<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-299/19</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62019CJ0299</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:937">EU:C:2020:937</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>13</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>13</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20201118">18.11.2020</DATE> – Asia C-299/19</HT></P><P><HT TYPE="SC">Techbau</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (yhdeksäs jaosto)</P><P><DATE ISO="20201118">18 päivänä marraskuuta 2020</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: italia.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjuminen</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2000/35/EY</KEYWORD><KEYWORD>Kaupallisen toimen käsite</KEYWORD><KEYWORD>Tavaroiden toimittamisen ja palvelujen suorittamisen käsitteet</KEYWORD><KEYWORD>1 artikla ja 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäinen alakohta</KEYWORD><KEYWORD>Julkista rakennusurakkaa koskeva sopimus</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-299/19,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Tribunale ordinario di Torino (Torinon yleinen tuomioistuin, Italia) on esittänyt <DATE ISO="20190309">9.3.2019</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20190411">11.4.2019</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Techbau SpA</HT></P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Azienda Sanitaria Locale AL,</HT></P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja N. Piçarra (esittelevä tuomari) sekä tuomarit S. Rodin ja K. Jürimäe,</P><P>julkisasiamies: M. Bobek,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Azienda Sanitaria Locale AL, edustajanaan C. Castellotti, avvocato,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään R. Tricot, G. Gattinara ja K. Mifsud-Bonnici,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><?PAGE NO="2"?><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta <DATE ISO="20000629">29.6.2000</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/35/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="200" PAGE.FIRST="35" DATE.PUB="2000">EYVL 2000, L 200, s. 35</REF.DOC.OJ>) 2 artiklan 1 alakohdan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Techbau SpA ja Azienda Sanitaria Locale AL (Alessandrian julkisesta terveydenhuollosta vastaava julkinen elin, Italia) (jäljempänä ASL) ja joka koskee viivästyskorkojen maksamista määrästä, joka on erääntynyt sellaisen hankintasopimuksen täytäntöönpanosta, jonka tarkoituksena on leikkausosaston toteuttaminen sairaalaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2000/35</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivi 2000/35 on kumottu ja korvattu kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta <DATE ISO="20110216">16.2.2011</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2011/7/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="048" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2011">EUVL 2011, L 48, s. 1</REF.DOC.OJ>) <DATE ISO="20130316">16.3.2013</DATE> alkavin vaikutuksin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Direktiivin 2000/35 johdanto-osan 7, 9, 10, 13, 16, 19, 20 ja 22 perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>(7)</NO.P><TXT>Liian pitkistä maksuajoista ja maksuviivästyksistä aiheutuu liikeyrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille runsaasti hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia. Lisäksi nämä ongelmat ovat merkittävä syy maksukyvyttömyydelle, joka vaarantaa yritysten toiminnan jatkuvuuden ja johtaa lukuisiin työpaikkojen menetyksiin.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(9)</NO.P><TXT>Maksamista koskevat säännöt ja käytännöt vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, mikä haittaa sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa.</TXT></NP></CONSID><CONSID><NP><NO.P>(10)</NO.P><TXT>Tämä on vähentänyt huomattavasti jäsenvaltioiden välisiä liiketoimia. Tämä on ristiriidassa [EY 14 artiklan (josta on tullut SEUT 26 artikla)] kanssa, sillä yrittäjillä olisi oltava mahdollisuus käydä kauppaa kaikkialla sisämarkkinoilla sellaisin edellytyksin, ettei rajat ylittäviin toimiin liity suurempia riskejä kuin kotimaan myyntiin. Jos kotimaan kauppaan ja rajat ylittävään kauppaan sovelletaan huomattavasti keskenään erilaisia sääntöjä, kilpailu vääristyy.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><?PAGE NO="3"?><CONSID><NP><NO.P>(13)</NO.P><TXT>Tämän direktiivin olisi rajoituttava maksuihin, jotka suoritetaan korvauksena kaupallisista toimista, eikä sillä säännellä kuluttajien kanssa suoritettavia toimia, muihin maksuihin liittyviä korkoja, esimerkiksi shekki- ja vekselilakien nojalla suoritettavia maksuja eikä vahingonkorvauksena suoritettavia maksuja, mukaan lukien vakuutusyhtiöitten suorittamat maksut.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(16)</NO.P><TXT>Maksuviivästys on sopimusrikkomus, joka on tehty velallisen kannalta taloudellisesti houkuttelevaksi useimmissa jäsenvaltioissa alhaisen viivästyskoron ja/tai hitaan perintämenettelyn vuoksi. Päättäväinen toiminta, mukaan lukien aiheutuneiden kulujen korvaaminen velkojille, on tarpeen tämän suuntauksen kääntämiseksi ja sen varmistamiseksi, että maksuviivästysten seuraukset ovat viivästyksiä torjuvia.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(19)</NO.P><TXT>Tällä direktiivillä olisi estettävä sopimusvapauden väärinkäyttö velkojan vahingoksi. – –</TXT></NP></CONSID><CONSID><NP><NO.P>(20)</NO.P><TXT>Maksuviivästysten seurauksilla voi olla estävä vaikutus ainoastaan silloin, kun niihin liittyy perintämenettelyjä, jotka ovat velkojan kannalta nopeita ja tehokkaita. [EY] 12 artiklassa määrätyn syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti näiden menettelyjen olisi oltava kaikkien [Euroopan unioniin] sijoittautuneiden velkojien käytettävissä.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(22)</NO.P><TXT>Tällä direktiivillä olisi säänneltävä kaikkia kaupallisia toimia riippumatta siitä, ovatko ne yksityisten ja/tai julkisten yritysten välisiä vai yritysten ja viranomaisten välisiä, ottaen huomioon, että jälkimmäiset suorittavat yrityksille huomattavia määriä maksuja. Näin ollen direktiivillä olisi säänneltävä myös kaikkia pääsopimuksen osapuolten sekä niiden toimittajien ja alihankkijoiden välisiä kaupallisia toimia.<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></TXT></NP></CONSID></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 1 artiklassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin kaupallisista toimista korvauksena suoritettaviin maksuihin.<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 2 artiklassa, jonka otsikko oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Tässä direktiivissä tarkoitetaan:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>kaupallisilla toimilla<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="2019" ID="QE0005"/> yritysten tai yritysten ja viranomaisten välisiä toimia, jotka johtavat tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan;</TXT></NP></ITEM></LIST><P><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>viranomaisella<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="2019" ID="QE0006"/> mitä hyvänsä hankintaviranomaista tai ‑yksikköä siten kuin on määritelty julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä – –</P><P><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>yrityksellä<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="2019" ID="QE0007"/> organisaatiota sen harjoittaessa itsenäistä taloudellista tai ammattitoimintaansa, vaikka sitä harjoittaisi vain yksi henkilö;</P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Direktiivin 2000/35 6 artiklan, jonka otsikko oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, 1 ja 3 kohdassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="006.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään <DATE ISO="20020808">8 päivänä elokuuta 2002</DATE>. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="006.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA><P>Saattaessaan tätä direktiiviä kansallisen lainsäädännön osaksi jäsenvaltiot voivat jättää sen soveltamisalan ulkopuolelle:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>velat, joiden osalta on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely velallista vastaan;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>sopimukset, jotka on tehty ennen 8 päivää elokuuta 2002; ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>korkovaatimukset, jotka ovat suuruudeltaan alle viisi euroa.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2004/18/EY</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="20040331">31.3.2004</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="134" PAGE.FIRST="114" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 134, s. 114</REF.DOC.OJ>), jolla kumottiin ja korvattiin <DATE ISO="20060131">31.1.2006</DATE> alkavin vaikutuksin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="19920618">18.6.1992</DATE> annettu neuvoston direktiivi 92/50/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="209" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1992">EYVL 1992, L 209, s. 1</REF.DOC.OJ>) lukuun ottamatta sen 41 artiklaa, julkisia tavarahankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="19930614">14.6.1993</DATE> annettu neuvoston direktiivi 93/36/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="199" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1993">EYVL 1993, L 199, s. 1</REF.DOC.OJ>) ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta <DATE ISO="19930614">14.6.1993</DATE> annettu neuvoston direktiivi 93/37/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="199" PAGE.FIRST="54" DATE.PUB="1993">EYVL 1993, L 199, s. 54</REF.DOC.OJ>), on puolestaan kumottu ja korvattu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta <DATE ISO="20140226">26.2.2014</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/24/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="094" PAGE.FIRST="65" DATE.PUB="2014">EUVL 2014, L 94, s. 65</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/18 1 artiklan, jonka otsikko oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>Määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>, 2, 8 ja 9 kohdassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001.002"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>2.</NO.PARAG><ALINEA><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>Julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="2019" ID="QE0012"/> tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman taloudellisen toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välillä ja joiden tarkoituksena on tässä direktiivissä tarkoitettu rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>Julkisia rakennusurakoita koskevilla sopimuksilla<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="2019" ID="QE0013"/> tarkoitetaan julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on jonkin liitteessä I tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä toteuttaminen että suunnittelu, taikka hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla. <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>Rakennusurakka<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="2019" ID="QE0014"/> on talon- tai maan- tai vesirakennustöiden kokonaisuuden tulos, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän.</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="5"?><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Julkisia tavarahankintoja koskevilla sopimuksilla<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="2019" ID="QE0015"/> tarkoitetaan muita kuin b alakohdassa tarkoitettuja julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.</TXT><P>– –</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>Julkisia palveluhankintoja koskevilla sopimuksilla<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="2019" ID="QE0016"/> tarkoitetaan muita kuin julkisia rakennusurakoita ja julkisia tavarahankintoja koskevia julkisia hankintasopimuksia, joiden kohteena on liitteessä II tarkoitettujen palvelujen suorittaminen.</TXT><P>– –</P></NP></ITEM></LIST></P></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001.008"><NO.PARAG>8.</NO.PARAG><ALINEA>– –</ALINEA><ALINEA>Käsite <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>taloudellinen toimija<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="2019" ID="QE0017"/> kattaa urakoitsijan, tavarantoimittajan ja palvelujen suorittajan käsitteet. Sitä käytetään yksinomaan tekstin yksinkertaistamiseksi.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001.009"><NO.PARAG>9.</NO.PARAG><ALINEA><P><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>Hankintaviranomaisina<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="2019" ID="QE0018"/> pidetään valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.</P><P><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>Julkisoikeudellisella laitoksella<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="2019" ID="QE0019"/> tarkoitetaan laitosta,</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta,</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>joka on oikeushenkilö, ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>jota joko rahoittaa pääosin valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää yli puolet.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></P></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/18 liitteessä I olevassa luettelossa 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista mainittiin muun muassa rakennusten tai niiden osien rakentaminen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2011/7</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Direktiivin 2011/7 12 artiklan 1 kohdassa säädettiin, että jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään <DATE ISO="20130316">16.3.2013</DATE>, ja kyseisen artiklan 4 kohdassa annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus jättää – saattaessaan direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä – sen soveltamisalan ulkopuolelle ennen tätä päivämäärää tehdyt sopimukset.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 13 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>Kumotaan direktiivi [2000/35] 16 päivästä maaliskuuta 2013 alkaen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa määräaikaa, jonka kuluessa niiden on saatettava mainittu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava sitä. Mainittua direktiiviä sovelletaan kuitenkin edelleen sopimuksiin, jotka on tehty ennen kyseistä päivää ja joihin tätä direktiiviä ei sovelleta 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti.<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Italian oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Asetus nro 231</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Direktiivi 2000/35 on saatettu osaksi Italian oikeusjärjestystä kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun direktiivin 2000/35/EY täytäntöönpanosta <DATE ISO="20021009">9.10.2002</DATE> annetulla asetuksella nro 231/2002 (decreto legislativo n. 231 – Attuazione della direttiva 2000/35/CE relativa alla lotta contro i ritardi di pagamento nelle transazioni commerciali; GURI nro 249, <DATE ISO="20021023">23.10.2002</DATE>; jäljempänä asetus nro 231).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 1 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkiin kaupallisista toimista korvauksena suoritettaviin maksuihin.<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Mainitun asetuksen 2 §:n, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>Määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>Tässä asetuksessa tarkoitetaan:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>kaupallisilla toimilla<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="2019" ID="QE0024"/> yritysten tai yritysten ja viranomaisten välisiä sopimuksia, riippumatta siitä, millä nimellä niitä kutsutaan, jotka johtavat yksinomaisesti tai pääasiallisesti tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>viranomaisilla<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="2019" ID="QE0025"/> valtion viranomaisia, alueita, Trenton ja Bolzanon autonomisia maakuntia, alueellisia julkisyhteisöjä ja niiden ryhmittymiä, muita kuin taloudellisia julkisyhteisöjä, kaikkia muita elimiä, joilla on oikeushenkilön asema ja jotka on perustettu täyttämään tiettyjä yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita ja joiden rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueilta, paikallisilta julkisyhteisöiltä, muilta julkisyhteisöiltä tai julkisoikeudellisilta yhteisöiltä tai joiden johto on edellä mainittujen tahojen valvonnan alainen tai joiden hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenistä vähintään puolet on kyseisten julkiselinten nimeämiä.<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 11 §:n 1 momentissa säädetään, että asetuksen säännöksiä ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty ennen <DATE ISO="20020808">8.8.2002</DATE>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Asetus nro 163</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia palvelu- ja tavarahankintoja koskevista sopimuksista direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY täytäntöönpanemiseksi annetusta koodeksista <DATE ISO="20060412">12.4.2006</DATE> annetun asetuksen nro 163 (decreto legislativo n. 163 – Codice dei contratti pubblici relativi a lavori, servizi e forniture in attuazione delle direttive 2004/17/CE e 2004/18/CE; GURI nro 100,<?PAGE NO="7"?> <DATE ISO="20060502">2.5.2006</DATE>, Supplemento ordinario; jäljempänä asetus nro 163) 3 §:n 3 momentissa määritellään sopimukset tai julkisia hankintoja koskevat sopimukset siten, että niillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>hankinta- tai konsessiosopimuksia, jotka koskevat hankintaviranomaisten, ‑elinten tai ‑yksiköiden toteuttamaa tavaroiden tai palvelujen hankintaa taikka niiden toteuttamia rakennusurakoita tai ‑töitä<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Asetus nro 192</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Direktiivi 2011/7 on saatettu osaksi Italian oikeusjärjestystä muutoksista <DATE ISO="20021009">9.10.2002</DATE> annettuun asetukseen nro 231 kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun direktiivin 2011/7/EU täytäntöönpanemiseksi kokonaisuudessaan <DATE ISO="20111111">11.11.2011</DATE> annetun lain nro 180 10 §:n 1 momentin nojalla <DATE ISO="20121109">9.11.2012</DATE> annetulla asetuksella nro 192 (decreto legislativo n. 192 – Modifiche al decreto legislativo <DATE ISO="20021009">9 ottobre 2002</DATE>, n. 231, per l’integrale recepimento della direttiva 2011/7/UE relativa alla lotta contro i ritardi di pagamento nelle transazioni commerciali, a norma dell’articolo 10, comma 1, della legge <DATE ISO="20111111">11 novembre 2011</DATE>, n. 180; GURI nro 267, <DATE ISO="20121115">15.11.2012</DATE>; jäljempänä asetus nro 192).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Asetuksella nro 192 ei olennaisilta osin muutettu asetuksen nro 231 alkuperäisen version 2 §:n 1 momentin a kohdassa säädettyä kaupallisen toimen käsitteen määritelmää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Sitä vastoin asetuksen nro 231, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella nro 192 (jäljempänä muutettu asetus nro 231), 2 §:n 1 momentin b kohdassa määritellään viranomaiset siten, että niillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>asetuksen [nro 163] 3 §:n 25 momentissa tarkoitettuja viranomaisia ja kaikkia muita yksiköitä silloin, kun ne harjoittavat toimintaa, jonka osalta niiden on noudatettava asetuksessa [nro 163] säädettyä säännöstöä<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Asetuksen nro 192 säännöksiä sovelletaan sen 3 §:n mukaan toimiin, jotka on tehty <DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE> tai sen jälkeen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Laki nro 161</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli aloittanut EU PILOT ‑menettelyn (5216/13/ENTR. 1) Italian tasavaltaa vastaan, Italian lainsäätäjä antoi <DATE ISO="20141030">30.10.2014</DATE> lain nro 161, joka on nimeltään Italian kuulumisesta Euroopan unioniin johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi annetut säännökset – Eurooppalaki 2013 bis (legge n. 161 – Disposizioni per l’adempimento degli obblighi derivanti dall’appartenenza dell’Italia all’Unione europea – Legge europea 2013-bis; GURI nro 261, <DATE ISO="20141110">10.11.2014</DATE>, Supplemento ordinario; jäljempänä asetus nro 161).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Kyseisen lain 24 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>Asetuksen [nro 231] 2 §:n 1 momentin a kohtaa, sellaisena kuin se on korvattuna asetuksen [nro 192] 1 §:n 1 momentin b kohdalla, on tulkittava siten, että siinä tarkoitettuihin kaupallisiin toimiin kuuluvat myös asetuksen [nro 163] 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut sopimukset.<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasian tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymys</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>ASL ja Techbau tekivät <DATE ISO="20100429">29.4.2010</DATE> julkista hankintaa koskevan sopimuksen, jonka kokonaisarvo oli <FT TYPE="DECIMAL">7487719,49</FT> euroa ja jonka tarkoituksena oli leikkausosaston toimittaminen ja valmistelu avaimet käteen ‑periaatteella rakennuselementeistä muodostuvan järjestelmän avulla Ospedale Santo<?PAGE NO="8"?> Spirito di Casale Monferrato ‑nimiseen sairaalaan Italiassa. Hankinta koski kuutta leikkaussalia lisätiloineen ja yhteyskäytävineen sekä kaikkien maan- ja vesirakennustöiden ja tarvittavien asennustöiden toteuttamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Sopimukseen liitetyssä laskueritelmässä määrättiin 90 päivän maksuajasta laskun vastaanottamisesta, mutta ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että ASL maksoi sopimuksessa vahvistetun määrän huomattavan paljon myöhemmin, joten Techbau nosti ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kanteen, jossa se vaati ASL:n velvoittamista maksamaan sille <FT TYPE="DECIMAL">197008,65</FT> euron suuruisen viivästyskoron asetuksessa nro 231 säädetyn korkokannan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>ASL kiistää tämän velan aiheellisuuden ja väittää, ettei pääasiassa kyseessä oleva hankintasopimus kuulu asetuksen nro 231 2 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetun kaupallisen toimen käsitteen alaan eikä näin ollen myöskään kyseisen asetuksen soveltamisalaan, koska se on urakkasopimus, jonka tarkoituksena on julkisen rakennusurakan toteuttaminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Tältä osin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo pääasiassa kyseessä olevaan sopimukseen liitetyn laskueritelmän tarkastelun perusteella, että kyseinen sopimus on urakkasopimus eikä toimitussopimus, koska hankintaviranomaisen intressi kohteen rakentamiseen on hallitseva suhteessa sen kalustamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että Italian oikeudessa rakennusurakan toteuttamista koskeva urakkasopimus on – siltä osin kuin se on erotettava sopimuksesta, jonka tarkoituksena on tavaroiden toimittaminen tai palvelujen suorittaminen – jätettävä asetuksen nro 231, sellaisena kuin sitä on tulkittu kansallisessa oikeuskäytännössä, 2 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetun kaupallisen toimen käsitteen ulkopuolelle ja siten kyseisen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta maksuviivästyksen seurauksia ei säännellä asetuksen nro 231 säännöksillä vaan sekä asetuksen nro 163 säännöksillä, jotka ovat velkojille epäedullisempia, että sen täytäntöönpanemisesta annetun lainsäädännön säännöksillä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on kuitenkin epäilyksiä tästä lähestymistavasta, koska se johtaa siihen, että asetuksen nro 231 2 §:n 1 momentin a kohdassa säädetyssä kaupallisen toimen käsitteen määritelmässä olevia ilmaisuja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>tavaroiden toimittaminen<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>palvelujen suorittaminen<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> tulkitaan ottamatta huomioon sitä merkitystä, joka niillä on unionin oikeusjärjestyksessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että muutetun asetuksen nro 231 2 §:n 1 momentin a kohdalle laissa nro 161 annetun autenttisen tulkinnan mukaisesti siinä tarkoitettu kaupallisten toimien käsite kattaa nyt myös hankintasopimukset, joiden tarkoituksena on rakennusurakoiden tai ‑töiden toteuttaminen sekä julkisten rakennusurakoiden ja maa- ja vesirakennustöiden suunnittelu ja toteuttaminen. Se katsoo kuitenkin, että sen vuoksi, että laissa nro 161 ei säädetä siirtymätoimenpiteistä, siitä ei käy selvästi ilmi, että tämän autenttisen tulkinnan seurauksena julkista rakennusurakkaa koskeva urakkasopimus, joka on tehty ennen asetuksen nro 192 voimaantuloa <DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE>, olisi sisällytetty asetuksen nro 231 2 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitettuun kaupallisen toimen käsitteeseen ja näin ollen kyseisen asetuksen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo näin ollen, että pääasian ratkaisemiseksi on selvitettävä, kattaako direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kaupallisen toimen käsite, joka on saatettu osaksi Italian lainsäädäntöä asetuksen nro 231 2 §:n 1 momentin a kohdalla, pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen sopimuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa Tribunale ordinario di Torino (Torinon yleinen tuomioistuin, Italia) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>Onko direktiivin [2000/35] 2 artiklan 1 alakohta esteenä [asetuksen nro 231] 2 §:n 1 momentin a kohdan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla kaupallisen toimen – jolla tarkoitetaan sopimuksia, jotka johtavat <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>yksinomaisesti tai pääasiallisesti tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="2019" ID="QE0032"/> – käsitteen ja siten mainitun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätetään – julkisia tai yksityisiä – rakennusurakoita koskevat sopimukset ja erityisesti direktiivissä [2004/18] tarkoitetut julkisia rakennusurakoita koskevat sopimukset?<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Esitetty kysymys on ymmärrettävä siten, että sillä pyritään lähinnä selvittämään, onko direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäistä alakohtaa tulkittava siten, että julkista rakennusurakkaa koskeva sopimus on tässä säännöksessä tarkoitettu kaupallinen toimi ja että se kuuluu siten kyseisen direktiivin aineelliseen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Tältä osin on aluksi todettava, että Italian tasavalta on käyttänyt jäsenvaltioille direktiivin 2011/7 12 artiklan 4 kohdassa annettua mahdollisuutta jättää – saattaessaan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä – sen soveltamisalan ulkopuolelle ennen <DATE ISO="20130316">16.3.2013</DATE> tehdyt sopimukset. Kuten tämän tuomion 21 kohdasta ilmenee, asetuksen nro 192, jolla kyseinen direktiivi on saatettu osaksi Italian oikeusjärjestystä, 3 §:n mukaisesti asetusta sovelletaan toimiin, jotka on tehty <DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE> tai sen jälkeen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Koska pääasiassa kyseessä oleva sopimus on tehty <DATE ISO="20100429">29.4.2010</DATE>, se kuuluu direktiivin 2000/35 ajalliseen soveltamisalaan, ja kyseistä direktiiviä sovelletaan direktiivin 2011/7 13 artiklan nojalla direktiivin 2000/35 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tilannetta lukuun ottamatta ennen <DATE ISO="20130316">16.3.2013</DATE> tehtyihin sopimuksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Lisäksi on täsmennettävä, että pääasian tosiseikat koskevat sitä, että ASL on noudattanut myöhässä maksuvelvoitetta Techbaun kanssa tehdyssä urakkasopimuksessa, jonka tarkoituksena oli julkisen rakennusurakan toteuttaminen. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että kyseinen rahallista vastiketta vastaan tehty sopimus, jonka suhteen ASL toimi hankintaviranomaisena ja Techbau sopimuspuolena eli taloudellisena toimijana, kuuluu direktiivissä 2004/18 tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>julkisia hankintoja koskevat sopimukset<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> ja erityisesti siinä tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>julkisia rakennusurakoita koskevat sopimukset<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> alaan. Kyseisen direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa nämä käsitteet määritellään siten, että niillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman taloudellisen toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välillä ja joiden tarkoituksena on tässä direktiivissä tarkoitettu rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on jonkin liitteessä I tarkoitettuun<?PAGE NO="10"?> toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä toteuttaminen että suunnittelu, taikka hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa kaupallisen toimen käsite määritellään siten, että sillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>yritysten tai yritysten ja viranomaisten välisiä toimia, jotka johtavat tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>, mainitsematta nimenomaisesti julkisia rakennusurakoita koskevia sopimuksia ja yleisemmin rakennusurakoiden tai ‑töiden toteuttamista ja määrittelemättä direktiivissä tarkoitettuja käsitteitä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>tavaroiden toimittaminen<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/> tai <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>palvelujen suorittaminen<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/> (ks. direktiivin 2011/7 2 artiklan 1 alakohdan tulkinnan osalta analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200709">9.7.2020</DATE>, <NAME.CASE>RL (Maksuviivästysten torjumisesta annettu direktiivi)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-199/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:548">EU:C:2020:548</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Koska direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa ei myöskään nimenomaisesti viitata jäsenvaltioiden oikeuteen kyseisen säännöksen merkityksen ja ulottuvuuden määrittämiseksi, sitä on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti. Tässä tulkinnassa on otettava huomioon säännöksen sanamuoto, asiayhteys ja sillä tavoitellut päämäärät (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200709">9.7.2020</DATE>, <NAME.CASE>RL (Maksuviivästysten torjumisesta annettu direktiivi)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-199/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:548">EU:C:2020:548</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, kohta 27) sekä tarvittaessa sen syntyhistoria (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181210">10.12.2018</DATE>, <NAME.CASE>Wightman ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-621/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:999">EU:C:2018:999</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Ensiksi direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisen alakohdan sanamuodosta on todettava, että tässä säännöksessä säädetään kahdesta edellytyksestä, joiden täyttyessä toimi kuuluu siinä tarkoitetun kaupallisen toimen käsitteen alaan. Toimi on ensinnäkin toteutettava joko yritysten välillä tai yritysten ja viranomaisten välillä ja toiseksi sen on johdettava tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200709">9.7.2020</DATE>, <NAME.CASE>RL (Maksuviivästysten torjumisesta annettu direktiivi)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-199/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:548">EU:C:2020:548</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>)</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Ensimmäisestä edellytyksestä, jonka tulkinnasta ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella ei ole epäilystä, on riittävää muistuttaa, että direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan toisessa alakohdassa viranomaisen käsite määritellään siten, että sillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>mitä hyvänsä hankintaviranomaista tai ‑yksikköä siten kuin on määritelty julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>, kun taas yrityksen käsite määritellään kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdan kolmannessa alakohdassa siten, että sillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>organisaatiota sen harjoittaessa itsenäistä taloudellista tai ammattitoimintaansa, vaikka sitä harjoittaisi vain yksi henkilö<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Tämän tuomion 39 kohdassa tarkoitetusta toisesta edellytyksestä, jonka mukaan kyseessä olevan toimen on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>[johdettava] tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen korvausta vastaan<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>, on todettava, että direktiiviä 2000/35 sovelletaan sen 1 artiklan, luettuna sen johdanto-osan 13 ja 22 perustelukappaleen valossa, mukaisesti kaikkiin kaupallisista toimista korvauksena suoritettaviin maksuihin mukaan lukien yritysten ja viranomaisten väliset toimet mutta lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdan nojalla kuluttajien kanssa suoritettavia toimia ja muita maksuja. Koska julkisia rakennusurakoita koskevat toimet eivät kuulu viimeksi mainittuun säännökseen sisältyviin aloihin, ne eivät voi jäädä kyseisen direktiivin aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Tältä osin unionin tuomioistuin on jo täsmentänyt, että direktiivin 2000/35 1 artiklassa, luettuna yhdessä sen 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisen alakohdan kanssa, määritetään kyseisen direktiivin soveltamisala hyvin laajasti (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20191128">28.11.2019</DATE>, <NAME.CASE>KROL</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-722/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:1028">EU:C:2019:1028</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Näin ollen direktiivin 2004/18 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu julkista rakennusurakkaa koskeva sopimus ei voi jäädä direktiivin 2000/35 soveltamisalan, sellaisena kuin se määritellään sen 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa, ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Lisäksi se, että viimeksi mainitussa säännöksessä käytetään ilmaisua <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>jotka johtavat<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/> kuvailtaessa yhteyttä, joka on oltava yhtäältä toimen ja toisaalta tavaroiden toimittamisen tai palvelujen suorittamisen välillä, osoittaa, että toimi, jonka tarkoituksena ei ole tavaroiden toimittaminen tai palvelujen suorittaminen, voi kuitenkin kuulua kyseisessä säännöksessä tarkoitetun kaupallisen toimen käsitteen alaan, kun tällainen toimi johtaa tosiasiassa tällaiseen toimittamiseen tai suorittamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Erityisesti on todettava, että vaikka julkista rakennusurakkaa koskevan sopimuksen tarkoituksena on rakennusurakan tai ‑töiden toteuttaminen, taloudellisen toimijan hankintaviranomaiselle tämän sopimuksen yhteydessä antamat sitoumukset voivat kuitenkin konkretisoitua – kuten nyt käsiteltävässä asiassa – tarjouskilpailussa määritellyn hankkeen valmistelun tai hallinnollisten muodollisuuksien täyttämisen kaltaisten palvelujen suorittamisella tai tavaroiden toimittamisella, kuten materiaalien toimittamisella pääasiassa kyseessä olevan rakennusurakan toteuttamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Näin ollen direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisen alakohdan sanamuoto puoltaa kyseisen säännöksen tulkitsemista siten, että julkista rakennusurakkaa koskeva sopimus voi kuulua kyseisessä säännöksessä tarkoitetun kaupallisen toimen käsitteen alaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Toiseksi asiayhteys, johon kyseinen säännös kuuluu, tukee tällaista tulkintaa. Tältä osin on todettava, että mainitussa säännöksessä oleva viranomaisen käsite määritellään direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan toisessa alakohdassa siten, että sillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>mitä hyvänsä hankintaviranomaista tai ‑yksikköä siten kuin on määritelty julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Nimenomaisella viittauksella vastaavaan hankintaviranomaisen käsitteeseen, joka sisältyy muun muassa direktiivin 2004/18 1 artiklan 9 kohtaan, ei olisi tehokasta vaikutusta, jos tällaisten viranomaisten tekemät julkisia rakennusurakoita koskevat sopimukset, joihin sovelletaan kyseisissä direktiiveissä säädettyjä sääntöjä ja menettelyjä, eivät kuuluisi direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kaupallisen toimen käsitteen alaan ja jos ne näin ollen jäisivät kyseisen direktiivin aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Lisäksi on niin, että vaikka direktiivissä 2004/18 tehdään hankintasopimuksen kohteen perusteella ero julkisia rakennusurakoita, tavarahankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten välillä, ei kuitenkaan vaikuta tämänsuuntaisen viittauksen puuttuessa siltä, että direktiivi 2000/35 perustuisi tällaiseen erotteluun, joka johtaisi siihen, että julkisia rakennusurakoita koskevat sopimukset suljettaisiin kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden toimittamisen ja palvelujen suorittamisen käsitteiden ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Koska direktiivi 2000/35, joka on annettu EY 95 artiklan (josta on tullut SEUT 114 artikla) nojalla, on osa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä, jonka tavoitteena on sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta, sen tulkinnassa voidaan ottaa huomioon niissä EUT-sopimuksen määräyksissä, joissa vahvistetaan tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, tarkoitetut tavaroiden ja palvelujen käsitteet sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jossa näitä perusvapauksia tulkitaan (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200709">9.7.2020</DATE>, <NAME.CASE>RL (Maksuviivästysten torjumisesta annettu direktiivi)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-199/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:548">EU:C:2020:548</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>)</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että SEUT 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tavaroina on pidettävä tuotteita, jotka voidaan arvioida rahassa ja jotka voivat sellaisenaan olla kaupallisten toimien kohteena (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180123">23.1.2018</DATE>, <NAME.CASE>Buhagiar ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-267/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:26">EU:C:2018:26</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0067">67</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Palvelujen käsite määritellään SEUT 57 artiklan ensimmäisessä kohdassa puolestaan siten, että sillä tarkoitetaan suorituksia, joista tavallisesti maksetaan korvaus ja joita määräykset tavaroiden, pääomien tai henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta eivät koske, ja kyseisen määräyksen toisessa kohdassa luetellaan esimerkinomaisesti tiettyjä toimintoja, jotka kuuluvat kyseisen käsitteen alaan, kuten kaupallinen toiminta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Edellisessä kohdassa mainittujen EUT-sopimuksen perusvapauksia koskevien määritelmien ja niihin liittyvän oikeuskäytännön valossa ei siis ole epäilystäkään siitä, että urakkasopimus, jonka tarkoituksena on yleisesti rakennusurakan tai ‑töiden toteuttaminen ja erityisesti julkisen rakennusurakan toteuttaminen, liittyy SEUT 28 ja SEUT 57 artiklassa tarkoitettuun <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>tavaroiden<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/> toimittamiseen tai <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>palvelujen<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/> suorittamiseen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna julkista rakennusurakkaa koskeva sopimus voi johtaa direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Siltä osin kuin on kolmanneksi kyse direktiivin 2000/35 tarkoituksesta, on syytä muistuttaa, että kyseisellä direktiivillä pyritään, kuten direktiivin johdanto-osan 9, 10 ja 20 perustelukappaleessa todetaan, yhdenmukaistamaan maksuviivästysten seurauksia varoittavan vaikutuksen antamiseksi niille, jottei kaupallisia toimia koko sisämarkkinoilla haitattaisi (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20191128">28.11.2019</DATE>, <NAME.CASE>KROL</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-722/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:1028">EU:C:2019:1028</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Se, että merkittävä osa kaupallisista toimista eli julkisia rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvät kaupalliset toimet jätettäisiin direktiivissä 2000/35 säädettyjen maksuviivästysten torjuntamekanismien ulkopuolelle, olisi vastoin kyseisen direktiivin johdanto-osan 22 perustelukappaleessa mainittua direktiivin tavoitetta, jonka mukaan kyseisellä direktiivillä olisi säänneltävä kaikkia kaupallisia toimia riippumatta siitä, ovatko ne yksityisten ja/tai julkisten yritysten välisiä vai yritysten ja viranomaisten välisiä. Toiseksi tällainen poissulkeminen johtaisi väistämättä mainittujen mekanismien tehokkaan vaikutuksen vähenemiseen, ja näin olisi myös sellaisten toimien osalta, joissa voi olla mukana eri jäsenvaltioista peräisin olevia toimijoita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Näin on erityisesti siksi, että – kuten komissio on kirjallisissa huomautuksissaan korostanut – maksuviivästykset voivat aiheuttaa paljon merkittävämpiä ongelmia julkisia rakennusurakoita koskevalla alalla kuin muilla aloilla, koska kyseisistä rakennusurakoista aiheutuu taloudellisia kustannuksia ja riskejä taloudellisille toimijoille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Siltä osin kuin on neljänneksi kyse direktiivin 2000/35 syntyhistoriasta, on todettava, että <DATE ISO="19980325">25.3.1998</DATE> annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaupallisten toimien maksuviivästysten torjumisesta (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="168" PAGE.FIRST="13" DATE.PUB="1998">EYVL 1998, C 168, s. 13</REF.DOC.OJ>), joka on direktiivin 2000/35 taustalla, perusteluissa komissio korosti yhtäältä sitä, että erityisesti tietyillä aloilla, kuten rakennusalalla, monien yritysten ja viranomaisten välillä vallitsee sopimusten epätasapaino, minkä seurauksena kyseisille yrityksille voidaan asettaa maksuehdot ilman että niillä on tosiasiallinen mahdollisuus neuvotella kyseisistä ehdoista, ja toiseksi komissio korosti tarvetta säännellä maksuviivästysten seurauksia julkisella rakennusalalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2000/35 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että julkista rakennusurakkaa koskeva sopimus on tässä säännöksessä tarkoitettu kaupallinen toimi, joka johtaa tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen, ja että se kuuluu siten kyseisen direktiivin aineelliseen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta <DATE ISO="20000629">29.6.2000</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/35/EY 2 artiklan 1 alakohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että julkista rakennusurakkaa koskeva sopimus on tässä säännöksessä tarkoitettu kaupallinen toimi, joka johtaa tavaroiden toimittamiseen tai palvelujen suorittamiseen, ja että se kuuluu siten kyseisen direktiivin aineelliseen soveltamisalaan.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>