<TI><P>Ensimmäinen kannanotto</P></TI>8.Katson ensiksi, että laatumerkinnät Kabinett, Spätlese ja Auslese ovat tarpeellisia saksalaisten laatuviinien kuvaukseen, toisin sanoen kuvaamaan saksalaisia perinteisellä erityismerkinnällä varustettuja viinejä. Yhteisön lainsäätäjä pitää tällaisia saksalaisia laatuviinejä saksalaisina tmalaatuviineinä. Tämä johtuu asetuksen (ETY) N:o 823/87Määritetyillä alueilla tuotettuihin laatuviineihin liittyvistä erityisistä säännöksistä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annettu neuvoston asetus (EYVL L 84, s. 59).
15 artiklan 1 ja 2 kohdan a alakohdasta, jota on muutettu asetuksella (ETY) N:o 2043/89Ks. 19 päivänä kesäkuuta 1989 annettu neuvoston asetus (EYVL L 202, s. 1).
9.Merkintä Weißherbst on valinnainen perinteinen lisämerkintä, jolla voidaan täydentää saksalaisten tma-laatuviinien kuvausta.Ks. yhdistetyt säännökset asetuksen N:o 3201/90 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sekä asetuksen N:o 2392/89 11 artiklan 2 kohdan i luetelmakohdassa.
10.Sovellettavan yhteisön lainsäädännön arviointi11.Saksalaisten tma-laatuviinien päällysmerkintöihin sovelletaan sekä asetusta N:o 2392/89 että asetusta N:o 3201/90.12.Ensimmäinen asetus, jossa säädetään viinien ja rypäleen puristemehun kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä, perustuu jakoon viinien alkuperän (yhteisöstä peräisin olevat viinitI osa.
ja kolmansista maista peräisin olevat viinitII osa.
) ja laadun suhteen.Yhteisöstä peräisin olevat viinit jaetaan pöytäviineihin (osa A), tma-laatuviineihin (osa B) ja muihin kum pöytäviineihin ja tma-laatuviineihin (osa C).
Sen 11 artiklassa luetellaan ne merkinnät, jotka välttämättäKs. 1 kohta.
ja valinnaisestiKs. 2 kohu.
on oltava tma-laatuviinien päällysmerkinnöissä. On myös esitetty periaate, jonka mukaisesti 11 artiklassa tarkoitetut merkinnät ovat ainoat tma-laatuviinien päällysmerkintöjen kuvauksessa hyväksytyt.Ks. 12 artikla.
13.Asetuksessa N:o 3201/90 säädetään tarpeellisista yksityiskohdista asetuksen N:o 2392/89 soveltamiseksi. Sen 3 artiklassa luetellaan ne eri jäsenvaltioiden hyväksymät merkinnät, joita yhteisön lainsäätäjä pitää yhteisön tma-laatuviini -merkintää vastaavina.14.Sääntelyn päämääränäKs. asetukset N:o 2392/89 ja 3201/90.
on antaa mahdollisimman selvää, tarkkaa ja täydellistä tietoa yhteisön alueilla markkinoitavista viineistä tarkoituksena- a)varmistaa viininviljelyyn liittyvän kaupan rehellisyys,
Ks. erityisesti asetuksen N:o 2392/89 viides perustelukappale.
- b)taistella tehokkaasti petosta vastaan,
Erityisesti soveltamisasetuksen 31 perustelukappale.
- c)suojella kuluttajaa riskeiltä sekoittaa tai erehtyä tuotteiden olennaisista ominaisuuksista.
Ks. erityisesti asetusten N:o 2392/89 ja 3201/90 kolmas perustelukappale.
Kuitenkaan yhteisön lainsäätäjä ei ole toteuttanut täydellistä yhdenmukaistamista viinien ja rypäleen puristemehun kuvauksen ja esittelyn suhteen.Ks. erityisesti asetuksen N:o 2392/89 neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs perustelukappale sekä soveltamisasetuksen kolmas, neljäs ja viides perustelukappale.
15.Saksalaisten tma-laatuviinien suhteen asetuksen N:o 3201/90 3 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a aL-kohdassa ja toisessa aUkohdassa säädetään seuraavaa:2.Ilmaisut Kabinett, Spätlese, Auslese, Beerenauslese, Trockenbeerenauslese tai Eiswein merkitään samanmallisilla ja -korkuisilla kirjasimilla kuin määritetyn alueen nimi ja tarvittaessa määritettyä aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimi.3.Asetuksen (ETY) N:o 2392/89 11 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut merkinnät, jotka voivat täydentää 1 kohdassa lueteltuja merkintöjä, ovat seuraavat:- a)saksalaisilla tma-laatuviineillä:
Weißherbst
...
Nämä merkinnät tehdään kirjasimilla, jotka ovat enintään määritettyjen alueiden merkitsemiseen käytettyjen kirjasinten kokoisia.
16.Lopuksi asiaan myös soveltuvan muutetun asetuksen N:o 823/87 15 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetään seuraavaa:2.Jos kyseisiä viinejä koskevia kansallisia säännöksiä noudatetaan, 1 kohdassa tarkoitetut perinteiset erityismerkinnät, kyseisiä viinejä koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä noudattaen, ovat seuraavat:- a)Saksan liittotasavallan osalta:
viinien lähtöisyyden merkinnät yhdistettynä nimikkeeseen Qualitätswein tai nimike Qualitätswein mit Prädikat, yhdistettynä yhteen seuraavista merkinnöistä: Kabinett, Spätlese, Auslese, Beerenauslese, Trockenbeerenauslese tai Eiswein.
17.Sitenmuutetun asetuksen N:o 823/87 15 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdasta,
asetuksen N:o 2392/89 11 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ja
soveltamisasetuksen 3 artiklan 1Saksalaisten tma-laatuviinien osalta 3 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa täsmennetään, että merkinnät Qua-ütätsweui ja Qualitätswein mit Prädikat voidaan merkitä lyhentämättöminä tai seuraavin lyhentein Q. b. A. ja Q. b. A. m. Pr..
ja 2 kohdasta
yhdessä seuraa, että merkinnät Kabinett, Spätlese ja Auslese ovat laatumerkintöjä, jotka liitettyinä viinien lähtöisyysmerkintään ja nimikkeeseen Qualitätsweine mit Prädikat
- a)osallistuvat saksalaisten tma-laatuviinien kuvaukseen,
- b)joiden on oltava saksalaisten tma-laatuviinien päällysmerkinnöissä samanmallisilla ja -korkuisilla kirjasimilla kuin määritetyn alueen nimi ja tarvittaessa määritettyä aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimi.
18.Sitenmuutetun asetuksen N:o 823/87 15 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta,
asetuksen N:o 2392/89 11 artiklan 2 kohdan i alakohdasta
soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 ja 3 kohdasta
yhdessä on pääteltävissä, että merkintä Weißherbst on täydentävä laatumerkintä, joka liitettynä perinteiseen erityismerkintään
- a)on hyödyllinen saksalaisen tma-laatuviinin kuvaukseen,
- b)voi olla saksalaisen tma-laatuviinin päällysmerkinnöissä joko samankorkuisilla tai pienemmillä kirjasimilla kuin on käytetty kysymyksessä olevan määritetyn alueen merkitsemiseksi.
Lisu laatuviinien tuotantoalueista on viinikauppaan liittyvän sopimuksen tekemisestä ja allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön ja Australian välillä 24 päivänä tammikuuta 1994 tehdvn neuvoston päätöksen 94/184/ETY (EYVL L 886, s. 1) liitteessä II.
19.Miten tätä sääntelyä on sovellettu yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa?20.Katson, että merkinnät Kabinett, Spätlese, Auslese ja Weißherbst on merkitty etikettien alareunaan samanmallisilla ja -korkuisilla kirjasimilla kuin määritetyn alueen nimi tai määritettyä aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimi. Siten esimerkiksi yhdessä riidanalaisista etiketeistä nimikeryhmä Qualitätswein mit Prädikat Spätlese Rheinhessen Bereich Wonnegau on etiketin alareunassa seuraavasti:- a)ensimmäisellä rivillä on laatumerkintä Spätlese liitettynä nimikkeeseen Qualitätswein mit Prädikat,
- b)toisella rivillä on määrätyn tuotantoalueen nimi Rheinhessen ennen alueen osaa Bereich Wonnegau.
Rs. edellä mainittu saksalaisten tma-laatuviinien tuotantoalueiden luettelo.
21.Siten asetuksen N:o 3201/90 3 artiklan 2 kohdan ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan säännöksiä on noudatettu hyvin.22.Vaikeus on siinä — ja olemme esitettyjen ennakkoratkaisukysymysten ytimessä —, että ilmaisut Kabinett, Spätlese, Auslese ja Weißherbst on tällä kertaa liitetty viinimerkkeihin ja esiintyvät keskellä etikettejä seuraavasti: Erben Kabinett, Erben Spätlese, Erben Auslese ja Erben Weißherbst kolme kertaa isommilla kirjasimilla kuin alkuperäistä seutua tai pienempää maantieteellistä yksikköä osoittava merkintä. Katson siten, että näitä merkintöjä on käytetty vastaavan viinin kuvaukseen.23.Olisiko tällainen käytäntö kiellettävä? Katson, että seuraavista syistä ei olisi.24.Ensiksi on otettava huomioon, että erityisessä tavaramerkkejä koskevassa yhteisön lainsäädännössä, erityisesti 21 päivänä joulukuuta 1988 annetussa neuvoston ensimmäisessä direktiivissä 89/104/ETYJäsenvaltioiden merkintöjä koskevan lainsäädännön lähentämisestä annettu direktiivi (EYVL 1989, L 40, s.l).
(jäljempänä ensimmäinen tavaramerkkejä koskeva direktiivi), ei ole yhtään säännöstä kaupallisen tavaramerkin nimen muodostavien merkintöjen kirjasinten korkeudesta. Ensimmäistä direktiiviä ei ole vielä pantu täytäntöön Saksassa; lisäksi jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta direktiiviä uusien merkkien osalta.Ks. 3 artiklan 4 kohta.
25.Toiseksi asetuksen N:o 3201/90 3 artiklan säännön sanamuoto on mielestäni merkityksetön. Yhteisön lainsäätäjä on pyrkinyt säätämään merkinnöissä käytettävistä kirjasimista ainoastaan milloin kirjasimet ovat osana saksalaisten tma-laatuviinien kuvausta. Yhteisön lainsäätäjä on pyrkinyt siihen, että nämä eri tma-laa tu viinejä kuvaavat merkinnät esitetään yhtenäisellä tavalla ilman, että jokin osa näistä kuvauksista erottuu muista, jotta yhteisön alueen kuluttaja ei sekoita merkintöjä, ja erityisesti jos kuluttaja ei ole kysymyksessä olevan viinin tuottajajäsenvaltion kansalainen.26.Itse asiassa asetuksen N:o 3201/90 3 artiklan analysoinnista ja erityisesti sen 1 kohdasta3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen kappaleen ja toisen alakohdan mukaan Merkinnät määritetyillä alueilla tuotettu laatuviini tai tma-laatuviini tai tarvittaessa toisen virallisen yhteisön kielen vastaava merkintä, tai tarvittaessa: — Qualitätswein ja Qualitätswein mit Prädikat, joita tarkoitetaan asetuksen (ETY) N:o 823/87 15 artiklan 2 kohdassa, merkitään päällysmerkintöihin kirjasimilla, joiden koko ei ylitä määritettyä aluetta ilmaisevien kirjasimien kokoa.
yhdessä 2 ja 3 kohdan kanssa on katsottava seuraavan, että jokainen tma-laatuviinin kuvauksessa käytettävä osa on säännelty eivätkä ainoastaan laatumerkinnät. Sitä vastoin tämä teksti ei koske tavaramerkkejä. Siten tässä suhteessa on viitattava asetukseen N:o 2392/89.27.Ensiksi on otettava huomioon, että kaupallinen merkki on valinnainen tma-laatuviinien päällysmerkinnöissä käytettävä merkintä.Asetuksen N:o 2392/89 11 artiklan 2 kohdan c alakohta.
28.Toistaen yleisen ensimmäisessä tavaramerkkejä koskevassa direktiivissä esitetyn periaatteen3 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaan 1. Sellaisia merkkejä ei rekisteröidä, tai ne voidaan julistaa mitättömäksi, jos ne on rekisteröity: gjmerkit, jotka mahdollisesti erehdyttävät kuluttajia esimerkiksi tuotteen tai palvelun luonteen, laadun tai lähtöisyyden suhteen.
asetuksen N:o 2392/89 40 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja h alakohdassa säädetään seuraavaa:2.Kun tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden kuvausta, esittelyä ja mainontaa täydennetään merkeillä, eivät nämä voi sisältää sellaisia sanoja, sanan osia, tunnuksia tai kuvia:- a)jotka saattaisivat aiheuttaa sekaannusta tai johtaa harhaan henkilöitä, joille ne on osoitettu 1 kohdan mukaisesti;
tai
- b)jotka:
aiheuttaisivat henkilöillä, joille ne oh tarkoitettu, osittaisen tai täydellisen sekaannuksen ... tma-laatuviinin ... kuvauksen kanssa.
29.Siinä määrin kuin laatumerkinnät Kabinett, Spätlese ja Auslese liitettyinä viinien lähtöisyysmerkintään ja nimikkeeseen Qualitätswein mit Prädikat, samoin kuin merkintä Weißherbst liitettynä perinteiseen erityismerkintään, osallistuvat tmalaatuviinin kuvaukseenKs. tämän ratkaisuehdotuksen 17 ja 18 kohta.
, on asetuksen 40 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan säännöksistäkatsottava seuraavan, että merkintöjä ei voi käyttää merkin nimen osina, jos ne aiheuttaisivat kuluttajalle osittaisen tai täydellisen sekaannuksen tma-laatuviinin kuvauksen kanssa.Epäilemättä näin olisikin, jos laatumerkintä merkin nimen osana käytettynä ei vastaisi kysymyksessä olevan tma-laatuviinin luonteenomaisia laatuominaisuuksia.
Esimerkiksi sanat Erben Kabinett eivät voisi olla Qualitätswein mit Prädikat Spätlese Rheinhessen Bereich Wonnegau -merkin nimenä.
30.Jos laatumerkinnät Kabinett, Spätlese, Auslese ja merkintä Weißherbst ovat keskellä etikettejä liitettyinä saksalaisten tma-laatuviinien merkkeihin Erben Kabinett, Erben Spätlese, Erben Auslese ja Erben Weißherbst kolme kertaa isommilla kirjasimilla kuin on käytetty saksalaisten tma-laatuviinien kuvaukseen, on todettava, että näitä merkkejä käytetään kuvaamaan vastaavia saksalaisia tma-laatuviinejä.31.Kolmanneksi: eikö näiden merkintöjen käyttö johda kuluttajia harhaan tai aiheuta sekaannusta?32.Katson, että kansallisen tuomioistuimen on ratkaistava, onko merkintä omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tai aiheuttamaan sekaannusta. Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin ilmoittaa, että kansallinen tuomioistuin on vastannut tähän kieltävästi. Olen samaa mieltä julkisasiamies M. Elmerin ratkaisuehdotuksessaan esittämän mielipiteen kanssa, joka on esitetty 9.3.1995 vireillä olevassa asiassa Ministère public et Institut national des appellations d'origine vastaan VoisineAsia C-46/94, 14 kohta.
.33.Tähän kysymykseen annettava vastaus on useimmiten riippuvainen tietyn asian tosiseikkojen konkreettisesta arvioinnista. Lukuun ottamatta sitä tapausta, jossa merkissä olisi virheellisiä merkintöjä tavaran tai palvelun luonteesta, laadusta tai lähtöisyydestä, on erittäin arkaluontoista tuoda esiin yleisiä suuntaviivoja, jotka auttaisivat kansallista tuomioistuinta tunnistamaan de facto merkinnät, jotka ovat omiaan johtamaan harhaan tai aiheuttamaan sekaannusta. Kuitenkin on muistettava, että pääasian kantajan markkinoimien saksalaisten tma-hatuviinien merkin nimeen sisältyvät merkinnät eivät ole virheellisiä.34.Neljänneksi: vastoin komission kantaa asetusten N:o 2392/89 ja N:o 3201/90 tarkoitus ei ole vastoin vastaavan käytännön vahvistamista.35.Katson, ettei yhteisön lainsäätäjä ole tarkoittanut vakiinnuttaa sellaista sääntöä, jonka mukaan tma-laatuviinin alkuperätuotantoalueen merkintä on kuluttajaa tuotteen valinnassa ohjaava laatukriteeri. Siten, vastoin komission kantaa, en usko, että asetuksen N:o 3201/90 3 artiklan 2 ja 3 kohdan erityisistä säännöksistä voisi saada perusteita tukemaan sellaista sääntöä, jonka mukaan merkintöjen Kabinett, Spätlese, Auslese ja Weißherbst kirjasinlajin sääntelemistä on pidettävä yleisenä ankarana soveltamisperiaatteena merkkien osalta.36.Itse asiassa on nähty, että yhteisön lainsäätäjä ei ole toteuttanut täydellistä yhdenmukaistamista viinien ja rypäleen puristemehun kuvausta ja esittelyä koskevien säädösten suhteen.Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 14 kohta.
Siten huolimatta eri jäsenvaltioiden suuresti erilaisista käsityksistä viinituotteiden kuvauksen ja esittelyn suhteen yhteisön alueella,Ks. erityisesti asetuksen N:o 2392/89 seitsemäs perustelukappale.
yhteisön lainsäätäjä on pyrkinyt asettamaan periaatteen, jonka mukaan alueelliset perinteiset erikoisuudet on säilytettäväKs. erityisesti asetuksen N:o 3201/90 kolmas perustelukapfiale: Viinin kuvausta ja esittelyä koskevia sääntöjä sovelettaessa olisi otettava huomioon yhteisön viinialueiden perinteet ja käytännöt ...
siinä määrin kuin ne ovat yhteismarkkinoiden kanssa yhteensopivia eivätkä ne ole omiaan johdattamaan yhteisön kuluttajaa harhaan tuotteen suhteen, erityisesti jos kysymyksessä on eri jäsenvaltion kansalainen kuin mistä viini on peräisin. Jotta nämä ristiriitaiset päämäärät saataisiin yhteensovitetuiksi,Ks. erityisesti asetuksen N:o 823/87 kahdeksastoista perustelukappale.
Ks. asetuksen N:o 2392/89 viides perustelukappale.
yhteisön lainsäätäjä on varustautunut seuraavilla erityisillä oikeudellisilla keinoilla:- a)tyhjentävä luettelo perinteisistä erityismerkinnöistä, joiden on katsottava vastaavan yhteisön merkintöjä,
Ks. erityisesti asetuksen N:o 823/87 15-artikla; asetuksen N:o 3201/90 III liite, joissa on luettelo eri viinilaatujen nimien synonyymeistä, joita voidaan käyttää pöytäviinien ja tma-laatuviinien kuvauksessa; päätöksen 94/184 liite II, jossa on luettelo yhteisöstä peräisin olevista viineistä ja jossa on myös luettelo tma-viinien kuvauksessa käytettävistä perinteisistä merkinnöistä.
- b)tyhjentävä luettelo pakollisista ja valinnaisista merkinnöistä,
Asetuksen N:o 2392/89 3, 12 ja 21 artikla.
- c)sääntö kysymyksessä olevien tuotteiden vapaasta liikkuvuudesta.
Asetuksen N:o 2392/89 seitsemäs perustelukappale.
37.Vastoin komission käsitystä asetuksen N:o 2392/89 12 artiklan tarkoitus ei ole periaate kaikki mitä ei ole sallittu, on kiellettyä. Päinvastainen periaate näyttäisi enemmänkin olevan sääntönä. Tämän säännöksen tarkoitus on asetuksen N:o 2392/89 perusteluosassa.38.Selostettuaan tma-laatuviinin kuvauksen ja esittelyn sääntelyn suhteen tehtyä valintaaViinien ja rypälemehun kuvauksen ja esittelyn säännöt perustuvat suuressa määrin jäsenvaltioiden aikaisemmin soveltamiin kansallisiin sääntöihinViides perustelukappale.
ja todettuaan vaikeudet, joista on selvittävä
- a)nämä kansalliset säännöt perustuivat hyvin erilaisiin lähestymistapoihin; tietyt jäsenvaltiot pitävät tärkeimpänä oikean tiedon antamista kuluttajalle ja kaupan toiminnanvapautta, toiset taas pyrkivät sovittamaan nämä näkökohdat tarpeeseen suojella alueensa tuottajia kilpailun vääristymiseltä;
Ks. edellinen kohta.
- b)... eri tuotantoalojen tuotantoolosuhteiden erityispiirteiden ja tiettyjen jäsenvaltioiden perinteiden vuoksi olisi säädettävä, että jäsenvaltiot voivat alueeltaan saatujen tuotteiden osalta tehdä pakollisiksi tietyt yhteisön säännöksissä vapaaehtoisiksi säädetyt merkinnät taikka kieltää tai rajoittaa niiden käyttöä,
Seitsemäs perustelukappale.
yhteisön lainsäätäjä selostaa sääntelyn tarkoitusta:
- a)... tarkoituksena yhteensovittaa nämä erilaiset lähestymistavat niin pitkälle kuin mahdollista ja tarkoituksena välttää liian eroavat tulkinnat ...;
Ks. edellinen kohta.
- b)... näiden sääntöjen tehokkuuden varmistamiseksi ...;
Ks. edellinen kohta.
- c)... on pyrittävä varmistamaan, että asianomaisille annettu tieto on mahdollisimman täydellistä ottaen huomioon tavat ja perinteet ...;
Ks. kuudes perustelukappale.
- d)... tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi ...;
Ks. seitsemäs perustelukappale.
jonka jälkeen yhteisön lainsäätäjä Uusuu ratkaisuista, jotka se aikoo panna täytäntöön, jotta nämä vastakkaiset päämäärät saataisiin yhteensovitettua, jotta voimassaolevan järjestelmän tehokkuutta ei poistettaisi:
- a)... on osoittautunut aiheelliseksi laatia riittävän kattavat kuvauksen säännöt;
Ks. viides perustelukappale.
- b)... on pidettävä periaatteena, että säännöissä tai niiden soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä säädetyt merkinnät ovat ainoat viinien ja rypälemehujen kuvaukseen hyväksytyt;
Ks. edellinen kohta.
- c)... olisi tarkennettava, että kunkin jäsenvaltion olisi hyväksyttävä muista jäsenvaltioista peräisin olevien ja alueellaan liikkeeseen laskettujen tuotteiden kuvaus, jos se on yhteisön säännösten mukainen ja tuottajajäsenvaltion tämän asetuksen mukaisesti hyväksymä.
Ks. seitsemäs perustelukappale.
39.Asetuksen N:o 2392/89 12 artiklan tarkoitus on siten sovittaa yhteen yhteisön lainsäätäjän vastakkaiset päämäärät, jotta voimassaolevan järjestelmän tehokkuutta ei poistettaisi.40.Nyt esillä olevassa asiassa pääasian vastaajan saksalaisten tma-laatuviinien päällysmerkintöihin tekemät merkinnät sisältävät ainoastaan yhteisön lainsäätäjän luettelossa olevia merkintöjä.41.Lopuksi viidennessä kohdassa on todettava, että merkin nimi ja viinin laatuluokitus ovat erilaisia niiden määritelmän ja tarkoituksen suhteen.42.Siten merkillä tarkoitetaan eri tunnusten ryhmää, esimerkiksi sanoista koostuvaa ryhmää, jotka ovat omiaan erottamaan tuotteet toisistaan. Ensisijaisesti merkin haltijan laillinen päämäärä, ja tämä päämäärä on muuten vahvistettu itse merkin määritelmässä,Ks. edellä mainitun neuvoston ensimmäisen tavaramerkkidirektiivin 2 artikla: Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti, erityisesti sanoin, henkilönnimet mukaan lukien, kuvioin, kirjaimin, numeroin taikka tavaroiden tai niiden päällyksen muodon avulla, jos sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista; ja sen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta, erityisestil. Sellaisia merkkejä ei rekisteröidä tai, jos ne on rekisteröity, ne on julistettava mitättömiksi: — b) merkit, joilta puuttuu erottuvuus.
on tarttua kiinni kuluttajaan, toisin sanoen herättää kuluttajan mielenkiinto. Yhteisön lainsäätäjä asettaa rajat yleiselle luomisvapaudelle ja tavaramerkin nimen rekisteröimiselle.Ks. edellinen kohta, 3 artiklan 1 kohdan g alakohta.
43.Sitä vastoin yhteisön lainsäätäjän tarkoitus tma-laatuviinin kuvauksessa on antaa asianomaisille mahdollisimman tarkasti, selkeästi ja oikein tietoja tuotteen olennaisista ominaisuuksista ja sen laatua ilmaisevista ominaisuuksista.Ks. erityisesti asetuksen N:o 2392/89 viides ja kuudes perustelukappale.
Asetuksen N:o 823/87 1 artiklan mukaan tma-laatuviineillä tarkoitetaan asetuksen säännösten mukaisia sekä asetuksen että kansallisten säännösten mukaisesti määriteltyjä viinejä. Tästä tekstistä ja asetuksen N:o 2392/89 11 ja 12 artiklasta yhdessä käy ilmi, että jäsenvaltioiden tma-laatuviinien tuottajien liikkumisvapaus on erittäin rajoitettu.44.Pääasian vastaajan noudattama käytäntö käyttää sen merkkien nimien osina laatumerkintöjä, jotka eivät vastaa erityisesti säänneltyjä mittoja, ei mielestäni merkitse riskiä yleisön harhaan johtamisesta, koska merkinnät ovat tuotteen olennaisten ominaisuuksien mukaisia. Siksi ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa kieltävästi ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen ensimmäiseen ja kolmanteen kysymykseen.