<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2007FIA.0300199301.case.xml"><NO.CASE>C-441/05</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62005J0441</NO.CELEX><NO.SEQ>0007.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>2022</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>2048</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>27</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20070308">8.3.2007</DATE> — ASIA C-441/05</LEFT><RIGHT>ROQUETTE FRÈRES</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (toinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20070308">8 päivänä maaliskuuta 2007</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-441/05,</P><P>jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka cour administrative d'appel de Douai (Ranska) on esittänyt <DATE ISO="20051201">1.12.2005</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="20051212">12.12.2005</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P>Roquette Frères</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P>Ministre de l'Agriculture, de l'Alimentation, de la Pêche et de la Ruralité,</P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit R. Schintgen, P. Kūris, R. Silva de Lapuerta ja L. Bay Larsen (esittelevä tuomari),</P><?PAGE NO="I-2023"?><P>julkisasiamies: J. Kokott,</P><P>kirjaaja: yksikönpäällikkö M.-A. Gaudissart,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20060907">7.9.2006</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>Roquette Frères, edustajanaan avocat N. Coutrelis,</P></ITEM><ITEM><P>Ranskan hallitus, asiamiehinään G. de Bergues ja J.-C. Niollet,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään A. Gregorio Merino ja A. Westerhof Löfflerová,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään M. Nolin,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><?PAGE NO="I-2024"?><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20061026">26.10.2006</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee seuraavien säännösten pätevyyttä:</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19810630">30.6.1981</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1785/81 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="177" DATE.PUB="1981" PAGE.FIRST="4">EYVL L 177, s. 4</REF.DOC.OJ>) 24 artiklan 2 kohta</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19990913">13.9.1999</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2038/1999 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="252" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="1">EYVL L 252, s. 1</REF.DOC.OJ>) 27 artiklan 3 kohta</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan tuotantokiintiöiden takuunalaisen määrän alentamisesta ja puhdistamoiden hankintojen arvioiduista enimmäistarpeista etuuskohteluun oikeuttavissa<?PAGE NO="I-2025"?> tuontijärjestelyissä markkinointivuonna 2000/2001 <DATE ISO="20000929">29.9.2000</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 2073/2000 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="246" DATE.PUB="2000" PAGE.FIRST="38">EYVL L 246, s. 38</REF.DOC.OJ>) 1 artikla</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="20010619">19.6.2001</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="178" DATE.PUB="2001" PAGE.FIRST="1">EYVL L 178, s. 1</REF.DOC.OJ>) 11 artiklan 2 kohta</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan tuotantokiintiöiden taatun määrän alentamisesta ja puhdistamoiden hankintojen arvioiduista enimmäistarpeista etuuskohteluun oikeuttavissa tuontijärjestelmissä markkinointivuonna 2002/2003 <DATE ISO="20020930">30.9.2002</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1745/2002 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="263" DATE.PUB="2002" PAGE.FIRST="31">EYVL L 263, s. 31</REF.DOC.OJ>) 1 artikla ja</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan tuotantokiintiöiden taatun määrän ja puhdistamoiden hankintojen arvioitujen enimmäistarpeiden vähentämisestä etuuskohteluun oikeuttavassa tuonnissa markkinointivuonna 2003/2004 <DATE ISO="20030930">30.9.2003</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1739/2003 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="249" DATE.PUB="2003" PAGE.FIRST="38">EYVL L 249, s. 38</REF.DOC.OJ>) 1 artikla.</P></ITEM></LIST></P></NP><?PAGE NO="I-2026"?><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajana on Roquette Frères (jäljempänä Roquette), joka on ainoa Manner-Ranskaan sijoittautunut isoglukoosin tuottaja, ja vastaajana ministre de l'Agriculture, de l'Alimentation, de la Pêche et de la Ruralité (maatalous-, elintarvike-, kalastus— ja maaseutuministeriö, jäljempänä ministeriö) ja joka koskee Roquettelle sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa jaettua isoglukoosin tuotantokiintiötä.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Asetus (ETY) N:o 1111/77, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1293/79</P></TI></TITLE><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Isoglukoosia koskevista yhteisistä säännöksistä <DATE ISO="19770517">17.5.1977</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1111/77 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="134" DATE.PUB="1977" PAGE.FIRST="4">EYVL L 134, s. 4</REF.DOC.OJ>) 9 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="19790625">25.6.1979</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1293/79 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="162" DATE.PUB="1979" PAGE.FIRST="10">EYVL L 162, s. 10</REF.DOC.OJ>), säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Jokaiselle yhteisöön sijoittautuneelle ja isoglukoosia tuottavalle yritykselle osoitetaan [ajanjaksoksi <DATE ISO="19790701">1.7.1979</DATE>-<DATE ISO="19800630">30.6.1980</DATE>] peruskiintiö.</TXT><P>— — kunkin yrityksen peruskiintiö on yhtä suuri kuin sen tämän asetuksen mukaisesti todettu tuotanto kaksinkertaisena ajanjaksolla <DATE ISO="19781101">1.11.1978</DATE>-<DATE ISO="19790430">30.4.1979</DATE>.</P></NP><?PAGE NO="I-2027"?><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Kullekin peruskiintiön omaavalle yritykselle osoitetaan myös enimmäiskiintiö, joka on sama kuin peruskiintiö korjauskertoimella. — —</TXT></NP><P>— — <QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Tämän saman artiklan 4 kohdan nojalla peruskiintiöt jaettiin kullekin kyseessä olevalle yritykselle yrityskohtaisesti. Asetuksen N:o 1111/77, sellaisena kuin se oli muutettuna asetuksella N:o 1293/79, liitteessä II säädettiin, että Roquetten peruskiintiö oli <FT TYPE="NUMBER">15887</FT> tonnia kuiva-ainetta.</TXT></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Viimeksi mainitun nostaman kanteen johdosta yhteisöjen tuomioistuin kumosi asetuksen N:o 1293/79 olennaisten menettelymääräysten rikkomisen vuoksi (asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="138/79" YEAR="1980" PAGE.ECR="3333">138/79, Roquette Frères v. neuvosto, tuomio <DATE ISO="19801029">29.10.1980</DATE>, Kok. 1980, s. 3333</REF.DOC.ECR>, Kok. Ep. V, s. 411).</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Asetukset (ETY) N:o 387/81 ja (ETY) N:o 388/81</P></TI></TITLE><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Neuvosto antoi asetuksen N:o 1293/79 kumoamisen johdosta asetuksen N:o 1111/77 muuttamisesta <DATE ISO="19810210">10.2.1981</DATE> annetun asetuksen (ETY) N:o 387/81 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="044" DATE.PUB="1981" PAGE.FIRST="1">EYVL<?PAGE NO="I-2028"?> L 44, s. 1</REF.DOC.OJ>), jolla asetuksen N:o 1111/77 säännöksiin viittaamalla vahvistettiin muun muassa taannehtivasti vaikuttava kiintiöjärjestelmä ajanjaksoksi <DATE ISO="19790701">1.7.1979</DATE>-<DATE ISO="19800630">30.6.1980</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Tämän jälkeen sokerin ja isoglukoosin tuotantokiintiöjärjestelmän soveltamisesta <DATE ISO="19800701">1.7.1980</DATE>-<DATE ISO="19810630">30.6.1981</DATE> annetun asetuksen (ETY) N:o 1592/80 muuttamisesta <DATE ISO="19810210">10.2.1981</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 388/81 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="044" DATE.PUB="1981" PAGE.FIRST="4">EYVL L 44, s. 4</REF.DOC.OJ>) otettiin jälleen käyttöön peruskiintiöjärjestelmä ajanjaksoksi <DATE ISO="19800701">1.7.1980</DATE>-<DATE ISO="19810630">30.6.1981</DATE>.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Asetus N:o 1785/81</P></TI></TITLE><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Asetus N:o 1111/77 kumottiin ja korvattiin asetuksella N:o 1785/81. Tässä viimeksi mainitussa asetuksessa isoglukoosin tuotantokiintiöitä ei enää vahvistettu yrityskohtaisesti kullekin tuotantoyritykselle vaan alueellisella perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Tämän asetuksen 14. perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/> — — on ilmeisesti perusteltua antaa — — jäsenvaltioille erityisten yhteisön sääntöjen ja perusteiden mukaisesti sen lisäksi, että niillä on toimivalta myöntää yrityskohtaisia kiintiöitä — — isoglukoosia valmistaville yrityksille, toimivalta muuttaa olemassa<?PAGE NO="I-2029"?> olevien yritysten kiintiöitä myöhemmin vähentämällä [niistä] kokonaismäärä— —, joka ei kuitenkaan <DATE ISO="19810701">1 päivästä heinäkuuta 1981</DATE> alkaen <DATE ISO="19860630">30 päivään kesäkuuta 1986</DATE> saa olla enemmän kuin 10 prosenttia alun perin kyseisiä perusteita noudattaen vahvistetuista kiintiöistä, ja myöntää poistetut kiintiömäärät uudelleen muille yrityksille — —<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/>.</P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Asetusta N:o 1785/81 sovellettiin alun perin markkinavuosiin 1981/1982-1985/1986. Sen 24 artiklassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on myönnettävä tässä osastossa säädetyin edellytyksin A-kiintiö ja B-kiintiö jokaiselle niiden alueelle sijoittautuneelle — — isoglukoosintuotantoyritykselle, jolla oli <DATE ISO="19800701">1 päivästä heinäkuuta 1980</DATE> alkaen <DATE ISO="19810630">30 päivään kesäkuuta 1981</DATE> peruskiintiö, sellaisena kuin se on määritelty — — asetuksella (ETY) N:o 1111/77 — —</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Jokaisen — — isoglukoosintuotantoyrityksen A-kiintiö on yhtä suuri kuin peruskiintiö, joka sille on myönnetty <DATE ISO="19800701">1 päivästä heinäkuuta 1980</DATE> alkaen <DATE ISO="19810630">30 päivään kesäkuuta 1981</DATE>.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2030"?><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Kunkin isoglukoosintuotantoyrityksen B-kiintiö on 23,55 prosenttia sen 3 kohdan — — mukaisesti määritetystä A-kiintiöstä — —</TXT></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Saman artiklan 2 kohdan nojalla Manner-Ranskan mainittujen kiintiöiden perusmääräksi vahvistettiin <FT TYPE="NUMBER">15887</FT> tonnia (A-perusmäärä) ja <FT TYPE="NUMBER">4135</FT> tonnia (B-perusmäärä) kuiva-ainetta.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1785/81 25 artiklassa sallittiin A— ja B-kiintiöiden siirtäminen ja pienentäminen seuraavin edellytyksin:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot voivat siirtää A— ja B-kiintiöitä yritysten välillä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin ja ottaen huomioon kunkin kyseisen osapuolen edut — —</TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot voivat pienentää kunkin alueelleen sijoittautuneen — — isoglukoosintuotantoyrityksen A— ja B-kiintiöitä kokonaismäärällä, joka on —— enintään 10 prosenttia tapauksen mukaan — — A-kiintiöstä tai B-kiintiöstä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2031"?><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on myönnettävä peruutetut A— tai B-kiintiöiden määrät sellaisenaan yhdelle tai useammalle yritykselle, jolla on tai ei ole kiintiöitä ja joka on sijoittautunut samalle 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle alueelle kuin yritykset, joilta nämä määrät on peruutettu.</TXT></NP></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Asetukset N:o 2038/1999 ja N:o 2073/2000</P></TI></TITLE><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Neuvosto hyväksyi asetuksellaan N:o 2038/1999 uuden sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn ja kodifioi asetuksen N:o 1785/81, joka oli kumottu.</TXT></NP><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 2038/1999 26 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>[EY] 300 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn maataloussopimuksen yhteydessä antamien sitoumusten noudattamiseksi kiintiöiden mukaisesti tuotet[un] — — isoglukoosin — — kaupaksi saattamiseen liittyviä takuita voidaan alentaa yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi.<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-2032"?><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 27 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>Jäsenvaltioiden on myönnettävä tässä luvussa säädetyin edellytyksin A-kiintiö ja B-kiintiö jokaiselle alueelleen sijoittautuneelle — — isoglukoosintuotantoyritykselle:</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>jolla on markkinointivuoden 1994/1995 aikana ollut A-kiintiö ja B-kiintiö, tai</P></ITEM></LIST><P>—<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Mainittujen A- ja B-kiintiöiden perusmäärät, sellaisina kuin niistä säädettiin saman artiklan 3 kohdassa, olivat samat kuin asetuksen N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohdassa markkinointivuosiksi 1981/1982-1985/1986 vahvistetut</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Lopuksi asetuksen N:o 2038/1999 30 artiklassa säädettiin A- ja B-kiintiöiden siirtämisestä ja pienentämisestä samanlaisin edellytyksin kuin asetuksen N:o 1785/81 25 artiklassa oli aikaisemmin säädetty.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2033"?><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 2073/2000, joka oli annettu asetuksen N:o 2038/1999 26 artiklan 5 kohdan nojalla, tarkoituksena oli alentaa markkinointivuoden 2000/2001 osalta viimeksi mainitulla asetuksella annettuja kiintiöitä. Sen 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>2.</NO.P><TXT>Edellä 1 kohdassa tarkoitettu erotus [<FT TYPE="NUMBER">498800</FT> tonnia] jaetaan tuotteiden ja alueiden kesken liitteen I mukaisesti.</TXT><P>Alennuksen tekemisen jälkeen tuotantokiintiöiden jakamisessa tuotantoyhtiöille markkinointivuonna 2000/2001 käytettävät perusmäärät esitetään liitteessä II.</P></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot vahvistavat — — kullekin tuotantoyhtiölle, jolle on jaettu tuotantokiintiö markkinointivuodeksi 2000/2001, omakohtaisen erotuksen sekä kyseisen erotuksen soveltamisen vuoksi muutettavat A- ja B-kiintiöt <HT TYPE="ITALIC">— —</HT><QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Asetukset N:o 1260/2001 N:o 1745/2002 ja N:o 1739/2003</P></TI></TITLE><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>Asetusta N:o 1260/2001 sovellettiin markkinointivuosiin 2001/2002-2005/2006.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2034"?><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdasta ja 11 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että isoglukoosin perustuotantomäärät olivat Manner-Ranskan osalta <FT TYPE="NUMBER">15747</FT> tonnia (A-perusmäärä) ja <FT TYPE="DECIMAL">4098,6</FT> tonnia (B-perusmäärä) kuiva-ainetta.</TXT></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa täsmennettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/><HT TYPE="ITALIC">— —</HT> isoglukoosin — — tuotantolaitosten A- ja B-kiintiöt ovat ne kiintiöt, jotka jäsenvaltiot ovat ennen asetuksen (EY) N:o 2038/1999 26 artiklan 5 kohdan soveltamista jakaneet markkinointivuodelle 2000/2001 — —, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 3-6 kohdan ja 12 artiklan soveltamista.<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1260/2001 10 artiklan 3 kohdassa sallittiin asetuksen N:o 2038/1999 26 artiklan 5 kohdan tavoin tuotantokiintiöjärjestelmässä taatun määrän alentaminen kansainvälisten sitoumusten noudattamiseksi.</TXT></NP><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1785/81 25 artiklan ja asetuksen N:o 2038/1999 30 artiklan tavoin asetuksen N:o 1260/2001 12 artiklassa säädettiin, että jäsenvaltiot voivat siirtää A- ja B-kiintiöitä yritysten välillä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2035"?><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Komissio antoi asetuksen N:o 1260/2001 10 artiklan perusteella asetuksen N:o 1745/2002, jonka tarkoituksena oli alentaa tuotantokiintiöjärjestelmän puitteissa taattuja määriä markkinointivuodeksi 2002/2003. Sen 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>2.</NO.P><TXT>Edellä 1 kohdassa tarkoitettu [<FT TYPE="NUMBER">862475</FT> tonnin] alennus jaetaan tuotteiden ja alueiden kesken liitteen I mukaisesti.</TXT><P>Alennuksen tekemisen jälkeen tuotantokiintiöiden myöntämisessä tuotantoyhtiöille markkinointivuonna 2002/2003 käytettävät perusmäärät esitetään liitteessä II.</P></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on vahvistettava — — kullekin tuotantoyhtiölle, jolle on myönnetty tuotantokiintiö markkinointivuodeksi 2002/2003, sitä koskeva alennus sekä kyseisen alennuksen soveltamisen vuoksi mukautettavat A- ja B-kiintiöt.<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Isoglukoosin tuotantokiintiöitä alennettiin uudelleen markkinointivuoden 2003/2004 osalta asetuksen N:o 1739/2003 1 artiklalla.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-2036"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</P></TI></TITLE><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Maatalousministeriön taloudellisten ja kansainvälisten asioiden johtaja vahvisti <DATE ISO="20000628">28.6.2000</DATE> tekemällään päätöksellä Roquetten isoglukoosin vuotuiset tuotantokiintiöt, jotka sille oli myönnetty asetusten N:o 1785/81 ja N:o 2038/1999 nojalla markkinointivuodesta 1981/1982 alkaen, eli <FT TYPE="NUMBER">15887</FT> tonnia A-isoglukoosille ja <FT TYPE="NUMBER">4135</FT> tonnia B-isoglukoosille.</TXT></NP><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Tämän jälkeen ministeriö alensi <DATE ISO="20001026">26.10.2000</DATE> antamallaan asetuksella Roquettelle asetuksen N:o 2073/2000 nojalla myönnettyjä mainittua A-isoglukoosikiintiöitä 606,6 tonnilla ja B-isoglukoosikiintiötä 157,9 tonnilla ja vahvisti siten näiden kiintiöiden suuruudeksi markkinointivuodeksi 2000/2001 vastaavasti <FT TYPE="DECIMAL">15280,4</FT> tonnia ja <FT TYPE="DECIMAL">3977,1</FT> tonnia.</TXT></NP><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1260/2001 nojalla <DATE ISO="20010713">13.7.2001</DATE> antamallaan asetuksella ministeriö vahvisti markkinointivuosiksi 2001/2002-2005/2006 Roquetten tuotantokiintiöiksi A-isoglukoosille <FT TYPE="DECIMAL">15747,1</FT> tonnia ja B-isoglukoosille <FT TYPE="DECIMAL">4098,6</FT> tonnia.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Asetusten N:o 1745/2002 ja N:o 1739/2003 nojalla <DATE ISO="20021023">23.10.2002</DATE> antamallaan asetuksella tämä ministeriö <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>sijoitti alempaan luokkaan<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/> markkinointivuodeksi 2002/2003 <FT TYPE="DECIMAL">1048,9</FT> tonnia A-isoglukoosia ja 273 tonnia B-isoglukoosia ja vahvisti näin Roquetten tuotantokiintiöiden suuruudeksi vastaavasti <FT TYPE="DECIMAL">14698,2</FT> tonnia ja <FT TYPE="DECIMAL">3825,6</FT> tonnia. Samoin <DATE ISO="20031017">17.10.2003</DATE> antamallaan asetuksella se <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>sijoitti alempaan luokkaan<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/> 262,1 tonnia A-isoglukoosia ja 68,2 tonnia B-isoglukoosia markkinointivuodeksi 2003/2004 ja vahvisti näin ollen mainittujen kiintiöiden suuruudeksi täksi markkinointivuodeksi vastaavasti <FT TYPE="NUMBER">15485</FT> tonnia ja <FT TYPE="DECIMAL">4030,4</FT> tonnia.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2037"?><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Roquette saattoi tribunal administratif de Lillen käsiteltäväksi kanteet, joilla vaaditaan <DATE ISO="20000628">28.6.2000</DATE> tehdyn päätöksen sekä neljän edellä mainitun ministeriön asetuksen kumoamista vetoamalla kyseisen päätöksen ja kyseisten asetusten perustana olevien kuuden asetuksen lainvastaisuuteen.</TXT></NP><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Yhdistettyään nämä viisi kannetta tämä tuomioistuin hylkäsi ne <DATE ISO="20040311">11.3.2004</DATE> antamallaan tuomiolla todeten, että Roquetten olisi pitänyt nostaa asetusta N:o 1785/81 ja viittä myöhempää asetusta koskeva kumoamiskanne yhteisöjen tuomioistuimissa.</TXT></NP><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Vaatimukset hylättiin näin ollen kokonaisuudessaan ilman, että pääasiaa olisi otettu tutkittavaksi, koska kyseinen tuomioistuin sovelsi yhteisöjen tuomioistuimen asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-239/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-1197">C-239/99, Nachi Europe, <DATE ISO="20010215">15.2.2001</DATE> antaman tuomion (Kok. 2001, s. I-1197)</REF.DOC.ECR> mukaista oikeuskäytäntöä, jonka perusteella kantaja ei voi kansallisessa tuomioistuimessa lainvastaisuusväitteen avulla vedota sellaisen yhteisön toimenpiteen lainvastaisuuteen, jota hän ei ole riitauttanut yhteisöjen tuomioistuimissa säädetyssä ajassa.</TXT></NP><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Roquette valitti tästä tuomiosta cour administrative d'appel de Douaihen.</TXT></NP><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa cour administrative d'appel de Douai on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>1)</NO.P><TXT>Oliko Société Roquette Frères -yhtiöllä epäilyksettä oikeus riitauttaa suoraan yhteisöjen tuomioistuimessa asetuksen N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohdan,<?PAGE NO="I-2038"?> asetuksen N:o 2038/1999 27 artiklan 3 kohdan, asetuksen N:o 2073/2000 1 artiklan, asetuksen N:o 1260/2001 11 artiklan 2 kohdan, asetuksen N:o 1745/2002 1 artiklan ja asetuksen N:o 1739/2003 1 artiklan laillisuus?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Mikäli Société Roquette Frères -yhtiöllä on oikeus vedota [kansallisissa tuomioistuimissa] mainittujen säännösten lainvastaisuuteen, ovatko asetuksen N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohta, asetuksen N:o 2038/1999 27 artiklan 3 kohta, asetuksen N:o 2073/2000 1 artikla, asetuksen N:o 1260/2001 11 artiklan 2 kohta, asetuksen N:o 1745/2002 1 artikla ja asetuksen N:o 1739/2003 1 artikla päteviä, sikäli kuin niissä määritetään isoglukoosin tuotannon perusmäärän enimmäismäärä Manner-Ranskan osalta ottamatta huomioon isoglukoosia, jota kyseisessä jäsenvaltiossa on tuotettu <DATE ISO="19781101">1.11.1978</DATE>-<DATE ISO="19790430">30.4.1979</DATE> välituotteena, jota käytettiin muiden myyntiin tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa?<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Ennakkoratkaisukysymykset</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen kysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Ensimmäisellä kysymyksellään kansallinen tuomioistuin haluaa lähtökohtaisesti saada selville, olisiko luonnollinen henkilö tai Roquetten kaltainen oikeushenkilö pääasian kaltaisten tosiasiallisten ja oikeudellisten olosuhteiden vallitessa ollut epäilyksettä oikeutettu nostamaan EY 230 artiklan perusteella kumoamiskanteen tässä kysymyksessä tarkoitetuista säännöksistä (jäljempänä riidanalaiset säännökset).</TXT></NP><?PAGE NO="I-2039"?><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>Tämän tuomioistuimen mielestä kyseessä on sen varmistaminen, voiko Roquette erityisesti edellä mainitussa asiassa Nachi Europe annetusta tuomiosta johtuva oikeuskäytäntö huomioon ottaen vedota siinä riidanalaisten säännösten lainvastaisuuteen, vaikkei se olisikaan nostanut niistä kumoamiskannetta yhteisöjen tuomioistuimissa EY 230 artiklassa määrätyssä ajassa.</TXT></NP><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>Tältä osin Ranskan hallitus ja Euroopan yhteisöjen komissio väittävät, että Roquette olisi epäilyksettä voinut nostaa kumoamiskanteen riidanalaisista säännöksistä siltä osin kuin ne koskevat sitä suoraan ja erikseen, erityisesti siitä syystä, että se oli ainoa ranskalainen isoglukoosin tuottaja ja se sai siten kaikki Manner-Ranskalle jaetut peruskiintiöt.</TXT></NP><NP><NO.P>38</NO.P><TXT>Sitä vastoin Roquette ja Euroopan unionin neuvosto katsovat, että riidanalaiset säännökset eivät koske pääasian kantajaa suoraan ja erikseen ja että joka tapauksessa on tietty epäilys sen asiavaltuudesta näiden säännösten kumoamiseksi. Näin ollen edellä mainitusta asiasta Nachi Europe annetusta tuomiosta johtuvaa oikeuskäytäntöä ei niiden mielestä voida soveltaa nyt esillä olevassa asiassa, joten pääasian kantaja voi vedota näiden säännösten mahdolliseen lainvastaisuuteen ja näin ollen yhteisöjen tuomioistuimen on arvioitava niiden pätevyyttä.</TXT></NP><NP><NO.P>39</NO.P><TXT>Aluksi on palautettava mieliin, että EY 241 artiklassa ilmaistun yleisen oikeusperiaatteen mukaan kantajan on voitava vedota hänelle vastaisen kansallisen päätöksen perustana olevan yhteisön toimenpiteen lainvastaisuuteen, kun kantaja on nostanut kansallisen oikeuden mukaisesti kanteen vaatimuksensa hylkäämisestä, ja tämän yhteisön toimenpiteen pätevyyttä koskeva kysymys voidaan saattaa<?PAGE NO="I-2040"?> yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisumenettelyssä (em. asia Nachi Europe, tuomion 35 kohta ja oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP><NP><NO.P>40</NO.P><TXT>Tämä yleinen periaate, jolla pyritään takamaan se, että kaikilla henkilöillä olisi tai olisi ollut mahdollisuus riitauttaa yhteisön toimenpide, joka on perustana heille vastaiselle päätökselle, ei kuitenkaan estä sitä, että asetuksesta tulee lopullinen tietyn oikeussubjektin osalta, jonka osalta sitä on pidettävä yksittäistapausta koskevana päätöksenä ja joka olisi epäilyksettä voinut vaatia sen kumoamista EY 230 artiklan nojalla, mikä estää tätä oikeussubjektia vetoamasta kyseisen asetuksen lainvastaisuuteen kansallisessa tuomioistuimessa (em. asia Nachi Europe, tuomion 37 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>41</NO.P><TXT>Herää siis kysymys siitä, olisiko Roquetten EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaisesti nostama kanne riidanalaisista säännöksistä ollut otettava epäilyksettä tutkittavaksi, koska ne koskevat sitä suoraan ja erikseen (ks. vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-241/95" YEAR="1996" PAGE.ECR="I-6699">C-241/95, Accrington Beef ym., tuomio <DATE ISO="19961212">12.12.1996</DATE>, Kok. 1996, s. I-6699, 15 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>42</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että asetuksilla, joihin kyseiset säännökset sisältyvät, otetaan erityisesti käyttöön jäsenvaltioille myönnettyjen peruskiintiöiden järjestelmä, jolloin jäsenvaltioiden tehtävänä on jakaa kiintiöt niiden alueelle sijoittautuneiden tuotantoyritysten kesken.</TXT></NP><NP><NO.P>43</NO.P><TXT>Tällaisesta järjestelmästä, jossa jäsenvaltioiden tehtävänä on jakaa niille myönnetyt perustuotantokiintiöt tuotantoyritysten kesken ja jossa ne voivat siirtää kiintiöitä<?PAGE NO="I-2041"?> niiden välillä, on todettava, että kunkin tuottajan kiintiöt vahvistetaan suoraan ja lopullisesti sen jäsenvaltion päätöksellä, jonka alueelle tuottaja on sijoittautunut.</TXT></NP><NP><NO.P>44</NO.P><TXT>Näin ollen on palautettava mieliin, että tässä järjestelmässä jäsenvaltioilla on tietty toimintamarginaali, sillä ne voivat suorittaa yhteisön lainsäädännössä säädettyjen edellytysten täyttyessä uuden kiintiöiden jaon tuotantoyritysten välillä, jotta erityisesti uudet markkinoille tulijat voisivat aloittaa isoglukoosin tuotannon.</TXT></NP><NP><NO.P>45</NO.P><TXT>Näin ollen perustuotantomäärien jakaminen jäsenvaltioille, sellaisena kuin se toteutetaan yhteisön tasolla riidanalaisten säännösten avulla, ei lähtökohtaisesti koske tuotantoyritystä suoraan EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP><NP><NO.P>46</NO.P><TXT>Se, että Roquette on ollut ainoa Manner-Ranskaan sijoittautunut isoglukoosin tuotantoyritys ja että se on tällaisena saanut kokonaisuudessaan Manner-Ranskalle myönnetyn perustuotantomäärän, ei muuta tätä päätelmää, koska mikään ei tosiasiassa varmista tälle yritykselle tällaista kiintiötasoa ainoastaan yhteisön asetusten perusteella, jos tästä ei tehdä päätöstä kansallisella tasolla, koska kyseinen jäsenvaltio olisi voinut jakaa osan sen kiintiöistä uudelleen erityisesti mahdolliselle uudelle isoglukoosin tuottajalle.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2042"?><NP><NO.P>47</NO.P><TXT>Edellä todetusta johtuu, etteivät riidanalaiset säännökset voi koskea Roquetten kaltaista yritystä EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan. Näin ollen ei voida todeta, että se olisi epäilyksettä voinut nostaa näistä säännöksistä kumoamiskanteen yhteisöjen tuomioistuimissa.</TXT></NP><NP><NO.P>48</NO.P><TXT>Ensimmäiseen kysymykseen on siis vastattava, että luonnollinen henkilö tai Roquetten kaltainen oikeushenkilö ei pääasian kaltaisten tosiasiallisten ja oikeudellisten olosuhteiden vallitessa ollut epäilyksettä oikeutettu nostamaan EY 230 artiklan perusteella kumoamiskannetta riidanalaisista säännöksistä. Näin ollen tällainen henkilö voi vedota kansallisen lainsäädännön mukaisesti nostamallaan kanteella riidanalaisten säännösten lainvastaisuuteen, vaikkei se olisikaan nostanut niistä kumoamiskannetta yhteisöjen tuomioistuimissa EY 230 artiklassa määrätyssä ajassa.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Toinen kysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>49</NO.P><TXT>Tällä kysymyksellään ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää yhteisöjen tuomioistuinta arvioimaan riidanalaisten säännösten pätevyyttä siltä osin kuin niissä vahvistetaan Manner-Ranskan isoglukoosituotannon enimmäisperusmäärät ottamatta huomioon tässä jäsenvaltiossa <DATE ISO="19781101">1.11.1978</DATE> ja <DATE ISO="19790430">30.4.1979</DATE> välisenä aikana (jäljempänä viiteajanjakso) välituotteena tuotettua isoglukoosia, joka oli tarkoitettu muiden myyntiin tarkoitettujen tuotteiden valmistusta varten.</TXT></NP><NP><NO.P>50</NO.P><TXT>Tältä osin Roquette väittää, että riidanalaiset säännökset ovat pätemättömiä. Se väittää, että isoglukoosikiintiöiden alkuperäinen vahvistaminen asetuksella<?PAGE NO="I-2043"?> N:o 1111/77, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 387/81, oli lainvastaista, kun otetaan huomioon asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-210/90" YEAR="1992" PAGE.ECR="I-731">C-210/90, Roquette Frères, <DATE ISO="19920213">13.2.1992</DATE> annettuun tuomioon (Kok. 1992, s. I-731)</REF.DOC.ECR> perustuva oikeuskäytäntö, siltä osin kuin välituotteina tuotettuja isoglukoosimääriä ei luettu mukaan alkuperäisten kiintiöiden määrittelyyn käytetyn viiteajanjakson tuotannossa; näiden alkuperäisten kiintiöiden perusteella jäsenvaltioille myönnetyt perustuotantomäärät määritettiin myöhemmin riidanalaisilla säännöksillä.</TXT></NP><NP><NO.P>51</NO.P><TXT>Viiteajanjaksoa koskevien tietojen osalta Roquette katsoo, että tuolloin voimassa olleessa lainsäädännössä ei ollut mitään viitettä siitä, että tuottajilla oli velvollisuus sisällyttää tietoihin, jotka niiden oli toimitettava toimivaltaisille viranomaisille, välituotteena tuotetut isoglukoosimäärät. Tätä epävarmuutta ruokki jäsenvaltioiden ja viime kädessä komission toiminta; viimeksi mainittu ainoastaan vaati lyhytsanaisesti, että isoglukoosin tuottajien tuotantokapasiteettia koskevat tiedot annetaan sille, antamatta mitään lisätäsmennystä asiasta. Roquette päättelee, ettei sitä voida näin ollen moittia siitä, ettei se ollut merkinnyt kirjanpitoonsa välituotteena tuotettuja isoglukoosimääriä niiden tietojen joukkoon, joiden perusteella vahvistettiin alkuperäiset kiintiöt.</TXT></NP><NP><NO.P>52</NO.P><TXT>Sitä vastoin Ranskan hallitus, neuvosto ja komissio katsovat, että riidanalaiset säännökset ovat päteviä. Ne väittävät erityisesti, että juuri sen vuoksi, että tuolloin sovellettavassa lainsäädännössä ei tehty eroa isoglukoosituotantojen käyttötarkoituksen mukaan, Roquetten olisi pitänyt olla tekemättä tätä eroa ja siten toimittaa kaikki isoglukoosituotantoa koskevat tiedot, mukaan lukien välituotteena tuotettua isoglukoosia koskevat tiedot. Näin ollen ei voida katsoa, että neuvosto olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen vahvistaessaan perusmäärät sellaisina kuin ne ovat riidanalaisissa säännöksissä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2044"?><NP><NO.P>53</NO.P><TXT>Aluksi on palautettava mieliin, että neuvosto on asetuksella N:o 1111/77, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 387/81, antanut alkuperäisen peruskiintiön Roquettelle <DATE ISO="19790701">1.7.1979</DATE> ja <DATE ISO="19800630">30.6.1980</DATE> väliseksi ajanjaksoksi. Kuten tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sanamuodosta ilmenee, tämän kiintiön piti olla yhtä suuri kuin sen todettu tuotanto kaksinkertaisena viiteajanjakson aikana.</TXT></NP><NP><NO.P>54</NO.P><TXT>Määrittääkseen kunkin kyseessä olevan yrityksen tuotannon tämän ajanjakson aikana komissio on käyttänyt isoglukoosia koskevista jäsenvaltioiden ilmoituksista <DATE ISO="19770630">30.6.1977</DATE> antamansa asetuksen (ETY) N:o 1471/77 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="162" DATE.PUB="1977" PAGE.FIRST="13">EYVL L 162, s. 13</REF.DOC.OJ>) 1 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden kultakin kalenterikuukaudelta niiden tuotannosta sille antamia tietoja. Jäsenvaltiot saivat nämä tiedot tuotantoyritysten itsensä tekemien ilmoitusten avulla.</TXT></NP><NP><NO.P>55</NO.P><TXT>Tällä perusteella neuvosto vahvisti asetuksen N:o 1111/77, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 387/81, liitteeseen II lisättyyn taulukkoon Roquetten peruskiintiöksi <FT TYPE="NUMBER">15887</FT> tonnia kuiva-ainetta eli sen viiteajanjakson aikana tämän tuomion edellisessä kohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti todetun tuotannon määrän kaksinkertaisena. Tältä osin on selvää, että Roquette ei ollut ottanut kirjanpitoonsa välituotteena tuotettuja isoglukoosimääriä niihin tuotantoa koskeviin tietoihin, jotka annettiin toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.</TXT></NP><NP><NO.P>56</NO.P><TXT>Riidanalaisista säännöksistä ilmenee, että perusmäärät vahvistettiin näin ollen samalle tasolle kuin alun perin myönnetyt peruskiintiöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön kansainvälisistä sitoumuksista johtuvia vähennyksiä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-2045"?><NP><NO.P>57</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että alkuperäiset kiintiöt <DATE ISO="19790701">1.7.1979</DATE> ja <DATE ISO="19800630">30.6.1980</DATE> väliseksi ajanjaksoksi oli vahvistettu asetuksen N:o 1111/77 9 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 387/81, säädetyin tavoin tuotantoyritysten viiteajanjakson aikana todetun tuotannon perusteella, ja tämä vahvistaminen perustui niihin tietoihin, jotka yritykset itse olivat antaneet jäsenvaltioille, jotka nämä tiedot kirjattuaan ja mahdolliset tarkistukset suoritettuaan olivat toimittaneet ne komissiolle asetuksen N:o 1471/77 1 artiklan mukaisesti. Koska neuvosto oli päättänyt viitata kyseisiin kiintiöihin, sen ei tarvinnut kerätä uudelleen kyseisiä tietoja antaessaan pääasiassa kyseessä olevat asetukset.</TXT></NP><NP><NO.P>58</NO.P><TXT>Näin ollen siitä seikasta, että neuvosto on riidanalaisissa säännöksissä edelleen tukeutunut alkuperäisiin peruskiintiöihin, ei voi itsessään olla seurauksena, että riidanalaiset säännökset ovat pätemättömiä.</TXT></NP><NP><NO.P>59</NO.P><TXT>Joka tapauksessa on huomattava, että koska Roquette olisi selvästi voinut riitauttaa kiintiöiden laskennan osalta asetuksen N:o 1111/77, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 387/81, yhteisöjen tuomioistuimissa EY 230 artiklan nojalla, se ei voi pääasian käsittelyn yhteydessä kyseenalaistaa tämän asetuksen pätevyyttä.</TXT></NP><NP><NO.P>60</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon edellä esitetyt näkökohdat, toiseen kysymykseen on vastattava, ettei sen tarkastelussa ole ilmennyt yhtäkään seikkaa, joka olisi omiaan vaikuttamaan riidanalaisten säännösten pätevyyteen.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-2046"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>61</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Luonnollinen henkilö tai Roquetten kaltainen oikeushenkilö ei pääasian kaltaisten tosiasiallisten ja oikeudellisten olosuhteiden vallitessa ollut epäilyksettä oikeutettu nostamaan EY 230 artiklan perusteella kumoamiskannetta seuraavista säännöksistä:</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19810630">30.6.1981</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohta</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19990913">13.9.1999</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2038/1999 27 artiklan 3 kohta</P></ITEM><?PAGE NO="I-2047"?><ITEM><P>sokerialan tuotantokiintiöiden takuunalaisen määrän alentamisesta ja puhdistamoiden hankintojen arvioiduista enimmäistarpeista etuuskohteluun oikeuttavissa tuontijärjestelyissä markkinointivuonna 2000/2001 <DATE ISO="20000929">29.9.2000</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 2073/2000 1 artikla</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="20010619">19.6.2001</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 11 artiklan 2 kohta</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan tuotantokiintiöiden taatun määrän alentamisesta ja puhdistamoiden hankintojen arvioiduista enimmäistarpeista etuuskohteluun oikeuttavissa tuontijärjestelmissä markkinointivuonna 2002/2003 <DATE ISO="20020930">30.9.2002</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1745/2002 1 artikla ja</P></ITEM><ITEM><P>sokerialan tuotantokiintiöiden taatun määrän ja puhdistamoiden hankintojen arvioitujen enimmäistarpeiden vähentämisestä etuuskohteluun oikeuttavassa tuonnissa markkinointivuonna 2003/2004 <DATE ISO="20030930">30.9.2003</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1739/2003 1 artikla.</P></ITEM></LIST></P><?PAGE NO="I-2048"?><P>Näin ollen tällainen henkilö voi vedota kansallisen lainsäädännön mukaisesti nostamallaan kanteella riidanalaisten säännösten lainvastaisuuteen, vaikkei se olisikaan nostanut niistä kumoamiskannetta yhteisöjen tuomioistuimissa EY 230 artiklassa määrätyssä ajassa.</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Toisen kysymyksen tarkastelussa ei ole ilmennyt mitään sellaista seikkaa, joka voisi vaikuttaa asetuksen N:o 1785/81 24 artiklan 2 kohdan, asetuksen N:o 2038/1999 27 artiklan 3 kohdan, asetuksen N:o 2073/2000 1 artiklan, asetuksen N:o 1260/2001 11 artiklan 2 kohdan, asetuksen N:o 1745/2002 1 artiklan ja asetuksen N:o 1739/2003 1 artiklan pätevyyteen.</TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>