|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2025/6773 |
23.12.2025 |
Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)
(C/2025/6773)
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO
(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)
”Prosecco”
EU-viitenumero: PDO-IT-A0516-AM09 – 7.10.2025
1. Tuotteen nimi
”Prosecco”
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
|
☑ |
SAN |
|
☐ |
SMM |
|
☐ |
MM |
3. Ala
|
☐ |
Maataloustuotteet |
|
☑ |
Viini |
|
☐ |
Tislatut alkoholijuomat |
4. Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu
Italia
5. Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen
Nimi
Ministero dell’agricoltura, della sovranità alimentare e delle foreste (maatalous-, elintarvikeomavaraisuus- ja metsätalousministeriö)
6. Luokittelu vakiomuutokseksi
Vahvistamme, että tämän vakiomuutoksen hyväksyminen ja siitä ilmoittaminen täyttävät asetuksen (EU) 2024/1143 ja sen nojalla hyväksyttyjen säännösten mukaiset vakiomuutoksen hyväksymisedellytykset.
Tämä muutos on asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa säädetyn vakiomuutosta koskevan määritelmän mukainen, eli
|
— |
se ei sisällä muutosta nimessä tai nimen käytössä taikka maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tai nimettyjen tuotteiden luokassa |
|
— |
se ei uhkaa poistaa yhtenäisessä asiakirjassa tarkoitettua yhteyttä maantieteelliseen alueeseen |
|
— |
se ei aiheuta uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia. |
7. Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus
Otsikko
Sekoittamiseen perustuvan viininvalmistusmenetelmän laajentaminen helmeilevien viinien luokkaan – Pinot- ja Chardonnay-lajikkeista valmistettujen viinituotteiden lisääminen (osuus enintään 15 %)
Kuvaus
Kuohuviinin tai laatukuohuviinin valmistuksessa on sallittua käyttää viinituotteita, jotka on valmistettu Chardonnay-, Pinot Bianco-, Pinot Grigio- ja Pinot Nero -rypäleistä (käyminen toteutettu ilman kuoria) yksinään tai sekoituksena siten, että niiden osuus on enintään 15 prosenttia. Muutoksessa ehdotetaan, että sama viininvalmistusmenetelmä sallitaan myös helmeilevien viinien valmistuksessa. Edellytyksenä on, että viininvalmistusprosessissa käytetty Glera-lajike on kasvanut yhden lajikkeen viinitarhassa tai sellaisessa viinitarhassa, jossa tilalla viljeltyjen muiden kuin tässä menetelmässä sallittujen toissijaisten rypälelajikkeiden osuus on enintään 15 prosenttia.
Muutos koskee tuote-eritelmän 2 ja 5 kohtaa.
Muutos koskee yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Viininvalmistusmenetelmät”.
|
☑ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
Otsikko
Expedition-liuoksen käyttöä koskeva mukautus – kuohuviinit ja laatukuohuviinit
Kuvaus
Rypäleen puristemehujen, osittain käyneiden rypäleen puristemehujen ja viinien (viinituotteiden), joista valmistetaan kuohuviinien ja laatukuohuviinien tuotannossa käytettyä expedition-liuosta, on oltava peräisin Prosecco-nimitykseen soveltuvista rypäleistä. Lisäksi expedition-liuoksen valmistukseen voidaan edelleen käyttää sakkaroosia, puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua ja/tai niiden sekoitusta.
Muutos koskee tuote-eritelmän 5 kohtaa.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
|
☐ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
Otsikko
Valvontaelintä koskevien tietojen päivittäminen
Kuvaus
Asetuksella (EU) 2024/1143 asetukseen (EU) N:o 1308/2013 tehtyjen muutosten jälkeen tuote-eritelmän säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien viranomaisten tai laitosten nimiä, osoitteita tai erityistehtäviä ei enää tarvitse mainita tuote-eritelmässä.
Lisäksi asetuksen (EU) 2024/1143 40 artiklan 1 kohdassa edellytetään nyt, että jäsenvaltioiden on julkaistava kyseisen asetuksen 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten, toimeksiannon saaneiden elinten ja luonnollisten henkilöiden nimet ja osoitteet kunkin maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen osalta ja pidettävä nämä tiedot ajan tasalla.
Tämän vuoksi valvontaelimeen viittaavaa kohtaa on muutettu ja siinä olevat tiedot on korvattu viittauksella julkaisemiseen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen virallisella verkkosivustolla.
Muutos koskee tuote-eritelmän 10 kohtaa.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
|
☐ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
Viinin alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät
”Prosecco”
EU-viitenumero: PDO-IT-A0516-AM09 – 7.10.2025
1. Nimi/nimet
Prosecco
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
|
☑ |
SAN |
|
☐ |
SMM |
|
☐ |
MM |
3. Maa, johon määritelty maantieteellinen alue kuuluu
Italia
4. Maataloustuotteen luokitus asetuksen (EU) 2024/1143 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen ja koodin mukaisesti
2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva
5. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa vahvistetut rypäletuotteiden luokat
|
1. |
Viini |
|
4. |
Kuohuviini |
|
5. |
Laatukuohuviini |
|
6. |
Aromaattinen laatukuohuviini |
|
8. |
Helmeilevä viini |
6. Viinin/viinien kuvaus
Rypäletuote
Prosecco – viini
Aistinvaraiset ominaisuudet
Ulkonäkö
Väri: oljenkeltainen.
Tuoksu
Hienostunut, omaleimainen, käytetyille rypälelajikkeille tyypillinen.
Maku
Vaihtelee kuivasta puolimakeaan, raikas ja omaleimainen.
Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot
–
Analyyttiset ominaisuudet
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): |
”maxAlcoholStrength” |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): |
”minAlcoholStrength” |
|
Vähimmäishappopitoisuus: |
4,5 |
|
Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö: |
g/l viinihappona ilmaistuna |
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): |
”maxAcidity” |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): |
”maxSO2” |
Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot
Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina vähintään: 10,5 %.
Sokeriton uutos vähintään: 14 g/l.
|
☑ |
Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia. |
Rypäletuote
Prosecco Spumante – kuohuviini, laatukuohuviini ja aromaattinen laatukuohuviini
Aistinvaraiset ominaisuudet
Ulkonäkö
Väri: oljenkeltainen, jonka voimakkuus vaihtelee, kuultava, kestävä vaahto.
Tuoksu
Hienostunut, omaleimainen, käytetyille rypälelajikkeille tyypillinen.
Maku
Vaihtelee erittäin kuivasta (brut nature) puolikuivaan, raikas ja omaleimainen.
Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot
–
Analyyttiset ominaisuudet
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): |
”maxAlcoholStrength” |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): |
”minAlcoholStrength” |
|
Vähimmäishappopitoisuus: |
4,5 |
|
Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö: |
g/l viinihappona ilmaistuna |
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): |
”maxAcidity” |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): |
”maxSO2” |
Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot
Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina vähintään: 11 %.
Sokeriton uutos vähintään: 14 g/l.
|
☑ |
Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia. |
Rypäletuote
Prosecco – helmeilevä viini
Aistinvaraiset ominaisuudet
Ulkonäkö
Väri: oljenkeltainen, jonka voimakkuus vaihtelee, kuultava, kuplien muodostuminen havaittavissa.
Tuoksu
Hienostunut, omaleimainen, käytetyille rypälelajikkeille tyypillinen.
Maku
Vaihtelee kuivasta puolimakeaan, raikas ja omaleimainen.
Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot
Perinteisesti pullossa käyneen helmeilevän viinin aistinvaraiset ominaisuudet voivat vaihdella.
Väri: saattaa olla samea.
Tuoksu: miellyttävä ja omaleimainen, jossa saattaa olla leivänkuoren ja hiivan vivahteita.
Maku: kuiva, helmeilevä ja hedelmäinen, jossa saattaa olla leivänkuoren ja hiivan vivahteita.
Analyyttiset ominaisuudet
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): |
”maxAlcoholStrength” |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): |
”minAlcoholStrength” |
|
Vähimmäishappopitoisuus: |
4,0 |
|
Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö: |
g/l viinihappona ilmaistuna |
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): |
”maxAcidity” |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): |
”maxSO2” |
Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot
Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina vähintään: 10,5 %.
Sokeriton uutos vähintään: 14 g/l.
|
☑ |
Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia. |
Rypäletuote
Prosecco Spumante Rosé – kuohuviini, laatukuohuviini
Aistinvaraiset ominaisuudet
Ulkonäkö
Väri: hento vaaleanpunainen, jonka voimakkuus vaihtelee, kuultava, kestävä vaahto.
Tuoksu
Hienostunut, omaleimainen, käytetyille rypälelajikkeille tyypillinen.
Maku
Vaihtelee erittäin kuivasta (brut nature) kuivaan (extra dry), raikas ja omaleimainen.
Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot
–
Analyyttiset ominaisuudet
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): |
”maxAlcoholStrength” |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): |
”minAlcoholStrength” |
|
Vähimmäishappopitoisuus: |
4,5 |
|
Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö: |
– |
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): |
”maxAcidity” |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): |
”maxSO2” |
Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot
Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina vähintään: 11 %.
Sokeriton uutos vähintään: 14 g/l.
|
☑ |
Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia. |
7. Viininvalmistusmenetelmät
7.1 Viinin tai viinien valmistuksessa käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja valmistusta koskevat rajoitukset
Viininvalmistusmenetelmä
Helmeilevän viinin, kuohuviinin tai laatukuohuviinin valmistuksessa käytettäviä viinejä koskeva viininvalmistusmenetelmä, myös roseeviinien osalta
Viininvalmistusmenetelmän tyyppi
Erityinen viininvalmistusmenetelmä
Kuvaus
Helmeilevän viinin, kuohuviinin tai laatukuohuviinin valmistuksessa saa käyttää viinejä, jotka on valmistettu Chardonnay-, Pinot Bianco-, Pinot Grigio- ja Pinot Nero -rypäleistä (käytetty ilman kuoria) yksinään tai sekoituksena siten, että niiden osuus on enintään 15 prosenttia. Edellytyksenä on, että viininvalmistusprosessissa käytetty Glera-lajike on kasvanut yhden lajikkeen viinitarhassa tai viinitarhassa, jossa muiden kuin tässä menetelmässä sallittujen vähemmistönä olevien rypälelajikkeiden osuus on enintään 15 prosenttia.
Roseekuohuviinin tai laaturoseekuohuviinin valmistuksessa saa käyttää viinejä, jotka on valmistettu Pinot Nero -rypäleistä (kuorikäymisellä) siten, että niiden osuus on vähintään 10 prosenttia ja enintään 15 prosenttia sillä edellytyksellä, että viininvalmistusprosessissa käytetty Glera-lajike on kasvanut yhden lajikkeen viinitarhassa tai viinitarhassa, jossa tässä menetelmässä sallittujen Pinot Nero -lajikkeen rypäleiden osuus on enintään 15 prosenttia.
7.2 Enimmäistuotos
Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi
Prosecco
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
18 000 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden |
Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi
Prosecco
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
135,0 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
hehtolitraa hehtaaria kohden |
Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi
Prosecco Spumante Rosé (Glera-lajike)
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
18 000 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden |
Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi
Prosecco Spumante Rosé (Glera-lajike)
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
135,0 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
hehtolitraa hehtaaria kohden |
Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi
Prosecco Spumante Rosé (Pinot Nero -lajike)
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
13 500 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden |
Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi
Prosecco Spumante Rosé (Pinot Nero -lajike)
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
101,25 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
hehtolitraa hehtaaria kohden |
8. Maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on valmistettu
Glera B. – Serprino
9. Rajatun maantieteellisen alueen tarkka määrittely
Suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneiden viinien valmistukseen käytetyt rypäleet on tuotettava seuraavista maakunnista muodostuvalla alueella: Belluno, Gorizia, Padova, Pordenone, Treviso, Trieste, Udine, Venezia ja Vicenza.
10. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Rypäletuotteen luokka
|
1. |
Viini |
Tiivistelmä yhteydestä
Koillis-Italiassa sijaitsevan Prosecco-viinin viljelyalue on maastoltaan tasaista, mutta siellä on myös joitakin mäkisiä alueita Tämän Venetossa ja Friulissa sijaitsevan alueen ilmasto on lauhkea. Pohjoisessa Alpit antavat suojan kylmiltä pohjoistuulilta ja etelässä scirocco-tuulet pyyhkivät Adrianmeren rantaa ja tuovat mukanaan riittävästi sadetta etenkin kesäkuukausina, hillitsevät lämpötilaa ja antavat viiniköynnöksille riittävästi vettä silmujen ja rypäleterttujen kasvukausien aikana.
Loppukesästä, kun auringonvaloa on jokunen tunti vähemmän ja kun kuivat bora-tuulet puhaltavat idästä, päivä- ja yölämpötilojen välillä on suuria eroja ja kypsymisen viimeisessä vaiheessa olevissa rypäleissä voidaan havaita suuria määriä aromaattisia aineita.
Tuotantoalueella on runsaasti mineraaleja ja hivenaineita. Maaperä on pääasiassa tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata, ja se on merkittävissä määrin lohkareista. Tämä johtuu dolomiittisten kalkkikivien ja jokikerrostumien eroosiosta, ja lohkareiden ansiosta maaperän läpäisykyky on hyvä.
Aikaisimmat asiakirjat, joissa Prosecco-viini mainitaan, ovat 1600-luvun lopulta. Niissä kuvaillaan hienostunutta valkoviiniä, joka on peräisin Triesten ja etenkin Proseccon alueen karstimaaviljelmiltä.
Tämän viinin tuotanto siirtyi myöhemmin etenkin Veneton ja Friulin mäkisille alueille.
Prosecco-viinien menestys perustuu ennen kaikkea siihen, että 1800-luvun alussa ammattitaitoiset viininviljelijät alkoivat kehittää voimakaskasvuisen Glera-lajikkeen viljelymenetelmiä tarkoituksenaan rajoittaa yksittäisten köynnösten tuotosta ja varmistaa, että rypäleet kypsyvät kunnolla ja säilyttävät aromaattiset ominaisuutensa. He kehittivät myös luonnolliseen pullokäymiseen perustuvia sopivia viininvalmistusmenetelmiä, joissa jälkikäyminen tapahtui ensin pulloissa ja sittemmin autoklaaveissa.
Edellisen vuosisadan aikana tuotantoalueelle kehittyi ammattitaitoisten tiede- ja teknisen alan ammattilaisten verkosto, jonka tavoitteena on hioa Prosecco-viinin tuotantomenetelmät huippuunsa. Näin on parannettu niitä ominaisuuksia, joita niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat näissä viineissä. Yksi keskeinen tekijä on ollut se, että tuottajat ovat pystyneet tekemään kokeiluja ja kehittämään viininvalmistus- ja jälkikäymismenetelmiä, mukaan lukien tummien rypäleiden kuorikäyminen, jonka ansiosta voidaan taata nimitykselle tunnusomaiset laatuominaisuudet myös roseekuohuviinissä.
Lauhkea ilmasto, jossa sataa ja lämpimät scirocco-tuulet puhaltavat kesäisin, on ratkaisevassa asemassa viiniköynnösten oikeanlaisen kehityksen kannalta kasvukauden aikana.
Päivä- ja yölämpötilojen väliset erot ja kuivat bora-tuulet rypäleiden kypsymisen viimeisessä vaiheessa edistävät happamien aineiden säilymistä ja lukuisten aromaattisten esiasteiden syntymistä. Nämä tekijät saavat aikaan Prosecco-viineille ominaiset kukkaiset ja hedelmäiset vivahteet.
Hyvin hedelmällinen maaperä on tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata. Tämä tuo runsaan sadon ja pitää sokerin kertymisen kohtuullisella tasolla. Tällaisessa maaperässä on myös mineraaleja ja hivenaineita, joiden ansiosta rypäleiden kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet pysyvät tasapainossa. Alueella tuotetuista perusviineistä voidaan vuorostaan valmistaa helmeileviä viinejä ja kuohuviinejä, joiden alkoholipitoisuus on kohtuullinen ja aistinvarainen profiili raikas, kuiva ja hedelmäinen ja joilla on Prosecco-viinille ominainen maku.
Viljellyissä rypälelajikkeissa – etenkin Glera-lajikkeessa – sokerin kertyminen on kohtuullista, ja hapokkuus ja aromaattisten aineiden pitoisuudet ovat optimaalisia. Lopputuloksena on miellyttävän aromaattinen, alkoholipitoisuudeltaan alhainen perusviini.
Prosecco-kuohuviinit ja helmeilevät Prosecco-viinit ovat tyypillisesti kuivia, ja niiden aistinvaraisia ominaisuuksia ovat tyypillisesti kirkas oljenkeltainen tai roseekuohuviineillä hennon vaaleanpunainen väri ja se, että pienet kuplat ja kestävä vaahto ovat tasapainossa.
Viinin tuoksu on hienostunut ja elegantti, ja siinä on omaleimaisia kukkaisia (valkoisten kukkien, roseekuohuviinissä myös punaisten kukkien) ja hedelmäisiä (omenan, päärynän, eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien, roseekuohuviinissä myös mansikan ja vadelman) vivahteita. Maun osalta sokeriset ja hapokkaat komponentit ovat tasapainossa. Voimakas maku tuntuu suussa raikkaalta, pehmeältä ja eloisalta.
Prosecco-kuohuviinin ominaisuuksia vahvistetaan charmat-menetelmän avulla, jossa perusviinin annetaan jälkikäydä luonnollisesti suurissa säiliöissä tai autoklaaveissa.
Näin Prosecco-viinistä tulee mahdollisimman aromaattista ja saadaan aikaan sen miellyttävän raikas ja omaleimainen maku.
Lisäksi on mainittava, että Proseccon alueella tuotetaan rajallisissa määrin myös kuohumattomia viinejä. Näiden viinien aistinvaraiset ominaisuudet ovat edellä kuvatun kaltaisia, mutta viineissä on omaleimaisia hedelmäisiä vivahteita ja ne ovat täyteläisempiä ja maukkaampia.
Niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneita viinejä.
Rypäletuotteen luokka
|
4. |
Kuohuviini |
Tiivistelmä yhteydestä
Koillis-Italiassa sijaitsevan Prosecco-viinin viljelyalue on maastoltaan tasaista, mutta siellä on myös joitakin mäkisiä alueita Tämän Venetossa ja Friulissa sijaitsevan alueen ilmasto on lauhkea. Pohjoisessa Alpit antavat suojan kylmiltä pohjoistuulilta ja etelässä scirocco-tuulet pyyhkivät Adrianmeren rantaa ja tuovat mukanaan riittävästi sadetta etenkin kesäkuukausina, hillitsevät lämpötilaa ja antavat viiniköynnöksille riittävästi vettä silmujen ja rypäleterttujen kasvukausien aikana.
Loppukesästä, kun auringonvaloa on jokunen tunti vähemmän ja kun kuivat bora-tuulet puhaltavat idästä, päivä- ja yölämpötilojen välillä on suuria eroja ja kypsymisen viimeisessä vaiheessa olevissa rypäleissä voidaan havaita suuria määriä aromaattisia aineita.
Tuotantoalueella on runsaasti mineraaleja ja hivenaineita. Maaperä on pääasiassa tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata, ja se on merkittävissä määrin lohkareista. Tämä johtuu dolomiittisten kalkkikivien ja jokikerrostumien eroosiosta, ja lohkareiden ansiosta maaperän läpäisykyky on hyvä.
Aikaisimmat asiakirjat, joissa Prosecco-viini mainitaan, ovat 1600-luvun lopulta. Niissä kuvaillaan hienostunutta valkoviiniä, joka on peräisin Triesten ja etenkin Proseccon alueen karstimaaviljelmiltä.
Tämän viinin tuotanto siirtyi myöhemmin etenkin Veneton ja Friulin mäkisille alueille.
Prosecco-viinien menestys perustuu ennen kaikkea siihen, että 1800-luvun alussa ammattitaitoiset viininviljelijät alkoivat kehittää voimakaskasvuisen Glera-lajikkeen viljelymenetelmiä tarkoituksenaan rajoittaa yksittäisten köynnösten tuotosta ja varmistaa, että rypäleet kypsyvät kunnolla ja säilyttävät aromaattiset ominaisuutensa. He kehittivät myös luonnolliseen pullokäymiseen perustuvia sopivia viininvalmistusmenetelmiä, joissa jälkikäyminen tapahtui ensin pulloissa ja sittemmin autoklaaveissa.
Edellisen vuosisadan aikana tuotantoalueelle kehittyi ammattitaitoisten tiede- ja teknisen alan ammattilaisten verkosto, jonka tavoitteena on hioa Prosecco-viinin tuotantomenetelmät huippuunsa. Näin on parannettu niitä ominaisuuksia, joita niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat näissä viineissä. Yksi keskeinen tekijä on ollut se, että tuottajat ovat pystyneet tekemään kokeiluja ja kehittämään viininvalmistus- ja jälkikäymismenetelmiä, mukaan lukien tummien rypäleiden kuorikäyminen, jonka ansiosta voidaan taata nimitykselle tunnusomaiset laatuominaisuudet myös roseekuohuviinissä.
Lauhkea ilmasto, jossa sataa ja lämpimät scirocco-tuulet puhaltavat kesäisin, on ratkaisevassa asemassa viiniköynnösten oikeanlaisen kehityksen kannalta kasvukauden aikana.
Päivä- ja yölämpötilojen väliset erot ja kuivat bora-tuulet rypäleiden kypsymisen viimeisessä vaiheessa edistävät happamien aineiden säilymistä ja lukuisten aromaattisten esiasteiden syntymistä. Nämä tekijät saavat aikaan Prosecco-viineille ominaiset kukkaiset ja hedelmäiset vivahteet.
Hyvin hedelmällinen maaperä on tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata. Tämä tuo runsaan sadon ja pitää sokerin kertymisen kohtuullisella tasolla. Tällaisessa maaperässä on myös mineraaleja ja hivenaineita, joiden ansiosta rypäleiden kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet pysyvät tasapainossa. Alueella tuotetuista perusviineistä voidaan vuorostaan valmistaa helmeileviä viinejä ja kuohuviinejä, joiden alkoholipitoisuus on kohtuullinen ja aistinvarainen profiili raikas, kuiva ja hedelmäinen ja joilla on Prosecco-viinille ominainen maku.
Viljellyissä rypälelajikkeissa – etenkin Glera-lajikkeessa – sokerin kertyminen on kohtuullista, ja hapokkuus ja aromaattisten aineiden pitoisuudet ovat optimaalisia. Lopputuloksena on miellyttävän aromaattinen, alkoholipitoisuudeltaan alhainen perusviini.
Prosecco-kuohuviinit ja helmeilevät Prosecco-viinit ovat tyypillisesti kuivia, ja niiden aistinvaraisia ominaisuuksia ovat tyypillisesti kirkas oljenkeltainen tai roseekuohuviineillä hennon vaaleanpunainen väri ja se, että pienet kuplat ja kestävä vaahto ovat tasapainossa.
Viinin tuoksu on hienostunut ja elegantti, ja siinä on omaleimaisia kukkaisia (valkoisten kukkien, roseekuohuviinissä myös punaisten kukkien) ja hedelmäisiä (omenan, päärynän, eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien, roseekuohuviinissä myös mansikan ja vadelman) vivahteita. Maun osalta sokeriset ja hapokkaat komponentit ovat tasapainossa. Voimakas maku tuntuu suussa raikkaalta, pehmeältä ja eloisalta.
Prosecco-kuohuviinin ominaisuuksia vahvistetaan charmat-menetelmän avulla, jossa perusviinin annetaan jälkikäydä luonnollisesti suurissa säiliöissä tai autoklaaveissa.
Näin Prosecco-viinistä tulee mahdollisimman aromaattista ja saadaan aikaan sen miellyttävän raikas ja omaleimainen maku.
Lisäksi on mainittava, että Proseccon alueella tuotetaan rajallisissa määrin myös kuohumattomia viinejä. Näiden viinien aistinvaraiset ominaisuudet ovat edellä kuvatun kaltaisia, mutta viineissä on omaleimaisia hedelmäisiä vivahteita ja ne ovat täyteläisempiä ja maukkaampia.
Niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneita viinejä.
Rypäletuotteen luokka
|
5. |
Laatukuohuviini |
Tiivistelmä yhteydestä
Koillis-Italiassa sijaitsevan Prosecco-viinin viljelyalue on maastoltaan tasaista, mutta siellä on myös joitakin mäkisiä alueita Tämän Venetossa ja Friulissa sijaitsevan alueen ilmasto on lauhkea. Pohjoisessa Alpit antavat suojan kylmiltä pohjoistuulilta ja etelässä scirocco-tuulet pyyhkivät Adrianmeren rantaa ja tuovat mukanaan riittävästi sadetta etenkin kesäkuukausina, hillitsevät lämpötilaa ja antavat viiniköynnöksille riittävästi vettä silmujen ja rypäleterttujen kasvukausien aikana.
Loppukesästä, kun auringonvaloa on jokunen tunti vähemmän ja kun kuivat bora-tuulet puhaltavat idästä, päivä- ja yölämpötilojen välillä on suuria eroja ja kypsymisen viimeisessä vaiheessa olevissa rypäleissä voidaan havaita suuria määriä aromaattisia aineita.
Tuotantoalueella on runsaasti mineraaleja ja hivenaineita. Maaperä on pääasiassa tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata, ja se on merkittävissä määrin lohkareista. Tämä johtuu dolomiittisten kalkkikivien ja jokikerrostumien eroosiosta, ja lohkareiden ansiosta maaperän läpäisykyky on hyvä.
Aikaisimmat asiakirjat, joissa Prosecco-viini mainitaan, ovat 1600-luvun lopulta. Niissä kuvaillaan hienostunutta valkoviiniä, joka on peräisin Triesten ja etenkin Proseccon alueen karstimaaviljelmiltä.
Tämän viinin tuotanto siirtyi myöhemmin etenkin Veneton ja Friulin mäkisille alueille.
Prosecco-viinien menestys perustuu ennen kaikkea siihen, että 1800-luvun alussa ammattitaitoiset viininviljelijät alkoivat kehittää voimakaskasvuisen Glera-lajikkeen viljelymenetelmiä tarkoituksenaan rajoittaa yksittäisten köynnösten tuotosta ja varmistaa, että rypäleet kypsyvät kunnolla ja säilyttävät aromaattiset ominaisuutensa. He kehittivät myös luonnolliseen pullokäymiseen perustuvia sopivia viininvalmistusmenetelmiä, joissa jälkikäyminen tapahtui ensin pulloissa ja sittemmin autoklaaveissa.
Edellisen vuosisadan aikana tuotantoalueelle kehittyi ammattitaitoisten tiede- ja teknisen alan ammattilaisten verkosto, jonka tavoitteena on hioa Prosecco-viinin tuotantomenetelmät huippuunsa. Näin on parannettu niitä ominaisuuksia, joita niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat näissä viineissä. Yksi keskeinen tekijä on ollut se, että tuottajat ovat pystyneet tekemään kokeiluja ja kehittämään viininvalmistus- ja jälkikäymismenetelmiä, mukaan lukien tummien rypäleiden kuorikäyminen, jonka ansiosta voidaan taata nimitykselle tunnusomaiset laatuominaisuudet myös roseekuohuviinissä.
Lauhkea ilmasto, jossa sataa ja lämpimät scirocco-tuulet puhaltavat kesäisin, on ratkaisevassa asemassa viiniköynnösten oikeanlaisen kehityksen kannalta kasvukauden aikana.
Päivä- ja yölämpötilojen väliset erot ja kuivat bora-tuulet rypäleiden kypsymisen viimeisessä vaiheessa edistävät happamien aineiden säilymistä ja lukuisten aromaattisten esiasteiden syntymistä. Nämä tekijät saavat aikaan Prosecco-viineille ominaiset kukkaiset ja hedelmäiset vivahteet.
Hyvin hedelmällinen maaperä on tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata. Tämä tuo runsaan sadon ja pitää sokerin kertymisen kohtuullisella tasolla. Tällaisessa maaperässä on myös mineraaleja ja hivenaineita, joiden ansiosta rypäleiden kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet pysyvät tasapainossa. Alueella tuotetuista perusviineistä voidaan vuorostaan valmistaa helmeileviä viinejä ja kuohuviinejä, joiden alkoholipitoisuus on kohtuullinen ja aistinvarainen profiili raikas, kuiva ja hedelmäinen ja joilla on Prosecco-viinille ominainen maku.
Viljellyissä rypälelajikkeissa – etenkin Glera-lajikkeessa – sokerin kertyminen on kohtuullista, ja hapokkuus ja aromaattisten aineiden pitoisuudet ovat optimaalisia. Lopputuloksena on miellyttävän aromaattinen, alkoholipitoisuudeltaan alhainen perusviini.
Prosecco-kuohuviinit ja helmeilevät Prosecco-viinit ovat tyypillisesti kuivia, ja niiden aistinvaraisia ominaisuuksia ovat tyypillisesti kirkas oljenkeltainen tai roseekuohuviineillä hennon vaaleanpunainen väri ja se, että pienet kuplat ja kestävä vaahto ovat tasapainossa.
Viinin tuoksu on hienostunut ja elegantti, ja siinä on omaleimaisia kukkaisia (valkoisten kukkien, roseekuohuviinissä myös punaisten kukkien) ja hedelmäisiä (omenan, päärynän, eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien, roseekuohuviinissä myös mansikan ja vadelman) vivahteita. Maun osalta sokeriset ja hapokkaat komponentit ovat tasapainossa. Voimakas maku tuntuu suussa raikkaalta, pehmeältä ja eloisalta.
Prosecco-kuohuviinin ominaisuuksia vahvistetaan charmat-menetelmän avulla, jossa perusviinin annetaan jälkikäydä luonnollisesti suurissa säiliöissä tai autoklaaveissa.
Näin Prosecco-viinistä tulee mahdollisimman aromaattista ja saadaan aikaan sen miellyttävän raikas ja omaleimainen maku.
Lisäksi on mainittava, että Proseccon alueella tuotetaan rajallisissa määrin myös kuohumattomia viinejä. Näiden viinien aistinvaraiset ominaisuudet ovat edellä kuvatun kaltaisia, mutta viineissä on omaleimaisia hedelmäisiä vivahteita ja ne ovat täyteläisempiä ja maukkaampia.
Niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneita viinejä.
Rypäletuotteen luokka
|
6. |
Aromaattinen laatukuohuviini |
Tiivistelmä yhteydestä
Koillis-Italiassa sijaitsevan Prosecco-viinin viljelyalue on maastoltaan tasaista, mutta siellä on myös joitakin mäkisiä alueita Tämän Venetossa ja Friulissa sijaitsevan alueen ilmasto on lauhkea. Pohjoisessa Alpit antavat suojan kylmiltä pohjoistuulilta ja etelässä scirocco-tuulet pyyhkivät Adrianmeren rantaa ja tuovat mukanaan riittävästi sadetta etenkin kesäkuukausina, hillitsevät lämpötilaa ja antavat viiniköynnöksille riittävästi vettä silmujen ja rypäleterttujen kasvukausien aikana.
Loppukesästä, kun auringonvaloa on jokunen tunti vähemmän ja kun kuivat bora-tuulet puhaltavat idästä, päivä- ja yölämpötilojen välillä on suuria eroja ja kypsymisen viimeisessä vaiheessa olevissa rypäleissä voidaan havaita suuria määriä aromaattisia aineita.
Tuotantoalueella on runsaasti mineraaleja ja hivenaineita. Maaperä on pääasiassa tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata, ja se on merkittävissä määrin lohkareista. Tämä johtuu dolomiittisten kalkkikivien ja jokikerrostumien eroosiosta, ja lohkareiden ansiosta maaperän läpäisykyky on hyvä.
Aikaisimmat asiakirjat, joissa Prosecco-viini mainitaan, ovat 1600-luvun lopulta. Niissä kuvaillaan hienostunutta valkoviiniä, joka on peräisin Triesten ja etenkin Proseccon alueen karstimaaviljelmiltä.
Tämän viinin tuotanto siirtyi myöhemmin etenkin Veneton ja Friulin mäkisille alueille.
Prosecco-viinien menestys perustuu ennen kaikkea siihen, että 1800-luvun alussa ammattitaitoiset viininviljelijät alkoivat kehittää voimakaskasvuisen Glera-lajikkeen viljelymenetelmiä tarkoituksenaan rajoittaa yksittäisten köynnösten tuotosta ja varmistaa, että rypäleet kypsyvät kunnolla ja säilyttävät aromaattiset ominaisuutensa. He kehittivät myös luonnolliseen pullokäymiseen perustuvia sopivia viininvalmistusmenetelmiä, joissa jälkikäyminen tapahtui ensin pulloissa ja sittemmin autoklaaveissa.
Edellisen vuosisadan aikana tuotantoalueelle kehittyi ammattitaitoisten tiede- ja teknisen alan ammattilaisten verkosto, jonka tavoitteena on hioa Prosecco-viinin tuotantomenetelmät huippuunsa. Näin on parannettu niitä ominaisuuksia, joita niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat näissä viineissä. Yksi keskeinen tekijä on ollut se, että tuottajat ovat pystyneet tekemään kokeiluja ja kehittämään viininvalmistus- ja jälkikäymismenetelmiä, mukaan lukien tummien rypäleiden kuorikäyminen, jonka ansiosta voidaan taata nimitykselle tunnusomaiset laatuominaisuudet myös roseekuohuviinissä.
Lauhkea ilmasto, jossa sataa ja lämpimät scirocco-tuulet puhaltavat kesäisin, on ratkaisevassa asemassa viiniköynnösten oikeanlaisen kehityksen kannalta kasvukauden aikana.
Päivä- ja yölämpötilojen väliset erot ja kuivat bora-tuulet rypäleiden kypsymisen viimeisessä vaiheessa edistävät happamien aineiden säilymistä ja lukuisten aromaattisten esiasteiden syntymistä. Nämä tekijät saavat aikaan Prosecco-viineille ominaiset kukkaiset ja hedelmäiset vivahteet.
Hyvin hedelmällinen maaperä on tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata. Tämä tuo runsaan sadon ja pitää sokerin kertymisen kohtuullisella tasolla. Tällaisessa maaperässä on myös mineraaleja ja hivenaineita, joiden ansiosta rypäleiden kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet pysyvät tasapainossa. Alueella tuotetuista perusviineistä voidaan vuorostaan valmistaa helmeileviä viinejä ja kuohuviinejä, joiden alkoholipitoisuus on kohtuullinen ja aistinvarainen profiili raikas, kuiva ja hedelmäinen ja joilla on Prosecco-viinille ominainen maku.
Viljellyissä rypälelajikkeissa – etenkin Glera-lajikkeessa – sokerin kertyminen on kohtuullista, ja hapokkuus ja aromaattisten aineiden pitoisuudet ovat optimaalisia. Lopputuloksena on miellyttävän aromaattinen, alkoholipitoisuudeltaan alhainen perusviini.
Prosecco-kuohuviinit ja helmeilevät Prosecco-viinit ovat tyypillisesti kuivia, ja niiden aistinvaraisia ominaisuuksia ovat tyypillisesti kirkas oljenkeltainen tai roseekuohuviineillä hennon vaaleanpunainen väri ja se, että pienet kuplat ja kestävä vaahto ovat tasapainossa.
Viinin tuoksu on hienostunut ja elegantti, ja siinä on omaleimaisia kukkaisia (valkoisten kukkien, roseekuohuviinissä myös punaisten kukkien) ja hedelmäisiä (omenan, päärynän, eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien, roseekuohuviinissä myös mansikan ja vadelman) vivahteita. Maun osalta sokeriset ja hapokkaat komponentit ovat tasapainossa. Voimakas maku tuntuu suussa raikkaalta, pehmeältä ja eloisalta.
Prosecco-kuohuviinin ominaisuuksia vahvistetaan charmat-menetelmän avulla, jossa perusviinin annetaan jälkikäydä luonnollisesti suurissa säiliöissä tai autoklaaveissa.
Näin Prosecco-viinistä tulee mahdollisimman aromaattista ja saadaan aikaan sen miellyttävän raikas ja omaleimainen maku.
Lisäksi on mainittava, että Proseccon alueella tuotetaan rajallisissa määrin myös kuohumattomia viinejä. Näiden viinien aistinvaraiset ominaisuudet ovat edellä kuvatun kaltaisia, mutta viineissä on omaleimaisia hedelmäisiä vivahteita ja ne ovat täyteläisempiä ja maukkaampia.
Niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneita viinejä.
Rypäletuotteen luokka
|
8. |
Helmeilevä viini |
Tiivistelmä yhteydestä
Koillis-Italiassa sijaitsevan Prosecco-viinin viljelyalue on maastoltaan tasaista, mutta siellä on myös joitakin mäkisiä alueita Tämän Venetossa ja Friulissa sijaitsevan alueen ilmasto on lauhkea. Pohjoisessa Alpit antavat suojan kylmiltä pohjoistuulilta ja etelässä scirocco-tuulet pyyhkivät Adrianmeren rantaa ja tuovat mukanaan riittävästi sadetta etenkin kesäkuukausina, hillitsevät lämpötilaa ja antavat viiniköynnöksille riittävästi vettä silmujen ja rypäleterttujen kasvukausien aikana.
Loppukesästä, kun auringonvaloa on jokunen tunti vähemmän ja kun kuivat bora-tuulet puhaltavat idästä, päivä- ja yölämpötilojen välillä on suuria eroja ja kypsymisen viimeisessä vaiheessa olevissa rypäleissä voidaan havaita suuria määriä aromaattisia aineita.
Tuotantoalueella on runsaasti mineraaleja ja hivenaineita. Maaperä on pääasiassa tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata, ja se on merkittävissä määrin lohkareista. Tämä johtuu dolomiittisten kalkkikivien ja jokikerrostumien eroosiosta, ja lohkareiden ansiosta maaperän läpäisykyky on hyvä.
Aikaisimmat asiakirjat, joissa Prosecco-viini mainitaan, ovat 1600-luvun lopulta. Niissä kuvaillaan hienostunutta valkoviiniä, joka on peräisin Triesten ja etenkin Proseccon alueen karstimaaviljelmiltä.
Tämän viinin tuotanto siirtyi myöhemmin etenkin Veneton ja Friulin mäkisille alueille.
Prosecco-viinien menestys perustuu ennen kaikkea siihen, että 1800-luvun alussa ammattitaitoiset viininviljelijät alkoivat kehittää voimakaskasvuisen Glera-lajikkeen viljelymenetelmiä tarkoituksenaan rajoittaa yksittäisten köynnösten tuotosta ja varmistaa, että rypäleet kypsyvät kunnolla ja säilyttävät aromaattiset ominaisuutensa. He kehittivät myös luonnolliseen pullokäymiseen perustuvia sopivia viininvalmistusmenetelmiä, joissa jälkikäyminen tapahtui ensin pulloissa ja sittemmin autoklaaveissa.
Edellisen vuosisadan aikana tuotantoalueelle kehittyi ammattitaitoisten tiede- ja teknisen alan ammattilaisten verkosto, jonka tavoitteena on hioa Prosecco-viinin tuotantomenetelmät huippuunsa. Näin on parannettu niitä ominaisuuksia, joita niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat näissä viineissä. Yksi keskeinen tekijä on ollut se, että tuottajat ovat pystyneet tekemään kokeiluja ja kehittämään viininvalmistus- ja jälkikäymismenetelmiä, mukaan lukien tummien rypäleiden kuorikäyminen, jonka ansiosta voidaan taata nimitykselle tunnusomaiset laatuominaisuudet myös roseekuohuviinissä.
Lauhkea ilmasto, jossa sataa ja lämpimät scirocco-tuulet puhaltavat kesäisin, on ratkaisevassa asemassa viiniköynnösten oikeanlaisen kehityksen kannalta kasvukauden aikana.
Päivä- ja yölämpötilojen väliset erot ja kuivat bora-tuulet rypäleiden kypsymisen viimeisessä vaiheessa edistävät happamien aineiden säilymistä ja lukuisten aromaattisten esiasteiden syntymistä. Nämä tekijät saavat aikaan Prosecco-viineille ominaiset kukkaiset ja hedelmäiset vivahteet.
Hyvin hedelmällinen maaperä on tulvamaata ja koostumukseltaan saviperäistä lietemaata. Tämä tuo runsaan sadon ja pitää sokerin kertymisen kohtuullisella tasolla. Tällaisessa maaperässä on myös mineraaleja ja hivenaineita, joiden ansiosta rypäleiden kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet pysyvät tasapainossa. Alueella tuotetuista perusviineistä voidaan vuorostaan valmistaa helmeileviä viinejä ja kuohuviinejä, joiden alkoholipitoisuus on kohtuullinen ja aistinvarainen profiili raikas, kuiva ja hedelmäinen ja joilla on Prosecco-viinille ominainen maku.
Viljellyissä rypälelajikkeissa – etenkin Glera-lajikkeessa – sokerin kertyminen on kohtuullista, ja hapokkuus ja aromaattisten aineiden pitoisuudet ovat optimaalisia. Lopputuloksena on miellyttävän aromaattinen, alkoholipitoisuudeltaan alhainen perusviini.
Prosecco-kuohuviinit ja helmeilevät Prosecco-viinit ovat tyypillisesti kuivia, ja niiden aistinvaraisia ominaisuuksia ovat tyypillisesti kirkas oljenkeltainen tai roseekuohuviineillä hennon vaaleanpunainen väri ja se, että pienet kuplat ja kestävä vaahto ovat tasapainossa.
Viinin tuoksu on hienostunut ja elegantti, ja siinä on omaleimaisia kukkaisia (valkoisten kukkien, roseekuohuviinissä myös punaisten kukkien) ja hedelmäisiä (omenan, päärynän, eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien, roseekuohuviinissä myös mansikan ja vadelman) vivahteita. Maun osalta sokeriset ja hapokkaat komponentit ovat tasapainossa. Voimakas maku tuntuu suussa raikkaalta, pehmeältä ja eloisalta.
Prosecco-kuohuviinin ominaisuuksia vahvistetaan charmat-menetelmän avulla, jossa perusviinin annetaan jälkikäydä luonnollisesti suurissa säiliöissä tai autoklaaveissa.
Näin Prosecco-viinistä tulee mahdollisimman aromaattista ja saadaan aikaan sen miellyttävän raikas ja omaleimainen maku.
Lisäksi on mainittava, että Proseccon alueella tuotetaan rajallisissa määrin myös kuohumattomia viinejä. Näiden viinien aistinvaraiset ominaisuudet ovat edellä kuvatun kaltaisia, mutta viineissä on omaleimaisia hedelmäisiä vivahteita ja ne ovat täyteläisempiä ja maukkaampia.
Niin italialaiset kuin kansainvälisetkin kuluttajat arvostavat suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneita viinejä.
11. Muut sovellettavat vaatimukset
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Prosecco SAN
Oikeudellinen kehys
EU:n lainsäädäntö
Lisävaatimuksen/-poikkeuksen tyyppi
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn poikkeuksen mukaisesti kaikkien viinityyppien valmistukseen liittyviä toimia voidaan toteuttaa myös rajatun maantieteellisen tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevan Veronan maakunnan kuntien hallintoalueella, mikäli rypäleet ovat peräisin viinitiloilta, joissa oli aktiivista viininviljelytoimintaa 30. marraskuuta 2011. Viinin valmistukseen liittyviä toimia voidaan toteuttaa myös muissa rajatun maantieteellisen tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevissa maakunnissa, kun ministeriö on myöntänyt siihen erillisen luvan.
Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti myös helmeilevän viinin ja kuohuviiniluokkien valmistuksessa käytettävän perusviinin jälkikäyminen voi tapahtua rajoitetun maantieteellisen alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla alueilla ministeriön myöntämällä erillisellä luvalla ja perinteiset tuotantoalueet huomioon ottaen.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Prosecco SAN – täydentävä maantieteellinen yksikkö
Oikeudellinen kehys
EU:n lainsäädäntö
Lisävaatimuksen/-poikkeuksen tyyppi
Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneiden viinien etikettiin voidaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 55 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 120 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti lisätä maininta ”Trevison maakunta” tai ”Treviso”, ”Triesten maakunta” tai ”Trieste” tai ”Pokrajina Trst” tai ”Trst”, jos kyseiset rypäle-erät koostuvat ainoastaan mainituissa maakunnissa sijaitsevista viinitarhoista kerätyistä rypäleistä ja jos tuote on tuotettu ja pakattu samassa maakunnassa kuin siinä, missä rypäleet on viljelty.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Prosecco SAN
Oikeudellinen kehys
EU:n lainsäädäntö
Lisävaatimuksen/-poikkeuksen tyyppi
Pullotus rajatulla maantieteellisellä alueella
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Pullotusta rajatulla alueella koskevat säännökset on vahvistettu EU:n lainsäädännön mukaisesti (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 4 artiklan 2 kohta). Edellä mainitun lainsäädännön mukaisesti pullotuksen on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta voidaan turvata suojatun alkuperänimityksen ”Prosecco” saaneen viinin laatu ja maine, taata sen alkuperä ja varmistaa asianmukaisten tarkastusten tehokkuus. Prosecco-viinin erityispiirteet ja ominaisuudet, jotka liittyvät viinin maantieteelliseen alkuperäalueeseen sekä nimityksen saavuttamaan maineeseen, voidaan taata paremmin, jos viini pullotetaan tuotantoalueellaan. Viinin kuljetusta ja pullottamista koskevien teknisten sääntöjen soveltamisesta ja noudattamisesta vastaavat tällöin alueen toimijat, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot ja joiden etujen mukaista on säilyttää saavutettu maine. Lisäksi vaatimuksella varmistetaan, että toimivaltaiset elimet voivat tehdä tehokkaita pullotustarkastuksia viinintuottajien luona, kun vältetään ne riskit, jotka mahdollisesti aiheutuvat tuotteen kuljetuksesta pullotettavaksi alueen ulkopuolella. Tämä säännös hyödyttää sen vuoksi viinintuottajia itseään, jotka ovat vastuussa nimityksen laadun ja maineen suojaamisesta ja pitävät sitä tärkeänä.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Prosecco SAN – Spumante Rosé
Oikeudellinen kehys
EU:n lainsäädäntö
Lisävaatimuksen/-poikkeuksen tyyppi
Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset
Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus
Tämän viinityypin etikettiin on komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittävä rypäleiden satovuosi.
Tuote-eritelmän sähköinen julkaisuviite (URL)
https://www.masaf.gov.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/23481
(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/6773/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)