Bryssel 17.9.2026

COM(2026) 7001 final

2026/0284(BUD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Maltalle ja Italialle tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn johdosta sekä Portugalille ja Espanjalle tammi- ja helmikuun 2026 myrskyjen johdosta


PERUSTELUT

1.Ehdotuksen tausta

Tämä päätös kattaa 489 148 220 euron käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä ’EUSR’, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 1 , jäljempänä ’EUSR-asetus’, mukaisesti avun antamiseksi Maltalle ja Italialle tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn sekä Portugalille ja Espanjalle tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen vuoksi.

Tähän varojen käyttöönottoa koskevaa ehdotukseen liittyy määrärahasiirto DEC 16/2026, jossa ehdotetaan, että eurooppalaisesta solidaarisuusvarauksesta, jäljempänä ’solidaarisuusvaraus’, siirretään tarvittava määrä EUSR:n toimintamäärärahojen budjettikohtaan sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina.

2.Tiedot ja ehdot

2.1Malta – suuri luonnonkatastrofi: Harry-myrsky tammikuussa 2026

1)Malta toimitti 10. huhtikuuta 2026 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn seurauksena toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen. Malta toimitti 15. kesäkuuta 2026 asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tarkistetun hakemuksen, joka sisälsi päivitetyn arvion välittömien vahinkojen kokonaismäärästä.

2)Malta haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 18. tammikuuta 2026. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.

3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.

4)Maltan viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi noin 132,97 miljoonaa euroa. Määrä ylittää Maltaan ’suurten luonnonkatastrofien’ osalta sovellettavan kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tämä kynnysarvo on 121,55 miljoonaa euroa vuonna 2026. Katastrofi katsotaan siten EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ’suureksi luonnonkatastrofiksi’.

5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.

6)Malta pyysi EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista. Alustavan arvioinnin perusteella komissio totesi, että EUSR:stä myönnettävän ennakkomaksun maksamisen edellytykset täyttyivät. Näin ollen 23. heinäkuuta 2026 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2026) 5301 myönnettiin 931 014 euron ennakkomaksu. Ennakkomaksu maksettiin Maltalle 4. elokuuta 2026.

7)Harry-myrsky iski Maltan saarille 18.–21. tammikuuta 2026 aiheuttaen voimakkaita tuulia, rankkasateita, merenpinnan nousua ja korkeita aaltoja. Myrsky aiheutti laajoja vahinkoja Maltan ja Gozon saarilla ja vaikutti moniin kuntiin, erityisesti rannikko- ja satama-alueisiin. Myrsky aiheutti merkittäviä häiriöitä keskeisten palvelujen tavanomaisessa toiminnassa ja esimerkiksi katkaisi teitä ja liikenneyhteyksiä. Myös maatalousalalle, vesiviljelylle ja kalataloudelle aiheutui vahinkoa.

8)Maltan viranomaiset eivät pyytäneet apua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.

9)Malta arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 73,16 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa kustannuksista (52,08 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon energian, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän ja liikenteen aloilla. Toiseksi suurin osa kustannuksista (15,91 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (5,09 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (0,08 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin.

10)Malta on saattanut tulvadirektiivin 2007/60/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään tulvariskien arviointia ja hallintaa koskevilla asetuksilla (S.L. 549.167), joiden nojalla toimivaltainen viranomainen eli energia- ja vesivirasto on laatinut tulvariskien alustavan arvioinnin, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä toisen tulvariskien hallintasuunnitelman Maltan vesipiiriä varten.

11)Hakemuksen jättöpäivänä Maltaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevia rikkomusmenettelyjä.

2.2Italia – alueellinen luonnonkatastrofi: Harry-myrsky tammikuussa 2026

1)Italia toimitti 10. huhtikuuta 2026 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn seurauksena toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.

2)Italia haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 18. tammikuuta 2026. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.

3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.

4)Italian viranomaiset esittivät hakemuksen EUSR-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ’alueellisen luonnonkatastrofin’ kriteerin perusteella. Sen mukaan alueellisella luonnonkatastrofilla tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Italian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi noin 2 995,4 miljoonaa euroa. Asetuksen 2 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaan tilanteissa, joissa luonnonkatastrofi koskee useampia NUTS 2 -tason alueita, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden keskimääräiseen BKT:hen painotettuna sen mukaan, mikä on kunkin alueen osuus kokonaisvahingosta. Välittömät vahingot ilmaistuna prosenttiosuutena Calabrian, Sardinian ja Sisilian alueiden painotetusta BKT:sta ovat 3,256 prosenttia. Tämä osuus on enemmän kuin 1,5 prosenttia Calabrian, Sardinian ja Sisilian alueiden painotetusta BKT:stä.

5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.

6)Italia ei pyytänyt ennakkomaksua.

7)Sardinian, Sisilian ja Calabrian alueilla 18.–21. tammikuuta 2026 riehunut Harry-myrsky aiheutti voimakkaita ja jatkuvia sateita, kovia tuulia ja myrskyvuoksia. Vahingot olivat suurimmat rannikkoalueilla ja jokien varsilla, missä vedenpinnan nousu vaikutti merkittävästi useisiin patoihin. Tämän seurauksena tuhansia ihmisiä evakuoitiin ja satoja koteja julistettiin asumiskelvottomiksi. Myrsky aiheutti tuhoa myös julkisille rakennuksille, rautateille, satamainfrastruktuurille ja teille, minkä seurauksena jotkin yhteisöt olivat tilapäisesti eristyksissä.

8)Italian viranomaiset eivät pyytäneet apua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.

9)Italia arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 116,66 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa kustannuksista (93,01 miljoonaa euroa) koskee energia-, vesi- ja jätevesihuolto-, tietoliikenne-, liikenne-, terveydenhuolto- ja koulutusinfrastruktuurin ja -laitosten palauttamista toimintakuntoon. Toiseksi suurin osa kustannuksista (9,76 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (8,67 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (5,22 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin.

10)Italia saattoi direktiivin 2007/60/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään 23. helmikuuta 2010 annetulla asetuksella nro 49/2010, joka koskee tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 2007/60/EY täytäntöönpanoa. Asetuksessa nro 49/2010 säädetään, että siinä määritellyille alueille on hyväksyttävä tulvavaara- ja tulvariskikartat. Lisäksi 22. joulukuuta 2015 hyväksyttiin tulvariskien hallintasuunnitelma, joka on jaettu vesipiireihin.

11)Hakemuksen jättöpäivänä Italiaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevaa rikkomusmenettelyä.

2.3 Portugali – suuri luonnonkatastrofi: tammi- ja helmikuun 2026 myrskyt

1)Portugali toimitti 13. huhtikuuta 2026 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen seurauksena toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.

2)Portugali haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 22. tammikuuta 2026. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.

3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.

4)Portugalin viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi noin 5 351,97 miljoonaa euroa. Määrä ylittää Portugaliin ’suurten luonnonkatastrofien’ osalta sovellettavan kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tämä kynnysarvo on 1 703,84 miljoonaa euroa vuonna 2026. Katastrofi katsotaan siten EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ’suureksi luonnonkatastrofiksi’.

5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.

6)Portugali pyysi EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista. Alustavan arvioinnin perusteella komissio totesi, että EUSR:stä myönnettävän ennakkomaksun maksamisen edellytykset täyttyivät. Näin ollen 23. heinäkuuta 2026 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2026) 5300 myönnettiin 65 370 952 euron ennakkomaksu. Ennakkomaksu maksettiin Portugalille 4. elokuuta 2026.

7)Portugalissa esiintyi 22. tammikuuta – 15. helmikuuta 2026 useita peräkkäisiä ankaria myrskyjä. Ne aiheuttivat voimakkaita tuulia ja rankkasateita, mistä puolestaan seurasi tuhoisia tulvia ja maanvyörymiä. Myrskyt aiheuttivat merkittäviä aineellisia vahinkoja julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille ja tuhosivat lukuisia koteja. Lisäksi keskeisten infrastruktuurien ja palvelujen toiminta energian, vesi- ja jätevesihuollon, liiketeen, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla keskeytyi. Katastrofin seurauksena evakuoitiin tuhansia ihmisiä. Lisäksi katastrofi aiheutti 18 kuolonuhria.

8)Portugalin viranomaiset pyysivät Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta Copernicus-ohjelman satelliitteihin perustuvien maanhavainnointitietojen aktivointia voidakseen kartoittaa tulva-alueet ja myrskyn vaikutusalueet.

9)Portugali arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 1 937,94 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa kustannuksista (1 436,61 miljoonaa euroa) koskee energia-, vesi- ja jätevesihuolto-, tietoliikenne-, liikenne-, terveydenhuolto- ja koulutusinfrastruktuurin ja -laitosten palauttamista toimintakuntoon. Toiseksi suurin osa kustannuksista (341,5 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (149,56 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (10,27 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin.

10)Portugali saattoi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään 22. lokakuuta 2010 annetulla decreto-lei -säädöksellä nro 115/2010.

(11)Hakemuksen jättöpäivänä Portugalia vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevaa rikkomusmenettelyä.

2.4 Espanja – suuri luonnonkatastrofi: tammi- ja helmikuun 2026 myrskyt

1)Espanja toimitti 17. huhtikuuta 2026 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen seurauksena toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.

2)Espanja haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 23. tammikuuta 2026. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.

3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.

4)Espanjan viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi noin 4 839,53 miljoonaa euroa. Määrä ylittää Espanjaan ’suurten luonnonkatastrofien’ osalta sovellettavan kynnysarvon, joka on 3 000 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Tämä kynnysarvo on 4 037,61 miljoonaa euroa vuonna 2026. Katastrofi katsotaan siten EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ’suureksi luonnonkatastrofiksi’.

5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.

6)Espanja pyysi EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista. Alustavan arvioinnin perusteella komissio totesi, että EUSR:stä myönnettävän ennakkomaksun maksamisen edellytykset täyttyivät. Näin ollen 23. heinäkuuta 2026 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2026) 5374 myönnettiin 37 263 842 euron ennakkomaksu. Ennakkomaksu maksettiin Espanjalle 4. elokuuta 2026.

7)Espanjaa koettelivat 22. tammikuuta – 14. helmikuuta 2026 useat voimakkaat myrskyt. Ne aiheuttivat eniten vahinkoa Andalusian ja Extremaduran itsehallintoalueilla. Myrskyjen yhteydessä esiintyneiden rankkasateiden vuoksi tuhansia ihmisiä evakuoitiin, yli 150 tietä suljettiin ja ihmisten kodeille aiheutui huomattavia rakenteellisia vahinkoja. Lisäksi sähkö-, vesi- ja televiestintäinfrastruktuurit olivat poikki pitkän aikaa, mikä aiheutti merkittäviä taloudellisia vahinkoja ja jätti yhteisöjä eristyksiin.

8)Espanjan viranomaiset eivät pyytäneet apua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.

9)Espanja arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 1 801,64 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa kustannuksista (1 585,07 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon energian, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän ja liikenteen aloilla. Toiseksi suurin osa kustannuksista (194,30 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (20,93 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (1,34 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin.

10)Espanjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 9. heinäkuuta 2007 annetulla kuninkaallisella asetuksella 903/2010.

11)Hakemuksen jättöpäivänä Espanjaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevia rikkomusmenettelyjä.

2.5Päätelmät

Edellä esitettyjen seikkojen ja toimitettujen tietojen arvioinnin perusteella komissio katsoo, että Maltan, Italian, Portugalin ja Espanjan toimittamissa hakemuksissa tarkoitetut katastrofit täyttävät EUSR:n varojen käyttöönotolle EUSR-asetuksessa säädetyt edellytykset.

3.Rahoitus

EUSR perustettiin yhteisvastuun periaatteen mukaisesti, ja sen vuoksi komissio soveltaa tuen jakamiseen asteittaista lähestymistapaa. Näin ollen siihen osaan vahingoista, joka ylittää ’suurille luonnonkatastrofeille’ asetetun EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvon (eli 0,6 % BKTL:stä tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä määristä on pienempi; vrt. EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohta), olisi sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin siihen osaan vahingoista, joka jää kynnysarvon alle. Tämä tarkoittaa, että ’suuren luonnonkatastrofin’ edellytykset täyttävästä katastrofista kärsivälle maalle myönnettävän tuen määrä lasketaan laskemalla yhteen seuraavat kaksi määrää: 2,5 prosenttia kynnysarvon alittavasta välittömien vahinkojen kokonaismäärästä ja 6 prosenttia kynnysarvon ylittävästä välittömien vahinkojen kokonaismäärän osuudesta. ’Alueellisten luonnonkatastrofien’ johdosta maksettavien tukimäärien määrittämiseen sovellettava tukiprosentti, joka jää alle kansallisen kynnysarvon, on 2,5 prosenttia välittömien vahinkojen kokonaismäärästä.

Tämä EUSR:stä myönnettävän tuen laskutapa on määritelty rahaston vuosikertomuksessa (2002–2003), ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet sen. EUSR:n rahoitusosuuden määrä ei saa ylittää tukikelpoisten toimien arvioituja kokonaiskustannuksia.

Komissio on edellä esitetyn menetelmän mukaisesti arvioinut tuen, jota EUSR:stä voidaan myöntää niiden neljän hakemuksen pohjalta, jotka Malta, Italia, Portugali ja Espanja ovat esittäneet tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen seurauksena.

Komissio ehdottaa näin ollen budjettivallan käyttäjälle seuraavien määrien käyttöönottoa:

Maa/Katastrofi

Välittömien vahinkojen kokonaismäärä

Sovellettu katastrofin kynnysarvo

2,5 % kaikista välittömistä vahingoista [suureen katastrofiin sovellettavaan kynnysarvoon asti]

6 % kaikista välittömistä vahingoista (suureen katastrofiin sovellettavan kynnysarvon ylittävältä osalta)

Ehdotetun tuen kokonaismäärä

Maksettu ennakkomaksu

Jäljellä oleva määrä

 

(euroa)

(euroa)

(euroa)

(euroa)

(euroa)

(euroa)

(euroa)

Malta – myrsky

132 970 625

121 548 000

3 038 700

685,357

3 724 057

931,014

2 793 043

(suuri katastrofi)

Italia – myrsky

2 995 399 358

1 379 823 036

74 884 983

Ei sovelleta

74 884 983

ei pyydetty

74 884 983

(alueellinen katastrofi)

Portugali – myrsky

5 351 969 000

1 703 838 000

42 595 950

218 887 860

261 483 810

65 370 952

196 112 858

(suuri katastrofi)

Espanja – myrsky

4 839 525 763

4 037 605 000

100 940 125

48 115 245

149 055 370

37 263 842

111 791 528

(suuri katastrofi)

YHTEENSÄ

489 148 220

103 565 808

385 582 412

Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 2 , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, mukaan solidaarisuus- ja hätäapuvaraus koostuu kahdesta välineestä: eurooppalainen solidaarisuusvaraus ja hätäapuvaraus.

Eurooppalaisen solidaarisuusvarauksen vuotuinen määrä on 1 016 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (1 190,4 miljoonaa euroa vuoden 2026 hintoina), ja siitä annettavalla avulla vastataan EUSR:n kattamiin hätätilanteisiin. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (IIA) sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 3 10 kohdassa vahvistetaan menettelyt, jotka koskevat varojen käyttöönottoa EUSR:stä solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen yhteydessä.

Jotta vuotuiset määrärahat eivät ehtyisi liian aikaisessa vaiheessa vuotta, EUSR-asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa ja rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että EUSR:n vuotuisista määrärahoista on oltava kunkin vuoden lokakuun 1. päivänä jäljellä 25 prosenttia (loppuvuoden joustovara). Vuonna 2026 tämä määrä on 297,6 miljoonaa euroa.

Rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty tiettynä vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuodelta 2025 on siirretty 21,3 miljoonaa euroa vuodelle 2026.

Lisäksi EUSR-asetuksen 4 a artiklan 4 kohdan mukaisesti EU:n vuoden 2026 yleiseen talousarvioon on jo otettu 50 miljoonaa euroa (maksusitoumus- ja maksumäärärahoina) mahdollisten ennakkomaksujen maksamista varten. Vuonna 2026 komissio on jo maksanut neljä ennakkomaksua, joiden yhteismäärä on 133,7 miljoonaa euroa: Espanjalle vuoden 2025 maastopalojen vuoksi, Maltalle tammikuussa 2026 riehuneen Harryn-myrskyn vuoksi ja Portugalille ja Espanjalle tammi- ja helmikuun 2026 myrskyjen vuoksi.

Lisäksi 8 päivänä heinäkuuta 2026 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2026/1809 4 mukaan EUSR:stä annetaan apua Romanialle toukokuun lopussa 2025 esiintyneiden tulvien johdosta, Kyprokselle heinäkuussa 2025 esiintyneiden maastopalojen johdosta ja Espanjalle elokuussa 2025 esiintyneiden maastopalojen johdosta yhteensä 144,1 miljoonaa euroa, josta on jäljellä vielä 111,6 miljoonaa euroa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen lokakuun 1. päivää käytettävissä oleva kokonaismäärä on 628,1 miljoonaa euroa (ilman ennakkomaksuihin käytettävissä olevaa määrää ja loppuvuoden joustovaraa), mikä riittää kattamaan käyttöön otettavaksi ehdotetun määrän.

EUSR:stä käytettävissä olevat varat vuonna 2026 (euroa)

 

Vuotuiset kokonaismäärärahat vuonna 2026 

1 190 405 931

Vuodelta 2025 siirretty määrä, ml. käyttämättömät ennakkomaksut (+)

21 304 355

Jo käytetty määrä (–)

245 348 099

Käytettävissä oleva kokonaismäärä, josta:

966 362 187

® mahdollisiin ennakkomaksuihin käytettävä määrä

40 647 932

® vuoden lopun joustovara, käytettävissä 1. lokakuuta jälkeen

297 601 483

® käytettävissä oleva määrä ennen 1. lokakuuta

628 112 772

Käyttöön otettavaksi ehdotettu määrä, josta:

489 148 220

 jäljellä oleva määrä

385 582 412

Tulevia hakemuksia varten jäljellä oleva määrä, ml. ennakkomaksut ja loppuvuoden joustovara

580 779 775

2026/0284 (BUD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Maltalle ja Italialle tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn johdosta sekä Portugalille ja Espanjalle tammi- ja helmikuun 2026 myrskyjen johdosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 5 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 6 ja erityisesti sen 10 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’EUSR’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta suurten tai alueellisten luonnonkatastrofien tai vakavien kansanterveysuhkien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.

(2)EUSR ei saa ylittää neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 7 9 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

(3)Malta toimitti 10 päivänä huhtikuuta 2026 hakemuksen EUSR:n varojen käyttöönottamiseksi tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn johdosta.

(4)Italia toimitti 10 päivänä huhtikuuta 2026 hakemuksen EUSR:n varojen käyttöönottamiseksi tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn johdosta.

(5)Portugali toimitti 13 päivänä huhtikuuta 2026 hakemuksen EUSR:n varojen käyttöönottamiseksi tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen johdosta.

(6)Espanja toimitti 17 päivänä huhtikuuta 2026 hakemuksen EUSR:n varojen käyttöönottamiseksi tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen johdosta.

(7)Mainitut hakemukset täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitusosuuden myöntämiseksi EUSR:stä.

(8)Sen vuoksi EUSR:stä olisi otettava käyttöön varoja rahoitusosuuden myöntämiseksi Maltalle, Italialle, Portugalille ja Espanjalle.

(9)Jotta voidaan varmistaa, että unionin taloudellinen apu voidaan asettaa asianomaisten jäsenvaltioiden saataville mahdollisimman nopeasti, ja välttää viivästykset Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotossa, tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava sen hyväksymispäivästä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina luonnonkatastrofien johdosta seuraavasti:

a)Maltalle myönnetään 3 724 057 euroa tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn johdosta;

b)Italialle myönnetään 74 884 983 euroa tammikuussa 2026 esiintyneen Harry-myrskyn johdosta;

c)Portugalille myönnetään 261 483 810 euroa tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen johdosta;

d)Espanjalle myönnetään 149 055 370 euroa tammi- ja helmikuussa 2026 esiintyneiden myrskyjen johdosta.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä].

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies        Puheenjohtaja

(1)    Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/2012/oj).
(2)    EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/oj.
(3)    EUVL C 433I, 22.12.2020, s. 28.
(4)    EUVL L, 2026/1809, 21.7.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2026/1809/oj.
(5)    EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/2012/oj.
(6)    EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 28, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2020/1222/oj.
(7)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/oj).