1.

”Kukaan ei kiistä, etteikö lainsäätäjän olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorison kasvattamiseen. – – On kuitenkin tarkasteltava sitä, mitä kasvatus on – –.” ( 2 )

2.

Unionin lainsäätäjä onkin antanut tätä aihetta käsittelevää lainsäädäntöä ja myös tunnustanut oikeuden koulutukseen perusoikeudeksi. ( 3 ) Se ei kuitenkaan ole määritellyt koulutuksen käsitettä. Nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö edellyttää, että unionin tuomioistuin vastaa tähän ikivanhaan kysymykseen, joka nousee nyt esille unionin oikeuden ja tarkemmin sanoen neuvoston direktiivin 2000/43/EY ( 4 ) yhteydessä. Mitä koulutus on?

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Direktiivi 2000/43

3.

Direktiivin 2000/43 tarkoituksena on luoda puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle. ( 5 )

4.

Direktiivin 2000/43 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, ettei minkäänlaista rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä. Saman artiklan 2 kohdan määritelmien mukaan välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että ”henkilöä kohdellaan rodun tai etnisen alkuperän perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa”, ja välillisenä syrjintänä pidetään sitä, ”jos näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa tiettyä rotua tai etnistä alkuperää olevat henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, jollei kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä ole puolueettomasti perusteltavissa olevaa oikeutettua tavoitetta ja jolleivät tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ole asianmukaisia ja tarpeellisia”.

5.

Direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdassa määritellään direktiivin soveltamisala siten, että ”yhteisölle annetun toimivallan puitteissa – – direktiiviä sovelletaan kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien, kun kyseessä on:

Kansallinen lainsäädäntö

6.

Direktiivi 2000/43 saatettiin osaksi Saksan lainsäädäntöä yhdenvertaista kohtelua koskevalla yleisellä lailla (Allgemeines Gleichbehandlungsgesetz, jäljempänä AGG).

7.

AGG:n 1 §:ssä kielletään kaikenlainen muun muassa rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä. Sen 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan g alakohta, määritellään kiellon soveltamisala siten, että se käsittää syrjinnän muun muassa koulutuksen osalta. AGG:n 3 §:n 1 ja 2 momentissa määritellään kyseisessä laissa kielletty välitön ja välillinen syrjintä.

Tosiseikat, asian käsittelyn vaiheet ja ennakkoratkaisukysymykset

8.

Heiko Jonny Maniero on Italian kansalainen, joka on syntynyt ja asuu Saksassa. Hän valmistui armenialaisesta yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi (Bachelor of Laws) vuonna 2013.

9.

Maniero oli 11.12.2013 yhteydessä Studienstiftung des deutschen Volkes e.V:hen (saksalainen akateeminen stipendisäätiö, jäljempänä stipendisäätiö), joka on rekisteröity yhdistys ja joka myöntää stipendejä Bucerius-Jura-ohjelmaan hakemista varten; ohjelma koskee ulkomailla toteutettavien oikeudellisten tutkimus- ja opiskeluhankkeiden tukemista. ( 6 )

10.

Stipendisäätiö vastasi hänelle 17.1.2014 ja ilmoitti, että hakijoilta edellytetään ensimmäisen oikeustieteellisen valtiontutkinnon suorittamista. Maniero vastasi tähän, että hänen Armeniassa suorittamansa ”viisivuotinen tutkinto” vastaa toista oikeustieteellistä valtiontutkintoa, koska se oikeuttaa tutkinnon suorittajan toimimaan tuomarina tai asianajajana kyseisessä maassa. Hän kiinnitti huomiota siihen, että stipendisäätiön asettama edellytys saattaa etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvana syrjintänä olla AGG:n vastainen.

11.

Maniero ei hakenut stipendiä. Stipendisäätiön kanssa myöhemmin käymässään kirjeenvaihdossa hän väitti, että stipendisäätiön torjuva asenne oli saanut hänet luopumaan hakemisesta.

12.

Tämän jälkeen Maniero nosti Landgerichtissä (alueellinen alioikeus, Saksa) kanteen, jossa hän vaati, että stipendisäätiö määrätään lopettamaan hänen ikäänsä tai alkuperäänsä perustuva syrjintä tai pidättymään siitä sekä maksamaan hänelle vahingonkorvauksena ja korvauksena matkakuluista 18 734,60 euroa. Kanne samoin kuin sitä seurannut valitus hylättiin.

13.

Maniero teki tämän jälkeen Revision-valituksen Bundesgerichtshofiin (ylin yleinen tuomioistuin, Saksa) (jäljempänä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin).

14.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että valitus voi menestyä vain, jos stipendien myöntäminen kuuluu AGG:n 2 §:n 1 momentin 7 kohtaan, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan g alakohta, sisältyvään koulutuksen käsitteeseen. Jos näin on, herää kysymys siitä, merkitseekö ensimmäisen oikeustieteellisen valtiontutkinnon suorittamista koskeva edellytys AGG:n 3 §:n 2 momentissa, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohta, kiellettyä välillistä syrjintää. Tätä taustaa vasten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle seuraavat kysymykset:

15.

Kirjallisia huomautuksia esittivät stipendisäätiö, Saksan hallitus ja Euroopan komissio. Maniero, stipendisäätiö, Saksan hallitus ja komissio esittivät suulliset lausumansa 30.5.2018 pidetyssä istunnossa.

16.

Unionin tuomioistuimen pyynnöstä tutkin tässä ratkaisuehdotuksessa pelkästään ensimmäisen kysymyksen.

Arviointi

17.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, kuuluuko rekisteröidyn yhdistyksen stipendien myöntäminen, jolla tuetaan ulkomailla toteutettavia tutkimus- ja opiskeluhankkeita, direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan soveltamisalaan sillä perusteella, että kyseessä on mahdollisesti ”koulutus”. Huomautan aluksi, että käsiteltävä asia koskee koulutuksen käsitettä direktiivin 2000/43 yhteydessä eikä sen mahdollisia seurauksia tutkintojen tunnustamiselle tai henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle.

18.

Stipendisäätiö ja Saksan hallitus väittävät, että koulutuksen käsitettä olisi tulkittava siten, ettei se käsitä stipendien myöntämistä. Ne perustavat väitteensä ensisijaisesti direktiivin lainsäädäntöhistoriaan ja systematiikkaan.

19.

Komissio taas väittää, että direktiiviä 2000/43 olisi tulkittava laajasti, ja Maniero yhtyy tähän väitteeseen. Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaan sisältyvän ilmaisun ”koulutus” olisi siten käsitettävä stipendien myöntäminen.

20.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekä unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen että yhdenvertaisuusperiaate edellyttävät, että unionin oikeuden sellaisen säännöksen sanamuotoa, joka ei sisällä nimenomaista viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen sisältönsä ja soveltamisalansa määrittämiseksi, on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti. Direktiivin 2000/43 sanamuodosta ei ilmene, miten koulutuksen käsite on ymmärrettävä, eikä siihen myöskään sisälly viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen siltä osin kuin on kyse tämän käsitteen merkityksestä. Näin ollen ”koulutusta” on direktiiviä sovellettaessa pidettävä unionin oikeuden itsenäisenä käsitteenä, jota on tulkittava yhtenäisesti kaikkien jäsenvaltioiden alueella. ( 7 )

21.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sellaisen käsitteen, jota ei määritellä unionin oikeudessa, merkitys ja ulottuvuus on määritettävä sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka sillä on yleiskielessä, ottamalla samalla huomioon asiayhteys, jossa sitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon se kuuluu. ( 8 )

22.

Koulutus ymmärretään tavallisesti ”toimeksi tai prosessiksi, jolla hankintaan tietoa ja tietämystä, erityisesti järjestelmällisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana”. ( 9 ) Koulutuksen havainnollisista esimerkeistä ei ole pulaa; ( 10 ) vuodelta 2011 peräisin olevassa kansainvälisessä koulutusluokituksessa (International Standard Classification of Education) ehdotetaan seuraavaa määritelmää: ”prosessit, joilla yhteiskunnat välittävät tietoisesti kertynyttä tietoa, tietämystä, ymmärtämystä, asenteita, arvoja, taitoja, pätevyyksiä ja käyttäytymistapoja sukupolvien yli. Siihen liittyy kommunikaatio, joka on suunniteltu saamaan aikaan oppimista.” ( 11 ) Tästä seuraa, että koulutus on älyllinen prosessi. Koulutus koostuu siten kahdesta osatekijästä, joista toinen on sisällöllinen (koulutus on ”älyllistä”) ja toinen toiminnallinen (koulutus on ”prosessi”). Koulutusta annetaan yleensä, muttei aina, koulussa tai oppilaitoksessa. Sisällyttäisin siihen tutkimuksen, silloin kun sitä tehdään oppilaitoksessa lukuvuoden aikana, koska tällaisen tutkimuksen tarkoituksena on hankkia ja välittää tietämystä eikä edistää kaupallisia tavoitteita. Vaikka koulutuksen yhteydessä ajatellaan ensisijaisesti lapsia ja nuoria, on tärkeää painottaa, että koulutus koskee kaikkia ikäryhmiä. Elinikäisellä oppimisella on nykyään tärkeä asema yksilöiden ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. ( 12 ) Siten on käynnistetty myös ”université du troisième age” ‑hankkeen kaltaisia aloitteita, joissa työelämästä eläköityneet voivat laajentaa tietämystään.

23.

Koulutus-sanan tavanomaisesta merkityksestä, joka on – kuten on syytä huomauttaa – hyvin laaja, ei ilmene, että stipendien myöntäminen sisältyisi välttämättä sen soveltamisalaan.

24.

Tarkastelen siksi seuraavaksi asiayhteyttä, jossa tätä käsitettä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteita, johon tämä käsite kuuluu.

25.

Direktiivin 2000/43 tarkoituksena on luoda puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa. ( 13 ) Direktiivi 2000/43 on perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetun rotuun ja etnisiin alkuperiin perustuvan syrjinnän kiellon periaatteen konkreettinen ilmaus direktiivin kattamilla aloilla. ( 14 ) Direktiivin johdanto-osassa kuvataan suojelua syrjintää vastaan yleismaailmalliseksi oikeudeksi ja viitataan tältä osin useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa tämä oikeus tunnustetaan. ( 15 )

26.

Lisäksi direktiivin johdanto-osan 9, 12 ja 13 perustelukappaleessa unionin lainsäätäjän tarkoituksena on ollut korostaa yhtäältä sitä, että rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä voi haitata EUT-sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, etenkin korkean työllisyystason ja sosiaalisen suojelun tason saavuttamista, elintason ja elämänlaadun kohottamista sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta, ja unionin tavoitetta kehittyä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena, ja toisaalta sitä, että kaikenlaisen tämäntyyppisen syrjinnän kiellolla, joka kyseisellä direktiivillä otetaan käyttöön kyseisen direktiivin kattamilla aloilla, pyritään erityisesti takaamaan demokraattisten ja suvaitsevaisten yhteiskuntien, joiden täysivaltaisia jäseniä kaikkien ihmisten rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatta on voitava olla, kehittäminen. ( 16 )

27.

Direktiivin 2000/43 soveltamisala on laaja. Sen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvat kaikki luonnolliset henkilöt, ja sillä suojellaan heitä rotuun tai etniseen alkuperään perustuvalta syrjinnältä. ( 17 ) Tätä suojaa sovelletaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien. ( 18 ) Kun tarkastellaan direktiivin aineellista soveltamisalaa, se ulottuu palkkatyöhön tai itsenäisen ammatin harjoittajaksi pääsyä pitemmälle ja kattaa kaikki 3 artiklan 1 kohdassa tyhjentävästi luetellut alat. ( 19 )

28.

Kun – kuten unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti todennut – otetaan huomioon direktiivin 2000/43 tavoite ja sillä suojattavien oikeuksien luonne, sen soveltamisalaa ei voida määritellä suppeasti. ( 20 ) Tämä päätelmä pätee direktiivin käsitteisiin, joissa määritellään sen asiallinen soveltamisala, kuten työ, ammatillinen ohjaus ja koulutus, työehdot, sosiaalinen suojelu ja sosiaalietuudet sekä tietysti koulutus. ( 21 )

29.

Sisältyykö tähän koulutuksen käsitteen laajaan tulkintaan myös stipendien myöntäminen?

30.

Stipendien myöntäminen ei sellaisenaan vastaa sitä älyllistä prosessia, joka muodostaa koulutuksen. Se koskee koulutuksen saatavuutta.

31.

Koulutuksen saatavuus on nähdäkseni kuitenkin itse koulutuksen olennainen osatekijä, etenkin syrjintää torjuvan lainsäädäntövälineen yhteydessä.

32.

Kun kyse on syrjinnän torjumisesta, on kysyttävä, että jos koulutuksen saatavuus jätettäisiin pois, mitä koulutuksen käsitteestä jäisi jäljelle. Luokassa (koulutuksen hyvin perinteisen näkemyksen mukaisesti) kaikki voivat istua edessä ja kaikki voivat esittää kysymyksiä. Nykyisin olisi mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa tietyn etnisen ryhmän edustajien olisi istuttava luokan takaosassa ja he eivät saisi puhua opettajalle. Yhtä itsestään selvää on, että kaikille oppilaille olisi annettava arvosanat samojen perusteiden mukaisesti heidän ansioidensa eikä rotunsa tai etnisen alkuperänsä perusteella, ja kaikkien oppilaiden tai opiskelijoiden olisi saatava sama todistus opiskeltuaan hyväksytysti samat oppisisällöt. ( 22 ) Mahdollisuus päästä samoin edellytyksin kaikkiin kouluihin ja kaikille kursseille tai kaikkiin oppiaineisiin on kuitenkin sama asia kuin koulutuksen saatavuus. Ilman saatavuutta ei voi olla koulutusta. Selvennyksenä koulutus-sana tarkoittaa väistämättä koulutuksen saatavuutta; nämä kaksi sanaa ovat olemassa rinnakkain ja toisistaan riippuvaisia, ja niiden erottaminen tekisi tyhjäksi direktiivin tarkoituksen torjua koulutukseen liittyvää syrjintää.

33.

Koulutuksen saatavuus koostuu tietysti monista osatekijöistä. Kyse voi olla fyysisestä pääsystä rakennukseen, numerus clausus ‑järjestelmän käyttöön ottamisesta opiskelijamäärien rajoittamiseksi, kyvystä lainata tai ostaa kirjoja ja kyvystä maksaa elinkustannukset (muun muassa). Koulut, yliopistot ja muut oppilaitokset myöntävätkin usein stipendejä, joilla voidaan kattaa koulutusohjelmien kustannuksia, ulkomailla opiskelusta aiheutuvia matkakuluja tai ylläpitokustannuksia (joko rahana tai luontaisetuina, kuten ilmaisen majoituksen tai ilmaisten aterioiden muodossa).

34.

Rahoitus on olennainen osa koulutuksen saatavuutta. Tietyn etnisen ryhmän sulkeminen tämän rahoituksen ulkopuolelle tarkoittaa tämän ryhmän sulkemista koulutuksen ulkopuolelle, etenkin sellaisten koulutusohjelmien tapauksessa, joiden maksut ovat erittäin korkeat. Tämä pahentaa kyseiseen ryhmään mahdollisesti jo entuudestaan kohdistuvaa syrjintää. Kuten komissio totesi direktiiviehdotuksessaan, korkeatasoinen koulutus on ehdoton edellytys, jotta yhteiskuntaan integroituminen onnistuu, ja on korostettava yhtäläistä kohtelua valintamenettelyissä (toisin sanoen koulutuksen saatavuudessa). ( 23 ) Koulutuksen käsitteen teleologinen tulkinta puoltaa selkeästi koulutuksen saatavuuteen liittyvien näkökohtien sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan.

35.

Koulutuksen käsitteen arviointi yleisemmässä unionin oikeuden asiayhteydessä viittaa samaan lopputulokseen. Oikeus koulutukseen (ja ammatilliseen koulutukseen) samoin kuin suojelu rotuun tai etniseen alkuperään perustuvalta syrjinnältä ovat perusoikeuksia, jotka on tunnustettu perusoikeuskirjan 14 ja 21 artiklassa. Kun päätetään siitä, miten koulutuksen käsitettä olisi tulkittava direktiivin 2000/43 yhteydessä, on tärkeää muistaa, että tämä kysymys sijoittuu kahden perusoikeuden risteyskohtaan.

36.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on jo tulkittu koulutuksen käsitettä laajasti yhdenvertaista kohtelua koskevissa asioissa siten, että se sisältää koulutuksen saatavuutta koskevat näkökohdat. Siten asiassa, jossa oli kyse kahdesta saksalaisesta opiskelijasta, joille Alankomaat oli kieltäytynyt myöntämästä opintotukea samalla tavalla kuin alankomaalaisille opiskelijoille, annetussa tuomiossa katsottiin, että periaate, jonka mukaan siirtotyöläisten lapsilla on oikeus osallistua koulutukseen samoin edellytyksin kuin asianomaisen valtion kansalaisilla ja joka vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 1612/68 ( 24 ) 12 artiklassa, koskee paitsi itse koulutukseen pääsyä koskevia säännöksiä myös yleisiä toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan koulutukseen osallistumista. ( 25 )

37.

Samaan tapaan ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklaa (nykyisin SEUT 21 artiklan 2 kohta) koskevassa oikeuskäytännössä on todettu, että yhdenvertaista kohtelua ammatilliseen koulutukseen pääsylle asetettujen edellytysten osalta sovelletaan paitsi kyseisen oppilaitoksen asettamiin vaatimuksiin, kuten kirjoittautumismaksuihin, myös mihin tahansa toimenpiteeseen, joka voi estää tämän oikeuden, kuten oikeuden oleskella siinä jäsenvaltiossa, jossa koulutusta annetaan, käyttämisen. ( 26 )

38.

Tuomiossa Bidar selitettiin, että sen jälkeen, kun EY:n perustamissopimukseen sisällytettiin unionin kansalaisuus ja siihen lisättiin luku, joka koskee muun muassa koulutusta ja ammatillista koulutusta, laillisesti toisen jäsenvaltion alueella oleskelevan unionin kansalaisen tilanne kuuluu kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon soveltamisalaan opiskelijoille toimeentuloa varten korkotukilainoina tai apurahoina myönnettävän tuen saamisen kannalta. Mainitussa tuomiossa ei eroteltu rahoitettavan koulutuksen saatavuuden eri näkökohtia. ( 27 )

39.

Lisäksi, kuten komissio totesi istunnossa, vaikka SEUT 165 artiklassa, joka koskee Euroopan unionin toimivaltaa koulutuksen alalla, ei nimenomaisesti mainitakaan opintojen rahoittamista, kyseinen artikla on toiminut oikeudellisena perustana Erasmus+-ohjelman, josta tuetaan muun muassa oppimiseen liittyvää henkilöiden liikkuvuutta, perustamiselle. ( 28 ) Tämä kuvastaa mielestäni sitä, miten tärkeänä unionin lainsäätäjä on pitänyt koulutuksen saatavuutta yhtenä koulutuksen keskeisenä osatekijänä.

40.

Sen ratkaisemiseksi, kuuluuko stipendin tai apurahan myöntäminen direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan soveltamisalaan, en kuitenkaan käyttäisi ohjenuorana neuvoston direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa (tätä ajatusta käsiteltiin istunnossa). ( 29 ) Kyseinen säännös koskee pitkään oleskelleiden kolmannen maan kansalaisten tasavertaista kohtelua vastaanottavan jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa, kun kyseessä on ”yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, opintoavustukset ja apurahat mukaan luettuina kansallisen lainsäädännön mukaisesti”. Siihen sisältyvästä viittauksesta kansalliseen lainsäädäntöön ilmenee, ettei kyseistä säännöstä, siltä osin kuin kyse on siitä, mitä ovat ”opintoavustukset ja apurahat”, pidä tulkita unionin oikeuden itsenäisiin käsitteisiin sovellettavien periaatteiden (ks. edellä 20 ja 21 kohta) mukaisesti. Tätä taustaa vasten, ja kun otetaan huomioon näiden kahden direktiivin erilainen henkilöllinen ja aineellinen soveltamisala, en pidä tarkoituksenmukaisena turvautua direktiiviin 2003/109 tulkittaessa koulutuksen käsitettä direktiivin 2000/43 yhteydessä.

41.

Kun tarkastellaan direktiivin 2000/43 lainsäädäntöhistoriaa, komission ehdotuksen 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa selitettiin ”koulutuksen” soveltamisalasta, että se käsittää ”myös apurahat ja stipendit; tässä pidetään täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta”. ( 30 ) Nämä selitykset kuitenkin poistettiin neuvoston hyväksymästä direktiivin lopullisesta tekstistä. Stipendisäätiö ja Saksan hallitus pitävät tätä osoituksena siitä, että unionin lainsäätäjä päätti tietoisesti jättää apurahat ja stipendit kyseisen säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.

42.

En ole samaa mieltä tästä tulkinnasta.

43.

Lopullisesta tekstistä poistettuun lauseeseen sisältyi myös velvollisuus pitää täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä. Kyseisessä lauseessa toistetaan sanatarkasti osa SEUT 165 artiklan 1 kohdasta, jossa määritetään koulutusta koskeva unionin toimivalta. Vaikka SEUT 165 artiklan 1 kohta ei kuulu direktiivin 2000/43 oikeusperustoihin, direktiivin aineellinen soveltamisala rajoittuu luonnollisestikin EU:lle annettuun toimivaltaan. ( 31 ) Kun unionin lainsäätäjä poisti lauseen ”tässä pidetään täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta” direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan g alakohdasta, sen tarkoituksena ei ole voinut olla muuttaa kyseisen säännöksen soveltamisalaa. Vaikka unionin lainsäätäjän tarkoituksesta sen poistaessa tämän sanamuodon ei olekaan varmuutta, tautologisen ilmaisun poistaminen on varmasti yksi todennäköinen selitys. Poisto yksinkertaistaa säännöksen sanamuotoa muuttamatta sen soveltamisalaa, samalla kun poistamalla viittaus jäsenvaltioiden toimivaltaan painotetaan käytettyjen käsitteiden itsenäistä luonnetta. Sama päätelmä pätee loogisesti poistetun lauseen ensimmäiseen osaan ”myös apurahat ja stipendit”. Stipendisäätiö ja Saksan hallitus väittävät, että nämä ilmaisut poistettiin määritelmän kaventamiseksi. Asia voi kuitenkin yhtä hyvin olla päinvastoin: nimittäin siten, että poistamisen tarkoituksena oli varmistaa laaja määritelmä.

44.

Tätä päätelmää ei muuta se, että muita käsitteitä, joilla määritellään direktiivin soveltamisala (3 artiklan 1 kohdan a–e ja h alakohta), täsmennetään lauseella, joka alkaa myös-sanalla. En myöskään pidä vakuuttavana sitä väitettä, että ammatillisen ohjauksen ja koulutuksen mainitseminen erikseen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa on osoitus aikomuksesta kaventaa koulutuksen käsitteen soveltamisalaa.

45.

Ammatillinen ohjaus ja koulutus liittyvät läheisesti työn harjoittamiseen ja saatavuuteen, ja ne mainitaan siten heti kyseisen näkökohdan jälkeen. Aikana, jolloin ammatillinen koulutus oli ainoa koulutukseen liittyvä käsite ETY:n perustamissopimuksessa, oikeuskäytännössä päädyttiin katsomaan, että yliopistollinen opetus on yleisesti ottaen ETY:n perustamissopimuksen 128 artiklassa tarkoitettua ”ammatillista koulutusta” ja että näin ollen ylimääräisen opintomaksun periminen opiskelijoilta, jotka olivat muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, oli ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklassa kiellettyä kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää. On selvää, että kyseisessä asiassa unionin tuomioistuin tulkitsi ammatillisen koulutuksen käsitettä laajasti ja teleologisesti kieltääkseen kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän yliopistollisessa koulutuksessa. Mainittu asia voidaan tältä osin rinnastaa käsiteltävään asiaan siltä osin kuin olisi käytettävä samoja tulkintamenetelmiä, jotta kyseessä olevaa säännöstä sovelletaan laajemmin. ( 32 )

46.

Komissio esitti istunnossa, että stipendien myöntäminen voi kuulua myös direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan f alakohdan (sosiaalietuudet) soveltamisalaan. Tämä kysymys voi olla tärkeä, jos unionin tuomioistuin toteaa, ettei stipendien myöntäminen kuulu koulutuksen soveltamisalaan.

47.

Komission ehdotuksessa todetaan, että sosiaalietuudet ovat talouteen tai kulttuuriin liittyviä etuuksia, kuten julkisen liikenteen alennushintaiset matkat tai alempituloisten perheiden lasten edulliset kouluateriat. ( 33 ) Unionin tuomioistuin on jo todennut, että ammattipätevyyteen johtavien yliopisto-opintojen harjoittamiseen myönnetty toimeentulo- ja opintotuki on asetuksen N:o 1612/68 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sosiaalinen etu. ( 34 ) Tämä kattaa nähdäkseni opintojen rahoituksen, joka on ”horisontaalinen” – toisin sanoen se myönnetään kaikille sellaisten perusteiden mukaisesti, jotka liittyvät esimerkiksi opiskelijan tai hänen vanhempiensa tuloihin tai työllisyystilanteeseen. Nähdäkseni tällaiset tapaukset sekä liittyvät ”koulutuksen” saatavuuteen että koskevat ”sosiaalietuutta”. Tämä tarkoittaa, ettei näiden kahden säännöksen soveltamisalan päällekkäisyyttä voida sulkea pois. Jos tukea kuitenkin myönnetään rajatulle määrälle opiskelijoita heidän akateemiseen menestykseensä tai muihin ansioihin liittyvien perusteiden mukaisesti (kuten nähtävästi pääasiassa), tällaisen tuen olisi mielestäni katsottava kuuluvan ”koulutuksen” soveltamisalaan.

48.

Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että koulutuksen käsitettä direktiivin 2000/43 yhteydessä on tulkittava laajasti ja että siihen sisältyvät koulutuksen saatavuuteen liittyvät näkökohdat, kuten opintojen rahoittaminen stipendien avulla. Rahoituksen ja koulutuksen välillä on kuitenkin oltava todellinen yhteys. Stipendillä on todellinen yhteys koulutukseen, kun se kattaa esimerkiksi kirjoittautumis- ja lukukausimaksut tai toisessa valtiossa järjestettävään opetukseen liittyvät matka- tai ylläpitokulut, kun tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opintoja. ( 35 ) Näiden näkökohtien selvittäminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

49.

Katson näin ollen, että direktiivin 2000/43 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuun koulutuksen käsitteeseen sisältyy sellaisten stipendien myöntäminen, joilla tuetaan ulkomailla toteutettavia tutkimus- ja opiskeluhankkeita. Kansallisen tuomioistuimen tehtävä on varmistua siitä, että myönnetyn rahoituksen ja koulutuksen välillä on todellinen yhteys.

Ratkaisuehdotus

50.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Bundesgerichtshofin esittämään ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti: