<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-293/21</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62021CJ0293</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:763">EU:C:2022:763</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>13</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>13</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20221006">6.10.2022</DATE> – Asia C‑293/21</HT></P><P><HT TYPE="SC">Vittamed technologijos</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (kymmenes jaosto)</P><P><DATE ISO="20221006">6 päivänä lokakuuta 2022</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: liettua.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2006/112/EY</KEYWORD><KEYWORD>Ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennykset</KEYWORD><KEYWORD>Tavarat ja palvelut, joita verovelvollinen käyttää tuotantotavaroiden valmistukseen</KEYWORD><KEYWORD>184–187 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Vähennysten oikaiseminen</KEYWORD><KEYWORD>Velvollisuus oikaista arvonlisäveron vähennykset siinä tapauksessa, että kyseinen verovelvollinen asetetaan selvitystilaan ja poistetaan arvonlisäverovelvollisten rekisteristä</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C‑293/21,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas (ylin hallintotuomioistuin, Liettua) on esittänyt <DATE ISO="20210428">28.4.2021</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20210507">7.5.2021</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">UAB</HT> <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/><HT TYPE="BOLD">Vittamed technologijos</HT><QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, selvitystilassa,</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Valstybinė mokesčių inspekcija,</HT></P><P>jossa asian käsittelyyn osallistuu</P><P><HT TYPE="BOLD">Kauno apskrities valstybinė mokesčių inspekcija,</HT></P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja I. Jarukaitis sekä tuomarit D. Gratsias ja Z. Csehi (esittelevä tuomari),</P><P>julkisasiamies: T. Ćapeta,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Liettuan hallitus, asiamiehinään K. Dieninis ja V. Kazlauskaitė‑Švenčionienė,</P></ITEM><?PAGE NO="2"?><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään J. Jokubauskaitė ja L. Lozano Palacios,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä <DATE ISO="20061128">28.11.2006</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="347" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 347, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) 184–187 artiklan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat selvitystilassa oleva UAB <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Vittamed technologijos<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/> (jäljempänä Vittamed) ja Valstybinė mokesčių inspekcija prie Lietuvos Respublikos finansų ministerijos (Liettuan tasavallan valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva kansallinen verontarkastusviranomainen) ja jossa on kyse velvollisuudesta oikaista arvonlisäveron vähennys tavaroista ja palveluista, joiden osalta vähennysoikeutta oli käytetty ja jotka oli hankittu sellaisten tuotantotavaroiden valmistamiseksi, joita ei lopulta käytetty eikä tulla koskaan käyttämään suunniteltuun verolliseen liiketoimintaan siitä syystä, että verovelvollinen päätettiin asettaa selvitystilaan ja poistaa arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Arvonlisäverodirektiivin 167 artiklan sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Vähennysoikeus syntyy, kun vähennyskelpoista veroa koskeva verosaatava syntyy.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 168 artiklan a alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Siltä osin kuin tavaroita ja palveluja käytetään verovelvollisen verollisiin liiketoimiin, verovelvollisella on oikeus siinä jäsenvaltiossa, jossa tämä suorittaa kyseiset liiketoimet, vähentää verosta, jonka tämä on velvollinen maksamaan, seuraavat määrät:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>arvonlisävero, joka on kyseisen jäsenvaltion alueella maksettava tai maksettu tavaroista tai palveluista, jotka toinen verovelvollinen on luovuttanut tai luovuttaa tälle.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin X osaston 5 luku, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Vähennysten oikaiseminen<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, sisältää muun muassa 184, 185 ja 187 artiklan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Saman direktiivin 184 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>Alun perin tehty vähennys oikaistaan, jos se on suurempi tai pienempi kuin se, jonka tekemiseen verovelvollinen oli oikeutettu.<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Arvonlisäverodirektiivin 185 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="185.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Oikaiseminen tehdään etenkin, jos arvonlisäverovähennysten määrän määräytymistekijöissä on veroilmoituksen antamisen jälkeen tapahtunut muutoksia, esimerkiksi jos kauppa on peruutettu tai hinnanalennus saatu.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="185.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, oikaisua ei suoriteta kokonaan tai osittain maksamatta jääneistä liiketoimista eikä asianmukaisesti toteen näytetystä tai todetusta tuhoutumisesta, hävikistä tai varkaudesta eikä 16 artiklassa tarkoitetun vähäarvoisten lahjojen tai näytekappaleiden antamista varten tapahtuneesta käyttöön ottamisesta.</ALINEA><ALINEA>Kokonaan tai osittain maksamatta jääneistä liiketoimista sekä varkaudesta jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia oikaisua.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Tämän direktiivin 186 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Jäsenvaltioiden on vahvistettava 184 ja 185 artiklan yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 187 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="187.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tuotantotavaroista oikaisu suoritetaan viiden vuoden ajalta, mukaan lukien tavaran hankinta‑ tai valmistusvuosi.</ALINEA><ALINEA>Jäsenvaltiot voivat kuitenkin oikaisua tehdessään käyttää perusteena täydet viisi vuotta kestävää kautta, joka alkaa tavaran ensimmäisestä käyttöönotosta.</ALINEA><ALINEA>Kiinteistöinvestoinneissa oikaisun perusteena toimivaa kautta voidaan pidentää kahteenkymmeneen vuoteen.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="187.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Kunakin vuonna oikaisu kohdistuu vain viidennekseen tai, jos oikaisukautta on pidennetty, vastaavaan murto‑osaan tuotantotavaroiden arvonlisäverosta.</ALINEA><ALINEA>Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu oikaisu perustuu seuraavien vuosien aikana tapahtuneisiin vähennysoikeuden muutoksiin suhteessa vuoteen, jona tavara on hankittu tai valmistettu tai, tapauskohtaisesti, jona sitä on käytetty ensimmäisen kerran.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Liettuan oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Liettuan tasavallan arvonlisäverosta <DATE ISO="20020305">5.3.2002</DATE> annetun lain (Lietuvos Respublikos pridėtinės vertės mokesčio įstatymas; Žin., 2002, nro 35‑1271), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä arvonlisäverolaki), 58 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>Arvonlisäverovelvollisella on oikeus vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero ja/tai tuonnin arvonlisävero tavaroista ja/tai palveluista, jos tavarat ja/tai palvelut on tarkoitettu käytettäväksi arvonlisäverovelvollisen seuraavassa toiminnassa:</P><P>– – arvonlisäverollisten tavaroiden luovutus ja/tai palvelujen suoritus – –<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Arvonlisäverolain 66 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>Kun tulee tietoon, että tavaroita ja/tai palveluja, joita koskeva ostoihin sisältyvä arvonlisävero ja/tai tuonnin arvonlisävero (ja jos verovelvollinen valmisti tavarat itse, ostoihin sisältyvä arvonlisävero ja/tai tuonnin arvonlisävero valmistuksessa käytetyistä tavaroista ja/tai palveluista) vähennettiin kokonaan tai osittain, on alettu käyttää muussa kuin tämän lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa tai että ne ovat hävinneet, arvonlisäveron vähennyksiä oikaistaan siltä verokaudelta jätettävässä arvonlisäveroilmoituksessa, jona edellä mainitut olosuhteet tulivat tietoon, korottamalla valtion talousarvioon maksettavan arvonlisäveron määrää tai pienentämällä valtion talousarviosta palautettavan arvonlisäveron määrää vastaavasti – –<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Arvonlisäverolain 69 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>Kun verovelvollinen poistetaan arvonlisäverorekisteristä tai kun arvonlisäverovelvollinen asetetaan selvitystilaan maksukyvyttömyyden vuoksi, arvonlisäveron vähennyksiä oikaistaan tämän lain 66 ja 67 §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti arvonlisäverorekisteristä poistettavan tai selvitystilassa olevan henkilön arvonlisäveroilmoituksessa, ja vähennetty ostoihin sisältyvä arvonlisävero ja/tai tuonnin arvonlisävero tavaroista ja/tai palveluista – käyttöomaisuus mukaan lukien –, joita ei enää käytetä tämän lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan, palautetaan valtion talousarvioon.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Vittamed on Liettuaan sijoittautunut yhtiö, jonka toimialana on tekninen tutkimus ja siihen liittyvät käytännön sovellukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Kyseinen yhtiö ei ole <DATE ISO="20120301">1.3.2012</DATE> jälkeen suorittanut lainkaan arvonlisäverollisia tavaroiden luovutuksia tai palvelujen suorituksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Vittamed hankki vuosina 2012 ja 2013 muun muassa tavaroita ja palveluja sellaisen Euroopan unionin rahoittaman kansainvälisen hankkeen toteuttamisen yhteydessä, jonka tarkoituksena oli kehittää lääketieteellisen diagnosointi‑ ja seurantalaitteen prototyyppi ja saattaa se myöhemmin markkinoille. Sille laadittiin täten kahdeksan laskua. Se vähensi <FT TYPE="NUMBER">87987</FT> euroa näiden tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin sisältyvänä arvonlisäverona. Kyseinen hanke saatiin päätökseen <DATE ISO="20131231">31.12.2013</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Vittamed käytti mainittuja tavaroita ja palveluja aineettomien (lisenssit) ja aineellisten (laitteiden prototyypit) tuotantotavaroiden valmistukseen. Se halusi käyttää näitä tuotantotavaroita tulevassa verollisessa toiminnassaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Hankkeen päätyttyä Vittamedin tilikaudet vuosina 2014 ja 2015 olivat tappiollisia, ja sen aikaisemmin kirjatut tappiot kasvoivat jatkuvasti. Mainitun yhtiön toimintaa päätettiin olla jatkamatta sillä perusteella, että nämä tilikaudet olivat tappiollisia eikä tilauksia ja mahdollisia tuloja ollut. Vittamedin ainoa osakkeenomistaja teki tästä syystä vuoden 2015 elokuussa päätöksen yhtiön asettamisesta selvitystilaan todettuaan, ettei Vittamedin innovatiivinen tieteellinen toiminta ollut kannattavaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Vittamed sai <DATE ISO="20150910">10.9.2015</DATE> selvitystilassa olevan oikeushenkilön oikeusaseman.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Vittamed teki <DATE ISO="20150923">23.9.2015</DATE> hakemuksen arvonlisäverovelvollisten rekisteristä poistamiseksi ja jätti arvonlisäveroilmoituksen, joka arvonlisäverovelvollisten rekisteristä poistetun henkilön on annettava viimeiseltä verokaudelta eli ajalta 1.<DATE ISO="20150909">9.</DATE>–<DATE ISO="20150923">23.9.2015</DATE>. Kyseisessä arvonlisäveroilmoituksessa Vittamed ei oikaissut arvonlisäverovähennystä kaikkien myymättä jääneiden tavaroiden tai palvelujen jäännöksen osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Vittamed poistettiin samana päivänä arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Kauno apskrities valstybinė mokesčių inspekcija (Kaunasin alueen kansallinen verotarkastusvirasto, Liettua) suoritti <DATE ISO="20171228">28.12.2017</DATE> päivätyn tarkastusmääräyksen nojalla Vittamedin osalta verotarkastuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Kaunasin alueen kansallinen verotarkastusvirasto totesi <DATE ISO="20190124">24.1.2019</DATE> tekemässään päätöksessä lähinnä, että kun Vittamed päätettiin asettaa selvitystilaan, sen velvollisuutena oli oikaista ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennykset ja palauttaa valtion talousarvioon arvonlisävero hankituista tavaroista tai palveluista, joita ei käytetä arvonlisäverollisiin toimintoihin. Se määräsi tämän johdosta Vittamedin maksettavaksi ylimääräiset <FT TYPE="NUMBER">87987</FT> euroa arvonlisäveroa korotettuna <FT TYPE="NUMBER">30427</FT> euron viivästyskoroilla sekä <FT TYPE="NUMBER">8798</FT> euroa seuraamusmaksuja, jotka vastasivat 10:tä prosenttia maksettavasta arvonlisäverosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Vittamed riitautti tämän päätöksen Liettuan tasavallan valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa kansallisessa verontarkastusviranomaisessa sillä perusteella, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämistä voidaan vaatia silloin, kun kustannukset ovat aiheutuneet liiketoiminnan valmistelusta, vaikka kyseistä liiketoimintaa ei aloitettaisikaan ja suunniteltuja verollisia liiketoimia ei lopulta toteutettaisikaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Liettuan tasavallan valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva kansallinen verotarkastusviranomainen pysytti <DATE ISO="20190419">19.4.2019</DATE> tekemällään päätöksellä Kaunasin alueen kansallisen verotarkastusviraston päätöksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Vittamed teki oikaisuvaatimuksen Mokestinių ginčų komisija prie Lietuvos Respublikos Vyriausybėsiin (Liettuan tasavallan hallituksen alainen veroriitoja käsittelevä lautakunta). Kyseinen lautakunta hylkäsi <DATE ISO="20190620">20.6.2019</DATE> tekemällään päätöksellä oikaisuvaatimuksen perusteettomana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Vittamed nosti tästä päätöksestä Vilniaus apygardos administracinis teismasissa (Vilnan alueellinen hallintotuomioistuin, Liettua) kanteen, joka hylättiin <DATE ISO="20191010">10.10.2019</DATE> annetulla tuomiolla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Vittamed valitti kyseisestä tuomiosta Lietuvos vyriausiasis administracinis teismasiin (ylin hallintotuomioistuin, Liettua), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää epäilynsä siitä, onko pääasiassa olemassa velvollisuus oikaista arvonlisäveron vähennykset siitä huolimatta, että verovelvollisen ainoa osakkeenomistaja on päättänyt asettaa verovelvollisen selvitystilaan ja kyseinen verovelvollinen on tämän päätöksen johdosta jättänyt arvonlisäverovelvollisten rekisteristä poistamista koskevan hakemuksen, joka hyväksyttiin. Se korostaa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on ilmeinen ristiriita tältä osin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa ensinnäkin yhtäältä <DATE ISO="20200709">9.7.2020</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Finanzamt Bad Neuenahr‑Ahrweiler</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑374/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:546">EU:C:2020:546</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 20 kohtaan ja muistuttaa, että arvonlisäverodirektiivin 184–187 artiklassa säädetyn oikaisumekanismin tavoitteena on luoda läheinen ja välitön suhde ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden sekä kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen verollisiin myyntiliiketoimiin tapahtuvan käytön välille. Kyseinen tuomioistuin tukeutuu tämän jälkeen <DATE ISO="20180411">11.4.2018</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>SEB bankas</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑532/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:228">EU:C:2018:228</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 38 kohtaan ja toteaa, että yhteisessä arvonlisäverojärjestelmässä ainoastaan sellaiset ostoihin sisältyvät verot, jotka verovelvollinen on maksanut verollisiin liiketoimiinsa käyttämistään tavaroista ja palveluista, voidaan vähentää. Tältä osin mainittu tuomioistuin täsmentää, että <DATE ISO="20180531">31.5.2018</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Kollroß ja Wirtl</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑660/16 ja C‑661/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:372">EU:C:2018:372</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 56 kohdan mukaan arvonlisäverodirektiivin 185 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan oikaisu on tehtävä muun muassa silloin, kun kyseisen vähennyksen määrän määräytymistekijöissä on arvonlisäveroilmoituksen antamisen jälkeen tapahtunut muutoksia. Sama tuomioistuin mainitsee lopuksi <DATE ISO="20201112">12.11.2020</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>ITH Comercial Timişoara</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑734/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:919">EU:C:2020:919</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 44–46 kohdan huomauttaakseen, että tämä läheinen ja välitön suhde, joka on oltava ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden sekä toteuttaviksi suunniteltujen verollisten liiketoimien välillä, katkeaa, jos verovelvollisella ei enää ole aikomusta käyttää kyseisiä tavaroita ja palveluja verollisten myyntiliiketoimien toteuttamiseen tai jos se käyttää niitä verosta vapautettujen liiketoimien suorittamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa tältä osin, että se, että asianomaisen verovelvollisen ainoa osakkeenomistaja on päättänyt asettaa verovelvollisen selvitystilaan ja kyseinen verovelvollinen on esittänyt hakemuksen arvonlisäverovelvollisten rekisteristä poistamiseksi, vahvistaa objektiivisesti sen, ettei mainittu verovelvollinen aio enää käyttää niitä tavaroita tai palveluja, joiden osalta maksettu arvonlisävero on vähennetty, verollisessa liiketoiminnassa, mikä merkitsee arvonlisäverodirektiivin 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vähennysten määrän määräytymistekijöiden muutosta arvonlisäveroilmoituksen antamisen jälkeen. Kyseinen tuomioistuin toteaa, että tällainen arviointi on arvonlisäverolain 69 §:n 1 momentin mukainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa toisaalta <DATE ISO="19980115">15.1.1998</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ghent Coal Terminal</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑37/95</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:1">EU:C:1998:1</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0019">19</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), <DATE ISO="20180228">28.2.2018</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Imofloresmira – Investimentos Imobiliários</NAME.CASE>, (<NO.CASE>C‑672/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:134">EU:C:2018:134</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja <DATE ISO="20181017">17.10.2018</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ryanair</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑249/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:834">EU:C:2018:834</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) perustuvaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan vähennysoikeus pysyy pääsääntöisesti voimassa, vaikka verovelvollinen ei tahdostaan riippumattomista syistä myöhemmin käytä verollisissa liiketoimissaan tavaroita tai palveluja, joiden osalta on tehty vähennys, ja korostaa, että vähennysoikeuden syntymisen jälkeen verovelvollinen ei menetä tätä oikeutta, vaikka kyseinen verovelvollinen ei tahdostaan riippumattomista syistä ole voinut käyttää verollisissa liiketoimissaan tavaroita tai palveluja, joiden osalta on tehty vähennys. Kyseinen tuomioistuin katsoo, että tämän oikeuskäytännön perusteella on mahdollista katsoa, että arvonlisäverodirektiivin 185 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittua tapausta lukuun ottamatta oikeus alkuperäiseen arvonlisäveron vähennykseen pysyy voimassa eikä velvollisuutta oikaista sitä ole, jos tavaroita tai palveluja ei ole käytetty kyseisessä liiketoiminnassa verovelvollisen tahdosta riippumattomista syistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii tältä osin sitä, voidaanko verovelvollisen selvitystilaan asettamista koskevan päätöksen ja arvonlisäverovelvollisten rekisteristä poistamista koskevan hakemuksen, jotka molemmat on esitetty verovelvollisen omasta aloitteesta, katsoa merkitsevän tämän tuomion 31 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuja<?PAGE NO="7"?> verovelvollisen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>tahdosta riippumattomia olosuhteita<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>. Se huomauttaa, että nyt käsiteltävässä asiassa Vittamed on ilmoittanut, että päätös sen selvitystilaan asettamisesta tehtiin siitä syystä, että tappiot kasvoivat jatkuvasti, tilauksia ja mahdollisia tuloja ei ollut ja ainoa osakkeenomistaja epäili suunnitellun liiketoiminnan kannattavuutta. Veroviranomainen ja muut elimet, joiden käsiteltäväksi pääasia on saatettu, katsoivat, että Vittamedin ainoan osakkeenomistajan päätös asettaa se selvitystilaan oli tehty ilman, että esitettiin vähäisintäkään näyttöä siitä, ettei Vittamedin toiminta ollut kannattavaa, ja että tämä päätös ja hakemus arvonlisäverovelvollisten rekisteristä poistamiseksi eivät olleet tämän tuomion 31 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuja Vittamedin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>tahdosta riippumattomia olosuhteita<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa kuitenkin <DATE ISO="20201112">12.11.2020</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>ITH Comercial Timişoara</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑734/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:919">EU:C:2020:919</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 35 kohtaan ja muistuttaa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että veroviranomaisten tehtävänä ei ole arvioida niiden syiden, jotka ovat saaneet verovelvollisen luopumaan alun perin toteutettaviksi suunnitelluista liiketoiminnoista, paikkansapitävyyttä, koska yhteinen arvonlisäverojärjestelmä takaa neutraalisuuden kaikkien liiketoimintojen verorasituksen suhteen riippumatta näiden toimintojen tarkoituksesta tai tuloksesta edellyttäen, että kyseinen toiminta itsessään on lähtökohtaisesti arvonlisäveron alaista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii näin ollen, miten tämän tuomion 31 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettujen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>verovelvollisen tahdosta riippumattomien olosuhteiden<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/> olemassaolo on ratkaistava pääasian olosuhteissa. Se haluaa erityisesti tietää, riittääkö pelkkä verovelvollisen ilmoitus tällaisen luokittelun tekemiseksi vai onko yleensä tarpeen arvioida näitä olosuhteita, kun tavaroita tai palveluja ei ole käytetty eikä niitä koskaan tulla käyttämään sen vuoksi, että kyseinen verovelvollinen on asetettu selvitystilaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa lopuksi, että unionin tuomioistuin totesi <DATE ISO="20181017">17.10.2018</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ryanair</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑249/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:834">EU:C:2018:834</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 25 kohdassa, että vähennysoikeus säilyy kerran synnyttyään, vaikka suunniteltu liiketoiminta ei olisi myöhemmin toteutunutkaan eikä verollisia liiketoimia näin ollen olisi tehty <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>tai<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> vaikka verovelvollinen ei olisi tahdostaan riippumattomista syistä voinut käyttää verollisissa liiketoimissaan tavaroita tai palveluja, joiden osalta on tehty vähennys. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kyseisessä 25 kohdassa käytetyllä konjunktiolla <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>tai<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> on tarkoitus erottaa toisistaan kaksi erillistä tilannetta: ensinnäkin se, jossa liiketoiminta ei ole toteutunut vähennysoikeuden syntymisen jälkeen, ja toiseksi se, jossa tavaroita ja/tai palveluja, joiden osalta on tehty vähennys, ei ole käytetty liiketoiminnassa. Se, että tavaroita tai palveluja ei ole käytetty <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>verovelvollisen tahdosta riippumattomista syistä<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, mainitaan kuitenkin vain jälkimmäisessä tapauksessa, joka ei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kata verovelvollisen asettamista selvitystilaan. Se viittaa tältä osin <DATE ISO="19960229">29.2.1996</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>INZO</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑110/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:67">EU:C:1996:67</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>Onko [arvonlisäverodirektiivin] 184–187 artiklaa tulkittava siten, että verovelvollinen on (tai ei ole) velvollinen oikaisemaan tuotantotavaroiden valmistamista varten hankittuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän arvonlisäveron vähennyksiä, jos näitä tavaroita ei enää ole tarkoitus käyttää verollisissa liiketoimissa, koska verovelvollisen omistaja (osakas) päättää asettaa sen selvitystilaan ja verovelvollinen pyytää, että se poistetaan arvonlisäverovelvollisten rekisteristä?</P><?PAGE NO="8"?><P>Vaikuttavatko tähän kysymykseen annettavaan vastaukseen syyt, joiden vuoksi verovelvollinen päätettiin asettaa selvitystilaan, nimittäin se, että päätös asettaa verovelvollinen selvitystilaan tehtiin siksi, että tappiot kasvoivat, tilauksia ei ollut ja osakas epäili suunnitellun (aiotun) liiketoiminnan kannattavuutta?<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään yhtäältä lähinnä, onko arvonlisäverodirektiivin 184–187 artiklaa tulkittava siten, että verovelvollisella on velvollisuus oikaista tuotantotavaroiden valmistukseen tarkoitettujen tavaroiden tai palvelujen hankintaan sisältyvän arvonlisäveron vähennykset siinä tapauksessa, ettei valmistettuja tuotantotavaroita ole käytetty eikä niitä tulla koskaan käyttämään verollisessa liiketoiminnassa siitä syystä, että verovelvollisen omistaja tai ainoa osakkeenomistaja on päättänyt asettaa verovelvollisen selvitystilaan ja mainittua verovelvollista on haettu poistettavaksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä ja se on poistettu siitä. Se tiedustelee toisaalta lähinnä, onko syillä, joilla voidaan perustella saman verovelvollisen asettaminen selvitystilaan ja näin suunnitellusta verollisesta liiketoiminnasta luopuminen, kuten jatkuvasti kasvavilla tappioilla, tilausten puuttumisella ja verovelvollisen osakkeenomistajalla suunnitellun liiketoiminnan kannattavuudesta olevilla epäilyillä, merkitystä verovelvollisen kyseisten arvonlisäveron vähennysten oikaisemista koskevan velvollisuuden kannalta. Se tiedustelee lopuksi, onko pelkkä asianomaisen verovelvollisen ilmoitus näiden syiden olemassaolosta riittävä vai onko sitä vastoin mainittujen syiden olemassaolo näytettävä toteen todisteilla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Ensinnäkin unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan verovelvollisen oikeus vähentää siitä arvonlisäverosta, jonka maksamiseen se on velvollinen, arvonlisävero, joka sen on maksettava tai jonka se on maksanut sille luovutetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista, on unionin lainsäädännöllä käyttöön otetun yhteisen arvonlisäverojärjestelmän perusperiaate (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180412">12.4.2018</DATE>, <NAME.CASE>Biosafe – Indústria de Reciclagens</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑8/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:249">EU:C:2018:249</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Vähennysjärjestelmällä pyritään vapauttamaan verovelvollinen kokonaan kaiken liiketoiminnan yhteydessä maksetusta tai maksettavasta arvonlisäverosta. Yhteisellä arvonlisäverojärjestelmällä taataan tällä tavoin neutraalisuus kaiken liiketoiminnan verorasituksen suhteen riippumatta toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta edellyttäen, että kyseinen toiminta itsessään on lähtökohtaisesti arvonlisäveron alaista (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200709">9.7.2020</DATE>, <NAME.CASE>Finanzamt Bad Neuenahr‑Ahrweiler</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑374/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:546">EU:C:2020:546</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0018">18</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on useita kertoja painottanut sitä, että arvonlisäverodirektiivin 167 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa säädetty vähennysoikeus kuuluu erottamattomasti arvonlisäverojärjestelmään eikä sitä lähtökohtaisesti voida rajoittaa. Erityisesti on niin, että vähennysoikeutta sovelletaan välittömästi kaikkeen arvonlisäveroon, joka on tullut maksettavaksi aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa tehtyjen liiketoimien yhteydessä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180412">12.4.2018</DATE>, <NAME.CASE>Biosafe – Indústria de Reciclagens</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑8/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:249">EU:C:2018:249</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Yhteisessä arvonlisäverojärjestelmässä voidaan vähentää ainoastaan sellaiset ostoihin sisältyvät verot, jotka verovelvollinen on maksanut verollisiin liiketoimiinsa käyttämistään tavaroista ja palveluista. Ostoihin sisältyvien verojen vähentäminen on sidoksissa myöhemmistä myynneistä maksettavien verojen suorittamiseen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200709">9.7.2020</DATE>, <NAME.CASE>Finanzamt Bad Neuenahr‑Ahrweiler</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑374/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:546">EU:C:2020:546</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>On myös huomattava, että arvonlisäverojärjestelmän ja siten myös vähennysjärjestelmän soveltamisen kannalta on ratkaisevaa, että verovelvollinen hankkii tavarat tai palvelut tässä ominaisuudessaan. Tavaran tai palvelun tosiasiallisen tai suunnitellun käytön perusteella ratkaistaan ainoastaan sen alkuperäisen vähennyksen laajuus, johon verovelvollinen on oikeutettu arvonlisäverodirektiivin 168 artiklan nojalla, ja myöhempien ajanjaksojen aikana mahdollisesti tehtävien oikaisujen laajuus, mutta se ei vaikuta vähennysoikeuden syntymiseen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201112">12.11.2020</DATE>, <NAME.CASE>ITH Comercial Timișoara</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑734/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:919">EU:C:2020:919</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on myös toistuvasti todennut, että vähennysoikeus säilyy kerran synnyttyään, vaikka suunniteltu taloudellinen toiminta ei olisi myöhemmin toteutunutkaan eikä verollisia liiketoimia näin ollen olisi tehty (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960229">29.2.1996</DATE>, <NAME.CASE>INZO</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑110/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:67">EU:C:1996:67</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181017">17.10.2018</DATE>, <NAME.CASE>Ryanair</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑249/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:834">EU:C:2018:834</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) tai vaikka verovelvollinen ei olisi tahdostaan riippumattomista syistä voinut käyttää verollisissa liiketoimissaan tavaroita tai palveluja, joiden osalta on tehty vähennys (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19980115">15.1.1998</DATE>, <NAME.CASE>Ghent Coal Terminal</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑37/95</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:1">EU:C:1998:1</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181017">17.10.2018</DATE>, <NAME.CASE>Ryanair</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑249/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:834">EU:C:2018:834</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201112">12.11.2020</DATE>, <NAME.CASE>ITH Comercial Timişoara</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑734/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:919">EU:C:2020:919</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Toisenlainen tulkinta olisi vastoin sitä periaatetta, että arvonlisäverotuksessa on kohdeltava yrityksiä neutraalisti verorasituksen suhteen. Tällainen tulkinta johtaisi sellaisten yritysten, jotka jo tekevät verollisia liiketoimia, ja sellaisten yritysten, jotka aikovat aloittaa verollisten liiketoimien lähteenä olevan toiminnan investointeja tekemällä, verotukselliseen kohtelemiseen perusteettomasti eri tavoin samanlaisen investointitoiminnan osalta. Samalla tapaa sattumanvaraisia eroja syntyisi viimeksi mainittujen yritysten osalta siitä syystä, että vähennysten lopullinen hyväksyminen olisi riippuvainen siitä, johtavatko investoinnit verollisiin liiketoimiin vai eivät (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960229">29.2.1996</DATE>, <NAME.CASE>INZO</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑110/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:67">EU:C:1996:67</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181017">17.10.2018</DATE>, <NAME.CASE>Ryanair</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑249/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:834">EU:C:2018:834</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Sen kysymyksen osalta, miten <DATE ISO="19960229">29.2.1996</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>INZO</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑110/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:67">EU:C:1996:67</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) korostettu periaate, jonka mukaan vähennysoikeus säilyy, vaikka toiminta lopetettaisiin ennen kuin se on johtanut verollisiin liiketoimiin, on yhdistettävä vähennysten oikaisemisesta annettujen arvonlisäverodirektiivin säännösten kanssa, on muistutettava, että unionin tuomioistuin on yhtäältä todennut, että arvonlisäverodirektiivin 184–187 artiklassa säädetty oikaisujärjestelmä on tällä direktiivillä perustetun vähennysjärjestelmän erottamaton osa ja sen tavoitteena on luoda läheinen ja välitön suhde ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden sekä kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen verollisiin myyntiliiketoimiin tapahtuvan käytön välille. Unionin tuomioistuin on toisaalta muistuttanut, että silloin, kun verovelvollisen hankkimia tavaroita tai palveluja käytetään sellaisissa liiketoimissa, jotka on vapautettu verosta tai jotka eivät kuulu arvonlisäveron soveltamisalaan, veroa ei suoriteta myynneistä eikä ostoihin sisältyvää veroa voida vähentää (määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210518">18.5.2021</DATE>, <NAME.CASE>Skellefteå Industrihus</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑248/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:394">EU:C:2021:394</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on lisäksi muistuttanut, että oikaisuvelvollisuuden syntyminen määritellään arvonlisäverodirektiivin 184 artiklassa niin laajasti kuin mahdollista eikä sen sanamuoto sulje lähtökohtaisesti pois mitään ajateltavissa olevaa tapausta, jossa kyseessä on perusteeton vähennys, ja oikaisuvelvollisuuden yleistä ulottuvuutta vahvistaa se, että arvonlisäverodirektiivin 185 artiklan 2 kohdassa on nimenomaisesti lueteltu siitä sallitut poikkeukset (ks. vastaavasti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210518">18.5.2021</DATE>, <NAME.CASE>Skellefteå Industrihus</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑248/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:394">EU:C:2021:394</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0043">43</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että silloin kun verovelvollinen ei tahdostaan riippumattomista syistä käytä verollisessa liiketoiminnassaan palveluja ja tavaroita, kuten kiinteistöä, joiden osalta vähennys on tehty, arvonlisäverodirektiivin 185 artiklassa tarkoitettujen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>muutosten<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/> toteamiseksi ei riitä, että kiinteistö on ollut tyhjillään vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen, kun on osoitettu, että verovelvollisella on edelleen aikomus hyödyntää kiinteistöä verollisessa liiketoiminnassaan ja verovelvollinen on ryhtynyt hyödyntämiseen tarvittaviin toimenpiteisiin, koska tämä tarkoittaisi sitä, että oikaisuihin sovellettavilla säännöksillä rajoitettaisiin vähennysoikeutta (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180228">28.2.2018</DATE>, <NAME.CASE>Imofloresmira – Investimentos Imobiliários</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑672/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:134">EU:C:2018:134</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210518">18.5.2021</DATE>, <NAME.CASE>Skellefteå Industrihus</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑248/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:394">EU:C:2021:394</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Jos verovelvollinen ei siis enää suunnittele käyttävänsä kyseisiä tavaroita tai palveluja verollisten myyntiliiketoimien toteuttamiseen tai jos se käyttää niitä verosta vapautettujen liiketoimien suorittamiseen – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava –, läheinen ja välitön suhde, joka on oltava ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden sekä toteuttaviksi suunniteltujen verollisten liiketoimien välillä, katkeaa ja siihen on sovellettava arvonlisäverodirektiivin 184–187 artiklassa säädettyä oikaisumekanismia (ks. vastaavasti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210518">18.5.2021</DATE>, <NAME.CASE>Skellefteå Industrihus</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑248/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:394">EU:C:2021:394</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että sen vuoksi, että verovelvollinen on yhtäältä asetettu selvitystilaan ja että toisaalta se on poistettu arvonlisäverovelvollisten rekisteristä, kyseisellä verovelvollisella ei ole enää pysyvästi mitään aikomusta käyttää valmistettuja tuotantotavaroita verollisiin liiketoimiin. Siltä osin kuin tämä tilanne on vahvistettu – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin tarkistettava –, on todettava, että edellä 45 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettu <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>läheinen ja välitön suhde<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>, joka on oltava ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden ja toteutettavien verollisten myyntiliiketoimien välillä, katkeaa ja arvonlisäverodirektiivin 184–187 artiklassa säädetty oikaisumekanismi tulee sovellettavaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>On kuitenkin korostettava, että tilanne voisi olla toinen siinä tapauksessa, että asianomaisen verovelvollisen selvitystilaan asettaminen on kuitenkin johtanut verollisten liiketoimien toteuttamiseen, kuten esimerkiksi omaisuuserien myyntiin verovelvollisen velkojen maksamiseksi, vaikka tämä ei kuuluisikaan verovelvollisen alun perin suunnittelemaan liiketoimintaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on tältä osin todennut, että koska toimintaa on tarkasteltava sellaisenaan sen tarkoituksesta tai tuloksesta riippumatta, pelkästään se seikka, että konkurssin aloittaminen verovelvollisen osalta muuttaa valtion sisäisessä oikeudessa annettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan kyseisen verovelvollisen liiketoimien tavoitteita siten, ettei se, että verovelvollinen harjoittaa yrityksensä toimintaa pysyvästi, sisälly enää niihin vaan liiketoimien tavoitteena on ainoastaan yrityksen likvidaatio sen velkojen maksamista ja sen purkamista varten, ei voi sellaisenaan vaikuttaa tämän yrityksen puitteissa suoritettujen liiketoimien liiketoiminnalliseen luonteeseen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210603">3.6.2021</DATE>, <NAME.CASE>Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Suceava ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑182/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:442">EU:C:2021:442</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on täten katsonut, että arvonlisäverodirektiivin 184–186 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle tai käytännölle, jonka mukaan sellaisen konkurssimenettelyn aloittaminen talouden toimijan osalta, johon sisältyy talouden toimijan varallisuuden muuttaminen rahaksi talouden toimijan velkojien hyväksi, johtaa<?PAGE NO="11"?> automaattisesti siihen, että kyseisen toimijan on oikaistava ennen konkurssiin asettamista hankkimistaan tavaroista tai palveluista tekemänsä arvonlisäveron vähennykset, jos tällaisen menettelyn aloittaminen ei ole omiaan muodostamaan estettä sille, että edellä mainitun verovelvollisen tämän direktiivin 9 artiklassa tarkoitettua liiketoimintaa jatketaan erityisesti kyseisen yrityksen likvidaatiota varten (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210603">3.6.2021</DATE>, <NAME.CASE>Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Suceava ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑182/20</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:442">EU:C:2021:442</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että verovelvollisen tavarat ja palvelut ovat jääneet <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>myymättä<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin tarkistettava.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymyksen ensimmäiseen osaan on vastattava, että arvonlisäverodirektiivin 184–187 artiklaa on tulkittava siten, että verovelvollisella on velvollisuus oikaista tuotantotavaroiden valmistukseen tarkoitettujen tavaroiden tai palvelujen hankintaan sisältyvän arvonlisäveron vähennykset siinä tapauksessa, ettei valmistettuja tuotantotavaroita ole käytetty eikä niitä tulla koskaan käyttämään verollisessa liiketoiminnassa – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava – siitä syystä, että verovelvollisen omistaja tai ainoa osakkeenomistaja on päättänyt asettaa verovelvollisen selvitystilaan ja mainittua verovelvollista on haettu poistettavaksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä ja se on poistettu siitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Toiseksi on todettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan arvonlisäverodirektiivin 167, 168, 184 ja 185 artiklaa on tulkittava siten, että oikeus verollisten liiketoimien toteuttamista varten hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseen säilyy, kun alun perin suunnitelluista investointihankkeista on luovuttu verovelvollisen tahdosta riippumattomista syistä, ja että tätä arvonlisäveroa ei tarvitse oikaista, jos arvonlisäverovelvollisella on edelleen aikomus käyttää edellä mainittuja tavaroita verollisessa liiketoiminnassaan (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201112">12.11.2020</DATE>, <NAME.CASE>ITH Comercial Timișoara</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑734/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:919">EU:C:2020:919</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Tämän oikeuskäytännön soveltaminen edellyttää, että verovelvollisella on edelleen aikomus käyttää mainittuja tavaroita tai palveluja verollisiin liiketoimiin, eikä tämä edellytys näytä täyttyvän pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa – kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee – verovelvollinen on asetettu selvitystilaan ja poistettu arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Näin ollen sillä, että verovelvollisen asettaminen selvitystilaan ja näin ollen suunnitellusta verollisesta liiketoiminnasta luopuminen voidaan mahdollisesti perustella syillä, jotka voidaan luokitella verovelvollisen tahdosta riippumattomiksi olosuhteiksi, ei ole merkitystä verovelvollisen arvolisäverovähennysten oikaisemista koskevan velvollisuuden kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Veroviranomaisten tehtävänä ei myöskään ole arvioida niiden syiden, jotka ovat saaneet verovelvollisen luopumaan alun perin toteutettaviksi suunnitelluista liiketoiminnoista, paikkansapitävyyttä, koska yhteinen arvonlisäverojärjestelmä takaa neutraalisuuden kaiken liiketoiminnan verorasituksen suhteen riippumatta toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta edellyttäen, että kyseinen toiminta itsessään on lähtökohtaisesti arvonlisäveron alaista (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201112">12.11.2020</DATE>, <NAME.CASE>ITH Comercial Timișoara</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑734/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:919">EU:C:2020:919</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon tämä oikeuskäytäntö, kysymyksen toista osaa ei ole tarpeen tutkia muilta osin eli siltä osin, onko pelkkä ilmoitus syistä, joilla perusteltiin verovelvollisten selvitystilaan asettamista koskeva päätös, riittävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymyksen toiseen osaan on vastattava, että syillä, joilla voidaan perustella saman verovelvollisen asettaminen selvitystilaan ja näin suunnitellusta verollisesta liiketoiminnasta luopuminen, kuten jatkuvasti kasvavilla tappioilla, tilausten puuttumisella ja verovelvollisen osakkeenomistajalla suunnitellun liiketoiminnan kannattavuudesta olevilla epäilyillä, ei ole merkitystä verovelvollisen kyseisten arvonlisäveron vähennysten oikaisemista koskevan velvollisuuden kannalta, mikäli verovelvollisella ei ole enää pysyvästi aikomusta käyttää mainittuja tuotantotavaroita verollisiin liiketoimiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että arvonlisäverodirektiivin 184–187 artiklaa on tulkittava siten, että verovelvollisella on velvollisuus oikaista tuotantotavaroiden valmistukseen tarkoitettujen tavaroiden tai palvelujen hankintaan sisältyvän arvonlisäveron vähennykset siinä tapauksessa, ettei valmistettuja tuotantotavaroita ole käytetty eikä niitä tulla koskaan käyttämään verollisessa liiketoiminnassa siitä syystä, että verovelvollisen omistaja tai ainoa osakkeenomistaja on päättänyt asettaa verovelvollisen selvitystilaan ja mainittua verovelvollista on haettu poistettavaksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä ja se on poistettu siitä. Syillä, joilla voidaan perustella saman verovelvollisen asettaminen selvitystilaan ja näin suunnitellusta verollisesta liiketoiminnasta luopuminen, kuten jatkuvasti kasvavilla tappioilla, tilausten puuttumisella ja verovelvollisen osakkeenomistajalla suunnitellun liiketoiminnan kannattavuudesta olevilla epäilyillä, ei ole merkitystä verovelvollisen kyseisten arvonlisäveron vähennysten oikaisemista koskevan velvollisuuden kannalta, mikäli verovelvollisella ei ole enää pysyvästi aikomusta käyttää mainittuja tuotantotavaroita verollisiin liiketoimiin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä <DATE ISO="20061128">28.11.2006</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 184–187 artiklaa</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">on tulkittava siten, että</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">verovelvollisella on velvollisuus oikaista tuotantotavaroiden valmistukseen tarkoitettujen tavaroiden tai palvelujen hankintaan sisältyvän arvonlisäveron vähennykset siinä tapauksessa, ettei valmistettuja tuotantotavaroita ole käytetty eikä niitä tulla koskaan käyttämään verollisessa liiketoiminnassa siitä syystä, että verovelvollisen omistaja tai ainoa osakkeenomistaja on päättänyt asettaa verovelvollisen selvitystilaan ja mainittua verovelvollista on haettu poistettavaksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä ja se on poistettu siitä. Syillä, joilla voidaan perustella saman verovelvollisen asettaminen<?PAGE NO="13"?> selvitystilaan ja näin suunnitellusta verollisesta liiketoiminnasta luopuminen, kuten jatkuvasti kasvavilla tappioilla, tilausten puuttumisella ja verovelvollisen osakkeenomistajalla suunnitellun liiketoiminnan kannattavuudesta olevilla epäilyillä, ei ole merkitystä verovelvollisen kyseisten arvonlisäveron vähennysten oikaisemista koskevan velvollisuuden kannalta, mikäli verovelvollisella ei ole enää pysyvästi aikomusta käyttää mainittuja tuotantotavaroita verollisiin liiketoimiin.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>