1988R0571 — FI — 01.01.2007 — 008.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 571/88,

annettu 29 päivänä helmikuuta 1988,

maatilojen rakennetta ►M6  ————— ◄ koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä

(EYV L 056, 2.3.1988, p.1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

 M1

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 807/89, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1989

  L 86

1

31.3.1989

 M3

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1057/91, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1991

  L 107

11

27.4.1991

 M4

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä lokakuuta 1994

  L 269

38

20.10.1994

 M5

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 15 päivänä helmikuuta 1996

  L 47

23

24.2.1996

►M6

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2467/96, annettu 17 päivänä joulukuuta 1996

  L 335

3

24.12.1996

 M7

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 18 päivänä toukokuuta 1998,

  L 168

29

13.6.1998

 M8

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 143/2002, annettu 24 päivänä tammikuuta 2002,

  L 24

16

26.1.2002

►M9

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1882/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003,

  L 284

1

31.10.2003

►M10

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1435/2004, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2004,

  L 268

1

16.8.2004

 M11

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2139/2004, annettu 8 päivänä joulukuuta 2004,

  L 369

26

16.12.2004

►M12

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 204/2006, annettu 6 päivänä helmikuuta 2006,

  L 34

3

7.2.2006

►M13

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1890/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006,

  L 386

12

29.12.2006


Muutettu:

 A1

Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirja

  C 241

21

29.8.1994

 

(mukautettu neuvoston päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY)

  L 001

1

..



Huom. Tämä konsolidoitu versio viittaa Euroopan laskentayksikköön ja/tai ecuun. Nämä viittaukset tulee ymmärtää 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien viittauksena euroon — neuvoston asetus (ETY) N:o 3308/80 (EYVL L 345, 20.12.1980, s. 1) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1103/97 (EYVL L 162, 19.6.1997, s. 1).



▼B

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 571/88,

annettu 29 päivänä helmikuuta 1988,

maatilojen rakennetta ►M6  ————— ◄ koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä



EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotukset ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),

sekä katsoo, että

maatilojen rakenteen kehitys on tärkeä tekijä yhteisen maatalouspolitiikan suuntaamisessa; maatilojen rakennetta koskevien tutkimusten sarjaa, jota on suoritettu yhteisön tasolla vuodesta 1966/67 lähtien, tulisi jatkaa,

tätä kehitystä ei voida tutkia yhteisön tasolla, ellei ole käytettävissä vertailukelpoisia tietoja kaikista jäsenvaltioista; sen vuoksi on tarpeen jatkaa aiemmin aloitettuja yhdenmukaistamis- ja samanaikaistamispyrkimyksiä,

jäsenvaltioiden ja yhteisön työtaakkaa tämän tehtävän suorittamisessa tulee vähentää niin paljon kuin mahdollista,

samanlaisia aikaisempia rakennetutkimuksia varten sovitut ominaisuudet, määritelmät ja maantieteelliset yksiköt tulisi säilyttää, mikäli mahdollista,

tehtäessä päätöstä ►M6  ————— ◄ tutkittavista ominaisuuksista, tulee tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden työtaakkaa pyrkiä rajoittamaan niin paljon kuin mahdollista,

jotta yhteisön maatalouden tilannetta voitaisiin arvioida ja tarkkailla maatalouden rakenteen kehityssuuntia, on tarpeen suorittaa säännöllisin väliajoin tilastollisia tutkimuksia maatiloista, jotka käyttävät tiettyä maatalousaluetta maanviljelyyn tai jotka tuottavat tietyn osuuden myyntiä varten tai joiden tuotanto ylittää tietyt aineelliset rajat,

huomioon ottaen jäsenvaltioiden tilastopalvelujen moninaisuus, otantaan perustuvan tietojen keruun menetelmien tehokkuus ja tarve hankkia luotettavaa tietoa kohtuullisin kustannuksin, jäsenvaltioiden tulisi saada itse päättää, keräävätkö ne tiedot kokonaistutkimuksina vai satunnaisotantaan perustuvina, edellyttäen, että otantakeruut ovat luotettavia eri yhdistelmätasoilla,

on kuitenkin tarpeen suorittaa vähintään joka kymmenes vuosi kaikkien maatilojen laskenta (kokonaistutkimus) maatilojen perusrekisterien saattamiseksi ajan tasalle ja sen muun informaation keräämiseksi, jota tarvitaan otantatutkimusten osittamiseksi,

▼M6

päätettäessä niistä menettelytavoista, joita käytetään yhteisön laskennoissa 1989 - 90 ja 1999 - 2000, on otettava mahdollisimman suuressa määrin huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) suositukset arviolta vuonna 1990 ja vuonna 2000 suoritettavista maailmanlaajuisista maatalouslaskennoista

▼B

maatalouspolitiikan vaatimuksia varten on tarpeen saada jäsenvaltioihin ja yhteisön tilastotoimistoihin uusi tietojen erittelyn ja tilastotietojen keruun tulosten levittämisen järjestelmä, joka on joustavampi ja nopeampi kuin aikaisempi järjestelmä, samalla helpottaen jäsenvaltioiden työtaakkaa,

tulisi helpottaa sellaisten asianmukaisten menettelyjen käyttöönottoa, joiden avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat saada enemmän hyötyä maatilojen rakennetutkimuksessa kerättyjen tietojen pohjalta laadituista tilastoista,

yksittäiset tiedot ovat tilastosalaisuuden alaisia,

kerättyjen tietojen käyttöä ja niiden tietojen levittämistä koskevaa uutta järjestelmää toteutettaessa olisi tarpeen:

— ottaa huomioon jäsenvaltioiden tilastolaitosten pääjohtajien kannat tilastosalaisuutta koskevien määräysten valmistelussa;

— taata jäsenvaltioiden välillä kiinteä yhteistyö tietojen erittelyssä;

Euroopan yhteisön tilastotoimiston yhteensovittamistehtävä on tarpeen yhteisön kyseisen alueen tiedon vaatimusten tyydyttämiseksi ja saavutettujen tulosten yhtenäisen erittelyn varmistamiseksi,

kyseisten tutkimusten suorittamista varten vaaditaan sekä jäsenvaltioilta että komissiolta useiden vuosien ajan huomattavaa rahoitusta, josta suuri osa käytetään yhteisön tarpeiden tyydyttämiseen; sen vuoksi tulisi säätää yhteisön osuudesta tämän ohjelman toteuttamiseksi, ja

tämän asetuksen säännösten toteuttamisen helpottamiseksi, tulisi jatkaa jäsenvaltioiden ja komission välistä kiinteää yhteistyötä, erityisesti päätöksellä 72/279/ETY ( 3 ) perustetussa pysyvässä maataloustilastokomiteassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:



1 artikla

Jäsenvaltioiden on pantava alueellaan vuosien ►M6  1988 ja 2007 ◄ välillä toimeen osana yhteisön tilastotietojen keruuohjelmaa maatilojen rakennetta koskevia tietojen keruita, jäljempänä ”tietojen keruut”. Kyseisten tutkimusten viiteajanjaksot määritetään 2 ja 3 artiklassa.

▼M6

2 artikla

1.  Maailmanlaajuisia maatalouslaskentoja koskevien FAO:n suositusten mukaisesti jäsenvaltioiden on suoritettava perustutkimus yhdessä tai useammassa vaiheessa, kaikkien maatilojen yleisen laskennan (kokonaistutkimuksen) muodossa, 1 päivän joulukuuta 1988 ja 1 päivän maaliskuuta 1991 välisenä aikana sekä 1 päivän joulukuuta 1998 ja 1 päivän maaliskuuta 2001 välisenä aikana. Kyseisten tutkimusten tulee koskea satovuosia, jotka vastaavat vuonna 1989 tai 1990 ja vuonna 1999 tai 2000 korjattavaa satoa.

Vuosien 1989-1990 perustutkimuksessa jäsenvaltiot voivat kuitenkin joidenkin ominaisuuksien osalta käyttää satunnaisotantaan perustuvia tutkimuksia, jäljempänä ”otantatutkimus”; näin saadut tulokset on ekstrapoloitava.

2.  Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ajallisesti siirtää vuosien 1989-1990 perustutkimuksen toteuttamista enintään kahdellatoista kuukaudella; tässä tapauksessa niiden on perustutkimuksen lisäksi suoritettava otantatutkimus joko satovuodelta 1989 tai satovuodelta 1990.

▼B

3 artikla

Seuraavat tietojen keruut ►M6  (välitutkimukset) ◄ maatilojen rakenteesta on suoritettava yhdessä tai useammassa vaiheessa kokonais- tai otantatutkimusten muodossa:

a) 1 päivänä joulukuuta 1992 ja 1 päivänä maaliskuuta 1994 välisenä aikana, koskien satovuotta, jonka sato vastaa vuonna 1993 korjattavaa satoa (rakennetutkimus 1993);

b) 1 päivänä joulukuuta 1994 ja 1 päivänä maaliskuuta 1996 välisenä aikana, koskien satovuotta, jonka sato vastaa vuonna 1995 korjattavaa satoa (rakennetutkimus 1995) ja

c) 1 päivänä joulukuuta 1996 ja 1 päivänä maaliskuuta 1998 välisenä aikana, koskien satovuotta, jonka sato vastaa vuonna 1997 korjattavaa satoa (rakennetutkimus 1997).

▼M6

d) 1 päivän joulukuuta 2002 ja 1 päivän maaliskuuta 2004 välisenä aikana sen satovuoden osalta, jonka sato vastaa vuonna 2003 korjattavaa satoa (rakennetutkimus 2003),

e) 1 päivän joulukuuta 2004 ja 1 päivän maaliskuuta 2006 välisenä aikana sen satovuoden osalta, jonka sato vastaa vuonna 2005 korjattavaa satoa (rakennetutkimus 2005),

ja

f) 1 päivän joulukuuta 2006 ja 1 päivän maaliskuuta 2008 välisenä aikana sen satovuoden osalta, jonka sato vastaa vuonna 2007 korjattavaa satoa (rakennetutkimus 2007).

4 artikla

Jäsenvaltioiden, jotka suorittavat otantatutkimuksia, on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luotettavia tuloksia saadaan vaadituilla erilaisilla yhdistelmätasoilla, jotka ovat seuraavanlaisia:

— 8 artiklassa tarkoitetut alueet,

— 8 artiklassa tarkoitetut paikallisalueet (ainoastaan perustutkimusta varten),

— ”tavoitealueet”, joita tarkoitetaan asetuksessa (ETY) N:o 2052/88 ( 4 ) ja komission päätöksessä N:o 94/197/EY ( 5 ) (ainoastaan vuosien 1999 - 2000 perustutkimuksessa),

ja seuraavia alueyksiköitä, mikäli ne ovat paikallisesti tärkeitä:

— ”epäsuotuisat maatalousalueet”, jotka määritellään direktiivin 75/268/ETY ( 6 ) 3 artiklassa ja ”vuoristoalueet”, jotka määritellään saman artiklan 3 kohdassa,

— maatalouden päätyypit, joita tarkoitetaan päätöksessä 85/377/ETY ( 7 ),

— maatalouden erityistyypit, joita tarkoitetaan samassa päätöksessä.

Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että otoksen rakenne on sellainen, että se sallii yksittäisen kertoimen maatilakohtaisen käytön otantatutkimuksen avulla kerättyjen tietojen ekstrapoloimiseksi.

▼B

5 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) ”maatilalla” sekä teknisesti että taloudellisesti erillistä yksikköä, jolla on erillinen johto ja joka tuottaa maataloustuotteita;

b) ”viljelyyn käytettävällä maatalousmaalla” sitä kokonaista aluetta, joka on käytössä viljelysmaana, pysyvänä laitumena tai niittynä, monivuotisten kasvien viljelyssä ja kotipuutarhana.

6 artikla

Tietojen keruulla on katettava:

a) maatilat, joissa maanviljelyyn käytettyä maatalousmaata on vähintään yksi hehtaari;

b) maatilat, joissa maanviljelyyn käytettyä maatalousmaata on vähemmän kuin yksi hehtaari, jos ne tuottavat tietyn osuuden myyntiä varten tai jos niiden tuotanto ylittää tietyt aineelliset rajat.

Kuitenkin niiden jäsenvaltioiden, jotka käyttävät erilaista tietojen keruun rajaa, on sitouduttava vahvistamaan raja sellaiselle tasolle, että sen ulkopuolelle jäävät ainoastaan pienimmät tilat, jotka yhdessä muodostavat enintään yhden prosentin kyseisen jäsenvaltion päätöksessä 85/377/ETY tarkoitetusta standardibruttomarginaalista (SBM).

Ennen tilastotietojen keruun suorittamista jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle rajojen määrittämisessä käytetyt menetelmät.

7 artikla

1.  Kun kysymys on useiden kasvilajien viljelystä, viljelyyn käytettävä maatalousmaa on jaettava eri kasvien kesken suhteessa siihen maa-alaan, joka siihen vaaditaan.

Jäsenvaltiot vahvistavat yhteisymmärryksessä komission kanssa menetelmät kyseistä jakoa varten sekä tarvittavat poikkeukset menettelystä.

Lisäksi usean kasvilajin viljelyyn käytettävä ala rekisteröidään erikseen ”käytettävästä maatalousmaasta” (KMM) liitteessä I esitettyjen ryhmittelyjen mukaisesti.

2.  Peräkkäisiin, toissijaisiin satoihin käytetty ala rekisteröidään erikseen ”käytettävästä maatalousmaasta”.

Peräkkäiset, toissijaiset sadot luetellaan liitteessä I esitettyjen ryhmittelyjen mukaisesti.

8 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa tarkoitettujen tilastotietojen keruun yhteydessä saadut tiedot ovat liitteessä I esitettyjen ominaisuuksien mukaiset. Kyseiseen luetteloon ominaisuuksista tehtävistä muutoksista ►M6  vuosia 1993 - 2007 ◄ koskevien tilastotietojen keruuta varten päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

▼M6

2.  Vuosien 1999-2000 perustutkimuksen ominaisuusluetteloa määriteltäessä jäsenvaltiot voivat omasta pyynnöstään ja asianmukaisten asiakirjojen perusteella saada 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen komissiolta luvan käyttää satunnaisotantaan perustuvia tutkimuksia joidenkin ominaisuuksien osalta.

Tutkimuksen ominaisuusluetteloa määriteltäessä jäsenvaltiot voivat 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, eli omasta pyynnöstään ja asianmukaisten asiakirjojen perusteella, saada luvan vuoden 1997 tutkimuksesta lähtien käyttää joidenkin ominaisuuksien osalta muista lähteistä kuin tilastollisista tutkimuksesta peräisin olevia, jo tuotettuja tietoja.

3.  Vuoden 1999 - 2000 perustutkimuksessa kunkin maatilan maantieteellinen sijainti määritellään antamalla koodi, joka mahdollistaa tietojen yhdistämisen tutkimusaluetta alemmalla tasolla alueyksiköittäin tai vähintään tavoitealueittain.

4.  Ominaisuuksia sekä alueiden, tutkimusalueiden ja muiden alueyksiköiden rajaamista ja koodausta koskevat määritelmät vahvistetaan 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

▼B

►M6  5. ◄   Jos yhteisön maatilatypologian soveltamiseksi joissakin jäsenvaltioissa on perustettu standardibruttomarginaaleja tiettyihin, liitteessä I esitettyihin ominaisuuksien alajaotteluihin liittyen, asianomaisten jäsenvaltioiden on kerättävä kaikki näiden standardibruttomarginaalien soveltamiseksi tarvittava tieto.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet tilastotietojen keruun suorittamiseksi alueellaan. Erityisesti niiden on:

a) laadittava kyselylomakkeet 8 artiklan 1 kohdassa mainitun ominaisuusluettelossa edellytettyjen tietojen keruuta varten:

b) tarkastettava, onko kyselylomakkeet täytetty kokonaan ja ovatko vastaukset todenmukaisia; tarvittaessa ja mikäli mahdollista, jäsenvaltioiden on täydennettävä puuttuvat tiedot ja korjattava epätarkat tiedot.

▼M6

10 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle 8 artiklan 1 kohdassa mainitut laskennoista ja otantatutkimuksista saadut tiedot maatilakohtaisina yksikkötietoina liitteessä II esitetyn menettelyn, jäljempänä ”EUROFARM-projekti”, mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EUROFARM-vakiomuotoon muunnetut tiedot ovat täydellisiä ja vakuuttavia soveltamalla yhtenäisiä valvontaehtoja, jotka Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto määrittelee läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Niiden on käytettävä yksikkötietojen valvontaan myös liitteessä II olevassa 9 kohdassa mainittuja tarkistustaulukoita.

▼B

11 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle kaikki ne tiedot, joita se voi vaatia tässä asetuksessa tarkoitettujen tilastotietojen keruun organisointia ja metodologiaa varten; erityisesti niiden on toimitettava tiedot tietojenkeruutoimintojen yksityiskohtaisesta aikataulusta kenttätyössä.

12 artikla

Eurofarm-projektin yhteydessä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston tehtävänä on tutkimuksen tulostaulukoiden levittäminen. Asianomaiset komiteat ja työryhmät vahvistavat käytännön menettelyt tätä levittämistä varten.

13 artikla

Joka kolmas vuosi ja ensimmäisessä vaiheessa 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä komissio antaa neuvostolle kertomuksen Eurofarm-projektin toiminnasta. Se tekee ehdotukset mahdollisista muutoksista tähän asetukseen.

14 artikla

1.   ►M6  2 ja 3 artiklassa säädettyjen tutkimusten toteuttamista ◄ jäsenvaltioille koituvien kustannusten kattamiseksi niille hyvitetään 20 ECUa jokaista tilaa kohti, josta on Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle toimitettu täydelliset tiedot, kuitenkin enintään kutakin tietojen keruuta kohden:

— 100 000 ECUa Luxemburgille;

— 500 000 ECUa Belgialle ja Tanskalle;

▼M6

— 600 000 ecua Ruotsille,

▼B

— 700 000 ECUa Alankomaille;

▼M6

— 700 000 ecua Suomelle,

▼B

— 1 100 000 ECUa Irlannille;

— 1 300 000 ECUa Yhdistyneelle kuningaskunnalle;

▼M6

— 1 400 000 ecua Itävallalle;

▼B

— 2 000 000 ECUa Saksalle, Kreikalle, Espanjalle, Ranskalle, Italialle ja Portugalille;

▼M10

— 25 000 euroa Maltalle;

— 200 000 euroa Kyprokselle;

— 500 000 euroa Virolle ja Slovenialle;

— 700 000 euroa Slovakialle;

— 1 100 000 euroa Tšekin tasavallalle, Latvialle ja Liettualle;

— 2 000 000 euroa Unkarille ja Puolalle;

▼M13

— 2 000 000 euroa Bulgarialle;

— 2 000 000 euroa Romanialle.

▼M6

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka tutkivat kaikkien maatilojen kaikki laskennan (kokonaistutkimuksen) vuosina 1999 - 2000 kaikki vaaditut ominaisuudet, edellä mainittuja määriä on korotettava 50 prosentilla.

▼M13

Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi, mukaan luettuna Eurofarm-projektin hallinnointiin tarvittavat määrärahat, ovat 20 400 000 euroa kaudella 2007–2009.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

▼M6

2.  Rahoitusohjeen mukainen suurin mahdollinen vuotuinen määrä EUROFARM-projektin kehittämistä, ylläpitoa, tarpeellista mukauttamista ja hallintoa varten, tutkimustulosten levittäminen mukaan lukien, on

— 480 000 ecua vuodelle 1989

— 440 000 ecua vuodelle 1990

— 240 000 ecua vuodelle 1991

— 80 000 ecua vuosille 1992 - 1998

— 700 000 ecua vuosille 1999 ja 2000

— 550 000 ecua vuosille 2001 - 2010.

Budjettivallan käyttäjä päättää vuotuisista määrärahoista rahoitusnäkymien puitteissa.

▼M9

15 artikla

1.  Komissiota avustaa pysyvä maataloustilastokomitea, jäljempänä ”komitea”.

2.  Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 8 ) 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

▼B

16 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

▼M12



LIITE I

OMINAISUUSLUETTELO VUODELLE 2007 ( 9 )

Selitykset:

— Liitteessä kirjainyhdistelmällä ”NE” merkittyjen ominaisuuksien katsotaan vastaavissa jäsenvaltioissa olevan olemattomia tai lähellä nollaa.

— Liitteessä kirjainyhdistelmällä ”NS” merkittyjen ominaisuuksien katsotaan vastaavissa jäsenvaltioissa olevan merkityksettömiä.



 
  

BE

CZ

DK

DE

EE

EL

ES

FR

IE

IT

CY

LV

LT

LU

HU

MT

NL

AT

PL

PT

SI

SK

FI

SE

UK

A.  Maatilan maantieteellinen sijainti

1.  Tutkimusalue

koodi

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

a)  kunta tai tutkimusaluetta alempi taso (1)

koodi

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

2.  Epäsuotuisa alue (1)

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

a)  vuoristoalue (1)

kyllä/ei

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  

NE

NE

NE

  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

3.  Maatalousalueet, joilla on ympäristöön liittyviä rajoitteita

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  

NE

  
  

NE

  
  

NE

  
  
  

B.  Maatilan oikeushenkilö ja johto (tutkimuspäivänä)

1.  Onko tilan oikeudellinen ja taloudellinen vastuu

a)  luonnollisella henkilöllä, joka on itsenäisen tilan yksittäinen haltija?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä, joka on tilayhtymän osakas? (2)

kyllä/ei

  
  

NS

  

NS

NS

NS

  

NS

NS

  
  
  

NS

NS

  
  

NS

NS

NS

  

NE

  

NS

NS

c)  oikeushenkilöllä?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

2.  Jos vastaus kysymykseen B/1 a on ”kyllä”, onko tämä henkilö (haltija) myös tilan johtaja?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

a)  Jos vastaus kysymykseen B/2 on ”ei”, onko johtaja haltijan perheenjäsen?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  Jos vastaus kysymykseen B/2 a on ”kyllä”, onko johtaja haltijan puoliso?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  

NS

  

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

C.  Hallintaoikeustyyppi (suhteessa haltijaan) ja viljelytapa

Käytetty maatalousmaa:

1.  Omistusviljely

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

2.  Vuokraviljely

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

3.  Osuusviljely tai muu

ha/a

  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  

NS

  
  
  
  

NS

NE

NE

NE

NS

5.  Viljelyjärjestelmät ja -käytännöt:

a)  Käytetty maatalousmaa, jolla sovelletaan luonnonmukaisia viljelymenetelmiä Euroopan yhteisön sääntöjen mukaisesti

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

d)  Käytetty maatalousmaa, jolla ollaan siirtymässä luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

e)  Sovelletaanko tilalla luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä myös eläintuotantoon?

kokonaan, osittain, ei lainkaan

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

6.  Maatilan tuotannon käyttötarkoitus:

a)  Kuluttaako haltijan talous yli 50 prosenttia tilan lopputuotannon arvosta?

kyllä/ei

NS

  

NS

NE

  
  
  

NS

NS

  
  
  
  

NS

  
  

NE

NS

  
  
  
  

NS

NS

NE

b)  Onko suoramyynti kuluttajille yli 50 prosenttia kokonaismyynnistä?

kyllä/ei

NS

  

NS

NS

  
  
  

NS

NS

  
  
  
  

NS

  
  

NS

  
  
  
  
  

NS

NS

NS

D.  Pelto

Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely):

1.  Tavallinen vehnä ja speltti

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

2.  Durumvehnä

ha/a

NE

NS

NE

  

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

NE

  

NE

NE

  

NE

  

NS

  

NE

NE

NS

3.  Ruis

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  

NS

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

4.  Ohra

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

5.  Kaura

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

6.  Viljamaissi

ha/a

  
  

NE

  

NE

  
  
  

NE

  

NS

NE

  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  

NE

NE

NS

7.  Riisi

ha/a

NE

NE

NE

NE

NE

  
  
  

NE

  

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

NE

NE

NE

8.  Muut viljakasvit

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

9.  Valkuaiskasvit (mukaan luettuna siementuotanto sekä viljan ja siemenvihannesten seokset),

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

joista:

e)  herneet, härkäpavut ja makeat lupiinit

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

f)  linssit, kahviherneet ja virnat

ha/a

  

NS

NS

NS

NS

  
  
  

NS

  
  
  
  

NS

  

NE

NS

  

NS

  

NS

  
  

NE

NS

g)  muut kuivina puitaviksi tarkoitetut valkuaiskasvit

ha/a

  

NS

  

NS

NS

  
  
  

NS

  
  

NS

  

NS

NS

NE

  
  

NS

  

NS

  

NS

NS

NE

10.  Peruna (mukaan luettuna varhaisperuna ja siemenperuna)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

11.  Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

ha/a

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

12.  Rehujuurikasvit ja rehukaalit (lukuun ottamatta siementuotantoa)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  

NS

NS

  

Teollisuuskasvit:

23.  Tupakka

ha/a

  

NE

NE

  

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

  

NE

  

NE

NE

  
  

NS

NE

  

NE

NE

NE

24.  Humala

ha/a

  
  

NE

  

NE

NS

  
  

NE

  

NE

NS

  

NE

NS

NE

NE

  

NS

NS

  
  

NE

NE

  

25.  Puuvilla

ha/a

NE

NE

NE

NE

NE

  
  

NE

NE

  

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NS

NE

NE

NE

NE

NE

26.  Rypsi ja rapsi

ha/a

  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  

NE

  
  
  
  

NE

  
  
  

NS

  
  
  
  
  

27.  Auringonkukka

ha/a

NS

  

NS

  

NE

  
  
  

NE

  

NS

NE

NE

NE

  

NE

NS

  

NS

  
  
  
  

NE

NS

28.  Soija

ha/a

NE

  

NE

NE

NE

  
  
  

NE

  

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

  

NS

NS

  
  

NE

NE

NS

29.  Öljypellava

ha/a

  
  
  

NS

  

NS

  
  

NS

NS

NE

  

NE

NS

  

NE

  
  

NS

NS

NS

  
  
  
  

30.  Muut öljykasvit

ha/a

  
  
  
  

NS

  
  
  

NS

  

NE

NS

NE

  
  

NE

NE

  

NS

NS

  
  
  

NS

NS

31.  Pellava

ha/a

  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

NS

NE

  
  

NS

NS

NE

  
  

NS

NS

NS

  
  

NS

  

32.  Hamppu

ha/a

NS

NS

  

NS

NE

NS

  
  

NE

  

NE

NS

NE

NS

  

NE

  
  

NS

NS

NS

  
  

NS

NS

33.  Muut kuitukasvit

ha/a

  

NE

NE

NE

NE

  
  
  

NE

  

NE

NE

  

NS

NE

NE

NE

  

NE

NS

NE

NE

NS

NE

NS

34.  Mauste- ja lääkekasvit

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

  

NE

  
  
  

NS

NS

  
  

NS

  

35.  Muut teollisuuskasvit

ha/a

  
  
  
  

NS

  
  
  

NS

  

NS

NS

  
  
  

NE

  
  
  
  

NS

  
  

NS

NS

Tuoreet vihannekset, melonit, mansikat:

14.  avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

joista:

a)  peltokasviviljelyksessä

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  puutarhaviljelyksessä

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  

15.  kasvihuoneessa tai muun, sisälle mentävän, suojakatoksen alla

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja):

16.  avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

NS

  

17.  kasvihuoneessa tai muun, sisälle mentävän, suojakatoksen alla

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

18.  Rehukasvit:

a)  lyhytaikaiset nurmikasvit

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  muut viherrehut

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

joista:

i)  rehumaissi (säilörehuksi tarkoitettu maissi)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  

NS

NS

  

iii)  muut rehukasvit

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  

19.  Peltokasvien siementuotanto ja taimiviljely (lukuun ottamatta viljan, kuivattujen siemenvihannesten, perunan ja öljysiemenkasvien siementuotantoa)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

20.  Muut peltokasvit

ha/a

  
  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  

21.  Kesanto, jolle ei myönnetä tukea

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

22.  Kesanto, johon sovelletaan tukijärjestelmää ja jota ei käytetä taloudellisesti

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

E.  Kotipuutarhat

ha/a

NS

  

NS

  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  

NS

NS

NS

F.  Monivuotinen nurmi ja niitty

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

1.  Nurmi ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

2.  Luonnonlaidun

ha/a

NE

  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  

NE

NE

NE

  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

3.  Monivuotinen nurmi ja niitty, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joka on tukikelpoista

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

G.  Monivuotiset kasvit

1.  Hedelmä- ja marjaviljelmät

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

a)  lauhkean ilmastovyöhykkeen tuoreet hedelmä- ja marjalajit (3)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  subtrooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmä- ja marjalajit

ha/a

NE

NE

NE

NE

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

NE

NE

NE

c)  pähkinät

ha/a

NS

NS

NE

NS

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

NE

  

NE

NS

NS

  
  

NS

  

NE

NE

NS

2.  Sitrushedelmäviljelmät

ha/a

NE

NE

NE

NE

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

NE

  

NS

NE

NE

NE

NE

3.  Oliiviviljelmät

ha/a

NE

NE

NE

NE

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

NE

  
  

NE

NE

NE

NE

a)  tavallisesti ruokaoliiveja tuottavat

ha/a

NE

NE

NE

NE

NE

  
  

NS

NE

  
  

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

NE

  

NS

NE

NE

NE

NE

b)  tavallisesti oliiveja öljyntuotantoon tuottavat

ha/a

NE

NE

NE

NE

NE

  
  

NS

NE

  
  

NE

NE

NE

NE

  

NE

NE

NE

  
  

NE

NE

NE

NE

4.  Viinitarhat

ha/a

NS

  

NE

  

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

  
  
  

NS

  

NS

  
  
  

NE

NE

  

jotka tavallisesti tuottavat:

a)  laatuviinejä

ha/a

NS

  

NE

  

NE

  
  
  

NE

  

NE

NE

NE

  
  
  

NS

  

NS

  
  
  

NE

NE

NE

b)  muita viinejä

ha/a

NS

NE

NE

NS

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

NE

  
  

NS

NE

NS

  
  
  

NE

NE

  

c)  ruokarypäleitä

ha/a

NS

  

NE

NS

NE

  
  
  

NE

  
  

NE

NE

NE

  
  

NS

NS

NS

  

NS

  

NE

NE

NE

d)  rusinoita

ha/a

NS

NE

NE

NE

NE

  
  

NE

NE

NS

  

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NE

NS

NS

NE

NE

NE

NE

NE

5.  Taimitarhat

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

6.  Muut monivuotiset kasvit

ha/a

  
  
  

NE

NE

  
  
  

NS

  
  

NS

  
  

NS

NS

NE

NE

NS

  

NE

NS

NE

NE

NS

7.  Monivuotiset lasin alla viljeltävät kasvit

ha/a

  

NS

  

NE

NE

  
  

NS

NS

  
  

NS

NE

NE

NS

NS

  

NE

NS

NS

NE

NE

NE

NE

NE

H.  Muu maa

1.  Käyttämätön maatalousmaa (maatalousmaa, jota ei enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

2.  Metsämaat

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

3.  Muu maa (maa, jolla on rakennuksia, piha-alueet, radat, lammikot, louhokset, tuottamaton maa, kalliot jne.)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

I.  Sienet; kastelu; maat, joita ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin, joihin sovelletaan tukijärjestelmää sekä maat, joihin sovelletaan kesantotukijärjestelmää

2.  Sienet

ha/a

  
  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  

NS

  

NS

  
  
  

NS

  

3.  Keinokastelualue

a)  kasteltavissa oleva alue yhteensä

ha/a

  
  
  

NS

NS

  
  
  

NS

  
  

NS

NS

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  viljelty keinokastelualue

ha/a

  
  
  

NS

NS

  
  
  

NS

  
  

NS

NS

NE

  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  

8.  Maat, joita ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joihin sovelletaan tukijärjestelmää sekä maat, joihin sovelletaan kesantotukijärjestelmää, josta:

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

a)  maata, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja johon sovelletaan tukijärjestelmää (merkitty kohtiin D/22 ja F/3)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  maata, jota käytetään muun kuin elintarvikkeisiin tarkoitetun maataloudesta peräisin olevan raaka-aineen tuottamiseen (esim. rapsi, puut ja pensaat jne. mukaan luettuna linssit, kahviherneet ja virnat; (merkitty kohtiin D ja G)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

c)  pysyviksi laitumiksi ja niityiksi muutettua maata (merkitty kohtiin F/1 ja F/2) (4)

ha/a

  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  

NE

NE

d)  entistä maatalousmaata, joka on metsitetty tai valmisteltu metsitystä varten (merkitty kohtaan H/2) (4)

ha/a

  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  

NS

  

e)  muuta maata (merkitty kohtiin H/1 ja H/3) (4)

ha/a

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  

NE

  

J.  Kotieläimet (tietojen keruun viitepäivänä)

1.  Hevoset

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

Nautaeläimet:

2.  Nautaeläimet, alle vuoden ikäiset sonni- ja lehmävasikat

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

3.  Sonnit, vähintään vuoden, mutta alle kahden vuoden ikäiset

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

4.  Hiehot, vähintään vuoden, mutta alle kahden vuoden ikäiset

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

5.  Sonnit, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

6.  Hiehot, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

7.  Lypsylehmät

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

8.  Muut lehmät

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

Lampaat ja vuohet:

9.  Lampaat (kaiken ikäiset)

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

a)  siitosuuhet

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  muut lampaat

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

10.  Vuohet (kaiken ikäiset)

eläinten määrä

  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  

a)  siitoskutut

eläinten määrä

  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  

b)  muut vuohet

eläinten määrä

  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  

Siat

11.  Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kiloa

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

12.  Siitosemakot, joiden paino on 50 kiloa tai yli

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

13.  Muut siat

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

Siipikarja:

14.  Broilerit

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

15.  Munivat kanat

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

16.  Muu siipikarja

eläinten määrä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

joista:

a)  kalkkunoita

eläinten määrä

  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  ankkoja

eläinten määrä

  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  

NS

  

c)  hanhia

eläinten määrä

  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

NS

  
  

NE

  
  
  

NS

  

d)  siipikarjaa, jota ei ole mainittu muualla

eläinten määrä

  
  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  

NS

  

17.  Kaniinit, siitosnaaraat

eläinten määrä

  
  

NS

NS

  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  

NS

  

NE

NE

NS

18.  Mehiläiset

mehiläispesien lukumäärä

  
  

NS

NS

  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  

NS

NS

NS

  
  
  
  

NS

NS

NS

19.  Kotieläimet, joita ei ole mainittu muualla

kyllä/ei

  
  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  

NS

NS

  
  
  

NS

  
  
  
  

L.  Maatilan työvoima (tietojen keruun ajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana)

Tilastotietoja kerätään kaikista maatilalla työskentelevistä henkilöistä, jotka kuuluvat seuraaviin maatilan työvoimaluokkiin siten, että niitä on mahdollista ristiintaulukoida keskenään ja/tai tutkimuksen kohteena olevien muiden ominaisuuksien kanssa.

1.  Tilan haltija

Tähän luokkaan kuuluvat:

— luonnolliset henkilöt:

— 

— itsenäisten tilojen yksittäiset haltijat (kaikki, jotka ovat vastanneet ”kyllä” kysymykseen B/1 a)

— tilayhtymien osakas, joka on ilmoitettu haltijaksi

— oikeushenkilöt

Edellä mainituista luonnollisista henkilöistä ilmoitetaan seuraavat tiedot:

—  sukupuoli

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  ikä seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

oppivelvollisuuden päättymisikä– < 25 vuotta, 25–34, 35–44, 45–54, 55–64, 65 vuotta ja sitä vanhemmat

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  maataloustyö tilalla (ei kotityö) seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

0 %, > 0 – < 25 %, 25 – < 50 %, 50 – < 75 %, 75 – < 100 %, 100 % (päätoiminen) päätoimisen maataloustyöntekijän vuosittaisesta työajasta

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

1. a)  Tilan johtajat

Tähän luokkaan kuuluvat:

— itsenäisten tilojen johtajat, mukaan lukien puolisot ja muut haltijan perheenjäsenet, jotka toimivat tilan johtajina; eli siinä tapauksessa, että vastaus kysymykseen B/2 a tai B/2 b on ”kyllä”

— tilayhtymien osakkaat, joka on ilmoitettu tilan johtajiksi

— tilan johtajat, kun tilan haltija on oikeushenkilö

(Tilan johtajista, jotka ovat myös itsenäisen tilan yksittäisiä haltijoita tai osakkaita, jotka on ilmoitettu tilayhtymän haltijoiksi, ilmoitetaan tiedot vain kerran, kohdassa ”tilan haltija”, ryhmä L/1)

Edellä mainituista henkilöistä ilmoitetaan seuraavat tiedot:

—  sukupuoli

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  ikä seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

oppivelvollisuuden päättymisikä–< 25 vuotta, 25–34, 35–44, 45–54, 55–64, 65 vuotta ja sitä vanhemmat

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  maataloustyö tilalla (ei kotityö) seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

> 0 – < 25 %, 25 – < 50 %, 50 – < 75 %, 75 – < 100 %, 100 % (päätoiminen) päätoimisen maataloustyöntekijän vuosittaisesta työajasta

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

2.  Tilan haltijoiden puolisot

Tähän luokkaan kuuluvat tilan yksittäisinä haltijoina olevien henkilöiden puolisot (vastaus kysymykseen B/1 a on ”kyllä”), jotka eivät kuulu ryhmään L/1 eivätkä ryhmään L/1 a (eivät ole tilan johtajia eli vastaus kysymykseen B/2 b on ”ei”)

Edellä mainituista henkilöistä ilmoitetaan seuraavat tiedot:

—  sukupuoli

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  ikä seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

oppivelvollisuuden päättymisikä–< 25 vuotta, 25–34, 35–44, 45–54, 55–64, 65 vuotta ja sitä vanhemmat

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  maataloustyö tilalla (ei kotityö) seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

0 %, > 0 – < 25 %, 25 – < 50 %, 50 – < 75 %, 75 – < 100 %, 100 % (päätoiminen) päätoimisen maataloustyöntekijän vuosittaisesta työajasta

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

3. a)  Muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet, jotka tekevät tilalla maataloustyötä: miehet (ei ryhmiin L/1, L/1 a ja L/2 kuuluvia henkilöitä)

3. b)  Muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet, jotka tekevät tilalla maataloustyötä: naiset (ei ryhmiin L/1, L/1 a) ja L/2 kuuluvia henkilöitä)

Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvista tilan jokaisesta henkilöstä ilmoitetaan seuraavat tiedot henkilöiden lukumäärinä:

—  maataloustyö tilalla (ei kotityö) seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

> 0 – < 25 %, 25 – < 50 %, 50 – < 75 %, 75 – < 100 %, 100 % (päätoiminen) päätoimisen maataloustyöntekijän vuosittaisesta työajasta

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

4. a)  Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: miehet (ei ryhmiin L/1, L/1 a, L/2 ja L/3 kuuluvia henkilöitä)

4. b)  Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: naiset (ei ryhmiin L/1, L/1 a, L/2 ja L/3 kuuluvia henkilöitä)

Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvista tilan jokaisesta henkilöstä ilmoitetaan seuraavat tiedot henkilöiden lukumäärinä:

—  maataloustyö tilalla (ei kotityö) seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:

> 0 – < 25 %, 25 – < 50 %, 50 – < 75 %, 75 – < 100 %, 100 % (päätoiminen) päätoimisen maataloustyöntekijän vuosittaisesta työajasta

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

5. + 6.  Muut kuin vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: miehet ja naiset

Työpäivien lukumäärä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

7.  Harjoittaako tilan johtajana toimiva tilan haltija muuta ansiotoimintaa:

—  päätoimisesti?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  sivutoimisesti?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

8.  Harjoittaako tilan yksittäisen haltijan puoliso muuta ansiotoimintaa:

—  päätoimisesti?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  sivutoimisesti?

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

9.  Harjoittaako tilan yksittäisen haltijan muu tilalla maataloustyötä tekevä perheenjäsen muuta ansiotoimintaa? Jos vastaus on ”kyllä”, kuinka moni perheenjäsen harjoittaa ansiotoimintaa:

—  päätoimisesti?

henkilöiden lukumäärä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

—  sivutoimisesti?

henkilöiden lukumäärä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

10.  Sellaisen maataloustyön määrä täysiksi työpäiviksi muunnettuna, joka ei sisälly kohtiin L/1–L/6 ja jota tilalla ovat tehneet muut kuin suoraan tilan palkkaamat henkilöt (esim. alihankkijan työntekijät) tietojen keruupäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana (5)

päivien lukumäärä

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  

NS

NS

  
  
  
  
  
  

M.  Maaseudun kehittäminen

1.  Muu suoraan tilan toimintaan liittyvä ansiotoiminta tilalla (ei maataloustoiminta):

a)  matkailu, majoitus ja muu vapaa-ajan toiminta

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

b)  käsityö

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  

NE

NS

  
  
  
  
  
  
  
  

c)  maataloustuotteiden jalostus

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

d)  puutavaran jalostus (esim. sahaus jne.)

kyllä/ei

  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  

NE

NS

  
  
  
  
  
  
  
  

e)  kalanviljely

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  

NS

  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

f)  uusiutuvan energian tuotanto (tuulienergia, oljenpoltto jne.)

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  

NS

  

NS

  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

g)  urakointi (johon käytetään tilan laitteistoa)

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

h)  muu toiminta

kyllä/ei

  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  

NE

  
  
  
  
  
  
  
  
  

(1)   Epäsuotuisaa aluetta (A/2) tai vuoristoaluetta (A/2 a) koskevien tietojen toimittaminen on vapaaehtoista, jos kunkin maatilan osalta lähetetään kuntakoodi (A/1 a). Jos maatilan kuntakoodia (A/1 a) ei ilmoiteta, epäsuotuisaa aluetta (A/2) ja vuoristoaluetta (A/2 a) koskevat tiedot ovat pakollisia.

(2)   Vapaaehtoinen.

(3)   Belgia, Alankomaat ja Itävalta voivat sisällyttää muuttujan G/1 c ”pähkinät” tähän otsakkeeseen.

(4)   Saksa voi yhdistää otsakkeet 8 c, 8 d ja 8 e.

(5)   Vapaaehtoinen niille jäsenvaltioille, jotka toimittavat alueellisen tason yleisarvion tästä ominaisuudesta.

▼B



LIITE II

EUROFARM-PROJEKTI

Kuvaus ja sisältö

1. Eurofarm-projekti on tietopankkien kokonaisuus, jota käytetään yhteisössä kerättyjen maatilojen rakennetta koskevien tietojen käsittelyssä jäsenmaiden ja yhteisön maatalouspolitiikan tarpeisiin.

Projektin suunnittelevat ja toteuttavat yhteisön jäsenmaiden ja komission tilastoviranomaiset työskennellen kiinteässä yhteistyössä ja komission tuella.

2. Eurofarm-tietopankit ovat seuraavat:

▼M6

— yksikkötietopankki (BDI), joka sisältää yksikkötason tietoja, jotka eivät saa olla suoraan tunnistettavissa, joko kaikista tiloista (perustutkimuksien osalta) tai kaikista tiloista taikka tilojen edustavasta otoksesta (välitutkimusten osalta), joka on riittävä analyysien suorittamiseen tämän asetuksen 4 artiklassa mainituilla maantieteellisillä tasoilla.

▼B

— taulukkotietopankki (BDT), joka sisältää tietojen keruun tulokset tilastollisten taulukoiden muodossa. BDT: n sisältö päätetään tämän asetuksen 15 artiklassa säädetyn menettelytavan mukaisesti.

Tietopankkien sijainti

3.  ►M6  Saksan ajanjaksona 1988-1997 suorittamien tutkimusten yksikkötietoja lukuun ottamatta ◄ kaikkien jäsenvaltioiden BDI sijaitsee yhteisön tietojenkäsittelykeskuksessa. Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolla on yksinomainen vastuu pääsystä siihen ja sen hallinnosta.

4. BDT sijaitsee yhteisön tietojenkäsittelykeskuksessa.

Yksikkötietojen siirto Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle

5. Yksikkötiedot toimitetaan käyttäen yhtenäistä, Eurostatin yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa määrittelemää koodia ja noudattaen määräaikoja, jotka määritellään tämän asetuksen 15 artiklassa säädetyn menettelytavan mukaisesti.

▼M6

6. Poikkeuksen muodostaa Saksa, joka ei toimita yksikkötietoja, vaan 2 kohdassa mainitun BDT-taulukko-ohjelman mukaiset taulukkotiedot. Poikkeuksen soveltaminen päättyy vuosia 1988-1997 koskevien tutkimusten jälkeen.

Saksa sitoutuu keskittämään yksikkötiedot magneettitallenteena yhteen tietojenkäsittelykeskukseen kahdentoista kuukauden kuluessa kentällä suoritetun tietojenkeruun päättymisestä.

▼B

Taulukkotietojen toimittaminen

7. Jäsenvaltioiden toimittamien yksikkötietojen pohjalta Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto laatii:

— BDT-tietopankkia varten tarvittavat taulukot

— jäljempänä 15 kohdassa määritellyt tilapäiset taulukot.

8.1. Siinä tapauksessa, että jäsenvaltioiden toimittamat yksikkötiedot eivät anna Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle mahdollisuutta laatia kaikkia 15 artiklassa mainittuja tilastotaulukoita BDT-tietopankkia varten, kyseisten jäsenvaltioiden on sitouduttava toimittamaan puuttuvat taulukot kolmen kuukauden kuluessa liitteen kohdassa 5 mainittujen yksikkötietojen toimittamista varten annetun määräpäivän jälkeen.

8.2. Siinä tapauksessa, että jäsenvaltioiden toimittamat yksikkötiedot eivät anna Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle mahdollisuutta laatia liitteessä 1 luetelluille ominaisuustiedoille pohjautuvia tilapäisiä taulukoita, komissio tutkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa menettelytavat kyseisten taulukoiden antamiseksi.

9. Jäsenvaltiot sitoutuvat toimittamaan samanaikaisesti yksikkötietojen kanssa tarkistustaulukot, jotka Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto määrittelee neuvoteltuaan jäsenvaltioiden kanssa.

Yksikkötietojen luottamuksellisuus

10. Yksikkötiedot tulee toimittaa Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle anonyymissä muodossa, siten ettei maaatilojen suora identifioiminen ole mahdollista.

11. Komissio toteuttaa tarvittavat varotoimenpiteet tietojenkäsittelyjärjestelmässään taatakseen tietojen luottamuksellisuuden ja ilmoittaa varotoimenpiteistä jäsenvaltioille.

12. Pääsy yksikkötietoihin rajoitetaan henkilöille, jotka Euroopan yhteisöjen tilastotoimistossa vastaavat asetuksen täytäntöönpanosta.

13. Kohdassa 14 tarkoitettujen taulukkojen perusteella ei saa olla mahdollista suoraan tai välillisesti identifioida maatiloja.

Tietojen käyttö ja tuloksista tiedottaminen

14. Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto sitoutuu käyttämään jäsenvaltioiden toimittamia yksikkötietoja ainoastaan tilastotarkoituksiin ja olemaan käyttämättä tietoja mihinkään hallinnollisia tavoitteita palvelevaan tarkoitukseen.

Yksikkötietoja käytetään:

— BDT-tietopankkiin sisältyvien taulukoiden laadintaan,

— tilapäisten taulukoiden laadintaan.

15. Tilapäiset taulukot ovat sellaisia, joita varten ei ole varauduttu yhteisön alkuperäisessä ohjelmassa, jossa on lyöty lukkoon BDT:n sisältö, mutta joiden laadintaa, liitteessä 1 lueteltujen ominaisuustietojen pohjalta, pyydetään yhteisön laitosten tietotarpeiden tai jäsenvaltioiden tilastotoimistojen tietotarpeiden tyydyttämiseksi.

Koordinointi

▼M6

16. Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto ja jäsenvaltiot ottavat oman toimivaltansa puitteissa ja asetuksen (Euratom, ETY) N:o 1588/90 mukaisesti käyttöön nopean neuvottelumenettelyn, jonka tarkoituksena on:

— varmistaa yksikkötietojen pohjalta laadittujen tietojen luottamuksellisuus ja tilastollinen luotettavuus,

— tiedottaa jäsenvaltioille näiden tietojen käytöstä.


( 1 ) EYVL N:o C 179, 8.7.1987, s. 3 ja,

EYVL N:o C 4, 8.1.1988, s. 10

( 2 ) EYVL N:o C 305, 16.11.1987, s. 147

( 3 ) EYVL N:o L 179, 7.8.1972, s. 1

( 4 ) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3139/94 (EYVL N:o L 337, 24.12.1994, s. 11).

( 5 ) EYVL N:o L 96, 14.4.1994, s. 1

( 6 ) EYVL N:o L 128, 19.5.1975, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 7 ) EYVL N:o L 220, 17.8.1985, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 96/393/EY (EYVL N:o L 163, 2.7.1996, s. 45).

( 8 ) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).

( 9 ) Huom. Ominaisuuksien numerointi perustuu useisiin aikaisempiin maatilojen rakennetutkimuksiin, eikä sitä voida muuttaa ilman, että se vaikuttaisi tutkimusten keskinäiseen vertailukelpoisuuteen.