UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

29 päivänä helmikuuta 2024 ( *1 )

Ennakkoratkaisupyyntö – Lentoliikenne – Asetus (EY) N:o 261/2004 – 5 artiklan 1 ja 3 kohta – 7 artiklan 1 kohta – Matkustajille lentojen peruuttamisen johdosta annettava korvaus – Korvausoikeuden luonne ja perusta – Matkustajien lentoliikenteen harjoittajalta olevan korvaussaatavan luovuttaminen kaupalliselle yhtiölle – Tällaisen luovuttamisen kieltävä sopimusehto – 15 artikla – Poikkeuksia ei sallita

Asiassa C‑11/23,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Juzgado de lo Mercantil n. 1 de Palma de Mallorca (Palma de Mallorcan kauppatuomioistuin nro 1, Espanja) on esittänyt 31.10.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 12.1.2023, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Eventmedia Soluciones SL

vastaan

Air Europa Líneas Aéreas SAU,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja K. Jürimäe (esittelevä tuomari), presidentti K. Lenaerts, joka hoitaa kolmannen jaoston tuomarin tehtäviä, sekä tuomarit N. Piçarra, N. Jääskinen ja M. Gavalec,

julkisasiamies: M. Szpunar,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–

Eventmedia Soluciones SL, edustajinaan R. M. Jiménez Varela, procuradora, ja A. M. Martínez Cuadros, abogada,

–

Air Europa Líneas Aéreas SAU, edustajinaan N. de Dorremochea Guiot, procurador, ja E. Olea Ballesteros, abogado,

–

Espanjan hallitus, asiamiehenään L. Aguilera Ruiz,

–

Liettuan hallitus, asiamiehinään S. Grigonis ja V. Kazlauskaitė-Švenčionienė,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään J. L. Buendía Sierra, N. Ruiz García ja G. Wilms,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan sekä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29) 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Eventmedia Soluciones SL (jäljempänä Eventmedia), joka on kuuden lentomatkustajan saatavien luovutuksensaaja, ja Air Europa Líneas Aéreas SAU (jäljempänä Air Europa) ja joka koskee lennon peruuttamisesta suoritettavaa korvausta.

Unionin oikeus

Asetus (EY) N:o 44/2001

3

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 21, s. 1) 5 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa säädettiin seuraavaa:

”Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa:

1) a)

sopimusta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kanteen perusteena oleva velvoite on täytetty tai täytettävä – –”

Asetus N:o 261/2004

4

Asetuksen N:o 261/2004 johdanto-osan 1, 7 ja 20 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(1)

Lentoliikenteen alalla toteutettavalla yhteisön toiminnalla olisi pyrittävä muun muassa varmistamaan matkustajien suojelun korkea taso. Lisäksi olisi otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojelun yleiset vaatimukset.

– –

(7)

Tämän asetuksen tosiasiallisen soveltamisen varmistamiseksi olisi siinä säädettyjen velvoitteiden koskettava lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko omistamallaan ilma-aluksella taikka ilman miehistöä (dry lease) tai miehistön kanssa (wet lease) vuokratulla ilma-aluksella tai muulla tavoin.

– –

(20)

Matkustajille olisi tiedotettava kaikista heidän oikeuksistaan, mikäli heiltä evätään pääsy lennolle, lento peruutetaan tai sen viivästyminen kestää pitkään, jotta he voivat käyttää tehokkaasti näitä oikeuksiaan.”

5

Kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Tällä asetuksella vahvistetaan siinä säädetyin edellytyksin lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun:

– –

b)

matkustajan lento peruutetaan – –”

6

Kyseisen asetuksen 2 artiklan b alakohdan määritelmän mukaan ”lennosta vastaavalla lentoliikenteen harjoittajalla” tarkoitetaan ”lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko matkustajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tai sellaisen toisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön puolesta, joka on tehnyt matkustajan kanssa sopimuksen”.

7

Kyseisen asetuksen 3 artiklan, jonka otsikko on ”Soveltamisala”, 5 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tätä asetusta sovelletaan lennosta vastaaviin lentoliikenteen harjoittajiin, jotka suorittavat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen matkustajien kuljetusta. Kun lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja, jolla ei ole sopimusta matkustajan kanssa, suorittaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia velvollisuuksia, sen katsotaan toimivan sen henkilön lukuun, joka on tehnyt kyseisen matkustajan kanssa sopimuksen.”

8

Asetuksen N:o 261/2004 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Peruuttaminen”, säädetään seuraavaa:

”1.   Jos lento peruutetaan:

– –

c)

matkustajalla on oikeus saada lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta korvaus 7 artiklan mukaisesti, paitsi jos

– –

3.   Lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse maksaa 7 artiklan mukaista korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

– –”

9

Kyseisen asetuksen 7 artiklan, jonka otsikko on ”Oikeus korvaukseen”, 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Jos tähän artiklaan viitataan, matkustajan on saatava seuraavan suuruinen korvaus:

a)

250 euroa lentojen osalta, joiden pituus on enintään 1500 kilometriä;

b)

400 euroa yhteisön sisäisten lentojen osalta, joiden pituus on yli 1500 kilometriä, ja muiden lentojen osalta, joiden pituus on yli 1500 mutta alle 3500 kilometriä;

c)

600 euroa lentojen osalta, joihin ei voida soveltaa a tai b alakohtaa.”

10

Kyseisen asetuksen 15 artiklassa, jonka otsikko on ”Velvollisuuksista luopumista koskeva kielto”, säädetään seuraavaa:

”1.   Tämän asetuksen mukaisia matkustajiin kohdistuvia velvollisuuksia ei voida rajoittaa eikä niistä voida luopua esimerkiksi kuljetussopimukseen sisältyvällä vapauttavalla tai rajoittavalla lausekkeella.

2.   Jos matkustajaan kuitenkin sovelletaan tällaista vapauttavaa tai rajoittavaa lauseketta, tai jos matkustajalle ei ole asianmukaisesti ilmoitettu hänen oikeuksistaan, ja hän sen takia on hyväksynyt korvauksen, joka on tässä asetuksessa säädettyä alhaisempi, matkustajalla on tästä huolimatta oikeus ryhtyä tarvittaviin toimiin lisäkorvauksen saamiseksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa elimessä.”

Direktiivi 93/13

11

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on säädettävä, että elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisen sopimuksen kohtuuttomat ehdot eivät sido kuluttajia niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja että sopimus jää muilta osin osapuolia sitovaksi, jos sopimus voi olla olemassa ilman kohtuuttomia ehtoja.”

12

Kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa.”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

13

Kuusi lentomatkustajaa, joiden lento Viru Viru de Santa Cruzin (Bolivia) lentokentältä Madriniin (Espanja) 24.3.2022 oli peruutettu, luovuttivat Air Europaan kohdistuvat korvausvaatimuksensa Eventmedialle, joka on kaupallinen yhtiö.

14

Tämän seurauksena Eventmedia nosti Juzgado de lo Mercantil n.o 1 de Palma de Mallorcassa (Palma de Mallorcan kauppatuomioistuin nro 1, Espanja), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, kanteen Air Europaa vastaan vaatien asetuksen N:o 261/2004 nojalla jokaiselle näistä matkustajista 600 euron suuruista korvausta.

15

Air Europa kiisti Eventmedian asiavaltuuden kyseisessä tuomioistuimessa. Air Europan mukaan saatavia ei ollut luovutettu oikeudellisesti pätevällä tavalla, koska luovuttaminen oli vastoin sen yleisten kuljetusehtojen 15.1 ehtoon (jäljempänä kyseessä oleva ehto) sisältyvää kieltoa, jonka mukaan matkustajalle kuuluvat oikeudet eivät ole luovutettavissa. Kyseisen ehdon mukaan ”Air Europan ja minkä tahansa liikenteenharjoittajan vastuu määritetään 1 §:n mukaisesti lipun antaneen liikenteenharjoittajan kuljetusehdoissa, ellei toisin määrätä. Matkustajalle kuuluvat oikeudet ovat täysin henkilökohtaisia, eivätkä ne ole luovutettavissa”.

16

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että Espanjan lainsäädännön mukaan lentomatkustaja voi vedota tuomioistuimessa asetuksen N:o 261/2004 mukaiseen oikeuteensa saada korvausta lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta yksinkertaistetussa menettelyssä ilman asianajajaa. Käytännössä lentomatkustajat käyttävät harvoin tätä mahdollisuutta, koska useimmat lentoliikenteen harjoittajista puolustautuvat tuomioistuimessa ja menettelysäännöt ovat monimutkaisia. Toisaalta lentomatkustaja voi valtuuttaa asianajajan edustamaan häntä oikeudenkäynnissä hänen nimissään ja puolestaan.

17

Espanjan lainsäädännön mukaan lentomatkustaja voi luovuttaa lentoliikenteen harjoittajaan kohdistuvat saatavansa muun muassa asetukseen N:o 261/2004 perustuvien vaatimusten käsittelyyn erikoistuneelle yhteisölle. Tällaisessa tapauksessa kyseinen yhteisö osallistuu menettelyyn omissa nimissään ja omaan lukuunsa ja puolustaa etujaan saatavan luovutuksensaajana.

18

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuitenkin huomauttaa, että kyseessä oleva ehto rajoittaa tätä lentomatkustajien mahdollisuutta luovuttaa oikeutensa. Näin ollen se pohtii, onko kyseessä oleva ehto yhteensopiva unionin oikeuden kanssa.

19

Kyseinen tuomioistuin katsoo ensinnäkin, että on tarpeen määrittää, rajoittaako yleisten kuljetusehtojen ehto, jolla lentomatkustajalle kuuluvien oikeuksien luovuttaminen kielletään, lentomatkustajiin kohdistuvia velvollisuuksia asetuksen N:o 261/2004 15 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Jos näin on, ehto on pätemätön suoraan lain nojalla, koska se on Espanjan lainsäädännössä tarkoitetun pakottavan tai kieltävän säännön vastainen.

20

Kyseinen tuomioistuin katsoo tämän jälkeen, että espanjalaisten tuomioistuinten omaksumien erilaisten lähestymistapojen vuoksi on olennaisen tärkeää määritellä asetuksen N:o 261/2004 5 artiklassa ja 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn korvausta koskevan oikeuden luonne. Tältä osin 7.3.2018 annetun tuomion flightright ym. (C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16, EU:C:2018:160, 63 kohta) sekä 26.3.2020 annetun tuomion Primera Air Scandinavia (C‑215/18, EU:C:2020:235, 49 kohta) perusteella voitaisiin päätellä, että kyse on sopimukseen perustuvasta oikeudesta. Sitä vastoin asetuksen N:o 261/2004 5 artiklassa, luettuna kyseisen asetuksen johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen ja 2 artiklan b alakohdan valossa, asetetaan lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja vastuuseen myös silloin, kun se ei ole tehnyt sopimusta lentomatkustajan kanssa, mikä viittaa siihen, että lentomatkustajalla on oikeus korvaukseen suoraan kyseisen asetuksen nojalla.

21

Toissijaisesti ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii direktiivin 93/13 tulkintaa siinä tapauksessa, että asetuksen N:o 261/2004 15 artikla ei ole esteenä ehdolle, jolla kielletään lentomatkustajan oikeuksien luovuttaminen, tai siinä tapauksessa, että tässä asetuksessa säädetty oikeus korvaukseen perustuu sopimukseen. Se pohtii tältä osin, voiko se kahden elinkeinonharjoittajan välisessä riita-asiassa todeta viran puolesta – ja jos voi, niin millä edellytyksillä –, että elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan, joka on luovuttanut oikeutensa toiselle elinkeinonharjoittajalle, väliseen sopimukseen sisältyvä ehto on kohtuuton.

22

Tässä tilanteessa Juzgado de lo Mercantil n.o 1 de Palma de Mallorca on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unonin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Voidaanko kyseessä olevan kaltaisen ehdon sisällyttämistä lentokuljetussopimukseen pitää [asetuksen N:o 261/2004] 15 artiklassa tarkoitettuna poikkeuksena, jota ei sallita, sillä perusteella, että liikenteenharjoittajan velvoitteita rajoitetaan, jos matkustajilla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa oikeuttaan saada korvausta lennon peruuttamisesta luovuttamalla saatavansa?

2)

Voidaanko asetuksen [N:o 261/2004] 7 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 5 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkita siten, että lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan suoritettavaksi kuuluvan korvauksen maksaminen lennon peruuttamisesta on velvollisuus, joka asetetaan [kyseisessä] asetuksessa siitä riippumatta, onko olemassa matkustajan kanssa tehty lentokuljetussopimus ja onko lentoliikenteen harjoittaja tuottamuksellisesti laiminlyönyt sopimusperusteiset velvollisuuteensa?

– –

3)

[Toissijaisesti siltä varalta, että katsotaan, että edellä mainittu ehto ei ole asetuksen N:o 261/2004 15 artiklassa tarkoitettu poikkeus, jota ei sallita, tai todetaan, että oikeus korvaukseen on sopimusperusteinen:] onko [direktiivin 93/13] 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen, joka tutkii kanteen, jossa vaaditaan asetuksen [N:o 261/2004] 7 artiklan 1 kohdassa säädettyä oikeutta korvaukseen lennon peruuttamisesta, on valvottava viran puolesta kuljetussopimukseen sisällytetyn ehdon mahdollista kohtuuttomuutta, jos siinä ei sallita matkustajan luovuttavan oikeuksiaan, siinä tapauksessa, että kanteen nostaa luovutuksensaaja, joka, toisin kuin luovuttaja, ei ole kuluttaja eikä käyttäjä?

4)

Mikäli on asianmukaista harjoittaa valvontaa viran puolesta, voidaanko velvollisuutta ilmoittaa kuluttajalle ja selvittää, vetoaako hän ehdon kohtuuttomuuteen vai hyväksyykö hän sen, jättää noudattamatta, kun otetaan huomioon se, että hän on konkludenttisella toimella luovuttanut saatavansa rikkoen mahdollisesti kohtuutonta ehtoa, jossa ei sallita saatavan luovuttamista?”

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

Toinen kysymys

23

Toisella kysymyksellään, joka on syytä tutkia ensimmäiseksi, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa sekä 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava yhdessä siten, että jos lento peruutetaan, lentomatkustajan oikeus saada näissä säännöksissä tarkoitettu korvaus lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta ja tämän vastaava velvollisuus suorittaa kyseinen korvaus perustuvat kyseiseen asetukseen, vai siten, että kyseiset oikeus ja velvollisuus perustuvat sopimukseen, joka on mahdollisesti tehty kyseisen lentoliikenteen harjoittajan ja kyseisen lentomatkustajan välillä, tai siihen, että lentoliikenteen harjoittaja on tuottamuksellisesti jättänyt tällaisen sopimuksen täyttämättä.

24

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkinnassa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on (tuomio 11.5.2017, Krijgsman, C‑302/16, EU:C:2017:359, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 29.9.2022, LOT (Hallintoviranomaisen määräämä korvaus), C‑597/20, EU:C:2022:735, 21 kohta).

25

Asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että matkustajilla, joiden lento peruutetaan, ”on oikeus saada lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta korvaus” tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti, paitsi jos heille on ilmoitettu lennon peruuttamisesta ensiksi mainitussa säännöksessä tarkoitetuin edellytyksin (tuomio 21.12.2021, Airhelp, C‑263/20, EU:C:2021:1039, 49 kohta). Kyseisen artiklan 3 kohdassa määritellään edellytykset, joilla lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse maksaa tätä korvausta, kun peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista (ks. vastaavasti tuomio 22.12.2008, Wallentin-Hermann, C‑549/07, EU:C:2008:771, 20 kohta).

26

Kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa puolestaan vahvistetaan kiinteämääräinen korvaus, johon lentomatkustajalla on oikeus, kun kyseisessä asetuksessa viitataan kyseiseen säännökseen.

27

Näiden säännösten sanamuodon perusteella ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti oikeus vakiomuotoiseen ja kiinteämääräiseen korvaukseen lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta kuuluu niihin keskeisiin oikeuksiin, joita asetuksella N:o 261/2004 on myönnetty lentomatkustajille (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2020, Primera Air Scandinavia, C‑215/18, EU:C:2020:235, 37 kohta).

28

Tästä seuraa, että tilanteessa, jossa lento peruutetaan, asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu lentomatkustajien oikeus korvaukseen ja siihen liittyvä lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan velvollisuus maksaa kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetty korvaus perustuvat suoraan asetukseen. Tämän oikeuden ja tämän velvollisuuden ei näin ollen voida katsoa perustuvan sopimukseen, joka on mahdollisesti tehty kyseisen lentomatkustajan ja lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan välillä, eikä varsinkaan siihen, että kyseinen lentoliikenteen harjoittaja on tuottamuksellisesti jättänyt tällaisen sopimuksen täyttämättä.

29

Tätä tulkintaa tukevat asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan sekä 7 artiklan 1 kohdan asiayhteys sekä kyseisen asetuksen tavoite.

30

Tästä asiayhteydestä on ensinnäkin todettava yhtäältä, että asetuksen N:o 261/2004 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan kyseisessä asetuksessa ”vahvistetaan” siinä säädetyin edellytyksin lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, jos matkustajan lento peruutetaan.

31

Toisaalta asetuksen N:o 261/2004 2 artiklan b alakohdasta ja 3 artiklan 5 kohdasta yhdessä luettuina seuraa, että peruutetun tai viivästyneen lennon matkustaja voi vedota kyseiseen asetukseen lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa vastaan, vaikka matkustaja ja lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja eivät ole tehneet keskenään sopimusta (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2020, Primera Air Scandinavia, C‑215/18, EU:C:2020:235, 27–29 kohta).

32

Nämä säännökset tukevat näin ollen tulkintaa, jonka mukaan lentomatkustajien oikeus asetuksen N:o 261/2004 5 ja 7 artiklassa tarkoitettuun korvaukseen, jos matkustajan lento peruutetaan, perustuu suoraan tähän asetukseen.

33

Toiseksi asetuksen N:o 261/2004 tavoitteena on, kuten sen johdanto-osan ensimmäisestä perustelukappaleesta ilmenee, varmistaa lentomatkustajien suojelun korkea taso, joten matkustajille annettuja oikeuksia on tulkittava laajasti (ks. vastaavasti tuomio 4.10.2012, Rodríguez Cachafeiro ja Martínez-Reboredo Varela-Villamor, C‑321/11, EU:C:2012:609, 25 kohta sekä tuomio 30.4.2020, Blue Air – Airline Management Solutions, C‑584/18, EU:C:2020:324, 93 kohta).

34

Tämän tuomion 28 kohdassa esitetty asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 7 artiklan 1 kohdan säännösten, kun niitä luetaan yhdessä, tulkinta on tämän tavoitteen mukainen, koska sillä varmistetaan, että kaikilla lentomatkustajilla, joita lennon peruuttaminen koskee, on oikeus korvaukseen kyseisissä säännöksissä säädetyin edellytyksin riippumatta siitä, onko matkustaja tehnyt kuljetussopimuksen lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan kanssa vai ei.

35

Tämä tulkinta ei myöskään ole millään tavoin ristiriidassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa, jonka mukaan asetukseen N:o 261/2004 perustuvaa oikeutta korvaukseen koskevat kanteet ovat asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuja sopimusta koskevia asioita (ks. vastaavasti tuomio 7.3.2018, flightright ym., C‑274/16, C‑447/16 ja C‑448/16, EU:C:2018:160, 63–65 kohta sekä tuomio 26.3.2020, Primera Air Scandinavia, C‑215/18, EU:C:2020:235, 49 kohta). Tällä tuomioistuimen toimivaltaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevalla oikeuskäytännöllä unionin tuomioistuin on nimittäin pyrkinyt varmistamaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”sopimusta koskeva asia” yhtenäisen soveltamisen katsomalla, että tämän käsitteen soveltamisalaan kuulumisen kannalta ei ole merkitystä sillä, että lentomatkustaja ei ole tehnyt kuljetussopimusta suoraan kyseisen lentoliikenteen harjoittajan kanssa vaan jonkin muun palveluntarjoajan, kuten matkatoimiston, kanssa. Kuten Espanjan hallitus ja Euroopan komissio ovat väittäneet, kyseisellä oikeuskäytännöllä ei ole tarkoitus vaikuttaa asetuksessa N:o 261/2004 säädetyn korvausta koskevan oikeuden perustaan.

36

Tältä osin on todettava, että kanteella, joka perustuu sopimukseen, voidaan vedota vaatimukseen, jonka perusteena ovat kyseessä olevan sopimuksen ehdot sellaisinaan tai oikeussäännöt, joita sovelletaan kyseisen sopimuksen vuoksi (ks. vastaavasti tuomio 24.11.2020, Wikingerhof, C‑59/19, EU:C:2020:950, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Pääasian kaltaisessa tilanteessa on niin, että vaikka lentomatkustajan tai yhtiön, jolle hän on luovuttanut korvaussaatavansa, lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa vastaan nostama korvauskanne perustuu välttämättä joko kyseisen lentoliikenteen harjoittajan tai muun palveluntarjoajan kanssa tehtyyn sopimukseen (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2020, Primera Air Scandinavia, C‑215/18, EU:C:2020:235, 50–52 kohta), oikeus korvaukseen, johon kyseinen matkustaja tai luovutuksensaajana oleva yhtiö voi vedota tämän kanteen yhteydessä erityisesti siinä tapauksessa, että lento peruutetaan, perustuu puolestaan suoraan asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 kohdan kanssa, kuten tämän tuomion 28 ja 32 kohdasta ilmenee.

37

Kaiken edellä esitetyn perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa sekä 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että jos lento peruutetaan, lentomatkustajan oikeus saada näissä säännöksissä tarkoitettu korvaus lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta ja tämän vastaava velvollisuus suorittaa kyseinen korvaus perustuvat suoraan kyseiseen asetukseen.

Ensimmäinen kysymys

38

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään, jota on tarkasteltava toiseksi, pääasiallisesti, onko asetuksen N:o 261/2004 15 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kuljetussopimukseen sisällytetään ehto, jolla kielletään niiden oikeuksien luovuttaminen, jotka lentomatkustajalla on lennosta vastaavaan lentoliikenteen harjoittajaan nähden kyseisen asetuksen säännösten nojalla.

39

Asetuksen N:o 261/2004 15 artiklan, jonka otsikko on ”Velvollisuuksista luopumista koskeva kielto”, 1 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen mukaisia matkustajiin kohdistuvia lentoliikenteen harjoittajan velvollisuuksia ei voida rajoittaa eikä niistä voida luopua esimerkiksi kuljetussopimukseen sisältyvällä vapauttavalla tai rajoittavalla lausekkeella.

40

Kyseisen säännöksen mukaan ja kun otetaan huomioon toiseen kysymykseen annettu vastaus, asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädettyä lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan velvollisuutta suorittaa korvaus lennon peruuntumisen yhteydessä ei näin ollen voida rajoittaa eikä siitä voida luopua sopimuksella.

41

Tältä osin on lisättävä, että kun otetaan huomioon muun muassa asetuksen N:o 261/2004 15 artiklan taustalla oleva lentomatkustajien korkeatasoista suojelua koskeva tavoite ja se laaja tulkinta, joka tämän tuomion 33 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan on annettava näille matkustajille annetuille oikeuksille, myös tätä säännöstä on tulkittava laajasti siltä osin kuin siinä säädetään, että kyseisistä oikeuksista poikkeaminen ei ole sallittua (ks. analogisesti tuomio 30.4.2020, Blue Air – Airline Management Solutions, C‑584/18, EU:C:2020:324, 102 kohta).

42

Kun otetaan huomioon kyseisessä säännöksessä käytetty adverbi ”esimerkiksi” ja tämä tavoite, kiellettyjä ovat paitsi poikkeukset, jotka sisältyvät kuljetussopimukseen, joka on vastavuoroisesti velvoittava toimi ja jonka lentomatkustaja on hyväksynyt, myös ja ennen kaikkea poikkeukset, jotka sisältyvät muihin lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan yksin laatimiin asiakirjoihin, joihin tämä aikoo vedota asianomaisten lentomatkustajien osalta (ks. vastaavasti tuomio 30.4.2020, Blue Air – Airline Management Solutions, C‑584/18, EU:C:2020:324, 102 kohta). Samaa säännöstä voidaan siis soveltaa myös yleisten kuljetusehtojen poikkeuksiin.

43

Kun lisäksi otetaan huomioon kyseinen tavoite ja jotta voidaan taata, että lentomatkustajilla on tehokas oikeus korvaukseen, on katsottava, että asetuksen N:o 261/2004 15 artiklassa tarkoitetulla tavalla kiellettyjä ovat paitsi poikkeukset tai rajoitukset, jotka koskevat suoraan tätä oikeutta sellaisenaan, myös poikkeukset ja rajoitukset, joilla rajoitetaan kyseisten matkustajien vahingoksi tämän oikeuden käyttämistä suhteessa sovellettaviin säännöksiin.

44

Lentomatkustajien suojelun korkean tason varmistamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että lentomatkustajat voivat käyttää tehokkaasti oikeuksiaan asetuksen N:o 261/2004 johdanto-osan 20 perustelukappaleessa mainitun tavoitteen mukaisesti, matkustajalle, jota lennon peruuttaminen koskee, on taattava vapaus valita tehokkain tapa puolustaa oikeuksiaan muun muassa siten, että matkustaja voi päättää kääntyä suoraan lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan puoleen, nostaa kanteen toimivaltaisissa tuomioistuimissa tai, jos asiaa koskevassa kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, luovuttaa saatavansa kolmannelle sellaisten vaikeuksien ja kustannusten välttämiseksi, jotka voivat estää häntä ryhtymästä itse toimenpiteisiin kyseistä lentoliikenteen harjoittajaa vastaan vähäisen taloudellisen hyödyn saamiseksi.

45

Tästä seuraa, että kuljetussopimuksen yleisissä ehdoissa oleva ehto, jolla kielletään lentomatkustajalla lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa vastaan olevien oikeuksien luovuttaminen, on asetuksen N:o 261/2004 15 artiklassa tarkoitettu poikkeus, jota ei voida hyväksyä.

46

Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 261/2004 15 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kuljetussopimukseen sisällytetään ehto, jolla kielletään niiden oikeuksien luovuttaminen, jotka lentomatkustajalla on lennosta vastaavaan lentoliikenteen harjoittajaan nähden kyseisen asetuksen säännösten nojalla.

Kolmas ja neljäs kysymys

47

Ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen annettu vastaus huomioon ottaen kolmanteen ja neljänteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

Oikeudenkäyntikulut

48

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

1)

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

jos lento peruutetaan, lentomatkustajan oikeus saada näissä säännöksissä tarkoitettu korvaus lennosta vastaavalla lentoliikenteen harjoittajalla ja tämän vastaava velvollisuus suorittaa kyseinen korvaus perustuvat suoraan kyseiseen asetukseen.

 

2)

Asetuksen N:o 261/2004 15 artiklaa

on tulkittava siten, että

se on esteenä sille, että kuljetussopimukseen sisällytetään ehto, jolla kielletään niiden oikeuksien luovuttaminen, jotka lentomatkustajalla on lennosta vastaavaan lentoliikenteen harjoittajaan nähden kyseisen asetuksen säännösten nojalla.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: espanja.