24.9.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/239


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2021/1582,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0084/2021),

A.

toteaa, että Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2019 oli 45 750 404 euroa, mikä merkitsee 2,95 prosentin vähennystä vuoteen 2018 verrattuna; ottaa huomioon, että 86,72 prosenttia keskuksen talousarviosta on peräisin toimielinten, muiden virastojen ja elinten suorista maksuosuuksista;

B.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2019 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.

panee merkille, että varainhoitovuonna 2019 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 93,03 prosenttia eli 1,91 prosenttia alhaisempi kuin edeltävänä vuonna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 85,11 prosenttia, mikä merkitsee 2,82 prosentin vähennystä vuoteen 2018 verrattuna;

2.

kehottaa keskusta ottamaan käyttöön kestävän liiketoimintamallin, joka on laadittu ulkoisen tutkimuksen (”Study on the Translation Centre as the linguistic shared service provider for the EU Agencies and Bodies”) pohjalta laaditun kaksivuotisen muutossuunnitelman mukaisesti; panee merkille, että keskuksen varainhoitovuoden 2018 vastuuvapautta koskevan seurantakertomuksen mukaan muutossuunnitelman ja siihen liittyvien hankkeiden täytäntöönpanoa seurattiin ja siitä raportoitiin vuonna 2019; kannustaa keskusta panemaan täysimääräisesti täytäntöön sellaiset toimet, jotka auttaisivat uuden liiketoimintamallin mukauttamisessa teknologian kehitykseen;

3.

panee huolestuneena merkille, että keskus ei ole saattanut päätökseen petostentorjuntasuunnitelmaa, joka oli tarkoitus panna täytäntöön vuoden 2018 loppuun mennessä; panee merkille, että päätökseen saattamatta jääneet vuoden 2018 petostentorjuntasuunnitelman toimet lisättiin uusien toimenpiteiden joukkoon vuosien 2019–2020 petostentorjuntasuunnitelmassa ja että ne oli tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä; suosittelee, että keskus ilmoittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle lykätyistä toimista ja niiden vaikutuksista petosriskiin, jolle keskus voi altistua;

4.

pitää valitettavana, että joidenkin virastojen perustamisasetuksissa ei edellytetä, että ne käyttävät käännöskeskuksen palveluja, ja muistuttaa, että käännöskeskus vastaa perustamisasetuksensa mukaisesti unionin elinten, laitosten ja virastojen kielipalvelutarpeisiin;

5.

pitää kyseenalaisena, onko johtokunnassa tarpeen olla 72 jäsentä, sillä se monimutkaistaa päätöksentekoa;

6.

korostaa, että on tärkeää säilyttää ja edistää monikielisyyttä unionin toimielimissä, elimissä, laitoksissa ja virastoissa ja että kaikkia virallisia kieliä on kohdeltava yhdenvertaisesti; panee merkille keskuksen käännöspalvelujen korvaamattoman panoksen unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen moitteettomaan toimintaan sekä siihen, että niiden työ on avointa ja unionin kansalaisten saatavilla heidän omalla äidinkielellään;

Toiminnan tuloksellisuus

7.

panee merkille, että keskus käyttää yhä pääasiassa panos- ja tuotosindikaattoreita keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toimintansa tuloksia ja useita indikaattoreita parantaakseen talousarviohallintoaan; panee merkille keskuksen ohjelmien ja toimien tarkistetun ennakkoarvioinnin ja parhaillaan toteutettavan jälkitarkistuksen; kehottaa keskusta kehittämään edelleen keskeisiä tulosindikaattoreita toimintansa tulosten ja vaikutusten arviointia varten, jotta saadaan laadullisia ohjeita siitä, kuinka keskuksen tuotoksella saadaan aikaan enemmän lisäarvoa ja parannetaan keskuksen liiketoimintamallia;

8.

panee merkille, että käännettyjen, muokattujen, editoitujen ja tarkistettujen asiakirjojen sivumäärä (309 047 sivua) väheni 16,2 prosenttia ennätykselliseen vuoteen 2018 verrattuna, mutta muistuttaa, että määrä oli 2,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2019 alkuperäisessä talousarviossa ennustettiin ja 8,3 prosenttia suurempi kuin tarkistetun vuoden 2019 talousarvion ennuste;

9.

pitää myönteisenä, että keskus on pannut täytäntöön käännösten laadunvarmistusta koskevan vuosien 2019–2020 toimintasuunnitelman, jossa keskitytään parantamaan asiakkaille tarjottavien kielipalvelujen laatua ja keskuksen toiminnan tehokkuutta;

10.

toteaa, että keskus on asemoinut itsensä unionin virastojen yhteiseksi kielipalvelujen tarjoajaksi ja että sen ydintehtävä ei ole päällekkäinen muiden virastojen tehtävien kanssa; toteaa lisäksi, että keskus on toiminut Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa yhteisen sähköisen Systal-palvelukseenottovälineen käyttöönottamiseksi ja että keskus on jakanut virastojen välistä koordinointia tukevan toimiston välityksellä säännöllisesti tietoja ja kokemuksia unionin muiden virastojen kanssa ja osallistunut EU:n virastojen verkoston kokouksiin ja toimiin; suosittelee, että keskus tiedottaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle Systal-välineestä ja pyrkii aktiivisesti tämän välineen käytön jakamiseen unionin muiden virastojen kanssa; kannustaa keskusta jatkamaan tällaista yhteistyötä sekä tietojen ja kokemusten jakamista;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus sopi kaksivuotisen muutossuunnitelmansa osana Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston kanssa toteutettavasta yhteistyöohjelmasta, joka koostuu viidestä tietotekniikkahankkeesta, jotka ovat sekä strategisesti tärkeitä kummallekin organisaatiolle että hyödyttävät lisäksi myös muita unionin virastoja;

12.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus on halukas kehittämään synergioita muiden virastojen kanssa esimerkiksi sähköisen Systal-palvelukseenottovälineen käyttöönoton avulla; kehottaa keskusta kehittämään edelleen synergioitaan ja lisäämään yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden unionin virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi (henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus);

13.

painottaa, että keskus on laajentanut asiakaskuntaansa allekirjoittamalla yhteistyösopimuksia Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen, Euroopan työviranomaisen ja komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston kanssa;

14.

muistuttaa, että on tärkeää lisätä paitsi keskuksen sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisointia; korostaa, että keskuksen on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei unionin virastojen välille pääse missään tapauksessa syntymään digitaalista kuilua; kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että on toteutettava kaikki tarvittavat turvatoimet, jotta vältetään käsiteltyjen tietojen verkkoturvallisuuteen kohdistuvat riskit;

Henkilöstöpolitiikka

15.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2019 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 93,26 prosenttia siten, että 48 virkamiestä ja 132 väliaikaista toimihenkilöä oli nimitetty toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 141 väliaikaisen toimihenkilön ja 52 virkamiehen toimesta (189 hyväksyttyä tointa vuonna 2018); panee merkille, että vuonna 2019 keskuksessa työskenteli lisäksi 23 sopimussuhteista toimihenkilöä;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2019 sukupuolet olivat tasapuolisesti edustettuina johtotehtävissä (60 prosenttia miehiä ja 40 prosenttia naisia) ja johtokunnassa (53 prosenttia miehiä ja 47 prosenttia naisia); panee huolestuneena merkille, että miehet olivat aliedustettuina keskuksen koko henkilöstössä (37 prosenttia miehiä ja 63 prosenttia naisia); pyytää keskusta varmistamaan tulevaisuudessa sukupuolten tasapuolisen edustuksen henkilöstössä;

17.

panee merkille, että keskus on hyväksynyt toimintaperiaatteet, joilla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja ehkäistään häirintää; panee tyytyväisenä merkille, että keskus hyväksyi vuonna 2019 uudet johdon kehittämistä koskevat suuntaviivat, joihin sisältyi häirinnän ehkäisemistä koskeva koulutus kaikille ylemmän ja keskijohdon tehtävissä toimiville, jaostopäälliköille ja potentiaalisille johtajille;

18.

kannustaa keskusta kehittämään edelleen pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehystä, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;

Hankinnat

19.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan keskus allekirjoitti tietotekniikkayritysten kanssa tietotekniikkapalveluja koskevia sopimuksia, joiden sisältämän epäselvän muotoilun vuoksi oli mahdollista osoittaa vuokratyöntekijöitä keskuksen käyttöön (”mise à disposition”) selkeästi määriteltyjen tietotekniikkapalvelujen tarjoamisen asemasta, joten keskus ei noudattanut unionin sosiaalisia ja työllisyyttä koskevia sääntöjä; panee lisäksi merkille, että keskuksen vuonna 2019 tältä osin suorittamien maksujen kokonaismäärä oli yhteensä 1 207 560 euroa; panee merkille keskuksen vastauksen, jonka mukaan tähän käytäntöön sovelletaan toimielinten välistä puitesopimusta; toteaa, että tätä käytäntöä koskeva asia on parhaillaan vireillä unionin tuomioistuimessa; suosittelee, että keskus seuraa vireillä olevan asian käsittelyä tuomioistuimessa ja ilmoittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle käsittelyn tuloksesta ja tämän tuloksen noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä;

20.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina tekemien havaintojen seurannan osalta, että keskus oli ottanut vuoden 2018 loppuun mennessä käyttöön sähköisen laskutuksen mutta ei ollut vielä ottanut käyttöön komission tarjouksen jättämiseen sähköisesti ja tarjouksen sähköiseen toimittamiseen kehittämiä välineitä, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhtenäinen ratkaisu tietojen vaihtamiseksi sähköisesti julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa (sähköinen hankintamenettely); panee merkille, että tarjousten jättäminen sähköisesti otettiin keskuksessa käyttöön vuonna 2019, mutta tarjousten sähköisen toimittamisen aloittaminen on viivästynyt vuonna 2020 puhjenneen covid-19-kriisin vuoksi; kehottaa keskusta ottamaan käyttöön kaikki välineet hankintamenettelyjen hallinnoinnin parantamiseksi ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niiden täytäntöönpanosta;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

21.

panee huolestuneena merkille, että keskus päätti julkaista johtokuntansa jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset mutta ei ansioluetteloita johtokunnan koon vuoksi (noin 130 jäsentä ja varajäsentä); painottaa, että muut virastot julkaisevat johtokuntansa/hallintoneuvostonsa jäsenten ansioluettelot, vaikka jäseniä olisi enemmän kuin keskuksen johtokunnassa; kehottaa näin ollen keskusta julkaisemaan johtokuntansa kaikkien jäsenten ansioluettelot ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tältä osin toteutetuista toimenpiteistä; panee merkille, että keskuksen johtajan ansioluettelo ja sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus on julkaistu keskuksen verkkosivustolla;

22.

toteaa huolestuneena, että vaikka keskus ei ole maksurahoitteinen, se on riippuvainen keskuksen johtokunnassa edustettuina olevilta asiakkailtaan saamistaan tuloista (keskus on ilmoittanut, että 99,2 prosenttia sen tuloista on peräisin sen asiakkaiden suorittamista maksuista) ja että sen vuoksi on olemassa luontainen riski, että keskuksen tuotteiden hinnoitteluun liittyy eturistiriitoja; panee merkille, että keskus pitää yllä talousarvion varausta (”hintavakausvaraus”), jotta se voi torjua tällaisten eturistiriitojen aiheuttamia talousarviovaikutuksia ja tasapainottaa talousarviota odottamattomien tapahtumien tai kysynnän vähenemisen seurauksena; toteaa, että tämä on ensisijaisesti reaktiivinen toimenpide, ja kannustaa keskusta kehittämään myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeudenmukainen hinnoittelu kaikille keskuksen asiakkaille;

Sisäinen valvonta

23.

panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen toimiala teki vuonna 2019 tarkastuksen, jonka kohteena oli asiakkaiden käännöspyyntöjen hallinnoinnissa käytettävä työnkulun hallintajärjestelmä eCdT, ja että sisäinen tarkastus totesi, että keskuksen käännösprosessia ja eCdT-järjestelmää varten määrittämät hallinnoinnin ja sisäisen valvonnan järjestelmät olivat yleisesti ottaen asianmukaisesti suunniteltuja, tehokkaita ja vaikuttavia, mutta neljän tärkeän alan osalta suositeltiin parannuksia; panee merkille, että keskus toimitti näiden suositusten täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman ja että sisäinen tarkastus katsoi toimintasuunnitelman olevan riittävä tunnistettujen riskien lieventämiseksi;

24.

panee merkille, että vuoden 2019 sisäisen valvonnan standardien itsearvioinnin perusteella todettiin, että sisäiset valvontastandardit olivat olemassa ja tehokkaita, mutta johtajan mukaan riskinhallintaprosessi olisi asetettava etusijalle sen tehokkuuden parantamiseksi ja hän antoi riskinhallinnasta ja sisäisen valvonnan koordinoinnista vastaavalle virkamiehelle tehtäväksi tarkistaa tai päivittää useita asiakirjoja, joita olivat muun muassa sisäisen valvonnan strategia, erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevat menettelyt ja riskinhallintapolitiikka; panee merkille, että keskus käyttää konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessaan sekä sisäisen valvonnan standardeja että sisäisen valvonnan periaatteita, joiden avulla se kuvailee toimintaansa tällä alalla; suosittelee, että keskus panee merkille vuonna 2017 käyttöön otetun komission tarkistetun sisäisen valvonnan kehyksen ja yhdenmukaistaa konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessaan käyttämänsä sanamuodot tämän sisäisen valvonnan kehyksen kanssa;

Muita huomautuksia

25.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen ”muista asioista” antaman lausunnon, jonka mukaan keskus ei ole esittänyt lopullisessa tilinpäätöksessä asianmukaisia tietoja covid-19-toimenpiteiden vaikutuksesta keskuksen nykyisiin ja ennakoituihin toimiin, siinä määrin kuin niiden voitiin kohtuudella odottaa olevan tiedossa lopullisen tilinpäätöksen toimittamispäivänä; pyytää keskusta arvioimaan nämä vaikutukset ja ilmoittamaan tulokset budjettivallan käyttäjälle;

26.

panee merkille, että keskuksessa ei esiintynyt asetuksessa (EU) 2016/679 (2) määriteltyjä tietoturvaloukkauksia eikä keskuksen tietosuojavastaavalle esitetty valituksia; panee kuitenkin merkille, että keskus ei kyennyt esittämään johtokunnalle asetuksen (EU) 2016/679 25 artiklan mukaista päätöstä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan varmistamisesta vuonna 2019, koska Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto saatiin myöhään; kehottaa keskusta tekemään tämän päätöksen mahdollisimman pian, jotta se noudattaa täysimääräisesti asetusta (EU) 2016/679;

27.

panee tyytyväisenä merkille keskuksen pyrkimykset kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan luomiseksi sekä kaikki toimet, joita keskus on toteuttanut hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseksi, energiankulutuksensa pienentämiseksi ja paperittoman työnkulun kehittämiseksi;

28.

panee tyytyväisenä merkille keskuksen toimet maksuttoman julkisen liikennejärjestelmän käytön edistämiseksi Luxemburgissa sekä aloitteet biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi;

29.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2021 antamaansa päätöslauselmaan (3).

(1)   EUVL C 391, 18.11.2019, s. 57.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) ( EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(3)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0215.