<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-07-202607C102202207380-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0738-22-202603126-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="2/06/2026" name="CustomProvisoryEditionDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="08-10-26 11:15:53" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="m8fUsec59LqinutS6WWzXBvuTSmoXGHNFSnanoM8QB/O/nAWNkROmoH3lgcSfLCgEE2XZ50aw8eq/J9cZbFLK43D/6nrBAPCaMgJjBhQ/tSRTb30v0YDpIbCcDFgv6/lZWK6aj3Y2501FuX/+2WGh8LqEVHaOn3ARDCYq0R8LIs=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="hpy" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0738" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2022" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="hpy" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_green" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 02-06-26 11:07:20" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="9f9c54889c954abbb57135970da82770" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0738" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="false" name="TOC_Vademecum"/>
    <meta content="PV" name="NatureAff"/>
    <meta content="PV" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId25" style="first"/>
      <div id="rId21" style="even">Tuomio 2.7.2026 – Asia C‑738/22 P</div>
      <div id="rId22" style="default">Google ja Alphabet v. komissio</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      2 päivänä heinäkuuta 2026  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <div class="toc">
<p class="C19Centre" id="para-3" title="page-1">
<span>Sisällys</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-4" title="page-1">
<span>I  Asiaa koskevat oikeussäännöt </span>
<span>7</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-5" title="page-1">
<span>II  Asian tausta ja riidanalainen päätös </span>
<span>8</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-6" title="page-1">
<span>A  Tosiseikat </span>
<span>8</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-7" title="page-1">
<span>B  Menettely komissiossa ja riidanalainen päätös </span>
<span>9</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-8" title="page-1">
<span>1.  Google Search ‑sovelluksen sitominen </span>
<span>10</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-9" title="page-1">
<span>2.  Chrome-selaimen sitominen </span>
<span>10</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-10" title="page-1">
<span>3.  Pirstoutumisen estäviin sopimuksiin sisältyvät pirstoutumisen estävät velvoitteet edellytyksenä Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssien myöntämiselle </span>
<span>11</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-11" title="page-1">
<span>4.  Tulojen prosenttiosuuden maksaminen, jonka edellytyksenä on se, ettei kilpailevia yleisiä hakupalveluita ole esiasennettu tiettyyn tuotevalikoimaan </span>
<span>12</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-12" title="page-1">
<span>5.  Riidanalaisten rajoitusten kesto ja sakko </span>
<span>12</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-13" title="page-1">
<span>III  Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio </span>
<span>13</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-14" title="page-1">
<span>A  Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu merkityksellisten markkinoiden määrittelyn ja määräävän markkina-aseman virheelliseen arviointiin </span>
<span>14</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-15" title="page-1">
<span>B  Toinen kanneperuste, joka koskee ensimmäistä ja toista väärinkäyttöä ja joka perustuu mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen arvioimiseen virheellisesti väärinkäytöksi </span>
<span>14</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-16" title="page-1">
<span>1.  Unionin yleisen tuomioistuimen huomautukset asiayhteyteen liittyvistä seikoista </span>
<span>15</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-17" title="page-1">
<span>2.  Ensimmäinen osa, joka koskee ”kilpailun rajoittamista” </span>
<span>17</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-18" title="page-1">
<span>3.  Toinen osa, joka koskee objektiivisia perusteluja </span>
<span>23</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-19" title="page-1">
<span>C  Kolmas kanneperuste, jonka mukaan portfoliokohtaisiin tulonjakosopimuksiin sisältyvän yksinomaista esiasennusta koskevan ehdon on arvioitu virheellisesti merkitsevän väärinkäyttöä </span>
<span>24</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-20" title="page-1">
<span>D  Neljäs kanneperuste, jonka mukaan sen, että Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi on asetettu pirstoutumisen estävien velvoitteiden noudattaminen, on arvioitu virheellisesti merkitsevän väärinkäyttöä </span>
<span>24</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-21" title="page-1">
<span>1.  Ensimmäinen osa, joka koskee kilpailun rajoittamista </span>
<span>25</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-22" title="page-1">
<span>2.  Toinen osa, joka koskee objektiivisia perusteluja </span>
<span>28</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-23" title="page-1">
<span>E  Viides kanneperuste </span>
<span>30</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-24" title="page-1">
<span>F  Kuudes kanneperuste </span>
<span>31</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-25" title="page-1">
<span>IV  Valittajien vaatimukset ja oikeudenkäynti unionin tuomioistuimessa </span>
<span>36</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-26" title="page-1">
<span>V  Valituksen tarkastelu </span>
<span>37</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-27" title="page-1">
<span>A  Ensimmäinen valitusperuste </span>
<span>37</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-28" title="page-1">
<span>1.  Asianosaisten lausumat </span>
<span>37</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-29" title="page-1">
<span>a)  Ensimmäinen osa </span>
<span>38</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-30" title="page-1">
<span>b)  Toinen osa </span>
<span>40</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-31" title="page-1">
<span>c)  Kolmas osa </span>
<span>41</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-32" title="page-1">
<span>d)  Neljäs osa </span>
<span>42</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-33" title="page-1">
<span>2.  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta </span>
<span>44</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-34" title="page-1">
<span>a)  Ensimmäisen valitusperusteen tutkittavaksi ottaminen ja tehokkuus </span>
<span>44</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-35" title="page-1">
<span>b)  Ensimmäinen osa </span>
<span>45</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-36" title="page-1">
<span>c)  Toinen osa </span>
<span>49</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-37" title="page-1">
<span>d)  Kolmas osa </span>
<span>52</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-38" title="page-1">
<span>e)  Neljäs osa </span>
<span>54</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-39" title="page-1">
<span>B  Toinen valitusperuste </span>
<span>56</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-40" title="page-1">
<span>1.  Asianosaisten lausumat </span>
<span>56</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-41" title="page-1">
<span>a)  Ensimmäinen osa </span>
<span>57</span>
</p>
<p class="CTOC5" id="para-42" title="page-1">
<span>1)  Ensimmäinen väite </span>
<span>57</span>
</p>
<p class="CTOC5" id="para-43" title="page-1">
<span>2)  Toinen väite </span>
<span>58</span>
</p>
<p class="CTOC5" id="para-44" title="page-1">
<span>3)  Kolmas väite </span>
<span>59</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-45" title="page-1">
<span>b)  Toinen osa </span>
<span>59</span>
</p>
<p class="CTOC5" id="para-46" title="page-1">
<span>1)  Ensimmäinen väite </span>
<span>59</span>
</p>
<p class="CTOC5" id="para-47" title="page-1">
<span>2)  Toinen väite </span>
<span>60</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-48" title="page-1">
<span>2.  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta </span>
<span>60</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-49" title="page-1">
<span>a)  Yleiset näkökohdat </span>
<span>60</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-50" title="page-1">
<span>b)  Ensimmäinen osa </span>
<span>65</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-51" title="page-1">
<span>c)  Toinen osa </span>
<span>66</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-52" title="page-1">
<span>C  Kolmas valitusperuste </span>
<span>67</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-53" title="page-1">
<span>1.  Asianosaisten lausumat </span>
<span>67</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-54" title="page-1">
<span>a)  Ensimmäinen osa </span>
<span>67</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-55" title="page-1">
<span>b)  Toinen osa </span>
<span>70</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-56" title="page-1">
<span>2.  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta </span>
<span>72</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-57" title="page-1">
<span>a)  Ensimmäinen osa </span>
<span>72</span>
</p>
<p class="CTOC4" id="para-58" title="page-1">
<span>b)  Toinen osa </span>
<span>76</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-59" title="page-1">
<span>D  Neljäs valitusperuste </span>
<span>77</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-60" title="page-1">
<span>1.  Asianosaisten lausumat </span>
<span>77</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-61" title="page-1">
<span>2.  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta </span>
<span>79</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-62" title="page-1">
<span>E  Viides valitusperuste </span>
<span>81</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-63" title="page-1">
<span>1.  Asianosaisten lausumat </span>
<span>81</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-64" title="page-1">
<span>2.  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta </span>
<span>83</span>
</p>
<p class="CTOC2" id="para-65" title="page-1">
<span>F  Kuudes valitusperuste </span>
<span>86</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-66" title="page-1">
<span>1.  Asianosaisten lausumat </span>
<span>86</span>
</p>
<p class="CTOC3" id="para-67" title="page-1">
<span>2.  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta </span>
<span>87</span>
</p>
<p class="CTOC1" id="para-68" title="page-1">
<span>VI  Oikeudenkäyntikulut </span>
<span>91</span>
</p>
<p class="C19Centre" id="para-69" title="page-1">
<span/>
</p>
</div>
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-70" title="page-2">
      
        <br/>
      
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-71" title="page-2">
      Muutoksenhaku – Kilpailu – Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö – Yleisten internethakupalvelujen markkinat – Älylaitteiden mobiilikäyttöjärjestelmien lisensoinnin markkinat – Android-mobiilikäyttöjärjestelmän onlinesovelluskauppojen markkinat – Päätös, jossa todetaan SEUT 102 artiklan ja ETA‑sopimuksen 54 artiklan rikkominen – Sopimusperusteiset rajoitukset – Tuotteiden sitominen – Syrjäyttävät vaikutukset – Asiayhteyden merkitys – Kontrafaktuaalinen skenaario – Yhtä tehokas kilpailija – Maksut, joiden edellytyksenä on yksinomainen esiasennus – Android-haarojen kehittämisen ja jakelun estäminen – Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen – Sakko – Täysi tuomiovalta
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-72" title="page-2">
      Asiassa C‑738/22 P,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-73" title="page-2">
      jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 30.11.2022,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-74" title="page-2">
      Google LLC, kotipaikka Mountain View (Yhdysvallat),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-75" title="page-2">
      Alphabet Inc., kotipaikka Mountain View,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-76" title="page-2">
      edustajinaan aluksi G. Forwood, J. Killick ja N. Levy, avocats, D. Gregory, BL, M. P. Stuart, BL, A. Komninos, dikigoros, A. Lamadrid de Pablo, abogado, H. Mostyn, barrister, M. Pickford, KC, ja J. Schindler, Rechtsanwalt, sittemmin G. Forwood, J. Killick ja N. Levy, avocats, D. Gregory, BL, M. P. Stuart, BL, A. Komninos, dikigoros, A. Lamadrid de Pablo, abogado, H. Mostyn, barrister, ja M. Pickford, KC, 
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-77" title="page-2">
      valittajina,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-78" title="page-2">
      ja jossa muina osapuolina ovat
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-79" title="page-2">
      Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi F. Castillo de la Torre, A. Dawes, N. Khan ja C. Urraca Caviedes, sittemmin F. Castillo de la Torre, A. Dawes ja C. Urraca Caviedes,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-80" title="page-2">
      vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-81" title="page-2">
      Application Developers Alliance, kotipaikka Washington (Yhdysvallat), edustajinaan R. Baena Zapatero, abogado, A. Parr ja S. Vaz, solicitors,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-82" title="page-2">
      Computer &amp; Communications Industry Association, kotipaikka Washington, edustajinaan B. Byrne, solicitor, M. Levitt, avocat, ja P. Lugard, advocaat,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-83" title="page-2">
      Gigaset Communications GmbH, kotipaikka Bocholt (Saksa), edustajanaan J.‑F. Bellis, avocat,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-84" title="page-2">
      HMD global Oy, kotipaikka Helsinki (Suomi),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-85" title="page-2">
      Opera Norway AS, aiemmin Opera Software AS, kotipaikka Oslo (Norja),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-86" title="page-2">
      edustajinaan M. Glader ja M. Johansson, advokater,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-87" title="page-2">
      BDZV – Bundesverband Digitalpublisher und Zeitungsverleger eV, aiemmin Bundesverband Deutscher Zeitungsverleger eV, kotipaikka Berliini (Saksa), edustajinaan T. Höppner ja P. Westerhoff, Rechtsanwälte,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-88" title="page-2">
      Bureau européen des unions de consommateurs (BEUC), kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajanaan A. Fratini, avvocata,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-89" title="page-2">
      FairSearch AISBL, kotipaikka Bryssel, edustajinaan K. Missenden, D. Paemen, avocats, ja T. Vinje, advocaat,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-90" title="page-2">
      Qwant, kotipaikka Pariisi (Ranska),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-91" title="page-2">
      Seznam.cz, a.s., kotipaikka Praha (Tšekki), edustajinaan J. Dobrý ja M. Felgr, advokáti,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-92" title="page-2">
      Verband Deutscher Zeitschriftenverleger eV, kotipaikka Berliini (Saksa), edustajinaan T. Höppner ja P. Westerhoff, Rechtsanwälte,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-93" title="page-2">
      väliintulijoina ensimmäisessä oikeusasteessa,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-94" title="page-2">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-95" title="page-2">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja K. Jürimäe (esittelevä tuomari), presidentti K. Lenaerts, joka hoitaa toisen jaoston tuomarin tehtäviä, sekä tuomarit F. Schalin, M. Gavalec ja Z. Csehi,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-96" title="page-2">
      julkisasiamies: J. Kokott,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-97" title="page-2">
      kirjaaja: hallintovirkamies M. Longar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-98" title="page-2">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 28.1.2025 pidetyssä istunnossa esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-99" title="page-2">
      kuultuaan julkisasiamiehen 19.6.2025 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-100" title="page-2">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-101" title="page-2">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google LLC ja Alphabet Inc. vaativat valituksellaan kumottavaksi unionin yleisen tuomioistuimen 14.9.2022 antaman tuomion Google ja Alphabet v. komissio (Google Android) (T‑604/18, jäljempänä valituksenalainen tuomio, EU:T:2022:541), jossa unionin yleinen tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumosi SEUT 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä 18.7.2018 annetun komission päätöksen C(2018) 4761 final (asia AT.40099 – Google Android) (jäljempänä riidanalainen päätös) 1, 3 ja 4 artiklan siltä osin kuin ne koskevat yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen neljättä väärinkäyttöä, joka muodostuu siitä, että tiettyjen alkuperäisten laitevalmistajien ja matkaviestinoperaattoreiden kanssa tehtävien tulonjakosopimusten edellytykseksi on asetettu Google Search‑sovelluksen yksinomainen esiasennus ennalta määriteltyyn laiteportfolioon</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">vahvisti Googlelle tämän edellisestä luetelmakohdasta ilmenevällä tavalla toteuttamasta yhtenä kokonaisuutena pidettävästä kilpailusääntöjen rikkomisesta riidanalaisen päätöksen 2 artiklassa määrätyn sakon määräksi 4 125 000 000 euroa, josta Alphabet vastaa yhteisvastuullisesti 1 520 605 895 euron määrään asti</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkäsi niiden kanteen muilta osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 102 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-108" title="page-3">
      ”Sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-109" title="page-3">
      Tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-110" title="page-3">
      a) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-111" title="page-3">
      b) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-112" title="page-3">
      c) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-113" title="page-3">
      d) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">[SEUT 101 ja SEUT 102] artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1) 23 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-115" title="page-4">
      ”2. [Euroopan] komissio voi päätöksellään määrätä yrityksille tai yritysten yhteenliittymille sakon, jos ne tahallaan tai tuottamuksellisesti:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-116" title="page-4">
      a) rikkovat [SEUT 101 tai SEUT 102] artiklan määräyksiä;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-117" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-118" title="page-4">
      3. Sakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon sekä rikkomisen vakavuus että sen kesto.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen asetuksen 31 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-120" title="page-4">
      ”[Unionin] tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla komissio on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi poistaa sakon tai uhkasakon taikka alentaa tai korottaa sitä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asian tausta ja riidanalainen päätös</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tausta ja riidanalaisen päätöksen sisältö voidaan tiivistää nyt käsiteltävää valitusta varten seuraavasti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Tosiseikat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google on Euroopan talousalueella (ETA) toimiva internetiin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin erikoistunut informaatioteknologian ja viestinnän alan yritys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google hankki vuonna 2005 yrityksen, joka oli alun perin kehittänyt Android-käyttöjärjestelmän älymobiililaitteille, ottaakseen huomioon mobiilin internetin syntymisen ja kehityksen ja todennäköiset muutokset, joita tämä aiheuttaisi käyttäjien yleisiä verkkohakuja koskevassa käyttäytymisessä. Euroopan komission mukaan heinäkuussa 2018 noin 80 prosenttia Euroopassa ja maailmassa käytetyistä älymobiililaitteista toimi Androidilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun Google kehittää Androidin uuden version, se julkaisee lähdekoodin verkossa. Tällä tavoin kolmannet osapuolet voivat ladata tämän koodin ja muuttaa sitä luodakseen ”Android-haaroja” (haara on olemassa olevan ohjelmiston lähdekoodin perusteella luotu uusi käyttöjärjestelmä). Androidin lähdekoodi, joka julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä (”Android Open Source Project licence”), sisältää käyttöjärjestelmän peruselementit mutta ei Googlen omistamia Androidin sovelluksia ja palveluja. Alkuperäisten laitevalmistajien, jotka haluavat saada Googlen sovelluksia ja palveluja, on siis tehtävä sopimukset Googlen kanssa. Google tekee tällaisia sopimuksia myös niiden matkaviestinoperaattoreiden kanssa, jotka haluavat mahdollisuuden asentaa Googlen omistamat sovellukset ja palvelut loppukäyttäjille myytäviin laitteisiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Menettely komissiossa ja riidanalainen päätös</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Informaatioteknologian ja viestinnän alalla toimivien yritysten yhteenliittymä FairSearch AISBL teki 25.3.2013 komissiolle kantelun Googlen tietyistä mobiiliin internetiin liittyvistä kaupallisista menettelytavoista. Tämän kantelun seurauksena komissio osoitti tietopyyntöjä Googlelle, sen asiakkaille, sen kilpailijoille ja muille tällä alalla toimiville yrityksille. Myös jotkin muut yhteisöt kantelivat komissiolle mobiiliin internetiin liittyvästä Googlen käyttäytymisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio aloitti 15.4.2015 Googlea vastaan Androidia koskevan menettelyn, joka johti 18.7.2018 riidanalaisen päätöksen antamiseen. Tällä päätöksellä komissio määräsi sakon Googlelle ja osittain Alphabetille kilpailusääntöjen rikkomisesta, koska ne olivat asettaneet alkuperäisille laitevalmistajille ja matkaviestinoperaattoreille kilpailunvastaisia sopimusperusteisia rajoituksia suojatakseen ja vahvistaakseen Googlen määräävää asemaa yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla ETA-alueella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisessä päätöksessä komissio moitti Googlea siitä, että se on sisällyttänyt tiettyjä ehtoja sopimuksiinsa, jotka koskevat Androidin ja tiettyjen sen omistamien mobiilipalvelujen ja ‑sovellusten käyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisessa päätöksessä yksilöidään seuraavat neljä sopimusperusteisten rajoitusten kokonaisuutta:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kaksi sellaisten rajoitusten kokonaisuutta, jotka sisältyvät mobiilisovellusten jakelusopimuksiin, joiden nojalla Google velvoitti alkuperäiset laitevalmistajat esiasentamaan sen yleisen hakusovelluksen (Google Search) ja selainsovelluksen (Chrome) ennen kuin ne saattoivat saada käyttölisenssin sen sovelluskauppaan (Play Store)</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">rajoitukset, jotka sisältyvät pirstoutumisen estäviin sopimuksiin, joiden nojalla alkuperäiset laitevalmistajat, jotka halusivat esiasentaa Googlen sovelluksia, eivät voineet myydä sellaisilla Androidin versioilla toimivia laitteita, joita Google ei ollut hyväksynyt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">rajoitukset, jotka sisältyvät tulonjakosopimuksiin, joiden nojalla Google myönsi alkuperäisille laitevalmistajille ja matkaviestinoperaattoreille tietyn prosenttiosuuden mainostuloistaan, mikäli nämä valmistajat tai operaattorit suostuivat siihen, etteivät ne esiasenna kilpailevaa yleistä hakupalvelua yhdellekään yhteisesti määriteltyyn portfolioon kuuluvalle laitteelle (jäljempänä portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoi, että nämä eri sopimusperusteiset rajoitukset (jäljempänä yhdessä riidanalaiset rajoitukset) merkitsevät neljää erillistä SEUT 102 artiklan ja Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 54 artiklan rikkomista ja että ne merkitsevät myös näiden määräysten yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua rikkomista niiden keskinäisen riippuvuuden ja yhteisen tavoitteen vuoksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Google Search ‑sovelluksen sitominen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google on ainakin 1.1.2011 lähtien sitonut Google Search -sovelluksen Play Storeen. Komissio päättelee, että tämä käyttäytyminen merkitsee Googlen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä Android-käyttöjärjestelmän onlinesovelluskauppojen (jäljempänä Android-sovelluskaupat) maailmanlaajuisilla markkinoilla (Kiinaa lukuun ottamatta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo ensinnäkin, että Play Store ja Google Search ‑sovellus ovat kaksi erillistä tuotetta. Toiseksi Googlella on määräävä markkina‑asema sitovan tuotteen (Play Store) markkinoilla eli Android-sovelluskauppojen maailmanlaajuisilla markkinoilla, Kiinaa lukuun ottamatta. Kolmanneksi sitovaa tuotetta ei voida hankkia ilman sidottua tuotetta eli Google Search -sovellusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi komissio päättelee riidanalaisessa päätöksessä, että Google Search ‑sovelluksen ja Play Storen sitominen on omiaan rajoittamaan kilpailua. Tuotteiden sitominen antaa nimittäin Googlelle merkittävän kilpailuedun, jota yleisten hakupalvelujen kilpailevat tarjoajat eivät voi kompensoida. Lisäksi sitominen edesauttaa Googlea pitämään yllä ja vahvistamaan määräävää markkina‑asemaansa yleisten hakupalvelujen kaikilla kansallisilla markkinoilla, lisää markkinoille pääsyn esteitä, vähentää halukkuutta innovointiin ja aiheuttaa suoraan tai välillisesti vahinkoa kuluttajille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi komissio katsoo riidanalaisessa päätöksessä, ettei Google ole osoittanut mitään objektiivista perustetta Google Search -sovelluksen ja Play Storen sitomiselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Chrome-selaimen sitominen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google on 1.8.2012 lähtien sitonut Chrome-selaimen Play Storeen ja Google Search ‑sovellukseen. Komissio päättelee, että tämä käyttäytyminen merkitsee Googlen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä Android-sovelluskauppojen maailmanlaajuisilla markkinoilla (Kiinaa lukuun ottamatta) ja yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo ensinnäkin, että Chrome-selain on Play Storesta ja Google Search -sovelluksesta erillinen tuote. Toiseksi Googlella on määräävä markkina‑asema sitovien tuotteiden (Play Store ja Google Search -sovellus) markkinoilla eli Android-sovelluskauppojen maailmanlaajuisilla markkinoilla, Kiinaa lukuun ottamatta, ja yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla. Kolmanneksi sitovia tuotteita ei voida hankkia ilman sidottua tuotetta, joka on Chrome-selain.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi komissio katsoo, että Chrome-selaimen ja Play Storen sekä Google Search ‑sovelluksen sitominen on omiaan rajoittamaan kilpailua. Tuotteiden sitominen antaa nimittäin Googlelle merkittävän edun, jota mobiilikäyttöön suunnitellut internetselaimet (jäljempänä mobiiliselaimet), jotka eivät liity tiettyyn kilpailevaan käyttöjärjestelmään, eivät voi kompensoida. Lisäksi sitominen vähentää innovointia, aiheuttaa suoraan tai välillisesti vahinkoa mobiiliselainten käyttäjille ja edesauttaa Googlea pitämään yllä ja vahvistamaan määräävää markkina‑asemaansa yleisten hakupalvelujen kaikilla kansallisilla markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi komissio toteaa, ettei Google ole osoittanut mitään objektiivista perustetta Chrome-selaimen sitomiselle Play Storeen ja Google Search ‑sovellukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Pirstoutumisen estäviin sopimuksiin sisältyvät pirstoutumisen estävät velvoitteet edellytyksenä Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssien myöntämiselle</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google on ainakin 1.1.2011 lähtien asettanut Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi sen, että tietoteknisten laitteiden valmistajat hyväksyvät pirstoutumisen estäviin sopimuksiin sisältyvät pirstoutumisen estävät velvoitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio päättelee, että tämä käyttäytyminen merkitsee Googlen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä Android-sovelluskauppojen maailmanlaajuisilla markkinoilla (Kiinaa lukuun ottamatta) ja yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se katsoo ensinnäkin, että pirstoutumisen estävien velvoitteiden hyväksyminen ei liity Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssien myöntämiseen. Näitä lisenssejä ei kuitenkaan voida saada ilman pirstoutumisen estävien velvoitteiden hyväksymistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi komissio toteaa riidanalaisessa päätöksessä, että pirstoutumisen estävillä velvoitteilla voidaan rajoittaa kilpailua. Ensinnäkin Android-haarat muodostavat nimittäin uskottavan kilpailu‑uhkan Googlelle. Toiseksi Google valvoo aktiivisesti pirstoutumisen estävien velvoitteiden noudattamista ja huolehtii niiden soveltamisesta. Kolmanneksi pirstoutumisen estävät velvoitteet haittaavat Android-haarojen kehittämistä. Neljänneksi yhteensopivat Android‑haarat eivät muodosta uskottavaa kilpailu‑uhkaa Googlelle. Viidenneksi pirstoutumisen estävien velvoitteiden kykyä rajoittaa kilpailua vahvistaa se, että Googlen valmistajakohtaiset ohjelmointirajapinnat eivät ole saatavilla haarojen kehittäjille. Kuudenneksi Googlen käyttäytyminen edesauttaa pitämään yllä ja vahvistamaan sen määräävää markkina‑asemaa yleisten hakupalvelujen kaikilla kansallisilla markkinoilla, vähentää halukkuutta innovointiin ja aiheuttaa suoraan tai välillisesti vahinkoa kuluttajille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi Google ei ole osoittanut mitään objektiivista perustetta pirstoutumisen estävien velvoitteiden asettamiselle Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Tulojen prosenttiosuuden maksaminen, jonka edellytyksenä on se, ettei kilpailevia yleisiä hakupalveluita ole esiasennettu tiettyyn tuotevalikoimaan</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google tarjosi ajalla 1.1.2011–31.3.2014 maksuja alkuperäisille laitevalmistajille ja matkaviestinoperaattoreille sillä edellytyksellä, että ne eivät esiasenna mitään kilpailevaa yleistä hakupalvelua millekään laitteelle sovitussa tuotevalikoimassa. Komissio luonnehtii riidanalaisessa päätöksessä tätä käyttäytymistä Googlen määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin osuuksien maksaminen Googlen tuloista tietyn tuotevalikoiman osalta merkitsi komission mukaan yksinoikeusmaksuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi komissio katsoo, että osuuksien maksaminen Googlen tuloista tietyn tuotevalikoiman osalta oli omiaan rajoittamaan kilpailua. Ensinnäkin näillä maksuilla vähennettiin alkuperäisten laitevalmistajien ja matkaviestinoperaattoreiden intressiä esiasentaa kilpailevia yleisiä hakupalveluja. Toiseksi mainituilla maksuilla vaikeutettiin pääsyä yleisten hakupalvelujen kansallisille markkinoille. Kolmanneksi mainituilla maksuilla vähennettiin halukkuutta innovointiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi riidanalaisessa päätöksessä todetaan, ettei Google ole osoittanut mitään objektiivista perustetta sille, että se maksoi osuuksia tuloistaan tietyn sovitun tuotevalikoiman osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission mukaan riidanalaisten rajoitusten tavoitteena oli suojata ja vahvistaa Googlen määräävää markkina‑asemaa yleisten hakupalvelujen alalla ja siis suojata kyseisen yrityksen näihin hakuihin liittyvästä mainonnasta saamia tuloja ja lisätä niitä. Riidanalaisten rajoitusten yhteisen tavoitteen ja keskinäisen riippuvuuden vuoksi komissio piti niitä yhtenä kokonaisuutena pidettävänä jatkettuna SEUT 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan rikkomisena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Riidanalaisten rajoitusten kesto ja sakko</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisten rajoitusten kestosta on todettava, että mobiilisovellusten jakelusopimuksiin liittyvät rajoitukset kestivät Google Search ‑sovelluksen ja Play Storen sitomisen osalta 1.1.2011 alkaen riidanalaisen päätöksen antamispäivään saakka ja Chrome-selaimen ja Google Search ‑sovelluksen sekä Play Storen sitomisen osalta 1.8.2012 alkaen kyseisen päätöksen antamispäivään saakka. Pirstoutumisen estäviin sopimuksiin liittyvät rajoitukset kestivät 1.1.2011 alkaen riidanalaisen päätöksen antamispäivään saakka. Viimein tulonjakosopimuksiin liittyvät rajoitukset kestivät 1.1.2011–31.3.2014, jolloin viimeinen portfoliokohtainen tulonjakosopimus päättyi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio määräsi Googlelle seuraamuksena näistä väärinkäyttönä pitämistään menettelytavoista 4 342 865 000 euron suuruisen sakon, josta 1 921 666 000 euroa suoritetaan yhteisvastuullisesti Alphabetin kanssa. Tämän määrän määrittämiseksi komissio otti huomioon yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyvän, Googlen kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistumisen viimeisenä vuonna (2017) ETA-alueella toteuttaman merkityksellisen myynnin arvon ja sovelsi siihen 11 prosentin vakavuuskerrointa. Komissio kertoi sitten saadun määrän kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistumisvuosien lukumäärällä (n. 7,52) ja lisäsi siihen lisäsumman, joka vastasi 11:tä prosenttia vuonna 2017 toteutetun myynnin arvosta, jotta samanlaiset menettelytavat olisivat samankaltaisten yritysten kannalta vähemmän houkuttelevia. Komissio katsoi myös, ettei sakon määrän alentamiseksi tai korottamiseksi ollut otettava huomioon lieventäviä tai raskauttavia seikkoja eikä etenkään Googlen merkittävää taloudellista asemaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi komissio vaati, että Google ja Alphabet lopettavat nämä menettelytavat 90 päivän kuluessa riidanalaisen päätöksen tiedoksiannosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet nostivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 9.10.2018 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa ne vaativat ensisijaisesti riidanalaisen päätöksen kumoamista ja toissijaisesti niille kyseisessä päätöksessä määrätyn sakon määrän alentamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtajan 23.9.2019 antamalla määräyksellä Google ja Alphabet v. komissio (T‑604/18, EU:T:2019:743) hyväksyttiin yhtäältä Application Developers Alliance (jäljempänä ADA), Computer &amp; Communications Industry Association (jäljempänä CCIA), Gigaset Communications GmbH (jäljempänä Gigaset), HMD global Oy (jäljempänä HMD) ja Opera Norway AS, aiemmin Opera Software AS (jäljempänä Opera) väliintulijoiksi tukemaan Googlen ja Alphabetin vaatimuksia ja toisaalta Bureau européen des unions de consommateur (BEUC), Verband Deutscher Zeitschriftenverleger eV, BDZV – Bundesverband Digitalpublisher und Zeitungsverleger eV, Seznam.cz, a.s. (jäljempänä Seznam), FairSearch ja Qwant väliintulijoiksi tukemaan komission vaatimuksia. Tiettyjä riidanalaisen päätöksen ja komission vastineen osia on käsitelty luottamuksellisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet vetosivat kanteensa tueksi kuuteen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen koski markkinoiden määrittelyn ja määräävän markkina-aseman virheellistä arviointia, toinen mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen arvioimista virheellisesti väärinkäytöksi, kolmas portfoliokohtaisiin tulonjakosopimuksiin sisältyvän yksinomaista esiasennusta koskevan ehdon arvioimista virheellisesti väärinkäytöksi, neljäs sen arvioimista virheellisesti väärinkäytöksi, että Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi asetettiin pirstoutumisen estävien velvoitteiden noudattaminen, viides puolustautumisoikeuksien loukkaamista ja kuudes sakon laskennassa huomioon otettujen eri seikkojen virheellistä arviointia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu merkityksellisten markkinoiden määrittelyn ja määräävän markkina-aseman virheelliseen arviointiin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisessä kanneperusteessaan Google ja Alphabet moittivat komissiota siitä, että se teki useita arviointivirheitä määritellessään merkitykselliset markkinat ja arvioidessaan tämän jälkeen Googlen määräävän markkina-aseman olemassaoloa näillä markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio yksilöi riidanalaisessa päätöksessä neljänlaiset merkitykselliset markkinat eli ensinnäkin käyttöjärjestelmien lisensoinnin maailmanlaajuiset markkinat (Kiinaa lukuun ottamatta) älymobiililaitteille tarkoitettujen käyttöjärjestelmien lisensoinnissa, toiseksi Android-sovelluskauppojen maailmanlaajuiset markkinat (Kiinaa lukuun ottamatta), kolmanneksi yleisten hakupalvelujen tarjoamisen eri kansalliset markkinat ETA-alueella ja neljänneksi mobiilikäyttöön tarkoitettujen verkkoselainten, jotka eivät liity tiettyyn käyttöjärjestelmään, maailmanlaajuiset markkinat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi tästä valituksenalaisen tuomion 125 ja 126 kohdassa, että sen käsiteltäväksi saatettua asiaa varten oli katsottava ensinnäkin, että komissio oli osoittanut asianmukaisesti riidanalaisessa päätöksessä, että koska Google pystyi toimimaan huomattavan itsenäisesti suhteessa kilpailijoihinsa, asiakkaisiinsa ja kuluttajiinsa, sillä oli määräävä markkina‑asema yleisiä hakupalveluja koskevilla eri kansallisilla markkinoilla ETA‑alueella. Unionin yleinen tuomioistuin korosti toiseksi, että vaikka merkitykselliset markkinat esitellään riidanalaisessa päätöksessä erikseen, niitä ei kuitenkaan voida keinotekoisesti erottaa toisistaan siltä osin kuin niihin kaikkiin liittyi täydentäviä näkökohtia, joihin komissio on vedonnut asianmukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten valituksenalaisen tuomion 129 kohdasta ilmenee, unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että ensimmäistä kanneperustetta koskevat argumentit oli tutkittava tässä tosiasiallisessa asiayhteydessä, jossa on kyse erillisistä mutta toisiinsa kytkeytyvistä merkityksellisistä markkinoista ja sellaisen kokonaisstrategian toteuttamisesta, jolla pyritään komission mukaan varmistamaan Googlen määräävä markkina‑asema yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla. Tämän tarkastelun päätteeksi unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kyseisen tuomion 234, 254 ja 267 kohdassa tämän kanneperusteen kolme osaa perusteettomina ja näin ollen ensimmäisen kanneperusteen kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen kanneperuste, joka koskee ensimmäistä ja toista väärinkäyttöä ja joka perustuu mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen arvioimiseen virheellisesti väärinkäytöksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittivät toisessa kanneperusteessaan, joka jakautuu kahteen osaan, että komissio päätteli virheellisesti mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen, joissa asetetaan yhtäältä Play Storen saamisen edellytykseksi Google Search ‑sovelluksen esiasennus ja toisaalta Play Storen ja Googlen Searchin saamisen edellytykseksi Chrome-selaimen esiasennus, merkitsevän väärinkäyttöä (jäljempänä ensimmäinen väärinkäyttö).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Unionin yleisen tuomioistuimen huomautukset asiayhteyteen liittyvistä seikoista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin esitti aluksi valituksenalaisen tuomion 275–316 kohdassa ensinnäkin edellytykset sille, että kyseessä olevien menettelytapojen voidaan katsoa merkitsevän määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, toiseksi eri seikat, jotka komissio on esittänyt riidanalaisessa päätöksessä todetakseen näistä menettelytavoista aiheutuneet markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset, ja kolmanneksi mainittujen menettelytapojen väliset suhteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näistä edellytyksistä unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 278–280 kohdassa 6.9.2017 annetun tuomion Intel v. komissio (C‑413/14 P, EU:C:2017:632) 134–136 kohtaan tukeutuen, ettei kaikki markkinoilta syrjäyttäminen välttämättä rajoita kilpailua. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen on toimittava niin, ettei ansioihin perustuvaa kilpailua sisämarkkinoilla rajoiteta. SEUT 102 artiklassa kielletään tästä syystä määräävässä markkina-asemassa olevaa yritystä muun muassa toteuttamasta sellaisia käytäntöjä, joilla on markkinoilta syrjäyttävä vaikutus sen sellaisiin kilpailijoihin, jotka ovat vähintäänkin yhtä tehokkaita kuin se itse, ja vahvistamasta määräävää markkina-asemaansa muihin menetelmiin kuin ansioihin perustuvaan kilpailuun turvautumalla. Tältä kannalta katsoen kaikkea muihin tekijöihin perustuvaa kilpailua ei – kuten ei kaikkea hintakilpailua – siis voida pitää oikeutettuna.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa ensimmäisessä väärinkäytössä kyseessä olevat menettelytavat muodostuvat tuotteiden sitomisesta. Tällaisten menettelytapojen väärinkäyttöluonteen arvioimiseksi unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 284 kohdassa niistä viidestä kriteeristä, joihin sen 17.9.2007 antaman tuomion Microsoft v. komissio (T‑201/04, EU:T:2007:289) 869 kohdassa viitataan ja joihin komissio saattoi tukeutua:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ensinnäkin sitova tuote ja sidottu tuote ovat kaksi erillistä tuotetta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toiseksi kysymyksessä olevalla yrityksellä on määräävä markkina‑asema sitovan tuotteen markkinoilla</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kolmanneksi kyseinen yritys ei anna kuluttajille mahdollisuutta hankkia sitovaa tuotetta ilman sidottua tuotetta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">neljänneksi kyseinen menettelytapa ”rajoittaa kilpailua”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">viidenneksi tämä menettelytapa ei ole objektiivisesti perusteltua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi neljännestä kriteeristä valituksenalaisen tuomion 295 kohdassa, että komissio katsoi perustellusti, aivan kuten 17.9.2007 annetun tuomion Microsoft v. komissio (T‑201/04, EU:T:2007:289) taustalla olleessa päätöksessä, että ennen kuin kyseessä olevien kytkykauppojen katsotaan olevan kilpailun kannalta vahingollisia, edellytetään – aiemmin tältä osin käytettyjen ilmaisujen mukaisesti – konkreettisten vaikutusten tarkkaa tutkimista tai täydentäviä selvityksiä. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan tällaisella tutkimisella voidaan vähentää riskiä siitä, että käyttäytymisestä, joka ei tosiasiallisesti ole vahingollinen ansioihin perustuvalle kilpailulle, määrätään seuraamus, ja selventää entisestään kyseessä olevan käyttäytymisen vakavuutta, mikä helpottaa mahdollisen seuraamuksen asianmukaisen tason määrittämistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin korosti kuitenkin valituksenalaisen tuomion 297 kohdassa, ettei komission tehtävänä ole tehdä prospektiivista tutkimusta tukeutumalla vaikutuksiin, jotka aiheutuisivat sellaisten hypoteesien perusteella, joita ei voida vielä käytännössä todentaa, kuten joissakin muissa olosuhteissa, ja viittasi tältä osin 30.1.2020 annettuun tuomioon Generics (UK) ym. (C‑307/18, EU:C:2020:52, 145 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin päätti riidanalaisen tuomion 299 kohdassa sovellettavia käsitteitä koskevat alustavat huomautuksensa toteamalla ensinnäkin, että ”kilpailunrajoituksen” ja ”kyvyn rajoittaa kilpailua” välisellä erolla ei ole vaikutusta kilpailunrajoituksen toteamiseen tapauksissa – kuten nyt käsiteltävässä asiassa –, joissa komissio on todennut kilpailunrajoituksen niiden vaikutusten perusteella, jotka kyseessä olevien menettelytapojen täytäntöönpano on aiheuttanut merkittävän ajanjakson kuluessa, sillä nämä vaikutukset voidaan havaita ja komissio voi niiden perusteella määrittää niistä seuraavan kilpailunvastaisen markkinoilta syrjäyttämisen luonteen ja laajuuden ja unionin yleinen tuomioistuin tutkia nämä arvioinnit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi tämän jälkeen kyseisen tuomion 300 kohdassa, että komissio oli katsonut riidanalaisessa päätöksessä, että ensimmäinen väärinkäyttö muodostui kahdesta tuotteiden sitomisesta. Sitomiset toteutettiin mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyillä esiasennusta koskevilla ehdoilla, jotka alkuperäisten laitevalmistajien ja matkaviestinoperaattoreiden, jotka halusivat voida markkinoida laitteita kaikilla Google Mobile -palveluilla (jäljempänä GMS-paketti), oli hyväksyttävä. Näin ollen on todettava seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ensimmäisellä sitomisella, jolla Google Search ‑sovellus sidottiin Play Storeen, Google käytti väärin määräävää asemaansa Android-sovelluskauppojen maailmanlaajuisilla markkinoilla (Kiinaa lukuun ottamatta) 1.1.2011 alkaen aina riidanalaisen päätöksen antamispäivään (riidanalaisen päätöksen 752 ja 1009 perustelukappale)</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toisella sitomisella, jolla Chrome-selain sidottiin Google Search ‑sovellukseen ja Play Storeen, Google käytti väärin määräävää asemaansa Android-sovelluskauppojen maailmanlaajuisilla markkinoilla (Kiinaa lukuun ottamatta) ja yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla ETA-alueella 1.8.2012 alkaen aina riidanalaisen päätöksen antamispäivään (riidanalaisen päätöksen 753 ja 1010 perustelukappale).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi lopuksi mainitun tuomion 301 kohdassa, että Googlen ja Alphabetin toisen kanneperusteen yhteydessä esittämät argumentit koskivat olennaisilta osin riidanalaisessa päätöksessä esitettyjä seikkoja, jotka liittyvät unionin yleisen tuomioistuimen 17.9.2007 antaman tuomion Microsoft v. komissio (T‑201/04, EU:T:2007:289) kilpailunrajoitusta koskevaan neljänteen kriteeriin ja Googlen ja Alphabetin tältä osin esittämiä objektiivisia perusteluja koskevaan viidenteen kriteeriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa, joka koskee ”kilpailun rajoittamista”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen kanneperusteen ensimmäisen osan tueksi Google ja Alphabet väittivät, ettei komissio ole osoittanut riidanalaisessa päätöksessä, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot olisivat estäneet kilpailun.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet esittivät argumentaationsa tueksi viisi väitettä ja kritisoivat riidanalaista päätöstä siltä osin kuin siinä ensinnäkin jätettiin osoittamatta, että esiasennusta koskevilla ehdoilla luodaan status quo ‑harha; toiseksi sivuutettiin se, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa annettiin alkuperäisten laitevalmistajien vapaasti esiasentaa kilpailevia palveluja ja määrittää ne oletuksiksi; kolmanneksi sivuutettiin myös se, että kilpailijoilla oli muita tehokkaita keinoja tavoittaa käyttäjät; neljänneksi jätettiin näyttämättä, että Googlen hakupalvelun ja selaimen käyttöosuudet johtuivat riidanalaisista esiasennusta koskevista ehdoista, ja viidenneksi jätettiin ottamatta asianmukaisesti huomioon koko taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys pääteltäessä, että esiasennusta koskevat ehdot tarjosivat kilpailijoille uusia mahdollisuuksia niiden epäämisen sijaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin esitti kaksi alustavaa huomautusta ensimmäisestä väitteestä, joka koski esiasennusta koskevien ehtojen aiheuttamaa status quo ‑harhaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen näistä huomautuksista koskee sitä, ettei esiasennuksen ja oletusasetukseksi määrittämisen käsitteiden välillä ehdotetulla erolla ole käytännön intressiä, sillä Google ja Alphabet arvostelivat komissiota siitä, ettei se ole erottanut tai punninnut sitä, mikä kuuluu kunkin käsitteen alaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarkasteltuaan Googlelta ja Alphabetilta peräisin olevia todisteita unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 349 kohdassa, että kun otetaan huomioon näihin asiakirjoihin liittyvä sopimuksia koskeva asiayhteys eli mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot, niiden argumentit tarpeesta tehdä tällainen erottelu, oli hylättävä ja oli myönnettävä se, että näistä käsitteistä toisen yhteydessä esitettyihin argumentteihin voitiin vedota toisen käsitteen yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi tarkastellessaan kolmansilta yrityksiltä peräisin olevia todisteita unionin yleinen tuomioistuin totesi kyseisen tuomion 356 kohdassa, että alkuperäiset laitevalmistajat olivat jokseenkin yksimielisiä katsoessaan, että paras sijoittelu tai oletusasetukseksi määrittäminen tai näiden tekniikoiden yhdistelmä helpottaa niiden sovellusten käyttöä, joita ne koskevat. Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä tarkastelusta kyseisen tuomion 383 kohdassa, että komissio saattoi riidanalaisessa päätöksessä esitettyjen eri seikkojen perusteella katsoa, kun niitä tarkastellaan yhdessä, että markkinatoimijoiden kannalta Google Search ‑sovelluksen ja Chrome-selaimen esiasennus mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyin ehdoin mahdollisti ”tilanteen säilyttämisen ennallaan” ja teki kilpailevaan sovellukseen turvautumisesta käyttäjien kannalta vähemmän houkuttelevaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen alustava huomautus koskee esiasennusta koskevien edellytysten määrällistä merkitystä. Unionin yleinen tuomioistuin korosti tältä osin saman tuomion 336 ja 337 kohdassa, että Google Search ‑sovelluksen ja Chrome-selaimen esiasennuksella, yhdistettynä ensin mainitun osalta parhaaseen sijoitteluun ja jälkimmäisen osalta Google Search ‑sovelluksen oletusasetukseksi määrittämiseen, oli merkittäviä määrällisiä seurauksia. Nimittäin mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen vuoksi Google Search ‑sovellus ja Chrome-selain oli esiasennettu suureen määrään älymobiililaitteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden alustavien huomautusten valossa unionin yleinen tuomioistuin tutki komission esittämät todisteet ja vertailut, jotka se oli tehnyt osoittaakseen status quo -harhan, jonka merkityksellisyyttä ja käyttöä Google ja Alphabet arvostelivat. Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä valituksenalaisen tuomion 418 kohdassa, että argumenteilla, jotka viimeksi mainitut olivat esittäneet osoittaakseen, ettei Google Search ‑sovelluksen ja Chrome-selaimen esiasennuksesta Android-käyttöjärjestelmällä toimiviin älymobiililaitteisiin (jäljempänä Google Android ‑laitteet) ole seurannut etua, ei voitu kyseenalaistaa komission näistä seikoista tekemiä päätelmiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisesta väitteestä Google ja Alphabet väittivät lähinnä, että esiasennusta koskevat ehdot eivät estäneet alkuperäisiä laitevalmistajia esiasentamasta ETA-alueella myytäviin Google Android ‑laitteisiin kilpailevia yleisiä hakupalveluja ja selaimia samalla tavoin kuin Google Search ‑sovellus ja Chrome‑selain oli esiasennettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin huomautti tästä aluksi valituksenalaisen tuomion 425 ja 426 kohdassa, ettei komissio kiistänyt tätä tosiseikkaa riidanalaisessa päätöksessä. Kyseisessä päätöksessä todetaan pikemminkin yhtäältä, että mobiilisovellusten jakelusopimukset ”estävät” alkuperäisiä laitevalmistajia esiasentamasta yksinomaan tällaisia sovelluksia Google Search ‑sovelluksen ja Chrome‑selaimen sijaan (riidanalaisen päätöksen 832 perustelukappale), ja toisaalta, että tulonjakosopimuksissa edellytetään alkuperäisiltä laitevalmistajilta ja matkaviestinoperaattoreilta Google Search -sovelluksen yksinomaista esiasennusta näiden sopimusten kattamaan osaan (riidanalaisen päätöksen 833 perustelukappale), ja tämä pitää sisällään portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset sekä laitekohtaiset tulonjakosopimukset, kuten komissio vahvisti unionin yleisen tuomioistuimen määräämiin asian selvittämistoimiin antamassaan vastauksessa. Riidanalaisen päätöksen 197 perustelukappaleesta ilmenee nimittäin, että Google on asteittain korvannut Euroopan unionissa ja Korean tasavallassa laiteportfolioon perustuvat tulonjakosopimukset (portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset) sopimuksilla, joiden nojalla osuuksien maksaminen Googlen tuloista edellytti sitä, etteivät alkuperäiset laitevalmistajat ja matkaviestinoperaattorit ole esiasentaneet mitään kilpailevaa yleistä hakupalvelua asianomaiseen laitteeseen (laitekohtaiset tulonjakosopimukset).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin katsoi kyseisen tuomion 427 kohdassa, että kun otetaan huomioon markkinaosuudet ja niiden kehitys Google Search ‑sovelluksen osalta vuodesta 2011 ja Chrome‑selaimen osalta vuodesta 2012 aina riidanalaisen päätöksen antamisajankohtaan, keskustelu kilpailijoille tarjotuista mahdollisuuksista kompensoida mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen ehtojen antama kilpailuetu jäi lähinnä teoreettiseksi. Tältä osin oli kuitenkin erotettava toisistaan kilpailua koskevat teoreettiset hypoteesit ja käytännön todellisuus, jossa Googlen ja Alphabetin mainitsemat vaihtoehdot eivät vaikuttaneet uskottavilta tai olivat vailla todellista vaikutusta mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen aiheuttaman status quo -harhan vuoksi sekä näiden ehtojen ja Googlen muiden sopimusjärjestelyjen, kuten tulonjakosopimusten, yhteisvaikutuksen vuoksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi Google Search -sovelluksesta mainitun tuomion 436 kohdassa, että toisin kuin Google ja Alphabet väittivät, kilpailevat yleisten hakupalvelujen tarjoajat eivät voineet kompensoida esiasennusta koskevien ehtojen antamaa kilpailuetua. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi sitä vastoin valituksenalaisen tuomion 438 kohdassa selainten osalta, ettei Googlen ja Alphaberin argumentteja voitu jättää suoralta kädeltä huomiotta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin huomautti kuitenkin saman tuomion 449 ja 450 kohdassa, että vuosina 2011–2016 yli 50 prosenttia ETA-alueella myydyistä Google Android ‑laitteista oli Googlen kanssa tehtyjen tulonjakosopimusten, joko portfoliokohtaisten tai laitekohtaisten tulonjakosopimusten, kattamia, ja niissä kaikissa edellytettiin Google Search ‑sovelluksen määrittämistä oletushakukokoneeksi esiasennettuihin selaimiin ja kiellettiin kilpailevan hakupalvelun asentaminen. Tästä seuraa, että kun Chromen, jossa oli määritetty Google Search ‑sovellus oletukseksi, rinnalle oli esiasennettu jokin selain, myös tällaisessa selaimessa oli määritetty kyseinen sovellus oletukseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 451 kohdassa esittämien toteamusten mukaan tällä huomautuksella voidaan havainnollistaa Googlen eri menettelytapojen toisiaan täydentävää luonnetta, ja se merkitsee välttämättä mobiilisovellusten jakelusopimusten ja tulonjakosopimusten yhteisvaikutusten huomioon ottamista. Tulonjakosopimukseen perustuvan sopimusvelvoitteen, jonka mukaan mitään muuta kuin Google Search ‑sovellusta ei saa asentaa yleisten hakujen suorittamista varten, seurauksena on se, että Googlen sovellusten kanssa kilpailevan palvelun esiasennusta koskeva teoreettinen mahdollisuus, joka oli periaatteessa sallittu mobiilisovellusten jakelusopimuksissa, oli tosiasiallisesti suljettu pois vuosina 2011–2016 ainakin puolessa ETA-alueella myydyistä Google Android -laitteista. Tulonjakosopimuksilla taattiin siis yksinoikeus kyseisissä laitteissa, mikä oli otettava huomioon arvioitaessa mobiilisovellusten jakelusopimusten kilpailunvastaisia vaikutuksia. Unionin yleinen tuomioistuin täsmensi tältä osin vielä kyseisen tuomion 452 kohdassa, että mobiilisovellusten jakelusopimusten ja tulonjakosopimusten yhteisvaikutuksen tosiseikkana huomioon ottaminen ei riipu mitenkään siitä, merkitsevätkö tulonjakosopimukset väärinkäyttöä vai eivät, olivatpa ne portfoliokohtaisia tulonjakosopimuksia, jotka merkitsevät väärinkäyttöä komission arvioinnin mukaan, minkä Google ja Alphabet ovat kyseenalaistaneet kolmannen kanneperusteen yhteydessä, tai laitekohtaisia tulonjakosopimuksia, joita ei ole pidetty väärinkäyttönä riidanalaisessa päätöksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin totesi mainitun tuomion 464 kohdassa, että sillä, voidaanko kilpaileva selain määrittää oletukseksi, ei ollut vaikutusta. Google ja Alphabet eivät myöskään kiistäneet sitä, että tämä kysymys on teoreettinen mobiilisovellusten jakelusopimusten ja pirstoutumisen estävien sopimusten valossa. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan käsiteltävässä asiassa on olennaista tutkia kilpaileville yleisille hakupalveluille tarjotut erilaiset käytännön mahdollisuudet käyttäjien tavoittamiseksi, kun Google varmistaa, että alkuperäiset laitevalmistajat noudattavat Chrome‑selaimen kanssa kilpailevien selainten osalta velvoitettaan – sellaisena kuin se ilmenee pirstoutumisen estävistä sopimuksista – kohdella Google Search ‑sovellusta vähintään samalla tavoin kuin ne saattaisivat kohdella toista yleistä hakupalvelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän jälkeen unionin yleinen tuomioistuin tarkasteli Googlen ja Alphabetin argumentteja sellaisiin perusteluihin sisältyvistä näkökohdista, jotka koskevat alkuperäisten laitevalmistajien intressiä kilpailevien sovellusten esiasentamiseen, niiden mahdollisten tulojen osuutta, joita alkuperäiset laitevalmistajat saisivat Google Search -sovelluksen lisäksi yhdestä tai useammasta yleisestä hakusovelluksesta, liiketoimikustannusten vaikutusta siihen, että esiasennusta koskevat sopimukset tehdään pienestä laitemäärästä, ja sitä kielteistä vaikutusta käyttäjäkokemukseen tai tiettyjen laitteiden tallennustilaan, että liian moni sovellus on kahtena kappaleena. Tämän tarkastelun päätteeksi se totesi valituksenalaisen tuomion 537 kohdassa, että vaikka joidenkin näiden argumenttien perusteella voidaan rajoittaa tai tarkentaa riidanalaisen päätöksen ulottuvuutta, komissio saattoi kuitenkin katsoa, että vaikka Google Search ‑sovelluksen kanssa kilpailevien yleisten hakupalvelujen tarjoajat saattoivat edelleen vapaasti tarjota alkuperäisille laitevalmistajille ja matkaviestinoperaattoreille samaa esiasennusta kuin kyseisen sovelluksen ja Chrome‑selaimen osalta tarjottiin ETA-alueella myytyihin Google Android ‑laitteisiin, tämä ei käytännössä toteutunut rikkomisajanjakson olennaisen osan aikana ja että ainakin osa tällaisten esiasennusten puuttumisesta selittyi mobiilisovellusten jakelusopimusten, tulonjakosopimusten sekä pirstoutumisen estävien sopimusten yhteisvaikutuksella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittivät kolmannesta väitteestä, että Googlen kilpailijat saattoivat kompensoida pyrkimyksen säilyttää ennallaan tilanne, joka johtuu mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevista ehdoista, luottamalla käyttäjien käyttäytymiseen, sillä nämä voivat ladata niiden sovelluksia tai käyttää niiden yleistä hakupalvelua selaimen kautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 557 kohdassa mahdollisuudesta ladata kilpailevia sovelluksia, että vaikka yleisten haku- tai selainsovellusten lataaminen on helppoa ja ilmaista, riidanalaisen päätöksen tarkastelu osoitti, että niitä ei käytännössä ladata tai ne ladataan joka tapauksessa riittämättömään osaan kyseisiä laitteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 561 ja 562 kohdassa pääsystä kilpailevaan yleiseen hakupalveluun selaimen kautta, että kilpailevan yleisen hakupalvelun määrittäminen mobiilikäyttöön tarkoitettujen verkkoselainten oletukseksi Google Android ‑laitteisiin ei ole ulottuvuudeltaan ja tehokkuudeltaan rinnastettavissa Google Search -sovelluksen esiasennukseen. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan tässä yhteydessä on erityisesti otettava huomioon se, että Google ei salli minkään muun hakupalvelun kuin Google Search ‑sovelluksen määrittämistä oletukseksi Chrome‑selaimeen ja että tämän selaimen käyttöosuus oli Euroopassa noin 75 prosenttia mobiilikäyttöön tarkoitetuista verkkoselaimista, jotka eivät liity tiettyyn käyttöjärjestelmään, ja maailmanlaajuisesti 58 prosenttia. Riidanalaisesta päätöksestä ilmenee lisäksi, että käyttäjät eivät käytännössä pääse muihin yleisiin hakupalveluihin selainten kautta ja he muuttavat vain harvoin näiden selainten oletusasetuksia. Tällaiset huomautukset ovat merkityksellisiä, toisin kuin Google ja Alphabet väittävät, ja niiden perusteella voidaan osoittaa, että huolimatta tarjotusta mahdollisuudesta määrittää toinen hakukone, hakukoneeksi jää käytännössä se, joka on alun perin määritetty.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljännestä väitteestä, jonka mukaan yhteyttä yleisiä hakupyyntöjä ja selainpyyntöjä koskevien Googlen osuuksien sekä Google Search ‑sovelluksen ja Chrome-selaimen esiasennuksen välillä ei ole osoitettu, unionin yleinen tuomioistuin totesi ensinnäkin kyseisen tuomion 571 kohdassa, että viittauksia, jotka komissio on tehnyt näiden käyttöosuuksien kehitykseen, ei voida sinänsä arvostella. Komissio voi niihin tukeutuen nimittäin osoittaa, että yhtäältä esiasennus tuottaa edun esiasennetuille Googlen yleiselle hakusovellukselle ja selainsovellukselle ja että toisaalta kilpailijat eivät voineet kompensoida tätä etua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi siltä osin kuin kyse on Chrome‑selaimen ja Google Search ‑sovelluksen laatutekijästä ja suorituskyvystä, unionin yleinen tuomioistuin katsoi mainitun tuomion 575 kohdassa, että esillä olevan kaltaisessa tilanteessa komission ei edellytetä määrittävän täsmällisesti, voitiinko nämä käyttöosuudet selittää paitsi esiasennuksella myös, tai pikemminkin, Google ja Alphabetin väittämällä paremmalla laadulla. Vaikka esiasennusta ei ole riitautettu, laadun vaikutusta siihen, ettei kilpailevaa sovellusta ole esiasennettu tai ladattu, ei ole tuettu riittävillä tai erityisen merkityksellisillä todisteilla. Saman tuomion 577 ja 578 kohdan mukaan on joka tapauksessa niin, että jos Googlen tuotteiden laadun paremmuus näytettäisiin toteen, se ei olisi ratkaiseva, koska ei ole väitetty, että kilpailijoiden tarjoamilla palveluilla ei voitaisi teknisesti täyttää kuluttajien tarpeita, koska muilla muuttujilla kuin tekniikalla voi lisäksi olla merkitystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi kolmanneksi valituksenalaisen tuomion 579 ja 582 kohdassa, että komissio oli todennut riidanalaisessa päätöksessä, että tällainen laadullinen etu ei näytä ilmenevän kilpaileville palveluille Play Storessa annetuista arvosanoista. Ne voitiin ottaa huomioon katsottaessa, että kilpailevien eri haku- ja selainpalvelujen laatu ei ole ratkaiseva kriteeri niiden käytössä, sillä ne kaikki tarjoavat palvelua, joka voi vastata kysyntää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 583 kohdassa näistä seikoista, että kun otetaan huomioon pyrkimys säilyttää mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyihin esiasennusta koskeviin ehtoihin liittyvä tilanne ennallaan ja se, ettei asiassa ole esitetty näyttöä Googlen ja Alphabetin väittämän laadullisen paremmuuden tarkasta vaikutuksesta Googlen yleisen hakusovelluksen ja selainsovelluksen osalta, komissio katsoi perustellusti, että Googlen käyttöosuudet vahvistavat esiasennukseen liittyvän status quo ‑harhan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennestä väitteestä Google ja Alphabet väittivät, että riidanalaisessa päätöksessä jätetään arvioimatta, saattoivatko mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot rajoittaa kilpailua, joka olisi ilman niitä toteutunut, jolloin on otettava huomioon taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys kokonaisuudessaan. Mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevat ehdot ovat osa Android-käyttöjärjestelmää varten kehitettyä maksuttoman lisenssin mallia, eikä niitä näin ollen voida tarkastella erikseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi kuitenkin valituksenalaisen tuomion 589 kohdassa, että Googlen ja Alphabetin tämän väitteen tueksi esittämä argumentaatio ei vastannut riidanalaisen päätöksen sisältöä. Kyseisessä päätöksessä todettu väärinkäyttöä merkitsevä käyttäytyminen ei koskenut Android-käyttöjärjestelmän kehittämistä ja ylläpitämistä, mukaan lukien sen avoimuus ja maksuttomuus, joilla Google pyrki vastaamaan tilanteeseen, jossa se katsoi muiden käyttöjärjestelmien omistajien sulkeneen käyttöjärjestelmänsä. Unionin yleinen tuomioistuin korosti lisäksi valituksenalaisen tuomion 590 kohdassa, että komissio oli myöntänyt unionin yleisessä tuomioistuimessa, että Android-käyttöjärjestelmä oli lisännyt Googlen kilpailijoiden mahdollisuuksia. Komissio on siten todella ottanut huomioon Googlen ja Alphabetin argumentaation arvioidessaan kaikkia asian kannalta merkityksellisiä olosuhteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa, joka koskee objektiivisia perusteluja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen kanneperusteen toisessa osassa Google ja Alphabet väittivät, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot ovat objektiivisesti perusteltuja, koska Google voi niiden johdosta tarjota maksutta Android-käyttöjärjestelmää varmistamalla, että tuloja tuottavia sovelluksia eli Google Search ‑sovellusta ja Chrome-selainta, ei suljeta esiasennuksen ja siihen liittyvien myynninedistämismahdollisuuksien ulkopuolelle. Nämä hyväksyttävät ja kilpailua edistävät ehdot ovat edistäneet mobiililaitteiden monimuotoisuutta ja laajaa käyttöönottoa, vähentäneet markkinoille pääsyn esteitä ja luoneet mahdollisuuksia kilpailijoille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi ensinnäkin valituksenalaisen tuomion 614 kohdassa, että Google ja Alphabet eivät olleet näyttäneet, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot olisivat olleet objektiivisesti perusteltuja siten, että Google olisi voinut niiden johdosta varmistaa Google Search -sovelluksen ja Chrome-selaimen esiasennuksen Google Android -laitteisiin ja saada takaisin Android-käyttöjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuneiden kustannusten määrän.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 616 kohdassa Googlen ja Alphabetin väitteistä, joiden mukaan yhtäältä mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevien ehtojen perusteella Google saattoi tarjota maksutta Play Storen, koska sen arvo alkuperäisille laitevalmistajille ja käyttäjille vastasi arvoa, joka Googlelle oli sillä, että nämä alkuperäiset laitevalmistajat markkinoivat sen yleistä hakupalvelua, ja toisaalta komission ehdotus Play Storen lisenssimaksun maksamisesta kyseenalaistaa tämän mallin ja sen myönteiset vaikutukset kilpailuun, että Google ja Alphabet ovat jälleen jättäneet täyttämättä todistustaakkansa objektiivisten perustelujen osoittamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä valituksenalaisen tuomion 619 kohdassa, että toinen osa, joka koskee esiasennuksen objektiivisia perusteluja, oli hylättävä, samoin kuin oli hylättävä kokonaisuudessaan toinen kanneperuste, jonka mukaan mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevien ehtojen on arvioitu virheellisesti merkitsevän väärinkäyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Kolmas kanneperuste, jonka mukaan portfoliokohtaisiin tulonjakosopimuksiin sisältyvän yksinomaista esiasennusta koskevan ehdon on arvioitu virheellisesti merkitsevän väärinkäyttöä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannessa kanneperusteessa Google ja Alphabet väittivät, että komissio on virheellisesti päätellyt tiettyjen portfoliokohtaisiin tulonjakosopimuksiin sisältyvien määräysten merkitsevän väärinkäyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 657, 660 ja 662 kohdassa, että Google ja Alphabet eivät voineet perustellusti väittää, että komissio oli tehnyt arviointivirheen katsoessaan, että kyseessä olevat maksut olivat yksinoikeusmaksuja, ja että perustelujen puuttumista koskeva väite oli hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä vastoin se totesi kyseisen tuomion 698 kohdassa, että portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten kattavuutta koskevasta analyysistä ilmeni, että tätä kattavuutta on virheellisesti luonnehdittu riidanalaisen päätöksen 1286 perustelukappaleessa ”huomattavaksi”. Unionin yleinen tuomioistuin yksilöi lisäksi mainitun tuomion 798 kohdassa neljä päättelyvirhettä, jotka olivat omiaan herättämään epäilyn komission suorittaman yhtä tehokkaan kilpailijan testin (As Efficient Competitor Test, jäljempänä AEC-testi) tuloksen oikeellisuudesta ja siten siitä, onko portfoliokohtaisilla tulonjakosopimuksilla vähintään yhtä tehokkaaseen hypoteettiseen kilpailijaan kohdistuva väitetty markkinoilta syrjäyttävä vaikutus. Se päätteli tästä valituksenalaisen tuomion 799 kohdassa, että komission suorittama AEC-testi ei voinut tukea toteamusta portfoliokohtaisiin tulonjakosopimuksiin perustuvasta väärinkäytöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden komission päättelyvirheiden vuoksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 800–802 kohdassa, että päätelmää, jonka mukaan portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset merkitsivät väärinkäyttöä, ei voitu pitää riittävän toteen näytettynä ja että riidanalainen päätös oli kumottava siltä osin kuin siinä katsotaan portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten merkitsevän itsessään väärinkäyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">D </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Neljäs kanneperuste, jonka mukaan sen, että Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi on asetettu pirstoutumisen estävien velvoitteiden noudattaminen, on arvioitu virheellisesti merkitsevän väärinkäyttöä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljännessä kanneperusteessa, joka jakautuu kahteen osaan, Google ja Alphabet riitauttivat sen, että niiden menettelytapaa, jossa mobiilisovellusten jakelusopimuksen yhteydessä Play Storen ja Google Search‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi asetettiin pirstoutumisen estävien velvoitteiden hyväksyminen, pidettiin määräävän markkina‑aseman väärinkäyttönä Android-sovelluskauppojen ja yleisten hakupalvelujen markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustavissa huomautuksissa unionin yleinen tuomioistuin täsmensi riidanalaisessa päätöksessä todetun toisen väärinkäytön ulottuvuutta. Se totesi siten valituksenalaisen tuomion 805–807 kohdassa, että Google edellytti, että alkuperäiset laitevalmistajat, jotka halusivat saada mahdollisuuden saattaa markkinoille älymobiililaitteita, joihin oli esiasennettu Play Store ja Google Search ‑sovellus, tekevät pirstoutumisen estävän sopimuksen. Mobiilisovellusten jakelusopimuksen allekirjoittamisen edellytyksenä oli nimittäin pirstoutumisen estävän sopimuksen tekeminen. Pirstoutumisen estävien velvoitteiden mukaan kyseisten laitteiden oli noudatettava yhteensopivuutta koskevaa vähimmäisviitestandardia Androidin lähdekoodin täytäntöönpanoa varten, ja kyseisille laitteille oli tehtävä yhteensopivuustestejä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka näitä pirstoutumisen estäviä velvoitteita sovelletaan tosin jokaisen pirstoutumisen estävän sopimuksen tehneen alkuperäisen laitevalmistajan kaupan pitämiin kaikkiin mobiililaitteisiin, koska nämä laitteet toimivat Android-käyttöjärjestelmässä tai Android-haaralla, unionin yleinen tuomioistuin täsmensi valituksenalaisen tuomion 810 kohdassa, että pirstoutumisen estäviä sopimuksia pidettiin riidanalaisessa päätöksessä väärinkäyttönä vain siltä osin kuin niissä velvoitettiin alkuperäiset laitevalmistajat varmistamaan, että kaikki niiden markkinoille tuomat laitteet, joiden käyttöjärjestelmänä on Android tai Android-haara, myös ne, joihin ei ole esiasennettu Googlen sovelluksia, ovat yhteensopivia Android-yhteensopivuuden määrittelyä koskevan asiakirjan (Compatibility Definition Document, jäljempänä CDD) kanssa. Pirstoutumisen estäviä sopimuksia pidettiin toisin sanoen väärinkäyttönä ainoastaan, jos niissä kiellettiin tuomasta markkinoille älymobiililaitteita, joiden käyttöjärjestelmänä on yhteensopimaton Android-haara, silloinkin kun näihin laitteisiin ei ole esiasennettu Googlen sovelluksia. Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 811 kohdassa esittämien toteamusten mukaan komission arviointia, jonka mukaan Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssin edellytykseksi asetettu pirstoutumisen estävien velvoitteiden noudattaminen oli omiaan rajoittamaan kilpailua (riidanalaisen päätöksen 1036 perustelukappale), on luettava yhdessä sen arvioinnin kanssa, jonka mukaan perusteluja voidaan kyllä hyväksyä siltä osin kuin kyse on älymobiililaitteista, joihin on esiasennettu GMS-paketti, mutta tämä ei voi missään tapauksessa koskea Android-haaroilla toimivia laitteita, joihin ei ole esiasennettu Googlen sovelluksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyn neljännen kanneperusteen ensimmäisessä osassa Google ja Alphabet riitauttivat komission arvioinnit, joiden mukaan kyseessä oleva menettelytapa rajoittaa kilpailua. Kyseisen kanneperusteen toisessa osassa Google ja Alphabet väittävät, että Googlen toiminta on joka tapauksessa objektiivisesti perusteltua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa, joka koskee kilpailun rajoittamista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 828 kohdassa, että ”komissio arvostelee Googlea siitä, että se on asettanut Play Storen ja Google Search [‑sovelluksen] lisenssien myöntämisen edellytykseksi joukon velvoitteita, jotka rajoittavat alkuperäisten laitevalmistajien, jotka haluavat saada nämä lisenssit, vapautta, erityisesti siltä osin kuin niitä kielletään saattamasta markkinoille mitään muuta laitetta, joka toimii yhteensopimattomalla Android-haaralla. Tämä rajoitus perustuu pirstoutumisen estäviin sopimuksiin, ja siltä osin kuin sitä sovelletaan älymobiililaitteisiin, joihin ei ole esiasennettu Googlen sovelluksia, se on ainoa riidanalaisessa päätöksessä väärinkäytöksi katsottu velvoite. Komissio ei kyseenalaista Googlen oikeutta asettaa yhteensopivuusvaatimuksia laitteille, joihin on asennettu sen sovelluksia. Sen sijaan se pitää väärinkäyttönä Googlen menettelytapaa, jolla on tarkoitus estää yhteensopimattomalla Android-haaralla toimivien laitteiden kehittäminen ja markkinaläsnäolo”. Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä, että sen oli täten tutkittava, oliko komissio kyennyt osoittamaan, että Google oli sen riidanalaisessa päätöksessä katsomalla tavalla toteuttanut menettelytapaa, jolla on tarkoitus syrjäyttää yhteensopimattomat Android-haarat markkinoilta, ja voitiinko tätä menettelytapaa pitää SEUT 102 artiklassa tarkoitetulla tavalla kilpailunvastaisena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 834 kohdassa ensinnäkin sen menettelytavan konkreettisesta olemassaolosta, jonka komissio katsoi muodostavan toisen väärinkäytön, että tämä Googlen ja Alphabetin myöntämä olemassaolo oli näytetty toteen ja että se oli tosiasiallisesti toteutettu jo Android-käyttöjärjestelmän alkuajoista lähtien.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi tavoiteltujen päämäärien kilpailunvastaisesta luonteesta ensinnäkin valituksenalaisen tuomion 837–841 kohdassa, että riidanalaisessa päätöksessä mainituista sisäisistä asiakirjoista ilmeni, että pirstoutumisen estävät velvoitteet oli asetettu erityisesti tarkoituksena estää kaikenlainen Androidin lähdekoodin kehittäminen, jota Google ei ole hyväksynyt, epäämällä yhteensopimattomien Android-haarojen kehittäjiltä mahdollisuus päästä kaupallisille markkinoille. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan Googlen omista lausumista, joita asiakirja-aineistoon sisältyvät asiakirjat tukevat, ilmenee, että riidanalaisessa päätöksessä väärinkäyttönä pidettyä menettelytapaa on tietoisesti toteutettu tarkoituksena rajoittaa yhteensopimattomien Android-haarojen pääsyä markkinoille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän toteamuksen perusteella unionin yleinen tuomioistuin tutki toiseksi, saattoivatko Google ja Alphabet perustellusti väittää, että komissio ei ollut osoittanut riidanalaisessa päätöksessä riittävällä tavalla, että kyseessä oleva menettelytapa saattoi rajoittaa kilpailua. Se arvioi siten aluksi yhteensopimattomien haarojen aiheuttamaa potentiaalista uhkaa. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi tältä osin valituksenalaisen tuomion 847 kohdassa, etteivät Google ja Alphabet olleet näyttäneet, että yhteensopimattomat Android-haarat eivät olisi voineet missään tapauksessa merkitä sille kilpailu-uhkaa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin tutki toiseksi, saattoivatko pirstoutumisen estävät sopimukset tosiasiallisesti vaikeuttaa näiden Googlen kilpailijoiden pääsyä käyttöjärjestelmien markkinoille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä se katsoi kyseisen tuomion 849 kohdassa, että oli pidettävä toteen näytettynä, että rikkomisajanjakson aikana suurimpia talouden toimijoita, jotka kykenivät tarjoamaan kaupalliset markkinat yhteensopimattomien Android-haarojen kehittäjille, kiellettiin tekemästä niin pirstoutumisen estävissä sopimuksissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin se hylkäsi mainitun tuomion 850 kohdassa argumentin, jonka mukaan komissio tulkitsi virheellisesti Amazon.com, Inc:n eli Fire OS:n kehittämän yhteensopimattoman Android-haaran epäonnistumista, sillä tämä epäonnistuminen johtui useista tekijöistä, kuten Googlen ja Alphabetin mukaan siitä, ettei Play Store ollut käytettävissä. Vaikka unionin yleinen tuomioistuin myönsi, että Play Store on välttämättömyys (”must have”), joka on varattu tarkoituksella Android-ekosysteemiin osallistuville, se katsoi kuitenkin, että Google ja Alphabet eivät olleet esittäneet näyttöä, joka voisi kyseenalaistaa riidanalaisessa päätöksessä esitetyt toteamukset, joiden mukaan myynnin perusteella kuusi suurinta alkuperäistä laitevalmistajaa oli kieltäytynyt tekemästä sopimuksia, jotka koskivat Fire OS ‑käyttöjärjestelmällä toimivien laitteiden kehittämistä, ja ilmoittanut Amazon.comille, että kyse olisi pirstoutumisen estävien sopimusten ilmeisestä rikkomisesta (riidanalaisen päätöksen 1094 perustelukappale). Unionin yleinen tuomioistuin totesi tästä, että vaikka Fire OS -käyttöjärjestelmän kaupalliseen epäonnistumiseen voi olla muitakin syitä, jotka lisäksi eivät ole riippumattomia Googlen kaupallisesta strategiasta, komissio on kuitenkin osoittanut pirstoutumisen estävien sopimusten vieneen tältä käyttöjärjestelmältä mahdollisuuden markkinoihin, jotka Googlen kanssa pirstoutumisen estävän sopimuksen tehneet alkuperäiset laitevalmistajat olisivat voineet järjestää sille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi lisäksi valituksenalaisen tuomion 855 kohdassa, että Googlen kaupallinen strategia, joka koskee sen valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen käyttöön antamista, oli otettava huomioon asiayhteyteen liittyvänä tekijänä arvioitaessa pirstoutumisen estävissä sopimuksissa käyttöön otettujen markkinarajoitusten vaikutusta. Tämä vaikutus on nimittäin tärkeä, koska Google ja Alphabet eivät kyseenalaistaneet sitä, että Googlen valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen ja lähdekoodin perusversioiden välinen teknologinen ero kasvoi koko rikkomisajanjakson ajan. Kehittäjien ja alkuperäisten laitevalmistajien oli siten strategisesti tärkeää saada käyttöönsä Googlen valmistajakohtaiset ohjelmointirajapinnat, koska ilman niitä sovellukset eivät toimisi asianmukaisesti ja näiden toimintahäiriöiden korjaamisesta aiheutuisi suuria lisäkustannuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin tukeutui toisen kanneperusteen tarkasteluun ja totesi valituksenalaisen tuomion 856 kohdassa, että alkuperäisten laitevalmistajien, jotka halusivat saada Googlen valmistajakohtaiset ohjelmointirajapinnat, oli tehtävä mobiilisovellusten jakelusopimuksia, mikä edellytti sitä ennen pirstoutumisen estävien sopimusten ehtojen hyväksymistä. Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä, että, että Googlen valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen kehittämis- ja jakelupolitiikka kannusti tekemään pirstoutumisen estäviä sopimuksia, joilla rajoitettiin Android-haarojen markkinoita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska komissio katsoi, että toinen väärinkäyttö muodostui kaikkien CDD:ssä määritettyjen teknisten standardien soveltamisesta laitteisiin, joihin ei ollut asennettu GMS-pakettia, ja suoritti riidanalaisen menettelytavan kilpailua rajoittavien vaikutusten kokonaisarvioinnin, unionin yleinen tuomioistuin totesi sen sijaan valituksenalaisen tuomion 864 kohdassa, toisin kuin Google ja Alphabet väittivät, ettei komission ollut yksilöitävä täsmällisesti näihin vaikutuksiin johtaneita CDD:n standardeja. Riidanalaisessa päätöksessä Googleen kohdistettu kritiikki ei koskenut Googlen määrittelemien yhteensopivuusvelvoitteiden sisältöä vaan sen menettelytapaa, jonka tarkoituksena on estää kaupallisten markkinoiden löytäminen yhteensopimattomille Android-haaroille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi arviointinsa päätteeksi, etteivät Google ja Alphabet olleet näyttäneet, että yhteensopimattomat Android-haarat eivät olisi voineet missään tapauksessa merkitä niille kilpailu-uhkaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa, joka koskee objektiivisia perusteluja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 866 kohdassa, että komissio oli katsonut riidanalaisessa päätöksessä, ettei yhtäkään Googlen ja Alphabetin esittämistä objektiivisista perusteluista voitu hyväksyä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi aluksi valituksenalaisen tuomion 878 kohdassa ensimmäiseksi tarpeesta suojata yhteensopivuutta Android‑ekosysteemissä ja estää pirstoutuminen – toisin sanoen keskenään yhteensopimattomien alustojen moninkertaistuminen –, ettei komissio ollut katsonut riidanalaisessa päätöksessä, että velvoitteiden asettaminen niiden Android-haarojen, joihin on asennettu Play Store ja Google Search ‑sovellus, yhteensopivuuden varmistamiseksi merkitsisi SEUT 102 artiklan rikkomista. Komissio piti väärinkäyttönä ainoastaan alkuperäisille laitevalmistajille, jotka markkinoivat laitteita, joihin on asennettu GMS-paketti, asetettua kieltoa tarjota kaupallisia markkinoita myös yhteensopimattomille Android-haaroille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">100</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 878 kohdassa esittämien toteamusten mukaan, että Googlen ja Alphabetin esittämillä perusteluilla, jotka koskevat tarvetta taata yhteensopivuus Android‑ekosysteemissä, ei ollut yhteyttä toiseen väärinkäyttöön eikä sillä näin ollen ollut merkitystä. Tämän jälkeen on todettava, ettei pelkästään riskillä, jonka pirstoutuminen aiheuttaisi Android‑käyttöjärjestelmän olemassaololle, ei voitu perustella sitä, että pirstoutumisen estävillä sopimuksilla evätään yhteensopimattomilta Android-haaroilta kaikki markkinat. Tässä tapauksessa ei ollut tarpeen käsitellä asianosaisten erimielisyyttä siitä, olisiko pirstoutuminen Googlen ja koko alan kannalta haitallista vai edullista, vaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi riittäväksi todeta, että Google ja Alphabet eivät kyseenalaistaneet riidanalaisessa päätöksessä esitettyjä toteamuksia, jotka koskevat Android-ekosysteemin markkinavoiman ylivoimaisuutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">101</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi Googlen ja Alphabetin väittämästä tarpeesta suojella mainettaan unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 883 kohdassa, että Google ja Alphabet tyytyvät väittämään, että komission suunnittelemat toimenpiteet eivät olisi riittäviä poistamaan kaikkea sekaannusta yhteensopivilla Android-haaroilla toimivien laitteiden kaupallisesta alkuperästä (esimerkiksi rekisteröimällä tavaramerkkejä, joilla Android-nimitys varataan näille laitteille).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">102</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan Google ja Alphabet eivät ole esittäneet mitään yksityiskohtaista näyttöä tämän väitteen tueksi. Näin ollen ei voida katsoa, että Googlen ja Alphabetin immateriaalioikeuksien puolustaminen niiden maineen suojelemiseksi esimerkiksi kieltämällä käyttämästä nimityksiä ”Google” ja ”Android” laitteista, jotka toimivat Android-ekosysteemiin kuulumattomilla yhteensopimattomilla Android-haaroilla, olisi tehotonta. Tällaiset toimenpiteet olisivat varmasti rajoittaneet kilpailua vähemmän kuin pirstoutumisen estävistä sopimuksista johtuva yhteensopimattomien Android-haarojen syrjäyttäminen markkinoilta. Se on näin ollen suhteeton väitettyyn päämäärään nähden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">103</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 886 kohdassa Googlen tarpeesta poistaa sen teknologian antamisesta kolmansien osapuolten käyttöön aiheutuva odottamaton hyöty, että tämä käyttöön antaminen liittyi erottamattomasti Googlen päätökseen julkaista Androidin lähdekoodi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">104</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi Googlen ja Alphabetin argumentista, jonka mukaan pirstoutumisen estävien sopimusten kilpailua edistäviä vaikutuksia ja niiden kilpailunvastaisia vaikutuksia ei ollut vertailtu keskenään, unionin yleinen tuomioistuin totesi, että yhtäältä yhteensopimattomien Android-haarojen markkinoilta syrjäyttämisen ja toisaalta yhteensopivuus Android-ekosysteemissä – joka on myös pirstoutumisen estävien velvoitteiden tavoitteena – välillä ei ollut mitään välttämätöntä yhteyttä. Se katsoi täten valituksenalaisen tuomion 891 kohdassa, että Google ja Alphabet eivät voineet perustellusti väittää, että komission olisi pitänyt vertailla yhtäältä pirstoutumisen estävien velvoitteiden kilpailua edistäviä vaikutuksia, jotka Android-ekosysteemissä kyseiseen ekosysteemiin osallistujat johtavat yhteensopivuuden eduista, ja toisaalta kilpailunrajoituksia, jotka toteutetaan tämän ekosysteemin ulkopuolella ja joiden on todettu muodostavan toisen väärinkäytön.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">105</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi neljännen kanneperusteen tutkittuaan, että pirstoutumisen estävillä sopimuksilla toteutetun yhteensopimattomien Android-haarojen markkinoilta syrjäyttämisen kilpailunvastaisuutta oli pidettävä toteen näytettynä. Toisin kuin Google ja Alphabet väittivät, unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 893 kohdassa, että komissio oli ottanut asianmukaisesti huomioon asian kannalta merkityksellisen taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden sekä toisen väärinkäytön konkreettiset vaikutukset. Koska komissio on osoittanut riittävällä tavalla riidanalaiset rajoitukset ja niiden vaikutukset kilpailuun, sen ei ollut lisäksi, toisin kuin Google, Alphabet ja niitä tukevat väliintulijat väittävät, suoritettava kontrafaktuaalista analyysiä, jolla on tarkoitus arvioida hypoteettisia seurauksia, joita olisi voitu ilman toista väärinkäyttöä havaita Android-sovelluskauppojen ja yleisten hakupalvelujen markkinoilla, joilla kyseinen väärinkäyttö on todettu, sekä lisensoitavien käyttöjärjestelmien markkinoilla, joilla Googlella oli niin ikään määräävä asema.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">E </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Viides kanneperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">106</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennessä kanneperusteessa, joka jakautuu kahteen osaan, Google ja Alphabet väittävät, että komissio oli loukannut niiden puolustautumisoikeuksia, koska se ei kunnioittanut ensinnäkään niiden oikeutta tulla kuulluksi ja toiseksi niiden oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon. Ne väittävät, että näiden menettelyvirheiden vuoksi riidanalaisen päätöksen johtopäätökset ovat pätemättömiä ja päätös on kumottava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">107</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennen kanneperusteen toisessa osassa, jota unionin yleinen tuomioistuin tarkasteli ensimmäiseksi, Google ja Alphabet moittivat komissiota lähinnä siitä, että se on toimittanut niille kolmansien osapuolten kanssa pitämistään kokouksista muistioita, joiden perusteella ne eivät voineet ymmärtää käytyjen keskustelujen sisältöä ja näissä kokouksissa käsitellyistä aiheista esitettyjen tietojen luonnetta eikä siten käyttää asianmukaisesti puolustautumisoikeuksiaan tältä osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">108</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 932 kohdassa, että suuri osa komission toimittamista muistioista oli toimitettu liian myöhään ja oli liian ylimalkaisia, jotta niitä voitaisiin pitää asetuksen N:o 1/2003 mukaisesti kuulemisen tallennuksena, se totesi kuitenkin valituksenalaisen tuomion 939 kohdassa, että Google ja Alphabet eivät olleet kyenneet osoittamaan, että ilman edellä todettuja menettelyvirheitä, ne olisivat voineet puolustautua paremmin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">109</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennen kanneperusteen ensimmäisessä osassa Google ja Alphabet väittivät, että tosiseikkoja koskevien kirjeiden niille lähettämisen sijaan komission olisi pitänyt antaa yksi tai useampi täydentävä väitetiedoksianto ja antaa niille siten uudelleen oikeus kuulemiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">110</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 966–969 kohdassa, että käsiteltävässä asiassa Google ja Alphabet olivat väitetiedoksiantoon antamassaan vastauksessa ilmoittaneet luopuvansa oikeudestaan suulliseen kuulemiseen. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi täten valituksenalaisen tuomion 971 kohdassa, että riippumatta Googlen ja Alphabetin esittämistä vaikeuksista päättää suullisen kuulemisen järjestämisen hyödyllisyydestä Google ja Alphabet eivät voi kritisoida komissiota siitä, että se ei ole järjestänyt suullista kuulemista väitetiedoksiannon seurauksena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">111</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin huomautti sitä vastoin kyseisen tuomion 976 kohdassa, että komissio oli lähettänyt myöhemmin Googlelle ja Alphabetille kaksi tosiseikkoja koskevaa kirjettä, joista toisen se oli lähettänyt 31.8.2017 ja toisen 11.4.2018. Vaikka Googlella ja Alphabetilla oli tilaisuus esittää kirjalliset huomautuksensa, komissio katsoi, että näiden kirjeiden lähettäminen sulki pois oikeuden uuden suullisen kuulemisen järjestämiseen, minkä perusteella kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja hylkäsi Googlen ja Alphabetin 7.5.2018 esittämän pyynnön tältä osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">112</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi tästä valituksenalaisen tuomion 981 ja 982 kohdassa, että vaikka näillä kirjeillä ei muodollisesti lisätty yhtään väitettä väitetiedoksiannosta ilmeneviin väitteisiin, niillä täydennettiin huomattavasti portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten väärinkäyttöluonnetta koskevan väitteen sisältöä ja ulottuvuutta, joita ei ollut riittävästi perusteltu väitetiedoksiannossa, minkä johdosta mainituilla kirjeillä muutettiin kiistettyjen kilpailusääntöjen rikkomisten todisteita merkittävällä tavalla. Tämä koski erityisesti AEC-testiä, jolla oli tässä tapauksessa todellista merkitystä, kun komissio arvioi sitä, saattoiko portfoliokohtaisilla tulonjakosopimuksilla olla yhtä tehokkaisiin kilpailijoihin kohdistuva syrjäyttämisvaikutus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">113</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä valituksenalaisen tuomion 995 ja 996 kohdassa, että koska komissio ilmoitti vasta toisen tosiseikkoja koskevan kirjeen vaiheessa tiedot, jotka se aikoi ottaa huomioon AEC-testin toteuttamiseksi, sen oli katsottava muuttaneen huomattavasti portfoliokohtaisia tulonjakosopimuksia koskevan väitteen sisältöä. Komission, johon ei kohdistunut minkäänlaista aikapainetta, olisi näin ollen pitänyt tässä erityisessä asiayhteydessä antaa täydentävä väitetiedoksianto.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">114</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toimitettuaan täydentävän väitetiedoksiannon sijaan kaksi tosiseikkoja koskevaa kirjettä ja jättäessään järjestämättä suullista kuulemista huomautuksista, jotka esitettiin vastauksena näihin kahteen tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen, komissio oli siten jättänyt huomiotta Googlen ja Alphabetin oikeuden esittää suullisesti näitä huomautuksia koskevat perustelunsa ja loukannut niiden puolustautumisoikeuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">115</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden seikkojen perusteella unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi valituksenalaisen tuomion 1005 kohdassa viidennen kanneperusteen ensimmäisen osan ja kumosi riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä luonnehditaan portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset väärinkäytöksi ja vahvisti siten kolmannen kanneperusteen tarkastelun päätteeksi tehdyn toteamuksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">F </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Kuudes kanneperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">116</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkittuaan viisi ensimmäistä kanneperustetta unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että sen aiemmin tekemien päätelmien vaikutuksia riidanalaiseen päätökseen oli arvioitava. Siltä osin kuin nämä seuraukset vaikuttivat sakkoon, unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 1009 kohdassa, että sen oli täsmennettävä, missä määrin sen täyden tuomiovaltansa nojalla suorittamassa arvioinnissa oli otettava huomioon kuudennen kanneperusteen yhteydessä esitetty argumentaatio, joka koski sakon määrän laskennassa huomioon otettuja eri seikkoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">117</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuudennessa kanneperusteessaan, jossa on kolme osaa, Google ja Alphabet huomauttivat, että vaikka unionin yleinen tuomioistuin vahvistaisi viidessä ensimmäisessä kanneperusteessa esitettyjen argumenttien vastaisesti riidanalaisen päätöksen arvioinnit, jotka koskevat SEUT 102 artiklan rikkomista, kolme virhettä edellytti kuitenkin sakon poistamista tai sen määrän huomattavaa alentamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">118</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittivät tässä yhteydessä ensinnäkin, ettei rikkominen ollut tahallista eikä tuottamuksellista, toiseksi, että riidanalainen päätös oli suhteellisuusperiaatteen vastainen, ja kolmanneksi, että se sisälsi merkittäviä laskuvirheitä sen osalta, miten komissio oli pannut täytäntöön asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta antamansa suuntaviivat (EUVL 2006, C 210, s. 2; jäljempänä sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat). Tältä osin Google ja Alphabet väittivät, että komissio oli laskenut väärin merkityksellisen myynnin arvon, soveltanut virheellistä vakavuuskerrointa, lisännyt sakon määrään perusteettoman lisäsumman ja jättänyt huomiotta erilaiset lieventävät seikat, kuten tiettyjen käyttäytymisten rajoitetun keston.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">119</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin teki ensinnäkin joukon kilpailusääntöjen rikkomista koskevia päätelmiä tarkasteltuaan kanteen viisi ensimmäistä kanneperustetta. Se totesi valituksenalaisen tuomion 1015 kohdassa, kuten ensimmäisen, toisen ja neljännen kanneperusteen tarkastelusta aineellisten seikkojen osalta sekä viidennen kanneperusteen toisen osan tarkastelusta menettelyllisten seikkojen osalta seuraa, että komissio oli osoittanut yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen ensimmäisen, toisen ja kolmannen väärinkäytön osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">120</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se katsoi kuitenkin tässä 1015 kohdassa, että kolmannen kanneperusteen ja viidennen kanneperusteen ensimmäisen osan tarkastelusta seurasi, että siltä osin kuin komissio oli katsonut, että riidanalaisessa päätöksessä neljäs erillinen väärinkäyttö merkitsi SEUT 102 artiklassa tarkoitettua määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, se oli loukannut Googlen ja Alphabetin puolustautumisoikeuksia ja tehnyt riidanalaisessa päätöksessä useita arviointivirheitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">121</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin kumosi näin ollen valituksenalaisen tuomion 1016 kohdassa riidanalaisen päätöksen 1, 3 ja 4 artiklan ainoastaan siltä osin kuin sen 1 artiklassa todetaan, että Google ja Alphabet ovat syyllistynyt yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun SEUT 102 artiklan rikkomiseen, joka muodostuu neljästä erillisestä väärinkäytöstä, joista neljäs muodostuu siitä, että edellytykseksi tiettyjen tulonjakosopimusten mukaiselle tulonjaolle alkuperäisten laitevalmistajien ja matkaviestinoperaattoreiden kanssa on asetettu Google Search ‑sovelluksen yksinomainen esiasennus ennalta määriteltyyn laiteportfolioon, ja siltä osin kuin mainituissa 3 ja 4 artiklassa viitataan tähän samaan neljänteen väärinkäyttöön. Unionin yleinen tuomioistuin päätti tästä syystä muuttaa riidanalaisen päätöksen 2 artiklaa siltä osin kuin siinä määrätään sakko seuraamuksena siitä, että Google ja Alphabet ovat osallistuneet yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun SEUT 102 artiklan rikkomiseen, joka käsittää neljännen väärinkäytön.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">122</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi kuitenkin valituksenalaisen tuomion 1018 kohdassa riippumatta portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten luonnehdinnasta SEUT 102 artiklan kannalta, että portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset – samoin kuin laitekohtaiset tulonjakosopimukset – oli otettu asianmukaisesti huomioon riidanalaisessa päätöksessä osana tosiasiallista asiayhteyttä arvioitaessa yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen ensimmäisen ja toisen osatekijän, joita on riidanalaisessa päätöksessä luonnehdittu ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi erilliseksi väärinkäytöksi ja joiden väärinkäyttöluonnetta ei kyseenalaistettu toista ja neljättä kanneperustetta tarkasteltaessa, aiheuttamia markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">123</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi tästä erityisesti valituksenalaisen tuomion 1019 kohdassa, että riippumatta siitä, miten tulonjakosopimuksia luonnehditaan kilpailuoikeuden kannalta, Google hyötyi toteuttamiensa menettelytapojen yhteisvaikutuksesta Google Search ‑sovelluksen yksinomaisesta esiasennuksesta, joka kattoi ainakin vuoteen 2016 yli puolet ETA-alueella markkinoille saatetuista laitteista, jotka toimivat jollakin Androidista johdetulla käyttöjärjestelmällä (riidanalaisen päätöksen 822 perustelukappale ja alaviite nro 908).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">124</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi mobiilisovellusten jakelusopimusten mukaan GMS-paketilla varustettujen laitteiden oli täytettävä CDD:hen sisältyvät tekniset yhteensopivuusstandardit, jotka olivat pirstoutumisen estävien sopimusten – joiden tekeminen oli ennakkoedellytyksenä mobiilisovellusten jakelusopimusten tekemiselle – nojalla sovellettavissa alkuperäisiin laitevalmistajiin ja koskivat niiden kaikkia laitteita, joiden käyttöjärjestelmänä oli Androidista johdettu versio. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan tämä CDD:n ja mobiilisovellusten jakelusopimusten välinen yhteys helpotti Googlen tavoitteleman kokonaisstrategian toteuttamista. Komissio on siten unionin yleisen tuomioistuimen mukaan ottanut CDD:n perustellusti huomioon arvioidessaan mobiilisovellusten jakelusopimusten vaikutuksia yleisten hakupalvelujen markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">125</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi siten saman tuomion 1021 kohdassa, että nämä seikat, jotka ovat merkityksellisiä tosiasiallisia olosuhteita arvioitaessa Googlen käyttäytymisen väärinkäyttöluonnetta, osoittivat siten yhtäältä yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen ensimmäisen osatekijän ja Googlen koko rikkomisajanjakson ajan tekemien tulonjakosopimusten välisen yhteyden sekä toisaalta yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen ensimmäisen ja toisen osatekijän välisen yhteyden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">126</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan ensimmäisen, toisen ja neljännen kanneperusteen tarkastelu osoitti lisäksi, että ensimmäinen ja toinen riidanalainen rajoitus olivat osa kokonaisstrategiaa. Tämän toteamuksen perusteella komissio saattoi perustellusti katsoa, että Googlen käyttäytymistä, jossa yhtäältä Android-käyttöjärjestelmän ja toisaalta tiettyjen sovellusten ja tiettyjen palvelujen käytölle asetettiin erityisehtoja, oli pidettävä yhtenä kokonaisuutena pidettävänä jatkettuna SEUT 102 artiklan rikkomisena (riidanalaisen päätöksen 2 perustelukappale ja 1 artikla).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">127</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden seikkojen perusteella ja Googlen ja Alphabetin esittämän pyynnön mukaisesti unionin yleinen tuomioistuin lausui tämän jälkeen sakon määrästä sille SEUT 261 artiklassa ja asetuksen N:o 1/2003 31 artiklassa myönnetyn täyden tuomiovallan nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">128</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin totesi aluksi valituksenalaisen tuomion 1051 kohdassa, että kilpailusääntöjen rikkominen oli tahallista, mikä oli otettava huomioon sakon määrää määritettäessä. Unionin yleinen tuomioistuin tutki tämän jälkeen, missä määrin rikkomisen vakavuus ja kesto oli otettava huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">129</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakavuuden osalta se katsoi ensinnäkin valituksenalaisen tuomion 1060 kohdassa asianmukaiseksi ottaa huomioon Googlen toteuttaman myynnin arvon viimeisenä vuonna, jona se osallistui täysimääräisesti kilpailusääntöjen rikkomiseen, ja toiseksi kyseisen tuomion 1066 kohdassa olla jättämättä sakon perusmäärän laskennassa huomioon otetun myynnin arvon ulkopuolelle tuloja, jotka on saatu Googlen etusivulla tehtyjen yleisten hakupyyntöjen perusteella. Kolmanneksi se katsoi mainitun tuomion 1071 kohdassa, ettei liikenteen hankintakustannuksia voitu vähentää myynnin arvosta. Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin katsoi saman tuomion 1081 kohdassa, että kiinteän vakavuuskertoimen, jonka suuruus on 11 prosenttia myynnin arvosta, soveltaminen ei heijasta riittävästi kilpailusääntöjen rikkomisen toteutumista käytännössä ja erityisesti sen intensiteettiä kyseisen ajanjakson kuluessa, muun muassa siltä osin kuin kyse on Googlen kilpailunvastaisesta toiminnasta vuosina 2012–2014.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">130</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kilpailusääntöjen rikkomisen keston osalta unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisen tuomion 1085 kohdassa myös komission valinnan käyttää yhtenäistä kokonaiskerrointa (riidanalaisen päätöksen 1461 perustelukappale). Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan käsiteltävässä asiassa oli asianmukaisempaa ottaa huomioon myös muita tekijöitä, jotta kilpailusääntöjen rikkomisen ajallisen kehityksen tietyt erityispiirteet otettaisiin paremmin huomioon erityisesti sen vaihtelevan intensiteetin valossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">131</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin käytti näin ollen valituksenalaisen tuomion 1086 kohdassa muuta tekniikkaa kuin aritmeettista ja lineaarista tekniikkaa, jonka komissio oli määritellyt sakkojen määrän laskennasta annetuissa suuntaviivoissaan esittämänsä yleisen menetelmän mukaisesti. Tällä tavoin voitiin unionin yleisen tuomioistuimen mukaan paremmin varmistaa oikeasuhteisuutta ja seuraamusten yksilökohtaista määräämistä koskevien periaatteiden mukaisesti, että tämän asian erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon, ilman että tämä kuitenkaan vaikuttaisi tarpeeseen saada aikaan tyydyttävä ehkäisevä vaikutus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">132</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin otti valituksenalaisen tuomion 1087 ja 1088 kohdassa huomioon yhtäältä ensimmäisten väärinkäytösten täydentävyyden ja toisaalta erotti useita ajanjaksoja ottaakseen erityisesti huomioon kilpailunvastaisen käyttäytymisen intensiteetin ajan myötä sekä muut tosiseikat, jotka liittyvät näihin käyttäytymisiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">133</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin yksilöi kolme ajanjaksoa valituksenalaisen tuomion 1088 kohdassa. Ensimmäinen ”alustava” ajanjakso alkoi 1.1.2011 ja päättyi 1.8.2012. Ajanjaksolle on ominaista Googlen tavoitteleman kokonaisstrategian, jolla se pyrki varmistamaan mobiililaitteilla käytettävään internetiin siirtymisen, leviäminen. Toinen ajanjakso alkoi 1.8.2012 ja päättyi portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten päättymiseen 31.3.2014. Tämän ajanjakson aikana kilpailusääntöjen rikkomisen intensiteetti oli suurimmillaan, ja näin oli, koska sen vaikutuksissa yhdistyivät mobiilisovellusten jakelusopimusten (molempien niputettujen tuotepakettien osalta) ja pirstoutumisen estävien sopimusten kilpailua rajoittavat erityispiirteet tilanteessa, jossa portfoliokohtaisilla tulonjakosopimuksilla saatu yksinoikeus vastaavasti vähensi teoreettisia mahdollisuuksia yhdistettyyn esiasennukseen GMS-paketilla varustetuissa laitteissa. Kolmas ajanjakso alkoi 31.3.2014 ja päättyi riidanalaisen päätöksen antamispäivään. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että kyseisellä kolmannella ajanjaksolla kilpailijoilla oli suurempi liikkumavara laitekohtaisilla tulonjakosopimuksilla kuin niillä oli portfoliokohtaisia tulonjakosopimuksia sovellettaessa. Se katsoi sitä vastoin, että mainitulla ajanjaksolla oli otettava huomioon pirstoutumisen estävien sopimusten markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia lisänneiden valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen kehitys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">134</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän jaottelun seurauksena unionin yleinen tuomioistuin saattoi ottaa huomioon sen, että Google oli omasta aloitteestaan lopettanut portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset 31.3.2014 alkaen ja korvannut ne laitekohtaisilla tulonjakosopimuksilla. Tämän seurauksena Google Search ‑sovelluksen ja Chrome-selaimen yksinomaisen esiasennuksen tiettyihin ETA-alueella markkinoituihin GMS-paketilla varustettuihin laitteisiin aiheuttama markkinoiden sulkeminen oli välttämättä vähäisempää. Toisaalta toisessa ajanjaksossa kyseessä olevien menettelytapojen vaikutukset olivat erityisen merkittäviä, mikä on myös otettava erityisesti huomioon, koska nämä vaikutukset toteutuivat sekä Googlen että sen kilpailijoiden kannalta kriittisenä ajankohtana eli mobiililaitteilla käytettävän internetin kehityksen ajankohtana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">135</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden seikkojen lisäksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että asian tosiasiallisessa asiayhteydessä ei ollut perusteltua lukea Googlen hyväksi lieventäviä seikkoja tai sitä vastoin ottaa huomioon raskauttavia seikkoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">136</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän perusteella erityisesti sen merkittävän ajanjakson kuluessa tarkoituksellisesti toteutetun kokonaisstrategian perusteella, jonka olemassaoloa eivät kyseenalaistaneet riidanalaisessa päätöksessä tarkasteltuun kolmanteen käyttäytymiseen vaikuttavat komission tekemät virheet ja jolla oli rikkomisajanjakson kuluessa intensiteetiltään vaihtelevia vaikutuksia, unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 1099 ja 1100 kohdassa, että kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuutta ja kestoa arvioitiin asianmukaisesti, kun Googlelle määrätyn 4 342 865 000 euron sakon sijaan sen määräksi vahvistettiin 4 125 000 000 euroa. Alphabetin katsottiin lisäksi olevan emoyhtiönä yhteisvastuussa Googlen kilpailunvastaisesta toiminnasta 2.10.2015 ja 18.7.2018 välisellä ajalla 1 520 605 895 euron määrään asti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">137</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin täsmensi vielä valituksenalaisen tuomion 1111 kohdassa, että sakon määrä, johon se oli päätynyt täyden tuomiovallan nojalla, ei ylittänyt asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä määrää eli 10:tä prosenttia Alphabetin edellisen tilikauden liikevaihdosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">138</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon kyseistä tuomiovaltaa käytettäessä huomioon otetut seikat, unionin yleinen tuomioistuin ei katsonut tarpeelliseksi lausua Googlen ja Alphabetin esittämien väitteiden perusteltavuudesta siltä osin kuin ne koskevat lisäsummaa, joka vastaa 11:tä prosenttia vuonna 2017 toteutuneen asian kannalta merkityksellisen myynnin arvosta (ks. riidanalaisen päätöksen 1467 ja 1468 perustelukappale), sillä unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut tällaista tekijää huomioon tätä tuomiovaltaansa käyttäessään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">139</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin muutti täten valituksenalaisen tuomion 1113 kohdassa riidanalaisen päätöksen 2 artiklaa siten, että Googlelle riidanalaisen päätöksen 1 artiklassa tarkoitetusta yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta kilpailusääntöjen rikkomisesta määrätyn sakon määräksi vahvistettiin 4 125 000 000 euroa, josta Alphabet vastaa yhteisvastuullisesti ajanjaksolta, joka alkaa 2.10.2015 ja päättyy riidanalaisen päätöksen antamiseen, 1 520 605 895 euron määrään asti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">140</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen muilta osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Valittajien vaatimukset ja oikeudenkäynti unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">141</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet, joita ADA, CCIA, Gigaset, HMD ja Opera tukevat, vaativat valituksessaan, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa valituksenalaisen tuomion</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa riidanalaisen päätöksen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">vielä toissijaisemmin kumoaa valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 2 kohdan ja vahvistaa määrätyn sakon määrän huomattavasti alhaisemmaksi ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet tästä oikeudenkäynnistä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä oikeudenkäynnistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">142</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, BEUC, FairSearch ja Seznam vaativat, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää valituksen ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa Googlen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">143</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen presidentin 19.1.2023 antamalla määräyksellä Google ja Alphabet v. komissio (C‑738/22 P, EU:C:2023:44) ja 18.4.2023 antamalla määräyksellä Google ja Alphabet v. komissio (C‑738/22 P, EU:C:2023:326) yhtäältä valituksen liitteessä A.2 olevaa asiakirjaa ja toisaalta tiettyjä komission vastineen alaviitteessä 98 olevia tietoja käsiteltiin luottamuksellisesti ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijoihin nähden, ja näille väliintulijoille annettiin tiedoksi ainoastaan kyseisen asiakirjan ja kyseisen kirjelmän ei-luottamukselliset versiot.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Valituksen tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">144</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet esittävät valituksensa tueksi kuusi valitusperustetta, joista ensimmäinen koskee virhettä unionin yleisen tuomioistuimen tutkiessa mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevien ehtojen ja niiden väitettyjen markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten välistä syy-yhteyttä, toinen riidanalaisen päätöksen virheellistä pysyttämistä siitä huolimatta, ettei komissio ole osoittanut kykyä syrjäyttää yhtä tehokkaita kilpailijoita markkinoilta, kolmas unionin yleisen tuomioistuimen tekemää virhettä siltä osin kuin se muokkasi riidanalaisessa päätöksessä esitettyä toteamusta väärinkäytöstä, joka koskee pirstoutumisen estäviä velvoitteita, ja katsoi väitettyjen markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten johtuvan käyttäytymisestä, jonka komissio ei ole todennut merkitsevän väärinkäyttöä, neljäs pirstoutumisen estävien velvoitteiden objektiivisten perustelujen virheellistä arviointia, viides riidanalaisen päätöksen virheellistä pysyttämistä siitä huolimatta, etteivät portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset merkinneet väärinkäyttöä, ja kuudes sitä, että unionin yleinen tuomioistuin käytti virheellisesti täyttä tuomiovaltaansa sakon muuttamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">145</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät ensimmäisessä valitusperusteessaan, joka jakautuu neljään osaan, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tutkiessaan syy-yhteyttä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen ja niiden väitettyjen markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">146</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuskäytännöstä ja erityisesti 6.10.2015 annetusta tuomiosta Post Danmark (C‑23/14, EU:C:2015:651, 47 kohta) ilmenee, että komission on osoitettava, että väärinkäytön markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset johtuvat kyseessä olevasta nimenomaisesta käyttäytymisestä, eikä näitä vaikutuksia voida olettaa. Komissio ei kuitenkaan täyttänyt tätä velvollisuutta mobiilisovellusten jakelusopimusten osalta, ja unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tämän virheellisen lähestymistavan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">147</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo BEUC:n tukemana, että tämä valitusperuste on kokonaisuudessaan tehoton, koska se perustuu virheelliseen olettamaan, jonka mukaan kontrafaktuaalinen analyysi on ainoa tapa määrittää, onko käyttäytyminen SEUT 102 artiklan vastaista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">148</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">FairSearch väittää, että mainittu valitusperuste on uusi ja se on näin ollen jätettävä tutkimatta. Google ja Alphabet nimittäin väittivät unionin yleisessä tuomioistuimessa, ettei komissio ollut osoittanut syy-yhteyttä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen ja Googlen markkinaosuuksien välillä. Google ja Alphabet väittävät valituksessaan, että virhe muodostui siitä, ettei väitettyjen markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten osoitettu johtuvan yksinomaan väärinkäyttöä merkitsevästä käyttäytymisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">149</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen osa koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että komissio saattoi perustellusti tutkia riidanalaisen päätöksen 765 ja 888 perustelukappaleessa mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen lainmukaisuuden ottamalla huomioon mobiilisovellusten jakelusopimusten ja tulonjakosopimusten yhteisvaikutukset. Unionin yleinen tuomioistuin otti siten virheellisesti huomioon tulonjakosopimusten vaikutuksen arvioidessaan sekä Google Search -sovelluksen sidontaa valituksenalaisen tuomion 433–435 kohdassa että Chrome-selaimen sidontaa kyseisen tuomion 442–457 kohdassa. Unionin yleinen tuomioistuin teki näin ollen oikeudellisen virheen, koska se ei osoittanut, että väitetyt markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset johtuivat mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyistä esiasennusta koskevista ehdoista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">150</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet esittävät tältä osin viisi argumenttia. Ensinnäkin on niin, että koska mobiilisovellusten jakelusopimukset ja tulonjakosopimukset olivat erillisiä sopimuksia, mobiilisovellusten jakelusopimusten allekirjoittajilla ei ollut velvollisuutta tehdä tulonjakosopimuksia, joten mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen lainmukaisuutta ei voitu arvioida mobiilisovellusten jakelusopimusten ja tulonjakosopimusten yhteisvaikutusten valossa. Toiseksi on niin, että sekä laitekohtaiset tulonjakosopimukset että portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset ovat lainmukaisia. Niiden vaikutukset ovat siis väistämättä ansioihin perustuvan kilpailun tulos. Kolmanneksi unionin yleisen tuomioistuimen päättelyn mukaan kaikissa kontrafaktuaalisissa skenaarioissa olisi katsottava, että tulonjakosopimukset ovat oikeutettuja keinoja Google Search ‑sovelluksen yksinomaisen esiasennuksen ja oletusasetuksen määrittämisen varmistamiseksi. Näin ollen mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyillä esiasennusta koskevilla ehdoilla ei voinut olla omia markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia, koska tulonjakosopimuksilla saattoi yksinään olla vastaavia vaikutuksia. Neljänneksi unionin yleisen tuomioistuimen ei olisi pitänyt ottaa valituksenalaisen tuomion 451 ja 452 kohdassa huomioon mobiilisovellusten jakelusopimusten ja laitekohtaisten tulonjakosopimusten yhteisvaikutuksia, koska riidanalainen päätös ei koskenut niitä. Google ja Alphabet eivät ole voineet puolustautua tältä osin unionin yleisessä tuomioistuimessa. Viidenneksi unionin yleinen tuomioistuin on joka tapauksessa jättänyt selittämättä, miten mobiilisovellusten jakelusopimusten ja tulonjakosopimusten yhteisvaikutukset johtivat kilpailunvastaiseen markkinoilta sulkemiseen, kun otetaan huomioon tulonjakosopimusten vähäinen kattavuus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">151</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Gigaset väittää, että unionin yleinen tuomioistuin otti virheellisesti huomioon lainmukaiset tulonjakosopimukset merkityksellisinä seikkoina arvioidessaan mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen ehtojen lainmukaisuutta. Sen lisäksi, että tulonjakosopimusten vaikutusten ei voida katsoa olevan seurausta mobiilisovellusten jakelusopimusten vaikutuksista, on myös huomattava, että kaikki mobiilisovellusten jakelusopimuksia tehneet alkuperäiset laitevalmistajat eivät välttämättä olleet tehneet tulonjakosopimuksia, joten tällaista yleistämistä ei ole mahdollista tehdä. Näin on myös Gigasetin tapauksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">152</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">HMD katsoo myös Googlen ja Alphabetin esittämiä perusteita vastaavista syistä, ettei unionin yleisen tuomioistuimen tarvinnut ottaa huomioon tulonjakosopimuksia arvioidessaan mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen lainmukaisuutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">153</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Opera katsoo, että yleisesti ottaen on yllättävää, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että esiasennusta koskevat ehdot, jotka eivät ole yksinomaisia, merkitsivät väärinkäyttöä, kun taas mekanismit, jotka johtavat esiasennukseen yksinoikeudella, eivät merkinneet väärinkäyttöä. Tällainen lähestymistapa vähentäisi viime kädessä Operan kaltaisten Googlen kilpailijoiden mahdollisuuksia. Kun tulonjakosopimusten kilpailua rajoittavien vaikutusten katsottaisiin johtuvan mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyistä esiasennusta koskevista ehdoista, tämä johtaisi lopulta entistä rajoittavampaan malliin, joka perustuu yksinoikeuteen, kuten Apple Inc:n ja Microsoft Corp:n sopimukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">154</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, BEUC, FairSearch ja Seznam väittävät, että tämä ensimmäinen osa on perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">155</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen osan mukaan unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisen tuomion 546–558 kohdassa virheellisesti Googlen ja Alphabetin argumentin, jonka mukaan käyttäjien valinta olla lataamatta kilpailevia sovelluksia useammin johtui käyttäjien mieltymyksistä. Arvioidessaan Googlen käyttäytymisen lainmukaisuutta unionin yleinen tuomioistuin ei nimittäin ottanut huomioon sitä, saattoivatko käyttäjät helposti käyttää kilpailevia sovelluksia, vaan ainoastaan sen, kuinka usein nämä käyttäjät tosiasiallisesti päättivät ladata tällaisia sovelluksia. Näin tehdessään se ei tutkinut todellisia syitä kilpailevien sovellusten lataamisen vähäiseen määrään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">156</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin mukaan neljä lisäperustetta vahvistaa tällaisen virheen olemassaolon. Ensinnäkin unionin yleisen tuomioistuimen lähestymistapa on ristiriidassa valituksenalaisen tuomion 79 kohdassa mainitun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa, jonka mukaan silloin, kun komissio toteaa kilpailusääntöjen rikkomisen tukeutumalla olettamaan, että todettuja tosiseikkoja ei voida selittää muulla kuin kilpailunvastaisella käyttäytymisellä, tuomioistuimen on kumottava kyseessä oleva päätös, jos kyseessä oleva yritys esittää perusteluja, jotka saattavat komission toteamat tosiseikat toisenlaiseen valoon ja joiden vuoksi komission kilpailusääntöjen rikkomisen toteamiseksi hyväksymä selitys tosiseikoista voidaan korvata toisella uskottavalla selityksellä. Toiseksi unionin yleisen tuomioistuimen lähestymistavalla loukataan oikeusvarmuuden periaatetta, koska tämän lähestymistavan perusteella ei voida määrittää kilpailevien sovellusten lataamisen prosenttiosuutta, joka riittää korvaamaan esiasennuksen. Kolmanneksi mainittu lähestymistapa johtaisi epärationaalisiin tuloksiin, sillä sen mukaan heikkolaatuisen palvelun esiasennus ei merkitse väärinkäyttöä, toisin kuin korkealaatuisen palvelun esiasennus. Neljänneksi unionin yleisen tuomioistuimen arviointi, jonka mukaan Googlen sovellusten väitetty paremmuus ei ole ratkaiseva, koska kilpailevat palvelut voivat myös täyttää käyttäjien tarpeet ja kilpailla muiden muuttujien kanssa, on virheellinen. Unionin yleinen tuomioistuin on nimittäin valituksenalaisen tuomion 551 ja 577 kohdassa tehnyt ristiriitaisen toteamuksen, sillä se totesi myös, että kilpailevien sovellusten merkittävä lataaminen tietyillä maantieteellisillä alueilla selittyy kielellisillä erityisominaisuuksilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">157</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">HMD väittää, ettei unionin yleinen tuomioistuin voinut pysyttää riidanalaista päätöstä tutkimatta sitä, johtuiko käyttäjien päätös olla lataamatta kilpailevia sovelluksia useammin väärinkäyttöä merkitsevästä esiasennuksesta vai kyseisten käyttäjien mieltymyksistä. Sen olisi päinvastoin pitänyt soveltaa unionin yleisen tuomioistuimen 11.12.2013 antamaan tuomioon Cisco Systems ja Messagenet v. komissio (T‑79/12, EU:T:2013:635, 79 kohta) perustuvaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen sovelluksen ei voida katsoa rajoittavan kilpailua, jos ei ole teknisiä tai taloudellisia rajoituksia, jotka estäisivät käyttäjiä lataamasta toista kilpailevaa sovellusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">158</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Opera väittää, että ilman arviointia syy-yhteydestä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen ja niiden kilpailevien sovellusten lataamiseen väitetysti kohdistuvien vaikutusten välillä ei ole mahdollista päätellä, että tällaisten latausten vähäinen taso osoittaisi kilpailunvastaisen markkinoilta syrjäyttämisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">159</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, BEUC ja FairSearch vaativat, että tämä osa hylätään perusteettomana. Komission, BEUC:n, FairSearchin ja Seznamin mukaan kyseinen osa on joka tapauksessa perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">c) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Kolmas osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">160</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät ensimmäisen valitusperusteen kolmannessa osassa, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että oletusasetuksen määrittämistä koskevat todisteet olivat merkityksellisiä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen arvioinnin kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">161</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi virheellisesti komission lähestymistavan, jonka mukaan esiasennusta koskevien ehtojen arvioinnin kannalta merkityksellisenä asiayhteytenä otettiin huomioon oletusasetuksen määrittäminen, vaikka kyse ei ollut tästä määrittämisestä, jolla oli oma tarkoitus ja omat vaikutukset. Tämä johti siihen, että unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi valituksenalaisen tuomion 349 kohdassa sen, että komissio tukeutui merkityksettömiin todisteisiin, ja jätti tekemättä eron esiasennuksen ja oletusasetuksen määrittämisen välillä. Tällainen lähestymistapa merkitsi riidanalaisen päätöksen huomioon ottamista vääristyneellä tavalla ja mahdollisti sen, että komissio saattoi vapautua velvollisuudestaan arvioida moititun käyttäytymisen ja kilpailunvastaisten vaikutusten välistä syy-yhteyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">162</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet arvostelevat erityisesti viittä perustelua, jotka unionin yleinen tuomioistuin esitti tämän lähestymistavan tueksi. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 329 ja 330 kohdassa, ettei ole helppoa erottaa esiasennuksen vaikutuksia oletusasetukseksi määrittämisen vaikutuksista. Tällainen arviointi asettaisi kuitenkin kyseenalaiseksi säännön, jonka mukaan todistustaakka on komissiolla. Toiseksi kyseinen tuomio perustuu näissä 329 ja 330 kohdassa siihen, että Googlen johtaja on itse sekoittanut oletusasetuksen määrittämisen ja esiasennuksen käsitteet. Tällaisen johtajan tekemällä virheellä ei kuitenkaan voida perustella samaa virhettä silloin, kun sen on tehnyt komissio tai unionin yleinen tuomioistuin. Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin ei täsmentänyt kyseisen tuomion 332 kohdassa, mikä paras sijoittelu tai oletusasetukseksi määrittäminen oli käytössä tai oli väitetysti ongelmallinen, vaikka komissio ei ollut riidanalaisessa päätöksessä kyseenalaistanut mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyä oletusasetuksen määrittämistä. Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi valittajien mukaan virheellisesti saman tuomion 334 kohdassa, että se, mitä voitiin päätellä esiasennuksen tapauksessa, päti myös soveltuvin osin varsinkin oletusasetukseksi määrittämisen tapauksessa, mikä on ristiriidassa komission itsensä toteaman kanssa. Viidenneksi unionin yleinen tuomioistuin on näin tehdessään kääntänyt todistustaakan valituksenalaisen tuomion 80 kohdassa esitettyjen oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden vastaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">163</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CCIA väittää, että unionin yleinen tuomioistuin kieltäytyi virheellisesti tekemästä eroa esiasennuksen ja oletusasetuksen määrittämisen välillä. Näin tehdessään se vapautti komission sille kuuluvasta todistustaakasta ja vahvisti komission mahdollisuuden tukeutua pelkkiin olettamiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">164</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">HMD katsoo myös, että on ratkaisevan tärkeää erottaa esiasennuksen ja oletusasetuksen määrittämisen vaikutukset toisistaan. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että oli myönnettävä, että toisen näistä käsitteistä yhteydessä esitetyt argumentit voitiin esittää myös toisen käsitteen yhteydessä. Komissio ei kuitenkaan koskaan esittänyt tällaista väitettä. Unionin yleinen tuomioistuin korvasi siis komission tältä osin tekemän arvioinnin omalla arvioinnillaan, mikä on itsessään oikeudellinen virhe. Lisäksi se teki oikeudellisen virheen myös jättäessään tutkimatta, voitiinko todisteet, joihin komissio vetoaa, johtaa mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyistä esiasennusta koskevista ehdoista eikä oletusasetuksen määrittämisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">165</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Opera väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 334 kohdassa esittämä päätelmä, jonka mukaan esiasennus ja oletusasetuksen määrittäminen ovat samankaltaisia, koska ”se, mitä voidaan päätellä esiasennuksen tapauksessa, pätee myös soveltuvin osin varsinkin oletusasetukseksi määrittämisen tapauksessa”, on sekä epälooginen että aineellisesti virheellinen. Yhtäältä tämä päätelmä on epälooginen, koska oletusasetuksen määrittämisellä on paljon suurempi kaupallinen arvo kuin pelkällä esiasennuksella. Toisaalta se on aineellisesti virheellinen, koska komissio ja unionin yleinen tuomioistuin eivät näyttäneet toteen syy-yhteyttä kyseessä olevien esiasennusta koskevien ehtojen ja yhtä tehokkaiden kilpailijoiden markkinoilta syrjäyttämisen vaikutusten välillä, kun ne eivät tutkineet tätä eroa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">166</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, BEUC, FairSearch ja Seznam väittävät, että tämä osa on jätettävä tutkimatta ja että se on tehoton ja joka tapauksessa perusteeton. Erityisesti kyseinen osa on jätettävä tutkimatta kahdesta syystä. Google ja Alphabet riitauttavat ensinnäkin tosiseikat. Toiseksi ne väittävät, että ne koskevat valituksenalaisen tuomion 337–418 kohtaa, vaikka nämä kohdat eivät liity niiden esittämään arvosteluun. Sama osa on myös tehoton, koska Google ja Alphabet myönsivät unionin yleisessä tuomioistuimessa pidetyssä istunnossa, että sovelluksen esiasennus antaa etua kilpaileviin sovelluksiin verrattuna.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">d) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Neljäs osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">167</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen valitusperusteen neljännessä osassa Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se teki virheen arvioidessaan mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjä esiasennusta koskevia ehtoja, kun se ei ottanut huomioon kontrafaktuaalista skenaariota ja näiden ehtojen kilpailua edistäviä vaikutuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">168</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseiset ehdot merkitsevät muuta kuin rahallista vastinetta, jonka Google saa alkuperäisiltä laitevalmistajilta vastineeksi ilmaiseksi tarjoamastaan ohjelmistopaketista, joka sisältää muun muassa Android-käyttöjärjestelmän ja Play Storen. Tämä liiketoimintamalli johti kilpailua edistäviin vaikutuksiin, jotka komissio on jättänyt huomiotta, kun se ei tutkinut, olisivatko realistiset vaihtoehdot antaneet kilpailijoille samat tai paremmat jakelumahdollisuudet. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti virheellisesti valituksenalaisen tuomion 590, 592 ja 594 kohdassa tämän lähestymistavan toteamalla, ettei kontrafaktuaalista skenaariota ollut tarpeen tarkastella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">169</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CCIA väittää, että unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut, olisivatko kilpailevat hakukoneet ja selaimet saaneet paremmat kilpailumahdollisuudet realistisessa kontrafaktuaalisessa skenaariossa, jossa ei olisi noudatettu mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjä esiasennusta koskevia ehtoja. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission olisi pitänyt tehdä kontrafaktuaalinen analyysi. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin vahvisti virheellisesti, että Android-käyttöjärjestelmän kilpailua edistävät edut oli otettava huomioon vasta objektiivisen perustelun vaiheessa ja että Googlen ja Alphabetin oli osoitettava, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot olivat ainoa hyväksyttävä keino kyseisen käyttöjärjestelmän kilpailua edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">170</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CCIA väittää ensinnäkin, että toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi, komission tehtävänä oli kontrafaktuaalisella analyysillä osoittaa, että kyseessä oleva käyttäytyminen oli kilpailunvastaista. Tämä on keino osoittaa syy-yhteys väitetyn kilpailunrajoituksen ja sen vaikutusten välillä sen määrittämiseksi, johtuvatko väitetyt kilpailunvastaiset vaikutukset määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen käyttäytymisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">171</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi CCIA väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen katsoessaan, että komissio saattoi perustellusti jättää huomiotta kilpailutilanteen, joka sallittiin mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyissä esiasennusta koskevissa ehdoissa. Näin on erityisesti tilanteessa, jossa ekosysteemillä on useita eri monisuuntaisia markkinoita. Komission olisi näin ollen pitänyt ottaa huomioon näiden markkinoiden välinen vuorovaikutus samoin kuin kilpailua edistävät vaikutukset, jotka olisi pitänyt tutkia todetun rajoituksen osoittamisen vaiheessa eikä ainoastaan siinä vaiheessa, joka koskee kyseisen rajoituksen objektiivista perustelua. Komission lähestymistapa, jonka unionin yleinen tuomioistuin vahvisti, mahdollisti sen, että saatettiin kiertää velvollisuus tutkia, olisivatko mobiilisovellusten jakelusopimusten realistiset vaihtoehdot muulle kuin rahaan perustuvalle vaihdannalle voineet johtaa samanlaisiin tai parempiin kilpailumahdollisuuksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">172</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Gigaset katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin tutki virheellisesti mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjä esiasennusta koskevia ehtoja erikseen ja se jätti virheellisesti huomiotta sen, että nämä ehdot olivat erottamaton osa Android-käyttöjärjestelmää varten kehitettyä lisenssimallia ja Google saattoi niiden johdosta pitää käyttöjärjestelmän avoimena ja maksuttomana. Gigasetin pääsy älymobiililaitteiden markkinoille on osoitus tämän mallin kilpailua edistävistä vaikutuksista, mitä unionin yleinen tuomioistuin ei sitä paitsi ole kiistänyt. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin hyväksyi komission lähestymistavan, jossa mainittuja ehtoja tarkasteltiin keinotekoisesti erikseen ottamatta huomioon mallia kokonaisuudessaan. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin jätti tutkimatta, saattoiko Google tarjota alkuperäisille laitevalmistajille realistisen vaihtoehdon mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätylle muuhun kuin rahaan perustuvalle vaihdannalle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">173</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">HMD väittää myös, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei tutkinut, olisiko Googlen tarjoama avoin ja maksuton lisenssijärjestelmä ollut mahdollinen ilman mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjä esiasennusta koskevia ehtoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">174</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Opera väittää, että mobiilisovellusten jakelusopimukset olivat Googlen liiketoimintamallin kulmakivi, joka muodostui avoimen ja maksuttoman lisenssin myöntämisestä Android-käyttöjärjestelmälle, jotta voitaisiin lisätä mahdollisuuksia jakaa sen tuloja tuottavia palveluja, erityisesti Google Search ‑sovellusta. Tämä malli oli Googlen kilpailijoiden kannalta kilpailua edistävä erityisesti mobiiliselainten markkinoilla. Kun komissio ja unionin yleinen tuomioistuin eivät kuitenkaan tutkineet, millainen kilpailutilanne olisi ollut realistisessa kontrafaktuaalisessa skenaariossa ilman mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjä esiasennusta koskevia ehtoja, ne jättivät nämä kilpailua edistävät vaikutukset huomiotta ja olettivat virheellisesti, että Google olisi voinut säilyttää tällaisen liiketoimintamallin myös ilman näitä ehtoja. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään vastannut tähän Googlen ja Alphabetin riidanalaisesta päätöksestä esittämään kritiikkiin ja kiersi ongelman ottamalla kyseisen päätöksen huomioon vääristyneellä tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">175</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin teki myös oikeudellisen virheen hyväksyessään sen, että komissio saattoi arvioida kyseisten esiasennusta koskevien ehtojen erityisiä kilpailua edistäviä vaikutuksia ainoastaan siinä vaiheessa, joka koskee rajoituksen objektiivista perustelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">176</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, BEUC ja FairSearch väittävät, että tämä osa on perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäisen valitusperusteen tutkittavaksi ottaminen ja tehokkuus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">177</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">FairSearch väittää ensinnäkin, että ensimmäinen valitusperuste on jätettävä kokonaisuudessaan tutkimatta, koska se on uusi peruste.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">178</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan peruste, johon vedotaan ensi kertaa vasta muutoksenhakuvaiheessa unionin tuomioistuimessa, on jätettävä tutkimatta. Unionin tuomioistuin on valitusasioissa toimivaltainen tutkimaan ainoastaan arvioinnit, jotka unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt sille esitetyistä perusteista. Jos asianosaisella olisi oikeus esittää ensi kertaa vasta unionin tuomioistuimessa vaatimuksilleen perusteita, joihin hän ei ole unionin yleisessä tuomioistuimessa vedonnut, asianosaisella olisi oikeus laajentaa unionin tuomioistuimessa, jonka toimivalta muutoksenhakuasioissa on rajoitettu, kannettaan unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltyyn asiaan nähden (tuomio 16.6.2022, Toshiba Samsung Storage Technology ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea v. komissio, C‑700/19 P, EU:C:2022:484, 158 kohta ja tuomio 3.9.2024, Illumina ja Grail v. komissio, C‑611/22 P ja C‑625/22 P, EU:C:2024:677, 133 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">179</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on riittävää todeta, että Google ja Alphabet pyrkivät ensimmäisellä valitusperusteellaan nimenomaan arvostelemaan valituksenalaista tuomiota siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi niiden argumentaation, jonka mukaan komissio ei ollut osoittanut syy-yhteyttä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen ja niihin liittyvien markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">180</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällä valitusperusteella ei siis pyritä ulottamaan oikeudenkäynnin kohdetta laajemmaksi siitä, mitä unionin yleinen tuomioistuin käsitteli. Tämä valitusperuste voidaan siis ottaa tutkittavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">181</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi komissio väittää, että ensimmäinen valitusperuste on tehoton. Tämä perustuu kokonaisuudessaan siihen virheelliseen lähtökohtaan, että kontrafaktuaalinen analyysi on ainoa tapa osoittaa, onko käyttäytyminen omiaan rajoittamaan kilpailua, vaikka tällainen analyysi on vain yksi tapa muiden joukossa osoittaa tällainen rajoitus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">182</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin huomattava, etteivät Google ja Alphabet perusta ensimmäisessä valitusperusteessaan kaikkia argumenttejaan tällaiseen lähtökohtaan. Ainoastaan tämän valitusperusteen neljäs osa koskee sitä, että kontrafaktuaalinen analyysi on oletetusti pakollinen SEUT 102 artiklan yhteydessä. Näin ollen mainitun lähtökohdan mahdollinen virheellisyys ei voi vaikuttaa siihen ensimmäiseen valitusperusteeseen kokonaisuudessaan, jonka argumenteilla voidaan lisäksi kyseenalaistaa unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnit, joilla tuetaan valituksenalaisen tuomion tuomiolauselmaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">183</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission argumentti ensimmäisen valitusperusteen tehottomuudesta on siten hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">184</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta lähinnä siitä, että se teki oikeudellisen virheen, kun se otti mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevien ehtojen vaikutuksia arvioidessaan huomioon laitekohtaisten tulonjakosopimusten ja portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten vaikutukset, vaikka komissio ei ollut riitauttanut ensiksi mainittuja sopimuksia ja jälkimmäisten sopimusten osalta unionin yleinen tuomioistuin katsoi, etteivät ne merkinneet väärinkäyttöä. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin ei pyrkinyt selvittämään, oliko komissio osoittanut, että mobiilisovellusten jakelusopimukset aiheuttivat väitetyt markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">185</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän osalta on muistutettava, että SEUT 102 artiklassa kielletään yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tällä artiklalla on tavoitteena estää yleistä etua, yksittäisiä yrityksiä ja kuluttajia haittaava kilpailun rajoittuminen määräämällä seuraamuksia määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten sellaisesta käyttäytymisestä, joka rajoittaa ansioihin perustuvaa kilpailua ja on siten omiaan aiheuttamaan välitöntä vahinkoa kuluttajille tai joka estää tämän kilpailun tai vääristää sitä ja on siten omiaan aiheuttamaan heille välillistä vahinkoa (tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 87 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">186</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On täsmennettävä, että vaikka SEUT 102 artiklassa asetetaan määräävässä markkina-asemassa oleville yrityksille erityinen velvollisuus olla käyttäytymisellään rajoittamatta toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua sisämarkkinoilla, siinä ei kielletä määräävää markkina-asemaa sinänsä vaan ainoastaan sen väärinkäyttö (tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 163 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">187</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jotta tietyssä yksittäistapauksessa voitaisiin katsoa, että tiettyä käyttäytymistä on pidettävä ”määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä”, on pääsääntöisesti osoitettava, että tällaisen käyttäytymisen tosiasiallisena tai mahdollisena seurauksena on – muiden kuin yritysten välistä ansioihin perustuvaa kilpailua ohjaavien keinojen käyttämisen vuoksi – kilpailun rajoittuminen siksi, että yhtä tehokkaat kilpailevat yritykset syrjäytetään merkityksellisiltä markkinoilta tai niitä estetään kehittymästä kyseisillä markkinoilla, missä yhteydessä on otettava huomioon, että tällaiset markkinat voivat olla sekä ne, joilla määräävä markkina-asema vallitsee, että näiden markkinoiden liitännäis- tai lähimarkkinat, joilla mainittu käyttäytyminen voi tuottaa todellisia tai mahdollisia vaikutuksia (tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 165 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">188</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän osoittamisessa on näytettävä täsmällisten ja konkreettisten arviointiperusteiden ja todisteiden avulla toteen, että mainittu käyttäytyminen on sellaista, jolla vähintäänkin voidaan tuottaa syrjäyttäviä vaikutuksia (tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 166 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">189</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että mainittu osoittaminen, joka voi edellyttää erilaisten arviointiasteikkojen käyttämistä sen mukaan, minkä tyyppisestä käyttäytymisestä tietyssä yksittäistapauksessa on kyse, on tehtävä kaikissa tapauksissa arvioimalla kaikkia merkityksellisiä tosiseikkoja, koskivatpa ne kyseistä käyttäytymistä sellaisenaan, merkityksellisiä markkinoita tai kilpailun toimivuutta niillä (tuomio 21.12.2023, European Superleague Company, C‑333/21, EU:C:2023:1011, 130 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 10.09.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 166 kohta). Sitä asiayhteyttä koskevat seikat, jossa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen käyttäytyminen toteutetaan, kuten asianomaisen alan ominaispiirteet, on siis otettava huomioon merkityksellisinä seikkoina (tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 168 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">190</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä, onko menettely väärinkäyttöä, ei nimittäin voida arvioida abstraktisti. Käyttäytyminen voi tietyissä erityisissä olosuhteissa olla omiaan tuottamaan markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia, kun taas näin ei voisi olla, jos se olisi tapahtunut eri asiayhteydessä. Unionin tuomioistuin on tältä osin jo todennut, että kilpailuviranomainen ei voi tukeutua vaikutuksiin, joita tämä käyttäytyminen olisi voinut saada aikaan, jos tietyt erityiset olosuhteet, jotka poikkeavat markkinoilla käyttäytymisen soveltamisajankohtana vallinneista olosuhteista, olisivat toteutuneet (tuomio 19.1.2023, Unilever Italia Mkt.Operations, C‑680/20, EU:C:2023:33, 43 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">191</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 61 kohdassa, tästä oikeuskäytännöstä seuraa, että se, otetaanko tosiseikka huomioon merkityksellisenä asiayhteyteen liittyvänä seikkana arvioitaessa käyttäytymisen vaikutuksia SEUT 102 artiklan kannalta, ei riipu siitä, onko kyseinen tosiseikka osa käyttäytymistä, joka itsessään on väärinkäyttöä. Kyse on nimittäin erityisesti siitä, että on mahdollista arvioida konkreettisesti, vahvistaako se asiayhteys, jossa kyseinen käyttäytyminen toteutetaan, käyttäytymisen vaikutuksia vai päinvastoin lieventääkö se niitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">192</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin kumosi riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä luonnehdittiin portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset väärinkäytöksi SEUT 102 artiklan nojalla. Se katsoi valituksenalaisen tuomion 800 kohdassa, että näiden sopimusten väärinkäyttöluonnetta ei ollut osoitettu oikeudellisesti riittävällä tavalla. Google ja Alphabet vetoavat tähän kumoamiseen ja arvostelevat lähinnä sitä, että unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin ottanut ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn toisen kanneperusteen ensimmäistä osaa arvioidessaan huomioon tulonjakosopimukset merkityksellisinä asiayhteyteen liittyvinä seikkoina mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevien ehtojen vaikutusten arvioimiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">193</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä osassa Google ja Alphabet väittivät unionin yleisessä tuomioistuimessa, että mobiilisovellusten jakelusopimukset eivät estäneet alkuperäisiä laitevalmistajia esiasentamasta Google Search -sovelluksen ja Chrome-selaimen kanssa kilpailevia hakukoneita tai selaimia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">194</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hylätäkseen kyseisen osan unionin yleinen tuomioistuin totesi alustavissa huomautuksissa valituksenalaisen tuomion 425–427 kohdassa, että komissio ei kiistänyt riidanalaisessa päätöksessä yhdistetyn asennuksen teoreettista mahdollisuutta vaan että tässä tilanteessa sivuutettiin erityinen asiayhteys, johon mobiilisovellusten jakelusopimukset ja erityisesti tulonjakosopimukset, joissa määrättiin merkittävälle määrälle laitteita Google Search -sovelluksen yksinomainen esiasennus, kuuluivat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">195</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin jatkoi arviointiaan analysoimalla yhtäältä kyseisen tuomion 431–436 kohdassa mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevien ehtojen vaikutuksia kilpaileviin hakukoneiden tarjoajiin ja toisaalta kyseisen tuomion 437–465 kohdassa näiden ehtojen vaikutuksia kilpailevien selainten tarjoajiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">196</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä on todettava ensinnäkin, että toisin kuin Google ja Alphabet väittävät, unionin yleinen tuomioistuin otti asianmukaisesti huomioon sen, että mobiilisovellusten jakelusopimukset ja tulonjakosopimukset olivat erillisiä sopimuksia ja että mobiilisovellusten jakelusopimusten allekirjoittajilla ei ollut velvollisuutta tehdä tulonjakosopimuksia. Unionin yleinen tuomioistuin otti nimittäin huomioon viimeksi mainitut sopimukset vain merkityksellisinä asiayhteyteen liittyvinä seikkoina muiden joukossa, ja se otti asianmukaisesti huomioon erityisesti valituksenalaisen tuomion 426, 447 ja 449 kohdassa sen, että nämä tulonjakosopimukset eivät kattaneet kaikkia mobiilisovellusten jakelusopimusten kattamia laitteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">197</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin ei jättänyt huomiotta tämän tuomion 188 ja 189 kohdassa mainittua oikeuskäytäntöä, kun se katsoi, että komissio oli ottanut asianmukaisesti huomioon tulonjakosopimukset merkityksellisinä asiayhteyteen liittyvinä seikkoina, riippumatta niiden lainmukaisuudesta tai lainvastaisuudesta SEUT 102 artiklan kannalta, arvioidessaan mobiilisovellusten jakelusopimusten vaikutuksia. Tämä lähestymistapa ilmenee selvästi valituksenalaisen tuomion 426 ja 443 kohdasta, joissa unionin yleinen tuomioistuin otti erotuksetta huomioon portfoliokohtaiset tulonjakosopimukset ja laitekohtaiset tulonjakosopimukset antamatta mitään merkitystä niiden mahdolliselle lainmukaisuudelle. Nämä sopimukset otettiin siis perustellusti huomioon asiayhteyteen liittyvinä seikkoina, joita ilman mobiilisovellusten jakelusopimusten vaikutuksia ei voitu arvioida ottamalla huomioon niiden täydentävyys, kuten muun muassa kyseisen tuomion 451 ja 452 kohdasta ilmenee, siltä osin kuin niillä korostettiin mobiilisovellusten jakelusopimusten markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">198</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on hylättävä Googlen ja Alphabetin väite, jonka mukaan mobiilisovellusten jakelusopimusten kilpailunvastaisia vaikutuksia ei ole osoitettu, koska kontrafaktuaalisessa skenaariossa, jossa näitä sopimuksia ei ole, tulonjakosopimuksilla olisi ollut samat markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset kilpailevien hakupalvelujen vahingoksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">199</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällä väitteellä pyritään nimittäin kyseenalaistamaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskeva arviointi, jonka mukaan yhtäältä mobiilisovellusten jakelusopimukset ja tulonjakosopimukset täydensivät toisiaan ja toisaalta niiden vaikutuksia ei voitu erottaa toisistaan. Lisäksi se, että näiden kahden sopimustyypin vaikutukset erotettaisiin keinotekoisesti toisistaan, tekisi mahdottomaksi sen osoittamisen täsmällisten ja konkreettisten arviointiperusteiden ja todisteiden perusteella, että tietty käyttäytyminen on väärinkäyttöä, kuten valituksenalaisen tuomion 451 kohdasta ilmenee, erityisesti silloin, kun kyseessä oleva käyttäytyminen tapahtuu markkinoilla, joille on ominaista verkostovaikutukset. Tämä merkitsisi nimittäin sen asiayhteyden huomiotta jättämistä, jossa riidanalainen käyttäytyminen tapahtuu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">200</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäinen osa on siten hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">c) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">201</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen valitusperusteen toisessa osassa Google ja Alphabet arvostelevat unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se hylkäsi valituksenalaisen tuomion 546–558 ja 570–584 kohdassa virheellisesti niiden argumentin, jonka mukaan käyttäjien valinta olla lataamatta kilpailevia sovelluksia useammin ei johtunut status quo ‑harhasta vaan näiden käyttäjien mieltymyksistä. Niiden mukaan komission olisi pitänyt osoittaa, että kilpailevien sovellusten vähäisen lataamisen todelliset syyt johtuivat mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyistä esiasennusta koskevista ehdoista, sen sijaan, että se tyytyisi olettamaan näin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">202</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava yhtäältä todistustaakan jakoa koskevista säännöistä, että komission on esitettävä todisteet, joilla voidaan sellaisenaan näyttää oikeudellisesti riittävällä tavalla toteen kilpailuoikeuden rikkomisen muodostavien tosiseikkojen olemassaolo. Yrityksen, joka vetoaa puolustautumisperusteeseen tällaisen rikkomisen toteamista vastaan, tehtävänä on sen sijaan osoittaa, että kyseinen peruste on hyväksyttävä. Vaikka todistustaakka kuuluu näiden periaatteiden mukaan joko yhtäältä komissiolle tai toisaalta asianomaiselle yritykselle, tosiseikat, joihin osapuoli vetoaa, voivat kuitenkin olla sellaisia, että ne velvoittavat toisen osapuolen esittämään selityksen tai perustelun, jonka puuttuessa voidaan päätellä, että todistustaakka on täytetty (ks. vastaavasti tuomio 21.12.2023, Royal Antwerp Football Club, C‑680/21, EU:C:2023:1010, 120 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">203</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta näyttökynnyksestä, jota edellytetään arvioitaessa tietyn käyttäytymisen vaikutuksia loppukäyttäjiin, on todettava, kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 137–139 kohdassa, että on tilanteita, joissa ei ole mahdollista arvioida, johtuuko käyttäjien käyttäytyminen määräävässä asemassa olevan yrityksen palvelujen tai tavaroiden laadullisista erityispiirteistä. Nimittäin tapauksessa, jossa on osoitettu oikeudellisesti riittävällä tavalla, että tapa, jolla asiakkaat tai käyttäjät tekivät valintansa, oli vääristynyt tietyn käyttäytymisen vuoksi määräävässä asemassa olevan yrityksen suosimiseksi sen kilpailijoiden kustannuksella, tällaisen vääristymän olemassaolo estäisi katsomasta, että tämä valinta johtui lähtökohtaisesti siitä, että määräävässä asemassa oleva yritys menestyi paremmin markkinoilla (ks. vastaavasti tuomio 12.5.2022, Servizio Elettrico Nazionale ym., C‑377/20, EU:C:2022:379, 99 ja 102 kohta). Tällaisessa tilanteessa komission voi osoittautua käytännössä mahdottomaksi erottaa toisistaan se, mikä kuuluu tällaisen vääristymän vaikutuksiin, ja se, mikä kuuluu kyseessä olevan tavaran tai palvelun ominaispiirteisiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">204</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa Google ja Alphabet arvostelevat unionin yleisen tuomioistuimen arviointia niiden ensimmäisessä oikeusasteessa esittämän toisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa esitetyistä argumenteista, joiden mukaan komissio jätti yhtäältä huomiotta sen, että Googlen kilpailijoilla oli käytettävissään muita yhtä tehokkaita keinoja kuluttajien tavoittamiseksi, kuten etenkin lataaminen ja yleisten hakupalvelujen selain. Loppukäyttäjillä oli vapaus ladata kilpailevia sovelluksia ja käyttää internetissä muuta hakukonetta kuin Google Search ‑sovellusta. Toisaalta Google ja Alphabet väittivät, ettei komissio ollut osoittanut käyttöosuuksien ja esiasennuksen välistä yhteyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">205</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn toisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa Google ja Alphabet arvostelivat todisteita, joita komissio käytti arvioidessaan Google Search -sovelluksen ja Play Storen sidonnan kilpailunvastaista luonnetta tukeakseen komission päätelmää, jonka mukaan näiden sovellusten esiasentaminen aiheutti status quo ‑harhan, joka esti käyttäjiä lataamasta kilpailevia sovelluksia tai käyttämästä toista verkossa saatavilla olevaa hakukonetta. Googlen ja Alphabetin unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämillä argumenteilla ei siis pyritty kyseenalaistamaan status quo ‑harhaa, josta sitä paitsi esitettiin erityinen väite, jonka unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisen tuomion 326–418 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">206</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin täsmensi aluksi kyseisen tuomion 546 kohdassa, että Google ja Alphabet eivät kiistäneet sitä, että käyttäjät saattoivat helposti ladata Google Search -sovelluksen tai Chrome-selaimen kanssa kilpailevia sovelluksia. Se pyrki tällä tavoin vahvistamaan arviointinsa rajat täsmentämällä, että lataamisen teoreettinen mahdollisuus ei ollut kiistanalainen, vaan kyse oli pikemminkin niiden todisteiden arvioinnista, jotka komissiolla oli käytettävissään riidanalaisen käyttäytymisen konkreettisten ja todellisten vaikutusten osoittamiseksi, sekä status quo -harhan vahvistamisesta. Tästä näkökulmasta unionin yleinen tuomioistuin katsoi mainitun tuomion 557 kohdassa, ettei riidanalaisessa päätöksessä ollut riitautettu sitä, että lataamisella voidaan lähtökohtaisesti kompensoida esiasennuksesta saatava etu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">207</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samassa kohdassa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että kyseisessä päätöksessä esitetyistä syistä kävi ilmi, että vaikka yleisen haku- tai selainsovelluksen lataaminen on helppoa ja maksutonta, tätä lataamista ei käytännössä toteuteta tai se tehdään riittämättömästä osasta kyseessä olevia laitteita, jotta nämä todisteet, joita on käytetty status quo -harhan tueksi, voitaisiin sivuuttaa. Tämän vuoksi unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi saman tuomion 558 kohdassa Googlen ja Alphabetin väitteen, joka koski tätä latausmahdollisuutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">208</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arvioidessaan Googlen ja Alphabetin väitettä, jonka mukaan käyttöosuuksien ja esiasennuksen välistä yhteyttä ei ollut osoitettu, unionin yleinen tuomioistuin vahvisti valituksenalaisen tuomion 570–584 kohdassa, että komission esittämät seikat tukivat sen osoittamista, että esiasennus oli etu, jota kilpailijat eivät voineet kompensoida. Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin täsmensi kyseisen tuomion 574 kohdassa, että komissio piti lähtökohtana staus quo ‑harhaa, jonka se oli sitä paitsi näyttänyt toteen. Erityisesti Googlen ja Alphabetin argumentista, joka koskee niiden tuotteiden parempaa laatua ja joka selittää markkinaosuuksien kehitystä, unionin yleinen tuomioistuin katsoi mainitun tuomion 575 kohdassa, että komissiolla ei ollut velvollisuutta määrittää täsmällisesti siinä erityisessä asiayhteydessä, joka koski sellaisten seikkojen arviointia, jotka vahvistavat todetun status quo ‑harhan, sitä, johtuiko tämä kehitys tästä paremmasta laadusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">209</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viimein unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 583 kohdassa, että kun otetaan huomioon pyrkimys säilyttää mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyihin esiasennusta koskeviin ehtoihin liittyvä tilanne ennallaan ja se, ettei asiassa ole esitetty näyttöä Googlen ja Alphabetin väittämän laadullisen paremmuuden tarkasta vaikutuksesta niiden yleisen hakusovelluksen ja selainsovelluksen osalta, komissio katsoi siten perustellusti, että Googlen käyttöosuudet vahvistavat esiasennukseen liittyvän status quo ‑harhan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">210</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksenalaisesta tuomiosta ilmenee siten, että Google ja Alphabet eivät voi moittia unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se on katsonut, että käyttäytymisen lainmukaisuus riippuu yksinomaan kuluttajien todellisten valintojen arvioinnista. Tämä arvostelu perustuu kyseisen tuomion virheelliseen tulkintaan siltä osin kuin siinä ei oteta huomioon unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnin asiayhteyttä ja erityisesti sitä, että se arvioi todisteita, jotka tukevat sellaisen status quo ‑harhan osoittamista, jota ei oleteta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">211</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleistä tuomioistuinta ei myöskään voida moittia siitä, että se totesi mainitun tuomion 575 kohdassa, ettei komissiolla ollut velvollisuutta osoittaa, johtuiko kilpailevien sovellusten vähäisempi käyttö esiasennusta koskevista ehdoista vai käyttäjien mieltymyksistä Googlen sovellusten paremman laadun osalta. Tässä arvostelussa ei ensinnäkään oteta huomioon sitä, että unionin yleinen tuomioistuin arvioi Googlen ja Alphabetin arvostelemia todisteita, jotka tukivat esiasennukseen liittyvää status quo ‑harhaa. Toiseksi tämän tuomion 202 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti Google ja Alphabet eivät voi moittia unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se hylkäsi niiden väitteen, joka perustui niiden tuotteiden paremmuutta koskevaan toteen näyttämättömään väitteeseen, kun se katsoi, että komission esittämät todisteet riittivät osoittamaan tarkasteltavana olevan tuotteiden sidonnan markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset. Googlen ja Alphabetin oli nimittäin todistustaakan jakoa koskevien sääntöjen mukaisesti osoitettava, että niiden tuotteet olivat laadultaan parempia ja että tämä laatu oli – toisin kuin komissio väitti – syynä latauksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">212</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä sama valituksenalaisen tuomion virheellinen tulkinta johtaa Googlen ja Alphabetin katsomaan, että unionin yleisen tuomioistuimen omaksuma lähestymistapa loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta tai johtaa epärationaalisiin tuloksiin. Ne nimittäin väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin tyytyi arvioimaan käyttäjien valintojen kehitystä todetakseen, että esiasennus merkitsi väärinkäyttöä, vaikka se ainoastaan vahvisti sen, että tämä kehitys saattoi tukea sitä, minkä komissio oli lisäksi näyttänyt toteen oikeudellisesti riittävällä tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">213</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 203 kohdasta ilmenee, on lisäksi niin, että koska komissio oli osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että esiasennuksella, jolla suosittiin Googlen sovelluksia tämän kilpailijoiden kustannuksella, oli vääristetty käyttäjien käyttäytymistä, tällaisen vääristymän olemassaolo estäisi katsomasta, että tämä valinta johtui lähtökohtaisesti siitä, että määräävässä asemassa oleva yritys menestyi paremmin markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">214</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on todettava, että ensimmäisen valitusperusteen toinen osa on perusteeton ilman, että on tarpeen lausua komission, BEUC:n ja FairSearchin väittämästä tämän osan tutkimatta jättämisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">d) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Kolmas osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">215</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät ensimmäisen valitusperusteen kolmannessa osassa, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että oletusasetuksen määrittämistä koskevat todisteet olivat merkityksellisiä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen, joilla säännellään tätä esiasennusta, arvioinnin kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">216</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 256 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan muutosta voidaan hakea vain oikeuskysymysten osalta. Ainoastaan unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen määrittämään merkityksellisen tosiseikaston ja arvioimaan sitä sekä esitettyä näyttöä. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että tosiseikasto ja näyttö on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, niiden arviointi ei näin ollen ole sellainen oikeuskysymys, että se sinänsä kuuluisi unionin tuomioistuimen muutoksenhaun yhteydessä harjoittaman valvonnan piiriin. Vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on ilmettävä asiakirja-aineistosta selvästi ilman, että tosiseikastoa ja selvitystä on tarpeen ryhtyä arvioimaan uudelleen (tuomio 28.9.2023, Changmao Biochemical Engineering v. komissio, C‑123/21 P, EU:C:2023:708, 121 ja 122 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">217</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies huomauttai ratkaisuehdotuksensa 72–76 kohdassa, käsiteltävässä asiassa Googlen ja Alphabetin riitauttamat valituksenalaisen tuomion kohdat liittyvät unionin yleisen tuomioistuimen arviointiin argumenteista, joilla viimeksi mainitut arvostelivat komission esittämien sellaisten todisteiden merkityksellisyyttä, jotka liittyivät oletusasetuksen määrittämiseen eivätkä kyseisten sovellusten esiasennukseen. Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin esitti ennen Googlen ja Alphabetin väitteiden tutkimista valituksenalaisen tuomion 326–339 kohdassa alustavia huomautuksia, jotka koskivat muun muassa sitä, ettei niiden ehdottamalla erolla esiasennuksen ja oletusasetuksen määrittämisen välillä ollut käytännön merkitystä. Kyseenalaistamatta näiden kahden käsitteen välistä eroa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että näiden kahden käyttäytymisen vaikutusten arvioimiseksi ei ollut tarpeen tehdä tällaista erottelua niiden todisteiden arvioinnin yhteydessä, joihin komissio oli vedonnut osoittaakseen status quo -harhan olemassaolon. Toisin sanoen unionin yleisen tuomioistuimen mukaan esiasennuksen ja oletusasetuksen määrittämisen vaikutuksia ei ollut syytä erottaa toisistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">218</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen tuomion 331 ja 332 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin perusteli tätä päätelmää katsomalla, ettei komission käyttämien todisteiden arvioinnissa ollut käytännössä mahdollista erottaa esiasennuksen vaikutuksia oletusasetuksen määrittämisen vaikutuksista, koska muun muassa Google itse ei käyttänyt sisäisesti tiukkaa erottelua, jonka se teki ensimmäisessä oikeusasteessa nostamansa kanteen yhteydessä ja joka oli siten keinotekoinen. Tämä ero oli unionin yleisen tuomioistuimen mukaan sitäkin vähemmän merkityksellinen, koska yhtäältä Google oli myöntänyt, että esiasennuksella lisättiin todennäköisyyttä, että käyttäjät käyttävät kyseisiä sovelluksia, ja koska toisaalta mobiilisovellusten jakelusopimuksissa ei määrätty pelkästään esiasennuksesta vaan myös parhaasta sijoittelusta tai oletusasetuksen määrittämisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">219</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden alustavien huomautusten perusteella unionin yleinen tuomioistuin arvioi tämän jälkeen todisteita, jotka komissio oli esittänyt osoittaakseen esiasennuksen aiheuttaman status quo -harhan, jota Google ja Alphabet arvostelivat. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi näin ollen, että komissiolla oli oikeus ottaa huomioon nämä esiasennuksen vaikutuksia koskevat todisteet, kun niitä tarkastellaan sen täytäntöönpanon yleisessä asiayhteydessä eli asiayhteydessä, johon sisältyy oletusasetuksen määrittäminen ja paras sijoittelu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">220</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arvostelu, jonka Google ja Alphabet esittävät tästä arvioinnista ensimmäisen valitusperusteen kolmannen osan yhteydessä, on osittain jätettävä tutkimatta ja osittain hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">221</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä, kuten julkisasiamies huomautti ratkaisuehdotuksensa 79 ja 80 kohdassa, osalla Googlen ja Alphabetin väitteistä pyritään todellisuudessa siihen, että unionin yleiselle tuomioistuimelle esitetyt todisteet arvioidaan uudelleen. Google ja Alphabet kyseenalaistavat nimittäin ilmaisujen ”oletusasetuksen määrittäminen” ja ”esiasennus”, sellaisena kuin ne ilmenevät tutkituista todisteista, merkityksen tai näitä kahta käyttäytymistä koskevien todisteiden merkityksellisyyden ja ulottuvuuden. Koska Google ja Alphabet eivät väitä, että unionin yleinen tuomioistuin olisi ottanut nämä todisteet huomioon vääristyneellä tavalla, ja koska tällainen vääristyneellä tavalla huomioon ottaminen ei myöskään ilmene selvästi asiakirja-aineistosta, niiden väitteet on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">222</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta Googlen ja Alphabetin argumenteista, joilla pyritään kyseenalaistamaan sovellusten vaikutusten arvioinnissa sen asiayhteyden merkitys, johon kyseisten sovellusten esiasennus kuuluu, on katsottava valituksenalaisen tuomion 172 ja 173 kohdassa mainitun oikeuskäytännön valossa, että tietyn käyttäytymisen mahdollisten kilpailunvastaisten vaikutusten osoittamiseksi sitä on tarkasteltava asiayhteydessään ottamalla huomioon kaikki merkitykselliset tosiseikat. Näin on erityisesti silloin, kun eri käyttäytymiset liittyvät toisiinsa siten, että niiden vaikutukset toteutuvat yhdessä, ja kun on keinotekoista erottaa toisistaan yhden vaikutukset toisista. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi sellaisen tosiseikkoja koskevan arvioinnin päätteeksi, jota ei ole kiistetty ja jota unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole kyseenalaistaa, että näin oli kyseessä olevien sovellusten esiasennuksen ja oletusasetuksen määrittämisen osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">223</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ensimmäisen valitusperusteen kolmas osa on osittain jätettävä tutkimatta ja osittain hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">e) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Neljäs osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">224</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen valitusperusteensa neljännessä osassa Google ja Alphabet väittävät lähinnä, että komissiolla oli velvollisuus osoittaa syy-yhteys mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen ja väitettyjen kilpailunvastaisten vaikutusten välillä käyttämällä realistista kontrafaktuaalista skenaariota tarkastellakseen, olisiko Android-käyttöjärjestelmän kaltainen avoin lisenssimalli ollut mahdollinen ilman näitä esiasennusta koskevia ehtoja. Unionin yleinen tuomioistuin teki kuitenkin oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei komissiolla ollut tällaista velvollisuutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">225</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin tarpeesta turvautua kontrafaktuaaliseen skenaarioon on todettava, kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 93 ja 94 kohdassa, että vaikka komission on osoitettava syy-yhteys riidanalaisen väärinkäytön ja sen kilpailunvastaisten vaikutusten välillä, se voi kuitenkin tässä yhteydessä tukeutua useisiin todisteisiin ilman, että sen olisi järjestelmällisesti käytettävä yhtä ainoaa keinoa, erityisesti kontrafaktuaalista analyysia, tällaisen syy-yhteyden olemassaolon osoittamiseksi. (ks. vastaavasti tuomio 10.9.2024, Google et Alphabet/Commission (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 228 ja 229 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">226</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Määräävän markkina‑aseman väärinkäytön osoittamiseksi riittää, että näytetään toteen, että kyseessä olevalla käyttäytymisellä on kyky saada aikaan markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia. Sen konkreettisia vaikutuksia ei kuitenkaan tarvitse osoittaa. Tästä seuraa, että se seikka, että – toisin kuin kilpailijansa – ainoastaan määräävässä asemassa oleva yritys pystyi vaikuttamaan asiakkaiden tai käyttäjien käyttäytymiseen syrjivällä tavalla kilpailijoidensa vahingoksi, voi riittää osoittamaan, että kyseessä oleva käyttäytyminen on omiaan vahingoittamaan tehokasta, vääristymätöntä kilpailua (ks. vastaavasti tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 223–229 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">227</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa Google ja Alphabet moittivat unionin yleisessä tuomioistuimessa komissiota siitä, ettei tämä ollut arvioinut kattavasti mobiilisovellusten jakelusopimusten taloudellista ja oikeudellista asiayhteyttä, koska se ei ollut tutkinut kilpailijoille luotuja uusia mahdollisuuksia ja sitä, että mobiilisovellusten jakelusopimukset olivat välttämätön edellytys Android-käyttöjärjestelmälle kehitetyn maksuttoman lisenssimallin toimivuudelle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">228</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on korostettava, että unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 590–594 kohdassa, että komissio saattoi virhettä tekemättä keskittyä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen kilpailunvastaisten vaikutusten osoittamiseen ottamatta tarkastelun kohteeksi kokonaisuudessaan Android-käyttöjärjestelmän maksutonta lisenssimallia. Vaikka unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että komissio oli ottanut asianmukaisesti huomioon kaikki merkitykselliset seikat, se ei ollut velvollinen tarkistamaan, oliko kyseinen toimielin tehnyt kontrafaktuaalisen analyysin, joka ei ole pakollinen tämän tuomion 225 ja 226 kohdan mukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">229</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi kilpailua edistävien vaikutusten huomioon ottamisesta on muistutettava, että kun kilpailuviranomainen osoittaa, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen omaksuma käyttäytyminen on omiaan rajoittamaan toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua sisämarkkinoilla, kyseisen yrityksen on, jotta kyseessä olevaa käyttäytymistä ei pidetä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä, mahdollista osoittaa, että käyttäytyminen on tai oli objektiivisesti perusteltavissa joko käsiteltävän asian tietyillä olosuhteilla, jotka eivät etenkään saa liittyä asianomaiseen yritykseen, tai – kun otetaan huomioon SEUT 102 artiklan perimmäinen tavoite – kuluttajien edulla (tuomio 12.5.2022, Servizio Elettrico Nazionale e.a., C‑377/20, EU:C:2022:379, 84 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">230</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän oikeuskäytännön mukaan Google ja Alphabet eivät voi moittia unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei se ole ottanut huomioon kilpailua edistäviä vaikutuksia, joihin ne ovat vedonneet unionin yleisessä tuomioistuimessa. Vaikka kilpailuviranomaisen on käyttäytymisen kilpailua rajoittavan luonteen osoittamisvaiheessa otettava tämän tuomion 190 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti huomioon tämän käyttäytymisen asiayhteys, yrityksen on osoitettava, että kyseinen toiminta oli objektiivisesti perusteltua. Tältä osin on lisäksi todettava, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisen tuomion 599–619 kohdassa Googlen ja Alphabetin sille esittämät väitteet mahdollisista kilpailua edistävistä vaikutuksista ilman, että tätä arviointia arvostellaan muutoksenhakuvaiheessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">231</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen valitusperusteen neljäs osa on näin ollen hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">232</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen valitusperuste on kaiken edellä esitetyn perusteella hylättävä kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">233</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet arvostelevat toisessa valitusperusteessaan, joka jakautuu kahteen osaan, unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se on virheellisesti pysyttänyt riidanalaisen päätöksen siitä huolimatta, ettei komissio ole kyseisessä päätöksessä osoittanut, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot saattoivat syrjäyttää yhtä tehokkaat kilpailijat markkinoilta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">234</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että käyttäytyminen, jolla ei voida syrjäyttää yhtä tehokkaita kilpailijoita markkinoilta, ei kuulu SEUT 102 artiklan soveltamisalaan. Komissio on kuitenkin poikennut tästä oikeuskäytännöstä, eikä unionin yleinen tuomioistuin ole sitä arvostellut siitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">235</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet, joihin HMD yhtyy, täsmentävät, että unionin yleinen tuomioistuin on komission tavoin jättänyt osoittamatta mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen kyvyn syrjäyttää yhtä tehokkaat kilpailijat markkinoilta, vaikka se on tehnyt tämän arvioinnin portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten lainmukaisuuden arvioinnin yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">236</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on noudattanut lähestymistapaa, joka on johtanut yhtäältä siihen, että se on sivuuttanut markkinoilta syrjäyttämisen käsitteen, kun se ei ole ottanut huomioon kilpailijoille tarjolla olevia mahdollisuuksia, ja toisaalta siihen, että se on virheellisesti katsonut, että AEC-testiä sovelletaan ainoastaan hinnoittelukäyttäytymiseen. Näin ollen se on katsonut virheellisesti, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot olivat lainvastaisia pelkästään siitä syystä, että kilpailijat eivät tosiasiallisesti pystyneet vastaamaan niihin, ja näin oli siitä riippumatta, olivatko ne vähemmän tehokkaita. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin jätti tutkimatta, johtuivatko havaitut vaikutukset ansioihin perustuvasta kilpailusta vai kilpailunvastaisesta markkinoilta syrjäyttämisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">237</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CCIA väittää ensinnäkin, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen sekoittaessaan toisiinsa merkittävän kilpailuedun ja markkinoilta syrjäyttämisen käsitteet. Näin tehdessään se vapautti komission velvollisuudesta tutkia väitetyn käyttäytymisen vaikutuksia. Oikeuskäytännön mukaan SEUT 102 artiklan rikkomisen toteamiseksi on näytettävä toteen sekä kilpailusääntöjen vastainen käyttäytyminen että sen vaikutukset. Näitä kahta näkökohtaa ei pidä sekoittaa toisiinsa. Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisessa tuomiossa omaksumassa lähestymistavassa sivuutetaan kyseiseen oikeuskäytäntöön perustuva oikeusvarmuus, koska siinä ei käytännössä tehtäisi sovellusten esiasennuksen lainmukaisuutta riippuvaiseksi siitä, ovatko käyttäjät edelleen vapaita lataamaan kilpailevia palveluja, vaan siitä, tekevätkö ne sen tosiasiallisesti. Tämä johtaisi lopulta siihen, että korrelaation ja syy-yhteyden käsitteet sekoitettaisiin virheellisesti toisiinsa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">238</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Opera toteaa, ettei komissio ole osoittanut riidanalaisessa päätöksessä kilpailijoiden markkinoilta syrjäyttämiseen liittyvän riskin olemassaoloa. Kyseinen toimielin nimittäin väitti unionin yleisessä tuomioistuimessa, ettei sillä ollut velvollisuutta esittää tällaista näyttöä. Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin tältä osin korvannut komission arvioinnin omalla arvioinnillaan katsoessaan, että komissio oli tosiasiallisesti todennut markkinoilta syrjäyttämisen riskin. Vaikka mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot auttoivat Googlea jakelemaan palvelujaan laajalti tehokkaasti, nämä ehdot eivät ole johtaneet kilpailijoiden syrjäyttämiseen markkinoilta. Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin päätynyt tällaiseen päätelmään tekemällä tosiseikkoja koskevia arvioita erityisesti CDD:n vaikutuksia koskevassa arvioinnissaan ja toistamalla komission omaksuman formalistisen lähestymistavan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">239</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission, FairSearchin ja Seznamin mukaan toinen valitusperuste on osittain jätettävä tutkimatta, osittain tehoton ja joka tapauksessa perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">240</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen ensimmäinen osa perustuu siihen, ettei unionin yleinen tuomioistuin tutkinut, saattoiko Google Search -sovelluksen myynnin ja Play Storen myynnin sitominen syrjäyttää yhtä tehokkaiden kilpailijoiden yleiset hakupalvelut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">241</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä osa sisältää kolme väitettä, jotka koskevat sitä, että komission olisi pitänyt ensinnäkin tutkia riidanalaisen käyttäytymisen vaikutus sen kattavuuteen, kestoon ja toimintaan, toiseksi suorittaa tämä arviointi viittaamalla yhtä tehokkaisiin hypoteettisiin kilpailijoihin ja kolmanneksi määrittää, vietiinkö tällä käyttäytymisellä tällaisilta kilpailijoilta mahdollisuus kilpailla tehokkaasti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen väite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">242</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on otettava huomioon kyseisen käyttäytymisen kattama merkityksellinen markkina-alue, kun määritetään sen vaikutusta kilpailuun. Unionin yleinen tuomioistuin analysoi kuitenkin tätä portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten kattavuutta mutta kieltäytyi valituksenalaisen tuomion 544 kohdassa virheellisesti ottamasta sitä huomioon mobiilisovellusten jakelusopimusten osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">243</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin teki kaksi muuta virhettä todetessaan, että mobiilisovellusten jakelusopimusten kattavuus oli joka tapauksessa riittävän merkittävä väärinkäytön toteamisen perustelemiseksi. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin päätyi mobiilisovellusten jakelusopimusten ja tulonjakosopimusten osalta vuosina 2013 ja 2014 todetun samanlaisen kattavuuden perusteella vastakkaisiin päätelmiin, mikä on epäloogista. Toiseksi vuosien 2015 ja 2016 osalta käytetty kattavuuden aste on huomattavasti alhaisempi kuin se, mitä tavallisesti todetaan väärinkäytön ilmetessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">244</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että tämä väite on tehoton ja joka tapauksessa perusteeton. FairSearch katsoo, että kyseinen väite on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin siinä vaaditaan unionin tuomioistuinta arvioimaan tosiseikat uudelleen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen väite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">245</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen pysyttäessään riidanalaisen päätöksen, vaikka komissio poikkesi kyseisessä päätöksessä AEC-testin vaatimuksista eli velvollisuudestaan osoittaa, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyillä esiasennusta koskevilla ehdoilla voitiin syrjäyttää markkinoilta yhtä tehokkaat kilpailevat yleiset hakusovellukset ja selaimet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">246</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka unionin yleinen tuomioistuin sovelsi tätä testiä oikein tulonjakosopimusten osalta, se ei tehnyt sitä mobiilisovellusten jakelusopimusten osalta. Kyseinen testi on kuitenkin yleisesti sovellettava, eikä sitä sovelleta ainoastaan hinnoittelukäytäntöihin. Unionin yleinen tuomioistuin teki näin ollen oikeudellisen virheen, kun se totesi valituksenalaisen tuomion 577 ja 578 kohdassa, että kyseessä olevat esiasennusta koskevat ehdot merkitsivät väärinkäyttöä, koska niillä voitiin sulkea markkinoilta pois palvelut, joilla teknisesti voitiin täyttää kuluttajan tarpeet useiden sellaisten muuttujien mukaan, joita ovat yksityisyyden suoja, kielelliset erityispiirteet tai tekninen laatu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">247</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään tutkinut, olisivatko yhtä tehokkaat kilpailijat voineet saada sovellustensa esiasennuksen Google Search ‑sovelluksen rinnalla. Se sovelsi vaihtoehtoista testiä, joka oli päinvastainen sen portfoliokohtaisiin tulonjakosopimuksiin soveltamaan testiin nähden. Se laati perustelunsa viittaamalla nykyisiin kilpailijoihin osoittamatta, että ne olisivat yhtä tehokkaita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">248</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Gigaset lisää, että unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi virheellisesti sen, että oli riittävää, että komissio osoittaa, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot olivat omiaan sulkemaan markkinoilta pois palvelut, joilla voitiin teknisesti täyttää kuluttajien tarpeet, riippumatta niiden tehokkuudesta ja houkuttelevuudesta. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaisen lähestymistavan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">249</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin tukeutui virheellisesti käyttäjien käyttäytymiseen todetessaan, että näillä ehdoilla oli tosiasiallisesti markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia. Se, että käyttäjä on tosiasiallisesti valinnut määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tuotteen, ei sellaisenaan voi olla perusteena väärinkäyttöä merkitsevälle käyttäytymiselle, koska tämä valinta voi yksinkertaisesti heijastaa käyttäjän todellista mieltymystä, jolla ei ole yhteyttä kyseisen yrityksen käyttäytymisestä väitetysti aiheutuneisiin lainvastaisiin markkinoilta syrjäyttäviin vaikutuksiin. Tällä lähestymistavalla loukataan näin ollen syyttömyysolettaman ja oikeusvarmuuden periaatteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">250</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">HMD väittää, että AEC-testin suorittamatta jättäminen, sellaisena kuin se ilmenee valituksenalaisesta tuomiosta, aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta. Tämä arviointiperuste on sitä paitsi yleisesti sovellettava SEUT 102 artiklaa sovellettaessa, kuten oikeuskäytännöstä ilmenee.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">251</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio, BEUC, FairSearch ja Seznam väittävät, että tämä väite on perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Kolmas väite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">252</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin mukaan unionin yleinen tuomioistuin on oikeuskäytännön vastaisesti jättänyt tutkimatta, olivatko kilpailijoiden jäljellä olevat mahdollisuudet riittäviä, jotta kilpailijat voisivat kilpailla kestävästi. Näin tehdessään se sekoitti merkittävän kilpailuedun ja markkinoilta syrjäyttämisen käsitteet ja jätti huomiotta merkityksellisen oikeudellisen arviointiperusteen. Tältä osin ei ole riittävää osoittaa, että tietty käyttäytyminen vaikeuttaa kilpailua kyseisillä markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">253</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ja BEUC väittävät, että tämä väite on perusteeton. FairSearchin mukaan mainittu väite on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">254</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen toisessa osassa, joka sisältää kaksi väitettä, Google ja Alphabet väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin jätti virheellisesti tutkimatta, saattoiko Chrome-selaimen myynnin sitominen Play Storeen ja Google Search ‑sovellukseen syrjäyttää yhtä tehokkaat kilpailevat selaimet markkinoilta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">255</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää sitä vastoin, ettei unionin yleinen tuomioistuin tehnyt oikeudellista virhettä katsoessaan, että komissio oli perustellusti päätellyt, että Chrome-selaimen myynnin sitominen Play Storeen ja Google Search ‑sovellukseen oli omiaan rajoittamaan kilpailua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen väite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">256</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tutkiessaan Chrome-selaimen sitomisen lainmukaisuutta viittaamalla eri maantieteellisiin markkinoihin kuin ne, jotka määriteltiin riidanalaisessa päätöksessä. Komissio katsoi kyseisessä päätöksessä, että tämän käyttäytymisen osalta oli olemassa maailmanlaajuiset maantieteelliset markkinat (Kiina mukaan lukien), kun taas unionin yleinen tuomioistuin keskittyi ainoastaan ETA-alueeseen ja jopa kyseenalaisti maailmanlaajuisten markkinoiden olemassaolon merkityksen. Unionin yleinen tuomioistuin ei etenkään esittänyt syitä, joiden vuoksi Kiinassa kaupan pidettyjä laitteita ei ollut kirjattu kirjanpitoon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">257</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että tämä väite on jätettävä tutkimatta ja se on joka tapauksessa perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen väite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">258</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin teki myös virheen soveltaessaan Google Search ‑sovelluksen sidontaa koskevia toteamuksia analogisesti Chrome-selaimen sitomiseen ottamatta huomioon näiden kahden kytkykaupan välisiä merkittäviä eroja. Ensinnäkin Chrome-selain oli vähemmän näkyvissä tai saatavilla kuin Google Search ‑sovellus. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin ei arvioinut asianmukaisesti kilpailijoiden kykyä saada rinnakkaista esiasennusta. Tältä osin tulonjakosopimuksia koskevilla toteamuksilla ei ole merkitystä. Kolmanneksi se katsoi ilman mitään perusteluja, että kilpailevien selainten latausaste oli riittämätön. Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin ei arvioinut asianmukaisesti kilpailuolosuhteita merkityksellisillä markkinoilla. Viidenneksi unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon riidanalaisessa päätöksessä esitettyjä todisteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">259</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission, BEUC:n ja FairSearchin mukaan tämä toinen väite on jätettävä tutkimatta, koska sillä lähinnä riitautetaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevat toteamukset. Mainittu väite on niiden mukaan joka tapauksessa perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">260</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät toisessa valitusperusteessaan lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei komissiolla ollut velvollisuutta osoittaa, että mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevat ehdot olivat omiaan syrjäyttämään markkinoilta yhtä tehokkaat kilpailijat, vaikka se oli esittänyt tällaisen näytön portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Yleiset näkökohdat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">261</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on esitettävä täsmennyksiä arvioinnista, joka liittyy käyttäytymisen kykyyn tuottaa markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia, jotta sitä voidaan pitää SEUT 102 artiklassa tarkoitettuna määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">262</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseiselle artiklalle annettuna erityisenä tavoitteena on välttää se, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen käyttäytymisen seurauksena markkinoilla olemassa olevan kilpailuasteen säilyminen tai tämän kilpailun kehittyminen estetään kuluttajien vahingoksi käyttämällä normaalista kilpailusta poikkeavia keinoja tai resursseja (tuomio 12.5.2022, Servizio Elettrico Nazionale ym., C‑377/20, EU:C:2022:379, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">263</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Markkinoilla, joilla kilpailu on juuri määräävässä asemassa olevan yhden tai useamman yrityksen olemassaolon vuoksi jo vähentynyt, tällainen käyttäytyminen on sellaista, joka estää vielä olemassa olevan kilpailun säilymisen tai kehittymisen muiden kuin sellaisten keinojen käyttämisen vuoksi, joita yritysten ansioihin perustuvassa kilpailussa käytetään (ks. vastaavasti tuomio 21.12.2023, European Superleague Company, C‑333/21, EU:C:2023:1011, 125 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 88 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">264</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Markkinoilta syrjäyttävän menettelytavan väärinkäyttöluonteen toteamiseksi kilpailuviranomaisen on osoitettava yhtäältä, että tämä menettelytapa perustui muiden keinojen kuin ansioihin perustuvan kilpailun piiriin kuuluvien keinojen käyttämiseen. Toisaalta kyseisen viranomaisen on osoitettava, että tällä menettelytavalla oli sitä sovellettaessa kyky saada aikaan tällainen markkinoilta syrjäyttävä vaikutus siinä mielessä, että se oli omiaan vaikeuttamaan kilpailijoiden pääsyä kyseisille markkinoille tai niiden toiminnan jatkamista kyseisillä markkinoilla, ja näin tehdessään sen on osoitettava, että kyseinen menettelytapa oli omiaan vaikuttamaan markkinarakenteeseen. Nämä kaksi edellytystä ovat kumulatiivisia (ks. vastaavasti tuomio 12.5.2022, Servizio Elettrico Nazionale ym., C‑377/20, EU:C:2022:379, 61 ja 103 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">265</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin sen edellytyksen osalta, jonka mukaan kyseessä olevan käyttäytymisen on poikettava ansioihin perustuvasta kilpailusta, unionin tuomioistuin on jo täsmentänyt, että ansioihin perustuvan kilpailun käsitteellä viitataan lähtökohtaisesti kilpailutilanteeseen, josta kuluttajat hyötyvät, sillä sen myötä hinnat alenevat, laatu paranee ja saatavilla on laajempi valikoima uusia tai parannettuja tavaroita ja palveluja. Ansioihin perustuvan kilpailun piiriin on katsottava kuuluvan etenkin sellaiset käyttäytymiset, joilla kuluttajille annetaan enemmän valinnanmahdollisuuksia tuomalla markkinoille uusia tuotteita taikka lisäämällä jo tarjottujen tuotteiden määrää tai parantamalla niiden laatua (ks. vastaavasti tuomio 12.5.2022, Servizio Elettrico Nazionale ym., C‑377/20, EU:C:2022:379, 85 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">266</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä mielessä se, että yrityksellä on määräävä markkina-asema, ei voi viedä kyseiseltä yritykseltä oikeutta suojella kaupallisia intressejään silloin, kun niitä uhataan, eikä myöskään oikeutta toteuttaa kohtuullisissa määrin toimia, joita se pitää aiheellisina tällaisten intressien suojaamiseksi (ks. vastaavasti tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C‑307/18, EU:C:2020:52, 148 ja 149 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">267</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 102 artiklalla ei ole näet tarkoituksena estää yrityksiä hankkimasta omilla ansioillaan määräävää asemaa yksillä tai useammilla markkinoilla eikä taata, että kilpailevat yritykset, jotka ovat vähemmän tehokkaita kuin tällaisessa asemassa oleva yritys, pysyvät markkinoilla. Ansioihin perustuva kilpailu voi päinvastoin jo määritelmällisesti johtaa siihen, että vähemmän tehokkaat ja siis erityisesti hintojen, tuotannon, valikoiman, laadun tai innovaatioiden osalta kuluttajille vähemmän kiinnostavat kilpailijat häviävät merkityksellisiltä markkinoilta tai että niiden markkinaosuus pienenee huomattavasti (tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 164 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">268</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun kilpailuviranomainen aikoo osoittaa, että käyttäytymisellä poiketaan ansioihin perustuvasta kilpailusta, se voi käyttää arvioita siitä, kykeneekö yhtä tehokas mutta ei määräävässä asemassa oleva hypoteettinen kilpailija toistamaan tämän käyttäytymisen (ks. vastaavasti tuomio 12.5.2022, Servizio Elettrico Nazionale ym., C‑377/20, EU:C:2022:379, 82 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">269</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 106 ja 127 kohdassa, tietyt käyttäytymiset kuuluvat kuitenkin lähtökohtaisesti ansioihin perustuvasta kilpailusta poikkeaviin keinoihin ilman, että olisi tarpeen turvautua tällaiseen arviointiin. Näin on erityisesti silloin, kun kyse on myynnin sitomisesta, jossa tarjotaan tiettyä tuotetta (sitova tuote) ainoastaan toisen tuotteen (sidottu tuote) kanssa. Tällainen analyysi ei nimittäin ole tarpeen sen määrittämiseksi, saako asiakas sitovan tuotteen ilman sidottua tuotetta. Yritys, joka on määräävässä asemassa yksillä tai useammilla tuotemarkkinoilla (sitovan tuotteen markkinat), voi aiheuttaa kuluttajille vahinkoa tällä tuotteiden sitomisen menettelytavalla sulkemalla sidonnan kohteena olevien muiden tuotteiden markkinat (sidotun tuotteen markkinat) ja välillisesti sitovan tuotteen markkinat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">270</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi edellytyksestä, joka koskee kykyä saada aikaan markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia, on todettava, että – kuten tämän tuomion 187 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee – kilpailuviranomaisen on osoitettava, että kyseisen käyttäytymisen tosiasiallisena tai mahdollisena vaikutuksena on rajoittaa tätä kilpailua syrjäyttämällä hypoteettiset kilpailijat, jotka ovat yhtä tehokkaita asianomaisilla markkinoilla, tai estämällä niiden kehittyminen kyseisillä markkinoilla, kun otetaan huomioon, että viimeksi mainitut voivat olla sekä niitä, joilla määräävä markkina-asema on, että niitä, jotka ovat liitännäisiä tai vierekkäisiä ja joilla kyseisen käyttäytymisen on tarkoitus tuottaa konkreettisia tai potentiaalisia vaikutuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">271</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pelkän sellaisen käyttäytymisen lisäksi, jonka tosiasiallisena tai mahdollisena seurauksena on ansioihin perustuvan kilpailun rajoittuminen siksi, että yhtä tehokkaasti kilpailevat yritykset syrjäytetään merkityksellisiltä markkinoilta, ”määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä” voidaan pitää myös käyttäytymistä, jonka joko tosiasiallisena tai mahdollisena seurauksena tai jopa tarkoituksena osoitetaan olevan se, että markkinoille pääsyn esteitä asettamalla tai muita suojaamistoimenpiteitä taikka muita kuin ansioihin perustuvaa kilpailua ohjaavia keinoja käyttämällä aikaisemmassa vaiheessa estetään potentiaalisesti kilpailevia yrityksiä edes pääsemästä kyseessä oleville markkinoille, millä estetään kilpailun kehittymistä kyseisillä markkinoilla kuluttajien vahingoksi rajoittamalla tuotantoa, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen kehittämistä tai innovointia (tuomio 21.12.2023, European Superleague Company, C‑333/21, EU:C:2023:1011, 131 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">272</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin on kyse siitä, merkitseekö SEUT 102 artikla komissiolle kuuluvaa järjestelmällistä velvollisuutta tutkia määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen todellisten tai hypoteettisten kilpailijoiden tehokkuus, unionin tuomioistuin on jo todennut, ettei kyseisen artiklan tavoitteena ole tosin varmistaa, että kilpailijat, jotka ovat vähemmän tehokkaita kuin määräävässä markkina-asemassa oleva yritys, pysyvät markkinoilla. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kilpailusääntöjen rikkomisen toteaminen tämän määräyksen kannalta edellyttäisi aina sen osoittamista, että asianomainen käyttäytyminen on omiaan syrjäyttämään yhtä tehokkaan kilpailijan markkinoilta (ks. vastaavasti tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 263 ja 264 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">273</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On totta, että unionin tuomioistuin on katsonut, että tällä analyysillä voi olla merkitystä sekä hinnoittelukäytäntöjen että muiden kuin hinnoittelukäytäntöjen kannalta olosuhteista riippuen. Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 131 ja 132 kohdassa huomauttanut, on kuitenkin tämän tuomion 271 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti olemassa tilanteita, joissa ei ole mahdollista tai hyödyllistä perustaa tietyn käyttäytymisen markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten arviointia siihen, voisiko yhtä tehokas kilpailija toistaa tämän käyttäytymisen. Näin on erityisesti silloin, kun markkinoiden rakenne, joka liittyy esimerkiksi ekosysteemiin, jolle on ominaista merkittävät verkostoon liittyvät esteet ja vaikutukset, ja kyseessä oleva käyttäytyminen tekevät yhtä tehokkaan kilpailijan markkinoille tulon, siellä pysymisen tai jopa sinne ilmestymisen käytännössä mahdottomaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">274</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kilpailuviranomaisen on lisäksi osoitettava täsmällisillä ja konkreettisilla arviointiperusteilla ja todisteilla, että kyseessä olevalla käyttäytymisellä voi olla markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia. Kuten tämän tuomion 189 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, näiden vaikutusten osoittaminen, joka voi edellyttää erilaisten arviointiasteikkojen käyttämistä sen mukaan, minkä tyyppisestä käyttäytymisestä tietyssä yksittäistapauksessa on kyse, on kuitenkin tehtävä kaikissa tapauksissa arvioimalla kaikkia merkityksellisiä tosiseikkoja, koskivatpa ne kyseistä käyttäytymistä sellaisenaan, merkityksellisiä markkinoita tai kilpailun toimivuutta niillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">275</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin muistutti ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyyn toiseen kanneperusteeseen antamassaan vastauksessa oikeuskäytännöstä, jota se aikoi soveltaa valituksenalaisen tuomion 276–299 kohdassa. Tässä yhteydessä se totesi kyseisen tuomion 291 kohdassa, että komissio oli noudattanut vaiheita, jotka unionin yleinen tuomioistuin oli selventänyt 17.9.2007 antamassaan tuomiossa Microsoft v. komissio (T‑201/04, EU:T:2007:289), osoittaakseen, että käyttäytyminen merkitsi väärinkäyttöä, eikä se ollut tyytynyt toteamaan, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot merkitsivät tuotteiden sidontaa, joka saattoi rajoittaa kilpailua, vaan se oli tämän oikeuskäytännön mukaisesti pyrkinyt esittämään konkreettisesti riidanalaisessa päätöksessä eri seikat, joiden perusteella sen mukaan voitiin osoittaa väitetyt markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">276</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin unionin yleinen tuomioistuin huomautti valituksenalaisen tuomion 294 kohdassa, että komissio oli päätellyt, että kyseessä olevat käyttäytymiset olivat muun muassa johtaneet siihen, että hakupyyntöjen sekä palvelujen parantamiseksi tarvittavien tulojen ja tietojen saamista vaikeutettiin kilpailevien hakupalvelujen kannalta, että ne lisäsivät markkinoille pääsyn esteitä suojaamalla Googlea muiden hakupalvelujen harjoittamalta kilpailulta ja että ne vähensivät kannustimia innovaatioihin, joita tiettyyn kieleen erikoistuneet tai tietylle käyttäjäryhmälle suuntautuvaa hakupalvelua markkinoivat kilpailijat halusivat tarjota.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">277</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies huomautti ratkaisuehdotuksensa 112–124 kohdassa, unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi Googlen ja Alphabetin argumentit, joissa arvosteltiin komissiota siltä osin kuin se ei ollut osoittanut, että mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrätyt esiasennusta koskevat ehdot rajoittivat kilpailua. Näin ollen se hylkäsi tällaiset argumentit, jotka koskivat esiasennuksesta aiheutuvan status quo -harhan olemassaoloa (valituksenalaisen tuomion 320–418 kohta), alkuperäisten laitevalmistajien mahdollisuutta esiasentaa tai määrittää oletusasetukseksi kilpailevia yleisiä hakupalveluja (kyseisen tuomion 419–538 kohta), kilpailijoiden oletettavasti käytettävissä olevia muita keinoja käyttäjien tavoittamiseksi (kyseisen tuomion 539–567 kohta), Googlen käyttöosuuksien ja esiasennuksen välistä syy-yhteyttä (saman tuomion 568–584 kohta) ja lopuksi taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden huomioon ottamista (valituksenalaisen tuomion 585–596 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">278</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksenalaisen tuomion perusteluissa unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan poikennut tämän tuomion 261–274 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä. Toisin kuin Google ja Alphabet väittävät, unionin yleisen tuomioistuimen ei etenkään tarvinnut tarkistaa, oliko komissio todella osoittanut mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen markkinoilta syrjäyttävät vaikutukset viittaamalla yhtä tehokkaisiin hypoteettisiin kilpailijoihin. Kuten unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 115, 116 ja 294 kohdassa, käsiteltävässä asiassa merkitykselliset markkinat kuuluvat digitaalitalouteen, jossa muuttujilla, kuten innovaatiolla, tietojen saatavuudella, monitahoisilla näkökohdilla, käyttäjien käyttäytymisellä tai verkostovaikutuksilla, on ratkaiseva merkitys, koska näille näin jäsennellyille markkinoille on luonteenomaista merkittävät markkinoille pääsyn esteet ja monitahoinen vuorovaikutus, jotka vaikuttavat toisiinsa ja määrittävät toisiaan. Juuri tällaisissa tilanteissa ei tämän tuomion 271 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan ole mahdollista tai hyödyllistä perustaa tietyn käyttäytymisen markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia koskevaa analyysiä kysymykseen siitä, voisiko yhtä tehokas kilpailija toistaa tämän käyttäytymisen. Tällaisissa olosuhteissa käyttäytyminen, joka ei kuulu ansioihin perustuvaan kilpailuun, on nimittäin omiaan tekemään yhtä tehokkaan kilpailijan markkinoille tulon, siellä pysymisen tai sinne ilmestymisen käytännössä mahdottomaksi. Tämä on sitäkin perustellumpaa silloin, kun kyseessä oleva käyttäytyminen ei sovellu hintaperusteiseen määrälliseen analyysiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">279</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toista valitusperustetta on arvioitava näiden yleisten näkökohtien ja niistä johtuvien välipäätelmien valossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">280</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen ensimmäinen osa perustuu siihen, ettei unionin yleinen tuomioistuin tutkinut, saattoiko Google Search -sovelluksen myynnin ja Play Storen myynnin sitominen syrjäyttää yhtä tehokkaiden kilpailijoiden yleiset hakupalvelut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">281</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä osa sisältää kolme väitettä, jotka koskevat sitä, että komission olisi pitänyt ensinnäkin tutkia riidanalaisen käyttäytymisen vaikutus sen kattavuuteen, kestoon ja toimintaan, toiseksi suorittaa tämä arviointi viittaamalla yhtä tehokkaisiin hypoteettisiin kilpailijoihin ja kolmanneksi määrittää, vietiinkö tällä käyttäytymisellä tällaisilta kilpailijoilta mahdollisuus kilpailla tehokkaasti Googlen kanssa yleisten hakupalvelujen markkinoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">282</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, että Google ja Alphabet tukeutuvat lähtökohtaan, jonka mukaan unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt soveltaa samaa testiä mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen ehtojen vaikutusten arvioinnissa ja portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten vaikutusten arvioinnissa. Google ja Alphabet viittaavat nimittäin kolmessa väitteessään implisiittisesti arviointiin, jonka unionin yleinen tuomioistuin teki tutkiessaan ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyä kolmatta kanneperustetta, jossa ne riitauttivat sen, että portfoliokohtaisten tulonjakosopimukset merkitsivät väärinkäyttöä. Ne toistavat erityisesti ne eri väitteet, joihin ne ovat vedonneet lähinnä ensimmäisessä oikeusasteessa kolmannen kanneperusteen kolmannen osan yhteydessä ja jotka on esitetty tiivistetysti valituksenalaisen tuomion 664 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">283</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näitä väitteitä tutkiessaan unionin yleinen tuomioistuin arvioi riidanalaista päätöstä sellaisen erityisen oikeuskäytännön valossa, joka on esitetty tiivistetysti valituksenalaisen tuomion 637–647 kohdassa ja joka koskee portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten kaltaisen yksinoikeusmaksun kykyä syrjäyttää markkinoilta vähintään yhtä tehokkaat kilpailijat; tätä markkinoilta syrjäyttämisen kykyä arvioitiin AEC-testillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">284</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän tuomion 272 kohdasta ilmenee, että AEC-testi tai edes yleisemmin kyky syrjäyttää markkinoilta yhtä tehokas kilpailija ei ole ainoa arviointiperuste, jonka perusteella voidaan todeta SEUT 102 artiklan vastainen käyttäytyminen. Unionin yleistä tuomioistuinta ei siis voida moittia siitä, ettei se ole todennut riidanalaista päätöstä pätemättömäksi sillä perusteella, ettei komissio ole soveltanut tätä arviointiperustetta arvioidessaan mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen vaikutuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">285</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On myös todettava, että kaikki toisen valitusperusteen ensimmäisen osan väitteet perustuvat virheelliseen lähtökohtaan, minkä vuoksi ne ovat tehottomia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">c) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">286</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen toisessa osassa Google ja Alphabet väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin jätti virheellisesti tutkimatta, saattoiko Chrome-selaimen myynnin sitominen Play Storeen ja Google Search -sovellukseen syrjäyttää yhtä tehokkaat kilpailevat selaimet markkinoilta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">287</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samoista syistä kuin tämän tuomion 282–285 kohdassa on esitetty, tämän toisen osan kaikki väitteet on hylättävä tehottomina siltä osin kuin ne perustuvat virheelliseen lähtökohtaan, jonka mukaan unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt arvioida mobiilisovellusten jakelusopimuksissa määrättyjen esiasennusta koskevien ehtojen markkinoilta syrjäyttämisen kykyä viittaamalla yhtä tehokkaaseen hypoteettiseen kilpailijaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">288</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä väitteet ovat joka tapauksessa jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">289</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät ensimmäisestä väitteestä, että unionin yleinen tuomioistuin on komission tavoin ottanut huomioon vain yhden merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden osan arvioidessaan kyseessä olevan tuotteiden sitomisen kykyä rajoittaa kilpailua kyseisillä markkinoilla. Koska valittajat eivät ole esittäneet tätä väitettä unionin yleisessä tuomioistuimessa, vaikka ne olisivat voineet niin tehdä, sitä on pidettävä uutena ja se on näin ollen tämän tuomion 178 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti jätettävä tutkimatta valituksen yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">290</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisesta väitteestä Google ja Alphabet väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen soveltaessaan ”analogisesti” Google Search -sovelluksen sidontaa koskevia toteamuksia Chrome-selaimen sidontaan, vaikka kummassakin näissä myynnin sidonnoissa on merkittäviä eroja. Tarkemmin sanottuna valittajat kyseenalaistavat viisi unionin yleisen tuomioistuimen esittämää tosiseikkoja koskevaa toteamusta, jotka liittyvät ensinnäkin siihen, kuinka voimakas status quo -harha Chrome-selaimella on ollut verrattuna Google Search ‑sovellukseen, toiseksi tallennustilaan liittyviin ongelmiin, kolmanneksi kilpailevien selainten latausten suhteelliseen merkitykseen, neljänneksi kilpailun tason arviointiin selainten markkinoilla hakukoneiden markkinoihin nähden ja viidenneksi kilpailevien sovellusten rinnakkaisten latausmäärien vaikutukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">291</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 216 kohdassa on muistutettu, muutoksenhaku voi koskea ainoastaan oikeuskysymyksiä. Ainoastaan unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen määrittämään merkityksellisen tosiseikaston ja arvioimaan sitä sekä esitettyä näyttöä. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että tosiseikasto ja näyttö on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, niiden arviointi ei näin ollen ole sellainen oikeuskysymys, että se sinänsä kuuluisi unionin tuomioistuimen muutoksenhaun yhteydessä harjoittaman valvonnan piiriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">292</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska Google ja Alphabet eivät väitä, että niiden riitauttamien tosiseikkojen arviointien tueksi esitetty todistusaineisto olisi otettu huomioon vääristyneellä tavalla, tämä väite ja näin ollen toisen valitusperusteen toinen osa kokonaisuudessaan on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">293</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaiken edellä esitetyn perusteella toinen valitusperuste on hylättävä kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Kolmas valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">294</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet moittivat kolmannessa valitusperusteessaan unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se teki oikeudellisen virheen korvatessaan riidanalaisessa päätöksessä pirstoutumisen estävistä velvoitteista tehdyn arvioinnin omalla arvioinnillaan väärinkäytön toteamisesta ja todetessaan väitettyjen markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten johtuvan käyttäytymisestä, jonka komissio ei ole todennut merkitsevän väärinkäyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">295</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin mukaan komissio totesi riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, että ne olivat rikkoneet SEUT 102 artiklaa asettaessaan pirstoutumisen estävät velvoitteet Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">296</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on niin, että vaikka unionin yleinen tuomioistuin myönsi valituksenalaisen tuomion 828 kohdassa, että ainoa määräys, jota riidanalaisessa päätöksessä pidettiin väärinkäyttönä, oli se, jossa Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi asetettiin se, että alkuperäiset laitevalmistajat suostuvat siihen, etteivät ne markkinoi yhteensopimattomalla Android-haaralla toimivia laitteita, unionin yleinen tuomioistuin teki tämän jälkeen arviointinsa viittaamalla paljon laajempaan käytäntöön eli ”Googlen menettelytapaa[n], jolla on tarkoitus estää yhteensopimattomalla Android-haaralla toimivien laitteiden kehittäminen ja markkinaläsnäolo”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">297</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun unionin yleinen tuomioistuin ”kirjoitti uudelleen” riidanalaisen päätöksen tällä tavoin, se vahvisti virheellisesti kyseiseen päätökseen sisältyvän väärinkäyttöä koskevan toteamuksen viitatessaan käyttäytymiseen, joka ylitti sen velvoitteen, jonka komissio oli todennut väärinkäytöksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">298</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olisi kuitenkin epäasianmukaista, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää Googlen ja Alphabetin kanteen sen Googlen liiketoimintapolitiikan vuoksi, jonka mukaan se myöntää valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen lisenssejä vain, jos niitä käytetään Google Android -laitteilla, vaikka komissio katsoi riidanalaisessa päätöksessä ja unionin yleinen tuomioistuin valituksenalaisen tuomion 810 ja 811 kohdassa, että kyseinen politiikka oli perusteltu. Koska unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että Google saattoi vaatia sellaisten laitteiden yhteensopivuutta, joihin sen omistamat sovellukset ja palvelut (mukaan lukien Googlen valmistajakohtaiset ohjelmointirajapinnat) oli asennettu, se ei voinut pitää osana moitittua käyttäytymistä Googlen oikeutettua päätöstä olla myöntämättä yhteensopimattomille Android‑haaroille lisenssejä sen valmistajakohtaisiin ohjelmointirajapintoihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">299</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se katsoi, ettei komissio ollut velvollinen yksilöimään sellaisia erityisiä kilpailua rajoittavia lausekkeita Androidin yhteensopivuutta koskevien perusviitestandardien joukosta, joita pirstoutumisen estävien sopimusten allekirjoittajien on noudatettava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">300</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin jätti tältä osin huomiotta komission tekemän virheen, kun se totesi valituksenalaisen tuomion 864 kohdassa, että Googleen kohdistettu kritiikki ei koskenut Googlen määrittelemien yhteensopivuusvelvoitteiden sisältöä vaan sen menettelytapaa, jonka tarkoituksena on estää kaupallisten markkinoiden löytäminen yhteensopimattomille Android-haaroille. Tämä toteamus ei ole asianmukainen vastaus, koska riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohta koskee nimenomaan pirstoutumisen estäviä velvoitteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">301</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin väitteiden tueksi ADA ja HMD korostavat, että unionin yleinen tuomioistuin ylitti tuomioistuinvalvontansa rajat korvaamalla komission arvioinnin omalla arvioinnillaan, kun se teki riidanalaisessa päätöksessä tehtyä toteamusta laajemman toteamuksen väärinkäytöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">302</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ADA viittaa tältä osin riidanalaisessa päätöksessä todettuun kolmeen väärinkäytön perustavanlaatuiseen näkökohtaan. Ensinnäkin kyseiseen päätökseen sisältyvä oikeudellinen ja tosiseikkoja koskeva analyysi perustuu täysin SEUT 102 artiklan d alakohtaan ja unionin yleisen tuomioistuimen 17.9.2007 antamaan tuomioon Microsoft v. komissio (T‑201/04, EU:T:2007:289). Toiseksi komissio myönsi siinä, että Google saattoi laillisesti asettaa pirstoutumisen estäviä velvoitteita laitteille, jotka oli varustettu GMS-paketilla. Kolmanneksi se myönsi siinä myös, ettei Google ollut velvollinen asettamaan yhteensopimattomien Android-haarojen kehittäjien käyttöön omia sovelluksiaan ja palvelujaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">303</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan, sellaisena kuin se ilmenee 6.4.1995 annetusta tuomiosta RTE ja ITP v. komissio (C‑241/91 P ja C‑242/91 P, EU:C:1995:98, 49 ja 50 kohta) ja 26.11.1998 annetusta tuomiosta Bronner (C‑7/97, EU:C:1998:569, 39 kohta), immateriaalioikeuksia koskevan lisenssin epääminen voi rikkoa SEUT 102 artiklaa vain, jos on olemassa tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita, joita ei ole todettu käsiteltävässä asiassa. Unionin yleinen tuomioistuin teki näin ollen oikeudellisen virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 864 kohdassa, että Googlen päätös olla myöntämättä yhteensopimattomille Android-haaroille lisenssejä sen valmistajakohtaisiin ohjelmointirajapintoihin oli osa käytäntöä, jolla pyrittiin estämään näitä haaroja löytämästä kaupallisia markkinoita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">304</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin teki kaksi muuta virhettä, kun se totesi valituksenalaisen tuomion 854 kohdassa, että immateriaalioikeuteen liittyvän yksinoikeuden käyttämistä ei voida hyväksyä silloin, kun sen nimenomaisena tarkoituksena on siihen syyllistyneen määräävän markkina-aseman vahvistaminen ja sen väärinkäyttö. Yhtäältä unionin yleinen tuomioistuin jätti näin ollen tunnustamatta, että immateriaalioikeuksien kehitys erityisesti teknologiamarkkinoilla heijastaa innovointia ja investointeja ja merkitsee näin ollen ansioihin perustuvaa kilpailua. Toisaalta se ei ottanut asianmukaisesti huomioon asian kannalta merkityksellistä oikeudellista asiayhteyttä eli sitä, että immateriaalioikeuksien osalta kannustimia investoida tutkimukseen ja kehittämiseen on lievennettävä hallinnollisilla tai oikeudellisilla toimilla ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">305</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio katsoo, että esillä oleva valitusperuste on tehoton ja joka tapauksessa perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">306</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä valitusperuste on tehoton, koska se perustuu virheelliseen olettamaan, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin olisi ”kirjoittanut uudelleen” riidanalaisessa päätöksessä tehdyn, Googlen väärinkäyttöä merkitsevän käyttäytymisen luonnehdinnan. Tämä ”uudelleen kirjoittaminen” perustuu Googlen ja Alphabetin väitteeseen, joka muodostaa kolmannen valitusperusteen toisen osan ja jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki virheen arvioidessaan ”uudelleen kirjoitetun” käyttäytymisen ja sen, että kyseisellä toiminnalla voitiin rajoittaa kilpailua, välistä syy-yhteyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">307</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission mukaan yhtäältä valituksenalaisen tuomion 855 kohdasta ilmenee kuitenkin, että Googlen päätös olla myöntämättä yhteensopimattomien Android‑haarojen kehittäjille lisenssejä sen valmistajakohtaisiin ohjelmointirajapintoihin otettiin huomioon arvioitaessa pirstoutumisen estävien velvoitteiden kykyä rajoittaa kilpailua ainoastaan asiayhteyteen liittyvänä seikkana. Toisaalta sekä riidanalaisessa päätöksessä että valituksenalaisessa tuomiossa todetaan, että sama käyttäytyminen eli se, että ”Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssin myöntämisen ehdoksi asetetaan pirstoutumisen estävän sopimuksen tekeminen”, merkitsee väärinkäyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">308</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin väite, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin olisi pitänyt väärinkäyttönä riidanalaisessa päätöksessä huomioon otettua laajempaa menettelytapaa, perustuu kahteen erilliseen kohtaan valituksenalaisessa tuomiossa eli kyseisen tuomion 828 kohdan viimeiseen virkkeeseen ja 864 kohtaan. Niissä jätetään tällä tavoin huomiotta paitsi kyseisen 828 kohdan loppuosa myös muut mainitussa tuomiossa esitetyt seikat, erityisesti sen 232, 247, 805, 809, 811 ja 1083 kohta. Valituksenalaisen tuomion kokonaisvaltainen tarkastelu sen sijaan vahvistaa sen, että riidanalaisessa päätöksessä ja kyseisessä tuomiossa todetaan, että sama käyttäytyminen merkitsee väärinkäyttöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">309</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">FairSearch lisää komission argumentaation tueksi viitaten 27.1.2000 annettuun tuomioon DIR International Film ym. v. komissio (C‑164/98 P, EU:C:2000:48, 42 kohta), että unionin yleisellä tuomioistuimella on joka tapauksessa oikeus tulkita komission päätöstä, kunhan tämä tulkinta ei ole ristiriidassa kyseisen päätöksen logiikan kanssa. Google ja Alphabet eivät kuitenkaan esittäneet mitään näyttöä siitä, että unionin yleinen tuomioistuin olisi korvannut komission perustelut omillaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">310</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seznam korostaa myös, että valituksenalaisen tuomion 828 kohtaan sisältyvä väittämä ei ole unionin yleisen tuomioistuimen esittämä ”toteamus” vaan viittaus siihen, minkä komissio oli jo todennut riidanalaisessa päätöksessä, eli siihen, että velvoite, jolla estetään yhteensopimattomalla Android-haaralla toimivien laitteiden kehittäminen ja läsnäolo markkinoilla ja joka kuuluu pirstoutumisen estäviin velvoitteisiin, merkitsi väärinkäyttöä. Unionin yleisen tuomioistuimen viittaus kyseiseen komission väittämään ei siis ole tätä väittämää laajempi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">311</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta ensinnäkin siitä, että se teki oikeudellisen virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 893 kohdassa, että kontrafaktuaalinen analyysi oli tarpeeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">312</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niiden mukaan tällaisen analyysin puuttuessa oli mahdotonta päätellä, että yhteensopimattomien haarojen väitetyt mahdolliset vaikutukset johtuivat kyseessä olevasta käyttäytymisestä eli siitä, että Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssin myöntämisen edellytykseksi asetettiin se, että alkuperäinen laitevalmistaja allekirjoittaa pirstoutumisen estävän sopimuksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">313</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Merkityksellinen kysymys koskee sitä, mikä olisi ollut yhteensopimattomien haarojen tilanne, jos Google ei olisi asettanut Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssin myöntämisen edellytykseksi sitä, että alkuperäinen laitevalmistaja allekirjoittaa pirstoutumisen estävän sopimuksen. Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 856 kohdassa esittämästä arvioinnista ilmenee kuitenkin, että tässä tapauksessa Google olisi edelleen myöntänyt laitekohtaisten rajapintojensa lisenssejä ainoastaan sellaisille Google Android -laitteille, joihin Googlen sovellukset oli esiasennettu, minkä Google olisi voinut perustellusti tehdä. Kuten unionin yleinen tuomioistuin vahvistaa valituksenalaisen tuomion 855 ja 856 kohdassa, näissä olosuhteissa Googlen politiikka, joka koskee sen laitekohtaisten rajapintojen kehittämistä ja jakelua, oli edelleen kannustin alkuperäisille laitevalmistajille jaella vain yhteensopivia Google Android -laitteita, koska alkuperäiset laitevalmistajat katsoivat, että näillä laitekohtaisilla rajapinnoilla on ”strateginen merkitys”. Tästä seuraa, että kontrafaktuaalisessa skenaariossa yhteensopimattomien haarojen kehittämiseen olisi kohdistunut sama este kuin mikä tosiasiassa todettiin, eli alkuperäisten laitevalmistajien haluttomuus jaella yhteensopimattomia haaroja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">314</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on niin, että vaikka Google ja Alphabet selittivät unionin yleisessä tuomioistuimessa, että Fire OS:n kaltaiset yhteensopimattomat haarat olivat epäonnistuneet kehittymisessä muista syistä kuin siitä, että alkuperäiset laitevalmistajat allekirjoittivat pirstoutumisen estävät sopimukset, unionin yleinen tuomioistuin ei arvioinut, johtuiko Fire OS:n epäonnistuminen pirstoutumisen estävistä velvoitteista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">315</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin jätti siten uudelleen tekemättä syy-yhteyttä koskevan arvioinnin, kun se totesi nimenomaisesti valituksenalaisen tuomion 850 kohdassa, että se päätti olla tutkimatta, voiko Fire OS:n kaupalliseen epäonnistumiseen olla ”muitakin syitä” kuin Googlen alkuperäisille laitevalmistajille asettama vaatimus allekirjoittaa pirstoutumisen estävä sopimus Play Storen tai Google Search -sovelluksen lisenssin saamiseksi. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, jota unionin tuomioistuin arvosteli 6.12.2012 antamassaan tuomiossa AstraZeneca v. komissio (C‑457/10 P, EU:C:2012:770) ja joka on olettamuksen tekeminen syy-yhteydestä vastoin periaatetta, jonka mukaan ”tilanteessa, jossa esiintyy epätietoisuutta, asia on ratkaistava sen yrityksen hyväksi, jolle rikkomisen toteamista koskeva päätös on osoitettu”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">316</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät lisäksi, että käsiteltävässä asiassa epäily ei edes ollut mahdollinen, koska unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että pääsy Googlen laitekohtaisiin rajapintoihin oli kaupallisesti tärkeää ja sen mukaan riittävää, jotta voitaisiin katsoa, että yhteensopimaton Android-vaihtoehto ei olisi kyennyt kompensoimaan Android-käyttöjärjestelmän väitettyä määräävää asemaa. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin teki samanlaisen oikeudellisen virheen kuin se, joka johti komission päätöksen kumoamiseen 15.6.2022 annetussa unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa Qualcomm v. komissio (Qualcomm – Yksinoikeusmaksut) (T‑235/18, EU:T:2022:358).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">317</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ADA ja HMD katsovat myös, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei komissiolla ollut velvollisuutta tehdä kontrafaktuaalista analyysiä, jonka avulla se olisi voinut arvioida kilpailuolosuhteita ilman riidanalaista käyttäytymistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">318</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio vastaa, että Google ja Alphabet ovat väärässä väittäessään, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen vahvistaessaan riidanalaisen päätöksen päätelmät, joiden mukaan pirstoutumisen estävät velvoitteet olivat omiaan rajoittamaan kilpailua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">319</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">FairSearchin mukaan kolmannen valitusperusteen toinen osa on jätettävä tutkimatta, koska Google ja Alphabet pyrkivät keskustelemaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevista toteamuksista, jotka koskevat syitä, joiden vuoksi yhteensopimattomat haarat eivät kehittyneet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Ensimmäinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">320</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät, että tutkiessaan niiden ensimmäisessä oikeusasteessa esittämää neljättä kanneperustetta, joka koski sen arvioimista virheellisesti väärinkäytöksi, että Play Storen Google Search -sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi asetettiin pirstoutumisen estävien velvoitteiden noudattaminen, unionin yleinen tuomioistuin katsoi tarpeelliseksi tutkia valituksenalaisen tuomion 828 kohdassa, oliko komissio onnistunut osoittamaan, kuten se katsoo riidanalaisessa päätöksessä, että Google oli toteuttanut menettelytavan, jolla pyrittiin syrjäyttämään yhteensopimattomat Android-haarat markkinoilta, ja voidaanko tätä menettelytapaa pitää SEUT 102 artiklassa tarkoitettuna kilpailunvastaisena menettelynä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">321</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin ”kirjoitti uudelleen” riidanalaisen päätöksen viittaamalla käyttäytymiseen, joka ylittää sen, minkä komissio totesi kyseisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa väärinkäytöksi. Olisi kuitenkin epäasianmukaista määrätä Googlelle seuraamuksia sen liiketoimintapolitiikan perusteella, jonka mukaan se myöntää valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen lisenssejä vain, jos niitä käytetään yhteensopivilla Google Android -laitteilla, vaikka komissio katsoi mainitussa päätöksessä ja unionin yleinen tuomioistuin valituksenalaisen tuomion 810 ja 811 kohdassa, että kyseinen politiikka oli perusteltu. Unionin yleinen tuomioistuin ei siis olisi voinut katsoa, että se, ettei Google myönnä valmistajakohtaisten rajapintojen lisenssejä yhteensopimattomille Android-haaroille, on osa moitittua käyttäytymistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">322</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin päättely perustuu siis siihen lähtökohtaan, että yksi komission riidanalaisessa päätöksessä toteamista väärinkäytöistä on muotoiltu uudelleen laajentavasti, mikä merkitsee oikeudellista virhettä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">323</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on syytä muistuttaa, että harjoittaessaan SEUT 263 artiklassa tarkoitettua laillisuusvalvontaa unionin tuomioistuimella ja unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kanteet, jotka perustuvat toimivallan puuttumiseen, olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen, perussopimuksen tai sen soveltamista koskevan minkä tahansa oikeussäännön rikkomiseen taikka harkintavallan väärinkäyttöön. SEUT 264 artiklassa määrätään, että jos kanne on aiheellinen, riidanalainen toimi kumotaan. Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin eivät siis missään tapauksessa voi korvata riidanalaisen toimen toteuttajan perusteluja omillaan (tuomio 27.1.2000, DIR International Film ym. v. komissio, C‑164/98 P, EU:C:2000:48, 38 kohta ja tuomio 6.10.2021, World Duty Free Group ja Espanja v. komissio, C‑51/19 P ja C‑64/19 P, EU:C:2021:793, 70 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">324</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen sijaan unionin yleinen tuomioistuin saattaa kumoamiskannetta käsitellessään päätyä tulkitsemaan riidanalaisen toimen perusteluja eri tavoin kuin toimen toteuttaja ja joissakin tilanteissa jopa hylkäämään viimeksi mainitun esittämät nimenomaiset perustelut, paitsi jos se ei ole aineellisesti perusteltua (ks. vastaavasti tuomio 27.1.2000, DIR International Film ym. v. komissio, C‑164/98 P, EU:C:2000:48, 42 kohta ja tuomio 6.10.2021, World Duty Free Group ja Espanja v. komissio, C‑51/19 P ja C‑64/19 P, EU:C:2021:793, 71 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">325</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että vaikka unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisessa tuomiossa käyttämä terminologia poikkeaa riidanalaisessa päätöksessä käytetystä terminologiasta, tästä ei välttämättä seuraa, että unionin yleinen tuomioistuin olisi yksilöinyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä merkitsevän käyttäytymisen, joka on aineellisesti erilainen kuin se, jonka komissio on todennut, tai että se olisi tukeutunut eri perusteluihin kuin komissio riidanalaisessa päätöksessä (ks. vastaavasti tuomio 6.10.2021, World Duty Free Group ja Espanja v. komissio, C‑51/19 P ja C‑64/19 P, EU:C:2021:793, 73 kohta ja tuomio 10.9.2024, Google ja Alphabet v. komissio (Google Shopping), C‑48/22 P, EU:C:2024:726, 104 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">326</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa on todettava ensinnäkin, että Googlen ja Alphabetin arvostelema virke valituksenalaisen tuomion 828 kohdassa on päätelmä. Sitä ei näin ollen voida tarkastella erillään kyseisen kohdan muusta tekstistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">327</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen kohta alkaa komission esittämän moitteen muotoilulla, jonka mukaan Play Storen ja Google Search ‑sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi asetetaan joukko velvoitteita, jotka rajoittavat alkuperäisten laitevalmistajien, jotka haluavat saada nämä lisenssit, vapautta, erityisesti siltä osin kuin niitä kielletään saattamasta markkinoille mitään muuta laitetta, joka toimii yhteensopimattomalla Android-haaralla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">328</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän jälkeen täsmennetään, että ”[t]ämä rajoitus perustuu pirstoutumisen estäviin sopimuksiin, ja siltä osin kuin sitä sovelletaan älymobiililaitteisiin, joihin ei ole esiasennettu Googlen sovelluksia, se on ainoa riidanalaisessa päätöksessä väärinkäytöksi katsottu velvoite. Komissio ei kyseenalaista Googlen oikeutta asettaa yhteensopivuusvaatimuksia laitteille, joihin on asennettu sen sovelluksia. Sen sijaan se pitää väärinkäyttönä Googlen menettelytapaa, jolla on tarkoitus estää yhteensopimattomalla Android-haaralla toimivien laitteiden kehittäminen ja markkinaläsnäolo”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">329</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin päätteli lopuksi tästä, että sen oli täten tutkittava, oliko komissio kyennyt osoittamaan, että Google oli sen riidanalaisessa päätöksessä katsomalla tavalla toteuttanut menettelytapaa, jolla on tarkoitus syrjäyttää yhteensopimattomat Android-haarat markkinoilta, ja voitiinko tätä menettelytapaa pitää SEUT 102 artiklassa tarkoitetulla tavalla kilpailunvastaisena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">330</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi valituksenalaisen tuomion 828 kohdassa aloitetaan unionin yleisen tuomioistuimen arviointi, joka koskee ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn neljännen kanneperusteen ensimmäistä osaa, joka perustuu virheelliseen arviointiin siitä, että se, että Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytyksenä on pirstoutumisen estävien velvoitteiden noudattaminen, merkitsi väärinkäyttöä. Tätä arviointia edeltää valituksenalaisen tuomion 816 kohdassa yhteenveto riidanalaisen päätöksen 1036 perustelukappaleesta, jonka mukaan komissio on esittänyt kuusi argumenttia osoittaakseen, että pirstoutumisen estävät velvoitteet ovat omiaan rajoittamaan kilpailua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">331</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näistä alustavista huomautuksista ilmenee, että Googlen ja Alphabetin väitettä siitä, että väitetty väärinkäyttö olisi muotoiltu uudelleen, on tarkasteltava kokonaisuudessaan valituksenalaisen tuomion 828 kohdan ja tämän yhteenvedon valossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">332</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission riidanalaisen päätöksen 1036 perustelukappaleessa esittämien perustelujen joukosta unionin yleinen tuomioistuin yksilöi valituksenalaisen tuomion 816 kohdassa sen, että pirstoutumisen estävät velvoitteet estävät yhteensopimattomien Android-haarojen kehittämisen, että yhteensopivat Android-haarat eivät aiheuta Googlelle uskottavaa kilpailu‑uhkaa ja että näiden pirstoutumisen estävien velvoitteiden kykyä rajoittaa kilpailua vahvistetaan sillä, että Googlen valmistajakohtaisia ohjelmointirajapintoja ei ole saatavilla yhteensopimattomien Android-haarojen kehittäjille, mikä vähentää kehittäjien kiinnostusta suunnitella sovelluksia tällaisille käyttöjärjestelmille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">333</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies totesi lähinnä ratkaisuehdotuksensa 175 ja 176 kohdassa, valituksenalaisen tuomion 816 kohdasta, jota Google ja Alphabet eivät ole riitauttaneet valituksessaan, ilmenee, että komissio tosiasiallisesti moitti Googlea siitä, että tämä oli omaksunut menettelytavan, jonka tarkoituksena oli syrjäyttää yhteensopimattomat Android-haarat markkinoilta, koska ne muodostivat uhan kyseiselle yritykselle, ja komissio selitti tämän uhan todenperäisyyden riidanalaisen päätöksen 12.6.1 jaksossa. Googlen mukaan on siis niin, että vaikka näiden haarojen kehittäminen oli vähäistä, tämä johtui siitä, että alkuperäiset laitevalmistajat eivät enää markkinoineet niitä sillä uhalla, että ne eivät enää saaneet lisenssiä Googlen sovelluksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">334</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarkastellessaan sitä, oliko komissio osoittanut tämän seikan oikeudellisesti riittävällä tavalla, unionin yleinen tuomioistuin ei siis korvannut riidanalaisessa päätöksessä esitettyjä perusteluja omillaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">335</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että vaikka valituksenalaisen tuomion 828 kohdan viimeisessä virkkeessä käytetty terminologia poikkeaa riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa käytetystä terminologiasta, ei kuitenkaan voida päätellä, että unionin yleinen tuomioistuin olisi näin tehdessään yksilöinyt väärinkäyttöä merkitsevän eri käyttäytymisen kuin mitä komissio totesi kyseisessä päätöksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">336</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on niin, että vaikka mainitun päätöksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuoto koskee yksinomaan Googlen käyttäytymistä, jossa Play Storen ja Google Search -sovelluksen lisenssien myöntämisen edellytykseksi oli asetettu pirstoutumisen estävät velvoitteet, samasta päätöksestä ja valituksenalaisesta tuomiosta ilmenee, että soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat laitteita, joihin Googlen sovellukset oli asennettu ja joiden lainmukaisuutta unionin yleinen tuomioistuin ei ole kyseenalaistanut, ovat merkityksellinen seikka siinä asiayhteydessä, jossa kyseinen käyttäytyminen tapahtui.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">337</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän asiayhteyteen liittyvän seikan merkitys riidanalaisessa päätöksessä todetun toisen väärinkäytön arvioinnissa voidaan ensinnäkin päätellä valituksenalaisen tuomion 855 ja 856 kohdasta. Yhtäältä ensimmäisessä näistä kohdista vahvistetaan, että pääsy Googlen valmistajakohtaisiin ohjelmointirajapintoihin oli kehittäjien ja alkuperäisten laitevalmistajien kannalta strategisesti tärkeää. Toisaalta unionin yleinen tuomioistuin totesi jälkimmäisessä kohdassa, että ”toista [kumoamis]perustetta tarkasteltaessa on käynyt ilmi, [että] alkuperäisten laitevalmistajien, jotka halusivat saada Googlen valmistajakohtaiset ohjelmointirajapinnat, oli tehtävä mobiilisovellusten jakelusopimus, mikä edellytti sitä ennen pirstoutumisen estävien sopimusten ehtojen hyväksymistä”. Näiden toteamusten perusteella unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 856 kohdassa, että oli ”todettava, että Googlen [valmistajakohtaisten] ohjelmointirajapintojen kehittämis- ja jakelupolitiikka kannusti tekemään pirstoutumisen estäviä sopimuksia, joilla – – rajoitettiin Android-haarojen markkinoita”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">338</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 803–814 kohdassa esittämät ”[a]lustavat huomautukset riidanalaisessa päätöksessä todetun toisen väärinkäytön ulottuvuudesta” vahvistavat kyseisen asiayhteyteen liittyvän seikan merkityksen ja näin ollen sen, ettei unionin yleinen tuomioistuin tehnyt oikeudellista virhettä sanoittaessaan uudelleen kyseisen tuomion 828 kohdassa tekemänsä päätelmän.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">339</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin mainitun tuomion 809 kohdassa nimenomaisesti vahvistetaan, että ”[r]iidanalaisen päätöksen mukaan Google on – – käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa – – asettamalla Play Storen ja Google Searchin lisenssin edellytykseksi pirstoutumisen estävien velvoitteiden hyväksymisen”. Unionin yleinen tuomioistuin täsmensi tämän jälkeen saman tuomion 810 kohdassa, että ”– kuten [Google ja Alphabet] vahvistivat istunnossa – pirstoutumisen estäviä sopimuksia pidetään riidanalaisessa päätöksessä väärinkäyttönä vain siltä osin kuin niissä velvoitetaan alkuperäiset laitevalmistajat varmistamaan, että kaikki niiden markkinoille tuomat laitteet, joiden käyttöjärjestelmänä on Android tai Android-haara, myös ne, joihin ei ole esiasennettu Googlen sovelluksia, ovat yhteensopivia CDD:n kanssa. Pirstoutumisen estäviä sopimuksia pidetään toisin sanoen väärinkäyttönä ainoastaan, jos niissä kielletään tuomasta markkinoille älymobiililaitteita, joiden käyttöjärjestelmänä on yhteensopimaton Android-haara, silloinkin kun näihin laitteisiin ei ole esiasennettu Googlen sovelluksia.” Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 812 kohdassa, että komissio moitti Googlea lähinnä siitä, että se oli ”toteuttanut kilpailunvastaista menettelytapaa, jonka tarkoituksena on evätä yhteensopimattomilta Android-haaroilta mahdollisuus päästä kaupallisille markkinoille”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">340</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä asiayhteyteen liittyvät seikat osoittavat myös sen, että se, mitä komissio tarkoittaa riidanalaisessa päätöksessä todetulla toisella väärinkäytöllä, muodostuu juuri siitä, että Google on velvoittanut soveltamaan kaikkia käsiteltävässä asiassa CDD:ssä määriteltyjä teknisiä standardeja myös laitteisiin, joihin valmistajakohtaisia sovelluksia ja palveluja, joihin kuuluvat Googlen valmistajakohtaiset ohjelmointirajapinnat, ei ole esiasennettu. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä katsoessaan valituksenalaisen tuomion 864 kohdassa, ettei komissio ollut velvollinen yksilöimään täsmällisesti niitä CDD:n normeja, jotka olivat näiden vaikutusten taustalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">341</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kolmannen valitusperusteen ensimmäinen osa on hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Toinen osa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">342</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 893 kohdassa, ettei komissiolla ollut velvollisuutta tehdä kontrafaktuaalista analyysiä, jonka tarkoituksena oli arvioida hypoteettisia seurauksia, joita olisi voitu havaita, jos toista väärinkäyttöä ei olisi tapahtunut, koska riidanalaisten rajoitusten olemassaolo ja niiden vaikutukset kilpailuun oli näytetty riittävällä tavalla toteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">343</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 225 kohdassa on muistutettu, on niin, että vaikka komission on osoitettava syy-yhteys väärinkäyttöä merkitsevän riidanalaisen käyttäytymisen ja sen kilpailunvastaisten vaikutusten välillä, se voi kuitenkin tässä yhteydessä tukeutua useisiin todisteisiin ilman, että sen olisi järjestelmällisesti turvauduttava yhteen ainoaan menetelmään, erityisesti kontrafaktuaaliseen analyysiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">344</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi käsiteltävässä asiassa ensinnäkin valituksenalaisen tuomion 834 kohdassa, että Google ja Alphabet eivät olleet ainoastaan myöntäneet, että menettelytapa, jota komissio piti riidanalaisessa päätöksessä toisena väärinkäyttönä, oli aineellisesti olemassa, vaan tämä menettelytapa oli myös näytetty toteen. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi kyseisen tuomion 841 kohdassa Googlen ja Alphabetin lausumien, joita asiakirja-aineisto tukee, perusteella, että tämä menettelytapa oli tietoisesti toteutettu yhteensopimattomien Android-haarojen markkinoille pääsyn rajoittamiseksi. Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin päätteli mainitun tuomion 847 kohdassa, etteivät Google ja Alphabet olleet osoittaneet, etteivät nämä haarat olisi missään tapauksessa voineet aiheuttaa niille kilpailu-uhkaa. Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin totesi saman tuomion 863 kohdassa, että komissio oli osoittanut riittävällä tavalla, että pirstoutumisen estävillä sopimuksilla kiellettiin niiden allekirjoittajia tarjoamasta markkinoita yhteensopimattomille Android-haaroille ja että tämä este oli osaltaan vahvistanut Googlen määräävää asemaa yleisten hakupalvelujen markkinoilla ja siitä oli aiheutunut vahinkoa loppukäyttäjille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">345</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perustellakseen kontrafaktuaalisen analyysin tarpeellisuutta Google ja Alphabet väittävät, että Googlen politiikka, joka koskee sen valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen kehittämistä ja jakelua, olisi joka tapauksessa kannustanut alkuperäisiä laitevalmistajia jakelemaan ainoastaan yhteensopivia Google Android -laitteita. Ne arvostelevat unionin yleistä tuomioistuinta lisäksi siitä, ettei se arvioinut, johtuiko Fire OS:n epäonnistuminen pirstoutumisen estävistä velvoitteista, vaan tyytyi toteamaan valituksenalaisen tuomion 850 kohdassa, että vaikka muut syyt saattoivat selittää kyseisen käyttöjärjestelmän kaupallisen epäonnistumisen, komissio oli osoittanut, että pirstoutumisen estävillä sopimuksilla oli estetty mainitulta käyttöjärjestelmältä markkinat, joita alkuperäiset laitevalmistajat, jotka olivat tehneet pirstoutumisen estävän sopimuksen Googlen kanssa, olisivat voineet muodostaa sille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">346</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, että Google ja Alphabet eivät arvostele muita unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksia, kuten Alibaban kehittämän Aliyun‑käyttöjärjestelmän epäonnistumista koskevia toteamuksia, jotka johtavat tämän tuomion 344 kohdassa mainittuihin toteamuksiin ja viime kädessä sen vahvistamiseen, että yhteensopimattomien Android-haarojen tosiasiallinen markkinoilta syrjäyttäminen ja tämän markkinoilta syrjäyttämisen kilpailunvastaiset vaikutukset on osoitettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">347</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi Google ja Alphabet pyrkivät väitteillään, jotka koskevat unionin yleisen tuomioistuimen arviointia Googlen valmistajakohtaisten ohjelmointirajapintojen kehittämistä ja jakelua koskevasta politiikasta sekä Fire OS:n epäonnistumisesta, todellisuudessa siihen, että unionin tuomioistuin arvioi uudelleen tosiseikkoja ja todisteita, jotka unionin yleinen tuomioistuin on jo arvioinut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">348</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä 216 kohdassa on muistutettu, muutoksenhaku voi koskea ainoastaan oikeuskysymyksiä. Koska ei ole vedottu minkäänlaiseen vääristyneellä tavalla huomioon ottamiseen, Googlen ja Alphabetin väitteet, joihin ne ovat vedonneet kontrafaktuaalisen analyysin väitetyn tarpeellisuuden tueksi, on siis jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">349</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaiken edellä esitetyn perusteella kolmannen valitusperusteen toinen osa on osittain hylättävä perusteettomana ja osittain jätettävä tutkimatta. Tämän vuoksi kolmas valitusperuste on kokonaisuudessaan hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">D </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Neljäs valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">350</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät neljännessä valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon ja tutkinut konkreettisesti niiden argumentteja ja todisteita, jotka ne ovat esittäneet osoittaakseen, että pirstoutumisen estävät velvoitteet olivat objektiivisesti perusteltuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">351</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ne arvostelevat unionin yleistä tuomioistuinta erityisesti siitä, että se on tehnyt neljä virhettä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">352</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se ei ensinnäkään tutkinut pirstoutumisen estävien velvoitteiden tarpeellisuutta. Unionin yleinen tuomioistuin tyytyi valituksenalaisen tuomion 880 kohdassa vetoamaan seikkoihin, jotka osoittavat Android-käyttöjärjestelmän todellisen kasvun, perustellakseen päätelmäänsä, jonka mukaan kyseisen alustan pirstoutuminen ei aiheuttanut riskiä sen selviytymiselle rikkomisajanjakson aikana, vaikka sen olisi pitänyt pohtia, olisiko kyseinen alusta kasvanut yhtä nopeasti kuin mitä oli todettu, jos Google ei olisi asettanut riidanalaisia velvoitteita. Tätä varten sen olisi pitänyt viitata esimerkiksi kokemuksiin avoimista käyttöjärjestelmistä, joissa on toteutettu vähemmän toimenpiteitä pirstoutumisen torjumiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">353</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi se ei tutkinut Googlen oikeutettua intressiä suojella koko Android-ekosysteemiä, mukaan lukien laitteet, joihin ei sisälly Googlen omistamia sovelluksia. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 878 kohdassa, että Googlen ja Alphabetin esittämät perustelut eivät liittyneet väitettyyn väärinkäyttöön, joka koski ainoastaan pirstoutumisen estävien velvoitteiden soveltamista laitteisiin, joita ei ollut varustettu GMS-paketilla. Näin tehdessään se ei vastannut niiden argumenttiin, jonka mukaan Googlen oikeutettu etu Android-käyttöjärjestelmän kehittäjänä ja Android-ekosysteemin hallinnoijana edellytti toimenpiteitä koko tämän ekosysteemin säilyttämiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">354</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin pysytti virheellisesti riidanalaisen päätöksen, vaikka komissio ei arvioinut asianmukaisesti olosuhteita, joissa Google myönsi vapaan käyttölisenssin Android-käyttöjärjestelmälle. Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 886 kohdassa, että Google oli ”valinnut” hyväksyä riskit, jotka liittyvät kyseisen käyttöjärjestelmän markkinoille saattamiseen avoimesti, vaikka se oli toiminut päinvastaisesti toteuttamalla tietoisesti toimenpiteitä välttääkseen riskit, joita hallitsemattomaan avoimeen malliin liittyi, mitä unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">355</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin ei arvioinut asianmukaisesti todisteita, jotka osoittavat pirstoutumisen estävien sopimusten tarpeellisuuden, kun otetaan huomioon, että ratkaisu, jossa on kyse sellaisten tavaramerkkien rekisteröinnistä, joilla niille varataan nimitys ”Android”, ei ole asianmukainen. Unionin yleinen tuomioistuin tyytyi tältä osin valituksenalaisen tuomion 883 kohdassa toteamaan, että Google ja Alphabet eivät olleet esittäneet mitään yksityiskohtaista näyttöä tämän väitteen tueksi. Näin menetellessään unionin yleinen tuomioistuin otti vääristyneellä tavalla huomioon todisteet, jotka osoittavat, että tavaramerkkien rekisteröintiin perustuva ratkaisu ei ole asianmukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">356</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Gigaset myöntää, että perusteluvelvollisuus ei velvoita unionin yleistä tuomioistuinta esittämään selvitystä, jossa seurattaisiin tyhjentävästi ja kohta kohdalta kaikkia Googlen ja Alphabetin esittämiä päätelmiä. Se väittää kuitenkin yhtäältä, että Googlen ja Alphabetin argumentit, jotka koskevat komission arviointia pirstoutumisen estävistä sopimuksista, koskivat asianmukaisen oikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellisiä tosiseikkoja, ja toisaalta, että jos näitä tosiseikkoja olisi arvioitu objektiivisesti, olisi ilmennyt, että pirstoutumisen estäviin sopimuksiin sisältyvät soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset olivat hyväksyttävä ja tarpeellinen toimenpide, jolla pyrittiin suojaamaan koko Android-ekosysteemin eheyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">357</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen myös kieltäytyessään tutkimasta Googlen ja Alphabetin argumenttia, jonka mukaan ratkaisu rekisteröidä tavaramerkit, joilla niille varataan nimitys ”Android”, ei riitä estämään sekaannusta CDD:n kanssa yhteensopivien laitteiden ja muiden laitteiden välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">358</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">HMD toistaa olennaisilta osin Googlen ja Alphabetin esittämät argumentit.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">359</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio ja FairSearch väittävät, että neljäs valitusperuste on jätettävä tutkimatta, koska Google ja Alphabet riitauttavat oikeudellisen virheen varjolla unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevat toteamukset, jotka koskevat pirstoutumisen estävien velvoitteiden tarpeettomuutta. Lisäksi Google ja Alphabet toistavat unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämänsä argumentaation tietyt osat osoittamatta mitään oikeudellista virhettä. Toissijaisesti komissio väittää, että tämä valitusperuste on perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">360</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät neljännessä valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin arvioi virheellisesti pirstoutumisen estävien sopimusten objektiivisia perusteluja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">361</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on aluksi muistutettava, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen on esitettävä perusteluja toimilleen, jotka saattavat kuulua SEUT 102 artiklassa määrätyn kiellon piiriin (ks. vastaavasti tuomio 15.3.2007, British Airways v. komissio, C‑95/04 P, EU:C:2007:166, 69 kohta ja tuomio 27.3.2012, Post Danmark, C‑209/10, EU:C:2012:172, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">362</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällainen yritys voi tässä yhteydessä erityisesti osoittaa, että sen käyttäytyminen on objektiivisesti tarpeellista tai että käyttäytymisestä seuraava syrjäyttävä vaikutus voidaan tasoittaa tai jopa ylittää tehokkuuseduilla, jotka koituvat myös kuluttajan eduksi. Viimeksi mainitun seikan suhteen on määräävässä asemassa olevan yrityksen asiana osoittaa, että kyseisestä käyttäytymisestä seuraavat tehokkuusedut neutralisoivat kilpailulle ja kuluttajien eduille kyseisillä markkinoilla todennäköisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset, että tehokkuusedut on saavutettu tai voidaan saavuttaa kyseisen käyttäytymisen avulla, että viimeksi mainittu käyttäytyminen on välttämätöntä tehokkuusetujen saavuttamiseksi ja ettei sillä poisteta toimivaa kilpailua hävittämällä kaikki tosiasiallisen tai potentiaalisen kilpailun olemassa olevat lähteet tai suurin osa niistä (tuomio 27.3.2012, Post Danmark, C‑209/10, EU:C:2012:172, 41 ja 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">363</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällä perusteella Google ja Alphabet esittivät unionin yleisessä tuomioistuimessa useita argumentteja osoittaakseen, ettei komissio ollut ottanut huomioon pirstoutumisen estävien sellaisten velvoitteiden kilpailua edistävää luonnetta, jotka olisivat olleet tarpeen Android-käyttöjärjestelmän eheyden ja laadun suojaamiseksi mahdollisista yhteensopimattomuuksista aiheutuvilta riskeiltä. Nämä argumentit on esitetty tiivistetysti valituksenalaisen tuomion 868–873 kohdassa, ja unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi ne peräkkäin kyseisen tuomion 877–891 kohdassa esitetyn tarkastelun perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">364</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljännessä valitusperusteessaan Google ja Alphabet esittävät neljä väitettä tästä tarkastelusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">365</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut pirstoutumisen estävien velvoitteiden tarpeellisuutta Google Android -laitteiden yhteensopivuuden helpottamiseksi ja Android-käyttöjärjestelmän laadun ja eheyden suojaamiseksi pirstoutumisen riskeiltä. Toiseksi se rajoitti arviointinsa epäasianmukaisella tavalla tarpeeseen auttaa suojaamaan ainoastaan Google Android -laitteita, jotka sisältävät Googlen omistamia sovelluksia. Kolmanneksi se katsoi virheellisesti, että Google oli valinnut hyväksyä kaikki seuraukset, jotka liittyivät Androidin myyntiin vapaalla käyttölisenssillä. Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut asianmukaisesti Googlen ja Alphabetin esittämiä todisteita osoittaakseen, että komissio oli tehnyt arviointivirheen katsoessaan, että tavaramerkkejä koskevan strategian muutos tarjosi tarkoituksenmukaisen ratkaisun pirstoutumisen estäviin velvoitteisiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">366</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet moittivat kuitenkin kunkin näiden neljän väitteen yhteenvedossa unionin yleistä tuomioistuinta yhdestä ja samasta oikeudellisesta virheestä. Unionin yleinen tuomioistuin ei valituksenalaisessa tuomiossa ottanut huomioon tai tutkinut konkreettisesti kaikkia merkityksellisiä seikkoja sen toteamiseksi, olivatko pirstoutumisen estävät velvoitteet objektiivisesti perusteltuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">367</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 348 kohdassa on muistutettu, muutosta voidaan hakea vain oikeuskysymyksiä koskevilta osin, ja ainoastaan unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen määrittämään merkityksellisen tosiseikaston ja arvioimaan sitä sekä todistusaineistoa. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että tosiseikasto ja näyttö on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, niiden arviointi ei näin ollen ole sellainen oikeuskysymys, että se sinänsä kuuluisi unionin tuomioistuimen muutoksenhaun yhteydessä harjoittaman valvonnan piiriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">368</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa on todettava ensinnäkin, että Google ja Alphabet eivät väitä, että unionin yleisen tuomioistuimen tutkimat tosiseikat tai todisteet olisi otettu huomioon vääristyneellä tavalla, lukuun ottamatta yhtä ainoaa mainintaa niiden kirjelmissä siitä, että niiden immateriaalioikeuksien puolustamisen tehottomuutta koskeva todistusaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla näiden todisteiden tutkimatta jättämisen seurauksena. Koska mitään näyttöä ei ole esitetty, tällaista viittausta ei voida ottaa huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">369</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajan, joka väittää unionin yleisen tuomioistuimen ottaneen todistusaineiston huomioon vääristyneellä tavalla, on SEUT 256 artiklan, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäisen kohdan ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 168 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan nimittäin ilmoitettava täsmällisesti ne seikat, jotka se katsoo unionin yleisen tuomioistuimen ottaneen huomioon vääristyneellä tavalla, ja näytettävä toteen ne arviointivirheet, joiden takia unionin yleinen tuomioistuin on valittajan mukaan päätynyt niiden ottamiseen huomioon vääristyneellä tavalla. Vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on lisäksi ilmettävä asiakirja-aineistosta selvästi ilman, että tosiseikastoa ja todistusaineistoa on tarpeen ryhtyä arvioimaan uudelleen (ks. tuomio 7.1.2004, Aalborg Portland ym. v. komissio, C‑204/00 P, C‑205/00 P, C‑211/00 P, C‑213/00 P, C‑217/00 P ja C‑219/00 P, EU:C:2004:6, 50 kohta ja tuomio 21.12.2023, United Parcel Service v. komissio, C‑297/22 P, EU:C:2023:1027, 30 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">370</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että Googlen ja Alphabetin esittämissä argumenteissa, joilla tuetaan niitä neljää väitettä, jotka on esitetty neljännen valitusperusteen tueksi, viitataan valituksenalaisen tuomion 880, 878, 886 ja 883 kohtaan, ja ne perustuvat unionin yleisen tuomioistuimen perustelujen osittaiseen tulkintaan. Kun Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei se ottanut huomioon tai tutkinut konkreettisesti kaikkia merkityksellisiä seikkoja sen toteamiseksi, olivatko pirstoutumisen estävät velvoitteet objektiivisesti perusteltuja, ne pyrkivät viime kädessä riitauttamaan toteamukset, jotka unionin yleinen tuomioistuin esitti kunkin näiden kohdan edellä arvioidessaan pirstoutumisen estävien sopimusten objektiivisia perusteluja, jotka Google ja Alphabet olivat esittäneet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">371</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella neljäs valitusperuste on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">E </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Viides valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">372</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennessä valitusperusteessaan Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se vahvisti virheellisesti riidanalaisessa päätöksessä esitetyt yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua kilpailusääntöjen rikkomista koskevat toteamukset huolimatta siitä, että kyseinen päätös kumottiin portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">373</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuskäytännöstä ilmenee, että komission päätöksen osittainen kumoaminen on mahdollista vain, jos kumotut osat ovat sellaisia, että ne voidaan erottaa päätöksen muista osista. Näin ei ole silloin, kun osittaisella kumoamisella muutetaan toimen sisältöä. Riidanalaisessa päätöksessä määrättiin Googlelle ja Alphabetille seuraamus yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta kilpailusääntöjen rikkomisesta, joka muodostui neljästä erillisestä väärinkäytöstä. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi valituksenalaisen tuomion 1029 kohdassa kyseisen päätöksen siltä osin kuin se koski yhtä näistä neljästä väärinkäytöstä eli portfoliokohtaisia tulonjakosopimuksia, mutta se pysytti kyseisen päätöksen yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen osalta. Näin menetellessään unionin yleinen tuomioistuin teki Googlen ja Alphabetin mukaan oikeudellisen virheen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">374</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen olisi nimittäin pitänyt arvioida, muuttaisiko yhden kilpailusääntöjen rikkomista koskevan toteamuksen kumoaminen yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen toteamisen pääsisältöä. Näin ollen valituksenalaisessa tuomiossa on tältä osin olennaisilta osin neljä puutetta. Ensinnäkään yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua kilpailusääntöjen rikkomista, joka muodostuu riidanalaisen päätöksen mukaan neljästä erillisestä, toisiaan täydentävästä ja toisistaan riippuvasta väärinkäytöstä, ei voida ilman mitään perustetta korvata yhtenä kokonaisuutena pidettävällä jatketulla kilpailusääntöjen rikkomisella, joka muodostuu ainoastaan kolmesta erillisestä väärinkäytöstä. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin kumosi portfoliokohtaisia tulonjakosopimuksia koskevan toteamuksen mutta otti nämä sopimukset huomioon valituksenalaisen tuomion 1018 kohdassa asiayhteyteen liittyvinä seikkoina vahvistaakseen riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin se koski yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaoloa. Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin otti kyseisen tuomion 1027 kohdassa huomioon Googlen ja Applen välisen sopimuksen Google Search ‑sovelluksen oletusasetukseksi määrittämisestä Safari-selaimessa vahvistaakseen yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolon. Tällä tosiseikalla ei kuitenkaan ole merkitystä, koska sitä ei ole koskaan todettu hallinnollisen menettelyn aikana. Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin totesi kyseisen tuomion 1028 kohdassa perusteettomasti, että Googlen menettelytavat ovat vahingoittaneet kuluttajien intressiä siihen, että heillä olisi käytettävissään useampi kuin yksi lähde tietojen hankkimiseen internetistä. Tällaista toteamusta ei kuitenkaan ole tehty. Unionin yleinen tuomioistuin on siis poikennut riidanalaisessa päätöksessä esitetyistä toteamuksista tavalla, jota ei voida hyväksyä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">375</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CCIA tukee Googlen ja Alphabetin esittämää argumentaatiota erityisesti niiden väitteiden osalta, joiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin korvasi komission perustelut, sellaisina kuin ne esitetään riidanalaisessa päätöksessä, omilla perusteluillaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">376</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on perustellusti jättänyt kumoamatta riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan. Se väittää, että viides valitusperuste on jätettävä tutkimatta, koska se on uusi valitusperuste, ja se on myös tehoton, koska jäljelle jäävät rikkomiset ovat kumottua perustetta lukuun ottamatta edelleen olemassa. Kyseinen valitusperuste on komission mukaan joka tapauksessa perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">377</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidennessä valitusperusteessaan Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta lähinnä siitä, ettei se tehnyt asianmukaisia päätelmiä riidanalaisen päätöksen kumoamisesta portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten osalta. Kyseinen päätös nimittäin perustuu neljästä erillisestä rikkomisesta muodostuvan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen toteamiseen, joten yhden sen muodostavan tekijän kumoamisen olisi pitänyt johtaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin joko kumoaa yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua kilpailusääntöjen rikkomista koskevan toteamuksen tai arvioi, muuttaako tämän rikkomisen muodostavan tekijän puuttuminen kyseisen rikkomisen pääsisältöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">378</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi yhtäältä tämän valitusperusteen väitetystä uutuudesta siltä osin kuin Google ja Alphabet eivät ole ensimmäisessä oikeusasteessa riitauttaneet riidanalaisen päätöksen päätelmää, jonka mukaan mobiilisovellusten jakelusopimusten, pirstoutumisen estävien velvoitteiden ja portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten esiasennusta koskevat ehdot muodostivat yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen, eivätkä väittäneet, että kyseinen päätös olisi pitänyt kumota kokonaisuudessaan, koska unionin yleinen tuomioistuin oli kumonnut kyseisen rikkomisen yhden tekijän, on riittävää todeta, että Google ja Alphabet pyrkivät tällä valitusperusteella vetoamaan unionin tuomioistuimessa valituksenalaiseen tuomioon itseensä perustuvaan perusteeseen, jolla pyritään arvostelemaan oikeudellisesti sen perusteltavuutta. Tätä valitusperustetta ei siis voida jättää tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">379</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta komissio väittää kyseisen valitusperusteen väitetystä tehottomuudesta, että vaikka sitä olisi pidettävä perusteltuna, se voisi johtaa ainoastaan siihen, että jäljelle jäävät erilliset väärinkäytökset yhdessä tarkasteltuina eivät muodosta yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua kilpailusääntöjen rikkomista. Tällainen toteamus ei siis riitä oikeuttamaan valituksenalaisen tuomion kumoamista kokonaisuudessaan, koska sama valitusperuste ei koske näitä väärinkäytöksiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">380</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin todettava, että siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin on perustanut sakon laskennan lähtökohtaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolosta, pelkkä tällaisen rikkomisen olemassaolon kiistäminen riittää kyseenalaistamaan osan valituksenalaisen tuomion tuomiolauselmasta. Komission tätä koskeva argumentaatio on siten hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">381</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiakysymyksestä on huomautettava yhtäältä, että SEUT 102 artiklan rikkominen voi johtua paitsi yksittäisestä toimenpiteestä myös useista toimenpiteistä tai jopa jatkuvasta käyttäytymisestä, vaikka yksi tai useampi osatekijä tästä useiden toimenpiteiden sarjasta tai tästä jatkuvasta käyttäytymisestä voisi sellaisenaankin ja erikseen tarkasteltuna merkitä kyseisen määräyksen rikkomista. Kun eri toimenpiteet kuuluvat ”kokonaissuunnitelmaan”, koska niiden yhteisenä tavoitteena on vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla, komissiolla on oikeus tarkastella kokonaisuutta kokonaisuutena erityisesti sakon laskemista varten. (ks. vastaavasti tuomio 7.1.2004, Aalborg Portland ym. v. komissio, C‑204/00 P, C‑205/00 P, C‑211/00 P, C‑213/00 P, C‑217/00 P ja C‑219/00 P, EU:C:2004:6, 258 kohta ja tuomio 6.12.2012, komissio v. Verhuizingen Coppens, C‑441/11 P, EU:C:2012:778, 41 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">382</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden toimen osittainen kumoaminen on mahdollista vain silloin, kun osat, joiden kumoamista on vaadittu, ovat sellaisia, että ne voidaan erottaa muusta toimesta. Tämä edellytys ei täyty, jos toimen osittainen kumoaminen johtaisi sen pääsisällön muuttumiseen, mitä on arvioitava objektiivisen arviointiperusteen eikä sellaisen subjektiivisen arviointiperusteen perusteella, joka liittyy kyseessä olevan toimen antaneen elimen tahtoon (ks. vastaavasti tuomio 6.12.2012, komissio v. Verhuizingen Coppens, C‑441/11 P, EU:C:2012:778, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">383</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin kumosi riidanalaisen päätöksen 1, 3 ja 4 artiklan siltä osin kuin ne koskivat yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen neljättä väärinkäyttöä, joka koskee portfoliokohtaisia tulonjakosopimuksia. Se otti huomioon myös tämän osittaisen kumoamisen muuttamalla kyseisen päätöksen 2 artiklaa määrätyn sakon alentamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">384</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka komissio ei unionin yleisen tuomioistuimen mukaan onnistunut osoittamaan portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten väärinkäyttöluonnetta, se katsoi kuitenkin, että yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua kilpailusääntöjen rikkomista koskeva toteamus oli pysytettävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">385</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen tavoin on todettava ensinnäkin, että koska riidanalaisessa päätöksessä kutakin riidanalaista käyttäytymistä pidettiin erillisenä itsenäisenä kilpailusääntöjen rikkomisena ja koska näitä käyttäytymisiä yhdessä pidettiin yhtenä kokonaisuutena pidettävänä jatkettuna kilpailusääntöjen rikkomisena, näistä käyttäytymisistä yhden väärinkäyttöluonteen kyseenalaistamisella ei voida kyseenalaistaa jäljellä olevien käyttäytymisten väärinkäyttöluonnetta. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin totesi asianmukaisesti siltä osin kuin se pysytti näiden jäljellä olevien väärinkäyttöä merkitsevien käyttäytymisten luonnehtimisen yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi kilpailusääntöjen rikkomiseksi, että riidanalaisen päätöksen osittainen kumoaminen portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten osalta ei vaikuttanut toteamukseen siitä, että oli olemassa kokonaisstrategia, johon kolme jäljellä olevaa rikkomista kuuluivat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">386</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 212 kohdassa, unionin yleinen tuomioistuin totesi muun muassa valituksenalaisen tuomion 1021–1023 ja 1025 kohdassa, että todettujen rikkomisten tosiasialliset olosuhteet osoittavat, että ensimmäinen, toinen ja kolmas riidanalainen rajoitus eli Google Search ‑sovelluksen sitominen, Chrome-selaimen sitominen ja pirstoutumisen estävät sopimukset, joista kutakin pidettiin erillisenä väärinkäyttönä, olivat osa kokonaisstrategiaa. Tässä strategiassa yhtäältä Android-käyttöjärjestelmän ja toisaalta tiettyjen sovellusten ja tiettyjen palvelujen käytölle asetettiin erityisiä ehtoja. Sillä pyrittiin ennakoimaan mobiililaitteilla käytettävän internetin kehitystä ja säilyttämään samalla Googlen oma liiketoimintamalli, joka perustuu sen pääasiallisesti yleisen hakupalvelunsa käytöstä saamiin tuloihin. Tämän Googlen toteuttaman kokonaisstrategian yhteydessä sen määräävän aseman säilyttämisellä yleisten hakupalvelujen kansallisilla markkinoilla koko rikkomisajanjakson ajan oli siis ratkaiseva merkitys, ja ensimmäinen ja toinen riidanalainen rajoitus osaltaan edistivät sitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">387</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka riidanalainen päätös kumottiin osittain portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten väärinkäyttöluonteen osalta, unionin yleinen tuomioistuin katsoi käytettävissä olevien todisteiden perusteella, että tämä kokonaisstrategia oli edelleen olemassa ja se oli tämän tuomion 381 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettu kokonaissuunnitelma.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">388</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Portfoliokohtaisia tulonjakosopimuksia koskevan toteamuksen erotettavuutta ei siis voida kyseenalaistaa, joten unionin yleinen tuomioistuin saattoi perustellusti kumota riidanalaisen päätöksen osittain ja pysyttää kyseisessä päätöksessä esitetyn luonnehdinnan yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta kilpailusääntöjen rikkomisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">389</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Googlen ja Alphabetin viidennen valitusperusteensa yhteydessä esittämistä täsmällisemmistä argumenteista on toiseksi täsmennettävä yhtäältä, kuten tämän tuomion 197 kohdassa on jo todettu, että unionin yleisellä tuomioistuimella oli oikeus ottaa huomioon tulonjakosopimukset niiden väärinkäyttöluonteesta riippumatta merkityksellisinä asiayhteyteen liittyvinä seikkoina yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolon vahvistamiseksi. Valituksenalaisen tuomion 1018 kohdasta nimittäin ilmenee, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että tulonjakosopimukset otettiin riidanalaisessa päätöksessä perustellusti huomioon tosiseikkoja koskevina seikkoina arvioitaessa ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta erillisestä väärinkäytöstä aiheutuvia markkinoilta syrjäyttäviä vaikutuksia. Koska unionin yleinen tuomioistuin lisäsi valituksenalaisen tuomion 1019 kohdassa, että nämä asiayhteyteen liittyvät seikat ovat merkityksellisiä myös arvioitaessa menettelytapojen yhteisvaikutuksia, Google ja Alphabet eivät voi moittia sitä näiden seikkojen huomioon ottamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">390</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta Google ja Alphabet eivät voi moittia unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se toisti valituksenalaisen tuomion 1027 ja 1028 kohdassa riidanalaisessa päätöksessä mainitut asiayhteyteen liittyvät seikat, kuten Googlen Applen kanssa tekemän sopimuksen tai hakukoneiden käyttäjien rajalliset valinnanmahdollisuudet. Näihin asiayhteyteen liittyviin seikkoihin ei nimittäin vedota todisteina yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolosta vaan todisteina, jotka kuvaavat laajempaa asiayhteyttä, johon Googlen riidanalaiset käyttäytymiset kuuluivat. Näin ollen mainituilla seikoilla ainoastaan tuetaan komission ja unionin yleisen tuomioistuimen tekemiä päätelmiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">391</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetty huomioon ottaen viides valitusperuste on hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">F </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Kuudes valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">392</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät kuudennessa valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin teki neljä oikeudellista virhettä täyttä tuomiovaltaansa käyttäessään. Ne väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin korotti sakon määrää siitä huolimatta, että riidanalaisessa päätöksessä tehty toteamus yhdestä niistä neljästä väärinkäytöstä, jotka muodostivat kyseisessä päätöksessä todetun yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen, todettiin pätemättömäksi unionin yleisen tuomioistuimen kumottua osittain mainitun päätöksen 1, 3 ja 4 artiklan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">393</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin sillä, että unionin yleinen tuomioistuin päätti korottaa sakon määrää, loukattiin Googlen ja Alphabetin puolustautumisoikeuksia ja siinä otettiin unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt todisteet huomioon vääristyneellä tavalla. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin loukkasi Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 48 artiklan 1 kohdassa vahvistettua syyttömyysolettamaa, kun se tukeutui yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuutta ja kestoa arvioidessaan Googlen hyväksyttäviin menettelytapoihin, kuten portfoliokohtaisiin tulonjakosopimuksiin, laitekohtaisiin tulonjakosopimuksiin ja kieltäytymiseen antamasta valmistajakohtaisia ohjelmointirajapintojaan yhteensopimattomien Android-haarojen kehittäjien käyttöön. Kolmanneksi Google ja Alphabet moittivat unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se loukkasi ne ultra petita -periaatetta, kun se omaksui vakavuuden arviointiperustetta arvioidessaan lähestymistavan, jota kukaan asianosaisista ei ollut esittänyt, ja tukeutui samalla riidanalaisen päätöksen yleistäviin tosiseikkoihin. Neljänneksi ja toissijaisesti unionin yleisen tuomioistuimen näin vahvistama sakko on suhteeton eikä sitä ole perusteltu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">394</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet päättelevät tästä, että valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 2 kohta on kumottava. Jos unionin tuomioistuin hylkää viisi ensimmäistä valitusperustetta, unionin tuomioistuimen olisi täyttä tuomiovaltaansa käyttäen alennettava määrätyn sakon alkuperäistä määrää vähintään kolmanneksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">395</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, ettei kyseinen valitusperuste ole perusteltu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">396</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google ja Alphabet väittävät kuudennessa valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin teki neljä oikeudellista virhettä täyttä tuomiovaltaansa käyttäessään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">397</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin ensinnäkin loukkasi Googlen ja Alphabetin puolustautumisoikeuksia, toiseksi rikkoi perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa vahvistettua syyttömyysolettamaa ja kolmanneksi loukkasi ne ultra petita ‑periaatetta. Neljänneksi unionin yleisen tuomioistuimen vahvistama sakko on suhteeton eikä sitä ole perusteltu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">398</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on huomautettava, että SEUT 261 artiklan ja asetuksen N:o 1/2003 31 artiklan mukaan unionin yleisellä tuomioistuimella on täysi tuomiovalta komission määräämien sakkojen osalta. Se voi näin ollen paitsi pelkästään valvoa sakkojen laillisuutta myös korvata komission arvioinnin omallaan ja näin ollen poistaa määrätyn sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä, kun sen arvioitavaksi on saatettu kysymys sakon määrästä (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2007, Groupe Danone v. komissio, C‑3/06 P, EU:C:2007:88, 61 ja 62 kohta; tuomio 22.11.2012, E.ON Energie v. komissio, C‑89/11 P, EU:C:2012:738, 123 ja 124 kohta ja tuomio 12.1.2023, Lietuvos geležinkeliai v. komissio, C‑42/21 P, EU:C:2023:12, 151 ja 152 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">399</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on kiistatonta, että unionin yleisen tuomioistuimen on täyttä tuomiovaltaansa käyttäessään noudatettava tiettyjä velvollisuuksia, joihin kuuluu perusteluvelvollisuus, joka sille on asetettu Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklassa, jota sovelletaan unionin yleiseen tuomioistuimeen saman perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla, sekä yhdenvertaisen kohtelun periaate (tuomio 18.12.2014, komissio v. Parker Hannifin Manufacturing ja Parker-Hannifin, C‑434/13 P, EU:C:2014:2456, 77 kohta ja tuomio 12.1.2023, Lietuvos geležinkeliai v. komissio, C‑42/21 P, EU:C:2023:12, 154 kohta). Nämä vaatimukset sitovat unionin yleistä tuomioistuinta samoin silloin, kun se poikkeaa komission sakkojen laskennasta antamissaan suuntaviivoissa määrittelemistä ohjeellisista säännöistä, jotka eivät voi sitoa unionin tuomioistuimia mutta jotka voivat ohjata niitä niiden käyttäessä täyttä tuomiovaltaansa (tuomio 18.3.2021, Pometon v. komissio, C‑440/19 P, EU:C:2021:214, 146 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">400</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen osalta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että menettelyt unionin tuomioistuimissa ovat kontradiktorisia, eikä täyden tuomiovallan käyttäminen jossakin näistä menettelyistä merkitse poikkeusta siihen (ks. vastaavasti tuomio 17.12.2009, Uudelleenkäsittely M v. lääkevirasto, C‑197/09 RX-II, EU:C:2009:804, 58 kohta; tuomio 8.12.2011, Chalkor v. komissio, C‑386/10 P, EU:C:2011:815, 64 kohta ja tuomio 10.7.2014, Telefónica ja Telefónica de España v. komissio, C‑295/12 P, EU:C:2014:2062, 213 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">401</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka on kiistatonta, että täyttä tuomiovaltaa käyttäessään unionin tuomioistuimet voivat ottaa huomioon kaikki tosiseikat (ks. vastaavasti tuomio 15.10.2002, Limburgse Vinyl Maatschappij ym. v. komissio, C‑238/99 P, C‑244/99 P, C‑245/99 P, C‑247/99 P, C‑250/99 P-C‑252/99 P ja C‑254/99 P, EU:C:2002:582, 692 kohta ja tuomio 12.11.2014, Guardian Industries ja Guardian Europe v. komissio, C‑580/12 P, EU:C:2014:2363, 78 kohta), kontradiktorinen periaate edellyttää kuitenkin, että asianosaiset ovat voineet tehokkaasti esittää näkemyksensä sakon vahvistamisesta ja että unionin yleinen tuomioistuin ei ota huomioon mitään seikkaa, olosuhdetta tai kriteeriä, jonka huomioon ottamista asianosaiset eivät olisi voineet ennakoida (ks. vastaavasti tuomio 8.2.2007, Groupe Danone v. komissio, C‑3/06 P, EU:C:2007:88, 70 ja 82 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">402</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut ne ultra petita -periaatteesta useaan otteeseen, että SEUT 261 artiklassa ja asetuksen N:o 1/2003 31 artiklassa tarkoitetun täyden tuomiovallan käyttö ei vastaa viran puolesta suoritettavaa valvontaa. Lukuun ottamatta oikeusjärjestyksen perusteisiin pohjautuvia perusteita, jotka unionin tuomioistuinten on tutkittava viran puolesta, kantajan on esitettävä unionin oikeuden toimea koskevat kanneperusteet ja todisteet niiden tueksi (tuomio 8.12.2011, Chalkor v. komissio, C‑386/10 P, EU:C:2011:815, 64 kohta; tuomio 10.7.2014, Telefónica ja Telefónica de España v. komissio, C‑295/12 P, EU:C:2014:2062, 213 kohta ja tuomio 9.6.2016, Repsol Lubricantes y Especialidades ym. v. komissio, C‑617/13 P, EU:C:2016:416, 85 kohta). Kuten tämän tuomion 398 kohdassa on muistutettu, on sitä vastoin niin, että koska kysymys komission asetuksen N:o 1/2003 perusteella määräämän sakon määrästä on saatettu niiden arvioitavaksi, unionin tuomioistuimilla on toimivalta korvata komission arviointi omalla arvioinnillaan ja näin ollen poistaa määrätty sakko, alentaa sitä tai korottaa sitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">403</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa yksikään Googlen ja Alphabetin esittämistä väitteistä, jotka koskevat ne ultra petita -periaatteen väitettyä loukkaamista ja jotka on tutkittava ensin, ei osoita, että unionin yleinen tuomioistuin olisi tehnyt oikeudellisen virheen soveltaessaan tämän tuomion edellisessä kohdassa mainittuja sääntöjä. On nimittäin kiistatonta, että Google ja Alphabet vaativat kanteessaan riidanalaisen päätöksen kumoamista ja toissijaisesti sakon poistamista tai sen määrän alentamista unionin yleiselle tuomioistuimelle annetun täyden tuomiovallan nojalla. Unionin yleisen tuomioistuimen vahvistama määrä, joka on pienempi kuin komission riidanalaisessa päätöksessä päättämä määrä, on vastaus tähän pyyntöön.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">404</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi kontradiktorinen periaate merkitsee, kuten tämän tuomion 401 kohdassa on muistutettu, että Google ja Alphabet ovat voineet esittää tehokkaasti näkemyksensä sakon määrän vahvistamisesta ja että unionin yleinen tuomioistuin ei ota huomioon mitään seikkaa, olosuhdetta tai kriteeriä, jonka huomioon ottamista kyseiset osapuolet eivät olisi voineet ennakoida.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">405</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi aluksi valituksenalaisen tuomion 1085 kohdassa, että toisin kuin komissio, joka oli käyttänyt yhtenäistä kokonaiskerrointa ottaakseen huomioon Googlen ja Alphabetin kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistumisen keston, oli asianmukaisempaa ottaa huomioon muita tekijöitä, jotta kilpailusääntöjen rikkomisen ajallisen kehityksen tietyt erityispiirteet voitiin ottaa paremmin huomioon erityisesti sen vaihtelevan intensiteetin valossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">406</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän lähtökohdan perusteella se yksilöi seuraavaksi kyseisen tuomion 1088 kohdassa kolme erillistä ajanjaksoa ajankohdan 1.1.2011 ja riidanalaisen päätöksen antamispäivän välillä. Toista näistä ajanjaksoista pidettiin mainitun tuomion 1093 kohdassa ”ratkaisevana älymobiililaitteella käytettävien verkkohakupalvelujen kehityksen kannalta”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">407</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin vahvisti saman tuomion 1094 kohdassa, että se aikoi sakon määrää määrittäessään ottaa huomioon sekä yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen eri osatekijöiden keston että sen yksilöimien eri ajanjaksojen väliset erot arvioidakseen tämän rikkomisen vaikutusten vaihtelevaa intensiteettiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">408</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin viittasi siten vaikutusten intensiteetin vaihteluun rikkomisajanjakson aikana ja vahvisti valituksenalaisen tuomion 1099 kohdassa sakon määräksi 4 125 000 000 euroa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">409</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä rikkomisajanjakson jaottelu kyseisen yrityksen käyttäytymisen vakavuuden mahdollisen vaihtelun vuoksi on, kuten valituksenalaisen tuomion 1086 ja 1088 kohdasta ilmenee, yksi sen menetelmän muodostavista tekijöistä, jota unionin yleinen tuomioistuin piti parempana käyttää komission riidanalaisessa päätöksessä määrittelemään ”aritmeettiseen ja lineaariseen” menetelmään nähden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">410</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävän asian olosuhteissa ei voida väittää, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi Googlen ja Alphabetin puolustautumisoikeuksia, kun se katsoi valituksenalaisen tuomion 1088 kohdassa, että sakon määrää arvioitaessa oli tarpeen ottaa erityisesti huomioon kilpailunvastaisten menettelytapojen intensiteetti ajan myötä, mikä johti yksilöimään kolme erillistä ajanjaksoa, joista toista näistä ajanjaksoista pidettiin ratkaisevana kyseisen tuomion 1093 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">411</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka unionin yleisen tuomioistuimen on SEUT 261 ja SEUT 263 artiklassa määrättyä toimivaltaa käyttäessään tutkittava kaikki oikeudellisia seikkoja tai tosiseikkoja koskevat väitteet, joilla pyritään osoittamaan, että sakon määrä ei ole oikeassa suhteessa rikkomisen vakavuuteen ja kestoon, sitä ei sitä vastoin voida velvoittaa kehottamaan asianosaisia lausumaan sakon muuttamisesta, johon se konkreettisesti aikoo ryhtyä, ja niistä täsmällisistä tekijöistä, jotka se aikoo tässä tarkoituksessa ottaa huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">412</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Joka tapauksessa on todettava ensinnäkin, että valituksenalaisesta tuomiosta ja erityisesti sen 1043, 1047 ja 1099 kohdasta ilmenee, että Google ja Alphabet ovat toteuttaneet kyseessä olevat väärinkäyttöä merkitsevät menettelytavat tarkoituksellisesti eli täysin tietoisena vaikutuksista, joita näillä menettelytavoilla voi olla merkityksellisillä markkinoilla, ja että kyse on kokonaisstrategiasta, jonka luonnehtimisessa yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi kilpailusääntöjen rikkomiseksi, kuten tämän tuomion 385 kohdasta ilmenee, ei ole tehty niitä virheitä, joita komissio teki portfoliokohtaisten tulonjakosopimusten luonnehtimisessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">413</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että – kuten unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 1087 kohdassa – Googlen ja Alphabetin kokonaisstrategian mukaiset väärinkäyttöä merkitsevät menettelytavat vahvistuivat siitä lähtien, kun sekä Google Search -sovellukseen että Chrome-selaimeen alettiin soveltaa mobiilisovellusten jakelusopimusten esiasennusta koskevia ehtoja. Näin toimiessaan Google varmisti itselleen merkittävän kilpailuedun, joka koski internethaun kahta ensisijaista aloituskohtaa ja jonka kompensoiminen oli Googlen ja Alphabetin kilpailijoille erittäin vaikeaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">414</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi valituksenalaisen tuomion 1028 kohdasta ilmenee, että Googlen ja Alphabetin väärinkäyttöä merkitsevät menettelytavat ovat vahingoittaneet kuluttajien intressiä siihen, että heillä olisi käytettävissään useampi kuin yksi lähde tietojen hankkimiseksi internetistä, rajoittamalla muun muassa sellaisille kuluttajaryhmille suunnattujen hakupalvelujen kehitystä, joilla oli erityinen intressi muun muassa yksityisyyden suojaan tai kielellisiin erityispiirteisiin ETA-alueella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">415</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän tuomion edellisissä kohdissa mainituista valituksenalaisen tuomion perusteluista ilmenee, että unionin yleisen tuomioistuimen vahvistama sakon määrä perustuu seikkoihin, jotka yhtäältä ovat olleet kontradiktorisen keskustelun kohteena ja jotka toisaalta oikeuttavat sen riippumatta Googlen ja Alphabetin käyttäytymisen vakavuuden mahdollisesta vaihtelusta rikkomisajanjakson aikana, kun otetaan huomioon tarve määrätä riittävän varoittava sakko seuraamusten kohteena olevien väärinkäytösten vakavuuden ja sen asiayhteyden perusteella, jossa ne ovat tapahtuneet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">416</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän määrän oikeasuhteisuudesta Google ja Alphabet väittävät, että se merkitsee todellisuudessa riidanalaisessa päätöksessä vahvistetun määrän korottamista, vaikka sitä olisi pitänyt alentaa vähintään kolmanneksella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">417</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on riittävää todeta, että Google ja Alphabet vaativat ilman minkäänlaisia perusteluja tai selityksiä kyseisen määrän alentamista vähintään kolmanneksella. Kuten tämän tuomion 402 kohdassa on todettu, valittajan on esitettävä näyttöä esittämiensä perusteiden tueksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">418</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin selitti täysin, miksi yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen oli vahvistettava tulonjakosopimuksia koskevan väärinkäytön sellaisesta kumoamisesta huolimatta, joka itsessään on peruste sakon määrän vähäiselle alentamiselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">419</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetty huomioon ottaen kuudes valitusperuste on hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">420</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska yhtäkään nyt käsiteltävän valituksen valitusperustetta ei ole hyväksytty, valitus on hylättävä kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">VI </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">  Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">421</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdan mukaan on niin, että jos valitus on perusteeton, unionin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista. Kyseisen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan, jota sovelletaan valituksen käsittelyyn työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla, mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">422</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Työjärjestyksen 140 artiklan 3 kohdan, jota sovelletaan valituksen käsittelyyn työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla, mukaan unionin tuomioistuin voi määrätä, että väliintulija vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">423</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Työjärjestyksen 184 artiklan 4 kohdassa määrätään, että jos ensimmäisessä oikeusasteessa väliintulijana esiintynyt ei ole valittanut ratkaisusta, se voidaan velvoittaa vastaamaan oikeudenkäyntikuluista muutoksenhakuasteessa vain, jos se on osallistunut asian käsittelyn kirjalliseen tai suulliseen vaiheeseen unionin tuomioistuimessa. Jos tässä tarkoitettu asianosainen osallistuu oikeudenkäyntiin, unionin tuomioistuin voi määrätä, että se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">424</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska komissio on käsiteltävässä asiassa vaatinut Googlen ja Alphabetin velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska nämä ovat hävinneet asian, Google ja Alphabet on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">425</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ADA, CCIA, Gigaset, HMD, Opera, BDZV – Bundesverband Digitalpublisher und Zeitungsverleger, BEUC, FairSearch, Seznam ja Verband Deutscher Zeitschriftenverleger vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-623" title="page-87">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valitus hylätään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Google LLC ja Alphabet Inc. vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Application Developers Alliance, Computer &amp; Communications Industry Association, Gigaset Communications GmbH, HMD global Oy, Opera Norway AS, BDZV – Bundesverband Digitalpublisher und Zeitungsverleger eV, Bureau européen des unions de consommateurs (BEUC), FairSearch AISBL, Seznam.cz, a.s. ja Verband Deutscher Zeitschriftenverleger eV vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-627" title="page-88">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: englanti.</p>
</body>
</html>
