[pic] | EUROOPAN KOMISSIO | Bryssel 3.2.2010 KOM(2010) 26 lopullinen 2010/0031 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ristiriitaisen Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi annetun suosituksen julkistamisesta {SEC(2010) 93}{SEC(2010) 94}{SEC(2010) 95} PERUSTELUT 1. Johdanto Kreikan talouskasvu on jatkunut vahvana, vuosittain 4 prosentissa kymmenen viime vuoden aikana. Osittain tämä on johtunut kasvuhakuisesta finanssipolitiikasta. Samaan aikaan kotimainen ja ulkoinen makrotalouden epätasapaino on kasvanut huomattavasti, mikä on johtanut ulkomaanvelan nopeaan kasvuun. Julkinen velka on samalla pysytellyt hyvin suurena. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin vaikutus Kreikan talouteen, asiaan liittyvä riskien uudelleenhinnoittelu lisää velkarasitukseen kohdistuvaa painetta entisestään. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastui hieman yli 1 prosenttiin vuonna 2009 ja kasvun odotetaan pysyvän negatiivisena vuonna 2010. Laskusuhdanne on heikentänyt julkista taloutta ja rahoitusedellytyksiä tuntuvasti. Julkisen talouden alijäämä on keskimäärin pysytellyt reippaasti yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen kymmenen viime vuoden aikana. Lisäksi on toistuvasti tehty huomattavia, velkaa kasvattavia rahoitustoimia. Julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittääkin 100 prosenttia. Kreikan haasteena on julkisen talouden tuntuva vakauttaminen samalla kun parannetaan julkisen talouden laatua ja korjataan taloudessa vallitsevan huomattavan kotimaisen ja ulkoisen epätasapainon taustatekijöitä epäsuotuisassa makrotalouden ympäristössä. Kreikan talouden nykytilanteessa finanssikriisi yhdistyy makrotalouden laajempaan epätasapainoon, jonka juuret ovat syvällä istuvissa rakenteellisissa ongelmissa. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista harjoittaa samaan aikaa perussopimuksessa määrättyä talouspolitiikan ja finanssipolitiikan valvontaa. Sen lisäksi, että reagoidaan Kreikan tilanteen tosiasialliseen vakavuuteen ja muihin euroalueen maihin mahdollisesti kohdistuviin heijastusvaikutuksiin, perussopimuksessa määrättyjen seurantavälineiden yhtäaikainen käyttö tehostaa seurantaa. Tässä perusteluosassa tarkastellaan lyhyesti makrotalouden ja julkisen talouden tilannetta Kreikassa, selvitetään tarkemmin välineiden soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ja välineiden vuorovaikutusta sekä esitellään kehys, jossa Kreikalle voidaan osoittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 121 artiklan 4 kohdan mukaiset suositukset, ryhtyä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisiin toimiin ja laatia neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] mukainen lausunto tammikuussa 2010 esitetystä vakausohjelman tarkistuksesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun yhtä aikaa annetaan 126 artiklan 9 kohdan mukainen päätös, jossa vaaditaan toimien toteuttamista, ja 121 artiklan 4 kohdan mukainen suositus. 2. Makrotalouden kehitys, kilpailukyky ja julkisen talouden epätasapaino 2.1. Makrotalouden viimeaikainen kehitys Makrotalouden ja julkisen talouden tilanne ja näkymät ovat Kreikassa heikentyneet huomattavasti sitten huhtikuun 2009, jolloin neuvosto teki päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaiset suositukset. Kriisi koetteli sekä kuluttajien että yritysten luottamusta, heikensi talouden toimeliaisuutta vuoden 2008 jälkipuoliskolta lähtien ja vaikutti kielteisesti talouden keskipitkän aikavälin näkymiin. Kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin verrattuna komission yksiköiden tammikuussa 2009 laatimaan väliennusteeseen, jonka perusteella neuvosto antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaiset suosituksensa huhtikuussa 2009. Sen sijaan, että kokonaistuotannon kasvu olisi ollut vuonna 2009 lähes nollassa ja elpynyt hieman vuonna 2010, komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen[2] mukaan kokonaistuotanto on vuonna 2009 supistunut noin 1 prosenttia ja sen odotetaan supistuvan vielä ¼ prosenttia vuonna 2010, jos politiikka säilyy muuttumattomana (taulukko 1). Viimeaikainen kehitys huomioon ottaen ei myöskään voida sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että taloudellinen toiminta supistuu vuonna 2010 enemmän kuin syksyn 2009 talousennusteessa arvioidaan. Lisäksi taloudellisen toiminnan supistuminen heikentää tuntuvasti työllisyyttä, joka laski yli 1 prosenttia vuonna 2009. Työttömyysaste kasvoi noin 9 prosenttiin, ja komission yksiköiden ennusteen mukaan se on yli 10 prosenttia vuonna 2010. Makrotalouden kehitys on johtanut ulkoisen vajeen (nettoluotonotto ulkomailta / nettoluotonanto ulkomaille) tuntuvaan korjaantumiseen vuoden 2008 yli 12 prosentista suhteessa BKT:hen 7½ prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Komission yksiköiden talousennusteen mukaan maksutaseen ja kilpailukyvyn odotetaan keskipitkällä aikavälillä kuitenkin kohenevan jatkossa paljon maltillisemmin, kun otetaan huomioon talouden rakenteelliset heikkoudet. Ulkoisen epätasapainon osuus BKT:stä saattaa varsinkin olla lähes 8 prosenttia vielä vuonna 2011, vaikka ulkoinen epätasapaino onkin kohenemassa. Koska kasvu on heikkoa sekä reaalisesti että nimellisesti, ulkoiset rajoitteet ovat muuttumassa vakavimmiksi ja vaativat huomattavaa sopeutusta. Taulukko 1: Makrotalouden kehitys ja ennusteet Vaikutus alijäämään (°) | Alijäämä vuonna 2009 | Vuoden 2009 talousarviolain alkuperäinen tavoite | 2,0 | Vakausohjelman tammikuun 2006 tarkistus | 3,7 | Perusvuosivaikutus | 1,4 | Automaattiset vakauttajat | 1,5 | Kertaluonteiset menot | 1,5 | Tuloja lisäävien toimenpiteiden vaikutukset | -1,0 | Menoja hillitsevien toimenpiteiden vaikutukset | -0,3 | Tulonmenetykset | 3,5 | Menoylitykset | 2,2 | Ero swap-sopimuksissa | 0,2 | Vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistus | 12,7 | (*) Taulukossa on yhteenveto (% suhteessa BKT:hen) vuoden 2009 talousarvioon sen jälkeen, kun Kreikan (edellinen) hallitus hyväksyi sen vuoden 2008 lopulla, tehdyistä tärkeimmistä tarkistuksista ja korjauksista sekä siinä olevista poikkeavuuksista sekä uudesta vakausohjelmasta. (°)’+’ = alijäämää kasvattava vaikutus ja ’–’ = alijäämää supistava vaikutus. | Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että vaikka makrotaloudelliset olosuhteet ovat heikentyneet ennakoitua voimakkaammin, julkisen talouden epätasapainon nopean kasvun voidaan vain osittain katsoa johtuvan odotettua huonommista makrotaloudellisista olosuhteista. 2.5. Julkista taloutta koskevat tilastot Kreikan julkista taloutta koskevissa tilastoissa on jatkuvasti puutteita, mikä aiheuttaa vakavaa huolta. Eurostat esitti 22. lokakuuta 2009 yleisvarauman Kreikan viranomaisten ilmoittamiin numerotietoihin niihin liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden takia eikä sen vuoksi vahvistanut tietoja. Kyse oli tarkemmin ottaen siitä, että aiempien vuosien julkisen talouden alijäämää ja julkista velkaa koskevia tietoja oli muutettu huomattavasti lokakuussa 2009 annetussa ilmoituksessa. Julkisen talouden vuoden 2008 alijäämä tarkistettiin lähes 7¾ prosenttiin suhteessa BKT:hen eli sitä tarkistettiin ylöspäin 4 prosenttiyksikköä verrattuna vakausohjelman tammikuun 2009 tarkistukseen ja 2¾ prosenttiyksikköä verrattuna huhtikuussa 2009 annettuun ilmoitukseen. Kreikan julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tilastoja käsitelleessä komission tuoreessa kertomuksessa[24] todettiin, että liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisissa huhtikuun ja lokakuun 2009 ilmoituksissa oli vakavia, muun muassa seuraavanlaisia sääntöjenvastaisuuksia: virheellisten tietojen esittäminen, kirjaussääntöjen noudattamatta jättäminen, ilmoitusten antamismääräajan laiminlyöminen, huono yhteistyö liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisten numerotietojen kokoamiseen osallistuvien kansallisten yksiöiden välillä, Kreikan kansallisen tilastokeskuksen ja yleisen kirjanpitoviraston liian vähäinen riippumattomuus valtiovarainministeriöstä, liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisten tilastojen asianmukaiseen esittämiseen soveltumaton institutionaalinen kehys ja julkinen kirjanpitojärjestelmä (erityisesti läpinäkymätön tai epäasiallisesti dokumentoitu kirjanpito, minkä vuoksi Kreikan viranomaiset ovat toistuvasti joutuneet tekemään tietoihin useita, joskus huomattavia tarkistuksia), tilivelvollisuuden puute yksittäisten henkilöiden toimittaessa numerotietoja, joita käytetään liiallista alijäämän koskevan menettelyn mukaisissa ilmoituksissa (esimerkiksi kirjallinen dokumentaatio tai todistukset puuttuvat tai tietoja vaihdetaan puhelimitse), lähdetietoja toimittavien tai tilastotietoja kokoavien kansallisten yksiköiden epäselvä vastuunkuva ja/tai vastuun puute sekä tiedoista vastaavien virkamiesten monitulkintaiset valtuudet . Sen vuoksi kaivataan lisätoimia valtionhallintoa koskevien tietojen keruun ja käsittelyn parantamiseksi. Kun otetaan huomioon, että Kreikka on toistuvasti jättänyt toimittamatta julkisen talouden alijäämästä riittävät tilastotiedot vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa varten, julkisen talouden vakauttamispyrkimyksiä on tulevina vuosina seurattava julkisen talouden alijäämälukujen perusteella ja lisäksi arvioimalla julkisen velan kehitystä. Kreikan julkisen talouden tilinpidon kirjaamisessa ilmenneet jatkuvat rakenteelliset ongelmat ovat haitanneet tulojen ja menojen oikein ajoitettua ja tehokasta valvontaa. Lisäksi on tärkeää erilaisin toimin parantaa talousarviomenettelyjä, talousarvion toteuttamista ja julkista taloutta koskevien tietojen laatua samalla kun perusteellisesti tarkistetaan Kreikan tilastojärjestelmää (yleinen kirjanpitovirasto mukaan lukien) ja kansallisten tilastoviranomaisten ammatillista riippumattomuutta. Komissio käynnistää rikkomusmenettelyn, sillä Kreikassa on laiminlyöty useita EU:n säädöksiä, kun julkista taloutta koskevia tilastoja on laadittu ja niistä on raportoitu. 3. Kreikan vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistus Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 säädetään, että jäsenvaltion, joka ottaa käyttöön yhteisen rahan, on vuosittain toimitettava tarkistettu vakausohjelma. Mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto voi tutkia tarkistetut vakausohjelmat komission ja talous- ja rahoituskomitean laatimien arviointien perusteella. Arvioinnissaan neuvosto tutkii myös, vastaako talouspolitiikka talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Parlamentin 23. joulukuuta 2009 hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa julkisen talouden vuoden 2010 alijäämätavoitteeksi asetettiin 9,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sittemmin Kreikan viranomaiset ilmoittivat, että julkisen talouden sopeutusta on nopeutettava jo vuonna 2010 ja asettivat vuoden 2010 julkisen talouden tavoitteeksi kunnianhimoisemman 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistus esitettiin 15. tammikuuta 2010. Se kattaa vuodet 2010–2013, ja siinä vahvistetaan, että julkisen talouden vuoden 2010 tarkistettu tavoite on 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jotta varmistettaisiin tarkistettujen tavoitteiden saavuttaminen, tarkistettu vakausohjelma sisältää vuoden 2010 talousarviolaissa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi joitakin uusia toimenpiteitä. Ohjelmassa esitellään yksityiskohtaisesti vuotta 2010 koskevia julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan veronkantoa ja vähäisemmässä määrin hillitsemään ja järkiperäistämään julkisia perusmenoja. Lisäksi siinä esitetään määrällinen arvio kustakin tärkeimmästä vuotta 2010 koskevasta julkisen talouden toimenpiteestä sekä aikataulu niiden hyväksymiseksi ja toteuttamiseksi. Osa näistä toimenpiteistä on jo esitetty parlamentille, ja ne toteutetaan vuoden 2010 ensimmäisinä kuukausina. Vuosien 2011, 2012 ja 2013 suunnitelmat sisältävät useita rakenteellisia toimenpiteitä, mutta ne eivät ole yhtä yksityiskohtaisia eikä niihin sisälly tarkkaa toteutusaikataulua. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennustetta laadittaessa vuoden 2010 talousarviotietoja ei ollut saatavilla, sillä tiedot toimitettiin viimeisen määräpäivän jälkeen. Näin ollen julkisen talouden alijäämän ennakoitiin pysyttelevän yli 12 prosentissa suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2010 että 2011. Vuoden 2010 talousarviolain perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotanto kasvanee -0,3 prosenttia vuonna 2010. Tämä skenaario vahvistetaan vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistuksessa, ja kyseinen alijäämäluku vastaa pääpiirteissään komission yksiköiden syksyn 2009 talousennustetta. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste perustuu kuitenkin oletukseen, ettei politiikan skenaario muutu, ja se on laadittu ennen viimeaikaisia finanssimarkkinoiden reaktioita. Tarkistettuun ohjelmaan sisällytetty makrotalouden keskiskenaario on näin ollen optimistinen vuonna 2010. Vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistuksen mukaan julkisen talouden vuoden 2010 tavoite edellyttää, että julkista taloutta on sopeutettava 4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen mitattuna julkisen sektorin alijäämän muutoksella. Tämä merkitsee, että kokonaistuloja suhteessa BKT:hen on kasvatettava 2,6 prosenttiyksikköä ja kokonaismenoja suhteessa BKT:hen pienennettävä 1,4 prosenttiyksikköä. Näin ollen suurin osa julkisen talouden vuoden 2010 sopeutuksesta on tarkoitus saavuttaa talousarvion tulopuolella, kun toteutetaan tuloja tilapäisesti kasvattavia (eli kertaluonteisia) toimenpiteitä, joiden vaikutus on noin ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen[25], ja verotuloja pysyvästi kasvattava paketti, joka parlamentin on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2010. Menojen ennakoitu supistuminen johtuu siitä, ettei vuonna 2009 toteutettuja kertaluonteisia menoja (joiden vaikutus oli yli 1 prosentti) toisteta. Toisaalta joidenkin ilmoitettujen pysyvien menoleikkausten vaikutus itse asiassa kumoutuu, kun menot kasvavat koulutusalalla, terveydenhuoltopalveluissa ja julkisissa investoinneissa. Tarkemmin ottaen ohjelma sisältää joitakin pysyviä tulopuolta vakauttavia toimenpiteitä, jotka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2010 ja joiden vaikutus on noin 2½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa kuvataan verotuloja lisääviä toimenpiteitä, joihin sisältyvät siirtyminen kaikkien kotitaloustulojen progressiiviseen verotukseen sekä verovapautusten poistaminen (arvioitu vaikutus julkiseen talouteen 0,4 % suhteessa BKT:hen), kiinteistöverojärjestelmän uudistus (arvioitu vaikutus julkiseen talouteen 0,2 % suhteessa BKT:hen), tupakan ja alkoholituotteiden valmistusverojen korotus (esitys on jo jätetty parlamentille, arvioitu vaikutus julkiseen talouteen 0,4 % suhteessa BKT:hen) sekä matkapuhelimien käyttömaksujen ja polttoaineen valmisteverojen korotus[26] (arvioitu vaikutus julkiseen talouteen 0,4 % suhteessa BKT:hen). Huomattava osa (noin 1 % suhteessa BKT:hen) tulojen ennakoidusta pysyvästä kokonaiskasvusta vuonna 2010 riippuu kuitenkin veronkierron torjunnan tiukentamisesta. Ohjelmassa esitellään joitakin toimia, joilla on tarkoitus tehostaa veronkantoa, laajentaa veropohjaa ja parantaa verosääntöjen noudattamista[27]. On tärkeää, että lainsäädäntömuutokset, joita tarvitaan useimpien suunniteltujen verotoimenpiteiden toteuttamiseksi ja jotka on tarkoitus esittää parlamentille maaliskuussa, hyväksytään viivytyksettä, jotta toimenpiteillä olisi odotettu vaikutus jo vuonna 2010. Kun otetaan huomioon aiempi kokemus, veronkierron torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet on lisäksi toteutettava tinkimättömällä tavalla, jotta päästäisiin toivottuun tulokseen. Menojen ennakoitu supistuminen vuonna 2010 aiheutuu lähinnä siitä, että vuoden 2009 kertaluonteiset menot eivät toistu. Vaikka julkisen sektorin palkkakustannuksia on pyritty alentamaan, julkisen talouden alijäämää mahdollisesti supistava vaikutus tosiasiallisesti haihtuu, sillä toimintakustannukset ja puolustusmenot kasvavat (noin ¾ % suhteessa BKT:hen), samoin koulutusmenot ja julkiset investoinnit (noin ¾ % suhteessa BKT:hen. Julkiseen talouteen kohdistuva nettovaikutus lienee siten hyvin vähäinen. Tarkistettuun ohjelmaan sisältyy erityisesti toimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan sairaaloiden julkisia hankintoja (arvioitu pysyvä vaikutus julkiseen talouteen 0,3 % suhteessa BKT:hen). Samoin siihen sisältyy hallituksen sitoumus hillitä toimintakustannuksia 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, leikata puolustusalan julkisia hankintoja 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, alentaa valtion virkamiesten lisiä[28] 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, jäädyttää julkisen sektorin palvelukseenotto vuonna 2010 sekä ottaa käyttöön sääntö, jonka mukaan jokaista viittä eläkkeelle siirtyjää kohtaa palkataan vastedes ainoastaan yksi uusi työntekijä. Nimellispalkan odotetaan kuitenkin pysyttelevän lähellä vuoden 2009 tasoa palkkaliukuman seurauksena. Näiden toimenpiteiden lisäksi valtiovarainministeriö on ottanut käyttöön varauksen ennakoimattomia menoja varten ja jäädyttänyt kaikista ministeriökohtaisista talousarviomäärärahoista 10 prosenttia (lukuun ottamatta palkkoja, eläkkeitä ja korkomaksuja) muuttamatta julkisen talouden tavoitetta. Vuoden 2010 ensimmäisten kuuden kuukauden menototeutumasta riippuen saattaa olla, ettei tällä tavoin suojattuja talousarviomäärärahoja ehkä jaeta kokonaan uudelleen ministeriöiden kesken, minkä ansiosta asianomaisia menoja saataisiin vielä supistettua lisää vuoden loppuun mennessä. Tarkistettuun ohjelmaan sisältyvien yksityiskohtaisten tietojen perusteella ja useista riskeistä huolimatta vuoden 2010 julkisen talouden tavoite vaikuttaa kaiken kaikkiaan mahdolliselta saavuttaa edellyttäen, että kaikki ilmoitetut toimenpiteet pannaan ajoissa ja onnistuneesti täytäntöön. Huomattava osa tarkistetussa ohjelmassa suunnitellusta julkisen sektorin alijäämän korjauksesta riippuu toisaalta siitä, että vuonna 2009 toteutettuja alijäämää kasvattavia kertaluonteisia toimenpiteitä ei toisteta, ja toisaalta siitä, että vuonna 2010 toteutetaan kertaluonteisia alijäämää supistavia toimenpiteitä. Jos tarkistetussa ohjelmassa esitetyn mukaisesti kertaluonteisia menoja ei toisteta, tällä on julkiseen talouteen automaattinen alijäämää supistava vaikutus, koska alijäämä supistuu hieman yli 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Tuloja lisäävien kertaluonteisten toimenpiteiden kokonaisnettovaikutus julkiseen talouteen on puolestaan noin ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin ollen väliaikaisten tekijöiden alijäämää supistava kokonaisvaikutus julkiseen talouteen vuonna 2010 on hieman alle 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen (lähes yksi kolmasosa siitä, kuinka paljon julkista taloutta on tarkoitus vakauttaa vuonna 2010, eli 4 prosenttiyksiköstä suhteessa BKT:hen). Jos huomioon ei oteta vuoden 2010 kertaluonteisia toimenpiteitä, julkisen sektorin alijäämän odotetaan supistuvan 2½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2010 julkisen talouden tavoitteeseen (8,7 % suhteessa BKT:hen) kohdistuu tässä vaiheessa vielä huomattavia epävarmuustekijöitä. Julkisen talouden tavoitteista lipsumisen riski on suuri ja johtuu lähinnä ohjelman perusteena olevista suotuisista makrotalouden oletuksista ja optimistisesta virallisesta arviosta siitä, millaisia tuloksia veronkierron torjunnasta saadaan. Vaikka julkisen talouden tavoitetta tukevista toimenpiteistä (ja niiden arvioidusta vaikutuksesta) on esitetty yksityiskohtaisia tietoja, ilmoitetun politiikan ripeä ja tinkimätön täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää. Sen lisäksi, että suunniteltujen vakauttamistoimenpiteiden vaikutus on edelleen epävarma, vuoden 2010 julkisen talouden tavoitteen perustana oleviin tulo- ja menoennusteisiin kohdistuu riskejä. Kun erityisesti otetaan huomioon velan ennakoitu kasvu suhteessa BKT:hen 7 prosenttiyksiköllä vuonna 2010 ja korkojen nousu uutta velkaa otettaessa (tai jos velka on vaihtuvakorkoinen), tarkistetussa ohjelmassa vuodelle 2010 esitetyt korkomenot vaikuttavat optimistisilta. Eurostat ei ole myöskään vahvistanut julkisen talouden vuoden 2008 toteutumaa. Jos edellisvuosien tietoja joudutaan tarkistamaan, tämä saattaa vaikuttaa vuoteen 2010. Samoin, jos julkisen talouden vuoden 2009 alijäämä ylittää arvioidun 12¾ prosenttia suhteessa BKT:hen, tämä merkitsee vuoden 2010 alkuasetelman heikkenemistä[29]. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että julkisen talouden tavoitetta tukevat vakausohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan nopeasti ja tinkimättömällä tavalla (jolloin ne vaikuttavat julkiseen talouteen arvioidulla tavalla) ja että Kreikka on valmis ilmoittamaan tarpeen mukaan lisätoimenpiteitä ja toteuttamaan ne, jos tällaiset riskit toteutuvat. Ohjelmassa julkisen talouden alijäämän ennakoidaan keskipitkällä aikavälillä supistuvan edelleen 5,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011, 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Perusjäämä noudattaa samankaltaista uraa: perusylijäämä on 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2013, kun perusalijäämä vuonna 2009 oli 7,7 prosenttia. Ohjelmassa esitetyllä julkisen talouden strategialla pyritään supistamaan rakenteellinen alijäämä (jonka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti) vuoden 2009 11½ prosentista suhteessa BKT:hen 7¾ prosenttiin vuonna 2010 ja 1½ prosenttiin viimeistään vuonna 2013. Keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan rakenteellisesti tasapainoiseen talousarvioon (suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) ei kuitenkaan ennakoida päästävän ohjelmakauden aikana. Julkisen talouden vakauttaminen vuosina 2011–2013 perustuu tulojen kasvattamiseen ja menojen supistamiseen, mutta mitään yksityiskohtia ei ole vielä kerrottu. Julkisen talouden toteutumaan vuonna 2011 ja sen jälkeen kohdistuu näin ollen riskejä. Perustana oleva makrotalouden keskiskenaario perustuu lisäksi suotuisiin kasvuoletuksiin, sillä kokonaistuotannon kasvun arvioidaan muuttuvan positiiviseksi vuosina 2011 (1,5 %) ja 2012 (1,9 %) ja olevan 2,5 prosenttia vuonna 2013. Keskipitkän aikavälin sopeutusuraan kohdistuvat riskit ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan suuret. Julkinen bruttovelka oli vuonna 2009 arviolta 113,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelmassa sen ennustetaan ylittävän 120 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, jonka jälkeen se kääntyy jälleen laskuun vuonna 2012. Alijäämän syvenemisen ja BKT:n kasvun supistumisen ohella tuntuva virta-varanto-korjauserä kasvatti velkasuhdetta vuonna 2009 finanssialan likviditeettijärjestelmään ja menorästien hoitamiseen liittyvien rahoitustoimien vuoksi. Ennakoituun velkakehitykseen suhteessa BKT:hen liittyvät riskit vaikuttavat myös korkeilta johtuen alijäämä- ja BKT-ennusteisiin liittyvistä riskeistä. Näitä riskejä saattaa lisätä epävarmuus virta-varanto-korjauseristä, joiden osatekijöistä ohjelmassa ei esitetä tietoja mutta jotka ovat kuitenkin aiempaa huomattavasti pienempiä (0,2 % suhteessa BKT:hen kunakin ohjelmavuonna). Vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistuksessa esitetään myös tietoja useista rakenneuudistuksista, jotka on tarkoitus käynnistää tai toteuttaa vuonna 2010. Tarkistuksen mukaan näiden uudistusten ajoissa tapahtuvalla ja onnistuneella toteuttamisella on positiivinen vaikutus julkisen talouden laatuun ja niillä korjataan Kreikan talouden rakenteellisia kotikutoisia heikkouksia. Hallitus on jo antanut parlamentille lakiesityksen tilastokeskuksen tekemisestä riippumattomaksi. Se aikoo myös perustaa talousarvion toteutuksen seurannasta vastaavan viraston parlamentin yhteyteen ja vahvistaa sitovat julkista taloutta koskevat säännöt talousarvion keskipitkän aikavälin valmistelua ja toteutusta varten. Kreikan viranomaiset sitoutuvat ottamaan käyttöön keskipitkällä aikavälillä ja viimeistään vuonna 2011 toimintoperusteisen budjetoinnin, joka korvaa nykyisen järjestelmän täysin viimeistään vuonna 2012. Budjetointiin sovelletaan myös sitovaa monivuotista talousarviokehystä, ja se perustuu kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Lisäksi ohjelmassa esitellään laaja uudistuspaketti, jossa esitetään toimia seuraavilla aloilla: ympäristöystävällisten investointihankkeiden edistäminen, nykyisen investointilain tarkistaminen, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyjen edistäminen, Kreikan kehitysrahaston perustaminen, inflaatiopaineiden hillitseminen parantamalla markkinoiden sääntelyä, aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen harjoittaminen, julkishallinnon parantaminen, avoimuuden ja tilivelvollisuuden lisääminen, kuntien ja paikallisneuvostojen lukumäärän vähentäminen sekä tutkimukseen, teknologiaan ja innovaatioihin tehtävien investointien tukeminen. 4. EU:n nykyisessä suhdannetilanteessa harjoittama seuranta 4.1. Seurantavälineiden yhdistelmä Julkisen talouden alijäämä ylittää nykyisellään useissa EU-maissa perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Tarkasteltaessa alijäämän ja velan usein huomattavaa kasvua on otettava huomioon ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne. Tähän vaikuttavat monet tekijät. Ensinnäkin talouden laskusuhdanne pienentää verotuloja ja nostaa sosiaalietuusmenoja (esim. työttömyysetuudet). Toiseksi komissio on kehottanut toteuttamaan finanssipoliittisia elvytystoimia, koska se katsoo finanssipolitiikalla olevan suuri merkitys tämänhetkisessä epätavallisessa talouden tilanteessa. Elvytystoimia ehdotettiin marraskuussa 2008 esitetyssä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa[30], jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa[31]. Suunnitelman mukaan elvytystoimien tulisi olla oikein ajoitettuja, kohdennettuja ja tilapäisiä, ja ne tulisi eriyttää kunkin jäsenvaltion julkisen talouden kestävyyden ja kilpailuaseman mukaan. Lisäksi niistä tulisi luopua, kun elpyminen kehittyy itseään ylläpitäväksi. Monet maat ovat myös toteuttaneet finanssialaa vakauttavia toimenpiteitä, joista jotkin ovat vaikuttaneet julkisen talouden velka-asemaan tai saattavat johtaa alijäämien ja velan kasvuun tulevaisuudessa[32] huolimatta siitä, että osa julkisen tuen kustannuksista saadaan myöhemmin perittyä takaisin. Vaikka Kreikan julkisen talouden tilan tämänhetkinen heikentyminen on samoin nähtävä tätä taustaa vasten, julkisen talouden huomattava epätasapaino on jatkunut jo vuosia huolimatta siitä, että talouden toimeliaisuus oli vilkasta vuoteen 2008. Voidaankin olettaa, että syyt ovat rakenteellisia. Julkisen talouden alijäämä johtuu erityisesti julkisten menojen riittämättömästä valvonnasta, samalla kun tulo- ja BKT-ennusteet ovat järjestelmällisesti osoittautuneet liian optimistisiksi. Kreikan julkisen talouden tilinpidon kirjaamisessa viime aikoina ilmenneet jatkuvat rakenteelliset puutteet ovat lisäksi haitanneet tulojen ja menojen oikein ajoitettua ja tehokasta valvontaa sekä makrotalouden valvontaa. Suurten alijäämien vuoksi Kreikan julkisen talouden velkasuhde on nykyään yksi korkeimmista EU:ssa. Sen lisäksi, että se on huomattavasti yli 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, se on yhä kestämättömällä kasvu-uralla. Kreikassa finanssikriisi yhdistyy makrotalouden laajempaan epätasapainoon, jonka juuret ovat syvällä istuvissa rakenteellisissa ongelmissa, minkä vuoksi samaan aikaan on harjoitettava perussopimuksessa ja asianomaisessa johdetussa oikeudessa määrättyä talouspolitiikan ja finanssipolitiikan valvontaa. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää hyödyntää samaan aikaan välineitä, joilla pyritään julkisen talouden kestävään vakauttamiseen ja jatkamaan tarpeellisia, taloudellista toimintaa laajemmin koskevia rakenneuudistuksia. Kun yhtä aikaan annetaan SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukainen suositus, esitetään 126 artiklan 9 kohdan mukainen vaatimus ja annetaan asetuksen (EY) N:o 1466/97 (vakaus- ja kasvusopimuksen niin kutsuttu ennalta ehkäisevä osio) mukainen lausunto tammikuussa 2010 esitetystä vakausohjelman tarkistuksesta, tiukennetaan EU:n harjoittaman valvonnan soveltamisalaa. 4.2. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan soveltaminen SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan unionin neuvosto antaa suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista komission suosituksen ja Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella. Perussopimuksen 121 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko talouspolitiikka laajojen suuntaviivojen mukaista. Jos todetaan, että talouspolitiikka ei ole laajojen suuntaviivojen mukaista tai että se voi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, 121 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle varoituksen ja voi suosittaa, että neuvosto antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset. Kreikan tilanteen vakavuus huomioon ottaen ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi 126 artiklan 9 kohdan mukaisen päätöksen kanssa on asianmukaista, että neuvosto antaa tarpeellisen suosituksen. Lisäksi neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää julkistaa suosituksensa. Neuvosto hyväksyi jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat viimeksi 14. toukokuuta 2008[33]. Talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin (2008–2010) sisältyvän ohjeistuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi ” noudatettava […] keskipitkän aikavälin finanssipoliittisia tavoitteitaan ” ja lisäksi ” niiden jäsenvaltioiden, joilla on liiallinen alijäämä, on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin sen nopeaksi oikaisemiseksi ”. Lisäksi jäsenvaltioiden, joilla on ulkoista epätasapainoa, olisi pyrittävä korjaamaan sitä ” toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja edistämällä ulkoista kilpailukykyä sekä (…) korjaamaan sitä finanssipolitiikan avulla ”. Tältä perustalta neuvosto totesi 25. kesäkuuta 2009[34] antamissaan rakenteellisissa suosituksissa, että ” Kreikan on ehdottomasti lisättävä panostustaan makrotalouden epätasapainon ja taloutensa rakenteellisten heikkouksien poistamiseen ”, ja esitti Kreikalle maakohtaiset suositukset, joiden mukaan sen muun muassa olisi jatkettava julkisen talouden vakauttamista, lisättävä asiantuntijapalvelualalla käytävää kilpailua ja toteutettava T&K-investointeja lisääviä uudistuksia, tehostettava rakennerahastojen käyttöä, uudistettava julkishallintoa ja toteutettava monenlaisia työmarkkinatoimenpiteitä yhdennetyn joustoturvamallin puitteissa. Koska Kreikka kuuluu euroalueeseen, neuvosto suositti samalla, että Kreikka varmistaisi julkisen talouden kestävyyden ja parantaisi julkisen talouden laatua nykyaikaistamalla julkishallintoa ja noudattamalla EU:n yhteisiä joustoturvaperiaatteita. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin vaikutus Kreikan talouteen, asiaan liittyvä riskien uudelleenhinnoittelu lisää velkarasitukseen kohdistuvaa painetta entisestään, korottaa julkiseen velkaan liittyviä riskipreemioita sekä voi nostaa esille Kreikan talouden vakavaraisuuteen liittyviä kysymyksiä ja aiheuttaa heijastusvaikutuksia muihin euroalueen talouksiin. 4.3. Perussopimuksen 126 artiklan soveltaminen ja aiemmat vaiheet Kreikan liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä SEUT-sopimuksen 126 artiklassa määrätään liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä. Menettelystä säädetään lisäksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/97[35], joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta. SEUT-sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan mukaan komission on tarkasteltava talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista seuraavilla kahdella arviointiperusteella: a) ylittääkö ennakoitu tai toteutunut julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen määritellyn 3 prosentin viitearvon (paitsi jos alijäämä on pienentynyt merkittävästi ja jatkuvasti tasolle, joka on lähellä viitearvoa, taikka jos viitearvon ylittäminen on vain poikkeuksellista ja väliaikaista ja alijäämä on edelleen lähellä viitearvoa) ja b) ylittääkö julkinen velka suhteessa BKT:hen määritellyn 60 prosentin viitearvon (paitsi jos velan osuus pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa). SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdassa (ennen EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohta) määrätään, että jos jäsenvaltio ei täytä jommankumman tai kummankaan arviointiperusteen mukaisia vaatimuksia, komissio laatii asiasta kertomuksen. Kertomuksessa ”otetaan huomioon myös se, ylittääkö julkistalouden alijäämä julkiset investointimenot, sekä muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltion keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne ja talousarviotilanne mukaan luettuina”. Komissio antoi 18. helmikuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisen Kreikkaa koskevan kertomuksen. Kertomus perustui tosiasiallista alijäämää ja velkaa koskeviin tietoihin, jotka Kreikan viranomaiset olivat antaneet lokakuussa 2008[36] ja jotka Eurostat oli sittemmin vahvistanut[37], ja siinä otettiin huomioon komission yksiköiden laatima tammikuun 2009 väliennuste[38]. Talous- ja rahoituskomitea antoi sen jälkeen 27. helmikuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausunnon komission kertomuksesta. Otettuaan huomioon EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisen oman kertomuksensa ja talous- ja rahoituskomitean 104 artiklan 4 kohdan mukaisen lausunnon komissio antoi neuvostolle 104 artiklan 5 kohdan mukaisesti 24. maaliskuuta 2009 lausunnon, jonka mukaan Kreikassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Neuvosto teki 27. huhtikuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission suosituksesta päätöksen, jonka mukaan Kreikassa oli liiallinen alijäämä.[39] Neuvosto suositti samaan aikaan Kreikalle EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti, että Kreikan olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2010 toimimalla siten, että julkisen talouden alijäämä supistuu alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla. Neuvosto suositti myös, että ” tätä varten Kreikan viranomaisten olisi erityisesti i) tehostettava julkisen talouden sopeutusta vuonna 2009 toteuttamalla menoja hillitseviä pysyviä toimenpiteitä [ja toteuttamalla myös jo aiemmin julkistetut toimenpiteet] , ii) toteutettava pysyviä lisätoimenpiteitä vuonna 2010 saadakseen kokonaisalijäämän selkeästi alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuoden loppuun mennessä, iii) jatkossakin pyrittävä hallitsemaan muita velkatason muutokseen vaikuttavia tekijöitä kuin nettoluotonottoa varmistaakseen, että julkinen bruttovelkasuhde supistuu riittävästi ja lähestyy viitearvoa riittävän nopeasti ja iv) jatkossakin pyrittävä parantamaan kansantalouden tilinpitoa ja varsinkin julkista taloutta koskevien tietojen keräämistä ja käsittelyä .” Neuvosto vahvisti 27. päivän lokakuuta 2009 määräajaksi, johon mennessä Kreikan hallituksen oli ryhdyttävä tuloksellisiin toimiin vahvistaakseen julkisen talouden sopeutusuraa jo vuonna 2009 ja täsmentääkseen toimenpiteet, jotka vaikuttavat riittäviltä varmistamaan riittävä edistyminen kohti liiallisen alijäämän korjaamista viimeistään vuonna 2010. Komissio arvioi 11. marraskuuta 2009 toimia, joita Kreikka on toteuttanut liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2010 neuvoston 27. huhtikuuta 2009 antaman suosituksen mukaisesti. Se totesi, että Kreikan toteuttamat toimet olivat tuloksettomia, ja antoi neuvostolle päätössuosituksen[40]. Neuvosto teki asiaa koskevan päätöksen 2. joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1 kohdan mukaan ” Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan (SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan) mukainen neuvoston päätös, jossa osallistuvaa jäsenvaltiota vaaditaan toteuttamaan alijäämää supistavia toimenpiteitä, tehdään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on Euroopan yhteisön 104 artiklan 8 kohdan (SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan) mukaisesti todennut, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu ” eli ” neuvosto voi päättää vaatia jäsenvaltiota määräajassa toteuttamaan sellaisia alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita neuvosto pitää tarpeellisina tilanteen korjaamiseksi ” . 5. TARVE SOPEUTTAA JULKISTA TALOUTTA VUONNA 2010 JA SEN JÄLKEEN SEKÄ LIIALLISEN ALIJÄÄMÄN KORJAAMISEKSI ASETETUN MÄÄRÄAJAN PIDENTÄMINEN Komission yksiköiden syksyn 2009 makrotalouden ennusteiden ja potentiaalista kasvua koskevien arvioiden perusteella rakenteellinen alijäämä vuonna 2009 on 11½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Sen vuoksi Kreikan on tehtävä yli 9 prosenttiyksikön rakenteellinen kokonaissopeutus suhteessa BKT:hen saadakseen julkisen sektorin alijäämän alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Liiallisen alijäämän korjaaminen vuonna 2010 neuvoston aiemmin suosittamalla tavoin ei sen vuoksi enää ole realistista. Julkisen talouden rakenteellinen etupainotettu ja uskottava vakauttaminen on välttämätöntä Kreikan keskipitkän aikavälin kasvunäkymien parantamiseksi. Tällainen huomattava sopeutus yhden vuoden aikana ei selvästikään ole toteutettavissa, ja tämänsuuruinen sopeutus kolmenkin vuoden aikana on haasteellinen. Julkisen talouden huomattava ja jatkuva epätasapaino yhdessä korkean ja nopeasti kasvavan velkatason ja käytettävissä olevien pidemmän aikavälin kestävyysindikaattoreiden kanssa aiheuttavat vakavaa huolta ja edellyttävät päättäväisiä toimia lyhyellä aikavälillä. Julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa komission yksiköiden vuoden 2009 kertomuksessa[41] katsotaan, että Kreikan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyy suuri riski. Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä, jos eläkejärjestelmää ei uudisteta. Vuoden 2009 rahoitusasema kärjistää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkisen talouden kestävyyskuiluun. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvia riskejä pienentäisivät perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä sekä erityisesti eläkeuudistuksen jatkaminen siten, että pyrittäisiin hillitsemään väestön ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua. Jos Kreikan julkisen talouden epätasapainoa ei korjata asianmukaisesti, tämä kuormittaa talouden toimijoiden odotuksia ja vahingoittaa kasvunäkymiä, ei pelkästään pidemmällä aikavälillä vaan jo lähitulevaisuudessa. Edellä esitetyn perustella komissio katsoo, että jos määräaika, johon mennessä Kreikan on korjattava liiallinen alijäämä, pidennetään vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistuksen mukaisesti vuoteen 2012, luotaisiin edellytykset tasapainoiselle ja pitkäaikaiselle vakauttamiselle (määräajan jälkeen edellytettäisiin korjausta lähellä tasapainoa olevan tai ylijäämäisen julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamiseksi keskipitkällä aikavälillä). Tällaiseen tavoitteeseen pääsemiseksi Kreikan hallituksen olisi tinkimättömällä tavalla toteutettava vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistukseen sisällytetyt alijäämää supistavat toimenpiteet ja rakenneuudistukset sekä oltava valmis hyväksymään lisätoimenpiteitä, jos sopeutus ei riitä tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä saataisiin lisää uskottavuutta tavoitteelle supistaa julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Jos julkisen sektorin vuoden 2010 alijäämä saadaan suunniteltujen pysyvien toimenpiteiden ansiosta 8,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, rakenteellista rahoitusasemaa (suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä) on parannettava tuntuvasti myös vuosina 2011 ja 2012, jotta päästäisiin uskottavalle sopeutusuralle ja alijäämä saataisiin pysyvästi alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2012. Julkisen talouden rakenteellisten toimien pitäisi sen vuoksi olla BKT:hen suhteutettuna vähintään 3½ prosenttia vuosina 2010 ja 2011 sekä 2½ prosenttia vuonna 2012. Jos vuoden 2010 tulokehitys osoittautuu ennakoitua paremmaksi, Kreikan viranomaisten pitäisi käyttää tätä liikkumavaraa alijäämän supistamiseen entisestään, jotta julkista velkaa saataisiin pienennettyä kestävällä tavalla. Päinvastaisessa tapauksessa Kreikan hallituksen tulisi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tasapainottaakseen tulovajauksen leikkaamalla juoksevia menoja. Velkasuhteeseen vaikuttavien muiden tekijöiden kuin nettoluotonoton ja BKT:n nimellisen kasvun (eli rahoitusoperaatioiden ja muiden niin kutsuttujen virta-varanto-korjauserien osatekijöiden), jotka ovat nostaneet velkasuhdetta viime vuosina, vaikutuksen ennakoidaan pienenevän vuonna 2010. Vaikka virta-varanto-korjauserien ennakoitu kehitys on korjaus parempaan suuntaan aiempaan verrattuna, vaikutus velan yleiseen kasvuun aiheuttaa edelleen huolta. Kreikan hallituksen onkin ryhdyttävä lisätoimiin hillitäkseen alijäämän ohella muita velkaa kasvattavia toimia. Julkisen velan vuotuisen kasvun vuosina 2010–2012 ei tulisi ylittää määrää, johon päädytään, kun nimellisenä alijäämätavoitteena on BKT:hen suhteutettuna enintään 8,7 prosenttia vuonna 2010, 5,6 prosenttia vuonna 2011 ja 2,8 prosenttia vuonna 2012 ja kun velkaa lasketaan liikkeeseen määrä, joka tarvitaan maksurästien suorittamiseen ja maksukyvyn tavanomaiseen hallintaan. Julkisen talouden bruttovelan muutos ei saisi näin ollen ylittää 22,240 miljardia euroa vuonna 2010, 11,320 miljardia euroa vuonna 2011 eikä 4,510 miljardia euroa vuonna 2012. Tämä merkitsee, että virta-varantokorjauserät ovat kaiken kaikkiaan vuosittain ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2010, 2011 ja 2012. Kun liiallinen alijäämä on saatu korjattua, Kreikan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että talousarvio saadaan nopeasti tasapainotettua rakenteellisesti, jotta velkataso alenee riittävästi kestävälle tasolle. Talousarvion saaminen tasapainoon on edelleen keskeisellä sijalla, jotta talouden laskusuhdanteita pystyttäisiin hallinnoimaan julkisessa taloudessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Kreikan maksutase on useiden viime vuosien aikana heikentynyt huomattavasti. Tuntuva ja hellittämätön ulkoinen epätasapaino heijastaa pitkälti maan julkisen talouden rahoitusaseman merkittävää heikkenemistä. Ulkomainen nettoasema on heikentynyt tuntuvasti vuoden 2004 jälkeen. Negatiivinen ulkomainen nettovarallisuusasema ylitti jo 115 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Julkinen sektori vie näin ollen suurimman osan saatavilla olevasta ulkoisesta rahoituksesta, minkä vuoksi yksityissektorille ei riitä rahoitusta. Julkisen talouden uskalias vakauttaminen on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää kilpailukyvyn palauttamiseksi ja ulkoisen epätasapainon poistamiseksi. Myös rakenteelliset toimenpiteet ja palkkamaltti ovat ratkaisevan tärkeitä hintakilpailukyvyn palauttamiseksi ja ulkoisen epätasapainon korjaamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on ratkaisevan tärkeää kilpailukyvyn palauttamiseksi ja nykyisen ulkoisen epätasapainon poistamiseksi. Sen vuoksi Kreikan viranomaisten olisi hyväksyttävä pysyviä toimenpiteitä, joilla hillitään juoksevia perusmenoja, myös julkisen sektorin palkkakustannuksia, ja toteutettava kiireellisesti rakenneuudistuksia. Kreikan viranomaisten olisi erityisesti varmistettava, että julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä myös parannetaan julkisen talouden laatua osana kattavaa uudistusohjelmaa, ja samalla nopeasti toteutettava uusia toimia verohallinnon uudistamiseksi. Komissio suosittaa, että Kreikka esittää viimeistään 16. maaliskuuta 2010 raportin toimenpiteistä, joilla julkisen talouden vuoden 2010 tavoitteet on tarkoitus saavuttaa, ja niiden toteutusaikataulusta. Kreikan olisi myös esitettävä viimeistään 15. toukokuuta 2010 (ja sen jälkeen neljännesvuosittain) raportti toimenpiteistä, jotka on tarkoitus toteuttaa 121 artiklan 4 kohdan mukaisen suosituksen ja 126 artiklan 9 kohdan mukaisen päätöksen perusteella. Erityisesti raportissa olisi esitettävä yksityiskohtaiset tiedot seuraavista: konkreettiset toimenpiteet, jotka on toteutettu raportin esittämispäivään mennessä tämän päätöksen noudattamiseksi, konkreettiset toimenpiteet, jotka on tarkoitus toteuttaa raportin esittämispäivän jälkeen tämän päätöksen noudattamiseksi, vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistuksessa esitettyjen rakenteellisten toimenpiteiden hyväksymisaikataulu, valtion talousarvion kuukausittainen toteuttaminen, vuotta lyhyemmältä aikaväliltä kerätyt tiedot talousarvion toteutuksesta sosiaaliturva-alalla, paikallishallinnoissa ja talousarvion ulkopuolisten varojen osalta, valtion velkakirjojen liikkeeseenlasku ja takaisinlunastus, tiedot julkisen sektorin pysyvien ja väliaikaisten työpaikkojen kehityksestä sekä maksamattomista valtion menoista (kertyneet maksurästit) ja julkisten yritysten ja muiden julkisten yksiköiden taloudellinen tilanne (vuotuiset tiedot). * * * Edellä esitetyn arvion perusteella komissio suosittaa, että neuvosto i) osoittaa Kreikalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaiset suositukset talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ristiriitaisen politiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi, ii) esittää Kreikalle 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen toteuttaa toimenpiteet, jotka neuvosto katsoo tarpeellisiksi tilanteen korjaamiseksi, ja iii) antaa lausunnon vakausohjelman tarkistuksesta. Lisäksi neuvosto katsoo, että tämän neuvoston suosituksen julkistaminen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti edistää jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan koordinaatiota ja lisää talouden toimijoiden tietämystä asiasta, mikä helpottaa suositettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Sen vuoksi komissio myös suosittaa, että neuvosto julkistaisi oheisen suosituksen. Myös muut suositukset ja päätös ovat julkisia. 2010/0031 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ristiriitaisen Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi annetun suosituksen julkistamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: 1. Neuvosto antoi [16 päivänä helmikuuta 2010] suosituksen […] talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ristiriitaisen Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi. 2. Suosituksen julkistamisen pitäisi edistää jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan koordinaatiota ja lisätä talouden toimijoita tietämystä asiasta, mikä helpottaa suositettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla [Helmikuun 16 päivänä 2010] annettu suositus […] talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ristiriitaisen Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä . 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan [16 päivänä helmikuuta 2010]. Tehty Brysselissä [16 päivänä helmikuuta 2010]. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] European Economic Forecast - autumn 2009 , European Economy, 10. [3] EUVL 183, 15.7.2009, s. 1. [4] European Economy, 2/2009, 2009: Ageing Report: economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008–2060) . [5] European Economy, 8/2009, Labour market and wage developments in 2008 . [6] Tämän vertailun perustana ovat kansallisen tilinpidon luvut, joissa verrataan julkisen sektorin palkansaajakorvausta teollisuuden palkansaajakorvauksiin vuosina 2000–2007. Julkisen sektorin palkkojen kasvu yksityissektorin palkkoja suuremmiksi on myös ollut merkittävämpää kuin muissa euroalueen jäsenvaltioissa, joiden osalta tiedot ovat käytettävissä, esimerkiksi Espanjassa tai Italiassa. [7] European Economy, 9/2009. [8] Väestökehityksestä Kreikassa johtuvan haasteen on koko ajan ennakoitu olevan vakavampi kuin EU:ssa keskimäärin. Eurostatin vuoden 2008 ennusteet osoittavat, että vanhuushuoltosuhde kasvaa vuoden 2008 27,8 prosentista 57,1 prosenttiin vuonna 2060. Eläkemaksujen maksajien ja eläkeläisten välinen suhde on nykyisin 1,75:1. Sen pitäisi olla 4:1, jotta jakojärjestelmään perustuva eläkejärjestelmä olisi toimintakykyinen. [9] Etuussuhde on julkisissa eläkejärjestelmissä maksettava keskimääräinen korvaus osuutena koko kansantalouden keskipalkasta. [10] Lailla 3655/2008 korjattiin joitakin Kreikan eläkejärjestelmän hallinnollisia heikkouksia ja samalla mukautettiin eräitä parametreja. Ensinnäkin kyseisellä lailla alennettiin rahastojen määrä 113:sta 13:een, joten hallintokustannukset pienenevät ja seuranta tehostuu. Toiseksi sillä otettiin käyttöön henkilökohtainen sosiaaliturvanumero menovalvonnan tiukentamiseksi ja maksujen kiertämisen vähentämiseksi. Kolmanneksi perustettiin sukupolvien välisen solidaarisuuden vakuutusrahasto turvaamaan eläkkeiden maksaminen tulevaisuudessa. Lisäksi lailla tarjotaan taloudellisia kannustimia pidentää työuraa jopa kolmella vuodella yli lakisääteisen eläkeiän sekä lujitetaan äitiyslomaa koskevia säännöksiä, jotta naisten osuus työmarkkinoilla kasvaisi. [11] OECD (2009), Economic Survey of Greece 2009 , luku 3: Improving the performance of the health care system. [12] Lähde: EU KLEMS 2005. [13] Tämä ilmenee energian, liikenteen ja tietoliikenteen sääntelyä koskevista OECD:n vuoden 2007 indikaattoreista. Kreikassa sähkön sääntelyindikaattori on 2,1 ja kaasun 3,5, kun ne muissa EU:ssa sijaitsevissa OECD-maissa ovat puolestaan 1,5 ja 2,5. [14] OECD:n vuoden 2007 indeksi on 5,3, kun muissa EU-maissa sijaitsevissa OECD-maissa se on puolestaan 3,4. [15] Getting Electricity. A pilot indicator set from the Doing Business project. Maailmanpankki 2010 [16] Mahdollisuuksia saada eurojärjestelmästä rahoitusta on mukautettu muuttamalla vakuuksia koskevia EKP:n sääntöjä. Eurojärjestelmässä odotetaan kuitenkin palattavan ennen kriisiä sovellettuihin vakuuskelpoisuutta koskeviin perusteisiin vuoden 2010 lopussa. [17] Aspis Pronoia S.A.:n toimilupa peruttiin 21. syyskuuta 2009. Samalla peruttiin neljän muun pienemmän Aspis-konserniin kuuluneen Kreikassa toimineen vakuutusyrityksen toimiluvat. Suurimpana syynä oli näiden yritysten hyvin heikko tase. Summa, jonka Kreikan hallitus saattaa joutua maksamaan alan vakauden säilyttämiseksi, on kuitenkin pieni. [18] Tämä voidaan vielä erotella alijäämää kasvattaviksi kertaluonteisiksi menoiksi, joiden vaikutus on 1¼ % suhteessa BKT:hen, ja kertaluonteisiksi tuloiksi, joiden vaikutus on noin ¼ % suhteessa BKT:hen. Tuloissa on mukana kertaluonteisia tuloja suurituloisille kotitalouksille määrätystä erityisestä tuloverosta sekä vuonna 2009 toteutetusta veroarmahduksesta. [19] http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication_summary16053_en.htm [20] Eurostat on neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti esittänyt varauman Kreikan ilmoittamien tietojen laadun suhteen, sillä Kreikan tilastoviranomaisten ilmoittamiin numerotietoihin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä (Eurostatin tiedote 149/2009, 21. lokakuuta 2009). Kreikan julkisen talouden tilastoja koskevaa Eurostatin varaumaa ei ole vielä peruttu. Ks. lisäksi Kreikan hallituksen julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tilastoja käsittelevä komission kertomus, KOM(2010) 1.8.1.2010. [21] Pienituloisille kotitalouksille maksettu erityisavustus (203 miljoonaa euroa), lokakuussa 2009 pidettyihin ennenaikaisiin vaaleihin liittyvät hallintokustannukset (244 miljoonaa euroa), rästissä olleiden sairaalamaksujen maksaminen (975 miljoonaa euroa), muille julkisille yksiköille myönnetyt avustukset ja tuet (394 miljoonaa euroa) ja kansallista lentoyhtiötä koskeneesta tuomioistuimen päätöksestä johtuvan sakon maksaminen (541 miljoonaa euroa). Eli yhteensä 3 228 miljoonaa euroa (1¼ % suhteessa BKT:hen). [22] Suurin osa suunnitelluista toimenpiteistä lähinnä tähtäsi tulojen kasvattamiseen väliaikaisesti (muun muassa verojen sovittelujärjestelmä, korkeatuloisten lisävero ja maankäyttösääntöjä rikkovista rakennuksista perittävä maksu) tai pysyvästi (muun muassa tupakan ja alkoholin valmisteverojen korotus sekä osinkojen ja osakeoptioiden kireämpi verotus). Menopuolella ilmoitettiin vuoden mittaan joistakin toimenpiteistä (kuten juoksevien menojen supistaminen, julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden jäädyttäminen ja merentakaisten alueiden kehitysavun alentaminen). [23] Maankäyttösääntöjä rikkovista rakennuksista perittävää maksua (jonka arvioitu vaikutus julkiseen talouteen olisi noin ½ % suhteessa BKT:hen), josta ilmoitettiin kesäkuussa 2009, ei esimerkiksi pantu täytäntöön, sillä tuomioistuimet ovat Kreikassa julistaneet sen perustuslain vastaiseksi. Muita esimerkkejä toimenpiteistä, joiden tuotto jäi suunniteltua pienemmäksi, ovat julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden jäädytys, verojen sovittelujärjestelmän määräajan pidentäminen, matkapuhelimen käytöstä perittävät maksut ja huviveneiden omistajilta perittävät maksut. [24] http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/publication?p_product_ code=COM_2010_report_greek [25] Julkiseen talouteen kohdistuva nettovaikutus, kun kertaluonteiset tulot ovat ½ % suhteessa BKT:hen (finanssialan likviditeettijärjestelmästä kerätyt maksut ja erityinen vero, joka peritään hyvin kannattavilta yrityksiltä ja isoista kiinteistöistä) ja kertaluonteiset menot ovat ¼ % suhteessa BKT:hen (matalatuloisille kotitalouksille maksettavan solidaarisuusetuuden toinen erä). [26] Matkapuhelimien käyttömaksujen ja polttoaineen valmisteverojen korotuksesta oli jo päättänyt edellinen parlamentti ennen lokakuun yleisvaaleja. [27] Veronkantojärjestelmien ja sosiaaliturvamaksujen keruujärjestelmien yhdistäminen, siirtyminen tarkastuksissa riskianalyysiin perustuvaan lähestymistapaan, yrityksille asetettava oikeudellinen velvoite, jonka mukaan niillä on oltava pankkitili liikepankissa ja maksut on maksettava pankkijärjestelmän kautta, nykyisten ristiintarkastusten uudelleentarkastelu, painopisteen siirtäminen kirjanpidon ja asiakirjojen muodollisista tarkastuksista perusteellisiin tarkastuksiin, tietojen kerääminen yleishyödyllisiltä yrityksiltä (energia, puhelin, vesi) ja niiden käyttö ristiintarkastuksiin, tietojen kerääminen kaikista kirjoitetuista kuiteista, neuvotteluvaran poistaminen rangaistusten määräysjärjestelmästä ja siirtyminen objektiivisiin kriteereihin perustuvaan pistejärjestelmään, tarkastusten tietotekniikka-avusteisen hallinnointijärjestelmän perustaminen ja käyttäminen, sellaisten korruptioon osallistuneiden yksityishenkilöiden tai yritysten, joiden ansiosta voidaan käynnistää oikeustoimet korruptoituneita virkamiehiä vastaan, jättäminen rangaistuksitta, alueellisten verovirastojen johtajien irrottaminen kiistojen sovittelusta käsittelemällä tällaiset kiistat keskitetysti, alueellisten verovirastojen määrän vähentäminen siten, että tilalle tarjotaan muita keinoja lomakkeiden hankkimiseen, avun saamiseen ja veroilmoitusten täyttämiseen (internet, postipalvelut, puhelinpalvelukeskukset) jne. [28] Virkamiehille nimellispalkan lisänä kuukausittain maksettavia lisiä ei ole yhdenmukaistettu valtion eri yksiköissä. Joissakin ministeriöissä lisät ylittävät 100 prosenttia lakisääteisestä nimellispalkasta, mikä tosiasiallisesti kaksinkertaistaa työntekijöiden kuukausitulot, kun taas toisissa ministeriöissä ja julkisissa laitoksissa kuukausilisä ei ylitä 30 prosenttia lakisääteisestä nimellispalkasta. [29] Käytettävissä olevat puutteelliset indikaattoritiedot viittaavat tähän mennessä siihen, että julkisen talouden vuoden 2009 toteutuman mahdollinen lipsuminen tavoitteesta (joka siis on 12,7 % suhteessa BKT:hen) jäänee pieneksi. Kuten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 edellytetään, Kreikan kansallinen tilastokeskus ilmoittaa julkisen talouden vuoden 2009 toteutumaa koskevat ensimmäiset tiedot viimeistään 1. huhtikuuta 2010. [30] Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, komission tiedonanto Eurooppa-neuvostolle, KOM(2008) 800, 26.11.2008. [31] Ks. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, 11. ja 12. joulukuuta 2008, viite 17271/1/08 REV 1. [32] Ks. finanssilaitosten ja -markkinoiden tukemiseksi finanssikriisin aikana toteutettujen julkisten tukitoimien tilastoinnista tehty Eurostatin päätös, Eurostatin tiedote nro 103/2009, 15.7.2009, ja Accounting for Bank Rescues julkaisussa Public Finances in EMU-2009 , European Economy, 5, s. 59–63. [33] Neuvoston suositus 2008/390/EY (EUVL L 137, 27.5.2008, s. 13). [34] EUVL L 183, 15.7.2009, s. 1. [35] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. Huomioon on otettu myös talous- ja rahoituskomitean lausunto, joka koskee vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon yksityiskohtaisia sääntöjä sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muodon ja sisällön suuntaviivoja ja jonka Ecofin-neuvosto on hyväksynyt 20. marraskuuta 2009. Lausunto on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/legal_texts/index_en.htm [36] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 (joka on sittemmin korvattu neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2009) mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaksi kertaa vuodessa niiden ennakoitu ja toteutunut julkisen talouden alijäämä ja velkataso. Kreikan viimeisimmät ilmoitukset ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa:http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/government_finance_statistics/procedure/edp_notification_tables [37] Eurostatin tiedote nro 147/2008, 22.10.2008. [38] Kaikki Kreikan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa:http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/deficit/countries/index_en.htm [39] Neuvoston päätös 2009/415/EY (EUVL L 135, 30.5.2009, s. 21). [40] http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication_summary16243_en.pdf [41] Julkisen talouden kestävyyttä koskevaan vuoden 2009 kertomukseen ( European Economy , 9) sisältyvien ennusteiden mukaan väestön ikääntymiseen liittyvät julkiset menot voivat kasvaa politiikan säilyessä muuttumattomana 16 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuodesta 2010 vuoteen 2060. Kasvusta 12,5 prosenttiyksikköä liittyy eläkkeisiin. Ks. myös komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys elpyvässä taloudessa, KOM(2009) 545, 14.10.2009.