EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 16.7.2025
COM(2025) 553 final
2025/0237(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmästä (EU:n koulujakelujärjestelmä), alakohtaisista interventioista, valkuaisalan luomisesta, hamppua koskevista vaatimuksista, juuston, valkuaiskasvien ja lihan kaupan pitämisen mahdollisista vaatimuksista, lisätuontitullien soveltamisesta, maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriisitilanteissa koskevista säännöistä sekä vakuuksista
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Maatalous- ja elintarvikeala ovat unionin strategisia aloja, jotka tarjoavat turvallisia ja korkealaatuisia elintarvikkeita kohtuuhintaan 450 miljoonalle eurooppalaiselle, ja niillä on keskeinen rooli maailmanlaajuisessa ruokaturvassa. Ne ovat olennaisen tärkeitä maaseutualueiden talouden ja elämänlaadun ylläpitämiseksi, ja niillä voidaan edesauttaa ilmaston, luonnon, maaperän, veden ja biologisen monimuotoisuuden suojelua, mihin kohdistuu tällä hetkellä paineita. Yhteinen maatalouspolitiikka, jäljempänä ’YMP’, on Euroopan yhdentymishankkeen ytimessä, ja siinä sitouduttiin jo yli 60 vuotta sitten varmistamaan elintarviketurva ja maatalousväestön kohtuullinen elintaso EU:n perussopimusten tavoitteiden mukaisesti.
Tämä sitoumus on yhtä merkityksellinen nyt kuin silloinkin, sillä EU:n maatalousalalla on edelleen merkittäviä haasteita. Epätasapuoliset maailmanlaajuiset toimintaedellytykset, tietyt tuontiriippuvuudet ja alttius geopoliittisille epävarmuustekijöille lisäävät pitkän aikavälin epävarmuutta EU:n viljelijöiden kannalta. Viljelijöiden on saatava enemmän tuloja markkinoilta, jotta he voivat tehdä tarvittavat investoinnit tulevaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi ja maatilojen selviytymiskyvyn parantamiseksi. Tämän edellytyksenä on, että puututaan nykyiseen epätasapainoon elintarvikeketjussa, jossa tulojen, riskien ja kustannusrasitteen epäoikeudenmukainen jakautuminen vaikuttaa usein suhteettomasti alkutuottajiin.
Nämä haasteet oikeuttavat alan julkiset toimet ja edellyttävät samalla jämäköitä ja mukautuvia politiikkatoimia, joilla varmistetaan kilpailukykyinen, häiriönsietokykyinen ja kestävä maatalousala. Komission tiedonannon ”Maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio” mukaisesti tällaisilla politiikkatoimilla myös voidaan tehdä alasta houkuttelevampi ja ennustettavampi, jotta viljelijät voivat menestyä maataloudesta saamiensa tulojen ansiosta ja ala houkuttelisi tulevia sukupolvia. Tässä yhteydessä asianmukaisten mahdollistavien edellytysten määritteleminen EU:n tasolla yhdessä kunnianhimoisten välineiden kanssa auttaisi viljelijöitä hyödyntämään yrittäjyyspotentiaaliaan ja vahvistamaan asemaansa arvoketjussa, mukaan lukien viljelijöille tarjottavat kannustimet jakaa riskejä (esim. tuottajaorganisaatioiden tai osuuskuntien kautta). Tukemalla koulutusinvestointeja, parhaiden käytäntöjen vaihtoa, innovatiivisten tuotantomenetelmien käyttöönottoa ja asianmukaisia riskinhallintakäytäntöjä maatiloilla viljelijöitä rohkaistaan selvittämään erilaisia tulonlähteitä ja tarttumaan uusiin markkinamahdollisuuksiin, kuten biotalouden mukaisiin hampun käyttötarkoituksiin liittyviin kasvaviin mahdollisuuksiin.
Tästä syystä tietyille aloille annettavaa erityistukea pidetään luonteeltaan strategisena, koska siten voidaan edistää YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa synergiaa muiden YMP:n välineiden kanssa. Yhtä tärkeää on EU:n tuki valkuaiskasveille, kun otetaan huomioon siihen liittyvät viljelyhaasteet ja ilmastollinen haavoittuvuus, jotka rajoittavat viljelijöiden kiinnostusta toimia tällä alalla. Tähän vaikuttaa myös tarve vähentää unionin riippuvuutta korkealaatuisten proteiinien tuonnista ja vahvistaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta edellä mainitun vision mukaisesti.
Kuten visiossa todetaan, kestävä kotieläintuotanto on tässä yhteydessä edelleen olennainen osa unionin maataloutta, kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Unionin kotieläintuotantoala on erityisen altis erilaisille häiriöille ja maailmanlaajuiselle kilpailulle, ja sen on täytettävä tiukat tuotantovaatimukset, joita markkinat eivät aina palkitse. Lihan ja lihavalmisteiden luonnollisen koostumuksen tunnustaminen on tärkeää sekä unionin tuottajien että kuluttajien edun kannalta, koska lihaan liittyvillä ilmaisuilla on usein kulttuurista merkitystä.
EU:n varautumista käsittelevän Niinistön raportin ja valmiusunionistrategian mukaisesti varautumiseen liittyvät näkökohdat olisi sisällytettävä kaikkiin unionin politiikkoihin. Uutta tilannetta ovat leimanneet merkittävät häiriöt pandemiasta, Venäjän hyökkäyssodasta ja markkinahäiriöistä eläin- ja kasvitauteihin ja epävakaaseen geopoliittiseen tilanteeseen. Jotta voidaan varmistaa maataloustuotteiden saatavuuteen liittyvien EU:n perussopimusten tavoitteiden saavuttaminen myös hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä, maatalousalan varautumista olisi parannettava kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä olisi saavutettava täydentämällä kansallisia aloitteita, tehostamalla koordinointia jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä, parantamalla tehokkuutta ja edistämällä varautumisen ja selviytymiskyvyn kulttuuria kunnioittaen samalla täysin kansallista toimivaltaa ja kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteita sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Unionin varastointistrategiaa koskevassa komission tiedonannossa ”EU:n varastointistrategia: EU:n aineellisen kriisivarautumisen vahvistaminen” korostetaan erityisesti, että vakavissa, pitkäaikaisissa ja monimutkaisissa rajat ylittävissä kriiseissä on olennaisen tärkeää koordinoida kansallisia toimenpiteitä, jotta varmistetaan välttämättömien hyödykkeiden vakaat toimitukset ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuminen.
Samaan aikaan maataloutta ja elintarvikkeita koskevan vision mukaisesti Europan maatalouden tulevaisuuden kannalta on tärkeää luoda uudelleen yhteys EU:n kuluttajien – erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten – sekä elintarvikkeiden ja paikallisten alueiden välille. Tästä syystä olisi jatkettava toimia laadukkaiden EU:n elintarvikkeiden kaupan pitämiseksi sekä Euroopan markkinoilla, myös syrjäisimmillä alueilla, että kansainvälisillä markkinoilla. Tällaisilla aloitteilla parannettaisiin maatalousalan kilpailukykyä ja rohkaistaisiin kansalaisia syömään terveellisemmin. Tältä osin tuki hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiselle oppilaitoksiin, jäljempänä ’EU:n koulujakelujärjestelmä’, on osoittautunut tehokkaaksi tiettyjen maataloustuotteiden kulutuksen lisäämisessä. Sen tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta suhteessa muihin YMP:n välineisiin olisi kuitenkin edelleen vahvistettava.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistetaan maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn, jäljempänä ’YMJ’, perussäännöt. Kyseisessä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin myönnettävään taloudelliseen tukeen sovelletaan kaudella 2028–2034 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] vahvistettua oikeudellista kehystä. Tähän tukeen sovelletaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU).../... [tuloksellisuusasetus] täsmennettyjä sääntöjä, joissa vahvistetaan menojen seurantaa ja määrärahoihin sovellettavaa tuloskehystä koskevat säännöt sekä muut unionin ohjelmia ja toimia koskevat horisontaaliset säännöt, jollei toisin säädetä.
Myös EU:n koulujakelujärjestelmä ja tietyt maatalousalat saavat taloudellista tukea kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta asetuksen (EU) ..../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] mukaisesti. Koska ne kuitenkin liittyvät maataloustuotteiden markkinoihin, kyseisiä interventiotyyppejä koskevat erityissäännöt olisi vahvistettava asetuksessa (EU) N:o 1308/2013.
Lisäksi maatalousalan kehityksen huomioon ottamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täytäntöönpanon parantamiseksi mainitun asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi muutettava ja päivitettävä.
Ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoaminen ja ehdotukset asetuksiksi (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] tietyt asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/2116 vahvistetut säädösvallan siirtoa koskevat säännökset, jotka koskevat julkista interventiota, yksityisen varastoinnin tukea, tariffikiintiöitä, tuottajaorganisaatioita ja vakuuksia, olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013 tietyt säännökset on sisällytetty asetukseen (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus], myös jotkin sen säännöksistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.
WTO:n maataloussopimuksen määräysten huomioon ottamiseksi tietyt tuonnissa sovellettavien lisätullien laskemista koskevat säännökset on tarpeen saattaa ajan tasalle.
Osana tätä aloitetta olisi säädettävä hampputuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edellytyksistä. Voimassa olevat hampun tuontia koskevat säännöt olisi saatettava ajan tasalle johdonmukaisuuden vuoksi.
Lisäksi asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 olisi säädettävä maataloustuotteiden saatavuudesta hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Tämä ehdotus on täysin yhdenmukainen suhteessa SEUT-sopimuksen 39 artiklassa vahvistettuihin YMP:n tavoitteisiin. Muutosten tavoitteet ovat yhdenmukaisia suhteessa maataloustuotteiden yhteistä markkinajärjestelyä koskeviin sääntöihin. Niillä pyritään parantamaan olemassa olevaa yhteistä markkinajärjestelyä.
•Yhdenmukaisuus EU:n muiden politiikkojen kanssa
Muutokset ovat yhdenmukaisia suhteessa muihin EU:n politiikoihin ja vahvistavat YMJ:n sääntöjen ja niihin liittyvien välineiden roolia yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämisessä.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 artiklaan, 43 artiklan 2 kohtaan ja 349 artiklaan.
Oikeusperustassa määrätään maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn perustamisesta ja muista säännöksistä, jotka ovat tarpeen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä syrjäisimmillä alueilla toteutettavia erityistoimenpiteitä koskevista säännöistä.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan maatalous kuuluu unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan, joten siihen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta.
Kun otetaan huomioon yhteisen markkinajärjestelyn EU:n laajuinen ulottuvuus ja se, että sillä säännellään maataloustuotteiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, eri kysymyksiä on käsiteltävä EU:n tasolla eikä yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla tehdään muutoksia nykyiseen maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus sisältää nykyisen lainsäädännön vähäisiä ja kohdennettuja muutoksia, jotka ovat tarpeen nykyisen yhteisen markkinajärjestelyn moitteettoman toiminnan kannalta.
•Toimintatavan valinta
Ehdotuksen tavoite ja sisältö huomioon ottaen soveltuvin toimintatapa on voimassa olevien asetusten muuttaminen.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
Ehdotus on osa vuoden 2027 jälkeistä YMP:n uudelleentarkastelua, josta on tehty yleinen vaikutustenarviointi ja järjestetty sidosryhmien kuuleminen.
•Perusoikeudet
Tarkistuksessa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet ja periaatteet sellaisena kuin ne on vahvistettu asetuksessa (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus]. Asetuksen (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] säännöksiä, jotka koskevat perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, sovelletaan myös EU:n koulujakelujärjestelmään ja maatalousalan tukeen.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
EU:n koulujakelujärjestelmää ja maatalousalaa tuetaan rahastosta, jota koskevat säännöt vahvistetaan asetuksissa (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus]. EU:n koulujakelujärjestelmän osalta komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2023/106 vahvistetaan kouluhedelmiä, -vihanneksia ja -maitoa varten jäsenvaltioille myönnettävän unionin tuen alustavat määrärahat 1. elokuuta 2023 ja 31. heinäkuuta 2029 väliseksi ajaksi, mikä vaikuttaa monivuotiseen rahoituskehykseen, joka koskee vuosia 2028–2034. Koska vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä otetaan käyttöön uusi koulujakelujärjestelmä vuodesta 2028 alkaen, lukuvuodeksi 2027/2028 on määriteltävä erityinen alennettu määräraha viiden kuukauden jaksolle (1. elokuuta–31. joulukuuta 2027), koska kyseisen ajanjakson täytäntöönpano ja rahoitus kuuluvat edelleen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen piiriin.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Tätä aloitetta seurataan vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettavan tuloskehyksen avulla, joka esitetään ehdotuksessa asetukseksi (EU).../... [tuloksellisuusasetus], jossa vahvistetaan menojen seurantaa ja määrärahoihin sovellettavaa tuloskehystä koskevat säännöt sekä muut unionin ohjelmia ja toimia koskevat horisontaaliset säännöt, jollei toisin säädetä.
EU:n koulujakelujärjestelmään liittyvät interventiot
Säännöksissä vahvistetaan asiaan liittyvät politiikan perusparametrit, kuten järjestelmän tavoitteet ja perusvaatimukset, mutta jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne saavuttavat asetetut tavoitteet ja päämäärät. Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että paikalliset olosuhteet ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. EU:n koulujakelujärjestelmään olisi sovellettava asetuksen (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] sääntöjä, mutta kyseistä interventiotyyppiä koskevat erityissäännöt olisi vahvistettava asetuksessa (EU) N:o 1308/2013.
Jotta voitaisiin vähentää vapaiden sokereiden ja rasvojen saantia koululaisten keskuudessa, olisi rajoitettava sellaisten tuotteiden jakelua, joissa on paljon vapaita sokereita ja rasvoja. Jotta voidaan lisätä lasten tietoisuutta unionissa viljeltävistä erilaisista tuotteista ja niiden erilaisista ominaisuuksista, unionista peräisin olevien tuotteiden jakelu olisi asetettava etusijalle ja samalla olisi sovellettava tiukempiin ympäristöä ja sosiaalista kestävyyttä koskeviin vaatimuksiin liittyviä kriteerejä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava tiettyjä aiheita koskevien tiedotustoimenpiteiden toteuttaminen. Tapauksen mukaan ja päällekkäisyyksien välttämiseksi järjestelmän sijasta voidaan hyödyntää kansallista opetussuunnitelmaa. Kun otetaan huomioon lisääntynyt huoli jalostetuista elintarvikkeista ja tuotteista, joissa on mahdollisesti paljon lisättyä sokeria ja jotka eivät täytä lasten ravitsemuksellisia tarpeita, tällaiset tuotteet olisi jätettävä EU:n koulujakelujärjestelmän ulkopuolelle. Nämä uudet seikat käyvät ilmi järjestelmän arvioinnista, sellaisena kuin se on analysoitu perusteellisesti vaikutustenarvioinnissa.
Alakohtaiset interventiot
Säännöksissä määritellään tämäntyyppisten interventioiden sisältöä ja poliittisia tavoitteita koskevat vähimmäisvaatimukset, jolloin yleisenä tavoitteena on varmistaa maatalousmarkkinoiden tehokas toiminta ja vakaus. Näin varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja luotaisiin perusta tasapuoliselle ja oikeudenmukaiselle kilpailulle. Sisällyttäessään tiettyjä aloja koskevia interventioita kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiinsa jäsenvaltioiden olisi varmistettava johdonmukaisuus muiden alakohtaisten interventioiden kanssa. Tiettyjen alojen interventiotyypeistä olisi myönnettävä tukea hedelmä- ja vihannesalalle, viinialalle, valkuaiskasvialalle, mehiläishoitoalalle, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien aloille ja humala-alalle sekä muille asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I luetelluille aloille ja tuotteille, joiden osalta erityisten interventioiden vahvistamisella katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia joidenkin tai kaikkien asetuksella (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] tavoiteltujen YMP:n yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamiseen.
Valkuaiskasvit
Säännöksillä otetaan käyttöön erityissääntöjä, jotka koskevat tämän alan tuottajien ja toimialakohtaisten organisaatioiden pakollista hyväksymistä. Tämä auttaisi vahvistamaan arvoketjua alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja puuttumaan agronomisiin haasteisiin, jotka heikentävät viljelijöiden kiinnostusta tähän alaan.
Jotta voidaan tukea valkuaiskasvien tuotantoa ja vähentää unionin riippuvuutta korkealaatuisten proteiinien tuonnista, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteeseen I olisi luotava erillinen valkuaiskasviala. Tällöin valkuaiskasviala korvaa nykyisen kuivarehualan. Valkuaiskasvialaan kuuluvat tuotteet siirretään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevasta XXIV osasta liitteessä I olevan IV osan uuteen 1 jaksoon. Kuivarehut, jotka eivät ole valkuaiskasveja, siirretään liitteessä I olevasta nykyisestä IV osasta kyseisen liitteen XXIV osaan. Viittaus kuivarehualaan olisi poistettava markkinointivuosia koskevasta 6 artiklasta.
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 154 ja 158 artiklaan olisi lisättävä siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat sellaisten olemassa olevien tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymistä, jotka on jo hyväksytty uuden valkuaiskasvialan tuotteiden osalta.
Valkuaiskasviala olisi lisättävä niiden alojen luetteloon, joiden osalta jäsenvaltioiden on pyynnöstä hyväksyttävä tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot (asetuksen (EU) N:o 1308/2013 159 artiklan a ja b alakohta).
Kaupan pitämisen vaatimukset
Kuivattujen palkokasvien ja soijapapujen kaupan pitämisen uusista vaatimuksista annetun komission kertomuksen päätelmien mukaisesti on aiheellista säätää mahdollisuudesta vahvistaa valkuaiskasvien kaupan pitämisen vaatimukset, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa paremmin heidän ostamiensa valkuaiskasvituotteiden alkuperästä. Samasta syystä naudanliha, sianliha sekä lampaan- ja vuohenliha olisi lisättävä luetteloon, jonka osalta kaupan pitämisen vaatimukset voidaan vahvistaa. Lisäksi on aiheellista säätää mahdollisuudesta vahvistaa juustojen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, jotta voidaan mahdollisesti yhdenmukaistaa tiettyjen juustojen määritelmät ja koostumus yhteisen laatuperustan varmistamiseksi sisämarkkinoilla.
Hamppu
Hamppu kuuluu YMP:n yhteisen markkinajärjestelyn piiriin, ja asetuksella (EU) N:o 1308/2013 soveltamisalaa laajennetaan kuitukäyttöä laajemmaksi. Viljelijöille voidaan maksaa pinta-alaan perustuvaa YMP-tukea, jos he täyttävät vakiokriteerit ja hamppukohtaiset kriteerit, mukaan lukien sellaisten lajikkeiden viljely, joiden Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus, jäljempänä ’THC’, on alle 0,3 prosenttia laittoman viljelyn estämiseksi.
Unionin tuomioistuin katsoi, että koko Cannabis Sativa -kasvin kannabidioli, jäljempänä ’CBD’, ei ole huumausaineyleissopimuksen mukainen huumausaine. Epäjohdonmukaisuudet jäsenvaltioiden säännöksissä rajoittavat kuitenkin kasvin täysimääräistä käyttöä ja taloudellista potentiaalia, erityisesti kukintojen osalta. Nämä erot voivat estää viljelijöitä saamasta YMP:n tukea tai pitämästä hampputuotteita kaupan eri jäsenvaltioissa.
Tämän vuoksi asetukseen (EU) N:o 1308/2013 sisällytetään hampun tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat säännöt. Asetuksen 189 artiklaa muutetaan ja liitteessä I olevaa VIII osaa laajennetaan kattamaan kaikki hampun kasvinosat maataloustuotteina edellyttäen, että YMP:n vaatimukset täyttyvät. Tavoitteena on mukautua EU:n hamppumarkkinoiden kasvuun ja tarjota viljelijöille oikeusvarmuutta.
Uusissa säännöksissä säilytetään kansanterveyden suojelu, pidetään kiinni tiukoista siementarkastuksista ja 0,3 prosentin THC-pitoisuuden raja-arvosta ja varmistetaan kansainvälisten huumausainesopimusten noudattaminen. Tieteellinen näyttö tukee sitä, että hamppulajikkeiden, joiden THC-pitoisuus on enintään 0,3 prosenttia, terveysriski on vähäinen. Liitteessä I olevan VIII osan yhdenmukaistamiseksi muutoksia sovelletaan myös pellavansiemeniin, ja asiaan kuuluvat tuotteet siirretään liitteessä I olevan XXIV osan 1 jaksosta.
Siirtymäsäännöksillä suojellaan nykyisiä tuottajaorganisaatioita ja annetaan viljelijöille mahdollisuus pitää kaupan hamppua, joka on kylvetty ennen uusien sääntöjen soveltamista. Soveltamisen lykkäämisellä annetaan sidosryhmille aikaa sopeutua uuteen sääntelykehykseen.
Sokeri
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 125 artiklassa edellytetään, että sokerijuurikkaan ja sokeriruo’on ostoehtoihin sovelletaan kyseisen asetuksen liitteessä II olevan II osan A jakson 6 kohdassa kuvattuja toimialakohtaisia kirjallisia sopimuksia. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 125 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että toimialakohtaiset sopimukset ovat mainitun asetuksen liitteessä X vahvistettujen ostoehtojen mukaisia. Kyseisiä säännöksiä olisi muutettava selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi siltä osin kuin on kyse toimialakohtaisten sopimusten osapuolista sekä kyseisten sopimusten kohteena olevista tuotteista ja ostoehdoista.
Jotta voidaan lisätä oikeudellista selkeyttä ja vahvistaa sokerijuurikkaan myyjien oikeuksien suojaa sopimussuhteissa sokeriyritysten kanssa, on lisäksi tarpeen muuttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä X olevaa VIII kohtaa siten, että siinä säädetään nimenomaisesti, että sokerijuurikasjätemassan omistus säilyy sokerijuurikkaan myyjällä, ellei toisin sovita.
Jotta sokerialan sidosryhmillä olisi riittävästi sopeutumisaikaa, toimialakohtaisia sopimuksia koskevien muutosten soveltamista olisi lykättävä asetuksen voimaantulovuotta seuraavaan 1 päivään lokakuuta.
Lisätuontitullit
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat laskentamenetelmää, jota voidaan käyttää lisätuontitullien soveltamisen käynnistävän määrän vahvistamiseen. Jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) maataloussopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistettu laskentamenetelmä, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava sen täsmentämiseksi, että laskennan olisi perustuttava kolmen edeltävän vuoden keskimääräiseen vuotuiseen tuontiin. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 2 kohdan mukaan lisätuontitulleja ei oteta käyttöön, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse unionin markkinoita tai jos vaikutukset olisivat suhteettomat asetettuun tavoitteeseen nähden. On kuitenkin vaikeaa osoittaa, että tuonti todennäköisesti häiritsee unionin markkinoita, ja kun tällainen suojatoimenpide on voimassa pilaantuvien kausituotteiden tapauksessa, se on usein mahdotonta tai sitä ei voida osoittaa oikea-aikaisesti. Koska tämä vaatimus ylittää WTO:n maataloussopimuksessa asetetut velvoitteet ja jotta voidaan puuttua sidosryhmien huolenaiheisiin ja yksinkertaistaa menettelyä, mainittu 2 kohta olisi kumottava.
Maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä koskevat säännöt
Säännöksissä asetetaan jäsenvaltioille velvoitteita hyväksyä perustason varautumistoimenpiteitä, joihin olisi sisällyttävä maataloustuotteita koskevien kansallisten ja/tai alueellisten valmius- ja reagointisuunnitelmien laatiminen, maataloustuotteiden varastoja koskevien tietojen säännöllinen jakaminen, toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen ja osallistuminen EU:n tason stressitesteihin. Näitä toimia olisi täydennettävä tiukennetuilla velvoitteilla kriisien tai suuririskisten tilanteiden aikana, mukaan lukien pakollinen raportointi.
EU:n varastointistrategian tavoitteena on yhdistää keskitetyt varastot jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin. Tätä tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla tehokkuuden, skaalattavuuden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Jos jäsenvaltiot perustavat ja hallinnoivat maataloustuotteiden varastoja, olisi käytössä oltava säännöt sen varmistamiseksi, että tällaiset toimenpiteet suunnitellaan tavalla, jolla minimoidaan markkinoiden vääristymät.
Lihan nimitykset
Olisi otettava käyttöön erityisiä säännöksiä lihaan liittyvien ilmaisujen suojaamiseksi, jotta voidaan lisätä sisämarkkinoiden avoimuutta elintarvikkeiden koostumuksen ja ravintosisällön osalta ja varmistaa, että kuluttajat – erityisesti ne, jotka haluavat tiettyä ravintosisältöä, joka perinteisesti liittyy lihavalmisteisiin – voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja.
POSEI-ohjelma
Ottaen huomioon ehdotukset asetuksiksi (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] asetuksessa (EU) N:o 228/2013 vahvistetut säännökset, jotka koskevat graafisen tunnuksen käyttöä syrjäisimpien alueiden laadukkaiden maataloustuotteiden kaupan pitämiseksi ja poikkeusta valtion tuesta, kun on kyse sokerialan kansallisista tuista Ranskan syrjäisimmillä alueilla, olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.
Puuttuvien sääntöjen uudelleen sisällyttäminen ja säädösvallan siirtäminen
Asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyihin toimenpiteisiin liittyvistä säännöistä ja toimivallan siirrosta säädettiin asetuksessa (EU) N:o 1306/2013, ja ne vahvistetaan tällä hetkellä asetuksessa (EU) 2021/2116. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisen jälkeen ja ottaen huomioon ehdotukset asetuksiksi (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] asetuksessa (EU) 2021/2116 vahvistetut säännöt ja toimivallan siirto, jotka koskevat julkisia interventioita ja yksityisen varastoinnin tukea, tariffikiintiöitä, tuottajaorganisaatioiden hyväksymistä ja vakuuksia, olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.
Soveltamisen lykkääminen ja siirtymäsäännöt
Jotta jäsenvaltioilla ja toimijoilla olisi riittävästi aikaa noudattaa uusia sääntöjä, soveltamispäivää olisi lykättävä niiden muutosten osalta, jotka liittyvät sokerialan toimialakohtaisiin sopimuksiin, hampun kaupan pitämisen, tuotannon ja tuonnin edellytyksiin sekä säännöksiin, jotka koskevat saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä. Jotta lisäksi voitaisiin varmistaa sujuva siirtyminen EU:n uuteen koulujakelujärjestelmään, asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistetut EU:n koulujakelujärjestelmää koskevat säännökset olisi kumottava 1. tammikuuta 2028 alkaen mutta niitä olisi sovellettava edelleen 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä täytäntöönpantuihin toimenpiteisiin. Koska EU:n nykyinen koulujakelujärjestelmä lakkautetaan 31. joulukuuta 2028, lukuvuodeksi 2027/2028 on määriteltävä erityinen alennettu määräraha viiden kuukauden jaksolle (1. elokuuta–31. joulukuuta 2027), koska kyseisen ajanjakson täytäntöönpano ja rahoitus kuuluvat edelleen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen piiriin.
2025/0237 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmästä (EU:n koulujakelujärjestelmä), alakohtaisista interventioista, valkuaisalan luomisesta, hamppua koskevista vaatimuksista, juuston, valkuaiskasvien ja lihan kaupan pitämisen mahdollisista vaatimuksista, lisätuontitullien soveltamisesta, maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriisitilanteissa koskevista säännöistä sekä vakuuksista
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Komission 19 päivänä helmikuuta 2025 antamassa tiedonannossa ”Maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio” todetaan, että vuoden 2027 jälkeisessä yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) lisätään jäsenvaltioiden vastuuta ja vastuuvelvollisuutta siitä, miten ne saavuttavat YMP:n tavoitteet, tukevat ja vakauttavat viljelijöiden tuloja, houkuttelevat tulevaa viljelijäsukupolvea ja takaavat elintarviketurvan. YMP:n olisi oltava yksinkertaisempi ja kohdennetumpi niin, että annetaan viljelijöille enemmän joustovaraa ja siirrytään vaatimuksista viljelijöille suunnattuihin kannustimiin.
(2)Vuosia 2028–2034 koskeva monivuotinen rahoituskehyspaketti sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus], jolla perustetaan kansallista ja alueellista kumppanuutta koskeva rahasto, jäljempänä ’rahasto’, kaudelle 2028–2034, ja jossa ryhmitellään kyseisestä rahastosta, mukaan lukien Euroopan maatalouden tukirahasto, jäljempänä ’maataloustukirahasto’, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jäljempänä ’maaseuturahasto’, jäsenvaltioille ennalta kohdennetut määrärahat. Kyseisen asetuksen mukaisesti rahasto pannaan täytäntöön kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien, jäljempänä ’kumppanuussuunnitelmat’, ja EU-välineen, jäljempänä ’väline’, avulla.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistetaan maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn, jäljempänä ’YMJ’, perussäännöt
(4)Asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyä YMP:n tukea vuoden 2027 jälkeiselle ajalle tuetaan rahastosta, ja siihen sovelletaan asetuksessa (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] vahvistettuja sääntöjä, sellaisena kuin niitä täydennetään asetuksella (EU) N:o 1308/2013.
(5)Valkuaiskasvien tuotantoon unionissa liittyy jatkuvia vaikeuksia, jotka johtuvat erityisesti paikallisen tason vaihtelevasta tarjonnasta ja kysynnästä sekä viljelyyn liittyvistä agronomisista haasteista, joiden vuoksi niiden viljelystä aiheutuu viljelijöille suurempi riski. Jotta voidaan tukea valkuaiskasvien tuotantoa ja vähentää unionin riippuvuutta korkealaatuisten proteiinien tuonnista, on aiheellista lisätä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteeseen I erillinen valkuaiskasviala. Lisäksi valkuaiskasvialan tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisen helpottamiseksi ja siten arvoketjun vahvistamiseksi alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla niiden hyväksymisestä olisi tehtävä pakollista. Koska kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa IV osassa luetellut kuivarehualan tärkeimmät tuotteet olisi sisällytettävä valkuaiskasvialaan, kuivarehuala olisi poistettava asetuksesta (EU) N:o 1308/2013.
(6)Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’tuomioistuin’, kumosi 7 päivänä syyskuuta 2016 asiassa C-113/14 antamallaan tuomiolla asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklan, jossa määritetään maataloustuotteiden viitekynnykset, sillä perusteella, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 3 kohdan mukaan tällaiset viitekynnykset hyväksyy ainoastaan neuvosto komission ehdotuksesta. Sen vuoksi on aiheellista kumota asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artikla.
(7)Asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistetaan julkisia interventioita koskevat säännöt. Asetuksessa (EU) 2021/2116 vahvistetaan julkisten interventioiden menoja koskevat säännöt ja siirretään komissiolle valta täydentää kyseistä asetusta säännöillä, jotka koskevat toimenpidetyyppejä, joihin voidaan myöntää unionin rahoitusta, ja korvausedellytyksiä, tukikelpoisuusedellytyksiä ja laskentamenetelmiä maksajavirastojen tosiasiallisesti havaitsemien seikkojen tai komission määrittämien kiinteiden määrien tai alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjen kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella sekä toimien arvon määritystä julkisen intervention yhteydessä, julkisen intervention alaisten tuotteiden menetyksen tai pilaantumisen tapauksessa toteutettavia toimenpiteitä sekä rahoitettavien määrien vahvistamista. Koska nämä säännöt ovat tarpeen julkisten interventioiden järjestelmän toiminnan kannalta, nykyiset toimivallan siirrot olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.
(8)Julkisia interventioita koskevien sääntöjen lisäksi asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistetaan yksityisen varastoinnin tukea koskevat säännöt. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1238 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1240 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädettyjen delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevien toimivallan siirtojen nojalla hyväksyttyjä tarkastuksia ja seuraamuksia. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisen jälkeen ja ottaen huomioon asetukset (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../...[tuloksellisuusasetus] asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/2116 vahvistetut säännöt ja toimivallan siirto, jotka koskevat julkisiin interventioihin ja yksityisen varastoinnin tukeen liittyviä tarkastuksia ja seuraamuksia, olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.
(9)Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään asetusta (EU) N:o 1308/2013 maksujen alentamista koskevilla säännöillä, jos toimijat eivät täytä julkisen intervention tai yksityisen varastoinnin edellytyksiin liittyviä velvoitteitaan. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat testejä ja menetelmiä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava tuotteiden tukikelpoisuuden vahvistamiseksi julkisessa interventiossa ja yksityisen varastoinnin osalta, julkisia interventioita tai yksityistä varastointia koskevien tarjouskilpailumenettelyjen käyttöä, jäsenvaltioiden suorittamia hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia, jotka koskevat julkisen intervention tai yksityisen varastoinnin velvoitteiden, sitoumusten ja tukikelpoisuusperusteiden noudattamista, sekä hallinnollisten seuraamusten soveltamista ja laskemista jäsenvaltioissa, jos toimijat eivät noudata julkisen intervention tai yksityisen varastoinnin edellytyksiin liittyviä tukikelpoisuusperusteita, sitoumuksia tai muita velvoitteita.
(10)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 II osan I osaston II luvussa säädetty tuki hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiselle oppilaitoksiin, jäljempänä ’EU:n koulujakelujärjestelmä’, on osoittautunut tehokkaaksi tiettyjen maataloustuotteiden kulutuksen lisäämisessä. YMP:n tavoitteiden edistämiseksi EU:n koulujakelujärjestelmää olisi jatkettava. Jotta kuitenkin voidaan tehostaa sen toimintaa ja varmistaa yhtenäisyys muiden YMP:n välineiden kanssa, sen olisi perustuttava tuloksellisuuteen ja se olisi pantava täytäntöön rahastosta tuettavana interventiotyyppinä. Unionin olisi vahvistettava asiaan liittyvät politiikan perusparametrit, kuten EU:n koulujakelujärjestelmän tavoitteet ja sen perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne täyttävät tavoitteet ja saavuttavat päämäärät. Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että paikalliset olosuhteet ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. EU:n koulujakelujärjestelmään olisi sovellettava asetuksissa (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) …/… [tuloksellisuusasetus] vahvistettuja sääntöjä, sellaisina kuin niitä täydennetään tällä asetuksella. Koska EU:n koulujakelujärjestelmä on markkinainterventio, tällaista interventiotyyppiä koskevat erityissäännöt olisi vahvistettava asetuksessa (EU) N:o 1308/2013.
(11)EU:n koulujakelujärjestelmän tavoitteena on luoda uudelleen yhteys lasten ja maatalouden välille ja edistää terveellisiä ruokailutottumuksia. Koska haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat lapset ovat alttiimpia epäterveelliselle ruokavaliolle, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus kohdentaa toimia näihin ryhmiin sosioekonomiset näkökohdat huomioon ottaen. Jotta voitaisiin vähentää vapaiden sokereiden ja rasvojen saantia koululaisten keskuudessa, olisi rajoitettava sellaisten tuotteiden jakelua, joissa on paljon vapaita sokereita ja rasvoja. Jotta voidaan lisätä lasten tietoisuutta unionissa viljeltävistä erilaisista tuotteista ja niiden erilaisista ominaisuuksista, unionista peräisin olevien tuotteiden jakelu olisi asetettava etusijalle ja samalla olisi sovellettava tiukempiin ympäristöä ja sosiaalista kestävyyttä koskeviin vaatimuksiin liittyviä kriteerejä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava tiettyjä aiheita koskevien tiedotustoimenpiteiden toteuttaminen. Päällekkäisyyksien välttämiseksi järjestelmän sijasta voidaan hyödyntää kansallista opetussuunnitelmaa. Kun otetaan huomioon lisääntynyt huoli jalostetuista elintarvikkeista ja tuotteista, joissa on mahdollisesti paljon lisättyä sokeria ja jotka eivät täytä lasten ravitsemuksellisia tarpeita, on aiheellista jättää tällaiset tuotteet EU:n koulujakelujärjestelmän ulkopuolelle.
(12)Koska rahaston puitteissa toteutettavan EU:n koulujakelujärjestelmän on tarkoitus kattaa 1 päivän tammikuuta 2028 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välinen ajanjakso, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 II osan I osaston II luvussa säädettyjä EU:n koulujakelujärjestelmää koskevien säännökset olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2028. Sujuvan siirtymän varmistamiseksi olisi säädettävä, että kumottuja säännöksiä sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä täytäntöönpantuihin toimenpiteisiin. Lisäksi kun otetaan huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 II osan I osaston II luvussa säädetty EU:n koulujakelujärjestelmä lakkautetaan ennen 1 päivänä elokuuta 2027 alkavan ja 31 päivänä heinäkuuta 2028 päättyvän lukuvuoden 2027/2028 päättymistä, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 a artiklassa lukuvuotta kohti vahvistettua unionin tuen kokonaisrajaa olisi alennettava suhteellisesti kyseisen lukuvuoden osalta.
(13)Tiettyjen alojen interventiotyypit ovat tarpeen, jotta voidaan edistää YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja lisätä synergiaa. Tällaisten interventiotyyppien sisältöä ja tavoitteita koskevat vähimmäisvaatimukset olisi vahvistettava unionin tasolla, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja vältetään epätasa-arvoiset ja epäreilut kilpailuedellytykset. Kun jäsenvaltiot sisällyttävät tiettyjä aloja koskevia interventioita kumppanuussuunnitelmiinsa, niiden olisi varmistettava johdonmukaisuus muiden alakohtaisten interventioiden kanssa. Tiettyjen alojen interventiotyypeistä olisi myönnettävä tukea hedelmä- ja vihannesalalle, viinialalle, valkuaiskasvialalle, mehiläishoitoalalle, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien aloille ja humala-alalle sekä muille asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I luetelluille aloille ja tuotteille. Kun otetaan huomioon erityisesti unionin kasviproteiinivaje ja sen tuotannon ympäristöhyödyt, palkokasvit olisi sisällytettävä tukikelpoisiin tuotteisiin noudattaen samalla öljysiemeniä koskevaa EU:n WTO-luetteloa.
(14)Unionin talousarvion taloudellisten etujen suojaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että seuraamukset ovat oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään asetusta (EU) N:o 1308/2013 säännöillä, jotka koskevat alakohtaisten interventioiden tukimaksujen keskeyttämistä, vähentämistä ja takaisinperintää, jos tuottajaorganisaatiot eivät noudata hyväksymisperusteita. Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä säännöt hallinnollisista ja paikalla tehtävistä tarkastuksista, joita jäsenvaltioiden on tehtävä tuottajaorganisaatioissa tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymissä hyväksymisperusteiden noudattamisen todentamiseksi, sekä säännöt hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien yksilöllisestä tunnistusjärjestelmästä.
(15)Kuivattujen palkokasvien ja soijapapujen kaupan pitämisen uusista vaatimuksista annetun komission kertomuksen päätelmien mukaisesti on aiheellista säätää mahdollisuudesta vahvistaa valkuaiskasvien kaupan pitämisen vaatimukset, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa paremmin heidän ostamiensa valkuaiskasvituotteiden alkuperästä. Samasta syystä naudanliha, sianliha sekä lampaan- ja vuohenliha olisi lisättävä luetteloon, jonka osalta kaupan pitämisen vaatimukset voidaan vahvistaa. Lisäksi on aiheellista säätää mahdollisuudesta vahvistaa juustojen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, jotta voidaan mahdollisesti yhdenmukaistaa tiettyjen juustojen määritelmät ja koostumus yhteisen laatuperustan varmistamiseksi sisämarkkinoilla.
(16)Komission tiedonannossa ”Maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio” muistutetaan, että karja on olennainen osa unionin maataloutta, kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Kestävät kotieläintuotannon järjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden, maaseutualueiden elinkelpoisuuden sekä ympäristön ja maaseutumaiseman säilyttämisen kannalta. Unionin kotieläintuotantoala on erityisen altis erilaisille häiriöille ja maailmanlaajuiselle kilpailulle, ja sen on täytettävä tiukat tuotantovaatimukset, joita markkinat eivät aina palkitse. Tässä yhteydessä on sekä unionin tuottajien että kuluttajien edun mukaista tunnustaa lihan ja lihavalmisteiden luonnollinen koostumus. Lihaan liittyvillä ilmaisuilla on usein kulttuurista ja historiallista merkitystä. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön erityisiä säännöksiä lihaan liittyvien ilmaisujen suojaamiseksi, jotta voidaan lisätä sisämarkkinoiden avoimuutta elintarvikkeiden koostumuksen ja ravintosisällön osalta ja varmistaa, että kuluttajat – erityisesti ne, jotka haluavat tiettyä ravintosisältöä, joka perinteisesti liittyy lihavalmisteisiin – voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja.
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 228/2013 otettiin käyttöön graafinen tunnus, jolla kannustetaan syrjäisimpien alueiden viljelijöitä jatkamaan laadukkaiden tuotteiden tarjontaa ja edistetään tällaisten tuotteiden pitämistä kaupan. Ottaen huomioon asetukset (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] asetuksessa (EU) N:o 228/2013 vahvistetut graafista tunnusta koskevat säännökset olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013, ja niitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028.
(18)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 125 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että sokerijuurikkaan ja sokeriruo’on ostoehtoihin sovelletaan kyseisen asetuksen liitteessä II olevan II osan A jakson 6 kohdassa kuvattuja toimialakohtaisia kirjallisia sopimuksia. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 125 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että toimialakohtaiset sopimukset ovat mainitun asetuksen liitteessä X vahvistettujen ostoehtojen mukaisia. Selkeyden vuoksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 125 artiklaa, liitteessä II olevan II osan A jakson 5 ja 6 kohtaa ja liitettä X olisi muutettava, jotta voidaan varmistaa kyseisten säännösten johdonmukaisuus toimialakohtaisten sopimusten osapuolten sekä kyseisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja ostoehtojen osalta. Erityisesti olisi selvennettävä, että sokerisopimuksia ja ostoehtoja koskevia sääntöjä sovelletaan sokerijuurikkaan lisäksi myös sokeriruokoon.
(19)Innovointi ja biotalouden kasvu ovat johtaneet hampun kaikista osista peräisin olevan biomassan uusiin käyttötarkoituksiin. Tämä tarjoaa viljelijöille lisämahdollisuuksia hyödyntää kasvia kuitutuotannon lisäksi, mikä tekee hampusta houkuttelevamman ja kilpailukykyisemmän viljelykasvin. Lisäksi hampun viljelyllä on ympäristö- ja ilmastohyötyjä, koska sen viljely ei edellytä torjunta-aineita eikä lannoitteita vaan parantaa maaperän rakennetta. Useat hampputuotteet, kuten raakahamppu (CN 5302), hampunsiemenet (CN 1207 99 91) ja muut hampun osat (CN 1211 90 86), luetellaan SEUT-sopimuksen liitteessä I maataloustuotteina. Selkeyden vuoksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevan VIII osan luetteloa pellava- ja hamppualan tuotteista olisi muutettava sisällyttämällä siihen muitakin hampputuotteita kuin raakahamppu.
(20)Jotkin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet terveyden suojelemiseksi kansallisia toimenpiteitä, joilla kielletään tiettyjen hampputuotteiden tuotanto tai kaupan pitäminen. Nämä toisistaan poikkeavat kansalliset toimintatavat heikentävät yhteisen markkinajärjestelyn moitteetonta toimintaa, luovat oikeudellista epävarmuutta ja esteitä sisämarkkinoilla ja aiheuttavat epäreilua kilpailua eri jäsenvaltioiden viljelijöiden välille.
(21)Useiden sellaisten kansainvälisten välineiden mukaisesti, joissa jäsenvaltiot ovat tehneet yhteistyötä tai joihin ne ovat liittyneet, kuten vuoden 1961 Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimus ja vuoden 1971 psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus, huumausaineiden kaupan pitäminen olisi kiellettävä, lukuun ottamatta tiukasti valvottua kauppaa tai käyttöä lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Unionin tuomioistuimen asiassa C-663/18 esittämistä perusteluista käy kuitenkin ilmi, että ei-psykoaktiivisia tuotteita, kuten alhaisen THC-pitoisuuden hamppulajikkeista saatua CBD:tä, ei pidä katsoa näissä yleissopimuksissa tarkoitetuiksi huumausaineiksi.
(22)Tieteellinen näyttö viittaa myös siihen, että hampputuotteet, jotka on saatu lajikkeista, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia, eivät todennäköisesti aiheuta riskiä ihmisten terveydelle. Sen vuoksi oikeusvarmuuden takaamiseksi, alan kehityksen edistämiseksi, tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi kaikkialla unionissa ja yhteisen markkinajärjestelyn moitteettoman toiminnan tukemiseksi sekä kansanterveyttä koskevien etujen suojelemiseksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla yhdenmukaistetut säännöt sellaisten hampusta saatavien maataloustuotteiden tuotantoa ja kaupan pitämistä varten, jotka tarjoavat kansanterveydelliset takeet. Näihin sääntöihin olisi erityisesti sisällyttävä tetrahydrokannabinolipitoisuuden yhdenmukainen enimmäismäärä sekä muita asianmukaisia suojatoimia.
(23)Lisäksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklaa, jossa vahvistetaan hampun tuontia koskevat säännöt, jotta varmistetaan niiden ja hampputuotteiden kaupan pitämistä koskevien uusien unionin sääntöjen johdonmukaisuus.
(24)Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja viljelijöiden kannalta kohtuuttomien häiriöiden välttämiseksi olisi otettava käyttöön siirtymäjärjestelyt, jotka koskevat ennen uusien kaupan pitämisen edellytysten soveltamispäivää kylvetyistä hamppukasveista saatujen hampputuotteiden saattamista markkinoille. Kyseisten tuotteiden kaupan pitäminen olisi sallittava edelleen ennen kyseistä päivää voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti ja ainoastaan ... päivään ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantuloa seuraavan vuoden 31 päivään joulukuuta] saakka. Kyseisen päivämäärän jälkeen kaikkien hampputuotteiden olisi täytettävä uudet kaupan pitämisen edellytykset.
(25)Jotta voidaan varmistaa sujuva siirtymä valkuaiskasvialan luomisen jälkeen ja taata oikeusvarmuus ja jatkuvuus hyväksytyille tuottajaorganisaatioille tai toimialakohtaisille organisaatioille, on aiheellista säätää, että tuottajaorganisaatiot tai toimialakohtaiset organisaatiot, jotka on jo hyväksytty sellaisten tuotteiden osalta ennen ... päivää ...kuuta ...[tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä], jotka kuuluvat uuteen valkuaiskasvialaan, olisi katsottava hyväksytyiksi kyseisellä alalla. Tällaisten tuottajaorganisaatioiden olisi säilytettävä hyväksyntänsä myös muiden tuotteiden osalta, jotka on lueteltu muiden alojen yhteydessä. Jos ne eivät kuitenkaan enää täytä asiaankuuluvia hyväksymisedellytyksiä yhdellä tai useammalla alalla, jäsenvaltioiden olisi peruutettava niiden vastaava hyväksyntä viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [31 päivänä joulukuuta 20XX, vähintään kaksi täyttä vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].
(26)Jotta voidaan varmistaa sujuva siirtymä sen jälkeen, kun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevan VIII kohdan luetteloa pellava- ja hamppualan tuotteista on muutettu, ja taata oikeusvarmuus ja jatkuvuus hyväksytyille tuottajaorganisaatioille tai toimialakohtaisille organisaatioille, on aiheellista säätää, että tuottajaorganisaatiot tai toimialakohtaiset organisaatiot, jotka on jo hyväksytty sellaisten tuotteiden osalta ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä], jotka kuuluvat uuteen muutettuun pellava- ja hamppualaan, olisi katsottava hyväksytyiksi kyseisellä alalla. Tällaisten tuottajaorganisaatioiden olisi säilytettävä hyväksyntänsä myös muiden tuotteiden osalta, jotka on lueteltu muiden alojen yhteydessä. Jos ne eivät kuitenkaan enää täytä asiaankuuluvia hyväksymisedellytyksiä yhdellä tai useammalla alalla, jäsenvaltioiden olisi peruutettava niiden vastaava hyväksyntä viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [31 päivänä joulukuuta 20XX, vähintään kaksi täyttä vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].
(27)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat laskentamenetelmää, jota voidaan käyttää lisätuontitullien soveltamisen käynnistävän määrän vahvistamiseen. Jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) maataloussopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistettu laskentamenetelmä, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava sen täsmentämiseksi, että laskennan olisi perustuttava kolmen edeltävän vuoden keskimääräiseen vuotuiseen tuontiin. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 182 artiklan 2 kohdan mukaan lisätuontitulleja ei oteta käyttöön, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse unionin markkinoita tai jos vaikutukset olisivat epäsuhteessa asetettuun tavoitteeseen. On kuitenkin vaikeaa osoittaa, että tuonti todennäköisesti häiritsee unionin markkinoita, ja pilaantuvien kausituotteiden tapauksessa silloin, kun tällaista suojatoimenpidettä sovelletaan tällä hetkellä, se on usein mahdotonta tai sitä ei voida osoittaa oikea-aikaisesti. Koska tämä vaatimus ylittää WTO:n maataloussopimuksessa asetetut velvoitteet ja jotta voidaan puuttua sidosryhmien huolenaiheisiin ja yksinkertaistaa menettelyä, mainittu 2 kohta olisi kumottava.
(28)Asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vahvistetaan tariffikiintiöiden hallinnointia koskevat säännöt. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/760 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seuraamuksia toimijoille sellaisten edellytysten ja kelpoisuusvaatimusten noudattamatta jättämisestä, jotka toimijan on täytettävä voidakseen jättää hakemuksen tariffikiintiössä ja jotka hyväksyttiin asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn delegoitujen säädösten antamista koskevan toimivallan nojalla. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisen jälkeen valta antaa delegoituja säädöksiä olisi tältä osin sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.
(29)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 214 a artiklan mukaan Suomi voi tietyin edellytyksin myöntää kansallista tukea Etelä-Suomessa vuoteen 2027 saakka komission luvalla. Suomen maatalouden erityispiirteiden vuoksi kyseisen kansallisen tuen myöntäminen olisi sallittava edelleen kaudella 2028–2034.
(30)Asetuksella (EU) N:o 228/2013 myönnettiin valtiontukia koskeva poikkeus Ranskan syrjäisimpien alueiden sokerialan kansallisille tuille, jotta lievennettäisiin kyseisten alueiden sokerinviljelyn erityisrajoitteita, jotka liittyvät alueiden äärimmäisen syrjäiseen sijaintiin, erityisesti niiden eristyneisyyteen, saaristoasemaan, pieniin pinta-aloihin, vuoristoiseen maastoon ja ilmastoon sekä niiden taloudelliseen riippuvuuteen sokerintuotannosta. Ottaen huomioon asetukset (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] asetuksessa (EU) N:o 228/2013 vahvistetut kyseistä poikkeusta koskevat säännökset olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013, ja niitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028.
(31)Kuten Euroopan varautumisunionistrategiaa koskevassa yhteisessä tiedonannossa korostetaan, unionin olisi vahvistettava varautumistaan kasvaviin riskeihin ja syvään epävarmuuteen, jotta voidaan luoda turvallinen ja häiriönsietokykyinen unioni, jolla on valmiudet ennakoida uhkia ja vaaroja, reagoida niihin ja hallita niitä niiden luonteesta tai alkuperästä riippumatta. Varautumista koskevat näkökohdat olisi sisällytettävä kaikkiin unionin politiikkoihin. Unionin varastointistrategiaa koskevassa komission tiedonannossa ”EU:n varastointistrategia: EU:n aineellisen kriisivarautumisen vahvistaminen” korostetaan, että vakavissa, pitkäaikaisissa ja monimutkaisissa rajat ylittävissä kriiseissä on olennaisen tärkeää koordinoida kansallisia toimenpiteitä, jotta varmistetaan välttämättömien hyödykkeiden vakaat toimitukset ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuminen.
(32)Jotta voidaan varmistaa maataloustuotteiden saatavuus, mikä on yksi YMP:lle SEUT-sopimuksessa asetetuista tavoitteista, myös hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä, maatalousalan varautumista olisi parannettava. Tämä olisi saavutettava täydentämällä kansallisia aloitteita, tehostamalla koordinointia jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä, parantamalla tehokkuutta ja edistämällä varautumisen ja selviytymiskyvyn kulttuuria kunnioittaen samalla täysin kansallista toimivaltaa ja kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteita sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.
(33)Sen vuoksi olisi edellytettävä, että jäsenvaltiot hyväksyvät perustason varautumistoimenpiteitä, joihin olisi sisällyttävä maataloustuotteita koskevien kansallisten ja/tai alueellisten valmius- ja reagointisuunnitelmien laatiminen, maataloustuotteiden varastoja koskevien tietojen säännöllinen jakaminen, toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen ja osallistuminen unionin tason stressitesteihin. Jos jäsenvaltiot perustavat ja hallinnoivat maataloustuotteiden varastoja, niitä olisi käsiteltävä osana kansallisia ja/tai alueellisia valmius- ja reagointisuunnitelmia, ja ne olisi suunniteltava siten, että minimoidaan markkinoiden vääristymät. Näitä varautumistoimia olisi täydennettävä tiukennetuilla velvoitteilla kriisien tai suuririskisten tilanteiden aikana, mukaan lukien pakollinen raportointi.
(34)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä koskevien säännösten täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin on kyse raportointivaatimuksista, jotka koskevat elintarviketurvaan liittyviä valmius- ja reagointisuunnitelmia, elintarviketurvaan liittyvien valmius- ja reagointisuunnitelmien kehittämistä ja soveltamista koskevasta rajat ylittävästä yhteistyöstä, varastojen perustamista ja hallinnointia koskevista koordinoiduista toimista, kuten tuoteluokkien määrittämisestä varastojen perustamista varten sekä yhteisten riskinarviointi- ja varhaisvaroitusmekanismien kehittämisestä rajat ylittävien toimitusriskien lieventämiseksi ja toimitusten jatkuvuuden varmistamiseksi häiriöiden aikana, vapaaehtoisesta yhteisvastuusta ja keskinäisen avun mekanismeista, joilla jäsenvaltiot asettavat osan varastoistaan pulasta kärsivän jäsenvaltion saataville, reaaliaikaisesta varastoihin liittyvästä raportoinnista ja muusta tiedonvaihdosta sekä tietojen turvallista käsittelyä ja vaihtoa koskevista teknisistä ja menettelyllisistä vaatimuksista. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(35)Useissa maatalouslainsäädännön säännöksissä edellytetään vakuuksien asettamista turvaamaan maksettavan määrän suorittaminen tilanteissa, joissa tiettyä velvoitetta ei noudateta. Tämä koskee erityisesti tariffikiintiöiden hallinnointia sekä julkisia interventioita ja yksityistä varastointia. Ottaen huomioon asetukset (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] asetuksessa (EU) 2021/2116 vahvistetut vakuuksia koskevat säännökset olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013. Vakuuksia koskevien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten antamista koskeva valta olisi säilytettävä, ja ne olisi sen vuoksi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.
(36)Jotta varmistetaan syrjimätön kohtelu, oikeudenmukaisuus ja oikeasuhteisuus vakuuksia asetettaessa, tämän säädösvallan siirron olisi katettava etenkin sellaiset vakuuksia koskevat säännöt, joilla varmistetaan tasavertainen kohtelu, määritetään vastuutaho velvoitteen jäädessä täyttämättä ja vahvistetaan erityistilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen voi luopua vakuusvaatimuksesta, vahvistetaan asetettavaan vakuuteen ja takaajaan sovellettavat edellytykset, vahvistetaan vakuuden asettamista ja vapauttamista koskevat edellytykset ja ennakkomaksujen yhteydessä asetettuihin vakuuksiin liittyvät erityisedellytykset, sekä säännöt, joilla vahvistetaan noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset sellaisten velvoitteiden tapauksessa, joiden osalta on asetettu vakuus. Lisäksi komission täytäntöönpanovallan olisi katettava asetettavien vakuuksien muoto sekä niiden asettamisessa, hyväksymisessä ja alkuperäisen vakuuden korvaamisessa käytettävä menettely, vakuuksien vapauttamisessa käytettävät menettelyt ja jäsenvaltioiden tai komission vakuuksien yhteydessä tekemä ilmoitus.
(37)Asetuksessa [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] säädetään, että julkisten interventioiden menojen osalta komission on tietyissä tapauksissa vahvistettava yhdenmukaiset kiinteät määrät asetuksen (EU) N:o 1308/2013 11 artiklassa tarkoitetuille julkiseen interventioon hyväksyttävien tuotteiden varastoinnista ja tapauksen mukaan jalostuksesta aiheutuville materiaalitoimille. Asiaankuuluvat täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti. Asetuksella (EU) N:o 1308/2013 perustetun maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean olisi avustettava komissiota näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymisessä. Koska kyseisessä asetuksessa ei viitata asetuksessa (EU) N:o 182/2011 säädettyyn neuvoa-antavaan menettelyyn, asetukseen (EU) N:o 1308/2013 olisi lisättävä viittaus kyseiseen menettelyyn.
(38)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä IV olevan B jakson IV kohdassa säädetään, että komissio hyväksyy luokitusmenetelmät, joilla arvioidaan vähärasvaisen lihan osuus unionin sianruhojen luokitteluasteikon mukaisesti. Koska sianruhojen vähärasvaisen lihan osuuden luokitusmenetelmät hyväksytään kussakin jäsenvaltiossa, yksinkertaisuuden ja hallinnollisen taakan keventämisen vuoksi jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä luokitusmenetelmät komission sijasta.
(39)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä X olevassa VIII kohdassa säädetään, että sokerijuurikkaan myyjien ja sokeriyritysten välisissä toimitussopimuksissa on vahvistettava sokerijuurikasjätemassan palauttamista tai korvaamista koskevat järjestelyt. Oikeudellisen selkeyden lisäämiseksi ja sokerijuurikkaan myyjien oikeuksien suojan vahvistamiseksi on aiheellista muuttaa mainitun asetuksen liitettä X siten, että siinä säädetään nimenomaisesti, että toimitetusta sokerijuurikkaasta saatu sokerijuurikasjätemassa pysyy sokerijuurikkaan myyjän omaisuutena, ellei toisin sovita. Avoimuuden ja tasapuolisten sopimussuhteiden varmistamiseksi toimitussopimuksissa olisi nimenomaisesti määrättävä massan palauttamista, pitämistä tai jalostusta koskevista järjestelyistä, mukaan lukien tarvittaessa asianomaiset määrät, puristus- tai kuivauskustannusten jakaminen sekä mahdollisesti maksettavan korvauksen hinta tai laskentamenetelmä.
(40)Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1308/2013 olisi muutettava.
(41)Jotta sidosryhmillä olisi riittävästi aikaa mukautua muutoksiin, sokerialan toimialakohtaisiin sopimuksiin liittyviä muutoksia olisi sovellettava ... päivästä ...kuuta ... [1 päivästä lokakuuta tämän asetuksen voimaantulopäivää seuraavana vuonna].
(42)Jotta sidosryhmillä olisi riittävästi aikaa mukautua, hampun kaupan pitämisen, tuotannon ja tuonnin edellytyksiä koskevia sääntöjä olisi sovellettava ... päivästä ...kuuta ... [1 päivästä tammikuuta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen] ja lihaan liittyviä ilmaisuja koskevia sääntöjä ... päivästä ...kuuta ... [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
(43)Jotta jäsenvaltioilla olisi aikaa aloittaa maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä koskevien säännösten täytäntöönpano, näitä säännöksiä olisi sovellettava ... päivästä ...kuuta ... [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä],
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) N:o 1308/2013 seuraavasti:
1)Korvataan 1 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:
”d) valkuaiskasviala, IV osa;”
2)Korvataan 2 artikla seuraavasti:
”2 artikla
Yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevat yleiset säännökset
Tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus]* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU).../... [tuloksellisuusasetus]** sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä.
___________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] (EUVL L ..., ELI: ).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU).../... [tuloksellisuusasetus] (EUVL L ..., ELI: ).”
3)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
a)Kumotaan 3 kohta.
b)Lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:
”c) tarkoitetaan ’syrjäisimmillä alueilla’ SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja alueita.”
4)Korvataan 6 artiklan b alakohta seuraavasti:
”b) 1 päivästä huhtikuuta seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta silkkiäistoukka-alalla;”
5)Kumotaan 7 artikla.
6)Korvataan 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan toisessa alakohdassa, 116 artiklassa, 149 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa, 152 artiklan 1 c kohdan toisessa alakohdassa, 175 artiklan toisessa alakohdassa, 179 artiklan toisessa alakohdassa, 183 artiklan toisessa alakohdassa, 193 a artiklan 2 kohdassa, 213 artiklassa ja 216 artiklan 2 kohdassa oleva ilmaisu ”229 artiklan 2 tai 3 kohdassa” ilmauksella ”229 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa”.
7)Lisätään II osan I osaston I luvun 2 jaksoon artikla seuraavasti:
”16 a artikla
Julkisten interventioiden menot
Siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavia koskevilla säännöillä:
a)toimenpidetyypit, joihin voidaan myöntää unionin rahoitusta, ja korvausedellytykset;
b)tukikelpoisuusedellytykset ja laskentamenetelmät maksajavirastojen tosiasiallisesti havaitsemien seikkojen tai komission määrittämien kiinteiden määrien tai alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjen kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella;
c)toimien arvon määritys julkisen intervention yhteydessä, julkisen intervention alaisten tuotteiden hävikin tai pilaantumisen tapauksessa toteutettavat toimenpiteet sekä rahoitettavien määrien vahvistaminen.”
8)Lisätään 19 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:
”d) vahvistetaan tuen maksamista koskevat säännöt ja yksilöidään tapaukset, joissa tukea ei makseta tai joissa tukea vähennetään, jos toimija ei noudata 2 jaksossa tarkoitetun julkisen intervention tai 3 jaksossa tarkoitetun yksityisen varastoinnin edellytyksiin liittyviä velvoitteitaan.”
9)Lisätään 20 artiklan ensimmäiseen alakohtaan alakohdat seuraavasti:
”v) tarvittavat säännöt, jotka koskevat testejä ja menetelmiä tuotteiden kelpoisuuden määrittämiseksi julkista interventiota ja yksityistä varastointia varten sekä tarjouskilpailumenettelyjen käyttöä julkisten interventioiden ja yksityisen varastoinnin yhteydessä;
w) säännöt jäsenvaltioiden tekemille hallinnollisille ja paikalla tehtäville tarkastuksille, jotka liittyvät 2 jaksossa tarkoitettua julkista interventiota tai 3 jaksossa tarkoitettua yksityistä varastointia koskevien velvoitteiden, sitoumusten ja tukikelpoisuusperusteiden noudattamiseen;
x) yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden määräämien seuraamusten soveltamiselle ja laskemiselle silloin, kun toimijat eivät noudata 2 jaksossa tarkoitettua julkista interventiota tai 3 jaksossa tarkoitettua yksityistä varastointia koskevia velvoitteita, sitoumuksia ja tukikelpoisuusperusteita.”
10)Kumotaan II osan I osaston II luku.
11)Lisätään 23 a artiklaan alakohta seuraavasti:
”1 a. Koulujakelujärjestelmän mukainen tuki 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteiden jakelua, koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä ja asiaan liittyviä kustannuksia varten saa lukuvuonna 2027/2028 olla enintään 90 001 722,90 euroa.”
12)Lisätään II osan I osastoon luku seuraavasti:
”II a LUKU
Asetuksessa (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] tarkoitetut interventiotyypit
1 jakso
Yleiset säännökset
26 artikla
Soveltamisala
Tässä luvussa vahvistetaan säännöt asetuksessa (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] säädetyille interventiotyypeille, jotka koskevat EU:n koulujakelujärjestelmää ja tiettyjä tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja aloja.
Tätä lukua sovelletaan kansallista ja alueellista kumppanuutta koskevasta rahastosta, jäljempänä ’rahasto’, rahoitettavaan unionin tukeen jäsenvaltion laatimissa ja komission hyväksymissä kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa, jäljempänä ’kumppanuussuunnitelmat’, täsmennettyihin interventioihin, jotka kattavat 1 päivän tammikuuta 2028 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välisen ajanjakson.
Jollei tässä luvussa toisin säädetä, tässä luvussa tarkoitettuihin interventiotyyppeihin sovelletaan asetuksia (EU) .../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] ja (EU) .../... [tuloksellisuusasetus] ja niiden nojalla annettuja säännöksiä.
2 jakso
EU:n koulujakelujärjestelmä
27 artikla
Soveltamisala ja yleiset säännöt
1. Tässä jaksossa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kumppanuussuunnitelmiin sisältyviä interventiotyyppejä, joilla tuetaan maataloustuotteiden jakelua lapsille oppilaitoksissa, jotta voidaan lisätä tiettyjen maataloustuotteiden kulutusta ja parantaa lasten ruokailutottumuksia, jäljempänä ’EU:n koulujakelujärjestelmä’.
2. EU:n koulujakelujärjestelmän osallistujia ovat lapset, jotka käyvät koulua jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hallinnoimissa tai tunnustamissa oppilaitoksissa.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava kumppanuussuunnitelmissaan EU:n koulujakelujärjestelmään osallistumisen tukikelpoisuusperusteet. Jäsenvaltiot voivat keskittyä tiettyyn ikäryhmään tai asettaa tietyt lapsiryhmät etusijalle sosioekonomisten näkökohtien perusteella, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi koulujakelujärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi.
3. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kumppanuussuunnitelmissaan EU:n koulujakelujärjestelmän mukaisten interventioiden tuensaajaluokat, jotka on valittava sellaisten oppilaitosten tai viranomaisten, niiden puolesta toimivien organisaatioiden, toimittajien tai muiden julkisten tai yksityisten elinten joukosta, jotka osallistuvat jonkin 4 kohdassa tarkoitetun interventiotyypin hallinnointiin tai tarjoamiseen.
4. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön ja annettava tukea interventioille, jotka perustuvat seuraaviin interventiotyyppeihin, tässä jaksossa säädetyin ja jäsenvaltioiden kumppanuussuunnitelmissaan täsmentämin edellytyksin:
a)maataloustuotteiden tarjonta ja jakelu;
b)tietoisuuden lisääminen.
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EU:n koulujakelujärjestelmään osallistuvat oppilaitokset julkistavat tiloissaan tai muussa asiaankuuluvassa paikassa osallistuvansa EU:n koulujakelujärjestelmään ja sen, että järjestelmää rahoittaa unioni. Jäsenvaltioiden on tarjottava käyttöön soveltuvat viestintävälineet, joita voivat olla julisteet, asiaa koskevat verkkosivustot, graafinen tiedotusaineisto ja tiedotus- ja valistuskampanjat. Unionin tunnusta ja rahoitusta koskevaa mainintaa on käytettävä asetuksen (EU).../... [tuloksellisuusasetus] liitteen V mukaisesti.
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asetuksen (EU).../... [kansallisten ja alueellisten kumppanuuksien rahastosta annettu asetus] 63 artiklan [Tietojen kerääminen ja tallentaminen] 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa toimeen liittyvässä tietokokonaisuudessa varat, jotka on käytetty kunkin tämän asetuksen 28 artiklan 1 kohdassa luetellun tuoteryhmän toimittamiseen ja jakeluun ja tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitettuihin tiedotustoimiin, ja EU:n koulujärjestelmään osallistuvien oppilaitosten ja lasten lukumäärä, keskimääräinen annoskoko ja toimitettujen annosten lukumäärä, toimitettujen tuotteiden määrät tuoteryhmittäin ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden ja tapauksen mukaan tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden mukaan eriteltyinä sekä toteutetut tiedotustoimet.
28 artikla
Maataloustuotteiden toimittaminen ja jakelu
1. EU:n koulujakelujärjestelmässä voidaan toimittaa ja jakaa ainoastaan seuraavia tuotteita:
a)liitteessä I olevassa IX osassa luetellut hedelmät ja vihannekset;
b)X osassa luetellut hedelmä- ja vihannesjalosteet;
c)CN-koodiin 0803 90 kuuluvat tuoreet banaanit, ei kuitenkaan jauhobanaanit;
d)liitteessä I olevassa XVI osassa luetellut kulutukseen tarkoitettu maito, juusto, juustoaine, jogurtti ja muut käyneestä tai hapatetusta maidosta valmistetut tuotteet, joihin ei ole lisätty makuaineita, hedelmiä, pähkinöitä tai kaakaota.
2. EU:n koulujakelujärjestelmässä jaettavissa tuotteissa saa olla enintään 10 prosenttia vapaita sokereita tai enintään 30 prosenttia rasvoja.
3. EU:n koulujakelujärjestelmässä jaettavat tuotteet eivät saa sisältää mitään seuraavista:
a)lisätty sokeri;
b)lisätty suola;
c)lisätty rasva;
d)lisätyt makeutusaineet;
e)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1333/2008* määritellyt lisätyt keinotekoiset arominvahventeet E 620–E 650.
Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, saatuaan terveys- ja ravitsemusasioista vastaavilta kansallisilta viranomaisiltaan asianmukaisen luvan kansallisten menettelyjensä mukaisesti, että 1 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitetut tukikelpoiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä lisättyä sokeria, lisättyä suolaa ja/tai lisättyä rasvaa, jotka ovat tarpeen tuotteiden jalostamiseksi ja enimmäispäiväsaannin määrittämiseksi.
4. Jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle jompaankumpaan tai molempiin seuraavista ryhmistä kuuluvien tuotteiden jakelu:
a)tuoreet kausihedelmät ja -vihannekset;
b)rasvaton tai kevyt kulutukseen tarkoitettu maito ja sen laktoosittomat versiot.
5. Jäsenvaltioiden on kansalliset olosuhteet huomioon ottaen asetettava etusijalle unionista peräisin olevien tuotteiden jakelu ja yksi tai useampi seuraavista:
a)tuotteet, joiden ilmastojalanjälki on pieni;
b)tuotteet, jotka on sertifioitu luonnonmukaisen tuotannon vaatimusten mukaisesti;
c)tuotteet, jotka on pakattu kestäviin pakkauksiin;
d)tuotteet, jotka on tuotettu noudattaen eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia tai käytäntöjä, jotka ovat tiukempia kuin unionin lainsäädännössä säädetyt vaatimukset tai käytännöt;
e)tuotteet, jotka tuotetaan ja joita pidetään kaupan paikallisesti ja joiden toimitusketjut ovat lyhyet;
f)tuotteet, jotka ovat peräisin pientiloilta, sellaisena kuin ne määritellään jäsenvaltioissa;
g)tuotteet, jotka ovat reilun kaupan tuotantostandardien mukaisia.
6. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kumppanuussuunnitelmissaan luettelo tuotteista, joita voidaan toimittaa ja jakaa, sekä ensisijaisuusperusteet.
7. EU:n koulujakelujärjestelmässä jaettaviin tuotteisiin sovelletaan seuraavaa:
a)niitä ei saa käyttää tavallisten kouluaterioiden valmistukseen;
b)ne eivät saa korvata tuotteita, jotka ovat osa julkisten ja/tai yksityisten tahojen yhteisrahoittamia säännöllisiä kouluaterioita, paitsi jos oppilaitokset tarjoavat säännöllisesti kouluaterioita maksutta;
c)niiden on aina oltava selkeästi tunnistettavissa osaksi koulujakelujärjestelmää asianmukaisten viestintä- ja julkistamistoimenpiteiden avulla.
Jäsenvaltioiden on varmistettava EU:n koulujakelujärjestelmän lisäarvo suhteessa oppilaitoksissa tarjottaviin muihin aterioihin.
29 artikla
Tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet
1. Tiedotustoimien on liityttävä suoraan EU:n koulujakelujärjestelmän tavoitteisiin eli tiettyjen maataloustuotteiden kulutuksen lisäämiseen ja lasten ruokailutottumusten parantamiseen.
Niillä on pyrittävä luomaan lapsille uusi suhde maatalouteen ja unionin erilaisiin maataloustuotteisiin, erityisesti niiden alueella tuotettuihin tuotteisiin, ja lisäämään tietoisuutta asiaan liittyvistä kysymyksistä, kuten terveellisistä ruokailutottumuksista, paikallisista elintarvikeketjuista, luonnonmukaisesta maataloudesta, kestävästä elintarviketuotannosta ja -kulutuksesta sekä ruokajätteen torjunnasta.
2. Jäsenvaltiot voivat 28 artiklan mukaisesti toimitettujen ja jaettujen tuotteiden lisäksi tarjota muiden liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden maistiaisia.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki EU:n koulujakelujärjestelmään osallistuvat lapset voivat osallistua tietoisuuden lisäämiseen liittyviin toimiin.
Jäsenvaltiot voivat päättää ottaa huomioon yleisen opetussuunnitelman tai muut politiikat tai ohjelmat ensimmäisessä alakohdassa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi. Tällaisiin toimiin ei kuitenkaan myönnetä unionin tukea.
3 jakso
Tuki tiettyjen alojen interventioihin
30 artikla
Soveltamisala
1. Tässä jaksossa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat 1 artiklan 2 kohdan a–i, k, l, m, o–t, v ja w alakohdassa lueteltuja interventiotyyppejä ja liitteessä I a lueteltuja tuotteita.
2. Edellä 1 artiklan 2 kohdan d, f, g ja i alakohdassa tarkoitettujen alojen interventiot ovat pakollisia jäsenvaltioille, joilla on kyseisillä aloilla tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä.
3. Edellä 1 artiklan 2 kohdan v alakohdassa tarkoitetun mehiläishoitoalan interventiot ovat pakollisia kaikille jäsenvaltioille.
31 artikla
Tiettyjen alojen interventiotyypit
Jäsenvaltio voi perustaa ja myöntää toimialakohtaista tukea minkä tahansa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU).../... [YMP-asetus]** 12 artiklassa [Tuki riskinhallintavälineisiin osallistumiseen ] ja 13 artiklassa [Tuki viljelijöiden ja metsänomistajien investointeihin] säädettyjen interventiotyyppien ja minkä tahansa seuraavan interventiotyypin osalta tässä jaksossa säädetyin ja jäsenvaltion kumppanuussuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin:
a)investoinnit muuhun kuin asetuksen (EU).../... [YMP-asetus] 13 artiklassa [Tuki viljelijöiden ja metsänomistajien investointeihin] tarkoitettuun aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen;
b)koulutus ja tiedotus, mukaan lukien valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto;
c)neuvontapalvelut;
d)myynninedistäminen ja markkinointi,
e)tutkimus, innovointi ja kokeelliset tuotantomenetelmät;
f)toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja/tai siihen sopeutumiseksi;
g)toimet ympäristön suojelemiseksi ja/tai parantamiseksi;
h)laboratoriotestit ja analyysilaboratoriot;
i)jäljitettävyys- ja sertifiointijärjestelmien täytäntöönpano;
j)tuotteiden yhteinen varastointi;
k)raakana korjaaminen, joka tarkoittaa markkinoille kelpaamattomien tuotteiden, jotka eivät saa olla ennen raakana korjaamista sääolosuhteiden, tautien tai muiden syiden vaurioittamia, korjaamista kokonaan tietyllä alueella siten, että kyseiseltä alalta ei tule lainkaan satoa;
l)korjaamatta jättäminen, joka tarkoittaa käynnissä olevan tuotantosyklin lopettamista tietyllä alueella, jolla tuote on hyvin kehittynyt ja laadultaan virheetön, aito ja kauppakelpoinen, paitsi jos tuotteet tuhoutuvat sääolosuhteiden tai taudin vuoksi;
m)kolmansien maiden terveys- ja kasvinsuojeluvaatimusten täytäntöönpano ja hallinnointi unionin alueella, jotta helpotetaan pääsyä kolmansien maiden markkinoille;
n)viinitarhojen kestävä rakenneuudistus siten, että siirrytään uusiin lajikkeisiin, sijoitetaan viinitarha eri alueelle ja parannetaan viinitarhojen hoitotekniikoita;
o)viininvalmistuksen sivutuotteiden tislaus;
p)markkinoiltapoisto ilmaisjakelua tai muita käyttötarkoituksia varten, mukaan lukien tarvittaessa jalostaminen tällaisen markkinoiltapoiston helpottamiseksi;
q)mehiläishoitoalan toimet mehiläispesien nykyisen määrän säilyttämiseksi tai lisäämiseksi unionissa sekä toimet tuotteiden laadun parantamiseksi.
32 artikla
Tuensaajat
1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kumppanuussuunnitelmissaan, mitkä toimijat voivat hyötyä 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen interventioista.
2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kumppanuussuunnitelmissaan, että tämän asetuksen nojalla hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät sekä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tuottajaryhmät ovat 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen interventioiden ainoita tuensaajia.
3. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tuottajien aloitteesta perustetut ja heidän määräysvallassaan olevat tuottajaryhmät ja tuottajien välistä muuta yhteistyömuotoa edustavat yksiköt voivat olla 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen interventioiden tuensaajia. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä tällaiset yhteistyömuodot tuottajaryhmiksi niiden ensimmäisen toimintaohjelman ajaksi. Tällaisten tuottajaryhmien laatimat toimintaohjelma ja hyväksymissuunnitelma niiden hyväksymiseksi tuottajaorganisaatioiksi 152, 153, 154, 156 tai 161 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti, on toimitettava samanaikaisesti toimivaltaisille viranomaisille. Tuottajaryhmien on pantava kyseinen hyväksymissuunnitelma täytäntöön.
33 artikla
Toimintaohjelmat ja toimintarahastot
1. Edellä 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien tai tuottajaryhmien interventiot, jotka toteutetaan 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla, on pantava täytäntöön jäsenvaltion hyväksymien toimintaohjelmien kautta.
2. Toimintaohjelmien on kestettävä vähintään kolme ja enintään seitsemän vuotta.
3. Toimintaohjelmat rahoitetaan toimintarahastojen kautta, jotka muodostuvat seuraavista:
a)maksuosuudet, joista vastaavat
i) tuottajaorganisaation jäsenet tai tuottajaorganisaatiot itse tai molemmat; tai
ii) tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien jäsenet tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät itse tai molemmat; tai
iii) tuottajaryhmien jäsenet tai tuottajaryhmät itse tai molemmat;
b)unionin taloudellinen apu;
c)kansallinen rahoitusosuus.
4.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava kumppanuussuunnitelmissaan enimmäisprosenttimäärät, jotka toimintarahastosta voidaan käyttää yksittäiseen interventiotyyppiin, eri interventioiden välisen tasapainon varmistamiseksi.
34 artikla
Kaupan pidetyn tuotannon arvo
1. Jäsenvaltion on esitettävä kumppanuussuunnitelmassaan, miten kaupan pidetyn tuotannon arvo kullakin alalla lasketaan.
2. Tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan sen tuottajaorganisaation tai tuottajaryhmän tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän ja sen tuottajajäsenten sen tuotannon perusteella, jonka kyseinen organisaatio, yhteenliittymä tai tuottajaryhmä on saattanut markkinoille, ja se sisältää ainoastaan niiden tuotteiden tuotannon, joiden osalta tuottajaorganisaatio, yhteenliittymä tai tuottajaryhmä on hyväksytty tai yksilöity.
Kaupan pidetyn tuotannon arvo on lisäksi laskettava tuoretuotevaiheessa tai ensimmäisessä jalostusvaiheessa, jossa tuote tavanomaisesti pidetään kaupan irtotavarana, jos tuotteita voidaan pitää kaupan irtotavarana. Se on myös laskettava tuottajaorganisaatiosta, yhteenliittymästä tai tuottajaryhmästä -vaiheessa tai tytäryrityksestä-vaiheessa edellyttäen, että vähintään 90 prosenttia tytäryrityksen osakkeista tai pääomasta on tuottajaorganisaation, yhteenliittymän tai tuottajaryhmän omistuksessa.
Kaupan pidetyn tuotannon arvoon on sisällyttävä sivutuotteiden, ilmaisjakelua varten tehtyjen markkinoiltapoistojen, ulkoistettujen toimintojen tai sato- ja tuotantovakuutuksesta saatujen vakuutuskorvausten arvo.
Jalostettujen tuotteiden jalostuskustannuksia, arvonlisäveroa ja tuottajaorganisaation tai tuottajaryhmän sisäisiä yli 300 km:n pituisten kuljetusten kustannuksia ei oteta huomioon kaupan pidetyn tuotannon arvoa laskettaessa.
Kaupan pidetyn tuotannon arvojen kaksinkertainen laskenta on kielletty. Kaupan pidetyn tuotannon arvojen kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän jäsenten tuotanto, jota toinen tällainen organisaatio pitää kaupan, lasketaan mukaan ainoastaan viimeksi mainitun organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvoon.
3. Jäsenvaltioiden on määritettävä 12 kuukauden viitejakso niinä kolmena vuotena, jotka edeltävät vuotta, jolle tukea haetaan.
Jos hiljattain hyväksytyn tuottajaorganisaation, yhteenliittymän tai tuottajaryhmän kaupan pidettyä tuotantoa koskevat aiemmat tiedot eivät riitä ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä se tuottajaorganisaation, yhteenliittymän tai tuottajaryhmän ilmoittama kaupan pidetyn tuotannon arvo, jonka se ilmoitti hyväksymistään varten.
4. Jos tuotteen tietyn vuoden kaupan pidetyn tuotannon arvo on laskenut vähintään 35 prosenttia kolmen edellisen 12 kuukauden viitekauden keskiarvosta luonnonkatastrofien, sääolojen, kasvitautien tai tuholaisvahinkojen vuoksi tai mistä tahansa muusta syystä, joka ei kuulu organisaation, yhteenliittymän tai ryhmän vastuuseen tai valvontaan, kyseisen tuotteen kaupan pidetyn tuotannon arvon katsotaan olevan 85 prosenttia kolmen edellisen 12 kuukauden viitekauden keskiarvosta. Jos on toteutettu ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kyseisen tuotteen kaupan pidetyn tuotannon arvon katsotaan olevan 100 prosenttia kolmen edellisen 12 kuukauden viiteajanjakson keskiarvosta.
35 artikla
Siirretty säädösvalta interventiotyyppejä koskevien lisävaatimusten osalta
1. Siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vaatimuksilla, joilla täydennetään tässä jaksossa asetettuja vaatimuksia seuraavilta osin:
a) tässä jaksossa säädettyjen interventiotyyppien asianmukaisen toiminnan varmistaminen, erityisesti välttämällä kilpailuvääristymiä sisämarkkinoilla ja varmistamalla kestävyys;
b) säännöt, joiden nojalla tuottajien on poistettava markkinoilta viininvalmistuksen sivutuotteet, säännöt, jotka koskevat ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi kyseiseen velvollisuuteen myönnettäviä poikkeuksia, ja säännöt, jotka koskevat tislaajien vapaaehtoista sertifiointia;
___________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16, ELI:
http://data.europa.eu/eli/reg/2008/1333/oj
).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU).../... [YMP-asetus] (EUVL L ..., ELI:...).”
13)Muutetaan 75 artikla seuraavasti:
a)Lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”j) valkuaiskasvit;
k) naudanliha;
l) sianliha;
m) lampaanliha;
n) vuohenliha;
o) juusto.”
b)Korvataan 3 kohdan j alakohta seuraavasti:
”j) maataloustuotannon paikka ja/tai alkuperä;”
14)Lisätään 78 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”h) sianliha;
i) lampaanliha;
j) vuohenliha.”
15)Korvataan 90 a artiklan 4 kohta seuraavasti:
”4. Jos tässä asetuksessa vahvistettuja unionin viinialan sääntöjä rikotaan, jäsenvaltioiden on sovellettava oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia. Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa tällaisia seuraamuksia, jos noudattamatta jättäminen on luonteeltaan vähäistä.”
16)Lisätään II osan II osaston I lukuun jakso seuraavasti:
”4 jakso
Syrjäisimpien alueiden tyypillisten laadukkaiden maataloustuotteiden kaupan pitäminen
123 a artikla
Graafinen tunnus
1. Syrjäisimpien alueiden tyypillisten laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien maataloustuotteiden tuntemuksen parantamiseksi ja niiden kulutuksen lisäämiseksi voidaan käyttää graafista tunnusta.
2. Asianomaiset toimia-alajärjestöt tekevät ehdotuksen 1 kohdassa tarkoitetun graafisen tunnuksen käyttöedellytyksistä. Kansallisten viranomaisten on toimitettava ehdotukset ja lausuntonsa komissiolle. Graafisen tunnuksen käyttöä valvoo viranomainen tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä elin.
3. Komissiolle siirretään valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä graafisen tunnuksen käyttöoikeutta koskevista edellytyksistä sekä tunnuksen jäljentämis- ja käyttöedellytyksistä. Kyseiset edellytykset vahvistetaan syrjäisimpien alueiden laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien maataloustuotteiden tuntemuksen parantamiseksi ja niiden kulutuksen lisäämiseksi.
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat graafisen tunnuksen käyttöä sekä jäsenvaltioiden tehtäväksi tulevien tarkastusten ja seurannan vähimmäisvaatimuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
17)Korvataan 125 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Unionin sokerijuurikkaan ja sokeriruo’on viljelijöiden ja unionin sokeriyritysten välisiin sokerijuurikkaan ja sokeriruo’on ostoehtoihin, mukaan lukien ennen kylvöä tehtävät toimitussopimukset, sovelletaan liitteessä II olevan II osan A jakson 6 kohdassa kuvattuja toimialakohtaisia kirjallisia sopimuksia.”
18)Korvataan 145 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden, joiden kumppanuussuunnitelmaan sisältyy viinitilojen rakenneuudistus ja siirtyminen uusiin lajikkeisiin 31 artiklan n alakohdan mukaisesti, on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä maaliskuuta tuotantokykyään koskeva ajantasainen selvitys viinitilarekisterin perusteella.”
19)Lisätään II osan II osaston II lukuun jakso seuraavasti:
”2 a jakso
Hamppu
147 b artikla
Hampun tuotanto
1. Seuraavia tuotteita voidaan tuottaa unionissa, jos ne on kasvatettu viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon rekisteröidystä lajikkeesta Cannabis Sativa L., jonka Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia, ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:
a)Raakahamppu, joka kuuluu CN-koodiin 5302 ja joka on kasvatettu siemenistä, jotka on varmennettu neuvoston direktiivin 2002/57/EY* mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta komission direktiivin 2008/62/EY** 10 artiklan mukaisesti;
b)Kylvämiseen tarkoitetut hampunsiemenet, jotka kuuluvat CN-koodiin ex 1207 99 20 ja jotka on tuotettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti;
c)Muut kuin kylvämiseen tarkoitetut hampunsiemenet, jotka kuuluvat CN-koodiin 1207 99 91 ja jotka on kasvatettu siemenistä, jotka on varmennettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti;
d)Kaikki muut hamppukasvin osat, jotka kuuluvat CN-koodiin 1211 90 86 ja jotka on kasvatettu siemenistä, jotka on varmennettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita, jotka eivät täytä siinä säädettyjä edellytyksiä, voidaan tuottaa niiden jäsenvaltioiden alueella, jotka sallivat sen alueellaan, ja niillä edellytyksillä, jotka ne vahvistavat unionin, kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
147 c artikla
Hampun kaupan pitäminen
1. Seuraavia tuotteita voidaan pitää kaupan unionissa ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)Raakahamppu, joka kuuluu CN-koodiin 5302 ja joka on tuotettu viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon rekisteröidystä lajikkeesta Cannabis Sativa L., jonka Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosentti, ja joka on kasvatettu siemenistä, jotka on varmennettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti;
b)Viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon rekisteröidyn lajikkeen Cannabis Sativa L., jonka Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia, kylvämiseen tarkoitetut hampunsiemenet, jotka kuuluvat CN-koodiin ex 1207 99 20 ja joita pidetään kaupan direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti;
c)Viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon rekisteröidyn lajikkeen Cannabis Sativa L., jonka Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia, hamppukasvin kaikki muut osat, jotka kuuluvat CN-koodiin 1211 90 86 ja jotka on kasvatettu siemenistä, jotka on varmennettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti.
CN-koodiin 1207 99 91 kuuluvia muita kuin kylvämiseen tarkoitettuja hampunsiemeniä voidaan pitää kaupan unionissa.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa lueteltuja tuotteita, jotka eivät täytä siinä säädettyjä edellytyksiä, voidaan pitää kaupan lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettäväksi unionin, kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja hampputuotteita, jotka on saatu hamppukasveista, jotka on kylvetty ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivää seuraavan vuoden 1 päivä tammikuuta], voidaan edelleen pitää kaupan ennen kyseistä päivää voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti ... päivään ...kuuta ... [muutosasetuksen voimaantuloa seuraavan vuoden 31 päivään joulukuuta] saakka.
___________
* Neuvoston direktiivi 2002/57/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan (EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74, ELI:
http://data.europa.eu/eli/dir/2002/57/oj
).
** Komission direktiivi 2008/62/EY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2008, tietyistä poikkeuksista sellaisten viljelykasvien maatiaiskantojen ja -lajikkeiden hyväksymiseksi, jotka ovat luonnostaan sopeutuneet paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen, sekä kyseisten maatiaiskantojen ja -lajikkeiden siementen ja siemenperunoiden pitämiseksi kaupan (EUVL L 162, 21.6.2008, s. 13, ELI:
http://data.europa.eu/eli/dir/2008/62/oj
).”
20)Lisätään 154 artiklaan kohdat seuraavasti:
”3 a. Tuottajaorganisaatiot, jotka on hyväksytty ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] yhden tai useamman valkuaiskasvialan tuotteen osalta, katsotaan hyväksytyiksi kyseisen alan tuottajaorganisaatioiksi 152 artiklan nojalla. Tällaiset tuottajaorganisaatiot säilyttävät hyväksyntänsä myös muilla aloilla hyväksyttyjen tuotteiden osalta. Jos kyseiset tuottajaorganisaatiot eivät kuitenkaan enää täytä asiaankuuluvia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä yhdellä tai useammalla alalla, jäsenvaltioiden on peruutettava niiden hyväksyntä asianomaisen alan osalta viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [31 päivänä joulukuuta 20XX, vähintään kaksi täyttä vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].
3 b. Tuottajaorganisaatiot, jotka on hyväksytty ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] yhden tai useamman liitteessä I olevaan VIII kohtaan pellava- ja hamppualalle lisätyn tuotteen osalta, katsotaan hyväksytyiksi kyseisen alan tuottajaorganisaatioiksi 152 artiklan nojalla. Tällaiset tuottajaorganisaatiot säilyttävät hyväksyntänsä myös muilla aloilla hyväksyttyjen tuotteiden osalta. Jos kyseiset tuottajaorganisaatiot eivät kuitenkaan enää täytä asiaankuuluvia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä yhdellä tai useammalla alalla, jäsenvaltioiden on peruutettava niiden hyväksyntä asianomaisen alan osalta viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [31 päivänä joulukuuta 20XX, vähintään kaksi täyttä vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].”
21)Lisätään 158 artiklaan kohdat seuraavasti:
”3 a. Toimialakohtaiset organisaatiot, jotka on hyväksytty ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] yhden tai useamman valkuaiskasvialan tuotteen osalta, katsotaan hyväksytyiksi kyseisen alan toimialakohtaisiksi organisaatioiksi 157 artiklan nojalla. Tällaiset toimialakohtaiset organisaatiot säilyttävät hyväksyntänsä myös muilla aloilla hyväksyttyjen tuotteiden osalta. Jos kyseiset toimialakohtaiset organisaatiot eivät kuitenkaan enää täytä asiaankuuluvia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä yhdellä tai useammalla alalla, jäsenvaltioiden on peruutettava niiden hyväksyntä asianomaisen alan osalta viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [31 päivänä joulukuuta 20XX, vähintään kaksi täyttä vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].
3 b. Toimialakohtaiset organisaatiot, jotka on hyväksytty ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] yhden tai useamman liitteessä I olevaan VIII kohtaan pellava- ja hamppualalle lisätyn tuotteen osalta, katsotaan hyväksytyiksi kyseisen alan toimialakohtaisiksi organisaatioiksi 157 artiklan nojalla. Tällaiset toimialakohtaiset organisaatiot säilyttävät hyväksyntänsä myös muilla aloilla hyväksyttyjen tuotteiden osalta. Jos kyseiset toimialakohtaiset organisaatiot eivät kuitenkaan enää täytä asiaankuuluvia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä yhdellä tai useammalla alalla, jäsenvaltioiden on peruutettava niiden hyväksyntä asianomaisen alan osalta viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [31 päivänä joulukuuta 20XX, vähintään kaksi täyttä vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].”
22)Muutetaan 159 artikla seuraavasti:
a)lisätään a alakohtaan alakohta seuraavasti:
”v) valkuaiskasvialalla;”
b)Korvataan b alakohta seuraavasti:
”b) oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla, tupakka-alalla ja valkuaiskasvialalla toimivat toimialakohtaiset organisaatiot.”
23)Lisätään 173 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”c a) tiettyjen II osan I osaston II luvun 2 jaksossa tarkoitettujen alojen interventioita koskevien tukien keskeyttäminen, vähentäminen tai takaisinperiminen, jos hyväksyntäperusteita ei noudateta;”
24)lisätään 174 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan alakohdat seuraavasti:
”h) sääntöjä, jotka koskevat hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia, joita jäsenvaltioiden on tehtävä tuottajaorganisaatioille tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille hyväksymisperusteiden noudattamisen todentamiseksi;
i) sääntöjä, jotka koskevat hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien yksilöllistä tunnistusjärjestelmää.”
25)Muutetaan 182 artikla seuraavasti:
a)Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Käynnistysmäärä on joko 125 prosenttia, 110 prosenttia tai 105 prosenttia niiden edeltävien kolmen vuoden keskimääräisestä vuotuisesta tuonnista, joista tiedot ovat saatavilla, sen mukaan, onko markkinoille pääsyn mahdollisuuksien taso, joka määritellään tuontina ilmaistuna prosenttiosuutena edellisten kolmen vuoden vastaavasta unionin kulutuksesta, vastaavasti enintään 10 prosenttia, yli 10 prosenttia mutta enintään 30 prosenttia taikka yli 30 prosenttia.”
b)Kumotaan 2 kohta.
26)Lisätään 186 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”e) joissa säädetään tarvittaessa seuraamuksista toimijoille tapauksissa, joissa ne eivät täytä edellytyksiä ja tukikelpoisuusvaatimuksia, jotka niiden on täytettävä voidakseen jättää hakemuksen tariffikiintiössä, ja erityisesti silloin, kun toimijat eivät toimita todistukset myöntävälle viranomaiselle tarkkoja, ajantasaisia ja totuudenmukaisia asiakirjoja.”
27)Korvataan 189 artikla seuraavasti:
”189 artikla
Hampun tuonti
1. Seuraavia tuotteita voidaan tuoda unioniin vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)Raakahamppu, joka kuuluu CN-koodiin 5302 ja joka on tuotettu viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon rekisteröidystä lajikkeesta Cannabis Sativa L., jonka Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia, ja joka on kasvatettu siemenistä, jotka on varmennettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti, tai jonka mukana on todisteet siitä, että asianomaisen lajikkeen Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia;
b)Viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon rekisteröidyn lajikkeen Cannabis Sativa L., jonka Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia, kylvämiseen tarkoitetut hampunsiemenet, jotka kuuluvat CN-koodiin ex 1207 99 20 ja jotka on varmennettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti tai joiden mukana on todisteet siitä, että asianomaisen lajikkeen Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia;
c)muut kuin kylvettäviksi tarkoitetut hampunsiemenet, jotka kuuluvat CN-koodiin 1207 99 91 ja joita tuovat vain jäsenvaltion hyväksymät tuojat, jotta varmistetaan, että tällaisia siemeniä ei käytetä kylvämiseen;
d)viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon rekisteröidyn lajikkeen Cannabis Sativa L., jonka Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 olevan, hamppukasvin kaikki muut osat, jotka kuuluvat CN-koodiin 1211 90 86 ja jotka on kasvatettu siemenistä, jotka on varmennettu direktiivin 2002/57/EY mukaisesti tai suojeltavien lajikkeiden osalta direktiivin 2008/62/EY 10 artiklan mukaisesti, tai jonka mukana on todisteet siitä, että asianomaisen lajikkeen Δ9-tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitettuja tuotteita, jotka eivät täytä siinä säädettyjä edellytyksiä, voidaan tuoda lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettäväksi unionin, kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.”
28)Korvataan 214 a artikla seuraavasti:
”214 a artikla
Kansalliset maksut tietyille aloille Suomessa
1. Jos komissio antaa luvan, Suomi voi edelleen myöntää kaudella 2023–2027 tuottajille tämän artiklan perusteella kansallisia tukia, joita se myönsi vuonna 2022, edellyttäen että:
a) tulotuen kokonaismäärä on asteittain aleneva koko kaudella ja vuonna 2027 se on enintään 67 prosenttia vuonna 2022 myönnetystä määrästä;
b) ennen tämän mahdollisuuden käyttämistä yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia tukijärjestelmiä on hyödynnetty kaikilta osiltaan kyseisillä aloilla.
Komissio antaa kyseisen luvan ilman, että 229 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan.
2. Jos komissio antaa luvan, Suomi voi edelleen myöntää kaudella 2028–2034 tuottajille tämän artiklan perusteella kansallisia tukia, joita se myönsi vuonna 2027, edellyttäen että:
a) tulotuen kokonaismäärä on asteittain aleneva koko kaudella ja vuonna 2034 se on enintään 67 prosenttia vuonna 2027 myönnetystä määrästä;
b) ennen tämän mahdollisuuden käyttämistä yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia tukijärjestelmiä on hyödynnetty kaikilta osiltaan kyseisillä aloilla.
Komissio antaa kyseisen luvan ilman, että 229 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan.”
29)Lisätään IV osan II lukuun artikla seuraavasti:
”214 b artikla
Sokerialan kansalliset tuet Ranskan syrjäisimmillä alueilla
Ranska voi myöntää tukea sokerialalle Ranskan syrjäisimmillä alueilla enintään 90 miljoonaa euroa kunakin markkinointivuonna.
Ranskan on ilmoitettava komissiolle tosiasiallisesti myönnetty tuen määrä 30 päivän kuluessa ennen kunkin markkinointivuoden päättymistä.”
30)Kumotaan 217 artikla.
31)Lisätään V osaan luku seuraavasti:
”I b LUKU
Maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä koskevat säännöt
222 c artikla
Maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä koskevat suunnitelmat
1. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä maatalouden toimitusketjun rakenteellisten haavoittuvuuksien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi sekä maatalouselintarvikealan kriisivalmiuden yhtenäisyyden parantamiseksi.
2. Jäsenvaltioiden on laadittava erityiset riskiprofiilinsa ja institutionaaliset järjestelynsä ottaen huomioon kansalliset elintarviketurvaan liittyvät valmius- ja reagointisuunnitelmat, joilla
a)pidetään yllä maataloustuotteiden saatavuutta, saantia ja toimitusvarmuutta hätätilanteissa tai vakavissa kriiseissä kaikilla alueellisilla tasoilla;
b)ehkäistään tai lievennetään toimitusketjujen häiriöitä hätätilanteissa tai vakavissa kriiseissä kaikilla alueellisilla tasoilla.
3. Elintarviketurvaan liittyvien valmius- ja reagointisuunnitelmien on sisällettävä vähintään seuraavat:
a)seuranta- ja varhaisvaroitusmekanismit, mukaan lukien toimitusketjun rakenteellisten haavoittuvuuksien ja merkittävien häiriöiden riskiskenaarioiden arviointi;
b)järjestelyt keskeisten maataloustuotteiden varastoja koskevien tietojen yhdistämiseksi;
c)tehtävien ja koordinointimekanismien jakaminen toimivaltaisten viranomaisten kesken kaikilla aluetasoilla sekä menettelyt asianomaisten yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten;
d)hätäviestintäprotokollat, joilla varmistetaan tiedon nopea levittäminen sidosryhmille ja yleisölle.
4. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava elintarviketurvaan liittyviä valmius- ja reagointisuunnitelmiaan säännöllisesti uudelleen.
5. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen toimivaltainen viranomainen tai yhteyspiste, joka vastaa elintarviketurvaan liittyvän varautumisen ja reagoinnin koordinoinnista muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa.
6. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka kolmas vuosi tiivistelmät uusimmista 2 kohdassa tarkoitetuista kansallisista elintarviketurvaan liittyvistä valmius- ja reagointisuunnitelmistaan.
7. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa
a)täsmennetään elintarviketurvaan liittyvien valmius- ja reagointisuunnitelmien tiivistelmien muoto, raportointivaatimukset, ei-luottamuksellisten osien levittäminen ja toimittamisen määräajat;
b)vahvistetaan säännöt jäsenvaltioiden väliselle rajat ylittävälle yhteistyölle elintarviketurvaan liittyvien valmius- ja reagointisuunnitelmien laatimisen ja soveltamisen yhteydessä 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
222 d artikla
Maataloustuotteiden varastot
1. Tässä artiklassa ’varastoilla’ tarkoitetaan sellaisten julkisten tai yksityisten toimijoiden hallussa olevia varastoja, jotka on nimetty sotilas- tai pelastuspalvelukäyttöön hätätilanteissa tai kriiseissä, mukaan lukien humanitaariset toimet tai varastot, joita pidetään saatavilla elintarviketurvan varmistamiseksi vakavien toimitushäiriöiden aikana.
2. Jos jäsenvaltiot perustavat ja hallinnoivat maataloustuotteiden varastoja, niiden on varmistettava, että tällaiset toimenpiteet suunnitellaan tavalla, jolla minimoidaan markkinoiden vääristymät, mukaan lukien seuraavat:
a)varastossa olevien maataloustuotteiden määrä on määritettävä ennalta määriteltyjen tavoitteiden perusteella;
b)varastojen tasoja on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa mukautettava toimitusketjun havaittujen haavoittuvuuksien ja riskinarviointien perusteella;
c)maataloustuotteet varastoja varten on ostettava markkinahintaan tarjouskilpailumenettelyillä. Maataloustuotteiden vapauttaminen varastoista markkinoille on toteutettava avoimesti ja markkinahintaan;
d)jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on seurattava säännöllisesti varastojen perustamiseen, ylläpitoon ja vapauttamiseen liittyviä toimia.
3. Jos jäsenvaltiot perustavat ja hallinnoivat maataloustuotteiden varastoja, varastoihin sovelletaan 222 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kansallisia elintarviketurvaan liittyviä valmius- ja reagointisuunnitelmia.
Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut ennalta määritellyt tavoitteet on vahvistettava 222 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kansallisessa elintarviketurvaan liittyvässä valmius- ja reagointisuunnitelmassa.
Varastojen perustamista, ylläpitoa ja vapauttamista koskevat tiedot on sisällytettävä 222 c artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun tiivistelmään kansallisesta elintarviketurvaan liittyvästä valmius- ja reagointisuunnitelmasta.
4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan seuraavia koskevat säännöt:
a)koordinoidut toimet 1 kohdassa tarkoitettujen varastojen perustamiseksi ja hallinnoimiseksi, kuten tuoteluokkien määrittäminen varastojen perustamista varten sekä yhteisten riskinarviointien ja varhaisvaroitusmekanismien kehittäminen rajat ylittävien toimitusriskien lieventämiseksi ja toimitusten jatkuvuuden varmistamiseksi häiriöiden aikana;
b)sellaisten vapaaehtoisen solidaarisuuden ja keskinäisen avunannon mekanismien täytäntöönpano, joiden avulla jäsenvaltiot asettavat osan varastoistaan vakavasta pulasta kärsivän jäsenvaltion käyttöön.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
222 e artikla
Koordinointi
1. Elintarviketurvaan liittyvää varautumista ja maatalouden toimitusketjun häiriönsietokykyä koskevan koordinoidun unionin lähestymistavan tukemiseksi komissio perustaa Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismin, jäljempänä ’EFSCM’, joka kokoaa yhteen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, asiaankuuluvat sidosryhmäorganisaatiot ja tarvittaessa tietyt kolmansien maiden edustajat.
2. EFSCM:n on
a)edistettävä sellaisten unionin säädösten, ohjelmien ja politiikkojen tehokasta täytäntöönpanoa, joiden avulla unioni varautuu ja reagoi elintarvikehuollon ja elintarviketurvan kriiseihin;
b)edistettävä yhteistyötä ja koordinointia, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa uhkien varhaisvaroituksen, seurannan ja raportoinnin, kriisitoiminnan ja kriisin jälkeisen arvioinnin alalla;
c)tuettava maatalous- ja elintarvikeketjun rakenteellisten haavoittuvuuksien ja häiriönsietokyvyn puutteiden tunnistamista muun muassa stressitestauksen, riskinarviointien ja skenaariosuunnittelun avulla;
d)edistettävä säännöllistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kansallisista elintarviketurvaan liittyvistä valmius- ja reagointisuunnitelmista ottaen huomioon tällaisten suunnitelmien luottamuksellisuus;
e)osallistuttava sellaisten suositusten tai poliittisten aloitteiden valmisteluun, jotka koskevat unionin valmiutta ja reagointia elintarvikehuoltoon ja elintarviketurvaan liittyviin kriiseihin.
222 f artikla
Tehostetut toimet vakavissa kriiseissä tai hätätilanteissa
Jos julistetaan vakava kriisi tai hätätila, joka aiheuttaa suuren riskin elintarviketurvan kannalta, komissio voi välittömästi sovellettavilla täytäntöönpanosäädöksillä vaatia jäsenvaltioilta ja toimijoilta reaaliaikaista raportointia maatalouselintarvikkeiden ja tuotantopanosten asiaankuuluvista julkisista ja yksityisistä varastoista tai muista tiedoista, joilla on merkitystä kyseisten tuotteiden toimitusten varmistamiseksi unionissa.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
222 g artikla
Arkaluonteisten tai turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen
1. Komissio varmistaa, että varastotasoihin, logistiikkavalmiuksiin tai toimitusketjun haavoittuvuuksiin liittyviä arkaluonteisia tai turvallisuusluokiteltuja tietoja käsitellään, säilytetään ja vaihdetaan arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevien sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien kyberturvallisuusvaatimukset.
2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tällaisten tietojen turvallista käsittelyä ja vaihtoa koskevat tekniset ja menettelyvaatimukset.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
32)Lisätään V osaan luku seuraavasti:
”III LUKU
Vakuudet
222 h artikla
Vakuudet
1. Jos tässä asetuksessa ja sen nojalla annetussa lainsäädännössä niin säädetään, jäsenvaltioiden on vaadittava sellaisen vakuuden asettamista, jolla taataan määrän maksaminen tai pidättäminen toimivaltaiselle viranomaiselle, jos tiettyä kyseiseen lainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta ei ole täytetty.
2. Jos ylivoimaista estettä ei ole, vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos jokin tietty velvoite jää täyttämättä tai täytetään vain osittain.
3. Siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säännöillä, joilla varmistetaan syrjimätön kohtelu, oikeudenmukaisuus ja oikeasuhteisuus vakuuksia asetettaessa, ja joilla
a)määritetään vastuutaho velvoitteen jäädessä täyttämättä;
b)vahvistetaan ne erityistilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen voi luopua vakuusvaatimuksesta;
c)vahvistetaan asetettavaan vakuuteen ja takaajaan sovellettavat edellytykset sekä vakuuden asettamista ja vapauttamista koskevat edellytykset;
d)vahvistetaan ennakkomaksujen yhteydessä asetettuihin vakuuksiin liittyvät erityisedellytykset;
e)vahvistetaan velvoitteiden, joiden osalta on asetettu 1 kohdassa säädetty vakuus, noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset, mukaan luettuna vakuuksien pidättäminen ja vähennysten aste, jota sovelletaan vakuuksien vapauttamiseen vientitukien, todistusten, tarjousten tai erityishakemusten yhteydessä, sekä kun vakuuden kattama velvoite on jäänyt täyttämättä kokonaan tai osittain, ottaen huomioon velvoitteen luonne, määrä, jonka osalta velvoite on jätetty noudattamatta, sen määräajan ylittävä aika, johon mennessä velvoitetta olisi pitänyt noudattaa, ja aika, johon mennessä on esitettävä todisteet siitä, että velvoitetta on noudatettu.
4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan seuraavia koskevat säännöt:
a)asetettavan vakuuden muoto sekä vakuuden asettamisessa, sen hyväksymisessä ja alkuperäisen vakuuden korvaamisessa käytettävä menettely;
b)vakuuden vapauttamisessa käytettävät menettelyt;
c)jäsenvaltioiden ja komission antamat ilmoitukset.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
33)Kumotaan 225 artiklan e ja f alakohta.
34)Lisätään 229 artiklaan kohta seuraavasti:
”4. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.”
35)Muutetaan liitteet I, II, IV, VII ja X tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.
36)Lisätään tämän asetuksen liitteessä II oleva teksti liitteeksi I a.
37)Poistetaan liite V.
2 artikla
Siirtymäsäännökset
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 22–25 ja 217 artiklaa sekä liitettä V sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2027 jälkeen toimenpiteisiin, jotka pannaan täytäntöön 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.
3 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämän asetuksen 1 artiklan 19 ja 27 kohtaa sovelletaan … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivää seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta].
Tämän asetuksen 1 artiklan 31 kohtaa ja liitteessä I olevaa 4 kohtaa sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Tämän asetuksen liitteessä I olevaa 5 kohtaa sovelletaan … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivää seuraavan vuoden 1 päivästä lokakuuta].
Tämän asetuksen 1 artiklan 2, 3, 7, 10, 16, 18, 29, 30, 32 ja 37 kohtaa sovelletaan [1 päivästä tammikuuta 2028][päivämäärä ja 9 kohta riippuen kansallista ja alueellista kumppanuutta koskevan rahaston perustamisesta vuosiksi 2028–2034 annetun asetuksen (EU) [...] soveltamispäivästä].
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja