(1)

Euroopan komissio pani 10 päivänä lokakuuta 2019 vireille Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan tietyn raskaan lämpöpaperin tuontia unioniin koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan perusteella. Vireillepanoilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Thermal Paper Association, jäljempänä ’valituksen tekijä’, esitti 26 päivänä elokuuta 2019 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia tietyn raskaan lämpöpaperin, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuotannosta unionissa. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, paitsi jos sillä on riittävää näyttöä siitä, että tietyt vaatimukset eivät täyty. Yksi näistä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa mainituista edellytyksistä on se, että tuonti on uudelleen huomattavasti kasvanut siitä tuonnin tasosta, josta tutkimusajanjakson aikana aiheutui vahinkoa. Koreasta tulevan raskaan lämpöpaperin tuonti väheni jyrkästi eli 81 prosenttia vireillepanoa seuraavien neljän kuukauden aikana tutkimusajanjakson samaan kauteen verrattuna. Vireillepanon jälkeiset tiedot perustuivat Taric-koodeihin, jotka luotiin tarkasteltavana olevalle tuotteelle vireillepanon yhteydessä. Näitä tietoja verrattiin ainoan korealaisen viejän keskimääräiseen tuontiin neljän kuukauden aikana tutkimusajanjaksolla. Näin ollen perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaiset kirjaamista koskevat edellytykset eivät täyttyneet. Komissio ei velvoittanut kirjaamaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti, koska 10 artiklan 4 kohdan d alakohdan edellytys ei täyttynyt eli tuonti ei kasvanut huomattavasti.

(4)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti lisäksi tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville (vientiä harjoittaville) tuottajille ja viranomaisille Koreassa, tiedossa oleville tuojille sekä käyttäjille ja järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(6)

Komission kanssa järjestettiin kaksi kuulemista. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan, Hansol-ryhmän, pyynnöstä 5 päivänä joulukuuta 2019 järjestetyssä kuulemisessa siihen etuyhteydessä oleva tuoja unionissa, useat käyttäjät sekä Korean viranomaisten edustajat ottivat esiin seikkoja, jotka liittyivät raskaan lämpöpaperin unionin markkinoihin, vahinkoon, syy-yhteyteen, oikeudellisiin kysymyksiin ja/tai unionin etuun. Valituksen tekijän pyynnöstä 7 päivänä tammikuuta 2020 järjestetyssä kuulemisessa valituksen tekijä ja jotkin sen jäsenet ottivat esiin vahinkoon, syy-yhteyteen ja unionin etuun liittyviä seikkoja. Näiden kuulemisten aikana esitetyt väitteet on sisällytetty tähän asetukseen.

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ilmoitti, että se oli päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi soveltamalla otantaa ja että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajista otoksen. Komissio valitsi alustavan otoksen unionin tuottajien ilmoittaman tuotannon ja unionin myynnin määrän perusteella vireillepanoa edeltävän edustavuutta koskevan analyysin yhteydessä. Näin valittu alustava otos koostui kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevasta kolmesta unionin tuottajasta, joiden osuus unionin kokonaistuotannosta oli 58,2 prosenttia ja unionin kokonaismyynnistä 57,5 prosenttia saatavilla olevien tietojen mukaan. Komissio asetti alustavaa otosta koskevat tiedot saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia.

(9)

Kaksi asianomaista osapuolta esitti huomautuksia alustavasta otoksesta. Valituksen tekijä hyväksyi ehdotetun otoksen. Vientiä harjoittava tuottaja Hansol Paper Co., Ltd totesi, että ehdotettu otos ei ollut edustava, koska siihen sisältyi kaksi toisiinsa etuyhteydessä olevaa yritystä, jotka sijaitsivat samassa maassa. Hansol Paper Co., Ltd väitti vielä, että alustavalla otoksella ei varmistettu asianmukaista maantieteellisen jakautumista, ja ehdotti, että otokseen sisällytetään Ranskassa sijaitseva Ricoh.

(10)

Komissio katsoi, että Saksassa sijaitsevat kaksi tuottajaa olivat samankaltaisen tuotteen suurimmat tuottajat Euroopan unionissa (niiden yhteinen osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli noin 47 prosenttia ja kokonaismyynnistä 44 prosenttia tutkimusajanjaksolla) ja että Saksassa oli samankaltaisen tuotteen suurin tuotanto ja tuottajien suurin keskittymä. Lisäksi Ricoh oli todennut, että vaikka se tuki valitusta, se ei kyennyt toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa.

(11)

Näin ollen vahvistettiin alkuperäinen otos, johon kuului kolme unionin tuottajaa. Lopullisen otoksen, johon kuuluivat Kanzan Spezialpapiere GmbH ja Mitsubishi HiTec Paper Europe GmbH Saksassa sekä Jujo Thermal Ltd Suomessa, katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(12)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(13)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Saatujen vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Tästä päätöksestä ei esitetty huomautuksia.

(14)

Komissio pyysi kolmea otokseen valittua unionin tuottajaa, kahta otantalomakkeeseen vastannutta etuyhteydetöntä tuojaa sekä tiedossa olevaa korealaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, Hansol-ryhmää, vastaamaan verkossa saatavilla olevaan kyselylomakkeeseen.

(15)

Vientiä harjoittava tuottaja pyysi 20 päivänä lokakuuta 2019, että siihen etuyhteydessä olevat kolme jalostajaa saisivat olla vastaamatta pääkyselylomakkeen liitteeseen I. Toimitettujen tietojen perusteella komissio hyväksyi pyynnön alustavasti 24 päivänä lokakuuta 2019.

(16)

Kyselyvastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta (Ritrama SpA), vientiä harjoittavalta tuottajalta (Hansol Paper Co., Ltd), jäljempänä ’Hansol Paper’, ja siihen etuyhteydessä olevalta tuojalta (Hansol Europe B.V.), jäljempänä ’Hansol Europe’. Lisäksi vastauksen lähetti kaksi käyttäjää.

(17)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten/yksikköjen toimitiloihin:

(18)

Kun otetaan huomioon tietoja toimittaneiden osapuolten vähäinen määrä, jotkin jäljempänä esitettävistä luvuista annetaan vaihteluväleinä luottamuksellisuussyistä (3).

(19)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2019 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(20)

Tarkasteltavana oleva tuote on Korean tasavallasta peräisin oleva tietty raskas lämpöpaperi eli lämpöpaperi, joka painaa enemmän kuin 65 g/m2, jota myydään rullina, joiden leveys on vähintään 20 cm, paino (paperi mukaan luettuna) vähintään 50 kg ja halkaisija vähintään 40 cm (konerullat), joka on tai ei ole pohjapäällystetty toiselta tai molemmilta puolilta, joka on päällystetty lämpöherkällä aineella (väriaineen ja kehittimen seos, joka reagoi lämpöön muodostaen kuvion) toiselta tai molemmilta puolilta ja joka on tai ei ole pintapäällystetty ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 4809 90 00, ex 4811 59 00 ja ex 4811 90 00 (Taric-koodit 4809900020, 4811590020 ja 4811900020), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(21)

Raskas lämpöpaperi on erikoispaperia. Siinä on lämpöaktiivinen päällyste, joka reagoi muodostamalla kuvan, kun lämpökirjoitinpäillä varustettu kirjoitin tuottaa lämpöä. Raskasta lämpöpaperia käytetään pääasiassa itsekiinnittyviin etiketteihin hintalapuissa ja tunnisteissa sekä sähköisen kaupankäynnin pakkauksissa.

(22)

Raskasta lämpöpaperia voidaan tuottaa käyttämällä eri tyyppisiä kehittimiä: joko sellaisia, jotka sisältävät (bis)fenoliaineita kuten bisfenoli A:ta ja bisfenoli S:ää ((bis)fenolia sisältävä raskas lämpöpaperi), tai sellaisia, jotka eivät sisällä fenolia (fenoliton raskas lämpöpaperi). Kaikki lajit sisältyvät tähän tutkimukseen. Komissio kuitenkin huomauttaa, että bisfenoli A:ta sisältävä raskas lämpöpaperi on kielletty unionissa 2 päivästä tammikuuta 2020 lähtien (4).

(23)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

(24)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(25)

Hansol Paper vaikutti olevan ainoa tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja asianomaisessa maassa tutkimusajanjaksolla.

(26)

Komissio tutki ensin, oliko Hansol Paperin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus tutkimusajanjakson aikana vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin. Tällä perusteella Hansol Paperin samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa.

(27)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne Hansol Paperin kotimarkkinoilla myymät tuotelajit, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa ja jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(28)

Tämän jälkeen komissio tutki, oliko Hansol Paperin kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka oli samanlainen kuin unioniin vietäväksi myyty tuotelaji tai siihen verrattavissa, perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan edustavaa. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Komissio vahvisti, että yhtä tuotelajia (jonka osuus Hansol Paperin kaikesta kotimarkkinamyynnistä oli 25–45 prosenttia) myytiin alle 5 prosenttia unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä. Tämän tuotelajin normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti 33 ja 34 kappaleessa selitetyn mukaisesti.

(29)

Seuraavaksi komissio määritti kyseisen tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(30)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(31)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(32)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos:

(33)

Kotimarkkinamyynnin tarkastelusta kävi ilmi, että 60–80 prosenttia (5) sellaisen tuotelajin kotimarkkinamyynnistä, joka oli samanlainen kuin unioniin vietäväksi myyty tuotelaji tai siihen verrattavissa, oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia korkeampi. Näin ollen normaaliarvo laskettiin pelkästään kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(34)

Samankaltaisen tuotteen niiden tuotelajien osalta, joita ei myyty lainkaan tai joiden myynti ei ollut edustavaa kotimarkkinoilla, komissio määritti normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(35)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

(36)

Hansol Paperin vienti unioniin tapahtui joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai välillisesti Hansol Europen, unionissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan tuojan, kautta.

(37)

Jos tarkasteltavana oleva tuote myytiin suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(38)

Jos tarkasteltavana oleva tuote vietiin unioniin tuojana toimivan Hansol Europen kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Etuyhteydessä olevan osapuolen etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamaa myyntihintaa oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle vähentämällä siitä etuyhteydessä olevan osapuolen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, kohtuullinen voitto ja kuljetuskustannukset.

(39)

Unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön (6) mukaisesti komissio ei käyttänyt etuyhteydessä olevan yrityksen voittomarginaalia, koska sitä pidetään epäluotettavana. Vain yksi osapuoli palautti kyselylomakkeen, joka oli tarkoitettu unionissa sijaitseville etuyhteydettömille tuojille, ja suostui ilmoittamaan voittomarginaalin, jonka se sai tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnasta. Hansol Europen voitto korvattiin sen vuoksi alustavasti kyseisen osapuolen voittomarginaalilla.

(40)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(41)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Normaaliarvoa oikaistiin kuljetus-, pakkaus- ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi. Vientihintaa oikaistiin käsittely-, lastaus-, liitännäis-, kuljetus-, vakuutus-, pakkaus- ja luottokustannusten, pankkimaksujen, palkkioiden ja vuoden lopussa maksettavien hyvitysten huomioon ottamiseksi, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja oikeiksi ja niiden tukena oli tarkastettua näyttöä.

(42)

Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(43)

Tällä perusteella väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta 22,3 prosenttia.

(44)

Kaikkien muiden mahdollisten Korean tasavallan vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisen maan unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(45)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska Hansol Paperin viennin osuus oli 100 prosenttia asianomaisen maan kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella komissio päätti asettaa jäännöspolkumyyntimarginaalin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tasolle.

(46)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(47)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla seitsemän tiedossa olevaa unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(48)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 214 227 tonnia. Komissio päätyi tähän lukuun käyttämällä valituksen tekijän kyselyvastauksessa annettuja tietoja, joita verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksiin. Kuten 8 ja 11 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 58,2 prosenttia.

(49)

Komissio vahvisti unionin kulutuksen käyttämällä perustana unionin tuotannonalan unionissa tapahtunutta myyntiä, valituksen tekijän arvioita raskaan lämpöpaperin tuonnista muista maista sekä ainoan korealaisen vientiä harjoittavan tuottajan myyntiä unionissa sen kyselyvastauksen mukaan.

(50)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(51)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla hieman eli 1 prosentin. Se kasvoi 5 prosenttia vuosien 2016 ja 2018 välillä mutta väheni sitten 4 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(52)

Komissio määritti tuonnin määrän ainoan korealaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittaman kyselyvastauksen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen.

(53)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(54)

Koreasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi 83 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koreasta tuleva tuonti väheni 31 prosenttia vuonna 2017 mutta lisääntyi sitten merkittävästi eli 165 prosenttia vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi 80 prosenttia koko jaksolla, ja merkittävintä kasvu oli vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä (+ 165 %).

(55)

Komissio määritti tuonnin hinnat vientiä harjoittavan tuottajan toimittaman kyselyvastauksen perusteella.

(56)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(57)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinta kohosi vuonna 2018 äkillisesti 17 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden ja kaikkiaan 34 prosenttia tarkastelujaksolla.

(58)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(59)

Hintoja, joita oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien hypoteettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 11,1 prosenttia. Tuontimäärästä noin 99,4 prosentin havaittiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat.

(60)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(61)

Kuten 11 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(62)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijän kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat kaikkia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(63)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(64)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(65)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(66)

Raskaan lämpöpaperin tuotannossa kiinteät kustannukset ovat suuret. Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni tarkastelujaksolla 2 prosenttia ja vuodesta 2017 lähtien sitäkin enemmän eli 6 prosenttiyksikköä. Tuotantokapasiteetti kasvoi 6 prosenttia. Kapasiteetin käyttöasteen supistuminen 8 prosenttia koko kaudella liittyi sekä tuotantomäärän vähenemiseen että tuotantokapasiteetin kasvuun.

(67)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(68)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi vuosien 2016 ja 2017 välillä 9 prosenttia mutta laski vakaasti sen jälkeen, minkä seurauksena se väheni 2 prosenttia tarkastelujaksolla samoin kuin tuotantomäärä.

(69)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus myyntimäärästä osoitti samanlaista suuntausta tarkastelujaksolla. Se supistui 3 prosenttia.

(70)

Unionin kulutus kasvoi hieman (1 prosentin) tarkastelujaksolla, mutta unionin tuotannonalan myyntimäärä pieneni hieman (2 prosenttia). Unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan, toisin kuin asianomaisesta maasta tuleva tuonti, jonka markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla merkittävästi niin, että se kattoi kokonaan kulutuksen kasvun.

(71)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

(72)

Unionin tuotannonalan työllisyystaso pysyi melko vakaana koko tarkastelujakson ajan: kasvua oli hieman eli 2 prosenttia. Suuntausta selittää raskaan lämpöpaperin jatkuva tuotantoprosessi, joka on erittäin automatisoitu ja järkeistetty merkittävässä määrin. Lämpöpaperin tuotannon kiinteät kustannukset ovat suuret. Koneita ei voida pysäyttää helposti vaikuttamatta merkittävästi tuotantoprosessiin. Sen vuoksi tuottajat ryhtyvät tuottamaan muun tyyppistä paperia sen sijaan, että vähentäisivät työntekijöiden määrää jollakin tietyllä koneella. Näin ollen työllisyystaso seurailee eri tyyppisten papereiden tuotantoa ja tuotannon jakautumista näiden tyyppien kesken. Unionin tuotannonala pyrki säilyttämään työpaikat kannattavuuden heikkenemisestä huolimatta.

(73)

Polkumyyntimarginaali oli merkittävästi vähimmäistasoa korkeampi. Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutus unionin tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin kasvava määrä.

(74)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat unionissa

(75)

Keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat kohosivat tarkastelujaksolla 14 prosenttia ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset 23 prosenttia. Tuotantokustannusten kohoaminen johtui enimmäkseen raskaan lämpöpaperin päällystyksessä käytettävän kemikaalin (ODB2-leukovärin) kustannusten kohoamisesta. Kyseisen ODB2-leukovärin tuotantolaitosten tilapäinen sulkeminen Kiinan kansantasavallassa, jäljempänä ’Kiina’, aiheutti akuutin maailmanlaajuisen pulan kemikaalista vuoden 2017 lopussa ja vuonna 2018. Tuotantohinnat kohosivat tämän seurauksena jyrkästi vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä ja vuonna 2018 ja vaikuttivat näin tutkimusajanjaksoon.

(76)

Keskimääräisten yksikkökohtaisten myyntihintojen ja tuotantokustannusten välinen ero osoittaa, että unionin tuotannonala ei kyennyt täysin kattamaan tuotantokustannusten kohoamista Koreasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi.

(77)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(78)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 4 prosenttia tarkastelujakson aikana. Työntekijäkohtaiset työvoimakustannukset kasvoivat erityisesti vuonna 2017, kun tuotanto ja tuottavuus lisääntyivät.

(79)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen tasot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

(80)

Unionin tuotannonalan loppuvarastojen taso kohosi tarkastelujaksolla merkittävästi: kasvua oli tutkimusajanjaksolla 19 prosenttia vuoteen 2016 nähden.

(81)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(82)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus putosi jyrkästi tarkastelujaksolla, lähes 70 prosenttia, kun tuotannonala ei kyennyt kompensoimaan kohonneita tuotantokustannuksia korkeammilla myyntihinnoilla. Koreasta tuleva lisääntyneen tuonnin vuoksi unionin tuotannonalaan kohdistui merkittävä hintapaine etenkin vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä, minkä vuoksi unionin tuotannonala ei kyennyt hyödyntämään unionin kulutuksen hienoista kasvua.

(83)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta noudatteli jyrkästi laskevaa suuntausta, mikä johtui pääasiassa kannattavuuden supistumisesta.

(84)

Vuotuiset investoinnit, jotka kohdistuvat myös muihin tuotteisiin kuin raskaaseen lämpöpaperiin, kasvoivat tarkastelujaksolla 137 prosenttia. Investointien kohonnut taso ei kuitenkaan näkynyt vastaavana raskaan lämpöpaperin kapasiteetin kasvuna (ks. taulukko 4). Raskaaseen lämpöpaperiin tehdyillä investoinneilla pyrittiin vain säilyttämään olemassa oleva kapasiteetti ja korvaamaan tarvittavia tuotantoresursseja. Raskaan lämpöpaperin tuotanto vaatii kiinteää omaisuutta. Unionin tuotannonalan on korvattava säännöllisesti laitteita, jotka ovat kuluneet tai joista on tullut käyttökelvottomia. Vain yksi unionin tuottaja investoi uuteen tuotantolinjaan (paperikone ja päällystyskone) ja lisäkapasiteettiin, jota käytetään pääasiassa muihin tuotteisiin kuin raskaaseen lämpöpaperiin.

(85)

Investointien kokonaistaso oli mitättömän pieni uuden tuotantolinjan rakentamisen kokonaiskustannuksiin nähden. Investoinnit pysyivät otokseen valituissa yrityksissä alempina kuin poistoaste. Kevyttä lämpöpaperia koskevassa päätöksessään (7) komissio katsoi, että ”siitä huolimatta, että investoinnit kaksinkertaistuivat, niiden absoluuttinen taso pysyi vähäisenä, etenkin kun otetaan huomioon, että esimerkiksi kevyen lämpöpaperin uuden tuotantolinjan arvo on noin 120 miljoonaa euroa”. Koska raskasta lämpöpaperia tuotetaan samoilla koneilla kuin kevyttä lämpöpaperia ja raskaaseen lämpöpaperiin tehtyjen investointien taso on ollut vieläkin alempi kuin komission kevyttä lämpöpaperia koskevassa tutkimuksessa toteama taso (raskaasta lämpöpaperia koskevat investoinnit tutkimusajanjakson aikana olivat 6,5–7,0 miljoonaa euroa ja kevyttä lämpöpaperia koskevat investoinnit vuonna 2015 eli kyseisen tutkimuksen tutkimusajanjakson aikana 4,5–9,0 miljoonaa euroa), voidaan päätellä, että unionin tuotannonalan investointien taso on ollut niin alhainen, että se aiheuttaa vahinkoa.

(86)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti ja vastasi kannattavuuden ja kassavirran suuntauksia. Otokseen valitut tuottajat tekivät yleisesti vain ne investoinnit, jotka olivat välttämättömiä toiminnan ylläpitämistä varten.

(87)

Unionin tuotannonalalle aiheutui tarkastelujaksolla merkittävää ja selvää vahinkoa, kun tarkastellaan hintaan liittyviä vahinkoindikaattoreita, kuten kannattavuutta tai kassavirtaa.

(88)

Määrään liittyviä vahinkoindikaattoreita tarkasteltaessa unionin tuottajien myyntimäärä ja markkinaosuus supistuivat 10 prosenttiyksikköä vuoden 2017 jälkeen, ja tutkimusajanjakson aikainen myyntimäärä oli vieläkin alhaisempi vuoteen 2016 verrattuna. Ainoa korealainen vientiä harjoittava tuottaja sen sijaan lähes kaksinkertaisti vientinsä tarkastelujakson aikana ja kasvatti merkittävästi markkinaosuuttaan lähes 5 prosenttiyksiköllä. Kasvu vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä oli erityisen merkittävää. Korealainen viejä lähes kolminkertaisti vientimääränsä ja markkinaosuutensa. Unionin tuotannonalan tilanne puolestaan heikkeni merkittävästi lisääntyneen polkumyyntituonnin vuoksi.

(89)

Kyky tehdä investointeja raskaan lämpöpaperin uusiin ja innovatiivisiin tuotantoprosesseihin oli paineen alla pääoman hankkimiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi. Unionin tuotannonala investoi tarkastelujakson aikana vain tarvittavan vähimmäistason voidakseen modernisoida ja korvata vanhentuneita laitteita ja toteuttaa ympäristölainsäädännön edellyttämät tekniset päivitykset. Unionin tuotannonalan tilanteensa kohentamiseksi tarkastelujaksolla toteuttamista konkreettisista toimista (kuten sisäisten prosessien optimoinnista) huolimatta sen tilanne heikkeni merkittävästi, etenkin tarkasteltaessa kannattavuutta ja markkinaosuuden menetystä.

(90)

Edellä esitetyn perusteella komissio tuli tässä vaiheessa siihen johtopäätökseen, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(91)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Lisäksi komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia muita tekijöitä ovat tuonti muista kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta, raaka-aineiden kohonneet hinnat, unionin tuotannonalan väitetty kyvyttömyys tyydyttää kysyntää tuotteista, jotka eivät sisällä bisfenoli A:ta, sekä unionin tuottajien kilpailu kotimarkkinoilla.

(92)

Koreasta tulevan tuonnin lisääntymisen ja unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen välillä on selvä korrelaatio. Koreasta tuleva tuonti lisääntyi 83 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koreasta tulevan tuonnin markkinaosuuden merkittävä lisääntyminen tapahtui selkeästi unionin tuotannonalan vahingoksi, koska sen markkinaosuus putosi 3 prosenttia tarkastelujaksolla ja 10 prosenttia vuodesta 2017 lähtien.

(93)

Koreasta tulevan tuonnin hinnat olivat jatkuvasti ja merkittävästi alle unionin hintojen. Koreasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat ja tutkimusajanjakson aikana hinnan alittavuuden marginaali oli 11,1 prosenttia. Unionin tuotannonala ei kyennyt ottamaan huomioon tuotantokustannusten kohoamista myyntihinnoissaan unionissa, mikä osoittaa asianomaisen tuonnin aiheuttaman hintapaineen. Tilanteella oli vakava vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen, joka putosi erittäin alhaiselle tasolle tutkimusajanjaksolla.

(94)

Kun otetaan huomioon selvästi vahvistettu ajallinen yhteys toisaalta unionin hinnat alittavilla hinnoilla tulevan polkumyyntituonnin jatkuvan kasvun ja toisaalta unionin tuotannonalan ennallaan pysyneen myyntimäärän, markkinaosuuden menetyksen ja kannattavuuden heikkenemisen välillä, voidaan päätellä, että unionin tuotannonalan vahingollinen tilanne johtui polkumyyntituonnista.

(95)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Tuonti muista kolmansista maista

(96)

Kolmansista maista tulevaa tuontimäärää koskevat tiedot tutkimusajanjaksoa edeltäneiltä vuosilta perustuivat valitukseen. Tutkimusajanjakson aikainen määrä laskettiin kertomalla valituksessa olleet vuotta 2018 koskevat tiedot vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välisellä vaihtelulla (-0,1 %), joka saatiin Eurostatin CN-koodeja 4809 90 00, 4811 59 00 ja 4811 90 00 koskevista tiedoista. Tarkastelujakson aikainen hinta perustui Eurostatin tietoihin, joissa käytettiin lähimpänä vastineena Korean hintaeroja tarkasteltavana olevan tuotteen ja muiden samoihin CN-koodeihin kuuluvien tuotteiden välillä. Näin ollen oikaisu tehtiin Eurostatin Koreaa varten määrittämien hintojen ja korealaisen vientiä harjoittavan tuottajan tosiasiallisten myyntihintojen suhteen perusteella.

(97)

Tuonti muista kolmansista maista väheni määrällisesti 31 prosenttia tarkastelujaksolla ja tämän tuonnin markkinaosuus unionissa 32 prosenttia. Tämä tuonti tuli hieman unioin tuotannonalan myyntihintoja alemmilla hinnoilla mutta selvästi korealaisen viejän keskimääräistä hintaa korkeammilla hinnoilla. Näin ollen myös tuonti muista kolmansista maista kärsi Koreasta tulevan tuonnin lisääntymisestä.

(98)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tuonti Kiinasta olisi vaikuttanut alempiin hintoihin ja pahentanut alenevaa hintapainetta, joka oli jo aiheutunut joidenkin unionin tuottajien aggressiivisesta hinnoittelusta. Tuonti Kiinasta oli erittäin vähäistä, noin 1 500–25 00 tonnia vuonna 2018 (8). Tämän tuonnin markkinaosuuden arvioitiin olevan noin 1 prosentti unionin kulutuksesta. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että todennettu tuonti Koreasta oli 15 500–17 500 tonnia kyseisenä vuonna. Näin vähäisellä Kiinasta tulevalla tuonnilla ei ollut huomattavaa vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Lisäksi tämän unioniin tulevan tuonnin hinnat, jotka saatiin 96 kappaleessa selitetyn menetelmän mukaisesti, olivat paljon korkeammat kuin Koreasta tulevan tuonnin hinnat ja samalla tasolla kuin unionin tuotannonalan hinnat.

(99)

Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että tuonti kolmansista maista ei todennäköisesti aiheuttanut vahinkoa unionin tuottajille eikä heikentänyt polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(100)

Unionin tuotannonalan viennin määrä (etuyhteydetön myynti) kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Unionin tuotannonalan vientitulos

(101)

Unionin tuotannonalan vienti etuyhteydettömille asiakkaille väheni tarkastelujaksolla 14 prosenttia. Hinnat kohosivat 16 prosenttia. Unionin tuotannonalan viennin osuus sen kokonaismyynnistä pieneni noin 10 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli 17,7 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Unionin tuotannonalan vientitoiminnan vaikutus oli sen vuoksi vähäinen.

(102)

Näin ollen pääteltiin alustavasti, että unionin tuotannonalan vientitoiminnalla ei voinut olla merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eikä se heikentänyt polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(103)

Tuotantolaitosten tilapäinen sulkeminen Kiinassa vuosina 2017 ja 2018 aiheutti kemiallisen tuotantopanoksen (ODB2-leukovärin) pulan vuoden 2017 lopussa ja vuonna 2018. ODB2-leukovärin hinnat kohosivat noin 500 prosenttia syyskuun 2017 – jolloin ensimmäiset kiinalaiset tehtaat sulkeutuivat – ja alkuvuoden 2018 välillä. Tarkasteltavana olevan tuotteen laatuluokasta (9) riippuen kemikaalin osuus raskaan lämpöpaperin kaikista tuotantokustannuksista oli 7–15 prosenttia tutkimusajanjaksolla (10). Pula vaikutti globaalisti lämpöpaperiteollisuuden kustannusrakenteeseen, koska se iski kaikkiin raskaan lämpöpaperin tuottajiin tasapuolisesti, myös Koreassa.

(104)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että raaka-ainehintojen kohoaminen, etenkin ODB2-leukovärin puutteen vuoksi, yhdessä pitkäaikaisten sopimusten kanssa heikensi unionin tuotannonalan kannattavuutta ja aiheutti sille vahinkoa. Unionin tuotannonala ei olisi kyennyt ottamaan huomioon tuotantokustannusten kohoamista myyntihinnoissaan raskaan lämpöpaperin pitkän aikavälin sopimusten vuoksi. Sen vuoksi se olisi keskittynyt kevyen lämpöpaperin segmentille kevyen lämpöpaperin markkinoiden joustavuuden vuoksi, koska niillä hintoja ei neuvotella pitkällä aikavälillä.

(105)

Tässä tilanteessa unionin tuotannonala kykeni – vientiä harjoittavan tuottajan väitteen vastaisesti – korottamaan hintojaan lähes välittömästi, koska sillä ei ollut kiinteitä pitkän aikavälin sopimuksia asiakkaidensa kanssa vaan pikemminkin joustavia ”herrasmiessopimuksia”. Suurin osa asiakkaista, mukaan lukien suuret laminoijat, hyväksyivät välittömän hinnankorotuksen ODB2-kriisin seurauksena.

(106)

Kun tuotantokustannusten kohoaminen tapahtui samaan aikaan Koreasta tulevan polkumyyntituonnin jyrkän kasvun kanssa, eurooppalaiset tuottajat eivät kyenneet siirtämään tuotantokustannustensa kohoamista kokonaan asiakkaidensa maksettavaksi. Ne kykenivät korottamaan myyntihintojaan niin, että ne kompensoivat vain osittain raaka-ainehintojen kohoamisen (11). Polkumyyntituonti pakotti ne absorboimaan suuren osan kustannusten kohoamisesta. Korealainen vientiä harjoittava tuottaja kykeni siirtämään kustannusten kohoamisen asiakkailleen, koska se korotti myyntihintojaan 34 prosenttia tarkastelujaksolla. Koska Koreasta tulevan polkumyyntituonnin hinnat olivat jatkuvasti alemmat kuin unionin hinnat, unionin tuotannonala ei kyennyt siirtämään kustannusten kohoamista täysimääräisesti asiakkaille. Korealaisen vientiä harjoittavan tuottajan aggressiivisen hinnoittelun takia unionin tuotannonala kykeni ottamaan tuotantokustannusten kohoamisen huomioon myyntihinnoissaan vain noin 50-prosenttisesti.

(107)

Jotta saataisiin lisänäyttöä Koreasta tulevan lisääntyneen polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy-yhteydestä, raskaan ja kevyen lämpöpaperin tilannetta verrattiin keskenään. Sekä raskaan että kevyen lämpöpaperin tuotannossa käytetään täysin samanlaista teknologiaa ja samoja koneita ja tuotantopanoksia ja niillä on samanlaiset markkinaominaisuudet. Sama raaka-ainekustannusten kohoaminen vaikutti kevyeen lämpöpaperiin samassa määrin kuin tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tutkimusajanjakson aikana kevyen lämpöpaperin tuontiin Koreasta sovellettiin polkumyyntitulleja.

(108)

Kaksi kolmesta otokseen valitusta tuottajasta tuotti ja myi myös merkittäviä määriä kevyttä lämpöpaperia tarkastelujaksolla. Tutkimusajanjakson aikana otokseen valittujen unionin tuottajien voittomarginaali raskaan lämpöpaperin osalta oli 2–5 prosenttia. Tämä on merkittävästi alempi kuin muiden tuotettujen tuotteiden – joista kevyellä lämpöpaperilla on suuri osuus – todennettu voittomarginaali, jonka otokseen valitut unionin tuottajat saavuttivat vuonna 2018 ja tutkimusajanjaksolla ODB2-leukovärin huippuhinnasta huolimatta. Unionin tuottajat kykenivät kattamaan raaka-ainekustannusten kohoamisen markkinoilla, joita epäreilusti hinnoiteltu tuonti ei vääristänyt (12). Tämä osoittaa, että raskaan lämpöpaperin unionin tuotannonalan kutistuvaan kannattavuuteen on syynä polkumyyntituonnin aiheuttama hintapaine.

(109)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että unionin tuotannonala ei kyennyt tyydyttämään kysyntää unionin markkinoilla ja että unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti supistui vuonna 2018 ja tutkimusajanjaksolla ODB2-leukovärin puutteen takia. Unionin tuotannonalalla oli kuitenkin enemmän kuin riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia kysynnän tyydyttämiseksi (ks. 65 kappale), ja komission tutkimuksessa todettiin, että yksikään otokseen valituista unionin tuottajista ei missään vaiheessa kieltäytynyt tilauksista sen vuoksi, että sillä olisi ollut puutetta ODB2:sta.

(110)

Alustavasti pääteltiin, että ODB2-leukovärin hinnan korotus ei sen vuoksi heikentänyt polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(111)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että unionin tuotannonalan hidas siirtyminen bisfenoli A:ttomiin tuotteisiin oli syynä sen väitetysti heikkoon myynnin kasvuun.

(112)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että suurin osa eurooppalaisista tuottajista on tuottanut bisfenoli A:ttomia tuotteita jo yli 20 vuotta (13).

(113)

Lisäksi unionin tuotannonala väitti – ja osoitti tutkimusajanjakson aikaisessa myynnissään – että se jatkoi bisfenoli A:ta sisältävän paperin myymistä, koska sille oli jatkuva kysyntä edullisemman hinnan vuoksi (14). Raskaan lämpöpaperin käyttäjät, kuten laminoijat ja jalostajat, tilasivat edelleen bisfenoli A:ta sisältävää raskasta lämpöpaperia, vaikka bisfenoli A:ttomia vaihtoehtoja oli vapaasti saatavilla. Tämä tuki unionin tuotannonalan väitettä siitä, että asiakkaat halusivat lykätä siirtymistä bisfenoli A:ttomaan paperiin mahdollisimman pitkään (käytännössä vuoden 2019 puoliväliin), koska se on kalliimpaa.

(114)

Mitään näyttöä ei toimitettu siitä, että unionin tuottajilla olisi ollut missään vaiheessa puutetta bisfenoli A:sta tai bisfenoli S:stä (kehitin, jolla bisfenoli A useimmiten korvataan vuodesta 2020 ja jota on käytetty laajasti jo ainakin vuodesta 2018). Tutkimusajanjakson aikana sekä korealainen viejä että unionin tuottajat myivät merkittäviä määriä sekä bisfenoli A:ta että bisfenoli S:ää sisältävää raskasta lämpöpaperia.

(115)

Sen vuoksi unionin tuotannonala kykeni toimittamaan bisfenoli A:ttomia tuotteita tarkastelujaksolla. Bisfenoli A:ttomien tuotteiden myynti ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eikä heikentänyt polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(116)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kilpailu kotimarkkinoilla laski unionin hintoja vieläkin alemmas: jotkin unioin tuottajat olivat ottaneet täysimääräisesti huomioon tuotantokustannusten kohoamisen raskaan lämpöpaperin hinnoissa, kun taas toiset päättivät pitää hinnat alhaisina kasvattaakseen markkinaosuuttaan. Nämä erilaiset strategiat heikensivät edelleen unionin alhaista kannattavuutta.

(117)

Vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut väitteensä tueksi mitään näyttöä kilpailun vastaisista käytännöistä. Mikään asiakirja-aineistossa ei osoita, että kilpailu unionin tuottajien välillä olisi ollut epätervettä. Kilpailu unionin tuottajien välillä ei myöskään tarkoita sitä, etteikö polkumyyntituonti olisi pakottanut tuottajia kilpailemaan toisiaan vastaan enemmän kuin tilanteessa, jossa kilpailu olisi ollut reilua, ja näin ollen pakottanut myymään kestämättömillä hinnoilla.

(118)

Eurooppalaisten tuottajien keskuudessa niiden yritysten, jotka korottivat hintojaan suhteellisen vähän suhteellisen myöhäisessä vaiheessa, markkinaosuus ei kasvanut. Päinvastoin, niiden markkinaosuus supistui edelleen koko tarkastelujakson ajan, kuten muidenkin unionin tuottajien (15).

(119)

Näin ollen kotimainen kilpailu Euroopan markkinoilla ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eikä se heikentänyt polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(120)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että Koreasta tulevalla polkumyyntituonnilla oli merkittävä vaikutus unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Muiden tekijöiden, joita ovat tuonti muista kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta, raaka-aineiden kohonneet hinnat, unionin tuotannonalan väitetty kyvyttömyys tyydyttää kysyntä tuotteista, jotka eivät sisällä bisfenoli A:ta, sekä unionin tuottajien kilpailu kotimarkkinoilla, katsottiin yksin tai yhdessä tarkasteltuina vain pahentaneen vahinkoa, joka aiheutui Koreasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista, mutta niiden ei alustavasti todettu heikentäneen syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(121)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selvästi päätellä, että ei ollut unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä asianomaisesta maasta tulevassa tuonnissa huolimatta vahingollisen polkumyynnin toteamisesta. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(122)

Komissio lähetti kyselylomakkeet tiedossa oleville asianomaisille osapuolille. Sille ilmoittautui vain kaksi tuojaa ja viisi käyttäjää, ja näistä vain yksi tuoja ja kaksi käyttäjää vastasi kyselylomakkeeseen.

(123)

Kaikki ETPAn jäsenet eivät tukeneet valitusta. Kaikista niistä yrityksistä, jotka eivät ole ETPAn jäseniä, Ricoh Industrie France S.A.S., jäljempänä ’Ricoh’, oli merkittävin myyntimäärällä tarkasteltuna (valituksen tekijän arvion mukaan sen osuus unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä on noin 20 prosenttia). Ricoh ilmoitti tukevansa valitusta.

(124)

Confederation of European Paper Industries, jäljempänä ’CEPI’, esitti huomautuksia tutkimuksesta ja tuki sitä sillä perusteella, että Koreasta tulevaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet auttaisivat palauttamaan tasapuoliset kilpailuedellytykset raskaan lämpöpaperin tuotannonalalla ja antaisivat viejille vahvan signaalin, jonka mukaan Euroopan unioni on sitoutunut globaaliin vapaaseen kauppaan tasapuolisten toimintaedellytysten mukaisesti.

(125)

Unionin tuottajat väittivät, että toimenpiteiden käyttöönotolla voitaisiin suojata työllisyyttä, edistää suurempia investointeja ja saada kääntymään kannattavuuden laskusuuntaus, joka on ollut nähtävissä siitä lähtien, kun korealaista tuontia alkoi tulla EU:n markkinoille. Toimenpiteiden käyttöönotto palauttaisi tasapuoliset toimintaedellytykset ja oikeudenmukaisen hintatason unionin markkinoille ja parantaisi unionin tuotannonalan kannattavuutta tasolle, jota pidetään normaalina tällä pääomavaltaisella alalla.

(126)

Komissio päätteli sen vuoksi alustavasti tässä vaiheessa, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(127)

Tuojille suunnattuun kyselylomakkeeseen vastasi yksi osapuoli. Se ei ilmaissut kantaansa sen suhteen, oliko se samaa vai eri mieltä toimenpiteiden käyttöönotosta. Kaikista tämän yrityksen tutkimusajanjaksolla tekemistä raskaan lämpöpaperin ostoista vain suhteellisen pieni osuus (10–20 prosenttia) oli peräisin Koreasta, ja se käytti tavarantoimittajinaan enimmäkseen unionin tuottajia. Tuodun raskaan lämpöpaperin ilmoitetut voittomarginaalit (kaikkiaan ja jälleenmyynnistä) olivat yli 20 prosenttia sen liikevaihdosta. Kun otetaan huomioon vankka voittomarginaali ja Koreasta tehtyjen ostojen suhteellisen vaatimaton osuus, tulleilla ei pitäisi olla kohtuutonta vaikutusta tämän tuojan tilanteeseen.

(128)

Sen vuoksi komissio katsoi alustavassa vaiheessa, että raskasta lämpöpaperia koskevat polkumyyntitullit eivät vahingoittaisi tämän etuyhteydettömän tuojan etua.

(129)

Komissiolle ilmoittautui viisi käyttäjää, joista vain kaksi toimitti joitakin tarkempia tietoja. Ensimmäinen näistä kahdesta palautti tyhjän kyselylomakkeen ja viittasi luottamuksellisuuteen liittyviin ongelmiin. Komissio ei voinut näin ollen tarkastella määrällisesti mahdollisen polkumyyntitullin vaikutuksia sen tilanteeseen.

(130)

Toinen käyttäjä väitti, että ODB2-kriisin aikana unionin tuottajat korottivat hintoja eivätkä kyenneet toimittamaan riittäviä määriä, mistä syystä se kääntyi korealaisen viejän puoleen. Kyseinen käyttäjä ei kuitenkaan toimittanut mitään näyttöä siitä, että unionin tuotannonala ei olisi kyennyt toimittamaan pyydettyjä määriä, ja vaikuttaakin siltä, että käyttäjä ei hyväksynyt ODB2-kriisiin liittyviä hinnankorotuksia ja kääntyi korealaisen viejän puoleen edullisempien hintojen toivossa. Komissio totesi vielä, että aiemmat tilapäiset poikkeukselliset tapahtumat, kuten ODB2-kriisi, joiden osalta ei ole näyttöä siitä, että ne toistuisivat toimenpiteiden soveltamiskauden aikana, eivät voi kumota tarvetta poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristäviä vaikutuksia. Tästä syystä väite hylättiin.

(131)

Kumpikaan käyttäjä ei toimittanut riittävää todennettavissa olevaa tietoa, jonka avulla komissio olisi voinut analysoida objektiivisesti toimenpiteiden vaikutusta niiden tilanteeseen. Molemmat hylkäsivät komission pyynnön toimittaa tiedot niiden voittomarginaaleista, jotta komissio olisi voinut tarkastella määrällisesti mahdollisten polkumyyntitullien vaikutusta niiden tulokseen.

(132)

Kolme käyttäjää väitti, että toisin kuin eurooppalaiset tuottajat, korealainen viejä oli kyennyt toimittamaan kohtuuhintaista bisfenoli A:tonta lämpöpaperia. Komission tutkimus osoitti, että väite oli perusteeton, kuten 111–115 kappaleessa selitetään. Mitään näyttöä ei toimitettu siitä, että unionin tuottajilla olisi ollut puutetta bisfenoli A:ttomista tuotteista tai että ne eivät olisi voineet toimittaa niitä. Komission tutkimuksessa vahvistettiin, että suurin osa eurooppalaisista tuottajista on tuottanut bisfenoli A:ttomia tuotteita jo yli 20 vuotta.

(133)

Kolme käyttäjää vastusti toimenpiteiden mahdollista käyttöönottoa sillä perusteella, että vientiä harjoittava tuottaja takasi vakaat toimitukset ja oli merkittävä tavarantoimittaja unionin markkinoilla. Yksikään näistä kolmesta yrityksestä ei toimittanut mitään näyttöä väitteensä tueksi. Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti lisääntyi 6 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sillä on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Lisäksi unionin tuotannonala on vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta kyennyt aina toimittamaan sekä bisfenoli A:tonta että bisfenoli A:ta sisältävää lämpöpaperia tarkastelujakson aikana, kuten 111–115 kappaleessa selitetään.

(134)

Näin ollen komissio päätteli alustavassa vaiheessa, että tullien mahdollisen käyttöönoton vaikutukset käyttäjiin eivät vaikuta olevan suurempia kuin toimenpiteiden positiivinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Yksikään käyttäjistä ei toimittanut mitään luotettavaa tietoa, jonka avulla komissio olisi voinut arvioida, olisiko tullien käyttöönotolla merkittävä vaikutus vaiko mitään vaikutusta niihin.

(135)

Korealainen viejä ja Korean viranomaiset väittivät, että polkumyyntitullien käyttöönotto estäisi unionin asiakkaita saamasta kohtuuhintaista bisfenoli A:tonta raskasta lämpöpaperia. Komission tutkimus osoitti, että väite on perusteeton.

(136)

Unionin tuotannonalalla on riittävästi kapasiteettia tyydyttää bisfenoli A:ttomien tuotteiden kysyntä ja vaihtaa tuotantonsa bisfenoli A:ta sisältävästä raskaasta lämpöpaperista kokonaan bisfenoli A:ttomaan raskaaseen lämpöpaperiin. Unionin tuotannonalan varastot ovat kasvaneet merkittävästi tarkastelujaksolla, mikä tarkoittaa sitä, että varastot ovat riittävän suuret, jotta unionin tuotannonalalle voidaan ryhtyä toimittamaan tuotteita välittömästi. Polkumyyntitullit eivät myöskään estä asiakkaita hankkimasta raskasta lämpöpaperia unionin ulkopuolelta. Hankintalähteitä on muuallakin, kuten taulukosta 11 (Tuonti muista kolmansista maista) käy ilmi. Asiakkaat kykenevät näin ollen löytämään vaihtoehtoisia hankintalähteitä kilpailukykyisillä ja oikeudenmukaisilla hinnoilla.

(137)

Korealainen viejä ja Korean viranomaiset väittivät, että jos esiintyy uusi raaka-ainepula, Koreasta tulevaa tuontia koskevat polkumyyntitullit vahingoittavat vakavasti eurooppalaisia raskaan lämpöpaperin käyttäjiä. Komissio muistutti, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena on palauttaa tasapuolinen ja tehokas kilpailu kaikkien toimijoiden välille, että unioni tuotannonalalla on riittävästi kapasiteettia (ks. 65 ja 66 kappale) ja että yksikään ilmoittautuneista käyttäjistä ei toimittanut mitään sellaisia tietoja, joiden perusteella komissio kykenisi tutkimaan väitettä.

(138)

Korealainen viejä ja Korean viranomaiset muistuttivat Korean ja EU:n vapaakauppasopimuksesta, joka tuli voimaan vuonna 2015, ja väittivät, että polkumyyntitullien käyttöönotto vahingoittaisi unionin ja Korean välisiä kauppasuhteita. Komissio huomautti, että tämä ei ole seikka, jota voidaan käsitellä perusasetuksen 21 artiklan mukaisessa unionin etua koskevassa analyysissä. Komissio muistutti vielä, että osapuolet sopivat Korean ja EU:n vapaakauppasopimuksessa soveltavansa kaupan suojatoimia edelleen täysimääräisesti ja että menettely johtuu korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäytymisestä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(139)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä asianomaisesta maasta peräisin olevan raskaan lämpöpaperin tuonnissa.

(140)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(141)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(142)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(143)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti vähimmäistavoitevoitoksi asetetaan 6 prosenttia. Kyseisen artiklan mukaisesti komission on otettava huomioon tavoitevoiton määrittämiseksi seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen Koreasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kaikkien kustannusten ja investointien sekä tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kustannusten kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa.

(144)

Tutkimuksen mukaan unionin tuotannonalan todellinen kannattavuus vuonna 2016 eli ennen Korean tasavallasta tulevan tuonnin merkittävää kasvua oli 8–11 prosenttia.

(145)

Otokseen valituista tuottajista kaksi esitti väitteen menetetyistä investoinneista. Komissio tarkasteli tätä väitettä perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan nojalla. Asianomaiset yritykset eivät kuitenkaan pystyneet toimittamaan asiakirjanäyttöä väitteensä tueksi, joten se hylättiin alustavasti.

(146)

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen komissio päätti käyttää tuotannonalan vuonna 2016 saamaa voittomarginaalia tavoitevoittona. Tämä tavoitevoitto lisättiin unionin tuotannonalan tosiasiallisiin tuotantokustannuksiin, jotta saatiin vahinkoa aiheuttamaton hinta.

(147)

Komissio arvioi 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niiden pöytäkirjoista, joissa unioni on sopimuspuolena, johtuvat tulevat kustannukset, jotka aiheutuvat unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteen soveltamiskauden aikana. Komissio vahvisti saatavilla olevan näytön perusteella lisäkustannusten olevan 6–10 euroa tonnia kohti, ja tämä lisättiin vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(148)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisen maan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Viitehinnan alittavuuden marginaaliksi vahvistettiin alustavasti 22,5 prosenttia.

(149)

Edellä 45 kappaleessa esitetyistä syistä samaa marginaalia sovelletaan kaikkiin muihin mahdollisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(150)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(151)

Korean tasavallasta peräisin olevan tietyn raskaan lämpöpaperin tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaalia ja polkumyyntimarginaalia. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi eli polkumyyntimarginaalin tasolle.

(152)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(153)

Kuten 45 kappaleessa selitettiin, yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vienti muodosti unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneen koko viennin. Sen vuoksi jäännöspolkumyyntitulli asetetaan yhteistyössä toimineen yrityksen tasolle.

(154)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan Koreasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(155)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (16). Pyynnön on sisällettävä kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, jotka osoittavat, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyödyntää tullia, jota siihen sovelletaan. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(156)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(157)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(158)

Huomautuksia saatiin Hansol-ryhmältä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta. Komissio otti huomioon laskuvirheitä koskevat huomautukset ja korjasi marginaaleja vastaavasti.

(159)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia 15 päivän kuluessa ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemaksi 5 päivän kuluessa.

(160)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,