<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2025-11-202511C113202305250-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0525-23-202503208-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="25/03/2026 09:58:15" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="JFSjY5/XgVuOo3yx465xKWbWYrt0gi65ODjtrJ0tv9uc1mzbuorBcBhzSBi7d77AyEx0REtDalhkL2sfBaRPm8EFBz9VOqJRHYxId1avh6JKSbPn8RS+1IEx2By1H+oGxEh4rZMKjX9sjkahW5qWF1DXQVZJ/pel3H9FiILeAs0=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="marbele" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0525" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2023" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="marbele" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_orange" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 31-03-25 12:03:27" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="235a30e2c49c44d699c4ecf256b6c94f" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0525" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId25" style="first"/>
      <div id="rId21" style="even">Ratkaisuehdotus – Nicholas Emiliou – Asia C‑525/23</div>
      <div id="rId22" style="default">Oti</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      NICHOLAS EMILIOU
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      3 päivänä huhtikuuta 2025  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑525/23 [Oti] (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">i</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      OS
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-8" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – Fővárosi Törvényszék (Budapestin alioikeus, Unkari))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-9" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Muuttoliike – Direktiivi (EU) 2016/801 – Vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset – Oleskeluluvan uusimisesta kieltäytyminen – 7 artiklan 1 kohdan e alakohta – ”Riittävät varat” – Kansallisen ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jossa edellytetään, että luvanhaltijalla on pysyvästi käytössään riittävät varat ja että ilmoitukset varojen luonteesta ovat johdonmukaisia – Näiden edellytysten yhteensopivuus unionin oikeuden kanssa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-2">
      
        <br/>
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Johdanto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävä asia koskee tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä annetun direktiivin (EU) 2016/801 (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">2</a>
</span>) tulkintaa. Fővárosi Törvényszék (Budapestin alioikeus, Unkari) pyytää tarkemmin ottaen unionin tuomioistuinta selventämään kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädettyä maahantulon ja oleskelun edellytystä, jonka mukaan kolmannen maan kansalaisella on oltava ”riittävät varat”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Fővárosi Törvényszék tiedustelee tältä osin sellaisten kansallisten käytäntöjen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, joissa määrätään ensinnäkin, että kyseisellä henkilöllä on oltava tällaiset varat pysyvästi käytössään, ja toiseksi, että hänen on näytettävä tällaisten varojen luonne toteen johdonmukaisesti. Nämä kysymykset tulevat esille kolmannen maan kansalaisen OS:n ja Országos Idegenrendészeti Főigazgatóságin (ulkomaalaisasioista vastaava valtakunnallinen valvontaviranomainen, Unkari; jäljempänä kansallinen maahanmuuttoviranomainen) välisessä riita‑asiassa, jossa on kyse hänen vapaaehtoistyötä varten tekemänsä oleskeluluvan uusimista koskevan hakemuksen hylkäämisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Huomautan aluksi, että ”riittäviä varoja” koskeva edellytys itsessään ei suinkaan ole vieras unionin tuomioistuimelle, sillä on jo olemassa oikeuskäytäntöä siitä, miten sitä on tulkittava muuttoliikettä koskevan unionin lainsäädännön ja vapaan liikkuvuuden muiden välineiden yhteydessä. Käsiteltävä asia tarjoaa kuitenkin unionin tuomioistuimelle tilaisuuden tulkita sitä ensimmäisen kerran direktiivin 2016/801 soveltamisen yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2016/801 johdanto‑osan 20, 21, 41 ja 42 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-18" title="page-4">
      ”(20) Tällä direktiivillä olisi tuettava eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tavoitteita kehittää yhteisvastuullisuutta, keskinäistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta nuorten ja niiden yhteiskuntien keskuudessa, joissa he elävät, sekä vahvistaa osaltaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja edistää nuorten aktiivista osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin. Jotta voidaan varmistaa mahdollisuus osallistua eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun yhtenäisesti kaikkialla unionissa, jäsenvaltioiden olisi sovellettava tämän direktiivin säännöksiä eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun hakeviin kolmannen maan kansalaisiin.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-19" title="page-4">
      (21) Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus soveltaa tämän direktiivin säännöksiä vaihto‑oppilaisiin, muihin kuin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun piirissä työskenteleviin vapaaehtoistyöntekijöihin ja au paireihin, jotta heidän maahantuloaan ja oleskeluaan voitaisiin helpottaa ja varmistaa heidän oikeutensa.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-20" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-21" title="page-4">
      (41) Jos maahanpääsyä koskevan hakemuksen perusteista on epäilyksiä, jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä asiankuuluvia tarkastuksia tai vaatia todisteita, jotta voidaan arvioida tapauskohtaisesti hakemuksen kohteena olevaa tutkimusta, opintoja, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai opetushanketta taikka au pairina työskentelyä ja torjua tässä direktiivissä säädetyn menettelyn väärinkäyttöä.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-22" title="page-4">
      (42) Jos esitetyt tiedot ovat puutteelliset, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava hakijalle kohtuullisen ajan kuluessa, mitä lisätietoja vaaditaan, ja asetettava niiden toimittamista varten kohtuullinen määräaika. Jos lisätietoja ei ole toimitettu määräajan puitteissa, hakemus voitaisiin hylätä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Kohde”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-24" title="page-4">
      ”Tässä direktiivissä säädetään
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-4">
      a) edellytyksistä, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten sekä tarvittaessa heidän perheenjäsentensä maahantuloa ja oleskelua yli 90 päivän ajan jäsenvaltioiden alueella tutkimusta, opiskelua, harjoittelua tai eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa tehtävää vapaaehtoistyötä varten ja jäsenvaltioiden niin päättäessä oppilasvaihto-ohjelmia tai opetushankkeita ja muuta kuin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa tehtävää vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten, ja heitä koskevat oikeudet;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-26" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2016/801 2 artiklan 1 kohdan sanamuoto on seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-4">
      ”Tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat pääsyä tai jotka on päästetty jonkin jäsenvaltion alueelle tutkimusta, opiskelua, harjoittelua tai eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa tapahtuvaa vapaaehtoistyötä varten. Jäsenvaltiot voivat myös päättää soveltaa tämän direktiivin säännöksiä kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat maahanpääsyä oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta, muun kuin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa tehtävää vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Periaatteet”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-5">
      ”1. Kolmannen maan kansalaisen maahanpääsyn salliminen tämän direktiivin mukaisesti edellyttää sellaisten asiakirjatodisteiden tarkistamista, joilla osoitetaan, että kolmannen maan kansalainen täyttää:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-5">
      a) 7 artiklassa säädetyt yleiset edellytykset; sekä
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-5">
      b) 8, 11, 12, 13, 14 tai 16 artiklassa säädetyt asiaan kuuluvat erityisedellytykset.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-5">
      2. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakija esittää 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjatodisteet kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai millä tahansa kyseisen jäsenvaltion määrittämällä unionin virallisella kielellä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-34" title="page-5">
      3. Kun kaikki yleiset ja asiaan kuuluvat erityiset maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, kolmannen maan kansalaiset ovat oikeutettuja lupaan.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-5">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2016/801 7 artiklassa, jonka otsikko on ”Yleiset edellytykset”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-37" title="page-5">
      ”1. Kolmannen maan kansalaisen tämän direktiivin mukaisen maahanpääsyn osalta hakijan on:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-39" title="page-5">
      e) osoitettava asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä, että kolmannen maan kansalaisella on suunnitellun oleskelun aikana riittävät varat toimeentuloa ja paluumatkaa varten ilman että hänen tarvitsee turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Riittävien varojen arvioinnin on perustuttava tapauksen yksilölliseen tutkimiseen ja siinä on otettava huomioon varat, jotka ovat peräisin muun muassa avustuksista tai apurahoista, voimassa olevasta työsopimuksesta tai sitovasta työtarjouksesta taikka rahallisesta sitoumuksesta, joka on saatu oppilasvaihtojärjestöltä, harjoittelijoita vastaanottavalta yksiköltä, vapaaehtoisjärjestöltä, isäntäperheeltä tai au paireja välittävältä järjestöltä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-5">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 20 artiklan, jonka otsikko on ”Hylkäysperusteet”, 1 kohdan sanamuoto on seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-5">
      ”1. Jäsenvaltioiden on hylättävä hakemus, jos:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-5">
      a) edellä 7 artiklassa säädetyt yleiset edellytykset tai tapaukseen sovellettavat, 8, 11, 12, 13, 14 ja 16 artiklassa säädetyt erityisedellytykset eivät täyty;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-44" title="page-6">
      b) esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, ne on väärennetty tai niitä on muutettu;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-45" title="page-6">
      c) asianomaiset jäsenvaltiot sallivat maahanpääsyn ainoastaan hyväksytyn vastaanottavan yksikön kautta, eikä kyseinen vastaanottava yksikkö ole saanut hyväksyntää.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansallinen oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja maassaoleskelusta vuonna 2007 annetun lain nro II (a harmadik országbeli állampolgárok beutazásáról és tartózkodásáról szóló 2007. évi II. törvény), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä vuoden 2007 laki nro II), 2 §:n d kohdassa säädetään siitä, keitä sukulaisia pidetään kolmannen valtion kansalaisen perheenjäseninä. Kyseisen lain 13 §:n 1 momentin f kohdan mukaan kolmansien maiden kansalaiset voivat oleskella Unkarin alueella yli 90 päivää 180 päivän ajanjakson aikana, jos heillä on koko oleskelunsa ajan riittävät varat toimeentulo‑ ja majoituskulujensa kattamiseen, mukaan lukien paluumatkasta aiheutuvat kulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2007 lain nro II täytäntöönpanosäännösten hyväksymisestä 24.5.2007 annetussa hallituksen päätöksessä 114/2007 (a harmadik országbeli állampolgárok beutazásáról és tartózkodásáról szóló 2007. évi II. törvény végrehajtásáról szóló 114/2007. (V. 24.) Korm. rendelet, jäljempänä hallituksen päätös 114/2007) säädetään lähinnä, että kolmannen maan kansalaisella katsotaan olevan riittävät varat Unkarissa oleskelua varten, jos hän tai hänen perheenjäsenensä pystyy kattamaan hänen toimeentulostaan, majoituksestaan, paluumatkastaan sekä tarvittaessa sairaanhoidostaan aiheutuvat kulut laillisesti hankkimillaan tuloilla tai varallisuudella, jotka hänellä on käytettävissään. Kyseisen päätöksen 29 §:n 6 momentissa säädetään siitä, miten toimeentuloon tarvittavien varojen olemassaolo voidaan näyttää toteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian tosiseikat, menettely unionin tuomioistuimessa ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian kantaja OS on kolmannen maan kansalainen. Hänellä oli 30.6.2020 asti voimassa ollut oleskelulupa Unkarissa opiskelua varten.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja jätti 5.6.2020 oleskeluluvan uusimista koskevan hakemuksen voidakseen tehdä vapaaehtoistyötä Mahatma Gandhi Emberi Jogi Egyesület ‑järjestössä (Mahatma Gandhi Human Rights Organisation, jäljempänä järjestö). Vapaaehtoistyöjakson aikana kantajan tarkoituksena oli hakemuksen mukaan kustantaa toimeentulonsa Unkarissa setänsä avulla, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen. Hän myös liitti hakemukseen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen, nimissään olevan pankkitilin tiliotteen, josta ilmenevät kuuden kuukauden aikana tehdyt tilisiirrot, setänsä antaman maksusitoumuksen ja tämän tuloja koskevat todistusasiakirjat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toimivaltainen alueellinen maahanmuuttoviranomainen hylkäsi oleskeluluvan uusimista koskevan hakemuksen ja karkotti kantajan Euroopan unionista. Kyseinen viranomainen selitti, että koska OS:n setää ei voitu pitää vuoden 2007 lain nro II 2 §:n d kohdassa tarkoitettuna perheenjäsenenä, hän ei voinut vastata kantajan toimeentulokuluista Unkarissa ja että näin ollen hakemukseen liitettyjä todistusasiakirjoja ei voitu ottaa huomioon hallituksen päätöksen 114/2007 29 §:n 5 ja 6 momentin nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja teki kyseisestä päätöksestä valituksen kansalliselle maahanmuuttoviranomaiselle. Hän totesi valituksessaan tehneensä setänsä kanssa lainasopimuksen ja liitti valitukseen ilmoituksen, jossa hänen setänsä sitoutui asettamaan hänen käyttöönsä vapaaehtoistyöjakson ajaksi tietyn rahamäärän kuukaudessa muun muassa pankkisiirtoina. Kansallinen maahanmuuttoviranomainen kuitenkin katsoi samoin, ettei kantajan setä ollut ”perheenjäsen” eikä siten voisi vastata hänen toimeentulostaan Unkarissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">OS nosti kyseisestä päätöksestä kanteen Fővárosi Törvényszékissä. Kyseisessä tuomioistuimessa hän toisti väitteensä, jonka mukaan hänen setänsä voisi auttaa häntä taloudellisesti, jolloin ei ollut kyse lainasta vaan lahjoituksesta. Hän väitti lisäksi, että kansallinen maahanmuuttoviranomainen oli toiminut lainvastaisesti, kun se oli päättänyt olla ottamatta huomioon kantajan sedän hänen käyttöönsä antamia varoja pelkästään sillä perusteella, ettei setä ollut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettu perheenjäsen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomiossaan Fővárosi Törvényszék yhtyi kantajan näkemykseen tästä seikasta. Näin ollen se kumosi alueellisen ja kansallisen maahanmuuttoviranomaisen päätökset ja määräsi alueellisen maahanmuuttoviranomaisen aloittamaan uuden menettelyn.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kúria (ylin tuomioistuin, Unkari) kuitenkin kumosi kyseisen tuomion. Se katsoi, että täyttääkseen direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaan, sellaisena kuin se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, sisältyvän riittäviä varoja koskevan edellytyksen kolmannen maan kansalaisen on osoitettava, että hän on saanut riittävät varat joko vuoden 2007 lain nro II 2 §:n d kohdassa tarkoitetulta perheenjäseneltä tai omina tuloinaan ja/tai omana varallisuutenaan, toisin sanoen pysyvästi, ja että hän voi käyttää näitä varoja rajoituksetta niin kuin ne olisivat hänen. Lisäksi kantajan tältä osin tekemien ilmoitusten on oltava johdonmukaisia. Nämä seikat huomioon ottaen Kúria määräsi Fővárosi Törvényszékin aloittamaan uuden menettelyn.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen uuden menettelyn yhteydessä Fővárosi Törvényszék, joka oli epävarma Kúrian määräyksessään vahvistamien edellytysten yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa, päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-58" title="page-8">
      ”1) Onko [direktiivin 2016/801] 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa jäsenvaltioille annetun harkintavallan mukainen, kun otetaan huomioon direktiivin johdanto‑osan 2 ja 41 perustelukappaleessa sekä 1 artiklan a alakohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa asetetut tavoitteet, sellainen jäsenvaltion käytäntö, jossa sen toteamiseksi, että hakijalla, joka on kolmannen valtion kansalainen ja aikoo tehdä vapaaehtoistyötä, on toimeentuloon tarvittavat varat – hänen osoitettuaan ensin, että hänen sukulaisensa, jota ei pidetä perheenjäsenenä, voi tarjota ja tarjoaa laillisesti hankkimistaan tuloista toimeentuloon tarvittavan määrän säännöllisesti siirtämällä riittävät tulot hakijan toimeentuloa ja paluumatkaa varten – asetetaan lisävaatimukseksi se, että hakijan on täsmällisesti ilmoitettava, onko saatu määrä tuloa vai varallisuutta, ja lisäksi esitettävä asiakirjatodisteet tällaisen tulon tai varallisuuden hankkimisen oikeudellisesta perusteesta, ja että hänellä on kyseinen määrä tai varallisuus pysyvästi ja rajoittamattomasti omistuksessaan?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-59" title="page-8">
      2) Kun otetaan huomioon unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate, SEUT 79 artiklan mukainen oikeudenmukainen kohtelu, [Euroopan unionin] perusoikeuskirjan [(jäljempänä perusoikeuskirja)] 45 artiklassa vahvistettu oleskeluvapaus, perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetut oikeudet tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen sekä [direktiivin 2016/801] johdanto‑osan 54 ja 61 perustelukappale ja erityisesti oikeusvarmuuden periaate, vaikuttaako ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen annettavaan vastaukseen se, että oleskelulupia koskeva kansallinen lainsäädäntö kokonaisuutena tarkasteltuna ei sisällä ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitettuja edellytyksiä, joten näitä edellytyksiä ei ole asettanut lainsäätäjä vaan jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen tuomioistuin soveltaessaan oikeutta ennakkotapauksena käytettävällä tavalla?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-60" title="page-9">
      3) Jos sen toteamiseksi, että hakijalla on toimeentuloon tarvittavat varat, on tarpeen esittää myös edellä mainittuihin edellytyksiin, sellaisina kuin ne on vahvistettu kansallisessa oikeuskäytännössä, liittyvä ilmoitus ja asiakirjatodisteet, onko [direktiivin 2016/801] 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaa, kun otetaan huomioon SEUT 79 artiklassa määrätty oikeudenmukaisen kohtelun vaatimus, perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetut oikeudet tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, [direktiivin 2016/801] johdanto‑osan toisessa perustelukappaleessa mainittu oikeusvarmuutta koskeva vaatimus sekä direktiivin johdanto‑osan 41 ja 42 perustelukappaleessa tarkoitetut menettelylliset takeet, tulkittava siten, että jäsenvaltion käytäntö on lainsäädännön säännösten mukainen vain, jos hakijalle esitettyyn kehotukseen tuoda esille ja näyttää toteen johdonmukaisesti ja yhdenmukaisesti, että hän täyttää tarpeellisina pidetyt lisäedellytykset, liitetään varoitus oikeudellisista seurauksista, ja että oleskelulupahakemus voidaan hylätä sillä perusteella, ettei hakija ole esittänyt todisteita oikeuskäytännössä vahvistetuista edellytyksistä, vain, jos kyseisen henkilön oikeuksia ja menettelyllisiä takeita on näin ollen noudatettu?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö, joka on päivätty 26.6.2023, saapui unionin tuomioistuimen kirjaamoon 14.8.2023. Unkarin hallitus ja Euroopan komissio esittivät kirjallisia huomautuksia ja olivat edustettuina 20.11.2024 pidetyssä istunnossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2016/801, jossa vahvistetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset, perustuu siihen ajatukseen, että ”unionin ulkopuolelta saadaan maahanmuuton kautta erittäin osaavia ihmisiä” ja että näillä ihmisillä ”on tärkeä osa muodostettaessa unionin keskeistä voimavaraa, osaamispääomaa, ja varmistettaessa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">3</a>
</span>) Kuten useissa muissakin direktiiveissä, joilla säännellään muuttoliikettä tai vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">4</a>
</span>) yksi näistä edellytyksistä on se, että asianomaisella henkilöllä on riittävät varat toimeentuloaan ja paluumatkaa varten ja ettei hän muodosta taloudellista rasitetta sen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, jossa hän oleskelee. Joissain näistä muista välineistä riittäviä varoja koskeva edellytys yhdistyy muihin edellytyksiin sillä seurauksella, että varojen on oltava paitsi riittävät myös vakaat ja säännölliset, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">5</a>
</span>) kun taas direktiivissä 2016/801 näin ei ole. Sen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa nimittäin edellytetään vain, että varat ovat ”riittävät”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">6</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä taustaa vasten ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymykset perustuvat siihen seikkaan, että pääasian kantaja – oleskelulupaa vapaaehtoistyötä varten hakeva kolmannen maan kansalainen – on antanut ristiriitaisia ilmoituksia niiden varojen luonteesta, joilla on tarkoitus kattaa hänen toimeentulonsa Unkarissa oleskelun aikana. Aluksi hän väitti, että hänen setänsä antoi nämä varat hänen käyttöönsä lainasopimuksen perusteella, mutta myöhemmin hän totesi, että hänen setänsä oli itse asiassa lahjoittanut ne. Kúria on ohjeistanut ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta katsomaan, ettei oleskelulupaa voida myöntää tällaisessa tilanteessa. Kúria nimittäin katsoo ensinnäkin, että varojen, jotka oleskeluluvan hakija esittää direktiivin 2016/801 nojalla, on oltava peräisin joko perheenjäseneltä, sellaisena kuin se määritellään kansallisessa lainsäädännössä (jollainen OS:n setä ei ole), tai hakijan omista tuloista tai varallisuudesta, toisin sanoen niiden on oltava pysyviä (mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsityksen mukaan tarkoittaa sitä, että varat on saatu lahjoituksena eikä lainana, jos ne on saatu kolmannelta osapuolelta, jota OS:n sedän tapaan ei voida pitää perheenjäsenenä), ja että hakijan on voitava käyttää niitä rajoituksetta niin kuin ne olisivat hänen omiaan. Toiseksi hakijan on osoitettava tällaisten varojen luonne johdonmukaisesti (jäljempänä yhdessä riidanalaiset edellytykset).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Fővárosi Törvényszék tiedustelee tarkemmin ottaen ensimmäisellä ja kolmannella kysymyksellään lähinnä näiden edellytysten yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa. Kyseinen tuomioistuin toteaa, että sen näkemyksen mukaan jäsenvaltiot eivät saa täydentää direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan sisältöä muilla edellytyksillä. Lisäksi, koska käsiteltävässä asiassa on osoitettu, että OS:n setä on maksukykyinen henkilö ja ansaitsee tulonsa laillisesti, sen merkityksellisyys, saako OS varat häneltä lainana vai lahjoituksena ja onko hän saanut ne pysyvästi, on kiistanalainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seuraavissa jaksoissa tarkastelen aluksi Unkarin hallituksen ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamisesta esittämiä argumentteja (A) ja sen jälkeen edellisessä kohdassa mainittuja kysymyksiä (B). Tämän jälkeen vastaan toiseen kysymykseen, joka koskee sitä, että riidanalaisia edellytyksiä ei ole asetettu oleskelulupia koskevassa kansallisessa lainsäädännössä vaan kyseisen jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (C).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkittavaksi ottaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus väittää, että ennakkoratkaisukysymykset, jotka koskevat direktiivin 2016/801 tulkintaa, on jätettävä tutkimatta, koska pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä oleva riita‑asia ei kuulu mainitun direktiivin soveltamisalaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se esittää tältä osin kaksi argumenttia. Ensinnäkin Unkarin hallitus toteaa, ettei OS ilmoittanut hakemuksessaan hakevansa oleskelulupaa direktiivissä 2016/801 tarkoitettua ”vapaaehtoistyötä” varten; sen sijaan hän haki oleskelulupaa ”muihin tarkoituksiin” (kuten kansallisessa lainsäädännössä säädetään), ja tällaisista muista tarkoituksista ei säädetä kyseisessä direktiivissä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">7</a>
</span>) Toiseksi se väittää, että vaikka OS:n katsottaisiinkin hakeneen oleskelulupaa vapaaehtoistyötä varten, hän ei siltikään kuuluisi kyseisen direktiivin soveltamisalaan. Unkarin hallitus huomauttaa tältä osin, että Unkari on käyttänyt direktiivin 2016/801 1 artiklan a alakohdassa ja 2 artiklan 1 kohdassa, luettuina sen johdanto‑osan 21 perustelukappaleen valossa, säädettyä mahdollisuutta soveltaa kyseisen välineen säännöksiä paitsi kolmansien maiden kansalaisiin, jotka haluavat tehdä eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa tehtävää vapaaehtoistyötä, myös niihin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka kantajan tapaan haluavat tehdä muuta kuin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Tällaisessa tilanteessa kyseisen vapaaehtoisjärjestön on kuitenkin oltava direktiivin 2016/801 3 artiklan 14 alakohdassa tarkoitettu vastaanottava yksikkö. Näin ei kuitenkaan ole järjestön tapauksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallituksen esittämät argumentit voidaan mielestäni hylätä helposti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin vastauksena sen esittämään toiseen argumenttiin totean, että käsitettä ”vastaanottava yksikkö”, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2016/801 3 artiklan 14 alakohdassa, ei käytetä kyseisen direktiivin 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Soveltamisala”. Sitä kuitenkin käytetään sen 14 artiklassa, jossa luetellaan vapaaehtoistyöntekijöitä koskevat maahantulon ja oleskelun erityisedellytykset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallituksesta poiketen ymmärrän asian siten, että se, voidaanko kyseessä olevaa vapaaehtoisjärjestöä pitää vastaanottavana yksikkönä, on näin ollen merkityksellistä sen arvioimisen kannalta, täyttyvätkö nämä edellytykset, eivätkä sen alustavan kysymyksen kannalta, kuuluuko kantaja kyseisen välineen soveltamisalaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi muistutan, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklassa käyttöön otetussa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyössä unionin tuomioistuimen on lähtökohtaisesti ratkaistava esitetyt kysymykset, jos ne koskevat unionin oikeuden tulkintaa ja jos niillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Unionin tuomioistuin voi jättää tutkimatta ennakkoratkaisupyynnön ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">8</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa ei ole kyseessä mikään näistä tilanteista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ei etenkään vaikuta siltä, että pyydetty tulkinta, joka koskee direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaan sisältyvää riittäviä varoja koskevaa edellytystä, ei liity mitenkään pääasian oikeudenkäynnissä käsiteltävän kanteen tosiseikkoihin tai kohteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riippumatta siitä, mitä toimintaa varten OS haki oleskelulupaa (hakipa hän sitä sitten ”vapaaehtoistyötä” varten tai ”muihin tarkoituksiin”), toimivaltaiset maahanmuuttoviranomaiset ja kansalliset tuomioistuimet katsoivat joka tapauksessa, että hakemus oli tehty vapaaehtoistyötä varten, ja arvioivat hakemusta ottaen huomioon muun muassa direktiivin 2016/801 7 artiklassa luetellut yleiset edellytykset, kuten riittäviä varoja koskevan edellytyksen (7 artiklan 1 kohdan e alakohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi Unkarin hallitus myönsi istunnossa, että se seikka, ettei järjestöä voitu pitää direktiivin 2016/801 3 artiklan 14 alakohdassa tarkoitettuna vastaanottavana yksikkönä, ei ollut syy OS:n oleskelulupahakemuksen hylkäämiseen, sillä toimivaltaisten alueellisten ja kansallisten maahanmuuttoviranomaisten päätökset perustuivat yksinomaan siihen, ettei hän ollut osoittanut omaavansa kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja riittäviä varoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että pääasian oikeudenkäynnissä käsiteltävän riita‑asian ratkaisu määräytyy kyseisen edellytyksen tulkinnan perusteella ja että ennakkoratkaisukysymykset voidaan ottaa tutkittaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteensopivuuden arviointi (ensimmäinen ja kolmas kysymys)</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten olen edellä 22 ja 23 kohdassa jo selittänyt, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii pyynnössään, riittääkö sen osoittamiseen, että hakijalla on direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut riittävät varat, että henkilö, joka sitoutuu tarjoamaan tällaiset varat (käsiteltävässä asiassa kantajan setä), osoittaa kykynsä tarjota ne ja ilmoittaa, että varat on tarkoitettu kattamaan hakijan toimeentulosta hänen oleskelunsa aikana ja hänen paluumatkastaan aiheutuvat kulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen näkemyksen mukaan Kúria katsoo, että jos varat ovat peräisin kolmannelta henkilöltä, joka ei ole kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettu perheenjäsen (kuten OS:n sedän tapauksessa), hakijan on osoitettava saaneensa nämä varat omina tuloinaan tai omana varallisuutenaan, toisin sanoen pysyvästi (lahjoituksena eikä lainana), ja se, että hän voi käyttää niitä rajoituksetta niin kuin ne olisivat hänen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää ensimmäisessä kysymyksessään epäilyjä tämän edellytyksen yhteensopivuudesta kyseisen direktiivin tavoitteiden kanssa (sellaisina kuin ne ilmenevät sen johdanto‑osan 2 ja 41 perustelukappaleesta sekä 4 artiklan 1 kohdasta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas kysymys puolestaan perustuu Kúrian toteamukseen, jonka mukaan OS ei osoittanut pääasian oikeudenkäynnissä johdonmukaisesti käytettävissään olevien varojen luonnetta – etenkään sitä, miten ne saatiin – eikä niiden pysyvyyttä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtiikin jälleen, onko tämä edellytys unionin oikeuden (etenkin SEUT 79 artiklan, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">9</a>
</span>) perusoikeuskirjan 47 artiklan (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">10</a>
</span>) ja direktiivin 2016/801 johdanto‑osan 2, 41 ja 42 perustelukappaleen) mukainen, koska OS:lle ei ilmoitettu hallinnollisen menettelyn kuluessa siitä, että hänen oleskelulupahakemuksensa voitaisiin hylätä, jos hänen tältä osin antamansa ilmoitukset eivät ole johdonmukaisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seuraavissa jaksoissa tutkin näitä kysymyksiä vuorotellen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Varojen pysyvää saamista koskeva edellytys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivissä 2016/801 ei määritellä riittävien varojen käsitettä. Sen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainitaan ainoastaan, että sen määrittämiseksi, onko oleskelulupaa hakevalla henkilöllä riittävät varat, tällaisiin varoihin kuuluvat ne, jotka ”ovat peräisin muun muassa avustuksista tai apurahoista, voimassa olevasta työsopimuksesta tai sitovasta työtarjouksesta taikka rahallisesta sitoumuksesta, joka on saatu oppilasvaihtojärjestöltä, harjoittelijoita vastaanottavalta yksiköltä, vapaaehtoisjärjestöltä, isäntäperheeltä tai au paireja välittävältä järjestöltä”. Saman artiklan 3 kohdassa säädetään lisäksi, että ”jäsenvaltiot voivat ilmoittaa ohjeellisen määrän, jonka ne katsovat – – ’riittäviksi varoiksi’”. Näissä säännöksissä siis selvennetään, että riittävien varojen arvioinnin on ”perustuttava tapauksen yksilölliseen tutkimiseen”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tähän mennessä ainoastaan kahdessa unionin tuomioistuimen tuomiossa on käsitelty direktiivin 2016/801 tulkintaa, eikä kumpikaan niistä koskenut nimenomaisesti riittävien varojen käsitettä tai muita kyseisen direktiivin mukaisia aineellisia edellytyksiä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">11</a>
</span>) Unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut direktiivistä 2004/114/EY, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">12</a>
</span>) jota sovellettiin ennen direktiivin 2016/801 voimaantuloa, että jäsenvaltioiden on myönnettävä oleskelulupa jotakin siinä mainittua tarkoitusta varten hakijalle, joka täyttää direktiivissä 2004/114 säädetyt yleiset ja erityiset edellytykset, koska nämä edellytykset ovat tyhjentäviä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">13</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On selvää, että sama pätee direktiiviin 2016/801, sillä sen 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”kun kaikki yleiset ja asiaan kuuluvat erityiset maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, kolmannen maan kansalaiset ovat oikeutettuja lupaan”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">14</a>
</span>) Tästä seuraa, että kyseisen direktiivin 7 artiklassa luetellut yleiset edellytykset, riittäviä varoja koskeva edellytys mukaan lukien, ovat tyhjentäviä eikä niitä voida siten täydentää muilla yleisillä edellytyksillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson kuitenkin, että riittävien varojen käsitteellä on kaksi eri ulottuvuutta. Se, onko hakijalla riittävät varat, riippuu nimittäin ensinnäkin näiden varojen määrästä (jonka on oltava riittävä kattamaan kyseisen henkilön toimeentulon ja paluumatkan) ja toiseksi ajasta, jona nämä varat ovat hänen käytettävissään (koska hänen on osoitettava, että hänellä ”on suunnitellun oleskelun aikana riittävät varat toimeentuloa ja paluumatkaa varten ilman että hänen tarvitsee turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään”). (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan tältä osin, että unionin tuomioistuin on jo todennut muuttoliikettä koskevan unionin lainsäädännön muiden välineiden yhteydessä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tutkia riittäviä varoja koskevan edellytyksen täyttymisen siten, että ne ottavat huomioon arvion siitä, onko näitä varoja edelleen hakemuksen jättämisajankohdan jälkeen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">16</a>
</span>) Sama pätee nähdäkseni direktiivin 2016/801 soveltamisen yhteydessä. Tämä edellyttää ennakoivaa arviointia, jolla pyritään määrittämään, voiko kyseinen henkilö kattaa toimeentulonsa koko oleskelunsa ajan. Äärimmäisen esimerkin (joka ei vastaa pääasian oikeudenkäynnin tosiseikkoja) mainitakseni: jos kolmannen maan kansalainen hakee oleskelulupaa direktiivin 2016/801 perusteella ja väittää, että hänellä on riittävät varat, vaikka hänen on tosiasiassa maksettava vastaava määrä takaisin välittömästi unioniin saavuttuaan, täyttääkö hän kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetyn edellytyksen? Mielestäni näin ei ole.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällainen ennakoiva arviointi on mielestäni sitäkin tarpeellisempi, koska direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohdasta seuraa, että riittäviä varoja koskeva edellytys on olennainen sen varmistamiseksi, että kolmannen maan kansalaiset, joille myönnetään oleskelulupa jotakin kyseisessä direktiivissä lueteltua tarkoitusta varten, voivat tulla toimeen koko oleskelunsa ajan ilman, että heidän tarvitsee turvautua jäsenvaltioiden sosiaalihuoltojärjestelmään, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">17</a>
</span>) ja että tietyt hakijat, kuten palkatta työskentelevät vapaaehtoistyöntekijät, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">18</a>
</span>) jotka voivat hakea oleskelulupaa kyseisen direktiivin perusteella, eivät saa ansiotuloja oleskelunsa aikana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">En kuitenkaan yhdy Kúrian näkemykseen siitä, että oleskelulupaa kyseisen direktiivin nojalla hakevan kolmannen maan kansalaisen on täytynyt välttämättä saada varat pysyvästi. Tällaisen edellytyksen asettamisella mentäisiin mielestäni selvästi direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan sanamuotoa ja kyseisen välineen tavoitteita pitemmälle. Se nimittäin tarkoittaisi pohjimmiltaan (kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyynnössään esittää) sitä, että tällaiselta henkilöltä voitaisiin evätä oleskelulupa pelkästään sen vuoksi, että hänen on ehkä maksettava takaisin rahamäärä, jonka toinen henkilö on lainannut hänelle hänen toimeentuloaan ja paluumatkaansa varten, vaikka hänen olisi palautettava se vasta oleskelunsa jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin muistutan, että kuten edellä 21 kohdassa totesin, direktiivillä 2016/801 pyritään edistämään ja helpottamaan kolmansien maiden kansalaisten muuttoliikettä tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten. Kyseisen direktiivin johdanto‑osan kuudennesta perustelukappaleesta ilmenee, että direktiivillä olisi ”edistettävä myös ihmisten välisiä yhteyksiä ja liikkuvuutta”, ja sen seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan, että kyseisessä direktiivissä säädettyjen tarkoitusten mukainen muuttoliike ”on hyödyksi niin muuttajalle itselleen kuin tämän alkuperämaalle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle ja vahvistaa samalla kulttuurisia yhteyksiä ja lisää kulttuurien monimuotoisuutta”. Direktiivin 2016/801 johdanto‑osan kahdeksannesta perustelukappaleesta taas ilmenee, että kyseisellä välineellä olisi parannettava Euroopan unionin asemaa ”maailmanlaajuisessa kilpailussa lahjakkuuksista”, kun taas sen 21 perustelukappaleessa viitataan tavoitteeseen ”helpottaa” vapaaehtoistyöntekijöiden maahantuloa ja oleskelua. Nämä johdanto‑osan perustelukappaleet vahvistavat mielestäni, että kyseisen direktiivin tarkoituksena ei ole luoda esteitä oleskeluluvan saamiselle sen soveltamisalaan kuuluville kolmansien maiden kansalaisten ryhmille vaan pelkästään varmistaa, että noudatetaan tiettyjä, tyhjentäviä edellytyksiä, joista tärkein on se, että näillä henkilöillä on riittävät varat, jotta he eivät muodostu taakaksi heidät vastaanottavalle jäsenvaltiolle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan, että muuttoliikettä koskevan unionin lainsäädännön tietyistä muista välineistä, nimittäin pitempikestoista oleskelua koskevista direktiiveistä 2003/109 ja 2003/86, poiketen unionin lainsäätäjä ei ole pitänyt tarpeellisena edellyttää direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, että varat ovat ”vakaat” tai ”säännölliset” sen lisäksi, että ne ovat ”riittävät”. En siten näe, miten jäsenvaltiot voisivat edellyttää, että oleskelulupaa kyseisen direktiivin nojalla hakeva henkilö osoittaa absoluuttisesti (toisin sanoen riippumatta suunnitellun oleskelun tosiasiallisesta kestosta) varojensa vakauden tai säännöllisyyden niiden pysyvyydestä puhumattakaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">19</a>
</span>) Jos unionin lainsäätäjä olisi nimittäin tarkoittanut soveltaa muita edellytyksiä kuin sitä, joka koskee varojen riittävyyttä, se olisi todennut näin nimenomaisesti, kuten se on tehnyt näissä muissa direktiiveissä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden muiden välineiden soveltamisen yhteydessäkään hakijan ei joka tapauksessa edellytetä saaneen näitä varoja pysyvästi. Unionin tuomioistuin on nimittäin todennut esimerkiksi direktiivin 2003/86 (joka koskee perheenyhdistämistä) osalta, että ennakoiva arviointi siitä, onko perheenkokoajalla todennäköisesti edelleen vakaat ja säännölliset tulot ja varat, on riittävä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">20</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näistä tekijöistä nähdäkseni seuraa, että direktiivin 2016/801 mukaista oleskelulupaa ei voida evätä pelkästään sillä perusteella, että hakijan varoja ei ole hankittu pysyvästi (esimerkiksi koska ne on lainattu).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennen seuraavaan jaksoon siirtymistä esitän vielä kaksi huomautusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin olen samaa mieltä Unkarin hallituksen kanssa siitä, että direktiivin 2016/801 7 artiklassa luetellut yleiset edellytykset ovat tyhjentäviä, kun taas sen 1 kohdan e alakohtaan sen varmistamista varten, täyttyykö riittäviä varoja koskeva edellytys, sisältyvä luettelo erilaisista varoista ei ole tyhjentävä. Olen myös samaa mieltä siitä, että määrittääkseen, täyttyykö kyseinen edellytys, jäsenvaltiot voivat edellyttää, että hakijat osoittavat niiden varojen luonteen, joita he väittävät itsellään olevan, tai sen, miten he ovat saaneet ne. Kuten sekä Unkarin hallitus että komissio totesivat istunnossa ja kuten kyseisen direktiivin johdanto‑osan 41 perustelukappale vahvistaa, jäsenvaltiot nimittäin voivat ”tehdä asiankuuluvia tarkastuksia tai vaatia todisteita, jotta voidaan arvioida tapauskohtaisesti hakemuksen kohteena olevaa tutkimusta, opintoja, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai opetushanketta taikka au pairina työskentelyä ja torjua [kyseisessä] direktiivissä säädetyn menettelyn väärinkäyttöä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">21</a>
</span>) Unionin tuomioistuin on lisäksi jo katsonut muissa yhteyksissä, että varojen luonne voi olla merkityksellinen seikka määritettäessä, täyttyykö riittäviä varoja koskeva edellytys. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">22</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäsenvaltioilla tältä osin olevaan harkintavaltaan ei nähdäkseni voida kuitenkaan vedota käsiteltäessä edellytyksiä, jotka eivät ole pelkkiä todisteita koskevia sääntöjä ja joilla tosiasiassa lisätään aineellisia edellytyksiä niihin, joista säädetään jo tyhjentävästi direktiivin 2016/801 7 artiklassa (esimerkiksi asettamalla oleskeluluvan myöntämisen ehdoksi se, että varat saadaan pysyvästi). Tältä osin on pidettävä mielessä, että direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa edellytetään pelkästään, että hakija osoittaa, että hänellä ”on suunnitellun oleskelun aikana riittävät varat toimeentuloa ja paluumatkaa varten ilman että hänen tarvitsee turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">23</a>
</span>) Kuten komissio selitti istunnossa, hakijan esittämiä todisteita on arvioitava ainoastaan direktiivissä 2016/801 tyhjentävästi säädettyjen edellytysten kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi huomautan, että nyt tarkasteltavassa tapauksessa Kúrian asettaman kaltainen edellytys koostuu tosiasiassa useista osatekijöistä. Kyseinen tuomioistuin nimittäin edellyttää pohjimmiltaan, että kolmannelta osapuolelta, joka ei ole kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettu perheenjäsen, peräisin olevat varat saadaan tietyllä tavalla (pysyvästi, toisin sanoen lahjoituksena eikä lainana) tällaiselta henkilöltä ja että lisäksi varat ovat rajoituksetta hakijan käytettävissä siten, että ne ovat todellisuudessa osa hänen omia ”tulojaan tai varallisuuttaan”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa tämä merkitsee konkreettisesti sitä, että OS:n setä ei voi vastata OS:n toimeentulosta itse suoraan. OS:n olisi osoitettava, että hänen setänsä siirtäisi rahat hänelle ja että niistä tulisi tosiasiallisesti hänen omiaan ennen kuin niitä käytetään kattamaan hänen toimeentulonsa. Tällainen edellytys estää käytännössä ottamasta huomioon varoja, jotka ovat peräisin kolmansilta osapuolilta, jotka eivät ole kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä perheenjäseniä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan tältä osin, että unionin tuomioistuin on todennut muiden välineiden (nimittäin pitkään oleskelleita koskevan direktiivin 2003/109 ja perheenyhdistämistä koskevan direktiivin 2003/86) yhteydessä, että näissä välineissä käytetty varojen käsite ei tarkoita ainoastaan hakijan ”omia varoja” vaan se voi tarkoittaa myös kolmannen tämän hakijan käyttöön antamia varoja. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">24</a>
</span>) Se on lisäksi katsonut, että ”varojen riittävyyttä koskevan edellytyksen tulkitsemisella siten, että asianomaisella pitäisi itsellään olla nämä varat” lisättäisiin kyseiseen edellytykseen varojen alkuperää koskeva vaatimus, joka ei ole tarpeen tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi eli jäsenvaltioiden julkisen talouden suojelemiseksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">25</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sama pätee mielestäni direktiiviin 2016/801. Sellaisen edellytyksen asettamista hakijalle, että kolmannelta osapuolelta (joka ei ole perheenjäsen) saatujen varojen on oltava rajoituksetta hakijan käytettävissä siten, että ne ovat tosiasiallisesti osa hänen omia tulojaan tai varallisuuttaan, ei edellytetä kyseisessä direktiivissä (jossa luetellaan tyhjentävästi aineelliset edellytykset, joiden on täytyttävä), eikä se ole tarpeen sillä tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi. Kuten unionin tuomioistuin on nimittäin todennut, ”riittävien tulojen ja varojen menettämisen vaara on aina olemassa riippumatta siitä, ovatko kyseiset tulot ja varat henkilökohtaisia vai tulevatko ne kolmannelta henkilöltä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">26</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Varojen luonteesta annettavien ilmoitusten johdonmukaisuutta koskeva edellytys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas kysymys koskee Kúrian asettamaa edellytystä, jonka mukaan oleskelulupaa direktiivin 2016/801 nojalla hakevan kolmannen maan kansalaisen antamien ilmoitusten on oltava johdonmukaisia siltä osin kuin kyse on hänen käytettävissään olevien varojen luonteesta ja etenkin siitä, miten ne saatiin, ja niiden pysyvyydestä; muutoin hänen hakemuksensa voitaisiin hylätä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko kyseinen edellytys yhteensopiva unionin oikeuden ja etenkin SEUT 79 artiklan, perusoikeuskirjan 47 artiklan ja direktiivin 2016/801 johdanto‑osan 2, 41 ja 42 perustelukappaleen kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan tältä osin aluksi, että kuten edellä 53 kohdassa totesin, jäsenvaltiot voivat ”tehdä asiankuuluvia tarkastuksia tai vaatia todisteita”, jotta voidaan muun muassa ”torjua [kyseisessä] direktiivissä säädetyn menettelyn väärinkäyttöä”. Lisäksi direktiivin 2016/801 7 artiklasta ilmenee selvästi, että oleskelulupaa kyseisen direktiivin nojalla hakevan on esitettävä tarvittavat todisteet hakemuksensa tueksi. Toisin sanoen ei ole kansallisten viranomaisten tehtävä tehdä hakijan esittämiä todisteita laajempia tarkastuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä mainituista säännöksistä seuraa nähdäkseni, että direktiivissä 2016/801 säädetyn menettelyn väärinkäytön torjumiseksi kansallisilla viranomaisilla on oikeus tarkastella seikkoja, jotka voisivat paljastaa tällaisen väärinkäytön. Tällaisiin seikkoihin voisivat hyvin kuulua se, että hakija on antanut epäjohdonmukaisia ilmoituksia toimivaltaisissa kansallisissa viranomaisissa, vaikka tämä seikka ei välttämättä olekaan sellaisenaan riittävä menettelyn väärinkäytön toteamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samanaikaisesti ja huolimatta siitä, että kuten edellä 60 kohdassa totesin, on hakijan tehtävä esittää tarvittavat todisteet hakemuksensa tueksi, direktiivin 2016/801 34 artiklan 3 kohdasta, luettuna sen johdanto‑osan 42 perustelukappaleen valossa, ilmenee, että jos hakemuksen tueksi toimitetut tiedot ovat puutteelliset, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä hakijalle ja annettava kohtuullinen mahdollisuus lisätietojen toimittamiseen. Kyseisen direktiivin 35 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään lisäksi, että ”jäsenvaltioiden on asetettava hakijoiden helposti saataville tiedot kaikista hakemusta varten tarvittavista asiakirjatodisteista sekä maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, mukaan lukien tiedot tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten ja tapauksen mukaan heidän perheenjäsentensä oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelyllisistä takeista”. Sen 20 artiklan 4 kohdassa myös säädetään, että ”kaikissa hakemuksen hylkäämisestä tehtävissä päätöksissä on otettava huomioon tapauksen erityiset olosuhteet ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näistä eri säännöksistä seuraa mielestäni, että ellei ole näyttöä kyseisessä välineessä säädetystä menettelyn väärinkäytöstä, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä sitä seikkaa, että hakija on antanut epäjohdonmukaisia ilmoituksia, osoituksena siitä, että hakijan asiakirja‑aineistoon sisältyvät tiedot ovat puutteelliset, jolloin ne ovat direktiivin 2016/801 34 artiklan 3 kohdan mukaan velvollisia ilmoittamaan hakijalle epäjohdonmukaisuudesta ja antamaan kohtuullisen mahdollisuuden lisätietojen toimittamiseen. Päätöksellä hylätä hakemus antamatta tällaista mahdollisuutta ei uskoakseni noudatettaisi suhteellisuusperiaatetta, ja se olisi näin ollen kyseisen direktiivin 20 artiklan 4 kohdan vastainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen myös samaa mieltä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kanssa siitä, että jos hakemuksen jättämishetkellä tai ennen sitä hakijalle ei ilmoitettu siitä, että hänen käytettävissään olevien varojen luonteesta ja etenkin siitä, miten ne on saatu, antamien ilmoitusten epäjohdonmukaisuus voi johtaa hänen hakemuksensa hylkäämiseen, hänen hakemuksensa hylkäämisellä tämän perusteella ilman, että hänelle annetaan mahdollisuutta selventää tilannettaan, paitsi rikotaan direktiivin 2016/801 35 artiklaa myös loukataan sen johdanto‑osan toisessa perustelukappaleessa mainittuja oikeusvarmuuden ja avoimuuden periaatteita. Hakemus nimittäin hylättäisiin perusteella, josta ei säädetä nimenomaisesti direktiivissä 2016/801 ja josta hakija ei olisi tietoinen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että Kúrian asettaman kaltainen edellytys, jossa direktiivin 2016/801 mukaisen oleskeluluvan myöntämisen ehdoksi asetetaan se, että hakija on antanut johdonmukaisia ilmoituksia näistä seikoista, on unionin oikeuden vastainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen seikan merkityksellisyys, että riidanalaiset edellytykset asetti kansallinen ylimmän oikeusasteen tuomioistuin oikeuskäytännössään eikä niitä asetettu oleskelulupia koskevassa kansallisessa lainsäädännössä (toinen kysymys)</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On vielä hälvennettävä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen epäilyt siitä, onko sillä seikalla, että riidanalaiset edellytykset asetti kansallinen ylimmän oikeusasteen tuomioistuin Kúria oikeuskäytännössään eikä niitä asetettu oleskelulupia koskevassa kansallisessa lainsäädännössä, vaikutusta niiden yhteensopivuuteen unionin oikeuden kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska edellisen jakson perusteella on selvää, että nämä edellytykset ovat itsessään ja sellaisinaan unionin oikeuden vastaisia, unionin tuomioistuimen ei mielestäni ole tarpeen tarkastella tätä kysymystä tuomiossaan. Muistutan kuitenkin, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka direktiivin täytäntöönpano ei välttämättä edellytä sitä, että sen säännökset toistetaan sanasta sanaan nimenomaisessa erityisessä kansallisen lainsäädännön säännöksessä ja vaikka täytäntöönpanoksi voi riittää yleinen oikeustila, on kuitenkin tarpeen, että yleinen oikeustila on riittävän selkeä ja täsmällinen, jotta asianomaiset voivat saada selville kaikki oikeutensa ja tarvittaessa vedota niihin kansallisissa tuomioistuimissa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">27</a>
</span>) Unionin tuomioistuin on aiemmin jo todennut, että yksinomaan kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytännössä (eikä kansallisessa lainsäädännössä) asetetut edellytykset eivät välttämättä täytä näitä vaatimuksia. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">28</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun tarkastellaan sitä, että nyt käsiteltävässä asiassa edellytykset on asetettu Kúrian, joka on ylimmän oikeusasteen kansallinen tuomioistuin, oikeuskäytännössä, muistutan, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteella vahvistetaan unionin oikeuden etusija jäsenvaltioiden oikeuteen nähden. Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla se, että jäsenvaltio vetoaa kansallisen oikeuden säännöksiin, vaikka ne olisivat perustuslain tasoisia, ei saa vahingoittaa unionin oikeuden yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">29</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olenkin samaa mieltä komission kanssa siitä, että sillä seikalla, että jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen tuomioistuin on vahvistanut jonkin tietyn kansallisen säännön, ei voi olla mitään vaikutusta sen arviointiin, onko se yhteensopiva unionin oikeuden kanssa. Itse asiassa riidanalaisen kansallisen säännön tai edellytyksen alkuperä on täysin merkityksetön tämän arvioinnin kannalta. Siten nyt käsiteltävässä asiassa se seikka, että Kúria on asettanut riidanalaiset edellytykset, ei voi vaikuttaa ensimmäiseen ja kolmanteen kysymykseen annettaviin unionin tuomioistuimen vastauksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Fővárosi Törvényszékin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-119" title="page-21">
      Tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä 11.5.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-120" title="page-21">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-121" title="page-21">
      riittävien varojen käsite ei anna jäsenvaltioille mahdollisuutta ottaa käyttöön edellytystä, jossa kyseisen direktiivin mukaisen oleskeluluvan myöntämisen ehdoksi asetetaan se, että hakija on saanut kolmannelta osapuolelta, joka ei ole kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettu perheenjäsen, peräisin olevat varat pysyvästi, toisin sanoen lahjoituksena eikä lainana, ja että varat ovat rajoituksetta hakijan käytettävissä siten, että ne ovat tosiasiallisesti osa hänen omia tulojaan tai varallisuuttaan. Kyseisessä säännöksessä ei myöskään anneta jäsenvaltioille mahdollisuutta evätä kyseisen direktiivin mukaista oleskelulupaa pelkästään sillä perusteella, että hakijan käytettävissään olevien varojen luonteesta, etenkin siitä, miten ne on saatu, ja niiden pysyvyydestä antamat ilmoitukset eivät ole olleet johdonmukaisia koko menettelyn ajan, ilman, että hakijalle annetaan mahdollisuus selventää näitä seikkoja tai hänelle ilmoitetaan, että hänen hakemuksensa voitaisiin hylätä tämän perusteella. Sillä seikalla, että ylimmän oikeusasteen kansallinen tuomioistuin on asettanut nämä edellytykset, ei ole merkitystä tämän kannalta.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: englanti.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">i</a>
</span>) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">2</a>
</span>) 11.5.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EUVL 2016, L 132, s. 21).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">3</a>
</span>) Ks. kyseisen direktiivin johdanto‑osan kolmas perustelukappale.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">4</a>
</span>) Ks. oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY (EUVL 2003, L 251, s. 12) 7 artiklan 1 kohdan c alakohta, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25.11.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY (EUVL 2004, L 16, s. 44) 5 artiklan 1 kohdan a alakohta ja Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (EUVL 2004, L 158, s. 77) 7 artiklan 1 kohdan b alakohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">5</a>
</span>) Ks. direktiivin 2003/86 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja direktiivin 2003/109 5 artiklan 1 kohdan a alakohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">6</a>
</span>) Sama pätee direktiivin 2004/38 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, jossa säädetään, että unionin kansalaisilla on oikeus oleskella toisen jäsenvaltion alueella yli kolmen kuukauden ajan, jos heillä on ”itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat niin, että he eivät oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, ja kattava sairausvakuutusturva vastaanottavassa jäsenvaltiossa”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">7</a>
</span>) Direktiiviä 2016/801 sovelletaan nimittäin ainoastaan tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto‑ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvaan muuttoliikkeeseen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">8</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio 4.3.2021, Migrationsverket (C‑193/19, EU:C:2021:168, 25 ja 26 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">9</a>
</span>) SEUT 79 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">10</a>
</span>) Perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa suojataan oikeutta puolueettomaan tuomioistuimeen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">11</a>
</span>) Ks. tuomio 10.3.2021, Konsul Rzeczypospolitej Polskiej w N. (C‑949/19, EU:C:2021:186) ja tuomio 29.7.2024, Perle (C‑14/23, EU:C:2024:647).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">12</a>
</span>) Kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13.12.2004 annettu neuvoston direktiivi (EUVL 2004, L 375, s. 12).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">13</a>
</span>) Ks. tuomio 10.9.2014, Ben Alaya (C‑491/13, EU:C:2014:2187, 31 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">14</a>
</span>) Kursivointi tässä. Huomautan lisäksi, että direktiivin 2016/801 johdanto‑osan toisesta perustelukappaleesta ilmenee, että sillä on tarkoitus ”varmistaa, että avoimuutta ja oikeusvarmuutta lisätään, ja tarjota erilaisille unioniin tuleville kolmansien maiden kansalaisten ryhmille yhtenäinen oikeudellinen kehys”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">15</a>
</span>) Direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohta; kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">16</a>
</span>) Ks. tuomio 21.4.2016, Khachab (C‑558/14, EU:C:2016:285, 31 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">17</a>
</span>) Totean lisäksi, että Euroopan unionin neuvoston mukaan se lisäsi ilmaisun ”ilman että hänen tarvitsee turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään” direktiivin 2016/801 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaan yhdenmukaistaakseen kyseistä säännöstä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä 15.5.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/66/EU (EUVL 2014, L 157, s. 1) ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/36/EU (EUVL 2014, L 94, s. 375) vastaavien säännösten kanssa (ks. ”Neuvoston perustelut: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta (EU) N:o 9/2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto‑ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä” (EUVL 2016, C 170, s. 40)).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">18</a>
</span>) Tietyillä muilla direktiivin 2016/801 soveltamisalaan kuuluvilla henkilöillä, kuten au paireilla, voi sitä vastoin olla oikeus taskurahaan oleskelunsa aikana (ks. kyseisen direktiivin 16 artiklan 6 kohta: ”Jäsenvaltiot voivat määrätä au pairille taskurahana maksettavasta vähimmäismäärästä.”).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">19</a>
</span>) Totean lisäksi, että kun kyse on direktiivin 2016/801 soveltamisalaan kuuluvan kaltaisesta lyhytkestoisesta oleskelusta, varojen pysyvä saanti ei ole joka tapauksessa yhtä tarpeellista kuin muiden välineiden tapauksessa, koska ajanjakso, jonka aikana hakija voisi muodostua taakaksi jäsenvaltioiden sosiaalihuoltojärjestelmille, on lyhyempi.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">20</a>
</span>) Ks. tuomio 21.4.2016, Khachab (C‑558/14, EU:C:2016:285, 26 ja 48 kohta); kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">21</a>
</span>) Jäsenvaltiot voisivat tältä osin tutkia, voisivatko kolmannen osapuolen hakijan käyttöön asettamat varat loppua kyseisen kolmannen osapuolen harkinnan mukaan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">22</a>
</span>) Ks. tuomio 3.10.2019, X (Pitkään oleskelleet henkilöt – Vakaat, säännölliset ja riittävät varat) (C‑302/18, EU:C:2019:830, 43 kohta). Ks. myös julkisasiamies Saugmandsgaard Øen ratkaisuehdotus X (Pitkään oleskelleet kolmannen maan kansalaiset – Vakaat, säännölliset ja riittävät varat) (C‑302/18, EU:C:2019:469, 70 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">23</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">24</a>
</span>) Ks. tuomio 3.10.2019, X (Pitkään oleskelleet henkilöt – Vakaat, säännölliset ja riittävät varat) (C‑302/18, EU:C:2019:830, 44 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">25</a>
</span>) Ks. tuomio 16.7.2015, Singh ym. (C‑218/14, EU:C:2015:476, 75 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">26</a>
</span>) Ks. tuomio 23.3.2006, komissio v. Belgia (C‑408/03, EU:C:2006:192, 47 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">27</a>
</span>) Ks. tuomio 28.1.2010, komissio v. Irlanti (C‑456/08, EU:C:2010:46, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">28</a>
</span>) Ibid., 64 ja 65 kohta. Ks. myös tuomio 1.7.2004, komissio v. Ranska (C‑311/03, EU:C:2004:405, 5 ja 6 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">29</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio 11.1.2024, Global Ink Trade (C‑537/22, EU:C:2024:6, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</body>
</html>
