C_202500766FI.000101.fmx.xml

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto

Alakohtaiset teollisuuspolitiikat vahvistamassa strategista riippumattomuutta

(oma-aloitteinen lausunto)

(C/2025/766)

Esittelijä:

Alain COHEUR

Yhteisesittelijä:

Antonello PEZZINI

Neuvonantaja	Giannino BERNABEI (yhteisesittelijän neuvonantaja, kat. 1)
Komitean täysistunnon päätös	18.1.2024
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”
Hyväksyminen CCMI:ssä	5.11.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	4.12.2024
Täysistunnon numero	592
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	189/3/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on korostanut aiemmissa lausunnoissaan, että hyvin erilaisilla teollisuudenaloilla on yhteisiä riskejä. Vaikka vastatoimet voivat olla usein samanlaisia, niiden on kuitenkin oltava kohdennettuja. ETSK kehottaa Euroopan komissiota jatkamaan kiireesti teollisuuspolitiikan alakohtaisten analyysien ja arvioiden tekemistä ennakointeja toteuttaen, jotta päästäisiin jälleen maailmanlaajuiseen kilpailuasemaan.

1.2

ETSK kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan viipymättä kohdennettuja toimia strategisten alojen, esimerkiksi kemianteollisuuden ja siihen liittyvien alojen, metalliteollisuuden ja kyberturvallisuuden, tukemiseksi.

1.3

ETSK katsoo, että sisämarkkinoilla on lisättävä riippumattomuutta ulkoisista toimittajista toimitus-, prosessi- ja tuoteketjuissa ja myös ohjattava markkinoiden 450 miljoonaa kuluttajaa suosimaan eurooppalaisia tuotteita asettamalla kestävyyttä, kierrätettävyyttä ja hiilijalanjälkeä koskevia vaatimuksia, jolloin voidaan vahvistaa sisämarkkinoiden legitimiteettiä.

1.4

ETSK toteaa, että teollisuuden taantumisen torjumiseksi yrityksillä on oltava mahdollisuus saada rahoitusta Euroopan alueisiin sidoksissa olevaa teollisuuspolitiikkaa tukevilta pankkilaitoksilta, palkata yhä ammattitaitoisempia työntekijöitä ja saada taustatukea akateemisilta laitoksilta, jotka edistävät innovointia ja tutkimusta tulevaisuuden työpaikkojen luomiseksi.

1.5

ETSK painottaa, että kemian alalla on tarpeen lisätä kumppanuuksia innovoinnin ja investointien edistämiseksi, siirtää kemianteollisuutta takaisin ja perustaa päätöksentekokeskuksia Eurooppaan, yhdenmukaistaa lajitellun ja esikäsitellyn muovijätteen laatustandardeja ja luoda yhtenäiset ja avoimet jälkimarkkinat, jotta kemiallisten kierrätyslaitosten toimintaa varten olisi jatkuvasti saatavilla muovijätettä.

1.6

Kyberturvallisuusuhkien varalta ETSK suosittaa lisäämään valvontaa ja suorittamaan sitä jatkuvasti sekä kehittämään kaikkien yritysten saatavilla olevia ennaltaehkäisevän teknisen avun ohjelmia.

1.7

ETSK katsoo, että metalliteollisuus ei saisi enää taantua, sillä taantuma saattaisi heikentää vakavasti EU:n strategista riippumattomuutta ja kaikkia sen teollisuusaloja (mm. rautatie-, ydin-, meri-, avaruus-, auto- ja puolustusteollisuus) ja siten vaarantaa EU:n teollisuuden tulevaisuuden. Euroopan unionissa on nyt tärkeämpää kuin koskaan laatia teollisuusohjelma vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden toimintasuunnitelman tueksi, vahvistaa metalliteollisuuden alliansseja yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden avulla ja uudelleenteollistaa useita hylättyjä alueita, jotta voitaisiin luoda taas laadukkaita, lähellä olevia työpaikkoja.

2. Yleistä

2.1

Pitkittyneet kriisit ovat saaneet Euroopan tiedostamaan, että sen on puututtava strategisiin riippuvuuksiinsa ja rakenteellisiin heikkouksiinsa. Strateginen riippumattomuus voidaan saavuttaa vain, jos perusteollisuus ja strategiset teollisuudenalat, myös paljon energiaa ja vettä kuluttavat alat, pysyvät Euroopassa ja investoivat sinne.

2.2

Globaalit verkot eivät ole luotettavia, ja toimitusketjujen turvaamisesta on tulossa taloudellinen ja toiminnallinen välttämättömyys. Geopoliittisen tilanteen ja turvallisuustilanteen heikkeneminen sekä tiettyjen kolmansien maiden toteuttamat toimenpiteet ovat luoneet raaka-aineiden alalle monopolimaiset olosuhteet. Lisäksi on myönnetty valtavia tuotantotukia, jotka vääristävät kauppaa ja johtavat epäreiluun kilpailuun.

2.3

Kuluttajat suosivat entistä enemmän terveellisiä, kestäviä ja paikallisia tuotteita, joilta vaaditaan tiukemmin sitä, että ne ovat lähellä tuotettuja ja jäljitettävissä, mikä puhuu myös sen puolesta, että tuotantoa olisi siirrettävä takaisin Eurooppaan. Euroopan teollisuusaloilla on keskeinen rooli talouden siirtymässä.

2.4

Käsillä olevassa lausunnossa tehdään selkoa siitä, miten tärkeitä tietyt alat ovat strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi, sekä siitä, miten alakohtaiset teollisuuspolitiikat voivat tukea niitä. Monet alat ovat oleellisia Euroopan riippumattomuuden kannalta. Tässä lausunnossa on tarkoitus täydentää visiota, joka esitettiin lausunnossa ”Kohti häiriönsietokykyisempää, kilpailukykyisempää ja kestävämpää Eurooppaa” (1), ja käsitellä kemianteollisuutta, kyberturvallisuutta ja metalliteollisuutta Versailles’ssa ja Granadassa määritellyn ja sittemmin 4. maaliskuuta 2024 Antwerpenin julkilausuman (2) antamisen yhteydessä uudelleen määritellyn kokonaisvaltaisen lähestymistavan pohjalta.

2.5

Tarvitaan teollisuuden toimintasuunnitelma, joka tarjoaa mahdollisuuden pohtia uudelleen alakohtaisia teollisuusstrategioita, jotta voidaan selviytyä kaikista edessä olevista siirtymistä ja haasteista. Euroopan teollisuudelle on olennaisen tärkeää, että

—	turvataan kriittisten raaka-aineiden saatavuus (3).

—	yritykset toimivat hiili- ja vesitehokkaalla tavalla (4), jotta voidaan reagoida energian, veden ja kriittisten raaka-aineiden välisiin yhteyksiin.

—	otetaan huomioon digitalisaatioon liittyvä kehitys (5).

—	on mahdollisuus saada rahoitusvaroja.

—	tarjolla on ammattitaitoista työvoimaa sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia, erityisesti pk-yrityksille. Tätä varten voidaan ottaa käyttöön inhimillisen ja sosiaalisen ulottuvuuden etenemissuunnitelma (6).

2.6

Yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi tilanteessa, jossa niillä ei ole välttämättä kilpailijoidensa kanssa yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä, on tarpeen elvyttää sisämarkkinoita, kuten Lettan ja Draghin raporteissa ehdotetaan, edistää huippututkimusta ja innovointia sellaisilla aloilla kuin tekoäly, kvanttiteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja nettonollateknologia sekä parantaa toimitus- ja kuljetusketjuja ja helpottaa samalla luotonsaantia.

2.7

Samaan aikaan näiden valtavien haasteiden kanssa yrityksillä on edessään talouden pahin laskukausi vuosikymmeneen, ja tämän takia kysyntä vähenee, tuotantokustannukset nousevat ja investointeja siirtyy muille alueille. Yritykset tarvitsevat nyt jos koskaan kiireesti selkeyttä, ennustettavuutta ja luottamusta Euroopan unionia ja sen alakohtaista teollisuuspolitiikkaa kohtaan.

2.8

Ilmastotoimien edelläkävijöinä eurooppalaisilla yrityksillä, myös niillä, jotka toimivat strategisilla aloilla, saattaa olla epäedullinen kilpailuasema siitä syystä, että niiden on noudatettava tiukempia ympäristönormeja kuin muut maailmanlaajuiset toimijat. Teollisuusala voitaisiin saada tasavertaiseen asemaan kilpailijoihinsa nähden toteuttamalla politiikkatoimia, joilla voitaisiin vähentää hiilivuodon riskiä ja samalla tasoittaa tietä teollisuuden teknologiselle johtoasemalle.

2.9

Kestävään talouteen siirtyminen tarjoaa EU:lle mahdollisuuden johtoasemaan uusilla puhtaan teknologian aloilla ja toimii myös katalysaattorina teollisuuden nykyaikaistamiselle. Avautuvia mahdollisuuksia on kaksi: voidaan pyrkiä teknologiseen johtoasemaan uusiutuvan ja vesitehokkaan energian alalla ja edistää kiertotaloutta.

3. Häiriönsietokykyiset ja kilpailukykyiset teollisuudenalat

3.1

Teollisuudenalojen haasteet ovat seuraavat:

—	Niiden on mukautettava valmiuksiaan, jotta ne voivat ottaa huomioon uudet kilpailuun liittyvät vaatimukset ja parantaa häiriönsietokykyään.

—	Niiden on selviydyttävä häiriöistä ja reagoitava joustavasti markkinoiden vaatimusten kehitykseen.

—	Niiden on mentävä suuntaviivoissaan kustannuskriteereitä pidemmälle, jotta ne voivat ottaa asianmukaisesti huomioon palvelun, laadun, ympäristönsuojelun ja henkilöresurssien säilyttämisen (laadukkaat työpaikat) ulottuvuudet.

—	Niiden on parannettava energiatehokkuuttaan ja materiaalien käyttöä ja optimoitava samalla kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla.

—	Niiden on pidettävä teknologiseen innovointiin tehtävät investoinnit korkealla tasolla.

—	Niiden on saatava helpommin riskipääomaa eurooppalaisella ja kansallisella tasolla.

3.2

Tätä varten yritysten on voitava turvata rahoituslaitoksiin, jotka tukevat eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. On ratkaisevan tärkeää, että yksityinen sektori ja pankit tarjoavat rahoitusta. Julkisella sektorilla on oltava sen liikkumavaraa rajoittavasta korkeasta velka- ja inflaatioasteesta huolimatta edelleen keskeinen asema rahoituksessa, mutta olisi kuitenkin käytettävä myös yksityisen sektorin resursseja ohjaamalla kotitalouksien säästöjä tarpeen tulleen kohti paremmin tuottavaa rahoitusomaisuutta.

3.3

Elpymis- ja palautumistukiväline sekä rakenne- ja aluerahastot olisi kohdennettava niin, että voidaan integroida ja rakentaa mahdollisimman pian eurooppalaista maailmanluokan energia-, digitaali-, hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointi- sekä kierrätysinfrastruktuuria, sillä nämä ovat Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita. On sujuvoitettava rajat ylittävää liikennettä, kehitettävä Euroopan laajuisia verkkoja ja poistettava teollisuuden muutoshankkeiden lupien tiellä olevat esteet.

3.4

Käynnissä olevat muutokset vaativat myös huomattavan määrän yhä ammattitaitoisempia työntekijöitä. Ammattitaitoista työvoimaa on kuitenkin tarjolla uusiutuvan ja digitalisoidun energian alalle EU:ssa vain niukasti, halukkuus liikkumiseen on toisinaan vähäistä ja työnantajat joutuvat kilpailemaan tiukasti lähialojen kanssa. Työvoimapulan arvioidaan kasvavan sekä työntekijä- että toimihenkilötasolla. Samaan aikaan tekoälyn kehitys tuo mukanaan vielä vaikeasti arvioitavia mahdollisuuksia ja haasteita, sillä se on ihmiseen verrattuna lyömätön tiedonkeruu-, tiedon analysointi- ja jopa suunnittelutehtävissä. Meneillään on uusi teollinen vallankumous, joka edellyttää uutta kulttuuria ja uusia taitoja, joita tarvitaan uusissa korkean osaamistason työpaikoissa.

3.5

On tärkeää koota yhteen alakohtaiset tarpeet ja hahmottaa näin kokonaiskuva osaamistarpeista ottaen samalla huomioon ikäpyramidin kääntyminen kärjelleen sekä työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien työntekijöiden määrä.

3.6

Euroopan komission on tehtävä asiasta luotettavia tutkimuksia. Tarvittaessa näiden siirtymien onnistumiseksi voitaisiin toteuttaa sosiaalisia toimia, joiden tavoitteena olisi optimoida myönteiset muutokset ja minimoida kielteiset häiriöt yhteiskunnassa. Samaan aikaan on kehitettävä huippuosaamiskeskuksia, jotta saadaan ammattitaitoista työvoimaa.

3.7

Uusien talouksien voimakkaasta kehityksestä johtuva kiristynyt maailmanlaajuinen kilpailu tarjoaa mahdollisuuksia hyödyntää paremmin EU:n sisämarkkinoiden, älykkään erikoistumisen sekä yhteyksien ja globaalien arvoketjujen laajentamisen potentiaalia, mutta yhä suurempana vaarana on kuitenkin se, että taloudellisia riippuvuuksia käytetään geopoliittisiin tarkoituksiin ja että maailmanlaajuiselle tasolle syntyy erittäin vahvoja monopoleja.

3.8

Tästä syystä on tarpeen vahvistaa EU:n strategisten taloudellisten voimavarojen häiriönsietokykyä suojelemalla teollis- ja tekijänoikeuksia ja kriittistä infrastruktuuria ulkoisen hallinnan välttämiseksi ja taloudellisen vallan tasapainottamiseksi, jotta saadaan uudelleen haltuun vakaat ja turvalliset toimitusketjut. EU:n on vahvistettava valmiuksiaan asettaa yhteisiä taloudellisia tavoitteita ja toimia riippumattomasti.

3.9

Koordinoitu diplomaattinen toiminta on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että siirtymisestä kestävään talouteen tulee maailmanlaajuinen pyrkimys. EU:lla on erinomainen tilaisuus vahvistaa ja ylläpitää johtavaa asemaansa ilmastodiplomatiassa edellyttäen, että se säilyttää roolinsa kestävän siirtymän liikkeellepanevana voimana ja tukee vastuulliseen muutokseen tähtäävää maailmanlaajuista liikettä.

4. Kemianteollisuus ja terveyteen liittyvät tuotteet

4.1

Kemianteollisuus kuuluu strategisen riippumattomuuden kannalta ratkaiseviin aloihin, mutta myös aloihin, jotka ovat kärsineet eniten taantumasta maailmantalouden hidastumisen, paikallisten mahdollisuuksien supistumisen ja Euroopan korkeampien energian ja raaka-aineiden hintojen aiheuttaman kilpailukyvyn heikkenemisen takia. Tähän tilanteeseen ovat reagoineet vain terveyteen ja erityisesti lääkevalmisteisiin liittyvät kemianteollisuuden sektorit.

4.2

Euroopan kemianteollisuuden on pyrittävä ilmastoneutraaliuteen; sillä on keskeinen rooli useiden teollisuudenalojen muutoksen hallinnassa. EU:n on säilytettävä tasapaino ympäristö- ja kilpailukykytavoitteidensa välillä huolehtien siitä, että sen kemikaalilainsäädäntö on tehokasta ja edistää innovointia ja että sen lähestymistapa perustuu ennemminkin riskeihin kuin laajoihin tuotekieltoihin ja että tarvittaessa käytetään sääntelyn testiympäristöä.

4.3

Kemiallinen kierrätys ei ole vielä riittävän kehittynyttä tarkoitukseen sopivan lainsäädäntökehyksen puuttumisen takia. Olisi otettava käyttöön kemiallisen kierrätyksen koko potentiaali toteuttamalla innovointia edistäviä toimia ja luomalla tasapuoliset toimintaedellytykset sekä kierrätysketjut ja selkeät väylät niiden muovien käytön jälkeiselle hyödyntämiselle, jotka muutoin päätyisivät vientiin, poltettavaksi tai kaatopaikalle tai hukattaisiin.

4.4

Tarvitaan EU:n sääntöjä, joilla tuetaan kemiallista kierrätystä ratkaisuna, joka täydentää mekaanista kierrätystä, jotta voidaan houkutella näihin teknologioihin tehtäviä investointeja ja auttaa EU:ta saavuttamaan kierrätettyä sisältöä koskevat tavoitteensa. Asteittain etenevä massatasemenetelmä, joka mahdollistaa sen, että tietty prosenttiosuus fossiilisten (uusiutumattomien) polttoaineiden sisällöstä korvataan kierrosta peräisin olevilla tuotteilla, on olennaisen tärkeä.

4.5

Kemiallisen kierrätyksen tehostamisen ja täyden käyttöönoton varmistamiseksi on noudatettava muun muassa seuraavia ohjaavia periaatteita:

—	Lisätään kumppanuusyhteistyötä innovoinnin ja investointien edistämiseksi kiertomuoviallianssin mallin mukaisesti.

—	Siirretään kemianteollisuutta takaisin ja perustetaan päätöksentekokeskuksia Eurooppaan.

—	Yhdenmukaistetaan säännöt massatasetta koskevan avoimen toimintamallin kehittämiseksi niin, että vahvistetaan laatustandardit lajitellulle ja esikäsitellylle muovijätteelle ja käytetään elinkaariarviointeja ympäristövaikutusten mittaamiseksi.

—	Luodaan avoimet ja yhtenäiset jälkimarkkinat, jotta kemiallisten kierrätyslaitosten toimintaa varten olisi jatkuvasti saatavilla muovijätettä.

4.6

Bioteknologialla ja biovalmistuksella on oleellinen rooli kemianteollisuudessa terveyteen liittyvien tuotteiden alalla, ja ne tarjoavat moninaisia mahdollisuuksia kehittää kestäviä ja hyvin toimivia tuotteita ja vahvistaa samalla strategista riippumattomuutta (7).

4.7

Terveys- ja lääkealaa olisi tuettava muun muassa kriittisiä lääkkeitä koskevalla kunnianhimoisella säädöksellä, jotta voitaisiin puuttua Euroopan riippuvuuksiin ja vahvistaa EU:n suvereniteettia, häiriönsietokykyä sekä innovointi- ja tuotantokykyä (8).

5. Kyberturvallisuus

5.1

Teollinen esineiden internet on keskeinen osa neljättä teollista vallankumousta (Teollisuus 4.0), ja siihen sisältyy erilaisia konsepteja ja teknologioita, kuten tekoäly, pilvipalvelut ja täydennetty todellisuus. Sillä ei ole kuitenkaan riittävää suojausta, ja sen valvontaa on edelleen vaikea toteuttaa.

5.2

Digialalla ensisijaisena tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan standardointi digitaalisia sisämarkkinoita varten, ja sen lisäksi EU:n digitaalistrategiassa, datastrategiassa ja tekoälysäädöksessä todetaan, että on tärkeää hyväksyä standardeja seuraavan sukupolven teknologioille, ja on laadittu standardointistrategia.

5.3

Tietyt tekoälysovellukset saattavat uhata kansalaisten oikeuksia ja demokratiaa. Tällaisia ovat esimerkiksi arkaluonteisia ominaisuuksia käyttävät biometriset luokittelujärjestelmät, kasvokuvien kohdentamaton haku internetistä tai valvontakamerakuvista kasvojentunnistustietokantojen luomiseksi, tunteentunnistus työpaikoilla ja oppilaitoksissa, kansalaisten pisteyttäminen tai tekoälyjärjestelmät, jotka muokkaavat ihmisen käyttäytymistä. Kaikki nämä edellyttävät tehostettua ja jatkuvaa valvontaa.

5.4

EU:lla on kyberturvallisuuden alalla yhä enemmän riskejä ja monimutkaisia uhkia. Nykyisen hajanaisuuden vähentämiseksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi on tärkeää kehittää koordinointia ja kannustaa jäsenvaltioita jakamaan tietoa niihin kohdistuneista hyökkäyksistä siitä huolimatta, että kyse on arkaluonteisista tiedoista, jotka kuuluvat kansallisen turvallisuuden piiriin.

5.5

Jäsenvaltioiden on arvioitava jatkuvasti Euroopan viestintäinfrastruktuurille ja -verkoille aiheutuvia riskejä. On kartoitettava, mitä erilaisia uhkia viestintäverkkoihin ja -infrastruktuureihin voi kohdistua. Tällaisia ovat esimerkiksi wiper-tyyppiset haittaohjelmat, kiristysohjelmahyökkäykset, toimitusketjuihin kohdistuvat hyökkäykset, fyysiset hyökkäykset ja sabotaasit.

5.6

Kybertoimintaympäristön jatkuva muutos ja rajattomuus ja tässä ympäristössä toimimisen anonyymiys tuovat tietoyhteiskunnan toiminnalle sekä mahdollisuuksia että riskejä yksilötasolla, valtiotasolla ja valtioiden välisellä tasolla. Pk-yrityksillä on vakavia kyberturvallisuusriskejä, ja kyberhyökkäykset ovat niille usein kohtalokkaita. Tarvittaisiinkin ennaltaehkäiseviä teknisen avun ohjelmia, jotka olisivat kaikkien yritysten saatavilla.

6. Metalliteollisuus

6.1

Metalliteollisuuden merkitys on suurempi kuin osataan ajatellakaan, sillä siinä ei ole kyse vain teräksen hyödyntämisestä: se tuottaa erikoisseoksia ilmailu-, elektroniikka- ja rakennusalalle, autoteollisuuteen, suurnopeusjuniin ja ydinteollisuuteen puhumattakaan päivittäisistä käyttötarkoituksista (alumiinitölkit, kannettavat tietokoneet jne.).

6.2

Teräsalalla päätöksentekokeskukset eivät ole useinkaan enää Euroopassa, vaan esimerkiksi Intiassa, vaikka huippututkimuksella on edelleen vakaa jalansija Euroopassa. Tästä syystä päätöksenteko, tuotanto ja tutkimus tapahtuvat maantieteellisesti ja ajattelullisesti etäällä toisistaan, mikä johtaa usein metallurgiaosaamisen menettämiseen.

6.3

Ketjureaktio on tuntuva: korkeakoulujen panos heikkenee, kun metallurgia poistetaan opetusohjelmista, alan opetus romahtaa, teollisuuteen liittyvien oppiaineiden houkuttavuus heikkenee, tulee pulaa nuorista tutkijoista ja insinööreistä, työpaikkojen määrä vähenee, palkat laskevat, ammatti menettää vetovoimansa ja koko ala luhistuu, vaikka tarpeet eivät häviä vaan jatkavat vahvaa kasvua.

6.4

ETSK katsoo, että metalliteollisuus ei saisi enää taantua, sillä taantuma saattaisi heikentää vakavasti EU:n strategista riippumattomuutta, kaikkia sen teollisuusaloja (mm. rautatie-, ydin-, meri-, avaruus-, auto- ja puolustusteollisuus) ja siten sen teollisuuden tulevaisuutta.

6.5

ETSK toteaa, että vuoden 2020 uudessa teollisuusstrategiassa luotiin perusta teollisuuspolitiikalle, mutta lähes viisi vuotta myöhemmin lukuisat tuolloin havaitut tarpeet ovat yhä edelleen ajankohtaisia eikä rakenteellisia toimia ole onnistuttu toteuttamaan. Euroopan unionissa on nyt tärkeämpää kuin koskaan laatia teollisuusohjelma vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden toimintasuunnitelman tueksi, vahvistaa metalliteollisuuden alliansseja yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden avulla ja uudelleenteollistaa useita hylättyjä alueita, jotta voitaisiin luoda taas laadukkaita, lähellä olevia työpaikkoja.

6.6

Jotta voidaan varmistaa, että Euroopan strategisille aloille on markkinat, on myös tarpeen ohjata markkinoiden 450 miljoonaa kuluttajaa suosimaan eurooppalaisia tuotteita asettamalla kestävyyttä, kierrätettävyyttä ja hiilijalanjälkeä koskevia vaatimuksia, jolloin voidaan vahvistaa sisämarkkinoiden legitimiteettiä.

Bryssel 4 päivänä joulukuuta 2024.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) EUVL C, C/2024/4062, 12.7.2024, ELI: https://eur-lex.europa.eu/eli/C/2024/4062/oj12.7.2024, ELI: https://eur-lex.europa.eu/eli/C/2024/4062/oj.

(2) https://cms.antwerp-declaration.eu/uploads/declaration.pdf.

(3) EUVL C 349, 29.9.2023, s. 142.

(4) EUVL C, C/2024/4062, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4062/oj, ja ETSK:n lausunto EUVL C, C/2024/4659, 9.8.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4659/oj.

(5) EUVL C, C/2024/4062, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4062/oj.

(6) EUVL C, C/2024/4659, 9.8.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4659/oj.

(7) EUVL C, C/2024/6026, 23.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6026/oj.

(8) EUVL C, C/2024/1568, 5.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1568/oj, ja EUVL C, C/2024/3387, 31.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/3387/oj.