulisi suosia innovatiivisia, riskialttiita tai kokeiluluonteisia hankkeita. Tässä yhteydessä on muistettava, että innovaatio on suhteellinen käsite ja sidoksissa paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin.

1.4

toivoo, että kolmen toimintalinjan sisällyttäminen yhteen ohjelmaan tuottaa myönteisiä yhteisvaikutuksia niiden välillä ja lisää ohjelman yhtenäisyyttä. AK pyytää hallintokomiteaa seuraamaan, syntyykö tällaista vaikutusta todella.

1.5

tukee ohjelman kolmea laaja-alaista tavoitetta eli taiteilijoiden liikkuvuutta, taide- ja kulttuurituotteiden liikkuvuutta sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämistä.

1.6

pitää tervetulleena hallinnon, rahoituksen ja lainsäädännön yksinkertaistamista, jolla otetaan huomioon kulttuurialan erityistarpeet. Esimerkkejä yksinkertaistamisesta ovat entistä helppokäyttöisemmät hakulomakkeet, kiinteämääräiset tuet selkeästi määriteltävissä oleville kustannuksille, hakijoille suunnatun tiedotuksen kehittäminen ja pieniä avustuksia saavien organisaatioiden vakavaraisuutta koskevien tarkastusten rajaaminen. AK pahoittelee kuitenkin sitä, että näitä parannuksia ei ole sisällytetty itse säädöstekstiin vaan perusteluihin. Se katsoo myös, että yksinkertaistamista tulisi edelleen kehittää aiempaa joustavammalla suhtautumisella luontoissuorituksiin perustuvaan tukeen ja suhteellisuusperiaatteen soveltamiseen suhteuttamalla hankkeiden toteuttajia koskevat hallinnolliset vaatimukset hankebudjetin suuruuteen.

1.7

muistuttaa, että pienten kulttuurialan toimijoiden sekä henkilöstö- että taloudelliset resurssit ovat yleensä rajalliset, ja niiden on paljon vaikeampaa laatia tukihakemuksia kuin suurempien toimijoiden. Tällä perusteella komitea esittää mahdollisuutta tehdä hankkeen valmistelukustannukset tukikelpoisiksi. Jäsenvaltioiden viranomaisten tulisi yleisesti harkita pienen alkupääomarahaston luomista pienten toimijoiden tukemiseksi hankkeiden valmisteluvaiheessa ja niiden toteutettavuutta tutkittaessa.

1.8

katsoo, että komission ehdotus saattaa vaikeuttaa pienten toimijoiden osallistumista sekä ”pienten mutta laadukkaiden” hankkeiden toteuttamista. Pienille toimijoille on taattava, että ohjelma on avoin myös heille, ja niitä tulisi kannustaa aktiivisesti osallistumaan.

1.9

tähdentää, että suuruus ei ole yhtä kuin laadukkuus, luovuus ja innovaatio, ja että riittävän laajuuden käsite (”kriittinen massa”) on sidoksissa maantieteellisiin olosuhteisiin. Harvaan asutuilla maaseutualueilla pienimuotoisen hankkeen laajuus voi olla riittävä ja vaikutus kiistaton.

1.10

panee merkille komission aikomuksen taata, että uusi ohjelma täydentäisi yhteisön ohjelmia esimerkiksi nuoriso-, koulutus-, urheilu- ja informaatioteknologian aloilla, mutta pohtii sitä, kuinka tämä aiotaan toteuttaa ja kuinka tavoitteen saavuttamista valvotaan. AK katsoo, että kulttuuritoimintaa tulee korostaa uusissa, kaudeksi 2007–2013 tehtävissä nuorisoa ja elinikäistä oppimista koskevissa ohjelmissa.

1.11

pitää tervetulleena, että perustuslakisopimusluonnoksen III-280 artiklassa määrätään, että kulttuurin alalla määräenemmistöön perustuvaa yhteispäätösmenettelyä sovelletaan neuvostossa, kun eurooppalailla tai -puitelailla säädetään kannustustoimista, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

1.12

korostaa, että kulttuurinen monimuotoisuus on yksi Euroopan unionin ominaispiirteistä ja että se on huomattavasti lisääntynyt kymmenen uuden jäsenvaltion liityttyä unioniin. Sen mukaisesti AK kehottaa tuomaan tämän perusperiaatteen painokkaammin esiin tekstissä ja katsoo, että Kulttuuri 2007 -ohjelman tulisi kattaa kaikki kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ilmenemismuodot paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Lisäksi komitea katsoo, että ohjelman tulisi heijastaa jäsenvaltioiden sisäistä monimuotoisuutta ja maahanmuuton suuntauksia kiinnittämällä erityistä huomiota vähemmistöille suunnattujen tai vähemmistö- ja enemmistökulttuurin välisen kuilun ylittämiseen tähtäävien hankkeiden tukemiseen keskinäisen ymmärryksen kasvattamiseksi.

1.13

uskoo, että Kulttuuri 2007 -ohjelman on toimittava kielellisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja edistämiseksi ja kehottaa, että Euroopan perustuslakisopimuksen 3 artiklan sekä kieltenopetusta ja kielellistä monimuotoisuutta koskevan Euroopan komission toimintasuunnitelman mukaisesti tekstiin tulisi sisällyttää viittaus tähän tavoitteeseen.

1.14

ehdottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen tehtävä yhteisöjensä kulttuurin edistämisessä ja huomioimisessa tuotaisiin painokkaammin esiin, ja kehottaa Kulttuuri 2007 -ohjelmaa edistämään alue- ja paikallisviranomaisten mahdollisuutta osallistua ohjelmaan. Toimintaa olisi kohdennettava mieluummin paikallis- ja aluetasolle kuin suuriin hankkeisiin.

1.15

pitää tervetulleena Kulttuuri 2007 -ohjelmalle ehdotettua talousarviota, joka on suurempi kuin Kulttuuri 2000:n budjetti. AK uskoo, että EU:n rahoituksesta vuosiksi 2007–2013 käytävässä laajemmassa keskustelussa löydetään hyväksyttävissä oleva kompromissiratkaisu. Se toivoo erityisesti, että rahoitusnäkymistä lopullisesti päätettäessä säilytetään riittävä rahoitustaso eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön tukemiseksi. Se on tärkeää itse ohjelman päämäärien saavuttamiseksi ja koska kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen lisäsi EU:n väestömäärää 20 prosentilla.

1.16

toivoisi uuden ohjelman korostavan yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja, joita kulttuuri voi tarjota erityisesti EU:n Lissabonissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitean mukaan ohjelmassa tulisi korostaa yhtäläisiä mahdollisuuksia kulttuurin saavutettavuudessa, jotta ohjelmasta ei tulisi elitistinen, sekä uudistumiskehitykseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä etuja, joita kulttuuri voi tarjota.

1.17

pohtii, onko Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden kulttuuripolitiikkojen koordinointia mahdollista lisätä toissijaisuusperiaatetta loukkaamatta kunkin Euroopan yhteisön kulttuuriohjelman avustuksen vaikutuksen maksimoimiseksi.

1.18

ilmaisee huolensa komission tekemistä ehdotuksista, jotka koskevat hankkeiden kestoa, järjestelyistä vastaavien tahojen määrän kasvattamista ja vähimmäistasoa koskevia sääntöjä. Komitea katsoo, että kulttuuriohjelmassa laadun ja joustavuuden tulisi olla keskeisiä tekijöitä mekaanisten valintakriteerien ja joustamattomien sääntöjen sijaan.

Yksityiskohtaiset kommentit

Yhteistyökeskukset

1.19

pyytää selventämään, kuinka sääntö yhteisön tuen vähentämisestä toimii yhteistyökeskuksien tukea ajatellen.

1.20

epäilee, onko realistista odottaa, että kaikista yhteistyökeskuksista tulee pysyviä ja taloudellisesti itsenäisiä sen jälkeen kun yhteisön avustus loppuu.

Tutkimukset ja analyysit

1.21

pitää tervetulleena ehdotusta käyttää 8.56 miljoonaa euroa tutkimuksiin ja analyyseihin, koska yleensä Euroopan kulttuurialasta ja erityisesti alalla tehtävästä yhteistyöstä todella tarvitaan luotettavaa tietoa. Avainindikaattorien kehittäminen auttaisi alue- ja paikallisviranomaisia niin ikään vertailemaan toimintojaan, jotta kulttuurialan onnistuneista toimintaperiaatteista saataisiin entistä tarkempaa tietoa ja että niitä voitaisiin myös välittää muille.

Tiedon keruu ja levitys

1.22

pyytää perustelemaan aikomuksen varata 3.43 miljoonaa euroa alan Internet-portaaliin, kun Internet-portaalin perustamiseen tähtäävän European Cultural Laboratoryn nelivuotisen kokeiluhankkeen kustannukset on arvioitu 1.5 miljoonaksi euroksi. Lisäksi AK huomauttaa, että kulttuurialan portaali on jo olemassa.

1.23

ehdottaa Euroopan laajuisille toimille osoitettuun tukeen — toimilla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa (toinen toimintalohko) — liittyen, että lohkoon sisällytetään myös sellaisten paikkojen suojelu, joilla muistetaan entisen Neuvostoliiton totalitaarisen hallinnon hirmutekojen uhreja.

8 artikla — Toteutus

1.24

muistuttaa komission tehneen hyvää työtä Kulttuuri 2000 -ohjelman toimivuuden kehittämiseksi esimerkiksi puuttumalla ehdotuspyyntöjen viivästymiseen, mikä oli alussa nykyisen ohjelman ongelmana. Ohjelman toimivuuden kehittämiseksi nykyisestään se kehottaa myös, että komissio jatkaa työtään taatakseen avustusten maksamisen nopeasti kulttuurialan toimijoiden kassavirtaongelmien vähentämiseksi, ja tiedottaa hankkeiden toteuttajille asianmukaisesti syistä, joiden vuoksi hankkeelle ei myönnetty avustusta.

1.25

kehottaa pohtimaan, miten valintalautakunnan jäsenten asiantuntemusta voitaisiin parhaiten hyödyntää hankkeiden arvioinnissa. Tehokas ja luotettava arviointi on erityisen tärkeää siirryttäessä pois alakohtaisesta lähestymistavasta. Monialaisten hankkeiden tapauksessa yksittäisen hankkeen arviointiin voidaan tarvita enemmän kuin yksi henkilö.

10 artikla — Kulttuurin yhteyspisteet

1.26

kannattaa kulttuurin yhteyspisteiden kehittämistä parhaiden käytäntöjen vaihdon ja yhteistyön edistämiseksi.

11 artikla — Varainhoitosäännökset

1.27

katsoo, että uuden ohjelman ensimmäisinä vuosina hallintokomitean tulisi tehdä kaikkensa edistääkseen uusien jäsenvaltioiden kulttuurialan toimijoiden (alue- ja paikallisviranomaiset mukaan lukien) osallistumista. AK katsoo muun muassa, että viiden prosentin vähimmäisavustus voitaisiin puolittaa 2,5 prosenttiin ohjelman kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi, koska viiden prosentin avustus on todellisuudessa merkittävämpi uusissa jäsenvaltioissa kuin ”vanhoissa” ottaen huomioon, että edellisten keskimääräinen tulotaso on alempi. Tätä 2,5 prosentin sääntöä tulisi soveltaa kaikkiin uusiin jäsenmaihin, jotka liittyvät unioniin ohjelman käynnistyttyä, ja sitä tulisi laajentaa, jos uusien jäsenvaltioiden osallistumisaste on matala.

13 artikla — Seuranta ja arviointi

1.28

katsoo, että tukijoilta ja edunsaajilta tuleva palaute on sisällytettävä arviointiprosessiin esimerkiksi kulttuurin yhteyspisteen välityksellä.

1.29

ehdottaa, että Kulttuuri 2007 -ohjelmaa arvioitaisiin päätöksessä asetettuihin tavoitteisiin nähden siten, että pyrkimyksenä olisi taata näiden tavoitteiden saavuttaminen ja luoda tietopohjaa tulevien kulttuurialan ohjelmien kehittämistä varten.

Liite II — Ohjelman hallinnointi

1.30

on huolissaan siitä, että resurssien yhdistäminen myös muita, esimerkiksi nuorisoalaan ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä Euroopan yhteisön rahoitusohjelmia hoitavaan yhteen valtavaan toimeenpanovirastoon, voi johtaa kulttuurialan asiantuntemuksen ja erityistiedon sekä alan kysymyksiä koskevan herkkyyden häviämiseen, mitä on ehdottomasti vältettävä.

2   Alueiden komitean suositukset

Suositus 1

(”sekä katsovat seuraavaa:”)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kulttuurin olisi osaltaan parannettava Euroopan unionin näkyvyyttä unionin ulkopuolella tuomalla esiin sen kulttuurien monimuotoisuutta ja niiden yhteisiä piirteitä.

Kulttuurin olisi osaltaan parannettava Euroopan unionin näkyvyyttä unionin ulkopuolella tuomalla esiin sen kulttuurien monimuotoisuutta ja niiden yhteisiä piirteitä. Euroopan pienten kulttuurien ja harvinaisten kielten aseman turvaamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Perustelu

Kulttuuri 2007 -ohjelman tekstiin tulee sisällyttää jo Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta tehtyyn päätökseen sisältynyt viittaus Euroopan pienten kulttuurien ja harvinaisten kielten aseman turvaamiseen. Sen poisjättäminen antaa kielteisen kuvan kyseisten yhteisöjen hankkeiden toteuttajille, jotka pitäisi päinvastoin saada vakuuttuneeksi ohjelman avoimuudesta myös heille.

Suositus 2

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Olisi myös jatkettava edellä mainitun päätöksen N:o 792/2004/EY mukaisesti aloitettua Euroopan unionin toimintaa natsien keskitysleirien suojelemiseksi historiallisina muistomerkkeinä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla.

Olisi myös jatkettava edellä mainitun päätöksen N:o 792/2004/EY mukaisesti aloitettua Euroopan unionin toimintaa natsien keskitysleirien suojelemiseksi historiallisina muistomerkkeinä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla. Ohjelman tulisi kattaa myös hankkeet, jotka liittyvät Neuvostoliiton totalitaarisen hallinnon toteuttamiin pakkosiirtoihin ja keskitysleireihin sekä niiden uhrien muiston vaalimiseen.

Perustelu

Johdanto-osan 13 artiklan ehdotettu uusi muotoilu perustuu näkemykseen, jonka mukaan tukea tulisi antaa myös toimille, joilla pyritään säilyttämään Neuvostoliiton totalitaarisen hallinnon toteuttamiin pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot sekä entiset keskitysleirit ja vaalimaan kyseisen hallinnon uhrien muistoa. Kun otetaan huomioon Euroopan historia toisen maailmansodan ja sen jälkimaininkien aikana, ohjelmassa ei tulisi painottaa pelkästään natsien toimeenpanemiin pakkosiirtoihin ja uhrien muiston vaalimiseen liittyvien keskeisten paikkojen ja arkistojen säilyttämistä ja suojelua, vaan siinä tulisi tukea myös toimia, jotka liittyvät Itä-Euroopan valtioihin ja kansoihin laajasti vaikuttaneeseen Neuvostoliiton totalitaariseen hallintoon. Kuten latvialaiset historioitsijat ovat todenneet, neuvostohallinto oli totalitaarinen ja sillä oli aikoinaan ns. itäblokin maihin valtava vaikutus, joka oli yhtä vahingollinen kuin natsien totalitaarisen hallinnon toimet.

On myös muistettava, että entisen neuvostovallan keskitysleirejä voidaan pitää pakkotyöleireinä ja samankaltaisina natsien keskitysleirien kanssa; ne tulisi siis yhtälailla säilyttää historiallisina muistomerkkeinä.

Suositus 3

3 artikla (1 kohta)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä kulttuurialuetta kehittämällä luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja ohjelmaan osallistuvien valtioiden kulttuurilaitosten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden näkyvyyttä.

Ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä kulttuurialuetta kehittämällä luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden, ja ohjelmaan osallistuvien valtioiden kulttuurilaitosten sekä alue- ja paikallisviranomaisten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden näkyvyyttä sekä kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Perustelu

Viittaukset alue- ja paikallisviranomaisiin tulisi lisätä kuten edellä on esitetty, koska alue- ja paikallisviranomaisten tehtävänä on myös yhteisöjen kulttuurin edistäminen esimerkiksi järjestämällä festivaaleja, suojelemalla kulttuuriperintöä ja taideteoksia, toteuttamalla ruohonjuuritason hankkeita sekä tekemällä yhteistyötä kulttuurialan toimijoiden kanssa.

Lisäksi Euroopan unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta koskeva tavoite tulisi tuoda nykyistä painokkaammin esiin Kulttuuri 2007 -ohjelmaa koskevassa päätöksessä. Se helpottaisi vakuuttamaan tuleville harvinaisten, alueellisten tai vähemmistökielten yhteisöjen hankkeiden toteuttajille, että Kulttuuri 2007 -ohjelma kykenee sisällyttämään tällaisten yhteisöjen hankkeita yleisiin rahoitusohjelmiin.

Suositus 4

4 artiklan 1 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen ja toimet, joilla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa — näitä symboloivat keskitysleireihin ja muille joukkomurha- ja tuhoamispaikoille perustetut muistomerkit — sekä toimet, joilla pyritään kunnioittamaan uhrien muistoa näillä paikoilla.

kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen ja toimet, joilla pyritään vaalimaan joukkomurhien ja joukkosiirtojen uhrien muistoa sekä säilyttämään tähän liittyvät keskeiset paikat, muistomerkit ja entiset keskitysleirit ja näin dokumentoimaan tapahtumat niiden uhrien muiston kunnioittamiseksi. säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa — näitä symboloivat keskitysleireihin ja muille joukkomurha- ja tuhoamispaikoille perustetut muistomerkit — sekä toimet, joilla pyritään kunnioittamaan uhrien muistoa näillä paikoilla.

Perustelu

Neuvostoliiton totalitaarisen hallinnon uhrien muiston vaalimisen sisällyttäminen Euroopan yhteiseen historiaan laajentaa maanosamme jäsenneltyä ja konsensukseen perustuvaa historiankäsitystä. Poliittisesti ”arkaluonteisten” aiheiden vältteleminen vähentäisi huomattavasti luottamusta Euroopan unioniin, erityisesti niiden kansalaisten parissa, joille nämä asiat ja niiden muisto ovat osa läheistä menneisyyttä ja tuskallista todellisuutta.

On myös vaikea sivuuttaa sitä tosiasiaa, että toisen maailmansodan ja sen jälkimaininkien historialliseen totuuteen kuuluu selkeästi ja kiistämättä lukemattomien neuvostoterrorin tuhoamien ihmiskohtaloiden tarina nyttemmin Euroopan unioniin liittyneissä maissa.

Suositus 5

4 artikla (3 kohta) — uusi

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Toimijat voivat ehdottaa kiinnostuksen kohteitaan ja pyrkimyksiään vastaavia sekä alakohtaisia että monialaisia hankkeita, kunhan niillä pyritään ainakin kahteen edellämainittuun tavoitteeseen. Mitään kulttuurisen ja taiteellisen toiminnan ilmenemismuotoa ei jätetä ohjelman ulkopuolelle oletusluontoisesti.

Perustelu

Säädöstekstissä tulisi tuoda esiin, että kaikki alat ovat tukikelpoisia. Päätöksen kielen on oltava niin selkeää, yksinkertaista ja yksiselitteistä kuin mahdollista, jotta kaikki potentiaaliset hankkeiden toteuttajat ymmärtävät tekstin ja tiedostavat, että esimerkiksi kirjallisuuden kääntäminen kuuluu Kulttuuri 2007 -ohjelman avustusten piiriin.

Suositus 6

Liite (kohta 1.1) — otsikon muuttaminen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.1

Yhteistyökeskukset

1.1

 Yhteistyökeskukset Luovuuskeskukset

Perustelu

Sana ”yhteistyökeskus” tulisi muuttaa, koska se on liian samankaltainen kuin ”kulttuurin yhteyspiste” ja aiheuttaa sekaannusta. Muutosehdotus ”luovuuskeskus” kuvaa ytimekkäästi tämän osa-alueen tavoitetta. Sana ”yhteistyö” on tässä tarpeeton, koska kaikkien unionin kulttuurialan yhteistyöohjelman rahoittamien hankkeiden tulee olla yhteistyöhön perustuvia.

Suositus 7

Liite (kohta 1.1) 2. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kuhunkin keskukseen on kuuluttava vähintään kuusi toimijaa kuudesta eri maasta, jotka osallistuvat ohjelmaan, ja keskus voi koota yhteen yhden tai useamman sektorin toimijoita erilaisiin monivuotisiin toimiin tai hankkeisiin, jotka voivat olla alakohtaisia tai monialaisia mutta joilla pyritään yhteiseen tavoitteeseen.

Kuhunkin keskukseen on kuuluttava vähintään kuusi viisi toimijaa kuudesta viidestä eri maasta, jotka osallistuvat ohjelmaan, ja keskus voi koota yhteen yhden tai useamman sektorin toimijoita erilaisiin monivuotisiin toimiin tai hankkeisiin, jotka voivat olla alakohtaisia tai monialaisia mutta joilla pyritään yhteiseen tavoitteeseen.

Viisi toimijaa riittää ilmentämään eurooppalaista lisäarvoa, eikä projektien toteuttajia tule vuodesta 2007 alkaen vaatia etsimään kuutta järjestäjää. Tärkeintä on hankkeeseen kuuluvien sitoutuminen yhteistyöhön ja itse hankkeen laatu.

Suositus 8

Liite (kohta 1.1) 3. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin keskuksen pyrkimyksenä on toteuttaa useita organisoituja ja monivuotisia kulttuuritoimia.

Kunkin keskuksen pyrkimyksenä on toteuttaa useita organisoituja ja monivuotisia kulttuuritoimia ja toimia varoja myöntävänä väliportaan yksikkönä.

Perustelu

”Yhteistyökeskusten” tulisi voida toimia varoja myöntävinä väliportaan yksiköinä. Siten yhteistyökeskukset voisivat tarjota nopeaa ja byrokratialtaan kohtuullista rahoitusta pienille tai innovatiivisille kulttuurialan yhteistyöhankkeille. Tämä järjestelmä on toiminut hyvin rakennerahastojen yhteydessä, ja sitä tulisi soveltaa myös Kulttuuri 2007 -ohjelmassa.

Suositus 9

Liite (kohta 1.1) 6. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta, ja se on luonteeltaan aleneva. Se saa olla enintään 500 000 euroa vuodessa. Tämä tuki annetaan viiden vuoden aikana.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta, ja se on luonteeltaan aleneva. Se saa olla enintään 500 000 euroa vuodessa. Tämä tuki annetaan vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden aikana.

Perustelu

Suhtautumisen hankkeiden kestoon tulisi olla nykyistä joustavampaa, koska kaikki projektien toteuttajat eivät halua tai heillä ei ole tarvetta toteuttaa viisivuotista hanketta. Lisäksi monien toimijoiden on todennäköisesti vaikea löytää rahoitusta viideksi vuodeksi.

Suositus 10

Liite (kohta 1.2) — otsikon muutos

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.2

Yhteistyötoimet

1.2

 Yhteistyötoimet Luova toiminta

Perustelu

Sana ”yhteistyötoimet” on liian teknokraattinen, kun taas ”luova toiminta” korostaa, että hankkeiden valinnassa painotetaan luovuuden merkitystä.

Suositus 11

Liite (kohta 1.2) 2. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kukin toimi on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä vähintään neljän kulttuuritoimijan kanssa, jotka ovat kolmesta eri osallistujamaasta, olivatpa nämä toimijat yhden tai usean alan toimijoita.

Kukin toimi on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä vähintään neljän kolmen kulttuuritoimijan kanssa, jotka ovat kolmesta eri osallistujamaasta, olivatpa nämä toimijat yhden tai usean alan toimijoita.

Kolme muuta toimijaa riittää ilmentämään eurooppalaista lisäarvoa. Kuten edellä eurooppalaisten yhteistyökeskusten yhteydessä mainittiin, hankkeita tulisi arvioida niiden todellisen laadun eikä mekaanisten valintakriteerien mukaan.

Suositus 12

Liite (kohta 1.2) 4. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta. Sen on oltava vähintään 60 000 euroa tai enintään 200 000 euroa vuodessa. Tämä tuki annetaan enintään kahdentoista kuukauden ajaksi.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta. Sen on oltava vähintään 60 000 euroa tai voi olla enintään 200 000 euroa vuodessa. Tämä tuki annetaan enintään vähintään kahdentoista kuukauden ja enintään 24 kuukauden ajaksi.

Perustelu

Euroopan yhteisön tuen vähimmäistason tulisi olla joustavampi (60 000 euroa vuodessa tarkoittaa, että hankkeen vähimmäiskoko olisi 120 000 euroa vuodessa), koska jotkut hankkeet eivät tarvitse tai pysty hyödyntämään tällaista summaa, vaikka niiden vaikutus ja laajuus olisi kuitenkin riittävä (”kriittinen massa”).

Lisäksi hankkeiden tulisi voida kestää enintään kaksi vuotta, mikä tekisi ohjelmasta nykyistä joustavamman ja tarkoituksenmukaisemman hankkeiden toteuttajille.

Suositus 13

Liite (kohta 1.3) 4. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Lisäksi tässä yhteydessä annetaan merkittävää tukea myös ”Euroopan kulttuuripääkaupungeille”, jotta autettaisiin sellaisten toimien toteutusta, jotka lisäävät näkyvyyttä Euroopan tasolla ja kansalliset rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä Euroopassa.

Lisäksi tässä yhteydessä annetaan merkittävää tukea myös 90 % erityistoimiin varatuista määrärahoista annetaan”Euroopan kulttuuripääkaupungeille”, jotta autettaisiin sellaisten toimien toteutusta, jotka lisäävät näkyvyyttä Euroopan tasolla ja kansalliset rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä Euroopassa.

Perustelu

”Euroopan kulttuuripääkaupunki” -hankkeen tulisi olla erityistoimien painopisteenä. Euroopan yhteisön rahoitusta Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeelle olisi lisättävä, koska vuodesta 2009 lähtien tullaan todennäköisesti nimeämään kaksi kulttuuripääkaupunkia, mikä heijastaa EU:n äskettäistä laajentumista. Lisätukea tulisi käyttää esimerkiksi helpottamalla kunnallisten viranomaisten ja kulttuuritoimijoiden työskentelyä muista jäsenvaltioista peräisin olevien kumppanien kanssa, millä edistettäisiin liikkuvuutta yli rajojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Lisäksi osoittamalla 90 % erityistoimiin varatuista määrärahoista Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeelle lisättäisiin avoimuutta tällä toimintalohkolla, jota on aiemmin pidetty jokseenkin sekavana. Jäljelle jäävät 10 % tulisi käyttää palkintoihin, joita ovat esimerkiksi Europa Nostra -palkinto ja Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinto (Mies van der Rohe -palkinto).

Suositus 14

5 artikla 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelma mahdollistaa myös yhteistyön muiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa kulttuuria koskevia lausekkeita sisältäviä assosiaatio- tai yhteistyösopimuksia, lisämäärärahojen pohjalta ja sovittavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Ohjelma mahdollistaa myös yhteistyön muiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa kulttuuria koskevia lausekkeita sisältäviä assosiaatio- tai yhteistyösopimuksia, lisämäärärahojen pohjalta ja sovittavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Etusija annetaan Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisesti lähinaapureille.

Perustelu

Ohjelmassa tulisi antaa etusija Euroopan naapuruuspolitiikassa mainituille maille. Kansojen välinen vuoropuhelu sekä vapaa ajatustenvaihto erilaisten kulttuurien, uskontojen ja perinteiden piiristä tulevien välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kulttuurialan yhteishankkeet voivat auttaa saavuttamaan Euroopan naapuruuspolitiikan päätavoitteet, joita ovat yhteyksien luominen kansojen välille sekä erilaisia kulttuureita, historiaa, asenteita ja arvoja koskevan keskinäisen ymmärryksen vahvistaminen, ja siten korjaamaan vääristyneitä käsityksiä.

Suositus 15

9 artikla 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja alueiden komitean edustajasta ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

Perustelu

Koska kulttuuripolitiikkaa koskeva toimivalta on monissa jäsenvaltioissa usein valtakunnan tasoa alempana, AK:lla tulisi olla oikeus nimetä yksi edustaja komiteaan. Lisäksi jäsenvaltioiden valtuuskuntiin tulisi kuulua paikallis- ja aluetason edustajia aina kun se on tarkoituksenmukaista.

Suositus 16

10 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Liitteessä olevassa I.3.3 kohdassa määritellyt kulttuurin yhteyspisteet toimivat täytäntöönpano-eliminä, jotka tiedottavat ohjelmasta kansallisella tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa noudattaen.

Liitteessä olevassa I.3.3 kohdassa määritellyt kulttuurin yhteyspisteet toimivat täytäntöönpanoeliminä, jotka tiedottavat ohjelmasta sekä kansallisella että valtakunnallista tasoa alemmalla tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa noudattaen.

Perustelu

Tämä muutosehdotus on johdonmukainen lausuntoluonnoksen suosituksen 17 kanssa. Kulttuurin yhteyspisteiden tulee voida toimia myös aluetasolla saavuttaakseen paremmin kulttuurialan toimijat ja mukautuakseen niiden erityispiirteisiin. Tätä varten tulee edistää, aina vapaaehtoisuuden pohjalta, kulttuurin yhteyspisteiden tai niiden valtuuskuntien luomista alueyhteisöissä.

Suositus 17

10 artikla 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2.

Kulttuurin yhteyspisteiden on noudatettava seuraavia periaatteita:

2.

Kulttuurin yhteyspisteiden on noudatettava seuraavia periaatteita:

—

Yhteyspisteellä on oltava riittävän suuri henkilöstö, jolla on alan kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuva ammatti- ja kielitaito.

—

Yhteyspisteellä on oltava riittävän suuri henkilöstö, jolla on alan kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuva ammatti- ja kielitaito.

—

Sillä on oltava soveltuva infrastruktuuri, muun muassa tarvittavat atk-laitteistot ja viestintävälineet.

—

Sillä on oltava soveltuva infrastruktuuri, muun muassa tarvittavat atk-laitteistot ja viestintävälineet.

—

Sen on toimittava sellaisessa hallinnollisessa ympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat.

—

Sen on toimittava sellaisessa hallinnollisessa ympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti, esimerkiksi toimimaan tarvittaessa valtakunnan tasoa alemmalla tasolla, ja välttämään eturistiriidat.

Perustelu

Kulttuurin yhteyspisteitä tulisi kannustaa toimimaan valtakunnan tasoa alempana silloin kun se on tarkoituksenmukaista, jotta ne olisivat lähempänä kansalaisia ja kentällä työskenteleviä kulttuurialan toimijoita. Ranskalaisen kulttuurin yhteyspisteen ylläpitämä ”alueellisten keskusten” järjestelmä on esimerkki hyvästä käytännöstä, jota tulisi soveltaa muissakin jäsenvaltioissa.

Suositus 18

12 artikla — uusi kohta (d)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

(d)

edistämällä EU:n kielellistä monimuotoisuutta

Perustelu

Edellä esitetyistä syistä (suositukset 1 ja 2) kielellisen monimuotoisuuden tavoite tulisi tuoda tekstissä painokkaammin esiin.

Suositus 19

Liite (kohta V) Budjettivarojen jakautuminen

Toimintalohko 1

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman vuotuisten budjettivarojen ohjeellinen jakautuminen

Ohjelman vuotuisten budjettivarojen ohjeellinen jakautuminen

Prosenttia budjetista

Prosenttia budjetista

Toimintalohko 1 (tuki hankkeille) noin 77 %

—

yhteistyökeskukset noin 36 %

—

yhteistyötoimet noin 24 %

—

erityistoimet noin 17 %

Toimintalohko 1 (tuki hankkeille) noin 77 %

—

yhteistyökeskukset noin 36 % 30 %

—

yhteistyötoimet noin 24 % 30 %

—

erityistoimet noin 17 %

Sekä yhteistyökeskuksille että yhteistyötoimiin tulisi varata 30 % kokonaisbudjetista kullekin esitetyn (36 % edelliselle ja 24 % jälkimmäiselle) sijaan. Komitea uskoo, että aiemmin esitetty jako voisi syrjiä pieniä toimijoita, jotka ovat usein muita kokeilunhaluisimpia ja innovatiivisimpia, koska ne tuskin pyrkivät varmistelemaan rahoitusta viideksi vuodeksi isojen toimijoiden tapaan ja niillä on vähemmän kapasiteettia tehdä vaadittua laaja-alaista kehitystyötä.

Suositus 20

Liitteen kohta 2.2

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tukea voidaan antaa toimille, joilla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa — näitä symboloivat keskitysleireihin ja muille joukkomurha- ja tuhoamispaikoille perustetut muistomerkit — sekä toimet, joilla pyritään kunnioittamaan uhrien muistoa näillä paikoilla.

Tukea voidaan antaa toimille, joilla pyritään vaalimaan joukkomurhien ja joukkosiirtojen uhrien muistoa sekä säilyttämään tähän liittyvät keskeiset paikat, muistomerkit ja entiset keskitysleirit ja näin dokumentoimaan tapahtumat niiden uhrien muiston vaalimiseksi säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa — näitä symboloivat keskitysleireihin ja muille joukkomurha- ja tuhoamispaikoille perustetut muistomerkit — sekä toimet, joilla pyritään kunnioittamaan uhrien muistoa näillä paikoilla.

Perustelu

Neuvostoliiton totalitaarisen hallinnon uhrien muiston vaalimisen sisällyttäminen Euroopan yhteiseen historiaan laajentaa maanosamme jäsenneltyä ja konsensukseen perustuvaa historiankäsitystä. Poliittisesti ”arkaluonteisten” aiheiden vältteleminen vähentäisi huomattavasti luottamusta Euroopan unioniin, erityisesti niiden kansalaisten parissa, joille nämä asiat ja niiden muisto ovat osa läheistä menneisyyttä ja tuskallista todellisuutta.

On myös vaikea sivuuttaa sitä tosiasiaa, että toisen maailmansodan ja sen jälkimaininkien historialliseen totuuteen kuuluu selkeästi ja kiistämättä lukemattomien neuvostoterrorin tuhoamien ihmiskohtaloiden tarina nyttemmin Euroopan unioniin liittyneissä maissa.

Suositus 21

Liite I, kohta 3.3

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta ohjelmaa koskevia tietoja levitettäisiin kohdennetusti, tehokkaasti ja käytännönläheisesti, ohjelmasta tuetaan ”kulttuurin yhteyspisteitä”. Komissio perustaa nämä kansallisella tasolla toimivat elimet yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vapaaehtoisuuden pohjalta.

Jotta ohjelmaa koskevia tietoja levitettäisiin kohdennetusti, tehokkaasti ja käytännönläheisesti, ohjelmasta tuetaan ”kulttuurin yhteyspisteitä”. Komissio perustaa nämä kansallisella tasolla toimivat elimet, jotka voivat toimia niin kansallisella kuin valtakunnallista tasoa alemmilla tasoilla, yhteistyössä jäsenvaltioiden tai niiden alueviranomaisten kanssa vapaaehtoisuuden pohjalta.

Perustelu

Tämä muutosehdotus on johdonmukainen lausuntoluonnoksen suosituksen 17 kanssa. Kulttuurin yhteyspisteiden tulee voida toimia myös aluetasolla saavuttaakseen paremmin kulttuurialan toimijat ja mukautuakseen niiden erityispiirteisiin. Tätä varten tulee edistää, aina vapaaehtoisuuden pohjalta, kulttuurin yhteyspisteiden tai niiden valtuuskuntien luomista alueyhteisöissä.

Bryssel 23. helmikuuta 2005

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Peter STRAUB

(1)  EUVL C 121, 30.4.2004, s. 15.