Schengenin säännöstö - Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, sopimuksesta koskien yhteistyötä liikennerikkomuksista langetettavien sakkorangaistusten täytäntöönpanossa (SCH/Com-ex (99) 11 rev 2)
Virallinen lehti nro L 239 , 22/09/2000 s. 0428 - 0434
TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, sopimuksesta koskien yhteistyötä liikennerikkomuksista langetettavien sakkorangaistusten täytäntöönpanossa (SCH/Com-ex (99) 11 rev 2) TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan, ottaa huomioon 19 päivänä kesäkuuta 1990 Schengenissä kokoontuneiden ministereiden ja valtiosihteereiden yhteisen julistuksen, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: hyväksytään sopimus yhteistyöstä liikennerikkomuksista langetettavien sakkorangaistusten täytäntöönpanossa (SCH/III (96) 25 rev 18). Valtuuskuntien edustajia pyydetään laatimaan sopimukseen selittävän muistion, jossa käsitellään erityisesti tämän päätöksen liitteessä esitettyjä kohtia. Luxemburgissa 28 päivänä huhtikuuta 1999. Puheenjohtaja C. H. Schapper SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ TIELIIKENNERIKKOMUSTEN KÄSITTELYSSÄ SEKÄ NIIHIN LIITTYVIEN SAKKORANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA SCH/III (96) 25 rev 18 BELGIAN KUNINGASKUNNAN, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN, RANSKAN TASAVALLAN, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNNAN ja ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNNAN hallitukset, jotka ovat tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitetun yleissopimuksen, jäljempänä "vuoden 1990 yleissopimus", sopimuspuolia, sekä ITALIAN TASAVALLAN, ESPANJAN KUNINGASKUNNAN ja PORTUGALIN TASAVALLAN, HELLEENIEN TASAVALLAN, ITÄVALLAN TASAVALLAN, TANSKAN KUNINGASKUNNAN ja RUOTSIN KUNINGASKUNNAN sekä SUOMEN TASAVALLAN hallitukset, jotka liittyivät vuoden 1990 yleissopimukseen 27 päivänä marraskuuta 1990, 25 päivänä kesäkuuta 1991, 6 päivänä marraskuuta 1992, 28 päivänä huhtikuuta 1995 ja 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitetuilla sopimuksilla, sekä Norjan kuningaskunnan ja Islannin tasavallan hallitukset, jotka allekirjoittivat 19 päivänä joulukuuta 1996 edellä mainittujen valtioiden kanssa yhteistyösopimuksen, jäljempänä "sopimuspuolet", jotka katsovat, että vuoden 1990 yleissopimuksessa tarkoitettu henkilöiden vapaa liikkuvuus edistää kansalaisten matkustamista sisärajojen yli, katsovat, että on yleisesti tiedossa, että Schengen-valtioiden kansalaiset syyllistyvät tieliikennerikkomuksiin myös muiden sopimuspuolten alueella kuin sen, jonka alueella he yleensä oleskelevat, ottavat huomioon sen, että tieliikennerikkomusten ehkäisemiseen kohdistuvista toimista huolimatta aina ei ole mahdollista selvittää rikkomukseen syyllistyneiden henkilöllisyyttä ennen heidän paluutaan sen sopimuspuolen alueelle, jossa he yleensä oleskelevat, eikä näin ollen ole mahdollista määrätä rikkomukseen syyllistyneille siitä sakkorangaistusta, ovat vakuuttuneita sopimuspuolten välisen yhteistyön tarpeellisuudesta, eikä se, että tieliikennemääräysten noudattamista valvovat eri viranomaiset, ole esteenä tällaiselle yhteistyölle, ja noudattavat 19 päivänä kesäkuuta 1990 annettua ministerien ja valtiosihteerien yhteistä julistusta, jonka mukaan olisi keskusteltava yhteistyön parantamisesta tieliikennerikkomusten selvittämisessä sekä mahdollisuudesta panna tieliikennerikkomuksista määrätyt sakkorangaistukset vastavuoroisesti täytäntöön, OVAT SOPINEET SEURAAVAA: I LUKU Määritelmät 1 artikla Tässä sopimuksessa tarkoitetaan: "tieliikennerikkomuksella" tieliikennettä sääntelevien määräysten vastaista käyttäytymistä, joka katsotaan rangaistavaksi teoksi tai hallinnollisten määräysten rikkomiseksi, mukaan lukien ajo- ja lepoaikoja sekä vaarallisten aineiden kuljettamista koskevien määräysten rikkominen; "sakkorangaistuksella" velvoitetta maksaa rahasumma, jonka sopimuspuolten oikeus- tai hallinnolliset viranomaiset ovat määränneet maksettavaksi tieliikennerikkomuksesta; "toimivaltaisella viranomaisella" sopimuspuolten oikeus- tai hallinnollista viranomaista, jonka tehtävänä on tieliikennerikkomusten käsitteleminen sekä niihin liittyvien sakkorangaistusten täytäntöönpano; "päätöksellä" toimenpidettä, jolla jonkin sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet sellaisen tieliikennerikkomuksen tapahtuneeksi, josta tuomitaan sakkorangaistus; päätökseen voidaan tai olisi voitu hakea muutosta; "pyynnön esittävällä viranomaisella" sen sopimuspuolen toimivaltaista viranomaista, jonka alueella tieliikennerikkomus on tehty; "pyynnön vastaanottavalla viranomaisella" sen sopimuspuolen toimivaltaista viranomaista, jonka alueella tieliikennerikkomuksesta epäilty henkilö, tai henkilö, jolle tällaisesta rikkomuksesta on määrätty sakkorangaistus, asuu tai pysyvästi oleskelee; "pyynnön esittävällä sopimuspuolella" sopimuspuolta, jonka alueella toisen sopimuspuolen alueella asuvaa tai pysyvästi oleskelevaa henkilöä koskeva päätös on tehty; "pyynnön vastaanottavalla sopimuspuolella" sopimuspuolta, jonka alueella henkilö, jota toisen sopimuspuolen alueella tehty päätös koskee, asuu tai pysyvästi oleskelee. II LUKU Periaatteet 2 artikla 1. Sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti mahdollisimman laajaan yhteistyöhön tieliikennerikkomusten käsittelyssä sekä niistä tehtyjen päätösten täytäntöönpanossa, tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. 2. Sopimuksen 1 kohta ei vaikuta sopimuspuolten välisten voimassaolevien kahdenvälisten tai monenvälisten sopimusten soveltamisalaltaan laajempien määräysten soveltamiseen. 3. Tämän sopimuksen IV lukua ei sovelleta: a) sellaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka johtavat vapausrangaistukseen pääasiallisena rangaistuksena; b) tieliikennerikkomuksiin, jotka on tehty sellaisten rangaistavien tekojen yhteydessä, jotka eivät liity yksinomaan tieliikenteeseen, paitsi jos näistä tieliikennerikkomuksista on nostettu erillinen syyte tai jos ainoastaan tieliikennerikkomuksista nostetaan syyte. III LUKU Yhteistyö tieliikennerikkomusten käsittelyssä 3 artikla 1. Ilmoittamalla ajoneuvon rekisteritunnuksen kansallisen ajoneuvorekisterikeskuksensa välityksellä toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää toisen sopimuspuolen ajoneuvorekisterikeskukselta tietoja moottoriajoneuvon tyypistä ja merkistä sekä sen henkilön tai niiden henkilöiden henkilöllisyydestä ja osoitteesta, jonka tai joiden nimiin kyseinen moottoriajoneuvo on tieliikennerikkomuksen tekoajankohtana rekisteröity. 2. Sopimuspuolten ajoneuvorekisteriviranomaiset toimittavat 1 kohdassa tarkoitetut tiedot suoraan toisilleen, jotta ne voidaan toimittaa edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle. Ne toimittavat myös pyynnön vastaanottavan viranomaisen nimen ja osoitteen, jos tämä on eri viranomainen. 3. Sopimuspuoli voi nimetä jonkin muun keskusviranomaisen hoitamaan 2 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa. 4. Toimitettaessa henkilötietoja 1 kohdan mukaisesti sovelletaan vuoden 1990 yleissopimuksen asiaa koskevia, erityisesti sen 126-128 artiklan määräyksiä. 4 artikla 1. Pyynnön esittävä viranomainen voi lähettää kaikki tieliikennerikkomukseen liittyviä seuraamuksia ja päätöksiä koskevat tiedonannot suoraan tieliikennerikkomuksista epäillyille henkilöille. Vuoden 1990 yleissopimuksen 52 artiklan määräyksiä sovelletaan vastaavasti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tiedonantoihin ja päätöksiin on sisällyttävä tai niihin on liitettävä kaikki tiedot, jotka vastaanottaja tarvitsee niihin vastatakseen ja erityisesti seuraavat tiedot: a) tieliikennerikkomuksen luonne, tekopaikka, teon päivämäärä ja kellonaika, sekä tapa, jolla rikkomus on todettu; b) rekisteritunnus ja, mikäli mahdollista, tieliikennerikkomuksen tekemisessä käytetyn ajoneuvon tyyppi ja merkki, tai näiden tietojen puuttuessa, kaikki mahdolliset ajoneuvon tunnusmerkit; c) sakkorangaistuksen määrä, joka teosta voidaan määrätä, tai tapauksen mukaan sakkorangaistus joka jo on määrätty, maksuaika sekä maksutapa; d) mahdollisuus tuoda esiin lieventäviä asianhaaroja sekä niiden esittämiselle asetetut määräajat ja menettelytavat; e) keinot, joilla päätöksiin voi hakea muutosta, sekä muutoksenhaussa noudatettavat menettelyt ja määräajat sekä sen viranomaisen yhteystiedot, jolta muutosta haetaan. 5 artikla 1. Jos vastaanottaja ei annetussa määräajassa vastaa 4 artiklassa tarkoitettuihin tiedonantoihin tai päätöksiin tai jos pyynnön esittävä viranomainen katsoo, että tämän sopimuksen soveltaminen edellyttää lisätietojen hankkimista, kyseinen viranomainen voi pyytää apua suoraan pyynnön vastaanottavalta viranomaiselta. Tähän pyyntöön on liitettävä pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä tehty käännös. 2. Vuoden 1990 yleissopimuksen III osaston 2 luvun määräyksiä sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin. IV LUKU Päätösten täytäntöönpano 6 artikla 1. Päätösten täytäntöönpanon siirtämistä voidaan tämän sopimuksen nojalla pyytää ainoastaan, jos a) kaikki keinot hakea päätökseen muutosta on käytetty, ja päätös on lainvoimainen pyynnön esittävän sopimuspuolen alueella; b) toimivaltaiset viranomaiset ovat 4 artiklan määräyksiä soveltaen tuloksetta kehottaneet asianomaista henkilöä maksamaan määrätyn sakon; c) sakkorangaistus ei ole pyynnön esittävän sopimuspuolen lain mukaan vanhentunut; d) päätös koskee henkilöä, joka asuu tai pysyvästi oleskelee pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen alueella; e) määrätty sakkorangaistus on suuruudeltaan vähintään 40 euroa. 2. Sopimuspuolet voivat kahdenvälisesti muuttaa 1 kohdan e alakohdan soveltamisalaa. 7 artikla 1. Pyynnön vastaanottava sopimuspuoli ei voi kieltäytyä päätöksen täytäntöönpanon siirtämisestä, paitsi jos se katsoo, että: a) päätöksen perustana olevasta tieliikennerikkomuksesta ei ole säädetty pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen laissa; b) pyynnön täytäntöönpano on ristiriidassa vuoden 1990 yleissopimuksen 54-58 artiklassa säädetyn "ne bis in idem" -periaatteen kanssa; c) sakkorangaistus on pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen lain mukaan vanhentunut; d) pyynnön vastaanottava sopimuspuoli olisi myöntänyt asianomaiselle henkilölle armahduksen, jos tieliikennerikkomus olisi tehty sen alueella. 2. Pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen on ilmoitettava mahdollisimman pian pyynnön esittävälle sopimuspuolelle pyynnön epäämisestä ja perusteltava se. 8 artikla 1. Pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on pantava päätös välittömästi täytäntöön. 2. Sakkorangaistus peritään pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen valuuttana. Maksettava summa lasketaan sen virallisen muuntokurssin perusteella, joka on voimassa silloin, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös tehdään. 3. Jos valuutan muuntamisen jälkeen ilmenee, että päätöksessä määrätty sakkorangaistus on suurempi kuin pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen laissa samantyyppisestä tieliikennerikkomuksesta säädetyn sakkorangaistuksen enimmäismäärä, päätös pannaan täytäntöön vain tämän enimmäismäärän osalta. 4. Kukin sopimuspuoli voi ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamisen yhteydessä ilmoittaa, että se aikoo poiketa 1 kohdan määräyksistä perustuslaista johtuvista tai yhtä merkittävistä syistä ja määritellä ilmoituksessaan ne tapaukset, joissa sakkorangaistus on saatettava lainvoimaiseksi pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen tuomioistuimen päätöksellä. Tämä tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan saa koskea sen sakkorangaistuksen sisältöä tai suuruutta, joka on määrä panna täytäntöön ja josta pyynnön esittävä viranomainen on tehnyt päätöksen. 9 artikla 1. Päätös pannaan täytäntöön pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen lain mukaisesti. 2. Jos pyynnön esittävä sopimuspuoli on jo pannut täytäntöön osan sakkorangaistuksesta, tämä osa vähennetään siitä sakkorangaistuksesta, joka pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen on määrä panna täytäntöön. 3. Jos sakkorangaistuksen täytäntöönpano osoittautuu täysin tai osittain mahdottomaksi, pyynnön vastaanottava sopimuspuoli voi määrätä joko muuntorangaistuksen tai velkavankeutta, jos tämä on molempien sopimuspuolten lain mukaan mahdollista, paitsi jos pyynnön esittävä sopimuspuoli on nimenomaisesti sulkenut tämän mahdollisuuden pois. 10 artikla Pyydettyään täytäntöönpanon siirtämistä pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei voi enää jatkaa päätöksen täytäntöönpanoa. Täytäntöönpano-oikeus palaa pyynnön esittävälle sopimuspuolelle, jos pyynnön vastaanottava sopimuspuoli ilmoittaa sille kieltäytyvänsä täytäntöönpanosta tai ettei se kykene panemaan päätöstä täytäntöön. 11 artikla Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen on keskeytettävä päätöksen täytäntöönpano, jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli antaa sille tiedon päätöksestä, toimenpiteestä tai muista olosuhteista, joiden vuoksi päätöksen täytäntöönpano lykkääntyy tai lakkaa. 12 artikla 1. Päätöksen täytäntöönpanon siirtopyynnöt ja niihin liittyvät tiedonannot esitetään kirjallisina. Ne voidaan toimittaa eteenpäin kaikkia sellaisia asianmukaisia välineitä, myös telekopiota käyttäen, joista jää kirjallinen todistuskappale. 2. Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset, joiden yhteystiedot saadaan ajoneuvorekisterikeskuksilta (3 artiklan 2 kohta), toimittavat asiakirjat suoraan toisilleen. Asiakirjat toimitetaan nimettyjen keskusviranomaisten kautta, jos toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot eivät selviä ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla. 13 artikla 1. Päätöksen täytäntöönpanon siirtopyyntöön liitetään kopio päätöksestä sekä pyynnön esittävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen ilmoitus, jossa taataan, että 6 artiklan 1 kohdan a, b, ja c alakohdassa asetetut edellytykset täyttyvät. 2. Pyynnön esittävä sopimuspuoli liittää tarvittaessa pyyntöönsä muita päätöksen täytäntöönpanon kannalta hyödyllisiä tietoja, erityisesti tiedot rikkomukseen liittyvistä erityisolosuhteista, jotka on otettu huomioon sakkorangaistusta määrättäessä ja mahdollisuuksien mukaan myös sovellettujen määräysten tekstin. 3. Mikäli pyynnön vastaanottava sopimuspuoli katsoo, että pyynnön esittävän sopimuspuolen välittämät tiedot eivät riitä, eikä se voi niiden avulla soveltaa tätä sopimusta, se pyytää pyynnön esittänyttä sopimuspuolta toimittamaan tarvitsemansa lisätiedot. 4. Tässä artiklassa tarkoitetuista asiakirjoista on toimitettava pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä tehty käännös. 14 artikla Pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava pyynnön esittävälle sopimuspuolelle sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta tai tapauksen mukaan siitä, ettei päätöstä ole voitu panna täytäntöön. 15 artikla Sakkorangaistus pannaan täytäntöön ja pyynnön esittävälle sopimuspuolelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vaaditaan maksettavaksi. Päätösten täytäntöönpanosta saatava tulo kuuluu pyynnön vastaanottavalle sopimuspuolelle. 16 artikla Sopimuspuolet eivät vaadi toisiltaan korvausta tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuneista kuluista. V LUKU Loppumääräykset 17 artikla 1. Vuoden 1990 yleissopimuksella perustetun toimeenpanevan komitean yleisenä tehtävänä on valvoa tämän yleissopimuksen asianmukaista soveltamista. Vuoden 1990 yleissopimuksen 132 artiklan määräyksiä sovelletaan. 2. Vuoden 1990 yleissopimuksella perustettu yhteinen valvontaviranomainen on toimivaltainen antamaan lausunnon tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvän henkilötietojen suojaamisen yleisistä näkökohdista. 3. Toimeenpaneva komitea voi jonkin sopimuspuolen ehdotuksesta päättää 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainittujen määrien muuttamisesta. 18 artikla Tätä sopimusta sovelletaan sopimuspuolten alueella. Vuoden 1990 yleissopimuksen 138 artiklan mukaisesti tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin Ranskan tasavallan osalta ainoastaan sen Euroopassa sijaitsevalla alueella ja Alankomaiden kuningaskunnan osalta ainoastaan sen Euroopassa sijaitsevalla alueella. Tanskan kuningaskunnan liittymisestä vuoden 1990 yleissopimukseen tehdyn sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tätä sopimusta ei sovelleta Färsaariin eikä Grönlantiin. 19 artikla 1. Tätä yleissopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa tehtyihin tieliikennerikkomuksiin. 2. Kukin sopimuspuoli voi ratifioimis- ja hyväksymisasiakirjojensa tallettamisen yhteydessä ilmoittaa soveltavansa omalta osaltaan sekä suhteissaan niihin sopimuspuoliin, jotka ovat tehneet samanlaisen ilmoituksen, tätä sopimusta vain niihin tieliikennerikkomuksiin, jotka on tehty sopimuksen voimaantulon tai sen soveltamisen aloittamisen jälkeen. 20 artikla 1. Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen huostaan. Se ilmoittaa tallettamisesta kaikille sopimuspuolille. 2. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen niistä valtioista, joissa vuoden 1990 yleissopimus on saatettu voimaan kyseisen yleissopimuksen päätösasiakirjan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa. Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa voimaantulopäivän kaikille sopimuspuolille. Muiden valtioiden osalta tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu, kuitenkin aikaisintaan sinä päivänä, jona liittymissopimus vuoden 1990 yleissopimukseen tai vuoden 1996 yhteistyösopimus tulee kyseisen valtion osalta voimaan. 3. Kukin valtio, joka on ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisen ajankohtana saattanut voimaan vuoden 1990 yleissopimuksen, voi tallettamisen yhteydessä ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tai myöhemmin ilmoittaa soveltavansa tätä sopimusta omalta osaltaan suhteissa niihin valtioihin, jotka tekevät samanlaisen ilmoituksen. Tämä ilmoitus tulee voimaan sen tallettamispäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. 21 artikla 1. Kukin sopimuspuoli voi tehdä sopimuksen tallettajalle sopimusta koskevan muutosehdotuksen. Tallettaja ilmoittaa tästä ehdotuksesta muille sopimuspuolille. 2. Sopimuspuolet päättävät yhdessä tähän sopimukseen tehtävistä muutoksista. 3. Muutokset tulevat voimaan viimeisen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. 22 artikla 1. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa sopimuksen tallettajalle viimeistään ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamisen yhteydessä 1 ja 3 artiklassa sekä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten nimet ja osoitteet. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja viranomaisten luetteloja voidaan 19 artiklan 1 kohdasta poiketen myöhemmin muuttaa ilmoittamalla siitä sopimuksen tallettajalle. 3. Sopimuksen tallettaja ilmoittaa nimetyt viranomaiset sekä niitä koskevat muutokset jokaiselle sopimuspuolelle. 23 artikla Jokainen valtio, josta tulee vuoden 1990 yleissopimuksen osapuoli, voi liittyä tähän sopimukseen. Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen. Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä huhtikuuta tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän yhtenä alkuperäiskappaleena saksan, englannin, espanjan, ranskan, kreikan, italian, hollannin ja portugalin kielellä, jonka kukin näillä kahdeksalla kielellä laadittu teksti on yhtä todistusvoimainen. Myös tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkieliset toisinnot, jotka esitetään allekirjoituksen jälkeen, ovat todistusvoimaisia.