<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.12-->
  <head>
    <title>2024-12-202412C112202105870-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0587-21-202310599-07_01</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="8/01/2025 17:59:08" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="yfcJmJ/7g5lAbkhVKH0ba00+Rj7hefoyTJS4/4Y+vBRkpoyWiYVdrzp1ttCNSxagQwmNFDkSueyZOoAB1O0tonZGR0ipmgM08pFI7dRBSug3U65jCvuseXzrZW/9oqbfLoJiEWYaAqJOXdTgZVbwJjoO5oTRTuW49WnI1fJLgYY=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="liv" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0587" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2021" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="liv" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 07-12-23 08:32:59" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="d1821028568e4c6da95f3b418d91899b" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0587" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="PV" name="NatureAff"/>
    <meta content="PV" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId25" style="first"/>
      <div id="rId21" style="even">Ratkaisuehdotus – Priit Pikamäe – Asia C‑587/21 P</div>
      <div id="rId22" style="default">DD v. FRA</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      PRIIT PIKAMÄE
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      7 päivänä joulukuuta 2023  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
         (<span class="note endnote notemarker">
<a id="ec-2" href="#e-2">i</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑587/21 P
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      DD
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-8" title="page-1">
      Muutoksenhaku – Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Kurinpitomenettely – Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpano – Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 3 artikla – Varoituksen kumoaminen – Henkinen kärsimys – Vanhentumisaika, jota ei ole vahvistettu unionin oikeuden säännöksessä tai määräyksessä – Kohtuullisen ajan käsite – Kohtuullisen ajan alkamisajankohta – Unionin tuomioistuinten velvollisuus ottaa huomioon kuhunkin asiaan liittyvät olosuhteet – Asetuksen (EY) N:o 45/2001 32 artiklan 2 kohta – Huolenpitovelvollisuus – Perustelujen ristiriitaisuus
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-9" title="page-2">
      
        <br/>
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Johdanto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja, DD, vaatii valituksellaan kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 14.7.2021 antaman tuomion DD v. FRA (T‑632/19, EU:T:2021:434; jäljempänä valituksenalainen tuomio,), jolla se hylkäsi valittajan SEUT 270 artiklaan perustuvan kanteen, jossa hän vaatii korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota hän väittää itselleen aiheutuneen, ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (jäljempänä perusoikeusvirasto) johtajan 19.11.2018 tekemän päätöksen, jolla hylätään valittajan korvausvaatimus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä Euroopan unionin henkilöstöoikeuden alaan kuuluvassa valituksessa esitetään kahdeksan valitusperustetta, joissa valittaja väittää unionin yleisen tuomioistuimen tehneen useita oikeudellisia virheitä. Unionin tuomioistuimen pyynnöstä tässä ratkaisuehdotuksessa keskitytään toiseen valitusperusteeseen, joka koskee lähinnä unionin hallinnolla olevan harkintavallan rajoja sen pannessa täytäntöön SEUT 266 artiklan mukaisesti tuomion, jolla kumotaan hallinnon kurinpitomenettelyn yhteydessä tekemä päätös. Nyt tarkasteltavassa tapauksessa nousee väistämättä esiin kysymys siitä, missä määrin hallinto on velvollinen kunnioittamaan asianomaisen virkamiehen tai toimihenkilön menettelyllisiä oikeuksia, erityisesti oikeutta tulla kuulluksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävä asia tarjoaa unionin tuomioistuimelle tilaisuuden täsmentää asiaa koskevaa oikeuskäytäntöään oikeusvarmuuden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklassa taattujen, hyvään hallintoon liittyvien oikeuksien, muun muassa kuulluksi tulemista koskevan oikeuden, tehokkaan suojan kannalta. Samalla unionin tuomioistuimen on lausuttava Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin niitä sovelletaan riita-asiaan (jäljempänä henkilöstösäännöt), tiettyjen sellaisten säännösten merkityksestä, jotka koskevat kurinpitomenettelyn keskeisiä näkökohtia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Henkilöstösääntöjen VI osastossa, jonka otsikko on ”Kurinpitomenettely”, olevassa 86 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-16" title="page-3">
      ”1. Virkamiehelle tai entiselle virkamiehelle, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättää täyttämättä näiden henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-3">
      2. Kun nimittävä viranomainen tai Euroopan petostentorjuntavirasto [(jäljempänä OLAF)] saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, ne voivat aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-4">
      3. Kurinpidolliset säännöt, menettelyt ja toimenpiteet sekä hallinnollisia tutkimuksia koskevat säännöt ja menettelyt vahvistetaan liitteessä IX.” 
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 3 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-20" title="page-4">
      ”Nimittävä viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle virkamiehelle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan virkamiestä:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-21" title="page-4">
      a) päättää, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-22" title="page-4">
      b) päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa virkamiehelle tarvittaessa huomautuksen; tai
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-23" title="page-4">
      c) kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, henkilöstösääntöjen 86 artiklan mukaisesti
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-24" title="page-4">
      i) päättää aloittaa tämän liitteen 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-25" title="page-4">
      ii) päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.” 
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 22 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-27" title="page-4">
      ”1. Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä virkamiestä kuultuaan tämän liitteen 9 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut lautakunnan lausunnon. Päätös on perusteltava.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-4">
      2. Jos nimittävä viranomainen päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpidollista seuraamusta, se ilmoittaa päätöksestään kyseiselle virkamiehelle kirjallisesti ja viivytyksettä. Virkamies voi pyytää päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.” 
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 27 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-4">
      ”Virkamies, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin viraltapano, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamusmerkinnän poistamiseksi henkilökansiostaan. Nimittävä viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.” 
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 29 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-5">
      ”Jos virkamiestä vastaan ei tämän liitteen 1 artiklan 3 kohdan tai 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että nimittävän viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla.” 
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tausta, asian käsittelyn vaiheet unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tausta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin elin, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC), josta on tullut perusoikeusvirasto, otti valittajan, DD:n, palvelukseen 1.8.2000 Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä palvelussuhteen ehdot) 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetuksi väliaikaiseksi toimihenkilöksi. Valittaja oli alun perin otettu palvelukseen määräaikaisella työsopimuksella, ja hänen sopimuksensa muutettiin 16.12.2006 alkaen toistaiseksi voimassa olevaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2009 aikana, sen jälkeen vuotta 2011 koskevan arviointikierroksen yhteydessä ja erityisesti hakiessaan muutosta ehdotukseen arviointikertomukseksi perusoikeusviraston sisäisten sääntöjen mukaisesti (jäljempänä sisäinen muutoksenhaku) valittaja väitti joutuneensa rotuunsa tai etniseen ryhmään kuulumiseen perustuvan syrjinnän kohteeksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusviraston johtaja aloitti 9.11.2012 hallinnollisen tutkimuksen sisäisessä muutoksenhaussa käytettyjen ilmausten ja sävyn johdosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Henkilöstösääntöjen liitteessä IX, jota sovelletaan analogisesti sopimussuhteisiin toimihenkilöihin, olevan 2 ja 11 artiklan mukaisesti valittajan kuulemiseksi 20.2.2013 pidetyn kuulemistilaisuuden päätteeksi perusoikeusviraston johtaja antoi valittajalle varoituksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusviraston johtaja ilmoitti lopuksi valittajalle 13.6.2013 päivätyllä kirjeellä päätöksestään irtisanoa hänen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa (jäljempänä irtisanomispäätös).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Virkamiestuomioistuin kumosi varoituksen 8.10.2015 antamallaan tuomiolla DD v. FRA (F‑106/13 ja F‑25/14, jäljempänä kumoamistuomio). Varoitus kumottiin sillä perusteella, että valittajan oikeutta tulla kuulluksi oli loukattu, koska perusoikeusviraston johtaja oli jättänyt ilmoittamatta hänelle hallinnollisen tutkimuksen päätelmät ennen 20.2.2013 pidettyä kuulemista eikä siis ollut antanut hänelle tilaisuutta valmistella asianmukaisesti puolustustaan (kumoamistuomion 63 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kumoamistuomiossa virkamiestuomioistuin kumosi myös irtisanomispäätöksen sillä perusteella, että ennen päätöksen tekemistä perusoikeusviraston johtaja ei ollut nimenomaisesti ilmoittanut valittajalle aikovansa irtisanoa tämän työsopimuksen tiettyjen tapausten perusteella eikä ollut pyytänyt tätä esittämään huomautuksiaan tältä osin (kumoamistuomion 90 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä vastoin virkamiestuomioistuin hylkäsi valittajan vaatimukset, jotka koskivat hallinnollisesta tutkimuksesta aiheutuneen henkisen kärsimyksen korvaamista, kolmesta syystä: ensinnäkin sen vuoksi, että valittaja ei voinut perustellusti väittää, että häntä koskevia väitteitä ei ollut määritelty riittävän täsmällisesti, jotta mainittu tutkimus voitaisiin aloittaa (kumoamistuomion 74 kohta), toiseksi sen vuoksi, että hallinnollisen tutkimuksen suorittaminen ilman, että perusoikeusvirasto oli sitä ennen antanut henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 2 artiklan mukaisia yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä määrittääkseen siten tutkimuksessa noudatettavan menettelyn, ei merkinnyt kyseisen tutkimuksen sääntöjenvastaisuutta (kumoamistuomion 75 kohta), ja kolmanneksi sen vuoksi, että vaikka valittajan kuuleminen oli pidetty ilman, että hän oli voinut valmistella asianmukaisesti puolustuksensa, oli todettava, että kannekirjelmässään hän oli ainoastaan viitannut hallinnollisen tutkimuksen aikana kokemaansa stressiin ja ahdistukseen esittämättä enempää perusteita väitteidensä tueksi (kumoamistuomion 76 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Virkamiestuomioistuin hylkäsi myös valittajan vaatimukset, jotka koskivat siitä aiheutuneen henkisen kärsimyksen korvaamista, että varoitus oli epäoikeudenmukaisesti loukannut hänen koskemattomuuttaan, ihmisarvoaan ja mainettaan perusoikeusvirastossa. Virkamiestuomioistuin totesi tästä muun muassa, että koska varoituksen kumoaminen oli seurausta valittajan kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamisesta, ei voitu sulkea pois sitä, että tehty päätös olisi ollut erilainen, jos häntä olisi kuultu. Ollakseen vaikuttamatta tuomion täytäntöönpanoon perusoikeusvirastossa virkamiestuomioistuin totesi näin ollen mainitut korvausvaatimukset ennenaikaisiksi (kumoamistuomion 78–82 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Virkamiestuomioistuin hylkäsi myös valittajan korvausvaatimukset, jotka koskivat irtisanomispäätöksen lainvastaisuudesta aiheutunutta aineellista vahinkoa ja henkistä kärsimystä. Henkisestä kärsimyksestä virkamiestuomioistuin totesi, että valittaja oli ainoastaan maininnut kyseisen päätöksen aiheuttaneen hänelle henkisen trauman ja loukanneen hänen mainettaan ja ihmisarvoaan eikä ollut osoittanut, että tätä vahinkoa ei voitu kokonaisuudessaan korjata kumoamistuomiolla (107 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja teki kumoamistuomiosta valituksen, jonka unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi 19.7.2017 antamallaan tuomiolla DD v. FRA (T‑742/15 P, EU:T:2017:528; jäljempänä valituksenalainen tuomio).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sillä välin perusoikeusvirasto otti valittajan takaisin palvelukseen 1.3.2016 alkaen ja maksoi hänelle palkkasaatavia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja teki lisäksi 12.4.2013 kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle (jäljempänä tietosuojavaltuutettu) sillä perusteella, että hallinnollista tutkimusta suoritettaessa oli rikottu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (EYVL 2001, L 8, s. 1). Tietosuojavaltuutettu keskeytti kantelun tutkimisen kumoamistuomion ja sen jälkeen valituksenalaisen tuomion antamiseen saakka.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tietosuojavaltuutettu katsoi 18.12.2017, että koska valittajaa koskevassa tutkimuksessa ei ollut vahvistettu hallinnollisten tutkimusten aloittamisen ja toimittamisen kannalta riittäviä lainsäädäntöpuitteita, tutkimus oli rikkonut asetuksen N:o 45/2001 4 artiklaa, 5 artiklan a alakohtaa sekä 11 ja 12 artiklaa. Näistä toteamuksista tuli lopullisia 16.3.2018 sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu oli hylännyt asianomaisen henkilön ja perusoikeusviraston esittämät uudelleenkäsittelyä koskevat vaatimukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja teki 19.7.2018 henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdan mukaisen hakemuksen, jossa hän vaati maksamaan 100 000 euroa korvauksena lainvastaisuuksista, joihin perusoikeusvirasto oli syyllistynyt (jäljempänä korvausvaatimus). Valittaja väitti korvausvaatimuksessaan ensinnäkin, että hallinnollinen tutkimus oli aloitettu ilman, että sen perusteena oli riittävän vakavia epäilyjä ja todisteita siitä, että hän olisi syyttänyt esimiestään rotuun perustuvasta syrjinnästä, ja että tutkimus oli perustunut pikemminkin liioitteluun ja manipulointiin. Hän väitti toiseksi, että hallinnollinen tutkimus, kurinpitomenettely, varoitus ja irtisanomispäätös merkitsivät hänen etniseen alkuperäänsä perustuvaa syrjintää. Hän väitti kolmanneksi, että hallinnollisen tutkimuksen aloittaminen ja suorittaminen olivat rikkoneet asetuksen N:o 45/2001 4 artiklaa, 5 artiklan a alakohtaa sekä 11 ja 12 artiklaa. Hän väitti neljänneksi, että varoitus ja irtisanomispäätös olivat perustuneet lainvastaiseen hallinnolliseen tutkimukseen, jossa käytettiin hyökkäävää ja loukkaavaa kieltä. Hän väitti viidenneksi, että perusoikeusvirasto oli käyttänyt hyökkäävää ja loukkaavaa kieltä, loukannut hänen oikeuttaan syyttömyysolettamaan ja syyllistynyt hänen yksityiselämänsä kunnioittamista ja henkilötietojensa suojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen hallinnollisessa tutkimuksessa, kurinpitomenettelyssä, varoituksessa ja irtisanomispäätöksessä sekä virkamiestuomioistuimessa, unionin yleisessä tuomioistuimessa ja Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnassa käydyissä menettelyissä ja julkaisemalla lehdissä kumoamistuomiota koskevia artikkeleita. Valittajan mukaan kyseiset menettelyt kokonaisuutena merkitsivät työpaikkakiusaamista. Hän väitti kuudenneksi, että perusoikeusvirasto oli tällä tavoin laiminlyönyt huolenpitovelvollisuutensa jättäessään huomiotta osan niistä seikoista, jotka olisivat voineet vaikuttaa sen päätöksiin ja menettelyihin, ja erityisesti jättäessään ilmoittamatta valittajalle mahdollisimman pian, mistä häntä syytettiin. Valittaja lisäsi lopuksi, että kaikki nämä lainvastaisuudet olivat aiheuttaneet hänelle stressiä, ahdistusta ja epävarmuutta sekä saaneen hänet tuntemaan itsensä hylätyksi ja merkityksettömäksi. Hän väitti myös tulleensa nöyryytetyksi sen vuoksi, että häntä oli kohdeltu alentuvasti ja halventavasti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen hylkäsi 19.11.2018 valittajan korvausvaatimuksen ja totesi muun muassa, että kumoamistuomio oli pantu täytäntöön, koska valittaja oli otettu takaisin palvelukseen ja varoitus oli poistettu hänen henkilökansiostaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja teki 14.2.2019 hallinnollisen valituksen, jonka työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen hylkäsi 12.6.2019. Hylkäämispäätöksessään työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen totesi muun muassa, että perusoikeusvirasto oli päättänyt, ettei se aloita menettelyä uudelleen, ja että kaikki hallinnolliseen tutkimukseen liittyvät asiakirjat oli poistettu valittajan henkilökansiosta. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittelyn vaiheet unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 23.9.2019 toimittamallaan kannekirjelmällä SEUT 270 artiklaan perustuvan kanteen, jossa hän vaati ensinnäkin korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota hän väitti itselleen aiheutuneen, toiseksi perusoikeusviraston johtajan 19.11.2018 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin valittajan korvausvaatimus, ja kolmanneksi tarpeen vaatiessa 12.6.2019 tehdyn sen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin edellä mainitusta, 19.11.2018 tehdystä päätöksestä tehty hallinnollinen valitus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanteensa tueksi valittaja vetosi kuuteen lainvastaisuusväitteeseen niiden menettelyjen osalta, joihin perusoikeusviraston väitettiin syyllistyneen (valituksenalaisen tuomion 39, 51, 69, 80, 100 ja 125 kohta), seuraavin perustein:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ensinnäkin sillä perusteella, että perusoikeusvirasto ei kumoamistuomion antamisen jälkeen kuullut valittajaa eikä tehnyt päätöstä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdan nojalla</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toiseksi sillä perusteella, että hallinnollinen tutkimus ja alkuperäinen kurinpitomenettely aloitettiin sääntöjenvastaisesti</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kolmanneksi sillä perusteella, että perusoikeusvirasto ei korvannut henkistä kärsimystä, jota valittajalle oli aiheutunut kumoamistuomiolla kumotusta varoituksesta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">neljänneksi sillä perusteella, että perusoikeusvirasto ei pannut täytäntöön kumoamistuomiota eikä suorittanut kurinpitomenettelyä kohtuullisessa ajassa ja vaaditulla huolellisuudella</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">viidenneksi sillä perusteella, että hallinnollisen tutkimuksen aloittaminen ja suorittaminen rikkoivat asetusta N:o 45/2001 ja henkilöstösääntöjä sekä loukkasivat perusoikeuskirjan 7 artiklassa taattua yksityiselämän kunnioittamista koskevaa oikeutta, ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kuudenneksi sillä perusteella, että perusoikeusvirasto ei korvannut perusteettomista, loukkaavista ja hyökkäävistä väitteistä aiheutunutta vahinkoa ja loukkasi näin kumoamistuomion oikeusvoimaa ja oikeutta syyttömyysolettamaan sekä jätti täyttämättä huolenpitovelvollisuuden ja velvollisuuden pidättyä työpaikkakiusaamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska valittaja vaati korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota hän väitti aiheutuneen kyseisistä lainvastaisiksi väitetyistä perusoikeusviraston menettelyistä, hän vetosi lisäksi tätä varten useisiin väitteisiin, jotka koskivat vahingon tosiasiallisuutta sekä syy-yhteyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että toimielimen vastuun syntymisen edellytykset eivät täyttyneet. Se ei yhtäältä pitänyt perusteltuina mitään valittajan esittämistä lainvastaisuusväitteistä. Unionin yleinen tuomioistuin totesi toisaalta, että henkisen kärsimyksen olemassaoloa ja tämän kärsimyksen ja sääntöjenvastaisten menettelyjen välistä syy-yhteyttä ei ollut näytetty toteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin päätti työjärjestyksensä 76 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ettei istuntoa asianosaisten kuulemiseksi pidetä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa valituksenalaisen tuomion</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ja siten kumoaa perusoikeusviraston johtajan 19.11.2018 tekemän päätöksen, jolla hylätään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohtaan perustuva valittajan hakemus, tarpeen vaatiessa kumoaa perusoikeusviraston johtajan 12.6.2019 tekemän päätöksen, jonka valittaja on saanut 13.6.2019 ja jolla hylätään henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaan perustuva valitus, jonka valittaja on tehnyt edellä mainitusta 19.11.2018 tehdystä päätöksestä, ja myöntää valittajalle korvauksen hänelle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta, jonka määräksi kohtuuden mukaan arvioidaan 100 000 euroa, ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa perusoikeusviraston korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusvirasto vaatii, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää valituksen ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa valittajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudellinen arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustavat huomautukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten johdannossa totesin, tässä ratkaisuehdotuksessa käsitellään ainoastaan toista valitusperustetta. On todettava, että nyt käsiteltävä asia on jokseenkin monimutkainen, koska useat unionin tuomioistuimet ovat antaneet tuomioita tämän riita-asian taustalla olevista tosiseikoista. Jotta tämän asian keskeiset oikeudelliset kysymykset voitaisiin ymmärtää paremmin, on nähdäkseni tarkoituksenmukaista esittää ne yhteenvedonomaisesti ennen varsinaisen oikeudellisen arvioinnin aloittamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseessä olevat oikeudelliset kysymykset koskevat lähinnä sitä, tekikö unionin yleinen tuomioistuin oikeudellisen virheen katsoessaan, että perusoikeusvirasto menetteli unionin oikeuden mukaisesti, kun se päätti luopua valittajaa koskevasta hallinnollisesta tutkimuksesta noudattaakseen virkamiestuomioistuimen antamaa kumoamistuomiota ilman, että perusoikeusvirasto olisi kuullut valittajaa, kuten henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 3 artiklassa edellytetään. Unionin yleinen tuomioistuin lähtee siitä oletuksesta, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettu menettely ei ollut sitova ja että kumoamistuomion asianmukainen täytäntöönpano voitiin varmistaa toisella ratkaisulla eli luopumalla kurinpitomenettelystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Osoitan tarkastelussani, että tämä kanta on oikeudelliselta kannalta ongelmallinen, koska se tarjoaa hallinnolle kurinpitomenettelyn yhteydessä vaihtoehtoisen menettelytavan, josta ei ole nimenomaisesti säädetty henkilöstösäännöissä ja joka ei näin ollen edellytä lainkaan asianomaisen virkamiehen osallistumista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">2</a>
</span>) Virkamiehen menettelyllisten oikeuksien loukkaamisen vaaraa ei siis voida sulkea pois. Sitä vastoin unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen ei ole pakollista, koska perusoikeusvirasto vetäytyi kaikista valittajaa koskevista menettelyistä. Unionin yleinen tuomioistuin perustaa päättelynsä toteamukseen, jonka mukaan perusoikeusvirasto ei toteuttanut perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitettuja toimia, jotka vaikuttaisivat epäedullisesti valittajaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen valitusperuste jakautuu lähinnä neljään osaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja väittää toisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti 5.9.2014 annettua tuomiota Éditions Odile Jacob v. komissio (T‑471/11, EU:T:2014:739) katsoessaan, että kyseisen tuomion mukaan toimen kumoaminen mahdollisti menettelyn jatkamisen juuri siitä kohdasta, jossa lainvastaisuus oli tapahtunut. Valittaja väittää kuitenkin, että mainitun tuomion oikean tulkinnan mukaan menettelyä, jossa kumottu toimi korvataan, on jatkettava juuri siitä kohdasta, jossa lainvastaisuus oli tapahtunut, sillä perusteella, että päätöksen kumoaminen ei välttämättä vaikuta valmisteleviin toimiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusvirasto katsoo toisen valitusperusteen ensimmäisen osan olevan tehoton. Se toteaa tästä, että oikeuskäytäntö, johon valituksenalaisen tuomion 45 kohdassa viitataan, ei merkitse – toisin kuin valittaja väittää – että nimittävä viranomainen on velvollinen jatkamaan sellaista kurinpitomenettelyä, johon liittyy menettelyvirhe. Perusoikeusvirasto lisää, että valittajalla ei missään tapauksessa ole oikeutettua intressiä väittää, että perusoikeusvirasto oli ennemminkin velvollinen jatkamaan kurinpitomenettelyä kuin luopumaan sen toteuttamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen toisessa osassa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohtaa katsoessaan, että kyseistä artiklaa ei voida soveltaa silloin, kun hallinnollinen tutkimus peruutetaan tai siitä luovutaan, eikä nyt käsiteltävän asian kaltaisessa tilanteessa, jossa perusoikeusvirasto päätti olla jatkamatta riidanalaista menettelyä siitä vaiheesta alkaen, jonka johdosta varoituksesta tuli pätemätön. Valittajan mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdassa luetellaan tyhjentävästi vaihtoehdot, joita vastaajalla on käytettävissään hallinnollista tutkimusta koskevan kertomuksen laatimisen jälkeen. Lisäksi valittaja korostaa, että kyseisen artiklan tavoitetta on luettava yhdessä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 29 artiklan kanssa, jotta voidaan ottaa huomioon asianomaisen virkamiehen edut, joten hallinnollista tutkimusta koskevan kertomuksen peruuttaminen ilman minkäänlaisia perusteluja ja ilman julkistamista rikkoo kyseisiä artikloja. Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on luonut keinotekoisen eron hallinnollisen tutkimuksen päättämisen ja sen peruuttamisen tai siitä luopumisen välillä, mikä poistaa suureksi osaksi henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevien 3 ja 29 artiklan vaikutuksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusvirasto vastaa, että SEUT 266 artikla, jolla säännellään tuomioiden täytäntöönpanoa, ja henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 3 artikla eivät olleet esteenä sille, että se ei jatkanut hallinnollista menettelyä ja että se poisti valittajan henkilökansiosta kaikki hallinnolliseen tutkimukseen liittyvät aiemmat asiakirjat. Näin ollen henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 3 artiklaa ei perusoikeusviraston mukaan voida soveltaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen kolmannessa osassa valittaja väittää, että valituksenalaisessa tuomiossa on oikeudellinen virhe ja että siinä loukataan oikeusvarmuuden periaatetta siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoo kyseisen tuomion 49 kohdassa, että puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen ei ollut nyt käsiteltävässä tapauksessa pakollista, ”koska perusoikeusvirasto vetäytyi kaikista valittajaa koskevista menettelyistä – – eikä siten toteuttanut perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitettuja epäedullisesti vaikuttavia toimia”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusvirasto katsoo, että se ei tehnyt valittajalle vastaista päätöstä, minkä vuoksi se ei ollut velvollinen kuulemaan häntä etukäteen. Perusoikeusviraston mukaan valittaja jättää huomiotta virkamiestuomioistuimen tuomion, jonka perusteella hänet otettiin uudelleen palvelukseen, täytäntöönpanon asiayhteyden. Lisäksi perusoikeusvirasto täsmentää, ettei se ollut ”päättä[nyt], että asianosaista virkamiestä vastaan ei voi[tu] nostaa syytettä”, kuten henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 3 artiklassa edellytetään, vaan oli luopunut kurinpitomenettelystä tekemättä kyseisen kaltaista päätöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen neljännessä osassa valittaja väittää, että valituksenalaisen tuomion perustelut ovat ristiriitaiset siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin totesi yhtäältä kyseisen tuomion 49 kohdassa, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohtaa ei voitu soveltaa, ja toisaalta mainitun tuomion 76 kohdassa, että asia oli päinvastoin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusviraston näkemyksen mukaan valituksenalaisen tuomion 49 ja 76 kohta eivät ole ristiriidassa keskenään, koska toimivaltainen nimittävä viranomainen ei nyt käsiteltävässä tapauksessa jatkanut kurinpitomenettelyä ja poisti valittajan henkilökansiosta kaikki hallinnolliseen tutkimukseen liittyvät aiemmat asiakirjat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen valitusperusteen neljä osaa liittyvät olennaisesti toisiinsa, joten niitä on tarkasteltava yhdessä jäsennellysti ja aiheenmukaisessa järjestyksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Virkamiestuomioistuimen antaman kumoamistuomion täytäntöönpano</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on syytä selvittää, mitkä ovat kumoamistuomion täytäntöönpanoedellytykset nyt käsiteltävässä tapauksessa. Kuten asianosaisten huomautuksista ilmenee, niiden näkemykset eriävät unionin yleisen tuomioistuimen suorittaman arvioinnin osalta, kuten ilmenee valituksenalaisen tuomion 46 kohdasta, jonka mukaan kumoamistuomiossa, joka perustui valittajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen menettelyn hallinnollisen vaiheen päätyttyä, ainoastaan velvoitettiin perusoikeusvirasto poistamaan varoitus valittajan henkilökansiosta ilman, että virasto olisi ollut velvollinen kuulemaan valittajaa hallinnollisen tutkimuksen aloittamisen perusteena olleista väitteistä tai ilmoittamaan hänelle virallisesti päätöksestä luopua häntä koskevista syytteistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan ”toimielimen, elimen tai laitoksen, jonka säädös on julistettu mitättömäksi – –, on toteutettava Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet” (kursivointi tässä). Tässä määräyksessä asetetaan velvoitteita unionin toimielimille ja – nimenomaisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulosta alkaen – elimille ja laitoksille, joiden osalta on annettu mitättömäksi toteamista koskeva tuomio. Tällä määräyksellä täydennetään SEUT 263–SEUT 265 artiklaa, joiden nojalla unionin tuomioistuimet voivat omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla vain todeta toimen mitättömäksi. SEUT 266 artiklassa ei sitä vastoin anneta niille toimivaltaa asettaa tuomion saaneille toimielimille tiettyjä toimintavelvoitteita eikä määrätä niitä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Tuomion saaneen toimielimen on sen sijaan itse toteutettava tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">3</a>
</span>).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä kannalta tarkasteltuna unionin yleinen tuomioistuin on perustellusti todennut valituksenalaisen tuomion 45 kohdassa, että unionin toimielimillä ja laitoksilla on harkintavalta päättäessään keinoista, joita ne käyttävät noudattaakseen kumoamistuomiota. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että tämä harkintavalta olisi rajaton, sillä muutoin hallinnolla olisi toimivalta jättää huomiotta tällaisen tuomion seuraukset. Tällaisessa tapauksessa unionin tuomioistuinten harjoittama laillisuusvalvonta olisi näennäistä, mikä vaarantaisi unionin luonteen oikeusunionina. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">4</a>
</span>) Kuten jäljempänä tässä ratkaisuehdotuksessa selitän, katson nimittäin useista syistä, että unionin yleinen tuomioistuin on nyt käsiteltävässä tapauksessa jättänyt huomiotta union oikeudessa perusoikeusvirastolle asetetut rajat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson ensinnäkin, että unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt huomiotta SEUT 266 artiklan mukaisen velvollisuuden ulottuvuuden. Tältä osin on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuinten antamat kumoamistuomiot ovat heti lainvoimaisiksi tultuaan oikeusvoimaisia. Oikeusvoima ei liity ainoastaan kumoamistuomion tuomiolauselmaan, vaan se ulottuu tuomion perusteluihin, jotka ovat tuomion tuomiolauselman tarpeellinen tuki ja joita ei tämän takia voida erottaa tuomiolauselmasta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">5</a>
</span>) Kumoamistuomio edellyttää siis, että kumotun toimen toteuttaja  uuden toimen toteuttaessaan paitsi noudattaa  tuomion tuomiolauselmaa myös ottaa huomioon siihen johtaneet perustelut, jotka ovat sen tarpeellinen tuki, ja näin huolehtii siitä, ettei tätä uutta toimea rasita sama kumoamistuomiossa todettu lainvastaisuus. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">6</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä valitusperustetta tarkasteltaessa on lisäksi muistettava, että menettelyä, jossa kumottu toimi korvataan, on jatkettava juuri siitä kohdasta,  jossa lainvastaisuus oli tapahtunut, eikä toimen kumoaminen vaikuta välttämättä valmisteleviin toimiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">7</a>
</span>) Sellaisen toimen kumoaminen, jolla päätetään useita vaiheita käsittävä hallinnollinen menettely, ei välttämättä johda riidanalaisen toimen toteuttamista edeltävän koko menettelyn pätemättömäksi toteamiseen, riippumatta kumoamistuomion aineellisista tai menettelyä koskevista perusteluista. Toimen toteuttajan on korvaavan toimen toteuttaakseen pidettävä siten lähtökohtanaan sitä ajankohtaa, jolloin se oli toteuttanut kumotun toimen. Se voi kuitenkin vedota uudessa päätöksessään muihin perusteisiin kuin niihin, joihin se oli perustanut ensimmäisen päätöksensä. Se ei myöskään ole velvollinen ottamaan uudestaan kantaa alkuperäisen päätöksen niihin osiin, joihin ei ole puututtu kumoamistuomiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella on todettava, että päinvastoin kuin unionin yleinen tuomioistuin näyttää valituksenalaisen tuomion 45 kohdassa esittävän, toimen kumoaminen ei ”mahdollista” sitä, että hallinto jatkaa menettelyä juuri siitä kohdasta, jossa lainvastaisuus oli tapahtunut. Kyse on pikemminkin sitovasta velvollisuudesta, kuten ilmenee siitä oikeuskäytännöstä, johon unionin yleinen tuomioistuin on itse viitannut. Näin ollen on niin, että unionin yleisen tuomioistuimen on todettava tehneen oikeudellisen virheen, koska se vaikuttaa tulkitsevan kyseistä oikeuskäytäntöä siten, että sen mukaan hallinnolle on annettava yleisesti toimivalta määrittää itse SEUT 266 artiklan mukaista kumoamistuomiota täytäntöön pantaessa, mistä vaiheesta se aikoo jatkaa menettelyä, jossa on tehty virheitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson toiseksi, että unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 45 kohdassa omaksuma tulkinta, jonka mukaan hallinnolle on annettava laaja harkintavalta, merkitsee sitä, että loukataan oikeusvaltiota koskevaa tärkeää periaatetta, joka kuuluu niihin SEU 2 artiklan mukaisiin unionin arvoihin, joiden nojalla toimielinten, elinten ja laitosten on toiminnassaan noudatettava lakia (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">8</a>
</span>) (kursivointi tässä). Tässä yhteydessä on muistettava myös, että SEU 5 artiklan 2 kohdassa määrätyn annetun toimivallan periaatteen mukaisesti unioni toimii ainoastaan sen toimivallan rajoissa, joka sille annetaan perussopimuksissa, mukaan lukien johdettu oikeus. Erityisesti henkilöstöasioiden alalla tämä merkitsee, että hallinnolla on velvollisuus noudattaa henkilöstösääntöjen säännöksiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa loogisesti, että hallinnon harkintavaltaa rajaavat henkilöstösääntöjen säännökset, joiden tarkoituksena on säännellä kyseessä olevaa tapausta. Tässä yhteydessä on palautettava mieliin paitsi henkilöstösääntöjen 86 artikla myös niiden liite IX, sillä kyseiseen liitteeseen sisältyvät muun muassa kurinpitojärjestelmää koskevat säännökset ja hallinnollisiin tutkimuksiin sovellettavat säännöt ja menettelyt. Kurinpitomenettely itsessään käsittää kaksi erillistä vaihetta, joista ensimmäinen aloitetaan menettelyn aloittamista koskevalla päätöksellä ja lopetetaan toisella päätöksellä, kun asianomaista henkilöä on kuultu tutkimuskertomuksen perusteella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">9</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten alustavissa huomautuksissani totesin, nyt käsiteltävässä asiassa nousee esiin kysymys henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan, jolla säännellään hallinnon toimintaa tutkimusmenettelyn päätteeksi, sovellettavuudesta. Kyseisessä säännöksessä luetellaan hallinnon käytettävissä olevat vaihtoehdot ja annetaan sille toimivalta aloittaa kurinpitomenettely tai luopua sen aloittamisesta tutkimuskertomuksen laatimisen jälkeen edellyttäen, että säännöksessä säädetyt edellytykset täyttyvät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni on täysin selvää, että perusoikeusvirasto oli juuri menettelyn tässä vaiheessa silloin, kun kumoamistuomio, joka perustui valittajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen menettelyn hallinnollisen vaiheen päätteeksi, annettiin, kuten myös valituksenalaisen tuomion 46 kohdasta ilmenee. Näin ollen oli perusoikeusviraston tehtävä soveltaa henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 3 artiklaa valitsemalla olosuhteiden valossa asianmukaiseksi katsomansa vaihtoehto.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisin sanoen on niin, että päinvastoin kuin unionin yleinen tuomioistuin toteaa, perusoikeusvirasto oli velvollinen jatkamaan menettelyä juuri siitä kohdasta, jossa lainvastaisuus oli tapahtunut, eli siitä hetkestä, jolloin sen oli päätettävä kurinpitomenettelyn jatkamisesta. Tarkastelen jäljempänä tässä ratkaisuehdotuksessa niitä konkreettisia seurauksia, joita tästä aiheutuu perusoikeusvirastolle, kun otetaan huomioon henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan mukaiset vaatimukset. Tarkastelun tässä vaiheessa on joka tapauksessa katsottava, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen olettaessaan, että perusoikeusvirasto ei ollut velvollinen soveltamaan kyseistä säännöstä nyt käsiteltävän tapauksen olosuhteissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan sovellettavuus nyt käsiteltävään tapaukseen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä päätelmä on tehtävä sitäkin suuremmalla syyllä, jos henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan tarkoitusta tarkasteltaessa otetaan huomioon kurinpitomenettelyn yleinen asiayhteys. Menettelyn on edempänä jo todettu olevan kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa aloitetaan hallinnollinen tutkimus, jonka tarkoituksena on, että nimittävä viranomainen voi tarkistaa, onko virkamiehille kuuluvia velvollisuuksia jätetty täyttämättä. Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevat yleiset säännökset eli 1 jaksoon sisältyvät neljä artiklaa koskevat hallinnollisia tutkimuksia, ja niiden tarkoituksena on täsmentää henkilöstösääntöjen 86 artiklan 2 kohdan soveltamistapoja. Vaikka hallinnolla on laaja harkintavalta suorittaessaan hallinnollisia tutkimuksia, sen on kuitenkin noudatettava tiettyjä menettelyllisiä vaatimuksia, kuten laadittava lopullinen tutkimuskertomus, johon viitataan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 3 artiklassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkimuskertomuksessa esitetään kyseessä olevat tosiseikat ja olosuhteet, tarkistetaan tilanteeseen sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen noudattaminen, todetaan raskauttavat tai lieventävät seikat, määritetään toimielimelle aiheutuneen vahingon suuruus ja annetaan suositus jatkotoimista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">10</a>
</span>) Tutkimuskertomuksen perusteella nimittävä viranomainen voi ensinnäkin päättää, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä, jolloin virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti. Nimittävä viranomainen voi toiseksi siinäkin tapauksessa, että kyseessä olevat velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, päättää, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja se voi antaa virkamiehelle tarvittaessa huomautuksen. Kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, nimittävä viranomainen voi kolmanneksi aloittaa kurinpitomenettelyn joko kuulematta kurinpitolautakuntaa tai kurinpitolautakunnassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On ilmeistä, että henkilöstösääntöjen laatijan tarkoituksena on ollut määrittää hallinnon toimivalta virkamieheen nähden kurinpitomenettelyssä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tätä lähestymistapaa on noudatettava, kun otetaan huomioon paitsi tämän ratkaisuehdotuksen 52 kohdassa mainitut periaatteet myös tarve kunnioittaa asianomaisen virkamiehen menettelyllisiä oikeuksia. Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen perustelu, jonka mukaan perusoikeusvirastolla oli kumoamistuomion täytäntöönpanon osalta laaja harkintavalta, ei mielestäni vaikuta asianmukaiselta. Tästä syystä katson unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sama pätee unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 48 kohdassa esittämään toteamukseen, jonka mukaan perusoikeusvirasto ei ollut velvollinen jatkamaan riidanalaista menettelyä siitä vaiheesta, jonka perusteella varoituksesta tuli pätemätön, vaan sillä oli pikemminkin oikeus valita ”toinen ratkaisu” eli luopua kyseisestä menettelystä ja poistaa lisäksi valittajan henkilökansiosta kaikki hallinnolliseen tutkimukseen liittyvät aiemmat asiakirjat. Henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan sanamuoto, rakenne ja tarkoitus osoittavat selvästi, että artiklaan sisältyy tyhjentävä luettelo hallinnon käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Kyseisen säännöksen sanamuodosta ilmenee, että siinä luetellaan joukko tarkoin rajattuja ja toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että hallinto on velvollinen tekemään päätöksen, joka perustuu johonkin näistä vaihtoehdoista, joka toimii oikeusperustana. Nämä seikat huomioon ottaen voidaan loogisesti päätellä, että henkilöstösääntöjen laatijan tarkoituksena on ollut sulkea pois kaikki muut vaihtoehdot. Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen väitteen, jonka mukaan hallinnolla olisi oikeus valita hallinnollisen menettelyn päätteeksi jokin muu vaihtoehto, on katsottava perustuvan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan virheelliseen tulkintaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä oikeudellinen virhe on mielestäni erityisen vakava sitäkin suuremmalla syyllä, että unionin yleinen tuomioistuin ei kyseenalaista ilmauksia, joita perusoikeusvirasto käyttää kuvaillessaan kurinpitomenettelyn yhteydessä käyttämäänsä lähestymistapaa. Muun muassa valituksenalaisen tuomion 43 ja 48 kohdasta ilmenee, että perusoikeusvirasto oli ”luopunut” valittajaa vastaan esitetyistä syytteistä ja oli siten ”luopunut” riidanalaisesta menettelystä. On kuitenkin todettava, että kyseisiä ilmaisuja ei käytetä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 3 artiklassa, mikä herättää kysymyksen siitä, onko kyse todella toisesta vaihtoehdosta, josta ei ole säädetty kyseisessä säännöksessä, kuten unionin yleinen tuomioistuin tuntuu olettavan (”toinen ratkaisu”), vai onko kyse pikemminkin synonyymistä, jolla on ainoastaan tarkoitus kuvailla henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettua tilannetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson, että virkamiestä koskevista menettelyistä ”luopumisella” vain lähinnä kuvataan edellä mainittua tilannetta. Kuten valittaja nimittäin vakuuttavasti selittää, on niin, että jos hallinto luopuu kurinpitomenettelystä, se tarkoittaa lähtökohtaisesti, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Käytettyjen ilmaisujen on siis ymmärrettävä olevan vain kaksi erilaista tapaa ilmaista sama asia. Tämä kanta vaikuttaa mielestäni järkeenkäyvältä. Jos tämä arvio osoittautuisi oikeaksi, olisi siis pohdittava syitä, joiden vuoksi perusoikeusvirasto poikkesi henkilöstösääntöjen liitteessä IX säädetyistä säännöistä. Vaikka tähän ei saada varmaa vastausta kirjallisista huomautuksista, on kuitenkin niin, että tällainen lähestymistapa ei ole missään tapauksessa niiden periaatteiden mukainen, joihin viitataan tämän ratkaisuehdotuksen 52 kohdassa ja joita hallinnon on noudatettava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi tällainen lähestymistapa voi nähdäkseni vaarantaa asianomaisen virkamiehen menettelylliset oikeudet, kuten selitän jäljempänä yksityiskohtaisemmin. Näin ollen on katsottava, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen siltä osin kuin se katsoi perusoikeusviraston toimineen unionin oikeuden mukaisesti, kun se vetäytyi kaikista valittajaa koskevista menettelyistä ja jätti soveltamatta henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 3 artiklaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">c) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Virkamiehen tai toimihenkilön menettelyllisten oikeuksien loukkaaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikki hallintoviranomaiset ovat niillä olevasta harkintavallasta huolimatta velvollisia noudattamaan prosessioikeuden perusperiaatteita. Tällainen velvollisuus perustuu perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettuun oikeuteen, joka koskee hyvää hallintoa sen eri muodoissa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">11</a>
</span>) Menettelyllisten takeiden noudattaminen on välttämätöntä etenkin kurinpidollisten asioiden alalla, kun otetaan huomioon, että virkamiehelle voidaan määrätä vakavuusasteiltaan erilaisia seuraamuksia. Henkilöstösääntöjen liitteessä IX säädetyillä takeilla pannaan täytäntöön oikeus hyvään hallintoon, ja niillä on kahtalainen tarkoitus eli yhtäältä se, että syytösten kohteena oleva virkamies voi esittää asianmukaisesti puolustuksensa, ja toisaalta sen estäminen, että hallinto voisi toimia mielivaltaisesti kurinpitotoimien yhteydessä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">12</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näihin takeisiin kuuluu ensiarvoisen tärkeä oikeus tulla kuulluksi  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">13</a>
</span>), mistä on osoituksena se, että kyseinen oikeus mainitaan useissa säännöksissä ja määräyksissä, myös henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 3 artiklassa. Kyseisessä säännöksessä säädetään velvollisuudesta kuulla asianomaista virkamiestä ennen kurinpitomenettelyn jatkamista koskevan päätöksen tekemistä, tutkimuskertomuksen perusteella ja sen jälkeen, kun hänelle on toimitettu kaikki asiakirja-aineiston asiakirjat. Tästä on huomautettava, että kyseisestä velvollisuudesta ei säädetä mitään nimenomaista poikkeusta. Velvollisuuden täyttämättä jättämisestä seuraa siis johdonmukaisesti virkamiehen menettelyllisten oikeuksien loukkaaminen. Asia vaikuttaa olevan juuri näin nyt käsiteltävän asian olosuhteissa, sillä perusoikeusvirasto ei ole soveltanut henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 3 artiklaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska kuulluksi tulemista koskeva tae on ehdoton, unionin yleinen tuomioistuin tekee oikeudellisen virheen todetessaan valituksenalaisen tuomion 49 kohdassa, että ”puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen ei myöskään ollut pakollista”. Kuten tarkastelussani jo totesin, tämä oikeudellinen virhe perustuu yhtäältä virheelliseen päätelmään eli siihen, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 3 artiklaa ei sovelleta nyt käsiteltävään asiaan, ja toisaalta perusteluun, jonka mukaan perusoikeusvirasto ei tehnyt perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitettuja valittajaan epäedullisesti vaikuttavia toimia. Tästä viimeksi mainitusta perusteesta on esitettävä joitakin yleisiä pohdintoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdasta nimittäin ilmenee, että hyvää hallintoa koskevaan oikeuteen sisältyy erityisesti jokaisen oikeus tulla kuulluksi ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaa häneen epäedullisesti. Unionin yleinen tuomioistuin jättää kuitenkin huomiotta sen, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 3 artiklassa ei tehdä kuulluksi tulemista koskevan oikeuden osalta mitään eroa sen mukaan, onko hallinnon tekemä päätös virkamiehen kannalta myönteinen vai ei. Toisin sanoen kuulluksi tulemista koskeva oikeus taataan kaikissa tapauksissa jo kurinpitomenettelyn luonteen vuoksi. Henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 3 artikla on siis erityissäännös, jossa otetaan huomioon kurinpitojärjestelmän ominaispiirteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä on todettava, että kurinpitomenettelyn aloittaminen voi haitata erittäin vakavasti asianomaisen virkamiehen kunniallisuutta ja ammatillista mainetta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">14</a>
</span>) Näin ollen hallinnolla on velvollisuus tarkistaa niiden tekojen todenperäisyys ja vakavuus, joihin virkamiehen väitetään syyllistyneen, ennen kuin se tekee päätöksen kurinpitomenettelyn aloittamisesta. Samoin kurinpitomenettelyn kohtuutonta kestoa on pidettävä seikkana, jonka voidaan olettaa aiheuttavan virkamiehelle henkistä kärsimystä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">15</a>
</span>) Kurinpitoviranomaisilla on siis velvollisuus saattaa kurinpitomenettely päätökseen viivyttelemättä ja toimia siten, että jokainen kurinpitomenettelyyn liittyvä toimi toteutetaan kohtuullisen ajan kuluessa tätä edeltävästä toimesta. Kohtuullisen ajan noudattamatta jättäminen, mitä voidaan arvioida vain tapaukseen liittyvien erityisten olosuhteiden perusteella, voi johtaa toimen kumoamiseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">16</a>
</span>) Tästä syystä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 22 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kun nimittävä viranomainen aikoo määrätä seuraamuksia, sen on tehtävä päätöksensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kurinpitolautakunta on antanut lausuntonsa. On sekä virkamiehen että hallinnon etujen mukaista, että sellaisen päätöksen tekemistä, jolla kurinpitomenettely saatetaan päätökseen, ei voida viivästyttää perusteetta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tietoisena kielteisestä vaikutuksesta, joka kurinpitomenettelyn perusteettomalla aloittamisella voi olla virkamiehen maineeseen, henkilöstösääntöjen laatija on säätänyt henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 22 artiklan 2 kohdassa, että jos nimittävä viranomainen päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpidollista seuraamusta, se ilmoittaa päätöksestään virkamiehelle kirjallisesti ja viivytyksettä. Virkamies voi pyytää päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa. Lisäksi kyseisessä liitteessä olevasta 29 artiklasta ilmenee, että jos virkamiestä vastaan ei edellä mainitun säännöksen mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että nimittävän viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla. Tämä kaikki osoittaa henkilöstösääntöjen laatijan katsovan, että perusteettomista menettelyistä aiheutuneiden kielteisten vaikutusten kumoamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On lopuksi muistettava, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 27 artiklan mukaan virkamies, jolle on määrätty kurinpitoseuraamus, voi tehdä hakemuksen seuraamusmerkinnän poistamiseksi henkilökansiostaan. Nimittävä viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön. Mielestäni tämä järjestelmä symboloi oikeutta tulla unohdetuksi ja on sen periaatteen mukainen, että kurinpitoseuraamuksen ei pidä näkyä loputtomasti henkilön työhistoriassa eikä estää häntä jatkamasta uraansa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">18</a>
</span>) Kyse on selvästikin järjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että virkamiehen kunniallisuus ja ammatillinen maine palautetaan kohtuullisen ajan kuluttua eli kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näistä toteamuksista ei kuitenkaan voida päätellä, että ainoastaan perusteettoman kurinpitomenettelyn aloittamisella voi olla kielteisiä seurauksia virkamiehelle. Kuten valittaja perustellusti huomauttaa, on otettava huomioon, että nyt käsiteltävän tapauksen kaltaisessa tilanteessa, jossa tehtiin hallinnollinen tutkimus, hallinnolla on edelleen käytettävissään tutkimuskertomus. Tutkimuskertomus itsessään ei ole päätös, joka voidaan peruuttaa, vaan tosiseikka, joka on otettava huomioon. Kun otetaan huomioon, että kumoamistuomio tai päätös luopua virkamiestä koskevista menettelyistä eivät johda kyseisen kertomuksen katoamiseen, hallinnolla on teoreettinen mahdollisuus jatkaa kurinpitomenettelyä myöhempänä ajankohtana. On tärkeää korostaa, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdassa ei myöskään sallita tutkimuskertomuksen peruuttamista tai hylkäämistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä kannalta tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että tässä tapauksessa asianmukainen tapa palauttaa asianomaisen virkamiehen kunniallisuus ja ammatillinen maine on määrätä kuuleminen ja tehdä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdan mukainen päätös sekä varmistaa sen tarvittava julkistaminen kyseisessä liitteessä olevan 29 artiklan edellytysten mukaisesti. Vastaavasti olisi varmistettava, että virkamies voi pyytää kyseisen päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa mainitussa liitteessä olevan 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällainen lähestymistapa, joka ei jätä mitään epäilyksiä hallinnon aikomuksista, täyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla virkamiehen oikeusvarmuuden tarpeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällainen lähestymistapa on mielestäni sitäkin tarpeellisempi silloin, kun – kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa – unionin yleinen tuomioistuin on kumonnut kurinpitoseuraamuksen menettelyvirheen vuoksi. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan on niin, että jos päätös on kumottu muotoa koskevilla perusteilla ilman, että tehdyksi väitettyihin tekoihin olisi aineellisesti otettu kantaa, kumoamispäätös ei tällöin merkitse ”vapauttamista” rikosasioissa tälle termille annetussa merkityksessä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">19</a>
</span>) Katson tämän merkitsevän, että kumoamistuomion jälkeen perusoikeusvirasto on velvollinen tekemään päätöksen valittajan oikeudellisen tilanteen selventämiseksi, kun otetaan huomioon, että häntä koskevaa kurinpitomenettelyä olisi jatkettava juuri siitä kohdasta, jossa lainvastaisuus oli tapahtunut. Kuten perusoikeusvirasto itse myöntää, se ei nyt käsiteltävässä tapauksessa päättänyt, ettei syytettä voitu nostaa, kuten henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdassa edellytetään, vaan ainoastaan luopui kurinpitomenettelystä tekemättä kyseisen kaltaista päätöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajan tavoin katson, että perusoikeusviraston menettelytapa, jossa se tutkimuskertomuksen laadittuaan ”luopui” kurinpitomenettelystä ilman mitään perusteita, pitämättä kuulemistilaisuutta tai julkistamatta asiaa, merkitsee edellä mainituissa säännöksissä säädettyjen menettelyllisten takeiden kiertämistä. Näin ollen on katsottava, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen siltä osin kuin se katsoi, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevissa säännöksissä taatut puolustautumisoikeudet eivät olleet vaarantuneet perusoikeusviraston noudattaman lähestymistavan vuoksi. Kyseinen oikeudellinen virhe johtuu perusoikeuskirjan 41 artiklan suppeasta tulkinnasta, jossa ei myöskään oteta huomioon kurinpitojärjestelmän ominaispiirteitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeusviraston päätös luopua valittajaa koskevista menettelyistä määräämättä tämän kuulemisesta on menettelyvirhe. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan puolustautumisoikeuksien, erityisesti kuulluksi tulemista koskevan oikeuden, loukkaamisesta seuraa kyseessä olevan hallintomenettelyn päätteeksi tehdyn päätöksen kumoaminen ainoastaan, jos menettely olisi voinut johtaa toisenlaiseen tulokseen ilman kyseistä sääntöjenvastaisuutta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">20</a>
</span>) Unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut, ettei kantajaa, joka vetoaa puolustautumisoikeuksiensa loukkaamiseen, voida vaatia osoittamaan, että asianomaisen unionin toimielimen päätös olisi ollut sisällöltään toisenlainen, vaan ainoastaan, ettei tällainen mahdollisuus ole täysin poissuljettu. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">21</a>
</span>) Tätä kysymystä on lisäksi arvioitava kunkin yksittäistapauksen erityisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">22</a>
</span>) Katson, että unionin yleisen tuomioistuimen on otettava huomioon kyseinen oikeuskäytäntö, jos asia olisi palautettava sen ratkaistavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">d) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksenalaisessa tuomiossa esitetyn päättelyn ristiriitaisuus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten valituksenalaisen tuomion 48 ja 49 kohdasta ilmenee, unionin yleisen tuomioistuimen päätelmä, jonka perusteella se totesi, ettei valittajan puolustautumisoikeuksia ollut loukattu, perustuu lähinnä väitteeseen, jonka mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohtaa ei voitu soveltaa sen vuoksi, että perusoikeusvirasto oli valinnut ”toisen ratkaisun” eli ”luopunut” valittajaa koskevista menettelyistä. Tässä ratkaisuehdotuksessa olen osoittanut yksityiskohtaisesti, että unionin yleisen tuomioistuimen tästä esittämässä päättelyssä on useita oikeudellisia virheitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin huomautettava, että kyseinen päättely on lisäksi epäjohdonmukainen, koska unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 76 kohdassa esittämä toteamus on täysin päinvastainen. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa erityisesti, että nyt käsiteltävässä asiassa ”perusoikeusvirasto [on] päätt[änyt] luopua valittajaa koskevista menettelyistä henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdan mukaisesti” (kursivointi tässä). Kyseinen toteamus on nähdäkseni erityisen ongelmallinen tässä asiayhteydessä, koska valituksenalaisen tuomion 76 kohdassa viitataan saman tuomion 48 kohtaan, jossa unionin yleinen tuomioistuin esittää päättelynsä, joka perustuu väitteeseen perusoikeusviraston noudattamasta vaihtoehtoisesta lähestymistavasta, jossa nimenomaisesti jätetään soveltamatta henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevia säännöksiä. Edellä mainittujen kohtien sanamuoto on yksiselitteisen selvä, mikä sulkee pois laatimisen yhteydessä tapahtuneet virheet, joten lähtökohdaksi on otettava periaate, että niistä ilmenee tosiasiallisesti unionin yleisen tuomioistuimen päättely.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On ilmeistä, että nämä kaksi toteamusta eivät voi sisältyä samanaikaisesti valituksenalaisen tuomion perusteluihin asettamatta vakavasti kyseenalaiseksi unionin yleisen tuomioistuimen päättelyn taustalla olevaa logiikkaa. Tähän toteamukseen ei vaikuta se, että unionin yleinen tuomioistuin omaksuu lopuksi valituksenalaisen tuomion 76 kohdassa oikeudellisesti perustellun näkökulman. Kuten nimittäin tarkastelussani esitin, asianomaista virkamiestä koskevista menettelyistä luopuminen on loppujen lopuksi vain toinen tapa todeta, että hallinnollinen tutkimus lopetettiin sillä perusteella, että syytettä ei voitu nostaa, ja siis henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan a alakohdan nojalla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">23</a>
</span>) Unionin yleinen tuomioistuin näyttää tiedostaneen sen, että hallinto ei voi poiketa kyseisessä liitteessä olevista säännöksistä. Tällainen päätelmä on kuitenkin ristiriidassa sen alun perin esittämien toteamusten kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Herää siis kysymys, miten tällaista prosessioikeuden alaan liittyvää huomattavaa ristiriitaa käsitellään. Tästä on muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kysymys unionin yleisen tuomioistuimen tuomion perustelujen ristiriitaisuudesta on oikeuskysymys, minkä vuoksi se voi olla muutoksenhaun kohteena. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">24</a>
</span>) Edellä esitetyn perusteella on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen. Mielestäni tämä virhe on erityisen vakava paitsi ilmeisyytensä myös sen vuoksi, että se asettaa kyseenalaiseksi unionin yleisen tuomioistuimen päättelyn kokonaisuudessaan riippumatta muista oikeudellisista virheistä, jotka olen yksilöinyt tarkastelussani. Näin ollen katson, että lähtökohtaisesti on riittävää todeta toisen valitusperusteen neljännen osan olevan perusteltu, jotta koko valitusperusteen voidaan katsoa olevan perusteltu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Välipäätelmä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen tekemät oikeudelliset virheet, jotka on todettu tässä ratkaisuehdotuksessa esitetyssä tarkastelussa, voidaan tiivistää seuraavasti. Unionin yleinen tuomioistuin on ensinnäkin jättänyt huomiotta sen harkintavallan laajuuden, joka perusoikeusvirastolla oli sen pannessa täytäntöön kumoamistuomion, SEUT 266 artiklan ja asiaa koskevan oikeuskäytännön virheellisen tulkinnan nojalla. Unionin yleinen tuomioistuin on toiseksi jättänyt huomiotta sen, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 3 artiklaa voitiin soveltaa nyt käsiteltävän tapauksen olosuhteissa ja että perusoikeusvirasto oli velvollinen tekemään kyseisen säännöksen mukaisen päätöksen. Unionin yleinen tuomioistuin jätti kolmanneksi huomiotta sen, että henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan soveltamatta jättäminen johti kyseisessä liitteessä säädettyjen menettelyllisten takeiden loukkaamiseen. Oikeudellinen virhe perustuu perusoikeuskirjan 41 artiklan suppeaan tulkintaan, jossa ei myöskään oteta huomioon kurinpitojärjestelmän ominaispiirteitä. Unionin yleinen tuomioistuin on neljänneksi tehnyt edellä mainitun säännöksen sovellettavuutta koskevan ristiriitaisen päätelmän.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">VI </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin toteaa toisen valitusperusteen perustelluksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: ranska.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">2</a>
</span>) Virkamiehellä tarkoitetaan paitsi virkamiehiä ja entisiä virkamiehiä sanan suppeassa merkityksessä myös väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä, koska palvelussuhteen ehtojen 50 a artiklassa ja 119 artiklassa viitataan henkilöstösääntöjen 86 artiklassa ja liitteessä IX säädettyyn kurinpitojärjestelmään.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">3</a>
</span>) Ks. Cremer, W., teoksessa Calliess/Ruffert, EUV/AEUV Kommentar, 6. painos, München, 2022, SEUT 266 artikla, 1 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">4</a>
</span>) Tuomio 20.11.2018, komissio v. neuvosto (Etelämantereen merelliset suojelualueet) (C‑626/15 ja C‑659/16, EU:C:2018:925, 61 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">5</a>
</span>) Tuomio 26.4.1988, Asteris ym. v. komissio (97/86, 99/86, 193/86 ja 215/86, EU:C:1988:199, 27–30kohta) ja tuomio 3.10.2000, Industrie des poudres sphériques v. neuvosto (C‑458/98 P, EU:C:2000:531, 81 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">6</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio 6.3.2003, Interporc v. komissio (C‑41/00 P, EU:C:2003:125, 29 ja 30 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">7</a>
</span>) Tuomio 13.11.1990, Fédesa ym. (C‑331/88, EU:C:1990:391, 34 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">8</a>
</span>) Ks. julkisasiamies Cruz Villalónin ratkaisuehdotus Puola v. komissio (C‑336/09 P, EU:C:2011:860, 20 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">9</a>
</span>) Tuomio 14.10.2021, Bernaldo de Quirós v. komissio (C‑583/19 P, EU:C:2021:844, 56 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">10</a>
</span>) Tomac, J., ”Régime disciplinaire”, teoksessa Giacobbo, V., Perillo, E., ja Picod, F., Statut de la fonction publique de l’Union européenne: commentaire article par article, Bruylant, Namur, 2017, s. 316.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">11</a>
</span>) Ks. yksityiskohtaisempi esitys perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistetusta oikeudesta hyvään hallintoon ratkaisuehdotuksessani parlamentti v. UZ (C‑894/19 P, EU:C:2021:497, 66 kohta ja sitä seuraavat kohdat). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">12</a>
</span>) Tomac, J., ”Régime disciplinaire”, teoksessa Giacobbo, V., Perillo, E., ja Picod, F., Statut de la fonction publique de l’Union européenne: commentaire article par article, Bruylant, Namur, 2017, s. 331.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">13</a>
</span>) Tuomio 14.10.2021, Bernaldo de Quirós v. komissio (C‑583/19 P, EU:C:2021:844, 60 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">14</a>
</span>) Tuomio 12.7.2012, komissio v. Nanopoulos (T‑308/10 P, EU:T:2012:370, 167 ja 168 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">15</a>
</span>) Tuomio 11.4.2016, FU v. komissio (F‑49/15, EU:F:2016:72, 136 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">16</a>
</span>) Tuomio 13.10.2021, IB v. EUIPO (T‑22/20, EU:T:2021:689, 85 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">17</a>
</span>) Tuomio 27.11.2001, Z v. parlamentti (C‑270/99 P, EU:C:2001:639, 21 kohta) ja tuomio 5.12.2002, Stevens v. komissio (T‑277/01, EU:T:2002:302, 41 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">18</a>
</span>) Pilorge-Vrancken, J., Le droit de la fonction publique de l’Union européenne, Bruylant, Namur 2017, s. 234 ja 244.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">19</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio 15.10.2002, Limburgse Vinyl Maatschappij ym. v. komissio (C‑238/99 P, C‑244/99 P, C‑245/99 P, C‑247/99 P, C‑250/99 P–C‑252/99 P ja C‑254/99 P, EU:C:2002:582, 62 kohta) ja määräys 22.1.2019, Kerstens v. komissio (C‑577/18 P, EU:C:2019:129, 39 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">20</a>
</span>) Tuomio 3.7.2014, Kamino International Logistics ja Datema Hellmann Worldwide Logistics (C‑129/13 ja C‑130/13, EU:C:2014:2041, 79 kohta) ja tuomio 14.6.2018, Makhlouf v. neuvosto (C‑458/17 P, EU:C:2018:441, 42 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">21</a>
</span>) Ks. tuomio 1.10.2009, Foshan Shunde Yongjian Housewares &amp; Hardware v. neuvosto (C‑141/08 P, EU:C:2009:598, 94 kohta) ja tuomio 18.6.2020, komissio v. RQ (C‑831/18 P, EU:C:2020:481, 106 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">22</a>
</span>) Tuomio18.6.2020, komissio v. RQ (C‑831/18 P, EU:C:2020:481, 107 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">23</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 63 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">24</a>
</span>) Tuomio 16.7.2009, Der Grüne Punkt – Duales System Deutschland v. komissio (C‑385/07 P, EU:C:2009:456, 71 kohta) ja tuomio 29.7.2010, Kreikka v. komissio (C‑54/09 P, EU:C:2010:451, 87 kohta).</p>
<hr class="note"/>
<p class="note endnote">(<span class="note endnote notemarker">
<a id="e-2" href="#ec-2">i</a>
</span>)  Tähän ratkaisuehdotukseen on tehty kauttaaltaan muutoksia sen ensimmäisen julkaisemisen jälkeen.</p>
</body>
</html>
