T-32/0062000A00320006.000138311384818TTUOMIO 5.12.2000 — ASIA T-32/00MESSE MUNCHEN V. SMHV (ELECTRONICA)<TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio</HT> (neljäs jaosto)</P><P><DATE ISO="20001205">5 päivänä joulukuuta 2000</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkayntikieh: saksa.</P></NOTE></P></TI>

Asiassa T-32/00,

Messe München GmbH, kotipaikka München (Saksa), edustajanaan asianajaja M. Graf, München, asianajotoimisto Mitscherlich & Partner, Sonnenstraße 33, München,

kantajana,vastaan

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asia-miehinään oikeudellisen osaston jaostopäällikkö D. Schennen ja oikeudellisista asioista vastaava varajohtaja A. von Mühlendahl, prosessiosoite Luxemburgissa c/o komission oikeudellisen yksikön virkamies C. Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan asiassa R 177/1998-2 17.12.1999 tekemän päätöksen, jolla tämä oli evännyt sanamerkin electronica rekisteröimisen yhteisön tavaramerkiksi,

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja V. Tiili sekä tuomarit R. M. Moura Ramos ja P. Mengozzi,

kirjaaja: hallintovirkamies G. Herzig,

ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 18.2.2000 saapuneen kanteen,ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 6.4.2000 saapuneen vastineen,ottaen huomioon 5.7.2000 pidetyssä suullisessa käsittelyssä esitetyn,

on antanut seuraavan

<TI><P>tuomion</P></TI><TI><P>Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet</P></TI>1Kantaja jätti 19.3.1996 sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (jäljempänä virasto) yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemuksen sanamerkistä electronica. Tällaisille tavaramerkeille hakemuslomakkeessa on annettu mahdollisuus valita joku seuraavista tavaramerkkityypeistä: Sana-merkki, Kuviomerkki, Kolmiulotteinen merkki ja Muu. Kantaja valitsi viimeksi mainitun tyypin ja lisäsi tarkennuksen Kirjaimet (Schriftzug).2Kantajan esittämän hakemuksen mukaan tavarat ja palvelut, joita varten rekisteröintiä haettiin, kuuluivat tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, perustuvan luokituksen luokkiin 16, 35 ja 41 ja ne vastasivat seuraavia kyseisten luokkien tavara- ja palvelukuvauksia:

Luokka 16:Elektronisia rakenneosia ja rakenneryhmiä esittelevien ammatti-messujen luettelot; edellä mainitut tuotteet ensi sijassa teollisuus-ostajille.Luokka 35:Elektronisia rakenneosia ja rakenneryhmiä esittelevien ammatti-messujen järjestäminen; edellä mainitut palvelut ensi sijassa teollisuusostajille.Luokka 41:Elektronisia rakenneosia ja rakenneryhmiä esittelevien ammattikokousten järjestäminen; elektronisia rakenneosia ja rakenneryhmiä esittelevien ammattimessujen luettelojen julkaisu ja toimittaminen; kaikki edellä mainitut palvelut ensi sijassa teollisuusostajille.

3Viraston tutkija ilmoitti 11.3.1998 päivätyllä tiedonannolla katsovansa, ettei hakemusta voida hyväksyä, ja ilmoitti kantajalle yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna, 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta hylkäysperusteesta.4Kantaja vastasi 5.5.1998 päivätyllä kirjeellään tähän tiedonantoon.5Tutkija ilmoitti 25.8.1998 tekemällään päätöksellä pysyvänsä kannassaan ja hylkäsi hakemuksen kaikkien siinä tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden osalta.6Kantaja teki tutkijan päätöksestä 22.10.1998 valituksen virastolle asetuksen N:o 40/94 59 artiklan mukaisesti.7Toinen valituslautakunta hylkäsi valituksen 17.12.1999 tekemällään päätöksellä R 177/1998-2 (jäljempänä riidanalainen päätös). Kantaja sai 21.12.1999 telekopion riidanalaisesta päätöksestä ja 31.12.1999 kirjatun kirjeen vastaanottotodistusta vastaan.<TI><P>Asianosaisten vaatimukset</P></TI>8Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

palauttaa kantajalle viraston perimän valitusmaksun

velvoittaa viraston korvaamaan oikeudenkäyntikulut

toissijaisesti siinä tapauksessa, että tavaramerkkihakemusta ei hyväksytä kaikkien niiden tavaroiden ja palveluiden osalta, joita varten rekisteröintiä on haettu, lisää seuraavan selityksen kyseiseen listaan:

Alle vorgenannten Waren/Dienstleistungen für eine in München stattfindende Messe (Kaikki edellä mainitut tavarat ja palvelut Münchenissä pidettäviä messuja varten).

9Virasto vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

hylkää kanteen

velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

<TI><P>Oikeuskysymykset</P></TI><TI><P>Vaatimus valitus-maksun palauttamisesta</P></TI>10Ensiksi on syytä tulkita kantajan vaatimusta valitusmaksun palauttamisesta.11Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 136 artiklassa säädetään seuraavaa:

— —

Asianosaisille valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset sekä — — kirjelmien ja asiakirjojen kääntämisestä [ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa] aiheutuneet kustannukset katsotaan korvattaviksi oikeudenkäyntikuluiksi.

— —

12Näin ollen on katsottava, että kantajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kattaa myös vaatimuksen viraston perimän valitusmaksun palauttamisesta.<TI><P>Päävaatimus</P></TI><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</P></TI>13Kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä on sovellettu virheellisesti asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa, koska päätöksessä evätään sellaisen tavaramerkin rekisteröiminen, joka täyttää tässä säännöksessä asetetut rekisteröintiedellytykset.14Kantaja esittää ensinnäkin, että kyseinen tavaramerkki ei koostu yksinomaan sanasta electronica, vaan että tavaramerkki on esitetty graafisesti tämän sanan tavanomaisesta kirjoitusasusta poikkeavalla tavalla.15Suullisessa käsittelyssä kantaja perusteli tätä näkökantaa Saksan tavaramerkkioikeuden erityispiirteillä ja myös sillä, että saksan kielessä substantiivit alkavat isolla kirjaimella.16Lisäksi kantaja toteaa, että tavaramerkin rekisteröinti voidaan evätä asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla erottamiskyvyn puuttumisen vuoksi ainoastaan, jos tavaramerkiltä puuttuu erottamiskyky kokonaan. Kantajan mukaan tutkijan tehtävänä on osoittaa, että erottamiskyky puuttuu.17Kantaja väittää myös, että sähkötekniikan erikoisalana elektroniikka, joka käsittää muun muassa sähkövirtojen ohjaamat elektronien liikkeet, on laaja määritelmä, jolla kuvataan kyseistä perustekniikkaa, mutta tämä termi ei silti ole varsinaisessa mielessä kuvaileva. Kun tätä termiä käytetään messupalveluista, sitä on pikemminkin pidettävä fantasianimityksen luonteisena.18Tutkijan sen perustelun osalta, joka käy ilmi myös riidanalaisesta päätöksestä ja jonka mukaan kyseiseltä tavaramerkiltä puuttuu erottamiskyky ja se koostuu ainoastaan tavaroiden ja palveluiden sisältöä kuvailevasta ilmauksesta, kantaja toteaa, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa ainoastaan siinä erityistapauksessa, että kyseisessä yksittäistapauksessa on olemassa konkreettinen tarve siihen, että kyseistä merkkiä saadaan edelleen käyttää vapaasti.19Vastauksena tutkijan perusteluun, jonka mukaan ainakin espanjan kielellä sanamerkki electronica ilmaisee tavaroiden ja palveluiden (jotka liittyvät elektroniikka-alaan tai -hyödykkeisiin) käyttötarkoituksen, kantaja toteaa, että espanjankielinen sana electronica (elektroniikka) kirjoitetaan lisäämällä aksentti o-kirjaimen päälle ja toisaalta että elektroniikka-sana on yleiskäsite, jolla ei ole lainkaan hakemuksessa tarkoitettuja tavaroita ja palveluita kuvailevia ominaisuuksia.20Lisäksi kantajan mukaan merkitystä ei ole sillä, mitä sana electronica merkitsee espanjan kielessä, koska elektroniikan alalla pääkielenä on englanti.21Kantaja lisää kyseisen tavaramerkin deskriptiivisyyden osalta, johon virasto on vedonnut, että hollanninkielinen termi Elektronica kirjoitetaan k:lla eikä c:llä.22Mikäli sana electronica rinnastettaisiin saksankieliseen termiin Elektronik, viimeksi mainittu on kantajan mukaan ainoastaan yläkäsite, jolla on merkityssisältö ainoastaan yhdistettynä toiseen kuvailevaan termiin.23Kantaja korostaa vielä, että espanjankielisellä sanalla electrónica on, jos sitä käytetään näyttelyitä varten, erottamiskyky aivan kuten saksankielisellä sanalla Elektronik.24Lopuksi kantaja toteaa, että kyseinen tavaramerkki on rekisteröity Benelux-maissa, Ranskassa, Italiassa ja entisessä Saksan demokraattisessa tasavallassa.25Ensiksi virasto toteaa — kuten riidanalaisessa päätöksessäkin on esitetty — että merkillä, jolle rekisteröintiä on haettu, ei ole minkäänlaista graafista ominaisuutta, joka erottaisi sen sanamerkistä.26Toiseksi virasto muistuttaa, että valituslautakunta on selvittänyt erittäin vakuuttavasti, miksi kyseistä merkkiä ei voida rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi myöskään asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn perusteella.27Riidanalaisessa päätöksessä todettiin, että sanalla electronica on kuvaileva merkitys hakemuksessa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen osalta espanjan, hollannin, saksan ja englannin kielissä; näiden esimerkkikielten lisäksi tämän sanan merkitys on kiistatta ymmärrettävä kaikissa yhteisön kielissä. Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 2 kohdan nojalla riittää kuitenkin, että tällä sanalla todetaan olevan kuvaileva merkitys osassa yhteisöä.28Kolmanneksi virasto korostaa, että kyseisen merkin rekisteröinti on evätty aivan oikein asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla erottamiskyvyn puuttumisen perusteella.29Tässä tapauksessa sen tavaramerkin, jolle rekisteröintiä on haettu, erottamiskyky puuttuu niistä samoista syistä, jotka koskevat tämän merkin deskriptiivisyyttä.<TI><P>Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI>30Ensiksi on huomattava, että tavaramerkin rekisteröintihakemuksessa esitetty sanamerkki on kirjoitettu helvetica-kirjasintyyppiä käyttäen.31Tällaisen kirjasintyypin käytöllä ei kuitenkaan lisätä tavaramerkkiin mitään sellaista figuratiivista tai muuta elementtiä, jonka perusteella sana electronica poikkeaisi — varsinkin kun otetaan huomioon sen käyttötarkoitus — tavallisesta sanamerkistä. On lisäksi huomattava, että rekisteröintihakemuslomakkeessa kantaja on valinnut merkinnöistä Sanamerkki, Kuviomerkki, Kolmi-ulotteinenmerkki ja Muu viimeksi mainitun lisäten tarkennuksen Kirjaimet (Schriftzug).32Näin ollen on katsottava, että merkki electronica ei ole figuratiivinen vaan pelkästään sanamerkki.33Toiseksi on määriteltävä, onko merkillä erottamiskykyä vai onko se ainoastaan kuvaileva.34Asetuksen N:o 40/94 4 artiklan mukaan ratkaiseva tekijä sen suhteen, voiko merkki, joka voidaan esittää graafisesti, olla yhteisön tavaramerkki, on se, että sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat muiden yritysten tavaroista (ks. asia T-163/98, Procter & Gamble v. SMHV, BABY-DRY, tuomio 8.7.1999, Kok. 1999, s. II-2383, 20 kohta ja asia T-19/99, DKV v. SMHV, COMPANYLINE, tuomio 12.1.2000, Kok. 2000, s. II-1, 23 kohta).35Tästä johtuu, että erottamiskykyä arvioitaessa on otettava huomioon ainoastaan ne tavarat tai palvelut, joita varten rekisteröintiä haetaan.36Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tavaramerkkejä, joilta puuttuu erottamiskyky ei rekisteröidä.37Tässä tapauksessa on korostettava, että sanamerkki electronica on melkein identtinen espanjankielisen ja portugalinkielisen sanan electrónica kanssa.38On selvää, että aksentin puuttuminen o-kirjaimen päältä sanasta electronica ei lisää merkkiin mitään sellaista, minkä perusteella olisi katsottava, että kantajan tavarat ja palvelut voitaisiin tämän merkin perusteella — kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena — erottaa muiden yritysten tavaroista ja palveluista (ks. vastaavasti em. asia BABY-DRY, 27 kohta ja em. asia COMPANYLINE, 26 kohta).39Ei voida väittää, että kyseessä olevassa tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden keskivertokuluttaja, joka puhuu espanjaa tai portugalia, huomaa aksentin puuttumisen o-kirjaimen päältä sanasta electronica ja tulkitsee aksentin puuttumisen vielä sellaiseksi tekijäksi, joka on omiaan antamaan tälle sanalle tavaramerkin ominaisuudet.40Lisäksi on huomattava, että samalla tavoin italiankielinen sana elettronica, hollanninkielinen sana elektronica ja kreikkalaisen monikon neutrin ηλεκτρονικμά (elektroninen) latinalaisiksi kirjaimiksi translitteroitu muoto ilektronika ovat niin lähellä sanamerkkiä electronica, että merkin erottamiskyvyn on katsottava melkein tai täysin puuttuvan näissä kielissä.41Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia ei rekisteröidä.42Tässä tapauksessa tavaramerkkihakemus koskee elektroniikkakomponentteja ja piirikortteja koskevia messuesitteitä sekä tämän alan messujen ja konferenssien järjestämistä.43Nämä tavarat ja palvelut koskevat siis kaikki elektroniikkakomponentteja tai piirikortteja. Elektroniikka on se ala tai teemaryhmä, joka on näiden tavaroiden ja palveluiden peruskohteena. Tavaroiden ja palveluiden suhde tähän kohteeseen mahdollistaa niiden tunnistamisen.44Tässä mielessä merkki muodostuu yksinomaan sanasta, joka ainakin espanjaksi ja portugaliksi kuvaa kyseessä olevien tavaroiden ja palveluiden olennaista ominaispiirrettä, jonka avulla voidaan määrittää itse nämä tavarat ja palvelut eikä siis niiden ja niitä valmistavan tai tarjoavan yrityksen välistä suhdetta. Merkki ei siis sisällä mitään sellaista tekijää, jonka perusteella merkki poikkeaisi merkitykseltään pelkästä kyseisten tavaroiden ja palvelujen kuvauksesta.45Siitä kantajan perustelusta, jonka mukaan merkki on rekisteröity tietyissä maissa, on todettava, että asetuksen N:o 40/94 ensimmäisen perustelukappaleen mukaan yhteisön tavaramerkin avulla on mahdollista tunnistaa tavarat ja palvelut samalla tavalla koko yhteisössä, rajoista huolimatta (asia T-122/99, Procter & Gamble v. SMHV, tuomio 16.2.2000, saippuan muoto, Kok. 2000, s. II-265, 60 kohta).46Näin ollen aikaisemmin jäsenvaltioissa tai myös kolmansissa maissa suoritetut rekisteröinnit ovat seikka, joka ei ole yhteisön tavaramerkkihakemusta tutkittaessa ratkaiseva vaan joka voidaan ainoastaan ottaa huomioon tässä tarkoituksessa (em. asia saippuan muoto, 61 kohta).47Tavaramerkkejä koskeva yhteisöjen lainsäädäntö muodostaa itsenäisen järjestelmän, joka koostuu sille ominaisesta tavoitteiden ja sääntöjen kokonaisuudesta, ja itsessään riittävän järjestelmän jonka soveltaminen on riippumaton kansallisista järjestelmistä.48Lisäksi on huomattava, että kantaja ei ole väittänyt, että kyseinen merkki olisi rekisteröity Espanjassa tai Portugalissa.49Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että saman artiklan 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa yhteisöä.50Edellä esitetystä seuraa, että sana electronica on asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa ja saman artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla erottamiskyvytön ja ainoastaan kuvaileva.51Näin ollen merkkiä electronica ei voida rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi, eikä virasto ole siis toiminut lainvastaisesti tehdessään riidanalaisen päätöksen.52Kantajan päävaatimus on siten hylättävä.<TI><P>Toissijainen vaatimus</P></TI><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</P></TI>53Kantaja toteaa riitauttaessaan riidanalaisen päätöksen, että kantaja on jo useina vuosina järjestänyt Miinchenissä electronica-messut.54Toissijaisesti kantaja esittää olevansa valmis lisäämään niiden tavaroiden ja palveluiden luetteloon, joita varten rekisteröintiä on haettu, seuraavan selityksen: Alle vorgenannten Waren/Dienstleistungen für eine in München stattfindende Messe (Kaikki edellä mainitut tavarat ja palvelut Münchenissä pidettäviä messuja varten).55Kantajan mukaan tämä rajoitus osoittaa selvästi, että tapauksessa on kyse yksinomaan messuista, jotka pidetään tietyllä määritellyllä alueella, eikä kyseessä ole ilmaisu, jota käytettäisiin muissa maissa kuin Saksassa kuvailevana ilmauksena.56Suullisessa käsittelyssä kantaja selvitti, että toissijainen vaatimus sisältää pyynnön siitä, että sellaisten tavaroiden ja palveluiden, joita varten rekisteröintiä on haettu, luetteloa lyhennetään.57Virasto toteaa, että kantaja pyrkii ehdotuksellaan rajoittamaan asetuksen N:o 40/94 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tavaroita ja palveluita koskevaa luetteloa, eikä se siis pyri saman asetuksen 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla luopumaan tavaramerkin osatekijään ulottuvasta suojasta.58Virasto katsoo kuitenkin, että ehdotetulla rajoituksella ei voida kyseenalaistaa niitä ehdottomia hylkäysperusteita, joiden olemassaolo on todettu. Merkki, jolle rekisteröintiä on haettu, on kuvaileva, käytettiin sitä sitten Miinchenissä järjestettyjen messujen tunnusmerkkinä tai ei. Merkiltä puuttuu myös erottamiskyky, koska sillä ei voida yksilöidä minkäänlaista näyttelyä, oli näyttelyn paikka missä hyvänsä.59Merkki itsessään ei myöskään sisällä mitään ilmausta tietystä kaupungista. On mahdollista ajatella, että tavaroiden ja palveluiden luettelo rajataan koskemaan tietyn kaupungin tai alueen tavaroita tai tietyn palvelun suorittamispaikan palveluja, jotta vältetään sellainen hylkäysperuste, joka koskee merkin harhaanjohtavuutta (asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan g alakohta), silloin kun merkissä on kyseisen kaupungin tai alueen nimi. Nyt käsiteltävänä olevalla tavaramerkkihakemuksella ei ole mitään yhteistä tällaisten tapausten kanssa, koska hakemuksessa ei ole mainittu mitään maantieteellistä ilmausta tai merkintää.60Viraston mukaan kantajan toissijainen vaatimus voidaan myös tulkita siten, että siinä vaaditaan maantieteellisesti Münchenin tai Saksan alueelle rajoitettua suojaa ja että vaatimuksella ei ole tarkoitus rajoittaa sanan electronica käyttöä muiden jäsenvaltioiden messuilla ja näyttelyissä.61Viraston mukaan tällainen maantieteellisen voimassaoloalueen ja yhteisön tavaramerkin suojan ulottuvuuden rajoittaminen on kuitenkin vastoin yhteisön tavaramerkin yhtenäisyyden periaatetta.<TI><P>Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI>62On siis todettava, että toissijaisessa vaatimuksessaan kantaja ei vaadi itse merkin muuttamista, vaan niiden tavaroiden ja palveluiden luettelon rajoittamista, joita varten tavaramerkin rekisteröimistä on haettu pääasiassa. Tavarat ja palvelut, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä haetaan, liittyvät kuitenkin myös tässä tapauksessa elektroniikkaan.63Näin ollen toissijainen vaatimus ei vaikuta mitenkään edellä esitettyyn merkin erottamiskyvyn puuttumiseen ja sen deskriptiivisyyteen.64On todettava — ottamatta kantaa toissijaisen vaatimuksen tutkittavaksi ottamiseen — että toissijaisen vaatimuksen hyväksyminenkään ei mahdollistaisi merkin rekisteröintiä ja näin ollen tämä vaatimus ei ole hyväksyttävissä.<TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI>65Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian ja virasto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN

(neljäs jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1)Kanne hylätään.2)Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Tiili

Moura Ramos

Mengozzi

Julistettiin Luxemburgissa 5 päivänä joulukuuta 2000.

H. Jung

kirjaaja

P. Mengozzi

neljännen jaoston puheenjohtaja