7.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 147/27


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1103,

annettu 6 päivänä kesäkuuta 2023,

lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Tukien vastaisen tutkimuksen jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1628/2004 (2) käyttöön lopulliset tasoitustullit tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa. Polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1629/2004 (3) käyttöön myös lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa.

(2)

Omasta aloitteestaan vireille pannun tasoitustoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 1354/2008 (4) asetuksia (EY) N:o 1628/2004 ja (EY) N:o 1629/2004.

(3)

Tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto jatkoi tasoitustoimenpiteiden voimassaoloa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1185/2010 (5).

(4)

Tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, jatkoi tasoitustoimenpiteiden voimassaoloa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/421 (6).

(5)

Tasoitustoimenpiteet toteutettiin 6,3 prosentin ja 7,0 prosentin suuruisen arvotullin muodossa yksilöllisesti mainittujen viejien tuonnin osalta ja 7,2 prosentin suuruisen tullin muodossa kaikkien muiden intialaisten yritysten tuonnin osalta.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(6)

Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (7) komissio vastaanotti perusasetuksen 18 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön.

(7)

Tarkastelupyynnön esittivät 9 päivänä joulukuuta 2021 unionin tuottajat, joiden osuus tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien tuotannosta unionissa on noin 90 prosenttia, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen. Jotkin väitetyistä tukikäytännöistä johtivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon jo alkuperäisessä tutkimuksessa, mutta osa on uusia tai sellaisia tukia, joita ei ole tutkittu alkuperäisessä tutkimuksessa. Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio laati näytön riittävyydestä muistion, johon sisältyy komission tekemä arviointi kaikesta sen käytettävissä olevasta asianomaista maata koskevasta näytöstä ja jonka perusteella komissio panee tämän tutkimuksen vireille. Kyseinen muistio sisältyy asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon.

(8)

Ennen menettelyn vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Intian viranomaisille saaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan tarkastelupyynnön. Komissio kutsui Intian viranomaiset neuvotteluihin tarkastelupyynnössä esitetyn tilanteen selvittämiseksi ja molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Intian viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen, minkä jälkeen neuvotteluja käytiin 3 päivänä maaliskuuta 2022. Neuvottelujen aikana ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(9)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 25 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani Euroopan unionin virallisessa lehdessä9 päivänä maaliskuuta 2022 julkaistulla ilmoituksella (8), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, perusasetuksen 18 artiklan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski tiettyjen Intiasta, jäljempänä ’Intia’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontia.

1.4   Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskeva erillinen tutkimus

(10)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä9 päivänä maaliskuuta 2022 julkaistulla ilmoituksella (9) myös tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa sovellettavien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (10) 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.5   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(11)

Tuen jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.6   Asianomaiset osapuolet

(12)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Intian viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, toimittajille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(13)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.7   Otanta

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.7.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen unionissa toteutuneiden samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien perusteella. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli noin 61 prosenttia ja arvioidusta unionin kokonaismyyntimäärästä 64 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Komissio ei saanut huomautuksia. Otoksen katsottiin siten edustavan unionin tuotannonalaa.

1.7.2   Tuojia koskeva otanta

(16)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(17)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut eikä toimittanut pyydettyjä tietoja.

1.8   Kyselylomakevastaukset ja etänä toteutetut ristiintarkastukset

(18)

Vireillepanon yhteydessä kyselylomakkeet asetettiin saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolle (11).

(19)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta, Intian viranomaisilta ja yhdeltä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Yksikään käyttäjistä ei palauttanut kyselylomaketta tai ilmoittautunut tutkimuksen kuluessa.

(20)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko tuen ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin Intian viranomaisten ja seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

unionin tuottajat

—

GrafTech Iberica S.L., Navarra, Espanja

—

Showa Denko Carbon Spain SA, A Coruña, Espanja

—

Tokai Erftcarbon GmbH, Grevenbroich, Saksa

b)

intialainen vientiä harjoittava tuottaja

—

HEG Limited, Bhopal, jäljempänä ’HEG’.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(21)

Tarkastelun kohteena ovat tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8545 11 00 ja ex 8545 90 90 (Taric-koodit 8545110010 ja 8545909010) luokiteltavat sähköuuneissa käytettävät grafiittielektrodit, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja vastus enintään 6,0 μΩ m, ja tällaisten elektrodien jatkoskappaleet, riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’grafiittielektrodijärjestelmät’.

2.2   Samankaltainen tuote

(22)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiempien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—

tarkastelun kohteena oleva tuote

—

asianomaisen maan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(23)

Komissio päätti, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   TUEN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(24)

Perusasetuksen 18 artiklan ja vireillepanoilmoituksessa todetun mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen tai toistumiseen.

3.1   Tutkimuksen soveltamisalaan kuuluvat tuet ja tukiohjelmat

(25)

Komissio tutki tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen sekä Intian viranomaisten ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella seuraavia järjestelmiä, joissa oli esitettyjen väitteiden mukaan myönnetty tukea:

 

Viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana alun perin tutkitut ja vahvistetut järjestelmät

a)

ennakkolupajärjestelmä (Advance Authorisation Scheme, AAS)

b)

intialaisten tuotteiden vientijärjestelmä (Merchandise Export from India Scheme, MEIS)

c)

tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

d)

tullinpalautusjärjestelmä (Duty Drawback Scheme, DDS)

e)

alueelliset järjestelmät: sähköverovapautus ja verotuet

 

Muut järjestelmät

f)

vientituotteita koskevien tullien ja verojen peruuttaminen (RODTEP)

g)

lähetystä edeltävä ja lähetyksen jälkeinen vientirahoitus, korontasausjärjestelmä (IES)

h)

tullittoman tuonnin lupajärjestelmä (Duty Free Import Authorisation Scheme, DFIA)

i)

alueelliset järjestelmät: alennukset sähkön hinnassa ja alennetut hinnat

j)

Gold Card Scheme -järjestelmä, Status Holder Scheme -järjestelmä

k)

markkinoillepääsyä koskeva aloite (Market Access Initiative, MAI).

3.2   Viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä alun perin tutkitut ja vahvistetut järjestelmät

3.2.1   Tulleista vapauttamista ja tullien peruuttamista koskevat järjestelmät

(26)

AAS-, EPCGS- ja MEIS-järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade (Development and Regulation) Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. Ulkomaankauppalaissa Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Niistä esitetään yhteenveto ulkomaankauppapolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa, joita kauppaministeriö yleensä julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti.

(27)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kannalta merkityksellinen ulkomaankauppapolitiikkaa koskeva asiakirja on Foreign Trade Policy 2015–20, jäljempänä ’FTP 2015–20’. FTP 2015–20 tuli voimaan huhtikuussa 2015, ja sen voimassaolon oli alun perin määrä päättyä 31 päivänä maaliskuuta 2020. Covid-19-pandemian vuoksi FTP 2015–20 -asiakirjan voimassaoloon kuitenkin tehtiin useita pidennyksiä, joista viimeisin jatkaa asiakirjan voimassaoloa 31 päivään maaliskuuta 2023 asti. Intian viranomaiset ovat myös esittäneet FTP 2015–20:tä koskevat menettelyt käsikirjassa ”Handbook of Procedures, 2015–20”, jäljempänä ’HOP 2015–20’.

3.2.2   Ennakkolupajärjestelmä (Advanced Authorisation Scheme, AAS)

(28)

Komissio vahvisti, että HEG käytti AAS-järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2.2.1   Oikeusperusta

(29)

Järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 2015–20 -asiakirjan kohdissa 4.03–4.24 sekä HOP 2015–20 -käsikirjan ja päivitetyn HOP 2015–20 -käsikirjan luvuissa 4.04–4.52.

3.2.2.2   Tukikelpoisuus

(30)

AAS-järjestelmään kuuluu kuusi alajärjestelmää, jotka ovat tosiasiallinen vienti, vuotuiset tarpeet, välituotetoimitukset, vientiin rinnastettava toiminta, ennakkoluovutusasiakirjat ja kotimaiset remburssit ja vastaremburssit. Alajärjestelmät eroavat toisistaan muun muassa tukikelpoisuuden perusteella. Tosiasiallisen maastaviennin AAS-tukea ja vuotuisten tarpeiden mukaista AAS-tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin. Lopulliselle viejälle tavaraa toimittavat valmistajaviejät voivat saada välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Pääurakoitsijat, jotka toimittavat tavaraa FTP 2015–20 -asiakirjan kohdassa 7.02 mainituille vientiin rinnastettavaa toimintaa harjoittaville tahoille, kuten vientiin suuntautuneille yksiköille, voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan AAS-tukea. Valmistajaviejille tavaraa toimittavat välitoimittajat voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan tukea ennakkoluovutusasiakirjoja sekä kotimaisia rembursseja ja vastarembursseja koskevista alajärjestelmistä.

3.2.2.3   Käytännön toteutus

(31)

Ennakkolupia voidaan myöntää seuraaviin:

a)

Tosiasiallinen vienti: Tämä on alajärjestelmistä tärkein. Siinä voidaan tuoda tuotantopanosmateriaaleja tullitta tietyn vientituotteen valmistukseen. Tosiasiallisella viennillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että vientituote on vietävä Intian alueelta. Lisenssissä mainitaan tuonnin tullihelpotukset ja vientivelvoitteet sekä vientituotteen tyyppi.

b)

Vuotuiset tarpeet: Vuotuisia tarpeita koskevia lupia ei ole liitetty tiettyyn vientituotteeseen vaan laajempaan tuoteryhmään (esimerkiksi kemialliset tuotteet ja niihin liittyvät tuotteet). Lisenssinhaltija voi (aiemman vientinsä mukaan määräytyvään tiettyyn enimmäisarvoon saakka) tuoda tullitta tuotantopanoksia, joita käytetään minkä tahansa kyseiseen tuoteryhmään kuuluvan tuotteen valmistukseen. Se voi viedä mitä tahansa kyseiseen tuoteryhmään kuuluvaa valmista tuotetta, jonka valmistukseen on käytetty kyseisiä tullitta tuotuja aineksia.

c)

Välituotetoimitukset: Tämä alajärjestelmä kattaa tapaukset, joissa kaksi valmistajaa aikoo tuottaa yhtä vientituotetta jakamalla tuotantoprosessin keskenään. Valmistajaviejä, joka tuottaa välituotteen, voi tuoda tullitta tuotantopanosmateriaaleja ja saada tätä varten välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Lopullinen viejä saattaa valmistuksen loppuun, ja sillä on velvollisuus viedä valmis tuote.

d)

Vientiin rinnastettava toiminta: Tässä alajärjestelmässä pääurakoitsija voi tuoda tullitta tuotantopanoksia, joita tarvitaan sellaisten tuotteiden valmistukseen, joita myydään vientitavaroihin rinnastettavina tuotteina FTP 15–20 -asiakirjan kohdan 8.2 alakohdissa b–f, g, i ja j mainituille asiakasryhmille. Intian viranomaisten mukaan vientiin rinnastettavalla toiminnalla tarkoitetaan sellaisia liiketoimia, joissa toimitetut tavarat eivät poistu maasta. Joitakin toimituksia pidetään vientiin rinnastettavina edellyttäen, että tavarat on valmistettu Intiassa, esimerkiksi tavaratoimituksia vientiin suuntautuneille yksiköille tai erityistalousalueille sijoittautuneille yrityksille.

e)

Ennakkoluovutusasiakirjat (Advance Release Order, ARO): Ennakkoluvan haltija, joka aikoo suoran tuonnin sijasta hankkia tuotantopanokset kotimarkkinoilta, voi halutessaan käyttää niiden hankkimiseen ARO-asiakirjoja. Tällöin ennakkoluvat vahvistetaan ARO-asiakirjoiksi ja siirretään kotimaiselle toimittajalle niissä eriteltyjen tuotantopanosten toimituksen yhteydessä. ARO-asiakirjat oikeuttavat kotimaisen toimittajan tiettyihin vientiin rinnastettavassa toiminnassa myönnettäviin etuihin, joita selostetaan FTP 15–20 -asiakirjan kohdassa 8.3 (välituotetoimituksia tai vientiin rinnastettavaa toimintaa koskevan AAS-järjestelmän soveltaminen, vientiin rinnastettavan toiminnan palautusjärjestelyt ja lopullisen valmisteveron palautus). ARO-järjestelmässä verot ja tullit palautetaan tuotteen toimittajalle eikä lopulliselle viejälle tullinpalautusjärjestelmässä. Verot/tullit voidaan palauttaa sekä kotimarkkinoilta hankittuja että tuotuja tuotantopanoksia käytettäessä.

f)

Kotimaiset remburssit ja vastaremburssit: Myös tämä alajärjestelmä koskee kotimarkkinatoimituksia ennakkoluvan haltijalle. Ennakkoluvan haltija voi pyytää pankilta kotimaisen remburssin avaamista kotimaisen toimittajan hyväksi. Pankki kirjaa lupaan suorassa tuonnissa ainoastaan sellaisten tavaroiden arvon ja määrän, jotka on hankittu kotimarkkinoilta tuonnin sijaan. Kotimainen toimittaja on oikeutettu tiettyihin vientiin rinnastettavassa toiminnassa myönnettäviin etuihin, joita selostetaan FTP 15–20 -asiakirjan kohdassa 8.3 (välituotetoimituksiin tai vientiin rinnastettavaa toimintaa koskevan AAS-järjestelmän soveltaminen, vientiin rinnastettavan toiminnan palautusjärjestelyt ja lopullisen valmisteveron palautus).

(32)

HEG sai tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana etuja ensimmäisestä alajärjestelmästä, toisin sanoen tosiasiallisen viennin AAS-järjestelmästä. Sen vuoksi ei ole tarpeen määrittää tasoitustoimenpiteiden soveltamisen mahdollisuutta muiden, käyttämättömien alajärjestelmien suhteen. Tämä on alajärjestelmistä tärkein. Siinä voidaan tuoda tuotantopanosmateriaaleja tullitta tietyn vientituotteen valmistukseen. Tosiasiallisella viennillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että vientituote on vietävä Intian alueelta. Lisenssissä mainitaan tuonnin tullihelpotukset ja vientivelvoitteet, myös vientituotteen tyyppi.

(33)

Intian viranomaisten suorittamien tarkastusten helpottamiseksi ennakkoluvan haltija on laissa velvoitettu tekemään määrämuotoisen totuudenmukaisen ja asianmukaisen selvityksen tullitta tuotujen / kotimarkkinoilta hankittujen tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä (HOP I 15–2020 -käsikirjan (12) luku 4.51 ja lisäys 4H tai 4I) eli pitämään rekisteriä todellisesta kulutuksesta. Ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan tai määrä- ja kustannuslaskijan on tarkastettava tämä rekisteri ja annettava todistus, jossa todetaan, että määrätyt rekisterit ja asiaankuuluva kirjanpito on tutkittu ja että lisäyksen 4H mukaisesti toimitetut tiedot ovat totuudenmukaiset ja paikkansapitävät kaikilta osin.

(34)

Asianomaisen yrityksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana hyödyntämän alajärjestelmän (tosiasiallinen vienti) osalta Intian viranomaiset määräävät sekä tuonnin tullihelpotusten että vientivelvoitteiden määrän ja arvon, ja ne kirjataan lupaan. Lisäksi vienti- ja tuontihetkellä viranomaiset kirjaavat vastaavat tapahtumat lupaan. Intian viranomaiset päättävät AAS-järjestelmän mukaisesti tapahtuvan tuonnin määrän niin sanottujen SION-vakionormien perusteella; nämä normit ovat olemassa useimmista tuotteista, myös tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta.

(35)

Tuodut tuotantopanokset eivät ole siirrettävissä, ja ne on käytettävä tuloksena olevan vientituotteen valmistamiseen. Vientivelvoite on täytettävä lisenssin antamisen jälkeen ennalta määrätyssä määräajassa (18 kuukauden määräaika, jota voidaan pidentää kahdesti kuudella kuukaudella).

(36)

Intian viranomaiset vahvistivat tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovellettavan SION-vakionormin vuonna 1998, eikä sitä tarkistettu tai mukautettu ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa. Tämän vuoksi SION-vakionormi on riittämätön todellisen kulutuksen tehokkaaseen seurantaan. Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisiin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta. Pääraaka-aine neulakoksin (joka tunnetaan myös nimellä ”kalsinoitu maaöljykoksi”) osalta komissio havaitsi, että SION-vakionormin ja yrityksen todellisen raaka-ainekulutuksen välillä oli merkittävä ero. SION-vakionormin mukaan neulakoksin suhde vientitonnia kohden saa olla 1,3, mutta tuotantoon tarvittava suhde on tosiasiassa huomattavasti pienempi.

(37)

Näin ollen tutkimuksessa vahvistettiin, että Intian viranomaisten määräämät tarkastusvaatimukset eivät riittäneet estämään edun syntymistä.

(38)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja piti jonkinlaista kirjaa tuotannosta ja kulutuksesta. Oli kuitenkin mahdotonta tarkistaa, mitä tuotantopanoksia (niiden alkuperä mukaan luettuna) kulutettiin viedyn tuotteen tuotannossa ja missä määrin. Käyttöön otetun järjestelmän avulla ei ollut mahdollista havaita ja mitata tarkasti mahdollisia liiallisia palautuksia, koska raaka-aine varastoidaan siiloihin, jotka sisältävät sekä tullitta että tullattuna tuotua neulakoksia, jota ei erotella paikallisesti. Heti kun tuotu neulakoksi on varastoitu, tiettyä tuonnista kannettavaa maksua ei siten enää voida jäljittää.

(39)

HEG vahvisti, että sen kulutusrekisterin avulla ei voida määrittää tullitta tuotujen raaka-aineiden tosiasiallista kulutusta eikä yhdistää sitä tuotettuihin ja vietyihin lopputuotteisiin. Näin ollen tässä tapauksessa sovellettua alajärjestelmää ei voida pitää sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä.

3.2.2.4   AAS-järjestelmää koskevat päätelmät

(40)

Vapautus tuontitulleista on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea eli Intian viranomaisten taloudellista tukea, koska siinä luovutaan tulleista, jotka muutoin kannettaisiin, ja siitä koituu etua tutkitulle viejälle, koska se parantaa tämän maksuvalmiutta.

(41)

Lisäksi tosiasiallisen maastaviennin AAS-tuki on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa. Yritys ei voi saada tukia tästä järjestelmästä ilman vientisitoumusta.

(42)

Tässä tapauksessa sovellettua alajärjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) sääntöjen mukainen. Intian viranomaiset eivät soveltaneet tehokasta tarkistusjärjestelmää tai -menettelyä varmistaakseen, käytettiinkö tuotantopanoksia vientituotteen tuotannossa ja missä määrin niitä siinä käytettiin (perusasetuksen liitteessä II oleva 4 alakohta ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen osalta perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan 2 alakohta). Tarkastelun kohteena olevan tuotteen SION-vakionormien ei myöskään katsota olevan riittävän tarkkoja, eikä niitä sinällään voida pitää todellisen kulutuksen arviointiin soveltuvana tarkistusjärjestelmänä, koska vakionormit on laadittu niin, että Intian viranomaiset eivät voi riittävän tarkkaan varmentaa niiden perusteella sitä, millaisia tuotantopanosmääriä vientituotannossa on kulutettu. Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta, vaikka sellaista olisi vaadittava, kun käytössä ei ole tehokasta tarkistusjärjestelmää (perusasetuksen liitteessä II oleva 5 alakohta ja liitteessä III olevan II kohdan 3 alakohta). Tämä ilmeni myös siinä, että SION-vakionormia ei ole tarkistettu kertaakaan sen jälkeen, kun se vahvistettiin vuonna 1998.

(43)

Kyseinen alajärjestelmä mahdollistaa siis tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

(44)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset huomauttivat, että käytössä on tarkastusmekanismi ja että tämä oli osoitettu asianmukaisesti tarkastusprosessissa.

(45)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa selitetään, SION-vakionormia, jossa määritetään verottomasti tuotavien raaka-aineiden määrä, ei ole tarkistettu kertaakaan sen jälkeen, kun se otettiin käyttöön, ja komissio havaitsi, että SION-vakionormin ja todellisen kulutuksen välillä oli merkittävä ero. Komissio päätteli, että SION-vakionormin soveltamisen seurannalla ei voida varmistaa, että etuuksia ei myönnetä liikaa, jos perustana oleva SION-vakionormi, jossa määritetään verottomasti tuotavien raaka-aineiden määrä, ei ole riittävän tarkka ja jos tätä asiaa ei valvota. Lisäksi komissio totesi, että HEG:ssä ei ollut mahdollista jäljittää tuotuja raaka-aineita valmiisiin tuotteisiin asti.

(46)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset huomauttivat, että tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen, jäljempänä ’tukisopimus’, liitteessä II olevan I jakson 2 kohdasta käy ilmi, että välillisten verojen alentamista koskevat järjestelyt mahdollistavat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton vain, jos niistä myönnetään palautuksia, jotka ylittävät viedyn tuotteen tuotannossa kulutettujen tuotantopanosten tuontitullin.

(47)

Intian viranomaiset väittivät lisäksi, että AAS-järjestelmä ei mahdollista tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa, koska siinä ei myönnetä tuontitullien liiallista palautusta, joka ylittäisi tuoduista tuotantopanoksista kertyneiden tullien määrän. Tämä perustui tukisopimuksen liitteessä II olevaan II jaksoon, jossa annetaan ohjeita sen määrittämiseksi, kulutetaanko tuotantopanokset viedyn tuotteen tuotannossa. Lisäksi menettelyä European Union – countervailing Measures on Certain Polyethylene Terephthalated from Pakistan (WT/DS/486) koskevassa paneelin raportissa todetaan, että ”liiallisten palautusten periaate” tarjoaa oikeusperiaatteen, jonka perusteella määritetään, ovatko tullinpalautusjärjestelmän mukaiset tuontitullien palautukset taloudellista tukea.

(48)

Komissio selitti johdanto-osan 36 kappaleessa, että SION-vakionormin ja todellisen kulutuksen välillä havaittiin huomattava ero. Kuten johdanto-osan 38 kappaleessa selitetään, yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja piti jonkinlaista kirjaa tuotannosta ja kulutuksesta. Oli kuitenkin mahdotonta tarkistaa, mitä tuotantopanoksia (niiden alkuperä mukaan luettuna) kulutettiin viedyn tuotteen tuotannossa ja missä määrin. Käytössä olevan järjestelmän avulla ei ollut etenkään mahdollista määrittää ja mitata tarkasti, tapahtuiko liiallista tullinpalautusta. Todettiin myös, että mitkään yritysten pitämät rekisterit eivät mahdollistaisi liiallisten palautusten laskemista, minkä vuoksi ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan tai määrä- ja kustannuslaskijan olisi mahdotonta tehdä vahvistusta tulevaisuudessa. Intian viranomaiset eivät ole täsmentäneet, missä suhteessa tämä varmentamismahdollisuuden puuttuminen ei täytä tukisopimuksen mainittujen jaksojen vaatimuksia.

(49)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.2.2.5   Tuen määrän laskeminen

(50)

Koska sallittuja tullinpalautusjärjestelmiä ei ole eikä tuotantopanosten tosiasiallista kulutusta ole mahdollista tarkastaa ja koska muusta ei ollut luotettavaa näyttöä, kantamatta jääneiden tullien (perustulli ja tullivero) kokonaismäärää pidetään liiallisena palautuksena, joka muodostaisi tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Yrityksen maksamat käsittelymaksut on vähennetty kokonaismäärästä.

(51)

Komissio suhteutti tuen määrän perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti yrityksen viennin kokonaisliikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(52)

HEG sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän järjestelmän mukaista tukea 1,66 prosenttia.

(53)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että jos komissio päättää ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä AAS-järjestelmän osalta, ainoastaan tullit ylittävä palautettu määrä voi olla tasoitustoimenpiteiden alaista. Intian viranomaiset väittivät, että tämä seuraa menettelyä India-Export Related Measures [WT/DS541/R] koskevasta WTO:n paneelin raportista, jossa todettiin, että mitään viedyn tuotteen tuotannossa kulutetuista tuoduista tuotantopanoksista kannettuja tulleja ylittämättömiä vapautuksia välillisistä veroista ei pidetä tasoitustoimenpiteiden alaisina. Intian viranomaiset väittivät lisäksi, että paneelin raportti (WT/DS/486) tarjosi tätä määritystä tukevan oikeusperiaatteen.

(54)

Johdanto-osan 50 kappaleessa todetaan, että koska sallittuja tullinpalautusjärjestelmiä ei ole eikä tuotantopanosten tosiasiallista kulutusta ole mahdollista tarkastaa ja koska muusta ei ollut luotettavaa näyttöä, kantamatta jääneiden tullien (perustulli ja tullivero) kokonaismäärää pidetään liiallisena palautuksena. Menettelyä India-Export Related Measures [WT/DS541/R] koskeva WTO:n paneelin raportti ei sisällä määritelmää, joka olisi ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa.

(55)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.2.3   Intialaisten tuotteiden vientijärjestelmä (Merchandise Export from India Scheme, ’MEIS’)

(56)

Komissio totesi, että HEG käytti MEIS-järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2.3.1   Oikeusperusta

(57)

MEIS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 2015–20 -asiakirjan ja päivitetyn FTP 2015–20 -asiakirjan luvussa 3 sekä päivitetyn HOP 2015–20 -käsikirjan (13) luvussa 3.

3.2.3.2   Tukikelpoisuus

(58)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

3.2.3.3   Käytännön toteutus

(59)

Tukikelpoiset yritykset voivat saada etua MEIS-järjestelmästä, kun ne vievät tiettyjä tuotteita tiettyihin maihin, jotka on luokiteltu ryhmiin A (perinteiset markkinat, kaikki EU:n jäsenvaltiot mukaan luettuina), B (kehittyvät markkinat ja painopistemarkkinat) ja C (muut markkinat). Kuhunkin ryhmään kuuluvat maat sekä tuotteet ja vastaavat hyvitysprosentit luetellaan päivitetyn HOP 2015–20 -käsikirjan lisäyksessä 3B.

(60)

Etu on muodoltaan tullihyvitys, jonka suuruus on tietty prosenttiosuus viennin FOB-arvosta. MEIS-prosentti ryhmään A kuuluviin maihin vietyjen grafiittielektrodijärjestelmien osalta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 2 prosenttia.

(61)

FTP 2015–20:n kohdan 3.06 mukaisesti järjestelmään eivät sisälly tietyt vientityypit, esimerkiksi tuotujen tai kauttakuljetettujen tavaroiden vienti, vientiin rinnastettavat toimitukset, palvelujen vienti sekä erityistalousalueilla toimivien yksikköjen ja vientiin suuntautuneiden yksikköjen viennin liikevaihto.

(62)

MEIS-tullihyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja voimassa 18 kuukauden ajan niiden myöntämisestä, ja 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen myönnetyt tullihyvitysoikeudet ovat voimassa 24 kuukauden ajan niiden myöntämispäivästä päivitetyn HOP 2015–20 -käsikirjan kohdan 3.13 mukaisesti.

(63)

Niitä voidaan käyttää i) tuotantopanosten tai hyödykkeiden tuonnin tullien maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan luettuina, ii) kotimaisten tuotantopanos- tai hyödykehankintojen valmisteverojen maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan luettuina, sekä iii) palveluhankintojen palveluveron maksamiseen.

(64)

MEIS-järjestelmän mukaisia etuuksia koskeva hakemus on jätettävä sähköisesti ulkomaankaupan pääosaston verkkosivustolla. Sähköiseen hakemukseen on liitettävä asiaa koskevat asiakirjat (lähetysasiakirjat, pankkitositteet ja asiakirjat, jotka vahvistavat purkamisen). Intian viranomaisten asianomainen alueviranomainen myöntää tullihyvityksen asiakirjojen tarkastuksen jälkeen. Alueviranomainen ei vaikuta tullihyvitysten myöntämiseen, kunhan viejä toimittaa asiaan liittyvät asiakirjat.

(65)

MEIS-järjestelmä lakkautettiin 1 päivänä tammikuuta 2021. Todettiin kuitenkin, että HEG:lle myönnettiin MEIS-järjestelmän mukaisia etuuksia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska järjestelmästä oli mahdollista hakea etuuksia taannehtivasti aiemmilta kausilta vuoden 2021 loppuun asti.

3.2.3.4   MEIS-järjestelmää koskevat päätelmät

(66)

MEIS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. MEIS-tullihyvityksissä on kyse Intian viranomaisten antamasta taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuotantohyödykkeistä kannettavien tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. MEIS-tullihyvityksestä koituu myös etua viejälle, jonka ei tarvitse maksaa kyseisiä tuontitulleja.

(67)

Lisäksi MEIS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista tukea.

(68)

Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tiukkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada MEIS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että asianomainen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada MEIS-järjestelmän etuuksia. Viejä voi käyttää MEIS-tullihyvityksiä tuodakseen tuotantohyödykkeitä, vaikka tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen tullinpalautusjärjestelmien piiriin, kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa säädetään, koska niitä ei käytetä vientituotteiden tuotannossa. Intian viranomaiset eivät suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa uutta tutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa.

(69)

Komissio toteaa, että MEIS-järjestelmän voimassaolo päättyi 1 päivänä tammikuuta 2021 (14). Yritykset voivat kuitenkin edelleen hakea MEIS-hyvitysoikeuksia vuoden 2020 vientitapahtumista vuoden 2021 loppuun asti. Lisäksi yritykset voivat edelleen käyttää vuonna 2021 saatuja MEIS-hyvitysoikeuksia tuontitullien kuittaamiseen 15. syyskuuta 2023 asti. Tästä järjestelmästä on näin ollen saatu etua tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja edut jatkuvat myös tutkimuksen päättymisen jälkeen.

(70)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset huomauttivat, että MEIS-järjestelmä ei mahdollista tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa, koska sen tarkoituksena on ainoastaan palauttaa vietyjen tuotteiden tuotannossa kulutetuista tuotantopanoksista maksetut välilliset verot. Lisäksi MEIS-järjestelmästä etuuksina myönnettyjen tullihyvitysten arvo ei ylitä viejälle aiheutuneita välillisiä veroja. Näin ollen MEIS-ohjelma on WTO:n tukisopimuksen liitteessä I olevan g ja h kohdan (joita luetaan yhdessä alaviitteen 1 kanssa) määräysten mukainen.

(71)

Toisin kuin Intian viranomaiset väittävät, MEIS-järjestelmästä tarjotaan liiallista tullinpalautusta. Kuten johdanto-osan 68 kappaleessa osoitetaan, viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole järjestelyä tai menettelyä sen tarkistamiseksi, mitä tuotantopanoksia vientituotteiden tuotantoprosessissa käytetään. Pelkkä aikomus palauttaa kulutetuista tuotantopanoksista maksettuja välillisiä veroja ei korvaa tarvetta valvoa, kulutetaanko tuotantopanokset tosiasiallisesti.

(72)

Intian viranomaiset huomauttivat lisäksi, että ne ovat lakkauttaneet MEIS-järjestelmän 1 päivästä tammikuuta 2021 lähtien ja että tullin jatkaminen johtaisi siihen, että tasoitustoimenpiteitä on käytössä sellaisen ohjelman osalta, josta ei myönnetä tukea yhdellekään viejälle. Intian viranomaiset huomauttivat, että aiemmissa tutkimuksissa komissio on pidättäytynyt ottamasta käyttöön tasoitustoimenpiteitä sellaisten ohjelmien osalta, jotka Intian viranomaiset ovat kumonneet.

(73)

Komissio osoitti johdanto-osan 69 kappaleessa, että järjestelmän lakkauttamisesta huolimatta HEG sai etuja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joka ajoittuu järjestelmän lakkauttamisen jälkeen. Komissio osoitti myös, että nämä edut jatkuvat vielä tutkimuksen päättymisen jälkeenkin. Intian viranomaiset eivät kiistäneet mitään näistä seikoista.

(74)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.2.3.5   Tuen määrän laskeminen

(75)

Komissio laski perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä komissio katsoi, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun yritys saa edun järjestelmän mukaisesti jätettyään hakemuksen. Intian viranomaiset myöntävät tuolla hetkellä tullihyvityksen, jonka vientiä harjoittava tuottaja kirjaa saatavaksi ja jonka vientiä harjoittava tuottaja voi milloin tahansa ottaa käyttöön. Tämä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa tuen myöntämiseen sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat antaneet viennin lähetysasiakirjan. Edellä esitetyn perusteella ja koska muusta ei ole luotettavaa näyttöä, komissio katsoi asianmukaiseksi pitää MEIS-järjestelmästä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana saatujen määrien summaa MEIS-järjestelmästä saatuna etuna. Komissio otti huomioon HEG:n kaikista vientitapahtumista saadut MEIS-hyvitykset, koska yritys vie ainoastaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta.

(76)

Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yritykselle tuen saamisesta aiheutuneet kustannukset vähennettiin tuen kokonaismäärästä, jos sitä vaadittiin.

(77)

Komissio jakoi tuen määrän perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti HEG:n viennin liikevaihdolle (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(78)

HEG sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän järjestelmän mukaista tukea 0,87 prosenttia.

3.2.4   Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

(79)

Samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja edellisessä tarkastelussa komissio totesi, että HEG sai EPCGS-järjestelmästä etuja, jotka voitiin kohdentaa Intiasta peräisin olevalle tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2.4.1   Oikeusperusta

(80)

EPCGS:n yksityiskohtainen kuvaus sisältyy FTP 2015–20:n lukuun 5 sekä HOP 2015–20:n lukuun 5.

3.2.4.2   Tukikelpoisuus

(81)

Valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin ja palveluntarjoajiin, voivat hakea tämän järjestelmän mukaista tukea.

3.2.4.3   Käytännön toteutus

(82)

Tiettyihin vientivelvoitteisiin sitoutunut yritys voi tuoda (uusia ja käytettyjä, enintään kymmenen vuotta vanhoja) tuotantohyödykkeitä alennetulla tullilla. Intian viranomaiset antavat tätä varten pyynnöstä maksullisen EPCGS-lisenssin. Järjestelmässä sovelletaan kaikkiin sen mukaisesti tuotuihin tuotantohyödykkeisiin alennettua tuontitullia. Vientivelvoitteen täyttämiseksi maahantuotuja tuotantohyödykkeitä on käytettävä tietyn vientiin tarkoitettujen tuotteiden määrän tuottamiseen tiettynä aikana. FTP 2015–20:n ja päivitetyn FTP 2015–20:n mukaan tuotantohyödykkeitä voi tuoda nollatullilla EPCGS-järjestelmän nojalla. Vientivelvoite on säästetyn tullin määrä kuusinkertaisena, ja se on täytettävä kuuden vuoden kuluessa.

(83)

EPCGS-lisenssin haltija voi hankkia tuotantohyödykkeet myös kotimarkkinoilta. Tällöin tuotantohyödykkeiden kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi tuoda tullitta maahan kyseisten tuotantohyödykkeiden valmistuksessa tarvittavia osia. Vaihtoehtoisesti kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi saada vientiin rinnastettavassa toiminnassa saatavat edut toimittaessaan tuotantohyödykkeitä EPCGS-lisenssin haltijalle.

3.2.4.4   EPCGS-järjestelmää koskevat päätelmät

(84)

EPCGS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Tullinalennus on Intian viranomaisten taloudellista tukea, koska kyseinen etu vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi tullinalennuksesta koituu etua viejälle, koska tullien kantamatta jättäminen tuonnin yhteydessä lisää yrityksen maksuvalmiutta.

(85)

EPCGS-järjestelmä on myös oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, koska lisenssejä ei voi saada ilman sitoumusta viedä tuotteita. Tämän vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(86)

EPCGS-järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen järjestelmien piiriin, kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa I alakohdassa säädetään, koska niitä ei kuluteta vientituotteiden tuotannossa.

3.2.4.5   Tuen määrän laskeminen

(87)

Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuotantohyödykkeiden tuonnissa kantamattomien tullien perusteella jakamalla se ajanjaksolle, joka vastaa näiden tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa kyseisellä tuotannonalalla. Näin laskettua tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle kohdennettua määrää on oikaistu lisäämällä siihen kyseisen ajanjakson korko, jotta se ilmentäisi rahan arvoa koko ajalta. Tutkimusajanjaksolla Intiassa voimassa ollutta kaupallista korkoa pidettiin soveltuvana korkona tähän tarkoitukseen.

(88)

Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti HEG:lle tuen saamisesta aiheutuneet kustannukset vähennettiin tuen kokonaismäärästä, jos sitä vaadittiin.

(89)

Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska yritys käytti EPCGS-järjestelmän mukaisesti ostettuja koneita ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(90)

HEG sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän järjestelmän mukaista tukea 0,31 prosenttia.

3.2.5   Varojen suora siirto

(91)

Komissio analysoi varojen suoraa siirtoa DDS-järjestelmässä. DDS-järjestelmä perustuu vuoden 1962 tullilain 75 §:ään, vuoden 1944 keskusvalmisteverolain (Central Excise Act) 37 §:ään, vuoden 1994 rahoituslain 93A ja 94 §:ään sekä vuoden 1995 tullien, valmisteverojen ja palveluverojen palautusjärjestelmää koskeviin sääntöihin. Palautustasot julkaistaan säännöllisesti.

3.2.6   Tullinpalautusjärjestelmä (Duty Drawback Scheme, DDS)

(92)

Komissio totesi, että HEG käytti DDS-järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2.6.1   Oikeusperusta

(93)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sovellettava oikeusperusta olivat tullien ja valmisteverojen palautusjärjestelmää koskevat säännöt 1995 (Custom & Central Excise Duties Drawback Rules 1995), jäljempänä ’vuoden 1995 DDS-säännöt’, sellaisina kuin ne ovat muutettuina vuonna 2006 (15) ja jotka korvattiin myöhemmin tullien ja valmisteverojen palautusjärjestelmää koskevilla säännöillä 2017 (Customs and Central Excise Duties Drawback Rules, 2017 (16)), jäljempänä ’vuoden 2017 säännöt’, jotka tulivat voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Vuoden 1995 DDS-sääntöjen säännöllä 3(2) säännellään tullien vapautusjärjestelmän laskentamenetelmää. Kyseisten DDS-sääntöjen sääntö 12(1)(a)(ii) koskee vakuutusta, joka vientiä harjoittavien tuottajien on annettava voidakseen hyötyä järjestelmästä. Nämä säännöt ovat pysyneet samoina vuoden 2017 DDS-säännöissä, joissa ne vastaavat sääntöjä 3(2) ja 13(1)(a)(ii).

(94)

Lisäksi yleiskirjeessä nro 24/2001 (17) on erityisiä täytäntöönpano-ohjeita säännöstä 3(2) ja vakuutuksesta, joka viejien on annettava säännön 12(1)(a)(ii) nojalla.

(95)

Vuoden 1995 DDS-sääntöjen säännön 4 mukaan keskushallinto voi tarkistaa säännön 3 nojalla määritettyjä määriä tai prosenttiosuuksia. Hallitus on tehnyt useita muutoksia, joista viimeisin on verokantoja tarkistava ilmoitus nro 95/2018 – CUSTOMS ja ilmoitus nro 07/2020 – CUSTOMS. Tämän tuloksena DDS-taso oli tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta 1,6 prosenttia vientituotteiden FOB-arvosta. Samaa DDS-tasoa sovelletaan HEG:n viemiin grafiittielektrodijärjestelmiin.

3.2.6.2   Tukikelpoisuus

(96)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

3.2.6.3   Käytännön toteutus

(97)

Tässä järjestelmässä kaikilla tukikelpoisia tuotteita vievillä yrityksillä on oikeus saada palautuksena määrä, joka vastaa tiettyä prosenttiosuutta vientituotteen ilmoitetusta FOB-arvosta. Tullien ja valmisteverojen palautusjärjestelmää koskevien sääntöjen säännön 3(2) mukaisesti Intian viranomaiset katsovat, että korvattava määrä perustuu maahantuoduista raaka-aineista maksettujen relevanttien tullien toimialan laajuisiin keskimääräisiin arvoihin ja toimialan keskimääräiseen käyttöosuuteen; tiedot kerätään Intian viranomaisten edustavina pitämiltä tukikelpoisten vientituotteiden valmistajilta. Intian viranomaiset ilmoittavat korvattavan määrän prosenttiosuutena tukikelpoisten vientituotteiden keskimääräisestä vientiarvosta.

(98)

Jotta yritys voi saada etuutta tästä järjestelmästä, sen on harjoitettava vientiä. Kun lähetystä koskevat yksityiskohtaiset tiedot syötetään tullin serverille (ICEGATE), tämä tarkoittaa, että vienti tapahtuu DDS-järjestelmän mukaisesti ja DDS-summa vahvistetaan peruuttamattomasti. Kun rahtiyritys on tehnyt yleisen vienti-ilmoituksen (Export General Manifest) ja tulli on verrannut asiakirjaa lähetysasiakirjaan ja hyväksynyt sen, kaikki palautusmäärän maksun hyväksymisen edellytykset täyttyvät ja se voidaan maksaa joko suoraan viejän pankkitilille tai sekkinä.

(99)

Viejän on lisäksi esitettävä näyttö viennin toteutumisesta pankkitositteella (Bank Realisation Certificate, jäljempänä ’BRC’). Asiakirja voidaan antaa sen jälkeen, kun palautusmäärä on maksettu, mutta Intian viranomaiset perivät maksetun määrän takaisin, jos viejä ei toimita BRC-tositetta annetussa määräajassa.

(100)

Palautusmäärä voidaan käyttää mihin tahansa tarkoitukseen, ja Intian kirjanpitonormien mukaisesti määrä on vientivelvoitteen täytyttyä mahdollista kirjata tileihin suoriteperusteisena tulona.

(101)

Asianomaisessa lainsäädännössä ja hallinnollisissa ohjeissa säädetään, ettei Intian tullihallinnon pitäisi vaatia näyttöä siitä, että tullinpalautusta pyytäneelle viejälle olisi aiheutunut tai että sille aiheutuisi tullivelkaa vientituotteiden valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden tuonnista. Lisäksi Intian viranomaiset vahvistivat tarkastuskäynnin aikana, että yritykset, jotka hankkivat kaikki raaka-aineensa kotimarkkinoilta, hyötyisivät silti edellä mainitun säännön 3(2) mukaisesti lasketusta täydestä tasosta. HEG:hen sovellettiin DDS-järjestelmässä koko toimialaan sovellettavaa tasoa, jolloin siltä ei edellytetä todisteita tosiasiallisesti maksetuista tulleista.

3.2.6.4   DDS-järjestelmää koskevat päätelmät

(102)

DDS-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Nk. tullinpalautuksessa on kyse Intian viranomaisten taloudellisesta tuesta, koska siinä Intian viranomaiset suorittavat varojen suoran siirron. Näiden varojen käytölle ei ole mitään rajoituksia. Tullinpalautuksesta koituu myös etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(103)

Intian viranomaiset määrittävät vientiin sovellettavan tullinpalautuksen tason tuotekohtaisesti. Vaikka tukeen viitataan tullinpalautuksena, järjestelmässä ei kuitenkaan ole kaikkia ominaisuuksia, joiden perusteella sitä voitaisiin pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä; se ei myöskään ole perusasetuksen liitteessä I olevan I kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) sääntöjen mukainen. Viejille suoritettu käteismaksu ei välttämättä liity raaka-aineiden tuontitullien tosiasiallisiin maksuihin, eikä se ole tullihyvitys raaka-aineiden aiemman tai tulevan tuonnin tuontitullien korvaamiseksi. Käytössä ei myöskään ole järjestelyä tai menettelyä sen tarkistamiseksi, mitä tuotantopanoksia käytetään vientituotteiden tuotannossa ja millaisina määrinä niitä käytetään. Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta, vaikka sellaista olisi vaadittava, kun käytössä ei ole tehokasta tarkistusjärjestelmää (perusasetuksen liitteessä II oleva 5 alakohta ja liitteessä III olevan II kohdan 3 alakohta). Mitään näyttöä ei esitetty siitä, että palautustasojen ja raaka-aineista maksettujen tullien välillä olisi yhteys.

(104)

Tämän vuoksi Intian viranomaisten suorana varojen siirtona suorittama maksu viejille vientitapahtuman jälkeen on vientituloksesta riippuvainen, minkä vuoksi tämän järjestelmän katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(105)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että DDS-järjestelmä mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

(106)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että DDS-järjestelmä ei mahdollista tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa, koska sen tarkoituksena on panna täytäntöön periaate, jonka mukaan veroja ei pitäisi viedä. Kyseinen järjestelmä on tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen, jäljempänä ’tukisopimus’, liitteessä II olevan I jakson 2 kohdan mukainen. Välillisten verojen tai tuontimaksujen palautus ei ylitä vientituotteen tuotannossa kulutetuista tuotantopanoksista tosiasiallisesti perittyjen verojen tai maksujen määrää. DDS on ohjelma, jossa pelkästään palautetaan vientituotteiden tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten tuonnista maksettuja veroja. Arvojen palautus laskettaisiin viedyn FOB-arvon prosenttiosuudesta, joka vaihtelee vietyjen tuotteiden mukaan.

(107)

Intian viranomaiset väittivät myös, että sen tietokantoja käytetään asianmukaisiin ristiintarkastuksiin. Valmistajan viejäyksiköissä vierailee myös komitea, joka hankkii ensikäden tietoa valmistusprosessista ja tekee huomioita tavallisesti käytettyjen tuotantopanosten luonteesta ja hävikin määrästä. Komitea ottaa tarvittaessa huomioon myös tuotannonalan kokemuksen ja laajat tekniset tekijät. Palautus vastaa tiettyyn tuoteluokkaan tai -nimikkeeseen kuuluvien, tiettyjen vientitavaroiden valmistuksessa käytettyjen hyödykkeiden materiaaleista maksettujen tullien keskimääräistä määrää.

(108)

Komissio ei kuitenkaan katsonut, että palautusmäärien ja raaka-aineista maksettujen tullien välinen väitetty yhteys olisi riittävä, jotta järjestelmä olisi perusasetuksen liitteessä I olevassa I kohdassa, liitteessä II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteessä III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) vahvistettujen sääntöjen mukainen. Erityisesti todettiin, että hyvityksen määrää ei laskettu suhteessa tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin. Lisäksi käytössä ei ollut mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset (niiden määrät ja alkuperä mukaan lukien) on käytetty vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa I kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Intian viranomaiset eivät myöskään suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa lisätutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa.

(109)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.2.6.5   Tuen määrän laskeminen

(110)

Komissio katsoi, että etu koituu vastaanottajalle perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti. Kyseisellä hetkellä Intian viranomaisten on siis maksettava palautussumma, mikä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa tuen myöntämiseen sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat antaneet viennin lähetysasiakirjan, josta muun muassa käy ilmi kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä palautussumma.

(111)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muusta ei ole luotettavaa näyttöä, komissio katsoi asianmukaiseksi pitää DDS-järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana saatujen palautusten summaa DDS-järjestelmästä saatuna etuna. Komissio otti huomioon HEG:n kaikista vientitapahtumista saadut tullinpalautussummat, koska yritys vie ainoastaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta.

(112)

Komissio suhteutti tuen määrän perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti yrityksen viennin kokonaisliikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(113)

HEG sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän järjestelmän mukaista tukea 1,27 prosenttia.

(114)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että jos liiallista palauttamista tapahtuu, ainoastaan tällainen liiallinen palauttaminen voi oikeuttaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. Intian viranomaiset väittivät, että paneelin raportti European Union – Countervailing Measures on Certain Polyethylene Terephthalate from Pakistan, WT/DS486/R tukee tätä väitettä. Intian viranomaiset lainasivat kyseisestä paneelin raportista kappaletta, jossa todetaan, että kyseisen havainnon mukaisesti liitteessä III olevassa II jaksossa annetaan tutkiville viranomaisille ohjeita, joiden avulla niiden olisi tarkoitus voida tunnistaa liialliset palautukset.

(115)

Paneelin raportti ei sisällä havaintoja, jotka olisivat ristiriidassa komission päätelmän kanssa siitä, miten liiallinen etu olisi määriteltävä tässä tapauksessa. Johdanto-osan 111 kappaleessa todetaan, että koska ei ollut näyttöä tosiasiallisesta tarkastusprosessista, joka olisi osoittanut muuta, vaan saatavilla oli ainoastaan yleisiä kuvauksia siitä, miten komitea toimii ja määrittää DDS-suhteen, komissio katsoi asianmukaiseksi pitää järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen palautusmäärien summaa DDS-järjestelmästä saatuna etuna.

(116)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.3   Tuen jatkumisen määrittämiseen käytetyt lisäjärjestelmät

3.3.1   Tulleista vapauttamista ja tullien peruuttamista koskevat järjestelmät

(117)

Samoin kuin MEIS-järjestelmä myös RODTEP-järjestelmä perustuu 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade (Development and Regulation) Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. RODTEP suunniteltiin MEIS-järjestelmän seuraajaksi, mutta koska nämä järjestelmät eroavat siinä, miten etuudet myönnetään, niiden soveltamisajanjaksot olivat osittain päällekkäiset.

3.3.2   Vientituotteita koskevien tullien ja verojen peruuttaminen (RODTEP)

(118)

Komissio totesi, että HEG käytti RODTEP-järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3.2.1   Oikeusperusta

(119)

RODTEP-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 2015–20 -asiakirjan ja päivitetyn FTP 2015–20 -asiakirjan luvussa 4 sekä päivitetyn HOP 2015–20 -käsikirjan luvussa 4. Se on esitetty myös ilmoituksessa, jolla RODTEP-järjestelmä lisätään FTP 2015–20 -asiakirjaan (18).

3.3.2.2   Tukikelpoisuus

(120)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

3.3.2.3   Käytännön toteutus

(121)

Tukikelpoiset yritykset voivat saada etua RODTEP-järjestelmästä, kun ne vievät tuotteita, jotka eivät ole FTP 2015–20 -asiakirjan jaksossa 4.55 olevan luettelon mukaisia tukikelpoisuuden piiriin kuulumattomia tarvikkeita/tavaroita/luokkia. Grafiittielektrodijärjestelmiä ei kyseisen luettelon perusteella ole suljettu järjestelmän ulkopuolelle.

(122)

Järjestelmässä myönnetään alennus, jonka suuruus on ilmoitettu prosenttiosuus FOB-arvosta ja jonka enimmäisarvo lasketaan vientituotteen yksikköä kohti. Järjestelmä on toteutettu siten, että yritykselle myönnetään alennus siirtokelpoisena tullihyvityksenä/sähköisenä hyvitysoikeutena (e-scrip), joka kirjataan välillisten verojen ja tullien keskuslautakunnan (Central Board of Indirect Taxes & Customs, CBIC) sähköiseen tilikirjaan.

(123)

Sähköisiä hyvitysoikeuksia on mahdollista käyttää tuotantopanosten tai hyödykkeiden, myös tuotantohyödykkeiden, tuontiin liittyvien tullien maksamiseen asiakirjan First Schedule to the Customs Tariff Act, 1975 viz. Basic Customs Duty mukaisesti.

3.3.2.4   RODTEP-järjestelmää koskevat päätelmät

(124)

RODTEP-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. RODTEP-tullihyvityksissä on kyse Intian viranomaisten antamasta taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuotantohyödykkeistä kannettavien tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. RODTEP-tullihyvityksestä koituu myös etua viejälle, jonka ei tarvitse maksaa kyseisiä tuontitulleja.

(125)

Lisäksi RODTEP-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(126)

Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tiukkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään mitään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Intian viranomaiset eivät suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa uutta tutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa.

(127)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu rajoittuu jo voimassa olevan tullin jatkamiseen. Tämän vuoksi uudet tukijärjestelmät, kuten RODTEP, olisi jätettävä tämän tarkastelun ulkopuolelle.

(128)

Se, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu rajoittuu jo voimassa olevan tullin jatkamiseen, ei tarkoita sitä, että komissio voi tutkia ainoastaan sellaisia tukijärjestelmiä, jotka olivat olemassa alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Määrittääkseen, jatkuiko vähäistä määrää suurempi tuki tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio otti huomioon RODTEP-järjestelmän, koska se sisältyi tarkastelupyyntöön ja oli MEIS-järjestelmän seuraaja.

(129)

Intian viranomaiset väittivät lisäksi, että RODTEP-järjestelmä ei mahdollista tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa, koska sen tarkoituksena on panna täytäntöön periaate, jonka mukaan veroja ei pitäisi viedä. Kyseinen järjestelmä on tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen, jäljempänä ’tukisopimus’, liitteessä II olevan I jakson 2 kohdan mukainen. Välillisten verojen tai tuontimaksujen palautus ei ylitä vientituotteen tuotannossa kulutetuista tuotantopanoksista tosiasiallisesti perittyjen verojen tai maksujen määrä. DDS on ohjelma, jossa pelkästään palautetaan vientituotteiden tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten tuonnista maksettuja veroja. Palautetut arvot laskettaisiin viedyn FOB-arvon vietyjen tuotteiden mukaan vaihtelevasta prosenttiosuudesta.

(130)

Intian viranomaisten tietokantoja käytetään asianmukaisiin ristiintarkastuksiin. Valmistajan viejäyksiköissä vierailee myös komitea, joka hankkii ensikäden tietoa valmistusprosessista ja tekee huomioita tavallisesti käytettyjen tuotantopanosten luonteesta ja hävikin määrästä. Komitea ottaa tarvittaessa huomioon myös tuotannonalan kokemuksen ja laajat tekniset tekijät. Palautus vastaa tiettyyn tuoteluokkaan tai -nimikkeeseen kuuluvien, tiettyjen vientitavaroiden valmistuksessa käytettyjen hyödykkeiden materiaaleista maksettujen tullien keskimääräistä määrää.

(131)

Toisin kuin Intian viranomaiset väittivät, RODTEP ei ole ohjelma, jossa pelkästään palautettiin vientituotteiden tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten tuonnista maksettuja veroja. Kuten johdanto-osan 126 kappaleessa kuvataan, viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi Intian viranomaisten kuvailemat yksityiskohdat siitä, miten komitea määrittää RODTEP-järjestelmästä saatavan edun määrän, tai ristiintarkastukset ja tietokannat eivät ole merkityksellisiä, koska ne eivät estä liiallista etua.

(132)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.3.2.5   Tuen määrän laskeminen

(133)

Komissio laski perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä komissio katsoi, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun yritys saa edun järjestelmän mukaisesti. Intian viranomaiset myönsivät tuolla hetkellä tullihyvityksen, jonka HEG kirjasi saatavaksi ja jonka se voi milloin tahansa ottaa käyttöön. Tämä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa tuen myöntämiseen sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat antaneet viennin lähetysasiakirjan. Edellä esitetyn perusteella ja koska muusta ei ollut luotettavaa näyttöä, komissio katsoi asianmukaiseksi pitää yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan (HEG) RODTEP-järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana saamien palautusten summaa RODTEP-järjestelmästä saatuna etuna. Komissio otti huomioon HEG:n kaikista vientitapahtumista saadut RODTEP-hyvitykset, koska yritys vie ainoastaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta.

(134)

Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle (HEG) tuen saamisesta aiheutuneet kustannukset vähennettiin tuen kokonaismäärästä, jos sitä vaadittiin.

(135)

Komissio jakoi tuen määrän perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti HEG:n viennin liikevaihdolle (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(136)

HEG sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän järjestelmän mukaista tukea 0,59 prosenttia.

(137)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että jos liiallista palauttamista tapahtuu, ainoastaan tällainen liiallinen palauttaminen voi oikeuttaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. Intian viranomaiset väittivät, että paneelin raportti European Union -Countervailing Measures on Certain Polyethylene Terephthalate from Pakistan, WT/DS486/R tukee tätä väitettä. Intian viranomaiset lainasivat kyseisestä paneelin raportista kappaletta, jossa todetaan, että kyseisen havainnon mukaisesti liitteessä III olevassa II jaksossa annetaan tutkiville viranomaisille ohjeita, joiden avulla niiden olisi tarkoitus voida tunnistaa liialliset palautukset.

(138)

Paneelin raportti ei sisällä päätelmiä, jotka estäisivät komissiota tekemästä johtopäätöstä siitä, miten liiallinen etu määritetään. Johdanto-osan 133 kappaleessa todetaan, että koska ei ole näyttöä tosiasiallisesta tarkastusprosessista, joka olisi osoittanut muuta, vaan saatavilla on ainoastaan yleisiä kuvauksia siitä, miten komitea toimii ja määrittää RODTEP-suhteen, komissio katsoi asianmukaiseksi pitää järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatujen palautusmäärien summaa RODTEP-järjestelmästä saatuna etuna.

(139)

Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

3.3.3   Etuuskohtelun mukainen rahoitus: korontasausjärjestelmä (Interest Equalization scheme, IES)

(140)

Komissio totesi, että HEG sai IES-järjestelmästä etuja, jotka voitiin kohdentaa tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3.3.1   Oikeusperusta

(141)

Intian keskuspankki, jäljempänä ’RBI’, julkisti ”Interest Equalisation Scheme on Pre and Post Shipment Rupee Export Credit” -korontasausjärjestelmän 4 päivänä joulukuuta 2015 päivätyssä yleiskirjeessä DBR.Dir.BC.No 62/04.02.001/2015–16. IES-järjestelmän voimassaolon oli alun perin määrä päättyä syyskuussa 2021. Maaliskuussa 2022 RBI kuitenkin ilmoitti pankeille, että järjestelmää jatkettaisiin taannehtivasti vuoteen 2024 asti, mutta alhaisemmalla 2 prosentin tasolla.

3.3.3.2   Tukikelpoisuus

(142)

IES-järjestelmää on mahdollista käyttää monien erilaisten tuotteiden, myös grafiittielektrodijärjestelmien, viennissä vientiä harjoittavan tuottajan koosta riippumatta sekä kaikessa mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten viennissä.

3.3.3.3   Käytännön toteutus

(143)

IES on ulkomaankaupan pääosaston (DGTF) hallinnoima järjestelmä. Siitä tarjottiin alun perin 3–5 prosentin korkohyvitystä lainoille, joita käytettiin liitteen A mukaisessa 416 tullinimikkeeseen luokitellussa viennissä sekä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten viennissä kaikkien ITC(HS)-koodien osalta.

(144)

RBI:n 4 päivänä joulukuuta 2015 päivätyn yleiskirjeen mukaisesti pankkien oli joulukuusta 2015 alkaen alennettava tukikelpoisilta viejiltä perittävää korkoa ennakkomaksuista perittävää korkoa koskevien suuntaviivojen mukaisesti määrällä, joka vastaa Intian hallituksen säätämää korontasausta. Paikalliset pankit saivat korvauksen Intian keskuspankilta, jotta ne tarjoaisivat alhaisempia korkoja tukikelpoisille yrityksille. Korontasausetu on käytettävissä maksupäivästä takaisinmaksupäivään asti tai siihen päivään asti, jonka jälkeen jäljellä oleva vientiluotto erääntyy. Korontasaus on tukikelpoisten viejien käytettävissä kuitenkin vain järjestelmän voimassaolon ajan.

(145)

Kun RBI maaliskuussa 2022 ilmoitti pankeille järjestelmän taannehtivasta jatkamisesta vuoteen 2024 saakka alhaisemmalla 2 prosentin tasolla, se myös salli yksityisten pankkien maksaa tasausta vastaavan määrän tukikelpoisille vientiä harjoittaville tuottajille takautuvasti lokakuun 2021 ja maaliskuun 2022 väliseltä ajalta.

3.3.3.4   IES-järjestelmää koskevat päätelmät

(146)

IES-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Yksityisten pankkien on lain mukaan tarjottava korkohyvitystä suoraan tukikelpoisille yrityksille.

(147)

IES-järjestelmä on myös oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, koska lainojen korkohyvitystä ei voi saada ilman sitoumusta viedä tuotteita. Tämän vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

3.3.3.5   Tuen määrän laskeminen

(148)

Perusasetuksen 6 artiklan b alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan etuuskohteluun perustuvasta lainasta maksettujen korkojen määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada Intian rahoitusmarkkinoilta, maksettavien korkojen määrän erotus (eli laissa säädetty korkohyvitys). Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän katsottiin näin ollen vastaavan sitä koron määrää, jonka RBI kompensoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja jonka HEG näin ollen säästi. Tähän sisältyvät myös määrät, jotka pankit hyvittivät takautuvasti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta, koska järjestelmän voimassaoloa jatkettiin taannehtivasti maaliskuussa 2022.

(149)

Komissio jakoi tuen määrän perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti HEG:n viennin liikevaihdolle (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(150)

HEG sai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän järjestelmän mukaista tukea 0,71 prosenttia.

3.4   Muut järjestelmät

3.4.1   Kansalliset järjestelmät

(151)

Tullittoman tuonnin lupajärjestelmä (Duty Free Import Authorisation Scheme, DFIA) on vientiin sisältyvän tuonnin tulleista vapauttamista koskeva järjestelmä, jota säännellään FTP 2015–20 -asiakirjan luvussa 4. Järjestelmää jatkettiin päivitetyn FTP 2015–20 -asiakirjan mukaisesti. Yritys ei voi hakea DFIA-järjestelmästä samanaikaisesti etuuksia sellaiselle viennille, jota tuetaan jo AAS-järjestelmästä. HEG:n ei havaittu saavan etuja tästä järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(152)

Yleiskirjeen artiklan 8.1.3 mukaisesti luotettaville luottokelpoisille viejille myönnetään mahdollisuus saada vientiluottoa helposti ja parhailla ehdoilla Gold Card Scheme -järjestelmän kautta. Komissio ei havainnut, että HEG olisi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saanut erityisiä etuja, jotka voitaisiin yhdistää Gold Card Scheme -järjestelmään.

(153)

Status Holder -järjestelmästä myönnetään etuuksia yritysjohtajille, jotka ovat kunnostautuneet kansainvälisessä kaupassa ja edistäneet menestyksekkäästi maan ulkomaankauppaa. Kaikki viejät, joilla on tuonti/vienti-koodinumero, ovat tukikelpoisia järjestelmässä edellyttäen, että ne saavuttavat tietyn vientitulokselle määritetyn kynnysarvon kuluvan tilikauden ja kolmen edellisen tilikauden aikana. Komissio ei havainnut, että HEG olisi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saanut erityisiä etuja, jotka voitaisiin yhdistää Status Holder-järjestelmään.

(154)

HEG hyödynsi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähetystä edeltävää ja lähetyksen jälkeistä vientirahoitusta. Edellä 3.3 jaksossa jo käsitellyn korontasausjärjestelmän mukaisen korkotuen lisäksi komissio ei kuitenkaan havainnut, että HEG olisi saanut erityisiä etuja, jotka liittyvät lähetystä edeltävään ja lähetyksen jälkeisen vientirahoitukseen.

(155)

Markkinoillepääsyä koskeva aloite (Market Access Initiative, MAI) on yleinen vienninedistämisjärjestelmä, joka kuitenkin kohdistuu ainoastaan täytäntöönpaneviin virastoihin viennin edistämiseksi ja markkinoillepääsyn helpottamiseksi. Siihen ei sisälly suoraa vuorovaikutusta vientiä harjoittavien tuottajien kanssa, vaan vuorovaikutus tapahtuu kauppaministeriön valvonnassa toimivan vienninedistämisneuvoston kanssa. Vientiä harjoittavat tuottajat voivat hyötyä välillisesti viennin edistämiseen liittyvän toiminnan kustannusten korvaamisesta. HEG:n ei kuitenkaan havaittu saavan etuja tästä järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.2   Alueelliset järjestelmät

(156)

Viejät, joiden tuotanto tapahtuu Karnatakassa tai Maharashtrassa, eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Sen vuoksi komission oli perustettava päätelmänsä saatavilla oleviin tietoihin.

(157)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset huomauttivat, että komissio otti käyttöön tasoitustoimenpiteitä Karnatakassa ja Maharashtrassa toteutettujen ohjelmien osalta ja että Maharashtrassa ei ole tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia.

(158)

Vastoin Intian viranomaisten käsitystä komissio ei tehnyt tätä tutkimusta varten havaintoja Karnatakan tai Maharashtran alueellisista järjestelmistä.

(159)

Viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana HEG hyötyi sähköverovapautuksesta, jota Madhya Pradeshin osavaltio tarjoaa teollisuuslaitoksille, jotka investoivat kytkösmarkkinoita palvelevaan sähköntuotantoon. HEG:n oikeus saada etua tästä järjestelmästä päättyi vuonna 2016.

(160)

Ostetun sähkön osalta valituksessa mainittiin kahden rupian alennus mahdollisena alueellisista järjestelmistä saatavana etuna. Yrityksessä tarkasteltujen sähkölaskujen havaittiin poikkeavan tavallisesta teollisuuden sähkötariffista, ja niissä mainittiin myös alennus. Näin ollen komissio keräsi yritykseltä ja Intian viranomaisilta asiakirjoja, jotka liittyvät Madhya Pradeshissa HEG:hen sovellettaviin energiatariffeihin.

(161)

Asiakirjat ja muut saatavilla olevat tiedot osoittivat, että Madhya Pradeshin hallitus perusti Madhya Pradeshin sähköalan sääntelykomission (Madhya Pradesh Electricity Regulatory Commission) 20. elokuuta 1998 päivätyssä virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella. Alueparlamentin säätämä sähkölaki (Electricity Act 2003) (nro 36/2003) on ollut voimassa 10 päivästä kesäkuuta 2003 alkaen, ja sääntelykomission katsotaan nyt olevan perustettu ja toimivan vuoden 2003 sähkölain säännösten mukaisesti. Vuoden 2003 sähkölain 86 §:ssä säädetään, että osavaltion sääntelykomission tehtävänä on muun muassa

”a)

määrittää tapauksen mukaan tukku-, jälleenmyynti- tai vähittäismarkkinoilla myytävän sähkön tuotantoa, toimitusta, siirtoa ja siirtojärjestelmän vuokrausta koskevat tariffit osavaltiossa.

Edellyttäen, että tietylle kuluttajaryhmälle on annettu avoin pääsy 42 §:n mukaisesti, osavaltion sääntelykomissio määrittää ainoastaan siirtojärjestelmän vuokrausta koskevat maksut ja niihin mahdollisesti liittyvät lisämaksut kyseisen kuluttajaryhmän osalta;

b)

säännellä jakeluluvan haltijoiden sähkönosto- ja hankintaprosessia, mukaan lukien hintaa, jolla sähköä hankitaan tuotantoyrityksiltä tai luvanhaltijoilta tai muista lähteistä sopimuksilla, jotka koskevat sähkön ostamista sen jakelemiseksi ja toimittamiseksi osavaltion sisällä.”

(162)

Vähittäiskaupan toimitustariffeja koskevissa määräyksissään Madhya Pradeshin sähköalan sääntelykomissio määritti alennuksen, jota sovelletaan teollisuuden kuluttajiin, joilla on kytkösvoimala. Alennus luotiin alun perin viiden vuoden ajaksi tilikaudesta 2016/2017 alkaen, mutta sitä jatkettiin tilikauteen 2022/2023 asti. Vähittäiskaupan toimitustariffeja koskevassa määräyksessä FY 2020–21 todettiin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuluttajan verkosta ostaman sähkön lisäyksiköiden tavanomaiseen hintaan sovelletaan 2 rupian alennusta yksikköä kohti edellyttäen, että kuluttaja vähentää kytkösvoimalassa tuotetun sähkön kulutustaan.

(163)

Lisäksi vähittäiskaupan toimitustariffeja koskevissa määräyksissä mainitaan erityinen, teollisten käyttäjien tavanomaista hintaa alhaisempi tariffi (”alennettu sähkönhinta”), jota sovelletaan tiettyyn teollisten käyttäjien ryhmään (sähköintensiiviset teollisuudenalat).

(164)

Kytkösvoimaloita koskevaa alennusta voivat saada Madhya Pradeshin osavaltiossa sijaitsevat yritykset, jotka ovat täyttäneet energiantarpeensa kokonaan tai osittain kytkösvoimaloiden kautta yhden tilikauden aikana vuosien 2016 ja 2020 välillä ja jotka myyvät nyt omaa energiaansa verkkoon ja ostavat tarvitsemansa energian myöhemmin takaisin verkon kautta.

(165)

Sähköintensiivisille teollisuudenaloille tarkoitetuista alennetuista sähkönhinnoista voivat hyötyä ainoastaan sellaiset Madhya Pradeshin osavaltiossa sijaitsevat yritykset, jotka toimivat pieninä terästehtaina (Mini Steel Plant) tai pieninä terästehtaina, joissa on valssaamoja/rautasienilaitoksia samoissa tiloissa tai jotka toimivat sähkökemiallisessa/sähkötermisessä teollisuudessa tai ferroseosteollisuudessa.

(166)

Madhya Pradeshin sähköalan sääntelykomissio määrittää alennukset ja alennetut sähkönhinnat vuotuisessa vähittäiskaupan toimitustariffeja koskevassa määräyksessään. Kokonaan valtion omistama verkko-operaattori Madhya Pradesh Madhya Kshetra Vidyut Vitaran Co. Ltd (yksi osavaltion neljästä julkisessa omistuksessa olevasta sähköntoimittajasta) soveltaa sitten näitä määräyksiä energialaskuissaan. Madhya Pradeshin sähkömarkkinoilla ei ole kytkösvoimaloiden lisäksi muita yksityisiä toimijoita.

(167)

Edellä 3.2 ja 3.3 jaksossa kuvattuja järjestelmiä koskevissa havainnoissa vahvistetaan jo tuen jatkuminen selvästi vähäistä määrää suurempana, ja siksi komissio päätteli, että tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä ei ollut tarpeen analysoida enempää näitä kahta järjestelmää (alennusta sähkön hinnassa ja alennettua sähkön hintaa tietyillä teollisuudenaloilla) jo vahvistetun tuen jatkumisen määrittämiseksi.

(168)

Kerättyjen asiakirjojen perusteella ja ottaen huomioon, että sähkön hinnanalennuksen ja alennetun sähkönhinnan soveltaminen johtaa hinnan alenemiseen 50 prosentilla suhteessa suurten teollisten käyttäjien tavanomaiseen sähkönhintaan Madhya Pradeshin osavaltiossa, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai merkittävää etua näistä järjestelmistä.

(169)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset huomauttivat, että tätä järjestelmää koskevaa tutkimusta ei käsitelty vireillepanoilmoituksessa eikä Intian viranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa, kuten tukisopimuksessa edellytetään.

(170)

Johdanto-osan 159 ja 160 kappaleen mukaisesti komissio katsoi, että järjestelmä kuului tarkastelupyynnön piiriin ja oli mahdollisesti jatkoa aikaisemmalle sähköalan järjestelmälle. Komissio kuitenkin myös vahvisti johdanto-osan 168 kappaleessa kuvatun kantansa, jonka mukaan näitä kahta järjestelmää ei ole tarpeen analysoida täysimääräisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua varten. Tämän vuoksi tuen määrittämistä ei tehty näiden järjestelmien osalta.

3.5   Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(171)

Perusasetuksen säännösten mukaisten, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät arvon perusteella ilmaistuina ovat seuraavat:

Järjestelmä

DDS

AAS

MEIS

RODTEP

EPCG

IES

Yhteensä

HEG

1,27  %

1,66  %

0,87  %

0,59  %

0,31  %

0,71  %

5,41  %

(172)

Tuen kokonaismäärä ylittää perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tason, jonka alittavaa tukea pidetään vähäisenä.

3.6   Päätelmät tuen jatkumisen todennäköisyydestä

(173)

Kävi ilmi, että yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen Intian viranomaisilta tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea. Tuen todettiin jatkuneen myös maatasolla, koska useimmat järjestelmät ovat saatavilla koko maan laajuisesti grafiittielektrodijärjestelmien viejille.

(174)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista tukijärjestelmistä annetaan toistuvia etuuksia, eikä ole viitteitä siitä, että järjestelmät poistettaisiin käytöstä vaiheittain lähitulevaisuudessa tai että HEG ei enää saisi etuuksia näistä järjestelmistä. Päinvastoin veroihin liittyvät kansalliset järjestelmät uusittiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla osana vuosien 2015–2020 ulkomaankauppapolitiikkaa, joka on voimassa maaliskuuhun 2023 saakka. Lisäksi on syytä muistaa, että vuosien 2015–2020 ulkomaankauppapolitiikan voimassaoloa jatkettiin useita kertoja, mikä viittaa siihen, että tukea todennäköisesti jatketaan myös seuraavassa ulkomaankauppapolitiikassa. Kukin viejä on lisäksi tukikelpoinen useassa eri tukijärjestelmässä. Ainoa poikkeus koskee MEIS-järjestelmää, jonka voimassaolo päättyi tammikuussa 2021. Järjestelmä on kuitenkin korvattu samankaltaisella järjestelmällä (RODTEP), josta yritys sai etuuksia, kuten edellä 3.2.5 jaksossa korostetaan.

(175)

Komissio totesi myös, että IES-järjestelmän etuuskohtelun mukaista rahoitusta on jatkettu ainakin vuoteen 2024 asti.

(176)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tuonti Intiasta unionin markkinoille jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että sen määrät ja markkinaosuudet säilyivät ennallaan, kuten kahdessa edellisessä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa. Lisäksi Intian tuotantomäärää ja käyttämätöntä kapasiteettia, Intiasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin määriä ja hintoja, muiden kolmansien maiden voimassa olevia toimenpiteitä ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta koskeva analyysi, joka esitetään johdanto-osan 250–270 kappaleessa, osoittaa myös, että on todennäköistä, että tuettu vienti lisäisi entisestään niiden jo merkittävää läsnäoloa unionin markkinoilla, jos nykyisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(177)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio päätteli, että tuetun tuonnin jatkuminen olisi todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(178)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti unionissa seitsemän tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(179)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 219 330 tonnia. Komissio laski määrän otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettujen kyselyvastausten ja otokseen kuulumattomiin tuottajiin liittyvien tietojen sekä pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella (19). Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 61 prosenttia.

4.2   Unionin kulutus

(180)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoille suunnatun oman tuotannon myyntimäärän ja Eurostatin tilastoista saatujen tuontimäärien perusteella.

(181)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)  (20)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kokonaiskulutus

152 612

120 169

99 873

137 279

Indeksi

100

79

65

90

Lähde:

Eurostat, otokseen valittujen ja otokseen kuulumattomien unionin tuottajien toimittamat tiedot, pyynnön esittäjien toimittamat tiedot.

(182)

Grafiittielektrodijärjestelmien kulutus unionissa väheni tarkastelujakson aikana 10 prosenttia. Vuonna 2018 kulutus oli suurta, mikä johtui teräskriisistä elpyvän unionin terästeollisuuden korkeasta kysynnästä. Lisäksi tilanteessa, jossa grafiittielektrodijärjestelmien hinnat nousivat äkillisesti, teräksenvalmistajat kasvattivat grafiittielektrodijärjestelmien varastoja, koska ne odottivat hintojen nousevan edelleen.

(183)

Vuonna 2019 teräksen tuotanto valokaariuuneissa väheni (6,6 prosenttia Euroferin lukujen mukaan) vuoteen 2018 verrattuna. Näin ollen grafiittielektrodijärjestelmien kysyntä väheni. Grafiittielektrodijärjestelmien hinnan laskiessa merkittävästi varastojen kasvattamista ei enää pidetty jatkojalostusteollisuuden kannalta tarpeellisena, koska hintojen nousu ei enää koskenut käyttäjiä. Tämän seurauksena teräksentuottajat alkoivat vähentää grafiittielektrodijärjestelmien varastojaan. Lisäksi kysyntä väheni edelleen covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen vuonna 2020, mutta tällä kertaa väheneminen oli vain tilapäistä.

4.3   Tuonti Intiasta

4.3.1   Intiasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(184)

Kuten johdanto-osan 180 kappaleessa mainitaan, komissio määritti Intiasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tilastojen perusteella. Markkinaosuus määritettiin johdanto-osan 181 kappaleessa kuvatun unionin kulutuksen perusteella.

(185)

Tuonti Intiasta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intiasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

5 802

3 369

2 154

6 540

Indeksi

100

58

37

113

Markkinaosuus (%)

4

3

2

5

Indeksi

100

74

57

125

Lähde:

Eurostat ja 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta.

(186)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta oli vähentynyt vuosina 2019 ja 2020 EU:n kulutuksen vähenemisen seurauksena ja elpyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan tuontimäärä kasvoi tarkastelujakson aikana vuoden 2018 5 802 tonnista 6 540 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eli kasvua oli 13 prosenttia. Intiasta tuotujen grafiittielektrodijärjestelmien osuus kaikista unioniin tuoduista grafiittielektrodijärjestelmistä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 16 prosenttia, mikä vastaa 5 prosentin markkinaosuutta.

(187)

Kaiken kaikkiaan tuonti Intiasta ja sen markkinaosuus kasvoivat tarkastelujaksolla. Unionin kulutuksen vähenemisestä huolimatta Intiasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan ja tuetun tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla (13 %), kun taas unionin tuotannonalan myynti väheni.

4.3.2   Intiasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(188)

Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intiasta tulevan tuonnin hinnat

13 756

10 211

4 120

2 747

Indeksi

100

74

30

20

Lähde:

Eurostat.

(189)

Intiasta tuotujen grafiittielektrodijärjestelmien keskimääräinen hinta (21) laski koko tarkastelujakson aikana 80 prosenttia vuoden 2018 13 756 eurosta/tonni 2 747 euroon/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(190)

Grafiittielektrodijärjestelmien suuren maailmanlaajuisen kysynnän vuoksi Intian hinnat ylittivät unionin tuotannonalan hinnat tarkastelujakson ensimmäisellä puoliskolla, mutta laskivat sitten 60 prosenttia vuosien 2018 ja 2020 välillä ja pysyivät jatkuvasti alhaisempina kuin unionin hinnat vuonna 2020 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(191)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

a)

unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle, ja

b)

vastaavat Intiasta yhteistyössä toimineelta intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta tulevan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen painotetut keskimääräiset tuontihinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla, polkumyynti- ja tasoitustullit pois lukien, ja oikaistu asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Muiden tietojen puuttuessa nämä kustannukset arvioitiin 1 prosentiksi CIF-arvosta.

(192)

Näin ollen keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli 41,1 prosenttia.

(193)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että komission laskema hinnan alittavuuden marginaali ei ole edustava, koska se ei perustu todellisiin markkinahintoihin unionissa. Intian viranomaisten mukaan se, että GrafTech Iberican myynti tapahtui pitkäaikaisten sopimusten perusteella, on johtanut keinotekoisen korkeaan myyntihintaan, joka ei heijasta grafiittielektrodijärjestelmien markkinahintaa unionissa.

(194)

Komissio on eri mieltä tästä arviosta. Pitkäaikaiset sopimukset eivät ole epätavallinen kaupallinen menettely, vaan ne ovat liiketoimintapäätös, jossa asiakas suostuu sitoutumaan tiettyyn hintatasoon vastineeksi toimitusvarmuudesta. Koska pitkäaikaisia sopimuksia käytettiin liiketoimissa merkityksellisillä markkinoilla, niiden läsnäolo otoksessa ei tee siitä epäedustavaa. Lisäksi vain osa GrafTechin myynnistä kuului pitkäaikaisten sopimusten piiriin, kun taas kahden muun otokseen valitun unionin tuottajan myynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei kuulunut samankaltaisten pitkäaikaisten sopimusten piiriin. Komissio katsoo näin ollen, että vaikka GrafTech Iberican käyttämät pitkäaikaiset sopimukset edustavat osaa markkinoista, ne eivät kaiken kaikkiaan vaikuttaneet merkittävästi hinnan alittavuutta koskevaan laskelmaan. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

4.3.3   Muista kolmansista maista kuin Intiasta tuleva tuonti

(195)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotiin muista kolmansista maista kuin Intiasta lähinnä Kiinasta, Meksikosta ja Venäjältä.

(196)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä sekä sen markkinaosuus ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Muista kolmansista maista kuin Intiasta tuleva tuonti

Maa

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

Määrä (tonnia)

22 054

19 284

20 074

26 065

Indeksi

100

87

91

118

Markkinaosuus (%)

14

16

20

19

Indeksi

100

111

139

131

Keskimääräinen hinta

10 875

5 253

2 337

2 614

Indeksi

100

48

21

24

Venäjä

Määrä (tonnia)

1 076

3 229

780

3 371

Indeksi

100

300

72

313

Markkinaosuus (%)

1

3

1

2

Indeksi

100

381

111

348

Keskimääräinen hinta

9 623

5 771

4 898

2 851

Indeksi

100

60

51

30

Meksiko

Määrä (tonnia)

1 374

12

896

1 437

Indeksi

100

1

65

105

Markkinaosuus (%)

1

0

1

1

Indeksi

100

1

100

116

Keskimääräinen hinta

2 530

3 264

3 976

3 435

Indeksi

100

129

157

136

Muu maailma

Määrä (tonnia)

4 482

2 471

2 616

3 621

Indeksi

100

55

58

81

Markkinaosuus (%)

3

2

3

3

Indeksi

100

70

89

90

Keskimääräinen hinta

8 253

10 648

5 737

3 979

Indeksi

100

129

70

48

Kaikki kolmannet maat yhteensä Intiaa lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

28 987

24 996

24 366

34 494

Indeksi

100

86

84

119

Markkinaosuus (%)

19

21

24

25

Indeksi

100

110

128

132

Keskimääräinen hinta

10 027

5 852

2 844

2 814

Indeksi

100

58

28

28

Lähde:

Eurostat.

(197)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusta on analysoitu, koska tällaisen tuonnin osuus kaikista unioniin tuoduista grafiittielektrodijärjestelmistä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 84 prosenttia. Kulutuksen vähenemisestä huolimatta muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 19 prosenttia vuoden 2018 lähes 29 000 tonnista noin 35 000 tonniin.

(198)

Kolmansista maista tuleva tuonti seuraili osittain kulutuksen vähenemistä vuosina 2019 ja 2020 mutta toipui nopeasti ja saavutti korkeimman tason tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin kasvu oli 19 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat seurailivat maailmanlaajuista suuntausta ja laskivat 72 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(199)

Selvästi suurin osa (76 %) tästä tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli peräisin Kiinasta. Muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Intiasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 22 prosenttia. Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontimäärä kasvoi vuoden 2018 5 800 tonnista 6 500 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi vuoden 2018 22 054 tonnista 26 065 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, markkinaosuuksien kasvun ollessa 25 prosenttia Intiasta tulevan tuonnin osalta ja 31 prosenttia Kiinasta tulevan tuonnin osalta.

(200)

Samalla ajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat alhaisemmat kuin intialaisten viejien ja unionin tuottajien hinnat (lukuun ottamatta vuotta 2018).

(201)

Lisäksi komissio otti 7 päivänä huhtikuuta 2022 (22) käyttöön polkumyyntitullin (joka vaihtelee 23 prosentista 74,9 prosenttiin) Kiinasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa (23).

4.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1   Yleisiä huomioita

(202)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(203)

Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(204)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen tuottajien polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen antamiin vastauksiin sisältyvien tietojen ja otokseen kuulumattomien tuottajien ja pyynnön esittäjien toimittamien makrotaloudellisten tietojen perusteella, joita verrattiin tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin. Tiedot koskivat kaikkia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(205)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttö, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä.

(206)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.4.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(207)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

251 009

219 744

164 413

219 330

Indeksi

100

88

66

87

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

283 500

294 900

294 900

285 235

Indeksi

100

104

104

101

Kapasiteetin käyttöaste (%)

89

75

56

77

Indeksi

100

84

63

87

Lähde:

Otokseen valittujen ja otokseen kuulumattomien unionin tuottajien toimittamat tiedot, pyynnön esittäjien toimittamat tiedot.

(208)

Kulutuksen vähenemisen jälkeen unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski 34 prosenttia vuosien 2018 ja 2020 välillä ja elpyi osittain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jääden alle vuoden 2018 tason. Tuotantomäärä pieneni kaiken kaikkiaan 13 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(209)

Tuotantomäärän väheneminen johtuu kulutuksen ja unionin tuotannonalan myyntimäärän vähenemisestä, kuten jäljempänä johdanto-osan 211 kappaleessa selitetään.

4.4.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(210)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

117 824

91 804

73 352

96 245

Indeksi

100

78

62

82

Markkinaosuus (%)

77

76

73

70

Indeksi

100

99

95

91

Lähde:

Pyynnön esittäjien toimittamat tiedot, otokseen valittujen ja otokseen kuulumattomien unionin tuottajien toimittamat tiedot.

(211)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä laski 18 prosenttia tarkastelujaksolla. Myyntimäärä väheni tasaisesti vuoteen 2020 saakka (38 %) ja toipui vain osittain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä kasvu ei kuitenkaan vastannut unionin kulutuksen vastaavaa suuntausta, minkä seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 77 prosentista vuonna 2018 70 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (-9 %), kun taas Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 25 prosenttia samana ajanjaksona.

(212)

Grafiittielektrodijärjestelmien kulutus väheni EU:ssa tarkastelujaksolla 10 prosenttia. Tämä kulutuksen väheneminen 15 000 tonnilla kohdistui ainoastaan unionin tuotannonalaan, jonka myynti väheni 21 000 tonnia. Samana ajanjaksona Intiasta, Kiinasta ja muista kolmansista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi jatkuvasti tarkastelujaksolla (Intian osalta 13 %, Kiinan osalta 18 % ja muiden kolmansien maiden osalta 19 %).

4.4.2.3   Kasvu

(213)

Kuten edellä selitettiin, unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni tarkastelujaksolla 21 000 tonnilla samalla kun tuonti lisääntyi yli 6 200 tonnilla. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 9 prosenttia tarkastelujaksolla. Näin ollen unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana.

4.4.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(214)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä (kokoaikavastaavana)

1 165

1 148

1 102

1 143

Indeksi

100

99

95

98

Tuottavuus (yksikkö/työntekijä)

215

191

149

192

Indeksi

100

89

69

89

Lähde:

Pyynnön esittäjien toimittamat tiedot, otokseen valittujen ja otokseen kuulumattomien unionin tuottajien toimittamat tiedot.

(215)

Unionin tuotannonalan työntekijöiden määrä pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujakson aikana (määrä väheni 2 % tarkastelujaksolla). Kun otetaan huomioon 4.4.2.1 jaksossa kuvattu tuotannon väheneminen, unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää kohti noudatti näin ollen samaa suuntausta ja laski samalla ajanjaksolla 11 prosenttia.

4.4.2.5   Tukimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta tuetusta tuonnista

(216)

Komissio päätteli johdanto-osan 177 kappaleessa, että tuetuin hinnoin tapahtuva tuonti Intiasta unionin markkinoille jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissiolla oli myös näyttöä siitä, että tuki todennäköisesti jatkuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(217)

Vuodesta 2009 saakka voimassa olleista tasoitustoimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonalan myyntimäärä on vähentynyt merkittävästi, mikä näkyy siinä, että se menetti markkinaosuuttaan 9 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Näin ollen unionin tuotannonalan ei voitu todeta toipuneen täysin aiemmasta tuetusta tuonnista, ja se on edelleen erittäin altis unionin markkinoille mahdollisesti tulevan tuetun tuonnin vahingollisille vaikutuksille.

4.4.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(218)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionissa kokonaismarkkinoilla (euroa/tonni)

8 483

9 578

5 870

4 682

Indeksi

100

113

69

55

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

3 696

4 685

4 864

3 556

Indeksi

100

127

132

96

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(219)

Myyntihinnat nousivat vuosien 2018 ja 2019 välillä 13 prosenttia, minkä jälkeen ne laskivat jyrkästi vuonna 2020 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 45 prosenttia alhaisemmalle tasolle kuin vuonna 2018.

(220)

Tuotantokustannukset nousivat ja saavuttivat korkeimman tasonsa vuonna 2020 ja alkoivat laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä suuntaus johtuu pääraaka-aineen eli neulakoksin hinnan huomattavasta noususta. Litiumioniakkuteollisuuden aiheuttaneen lisääntyneen kysynnän vuoksi neulakoksin hinta nousi tasaisesti ja merkittävästi vuoteen 2019 asti ja alkoi laskea vasta vuodesta 2020 alkaen.

(221)

Unionin tuotannonalan myyntihinnat huomioon ottaen komissio totesi, että osa unionin tuotannosta (erityisesti GrafTech Iberican ja GrafTech Francen tuotanto), jonka osuus unionin kokonaismyynnistä ja -tuotannosta oli noin 50 prosenttia, oli tilapäisesti jossain määrin suojassa suoralta markkinakilpailulta, kun taas toinen osa (kaksi muuta otokseen valittua unionin tuottajaa) oli suoraan alttiina Intiasta polkumyynnillä tapahtuvalle tuonnille.

(222)

Tilanne johtui pitkäaikaisista sopimuksista, jotka kattoivat GrafTech Iberican tuottamien grafiittielektrodijärjestelmien myynnin. Nämä pitkäaikaiset sopimukset tehtiin vuosina 2017–2018 vallinneiden poikkeuksellisen korkeiden hintojen jälkeen. Sopimukset ovat ota tai maksa -ostosopimuksia, jotka takaavat toimitustason tiettyyn hintaan ja joissa ostaja sitoutuu ostamaan sovitun määrän ennalta määritettyyn kiinteään hintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erilaisia sopimukseen perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Näiden sopimusten kesto oli kolmesta viiteen vuotta. Vaikuttaa siltä, että erittäin suuri osa GrafTech Iberican myynnistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtui näiden pitkäaikaisten sopimusten perusteella. Tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että samankaltaiset pitkäaikaiset sopimukset olisivat kattaneet minkään muun unionin tuottajan myyntiä tarkastelujaksolla. Kun otetaan huomioon näiden pitkäaikaisten sopimusten rajattu kesto, komissio totesi, että sopimusten vaikutus on luonteeltaan tilapäinen.

(223)

Nämä pitkäaikaiset sopimukset ovat peräisin vuosina 2017–2018 alkaneelta ja vuoteen 2019 jatkuneelta ajanjaksolta, jolloin hinnat olivat erittäin epävakaat. Kyseisinä vuosina grafiittielektrodien maailmanlaajuiset hinnat nousivat merkittävästi. Tämä johtui monista tekijöistä, kuten maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta. Unionin tuotannonala on maininnut tärkeimmäksi syyksi kysynnän kasvulle terästeollisuuden maailmanlaajuisen siirtymisen masuuneista valokaariuuneihin, joissa käytetään grafiittielektrodeja. Kuten johdanto-osan 220 kappaleessa selitetään, myös uusi kilpailu neulakoksista (joka on grafiittielektrodien tuotannossa käytetty pääraaka-aine) litiumioniakkuteollisuuden kanssa lisäsi raaka-ainekustannuksia, mikä lisäsi hintojen epävakautta. Hintojen epävakauteen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi GrafTech Ibericalta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen toimituksia koskevat pitkäaikaiset sopimukset neuvoteltiin kestoltaan 3–5-vuotisiksi. Ajatuksena oli saada vakaammat hinnat vastineeksi asiakkaiden toivomasta vakaasta tarjonnasta.

(224)

Pitkäaikaisten sopimusten ansiosta GrafTech Iberican myynti tapahtui vakaalla hintatasolla ([25–50] prosenttia korkeampi kuin keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionissa) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huolimatta hintojen yleisestä alenemisesta, jolta pitkäaikaiset sopimukset eivät suojanneet muuta unionin tuotannonalaa. Saatavilla olevien tietojen, kuten GrafTech Ibericalta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen pitkäaikaisten sopimusten ulkopuolisten myyntimäärien ja kahden muun otokseen valitun unionin tuottajan myynnin, perusteella komissio arvioi, että keskimääräinen hinta markkinoilla, joita pitkäaikaisten sopimusten ehdot eivät kattaneet, oli noin [25–50] prosenttia alempi kuin keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionin koko markkinoilla. Keskimääräinen myyntihinta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei näin ollen heijasta tarkasti unionin markkinoiden kilpailullisten hintojen tilannetta, johon sekä Intiasta että Kiinasta halvoin hinnoin tuleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti vaikutti merkittävästi.

4.4.3.2   Työvoimakustannukset

(225)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

91 856

87 714

84 993

87 519

Indeksi

100

95

93

95

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(226)

Keskimääräiset työvoimakustannukset vähenivät hieman tarkastelujaksolla. Yleisesti ottaen keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti vähenivät 5 prosenttia. Tähän suuntaukseen vaikutti pääasiassa johdanto-osan 215 kappaleessa kuvattu työllisyyslukujen vähäinen aleneminen.

4.4.3.3   Varastot

(227)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

7 026

9 447

8 172

8 812

Indeksi

100

134

116

125

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

3

4

5

4

Indeksi

100

154

178

144

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(228)

Varastoja ei voida pitää tällä alalla merkittävänä vahinkoindikaattorina, koska tuotanto ja myynti perustuvat pääasiassa tilauksiin, joten tuottajat pitävät yleensä varastot pieninä. Siksi varastoja koskeva kehitys esitetään vain tiedoksi.

(229)

Kaiken kaikkiaan varastoihin vaikuttivat unionin tuotannonalan tuotannon ja myynnin laskusuuntaukset. Loppuvarastot prosentteina tuotannosta kasvoivat merkittävästi vuosina 2019 (54 %) ja 2020 (78 %) ja pienenivät osittain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan loppuvarastot (tonneina) kasvoivat tarkastelujaksolla 25 prosenttia.

(230)

Kun kuitenkin tarkastellaan niiden kahden unionin tuottajan tietoja, jotka eivät tehneet pitkäaikaisia sopimuksia, havaitaan, että niiden varastot kasvoivat samalla ajanjaksolla [35–45] prosenttia.

4.4.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(231)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

75

62

2

31

Indeksi

100

82

2

42

Kassavirta (euroa)

659 909 270

475 537 375

120 592 009

210 732 326

Indeksi

100

72

18

32

Investoinnit (euroa)

23 523 042

28 065 231

21 574 327

29 396 885

Indeksi

100

119

92

125

Investointien tuotto (%)

722

467

35

154

Indeksi

100

65

5

21

Lähde:

Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(232)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(233)

Edellä johdanto-osan 1 kappaleessa mainitun aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jonka seurauksena tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön, jälkeen unionin tuotannonalan tilanne parani ja sen voittomarginaali nousi 75 prosenttiin vuonna 2018 edellä 4.4.3.1 jaksossa mainitun hintojen nousun vuoksi. Unionin tuotannonalan tilanne kuitenkin heikkeni myöhemmin, ja sen voittomarginaali laski vuodesta 2018 alkaen siten, että se saavutti alhaisimman tasonsa vuonna 2020 (2 %) mutta elpyi osittain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (31 %), mikä vastaa 58 prosentin laskua tarkastelujaksolla.

(234)

Tämä laskeva suuntaus johtuu unionin kulutuksen ja unionin tuotannonalan myyntimäärän merkittävästä vähenemisestä sen Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan ja tuetun tuonnin ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin eduksi, joka aiheutti merkittävää hintapainetta unionissa, koska se alitti unionin tuotannonalan hinnat, ja pakotti unionin tuotannonalan sen osan, jota pitkäaikaiset sopimukset eivät kattaneet, alentamaan hintojaan, kuten edellä johdanto-osan 224 kappaleessa selitetään.

(235)

Kuten edellä mainittiin, yksi otokseen valituista unionin tuottajista, GrafTech Iberica, myi suurimman osan määristään pitkäaikaisten sopimusten perusteella. Näin ollen tuotteita myytiin vakailla hinnoilla, ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (kunnes pitkäaikaiset sopimukset päättyivät; merkittävä osa niistä päättyi vuoden 2021 loppuun mennessä, ja toinen osa vuoden 2022 loppuun mennessä) tämän myynnin katsottiin olevan edelleen osittain suojassa ulkoisilta tekijöiltä, kuten yleiseltä hintojen laskulta.

(236)

Kahden muun otokseen valitun unionin tuottajan osalta tilanne on kuitenkin erilainen. Kun GrafTech Iberica jätetään huomiotta, mikroindikaattorit antavat erilaisen kuvan: myynnin kannattavuus unionissa laski vuoden 2018 [+ 70 – +80] prosentista [0 – +10] prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(237)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuotannonalan kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Unionin tuotannonalan voittojen laskevan suuntauksen vuoksi kassavirta laski 68 prosenttia tarkastelujaksolla.

(238)

Investoinnit lisääntyivät positiivisena pysyneen kassavirran ansiosta 25 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johtuu pääasiassa unionin tuotannonalan pyrkimyksistä järkeistää tuotantoprosessejaan ja lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta voidakseen vastata lisääntyneeseen halvoin hinnoin tulevaan tuontiin. Samalla ajanjaksolla investointien tuotto, joka on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, laski 79 prosenttia, eli se noudatteli samaa suuntausta kuin kannattavuus.

(239)

Niiden kahden unionin tuottajan tiedoista, jotka eivät myyneet tuotettaan pitkäaikaisten sopimusten perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, välittyy edellä esitetyn kaltainen kuva. Samalla ajanjaksolla investointien tuotto ja kassavirta laskivat [0 + 10] prosenttiin.

(240)

Heikentyneen kannattavuuden ja investointien tuoton vuoksi otokseen valittujen unionin tuottajien on aiempaa vaikeampaa hankkia pääomaa tulevia investointeja varten. Kun investointien tuotto laskee näin nopeasti, otokseen valittujen tuottajien kyky hankkia pääomaa vaarantuu tulevaisuudessa enemmän.

4.4.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(241)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala pystyi ainakin osittain säilyttämään merkittävän markkinaosuuden koko tarkastelujakson ajan. Useimmat vahinkoindikaattorit osoittivat, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne oli vaikea. Kuten edellä on kerrottu, tätä negatiivista kehitystä selittävät kulutuksen väheneminen ja covid-19-pandemian seuraukset sekä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ja Intiasta polkumyynnillä tapahtuva ja tuettu tuonti, jotka samalla ajanjaksolla kasvattivat markkinaosuuttaan, mistä aiheutui vahinkoa unionin tuotannonalalle, jonka markkinaosuus pieneni. Tilannetta pahensi entisestään Kiinasta ja Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin jyrkkä kasvu. Unionin tuotannonala on vastannut näihin haasteisiin laskemalla hintojaan ja vähentämällä voittojaan, jotka silti pysyivät positiivisina tarkastelujaksolla.

(242)

Erityisesti tuotanto- ja myyntimäärät sekä markkinaosuudet pienenivät ja myyntihinnat alenivat, mikä vaikutti kielteisesti tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Intiasta ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama lisääntynyt hintapaine pakotti unionin tuotannonalan alentamaan myyntihintojaan, mikä vaikutti kielteisesti sen kannattavuuteen, joka laski merkittävästi tarkastelujaksolla. Lisäksi nopeasti pienenevällä investointien tuotolla on kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan pääoman saantiin ja investointeihin.

(243)

Toisaalta näistä laskevista suuntauksista huolimatta unionin tuotannonala onnistui säilyttämään suuren myyntimäärän ja huomattavan markkinaosuuden. Samoin kielteisestä suuntauksesta huolimatta kannattavuus säilyi positiivisena koko tarkastelujakson ajan. Näin ollen komissio päätteli, että unionin tuotannonalaan kohdistui tarkastelujaksolla joitakin negatiivisia suuntauksia, jotka johtivat yleiseen haavoittuvaan tilanteeseen vuonna 2021, mutta unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(244)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen tapahtunut raaka-aineiden hintojen nousu on yksi tärkeimmistä unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemistä selittävistä tekijöistä.

(245)

Väitteen tueksi ei ole mitään näyttöä. Sotilaallinen hyökkäys ja taustalla oleva geopoliittinen tilanne kehittyivät tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen helmikuusta 2022 alkaen, eikä niillä näin ollen ollut vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Näin ollen tätä väitettä pidettiin perusteettomana.

5.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(246)

Komissio päätteli johdanto-osan 243 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Intiasta polkumyynnillä tapahtuvasta ja tuetusta tuonnista alun perin aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(247)

Määrittääkseen, onko Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan ja tuetun tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: i) tuotantomäärä ja käyttämätön kapasiteetti Intiassa, ii) Intiasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin määrät ja hinnat, iii) muiden kolmansien maiden voimassa olevat toimenpiteet, iv) unionin markkinoiden houkuttelevuus ja v) Intiasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso sekä niiden vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

5.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti

(248)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimitettujen tietojen (24) perusteella grafiittielektrodijärjestelmien kokonaistuotantokapasiteetin arvioitiin olevan Intiassa noin 160 000 tonnia, tuotannon noin 121 000 tonnia ja käyttämättömän kapasiteetin noin 39 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Arvioitu käyttämätön kapasiteetti oli noin 29 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(249)

Pyynnössä toimitetut tiedot (25) osoittivat lisäksi, että yhden intialaisen tuottajan odotetaan lisäävän kapasiteettiaan vielä 20 000 tonnilla vuoden 2023 alkuun mennessä, mikä nostaa käyttämättömän kapasiteetin 59 000 tonniin (43 % unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla). Näin ollen kapasiteettia on niin paljon, että vientiä unioniin on mahdollista lisätä merkittävästi, etenkin koska ei ole merkkejä siitä, että kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voisivat ottaa vastaan lisätuotantoa.

5.2   Intiasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin määrät ja hinnat

(250)

Koska yhteistyötä ei tehty ja koska Intiasta muihin kolmansiin maihin kuin unioniin suuntautuvan grafiittielektrodijärjestelmien viennin määrittämiseksi ei tämän vuoksi ollut mitään muuta luotettavampaa lähdettä, analyysi perustui GTA-tietokannan tietoihin HS–koodista 8545 11. Tämä HS-koodi kattoi noin 82 prosenttia Intian viennistä unioniin (verrattuna Eurostatin Taric-tietoihin), kun taas HS-koodin 8545 90 mukaista tuontia ei ollut Intiasta unioniin lähes lainkaan. GTA-tietokannan HS-koodia 8545 11 koskevia tietoja pidettiin näin ollen luotettavimpana lähteenä kolmansien maiden markkinoita koskevassa analyysissä.

(251)

Molempien tiedossa olevien intialaisten grafiittielektrodijärjestelmien tuottajien (GIL ja HEG) todettiin olevan vahvasti vientiin suuntautuneita ja vieneen yli 60 prosenttia tuotannostaan vuonna 2021. Niiden tärkeimmät vientimarkkinat olivat Turkki, Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Egypti. Kaiken kaikkiaan Intian maailmanlaajuiset vientimäärät laskivat 14 prosenttia vuodesta 2018 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle, mutta kolmelle suurimmalle vientimarkkinalle (Turkki, Yhdysvallat ja Egypti) suuntautuva vienti lisääntyi 16 prosenttia.

(252)

Intiasta sen kymmeneen suurimpaan vientimaahan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen viennin hintojen tarkastelu osoitti, että unioniin suuntautuneen viennin hinta tasolla FOB Intian rajalla (2 727 euroa/tonni) oli korkeampi kuin Egyptiin, Etelä-Koreaan, Etelä-Afrikkaan, Meksikoon ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin suuntautuneen viennin hinta mutta alhaisempi kuin Turkkiin, Yhdysvaltoihin, Saudi-Arabiaan ja Indonesiaan suuntautuneen viennin hinta. Kun kuitenkin otetaan huomioon Intian tuotannonalaan kohdistuvat vientirajoitukset, joita kuvataan jäljempänä 5.3 jaksossa, ja Intian nykyinen käyttämätön kapasiteetti, katsottiin, että intialaisilla viejillä olisi kannustin siirtää merkittävä määrä vientiä kolmansista maista houkuttelevammille unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

5.3   Muiden kolmansien maiden voimassa olevat toimenpiteet

(253)

Yhdysvaltojen Iranille elokuussa 2018 asettamien pakotteiden jälkeen Intia menetti suurimman grafiittielektrodijärjestelmien vientikohteensa (26). Ennen pakotteita Iran oli yksi Intian kolmesta suurimmasta grafiittielektrodijärjestelmien vientikohteesta, ja Iraniin suuntautuvan viennin määrä oli noin 9 000 tonnia vuodessa. Pakotteiden asettamisen jälkeen Intiasta Iraniin suuntautuvan viennin määrä laski vuonna 2019 lähes nollaan tonniin ja pysyi samana seuraavina vuosina.

(254)

Lisäksi Euraasian talouskomissio jatkoi Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa syyskuuhun 2023 saakka 16,04 prosentin suuruisina HEG:n osalta ja 32,83 prosentin suuruisina GIL:n ja muiden intialaisten valmistajien osalta. Venäjän federaatio, joka on yksi Euraasian talousunionin jäsenistä, oli grafiittielektrodijärjestelmien merkittävä kuluttaja, ottaen huomioon, että sen vuosittainen valokaariuuneja käyttävä terästuotanto oli 24 miljoonaa tonnia vuonna 2019. Grafiittielektrodijärjestelmien vienti Intiasta Venäjälle väheni vuoden 2018 noin 840 tonnista nollaan tonniin vuosina 2020 ja 2021. Yhdessä jo käytettävissä olevan käyttämättömän kapasiteetin kanssa tämä rajoittaa Intian tuottajien mahdollisia vientimarkkinoita ja lisää entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5.4   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(255)

Unionin markkinoiden houkuttelevuudesta oli osoituksena se, että voimassa olevista polkumyynti- ja tasoitustulleista huolimatta Intiasta saapui edelleen grafiittielektrodijärjestelmiä unionin markkinoille. Tarkastelujakson aikana Intia oli edelleen toiseksi suurin unioniin vientiä harjoittava maa Kiinan jälkeen. Huolimatta covid-19-pandemiasta johtuneesta viennin vähenemisestä vuosina 2019 ja 2020 Intian vienti unioniin säilyi ja lisääntyi vuoden 2018 5 800 tonnista 6 500 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja sen markkinaosuus nousi vuoden 2018 4 prosentista 5 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä on samaa luokkaa kuin kahden aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionissa havaitut vientimäärät ja markkinaosuudet. Kuten johdanto-osan 192 kappaleessa todetaan, Intiasta unioniin suuntautuvan viennin hinnat alittivat merkittävästi unionin markkinoilla vallitsevat hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(256)

HEG:n julkisten lausuntojen mukaan tuottaja pitää unionia tärkeinä vientimarkkinoina, joilla se voisi lisätä läsnäoloaan, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet/tasoitustoimenpiteet poistetaan (27).

5.5   Intiasta tulevan tuonnin todennäköiset hintatasot ja niiden vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta

(257)

Arvioidakseen tulevan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen komissio katsoi, että Intian viennin hintatasot ilman polkumyyntitulleja olisivat kohtuullinen indikaattori unionin markkinoille suuntautuvan viennin tulevista hintatasoista. Tämän perusteella tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin ilman polkumyynti- ja tasoitustullien huomioon ottamista todettiin olevan 41,1 prosenttia, jota pidetään näin ollen parhaana indikaattorina todennäköisistä hintatasoista, ellei tasoitustoimenpiteitä olisi käytössä.

(258)

Kun otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan tuotteen intensiivinen käyttö ja nopea korvaaminen, tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttäjät pitävät sitä yleensä varastoissa huomattavia määriä samoin kuin hyödykkeitä. Tämän vuoksi tarkastelun kohteena oleva tuote on herkkä hinnanvaihteluille. Alhaisilla hinnoilla tapahtuvan tuonnin äkillinen kasvu pakottaisi unionin tuotannonalan alentamaan edelleen hintojaan, kuten on jo tehty, jotta voitaisiin kilpailla Intiasta ja Kiinasta tulevaa tuontia vastaan, kuten edellä 4.4.3.1 jaksossa selitetään.

(259)

Lisäksi huhtikuusta 2022 alkaen tiettyjen Kiinasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin on sovellettu johdanto-osan 199 kappaleessa mainittua polkumyyntitullia. Näiden tullien soveltamisalaan kuuluvan tuotteen määritelmä kattaa suurelta osin tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen eli Taric-koodit 8545110010. Näin ollen Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden odotetaan pienenevän (tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 20 prosentista). Tämä lisää entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta Intiasta polkumyynnillä tapahtuvalle/tuetulle tuonnille. Kun otetaan huomioon edellä johdanto-osan 249 kappaleessa mainittu nykyinen tai jopa todennäköisesti lisääntyvä käyttämätön kapasiteetti sekä se, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kilpaile kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kanssa, on erittäin todennäköistä, että intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäävät merkittävästi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiaan unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(260)

Lisäksi GrafTech Iberican väliaikainen erityistilanne vaikuttaa unionin tuotannonalan maailmanlaajuiseen tilanteeseen, kuten edellä johdanto-osan 221–224 kappaleessa selitetään. Useimmat voimassa olevista pitkäaikaisista sopimuksista päättyivät suurelta osin jo vuonna 2022. Joitakin GrafTech Iberican myyntiä koskevia pitkäaikaisia sopimuksia jatkettiin vuoden 2022 jälkeen yhdellä tai kahdella vuodella. Jatketut pitkäaikaiset sopimukset kattoivat kuitenkin vain pienen osan GrafTech Iberican kokonaismyynnistä. Vaikka otettaisiin huomioon jatketut pitkäaikaiset sopimukset, valtaosa GrafTech Iberican myyntimäärästä ei enää vuoden 2023 lopussa kuulu tämänhetkisten pitkäaikaisten sopimusten piiriin. Osuus kasvaa vielä vuoden 2024 lopussa. Lisäksi komissio totesi, että GrafTech Ibericalta peräisin olevien tuotteiden keskimääräiset myyntihinnat tutkimusajanjaksolla laskivat vuoteen 2020 verrattuna (vaikka otettaisiin huomioon pitkäaikaisten sopimusten nojalla tapahtunut myynti), mikä viittaa siihen, että Intiasta ja Kiinasta alhaisin hinnoin tapahtuva grafiittielektrodien tuonti vaikutti GrafTech Iberican myyntiin. Näin ollen GrafTech Iberica on viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä samassa tilanteessa kuin muutkin tuottajat ja altistuu täysimääräisesti Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan ja tuetun tuonnin lisääntyvän määrän vaikutukselle. Tämä tarkoittaa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(261)

Kannattavuuden heikentyessä unionin tuotannonala ei pystyisi tekemään tarvittavia investointeja. Tämä johtaisi viime kädessä myös työpaikkojen menettämiseen ja tuotantolinjojen sulkemisen uhkaan.

(262)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että vahingon toistuminen ei ole tässä tapauksessa todennäköistä pääasiassa siksi, että Intiasta unioniin tulevan tuonnin markkinaosuus on vain 5 prosenttia, ja että unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuva vahinko johtuu Kiinasta tulevasta tuonnista eikä Intiasta tulevasta tuonnista. Intian viranomaiset väittivät lisäksi, että Intiasta tulevan tuonnin alhaiset hinnat ovat reaktio Kiinasta alhaisin hinnoin tulevaan tuontiin.

(263)

Määrittäessään, onko Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, kuten johdanto-osan 247 kappaleessa selitetään, komissio tarkasteli useita tekijöitä, kuten tuotantomäärää ja käyttämätöntä kapasiteettia Intiassa, Intiasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin määriä ja hintoja, muiden kolmansien maiden voimassa olevia toimenpiteitä, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja Intiasta tulevan tuonnin todennäköistä hintatasoa, sekä niiden vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Intian viranomaiset eivät huomautuksissaan kyseenalaistaneet komission analyysia tai päätelmiä minkään muun kuin johdanto-osan 127 kappaleessa käsitellyn tekijän osalta. Toisin kuin Intian viranomaiset esittivät huomautuksissaan, komissio ei perustanut päätelmäänsä vahingon toistumisen todennäköisyydestä Intiasta unioniin tulevan grafiittielektrodijärjestelmien tuonnin markkinaosuuteen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(264)

Näin ollen väite hylättiin.

(265)

Intian viranomaiset väittivät lisäksi, että unionin markkinat eivät ole hintojensa puolesta houkuttelevat intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille, koska näiden unioniin suuntautuvan viennin hinnat ovat alhaisemmat kuin muihin kolmansiin maihin suuntautuvan grafiittielektrodijärjestelmien viennin hinnat.

(266)

Komissio myönsi edellä johdanto-osan 252 kappaleessa, että Intian vientihinnat joihinkin kolmansiin maihin ovat korkeammat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Joillekin muille, intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille tärkeille vientimarkkinoille suuntatuvan viennin hinnat ovat kuitenkin alhaisemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Lisäksi, kuten edellä 4.3.1 jaksossa selitetään, Intiasta tulevan viennin markkinaosuus kasvoi unionissa tarkastelujaksolla. Näin ollen komissio päätteli edellä esitetyistä syistä, että väite oli perusteeton.

5.6   Päätelmät

(267)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Intiasta tuleva polkumyynnillä tapahtuva ja tuettu tuonti unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja heikentäisi näin ollen unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. On erittäin todennäköistä, että tämä johtaisi merkittävän vahingon toistumiseen, minkä seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna.

6.   UNIONIN ETU

(268)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, jakelijoiden ja käyttäjien edut.

(269)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(270)

Unionin tuotannonala muodostuu viidestä yritysryhmästä, jotka tuottavat grafiittielektrodeja unionissa. Kaikki ryhmät toimivat täysimääräisesti yhteistyössä tutkimuksessa. Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa mainitaan, komissio valitsi otoksen unionin tuottajista. Otos koostui kolmesta unionin tuottajasta, jotka toimittivat vastauksen kyselylomakkeeseen. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(271)

Kuten edellä esitettiin, unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla, mutta sen tilanne on heikko, kuten vahinkoindikaattorien kielteiset suuntaukset vahvistavat. Polkumyyntitullien poistaminen johtaisi merkittävän vahingon todennäköiseen toistumiseen, mikä puolestaan näkyisi myynti- ja tuotantomäärän sekä markkinaosuuden supistumisena, joka johtaisi kannattavuuden ja työllisyyden heikentymiseen.

(272)

Toisaalta unionin tuotannonala on osoittautunut elinkelpoiseksi tuotannonalaksi. Viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen se onnistui parantamaan tilannettaan unionin markkinoiden oikeudenmukaisissa olosuhteissa, investoimaan ja tekemään alkuperäisessä tutkimuksessa määriteltyä tavoitevoittoa suurempaa voittoa. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen estäisi Intiasta tulevaa halpatuontia täyttämästä unionin markkinoita ja antaisi siten unionin tuotannonalalle mahdollisuuden säilyttää kestävät hinnat ja tulevien investointien edellyttämät kannattavuustasot.

(273)

Tämän perusteella komissio päätteli, että tasoitustoimenpiteiden voimassa pitäminen on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(274)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset huomauttivat, että koska tasoitustullit olivat olleet voimassa jo lähes 20 vuotta, tullien jatkaminen johtaisi liialliseen suojeluun ja tukahduttaisi kilpailun EU:n markkinoilla. Tullien jatkamiselle yli 20 vuoden ajan ei olisi perusteita.

(275)

Komissio on löytänyt näyttöä siitä, että Intiasta peräisin olevan viennin tukeminen jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka toimenpiteet olisivatkin voimassa pitkään, tullien voimassaolon jatkaminen on näin ollen tuetulta tuonnilta suojautumista koskevan säännön mukaista. Ei ole myöskään vaaraa siitä, että kilpailuun EU:n markkinoilla kohdistuisi kielteisiä vaikutuksia, koska tullit ovat ainoastaan vastapainona tuelle ja palauttavat tasapuolisen kansainvälisen kilpailun.

6.2   Etuyhteydettömien tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien etu

(276)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin, kauppiaisiin ja käyttäjiin. Yksikään asianomaisista osapuolista ei ilmoittautunut.

(277)

Koska tuojat, kauppiaat tai käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä, tullien vaikutuksesta näihin osapuoliin ei ollut saatavilla tietoja. Alkuperäisessä tutkimuksessa kuitenkin osoittautui, ettei toimenpiteiden mahdollinen vaikutus muihin asianomaisiin osapuoliin ollut sellainen, että niitä olisi pidettävä unionin edun vastaisina, ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ilmeni, että toimenpiteiden voimassa pitämisellä ei olisi merkittävää kielteistä vaikutusta näiden osapuolten tilanteeseen.

(278)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tasoitustoimenpiteiden voimassa pitämisellä ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tuojiin, kauppiaisiin tai käyttäjiin.

(279)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Intian viranomaiset väittivät, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista. Intian viranomaisten mukaan se, että GrafTech Iberican myynti tapahtui pitkäaikaisten sopimusten perusteella, johti keinotekoisen korkeaan, kilpailua rajoittavaan myyntihintaan, joka ei heijasta grafiittielektrodijärjestelmien markkinahintaa unionissa. Tämän keinotekoisen korkeilla hinnoilla tapahtuvan myynnin vaikutukset kohdistuisivat unionin jatkokäyttäjiin.

(280)

Kuten edellä johdanto-osan 194 kappaleessa selitetään, pitkäaikaiset sopimukset ovat varsin tavallinen kaupallinen menettely, jossa molemmat osapuolet sopivat vapaasti ehdoista, koska olettavat niiden olevan suotuisat. Näin ollen komissio katsoo, että pitkäaikaisia sopimuksia ja niistä johtuvia hintoja ei voida pitää kilpailun vastaisina. Lisäksi, kuten johdanto-osan 235 kappaleessa selitetään, suurin osa GrafTech Iberican tekemistä pitkäaikaisista sopimuksista päättyy vuoden 2023 loppuun mennessä, minkä jälkeen GrafTech Iberica on samassa tilanteessa kuin muut tuottajat ja altistuu täysimääräisesti Intiasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntyvän määrän vaikutukselle.

(281)

Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(282)

Intian viranomaiset väittivät lisäksi, että tullien jatkaminen ei olisi unionin edun mukaista, koska tällaisten tullien vaikutus siirrettäisiin asiakkaille.

(283)

Tätä väitettä pidettiin perusteettomana. Komissio arvioi käyttäjien etua johdanto-osan 276–278 kappaleessa ja päätteli, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitämisellä ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia käyttäjiin.

6.3   Unionin etua koskevat päätelmät

(284)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta tarkastelun kohteena olevan tuotteen Intiasta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaoloa.

7.   TUKIEN VASTAISET TOIMENPITEET

(285)

Intian tuen jatkumisesta, Intiasta tulevan tuetun tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyydestä ja unionin edusta tekemiensä päätelmien perusteella komissio katsoo, että Intiasta peräisin olevien tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa käyttöön otettujen tasoitustoimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava.

(286)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan yksinomaan Intiasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja.

(287)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (28). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(288)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(289)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (29) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion seurauksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(290)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli Intiasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 11 00 (Taric-koodi 8545110010) luokiteltavien sähköuuneissa käytettävien grafiittielektrodien, joiden näennäistiheys on vähintään 1,65 g/cm3 ja vastus enintään 6,0 μΩ.m, ja kyseisissä elektrodeissa käytettävien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8545 90 90 (Taric-koodi 8545909010) luokiteltavien jatkoskappaleiden tuonnissa riippumatta siitä, tuodaanko ne yhdessä vai erikseen.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset tasoitustullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Yritys

Tasoitustulli (%)

Taric-lisäkoodi

Graphite India Limited (GIL), 31 Chowringhee Road, Kolkatta – 700016, West Bengal

6,3

A530

HEG Limited, Bhilwara Towers, A-12, Sector-1, Noida – 201301, Uttar Pradesh

7,0

A531

Kaikki muut yritykset

7,2

A999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen tullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote), (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä kesäkuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1628/2004, annettu 13 päivänä syyskuuta 2004, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa ja niiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 4).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1629/2004, annettu 13 päivänä syyskuuta 2004, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa ja niiden tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 295, 18.9.2004, s. 10).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1354/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1628/2004 muuttamisesta ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1629/2004 muuttamisesta (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 24).

(5)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1185/2010, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 597/2009 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 332, 16.12.2010, s. 1).

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/421, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 64, 10.3.2017. s. 10).

(7)   EUVL C 222, 11.6.2021, s. 24.

(8)  Ilmoitus tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 113, 9.3.2022, s. 13).

(9)  Ilmoitus tiettyjen Intiasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 113, 9.3.2022, s. 3).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21).

(11)  https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2586

(12)  Handbook of Procedures (1. huhtikuuta 2015–31. maaliskuuta 2020), päivitetty 4.8.2015 asti:https://www.mofpi.gov.in/sites/default/files/updated_hbp_2015-2020.pdf

(13)  https://www.mofpi.gov.in/sites/default/files/updated_hbp_2015-2020.pdf

(14)  On huomattava, että tämä järjestelmä korvattiin uudella järjestelmällä (RODTEP), jota kuvataan jäljempänä 3.2.5 jaksossa.

(15)  http://www.cbic.gov.in/htdocs-cbec/customs/cs-act/formatted-htmls/cs-rulee

(16)  Ilmoitus nro 88/ 2017-CUSTOMS (N.T.) New Delhi, 21 syyskuuta 2017. http://www.cbic.gov.in/resources//htdocs-cbec/customs/cs-act/notifications/notfns-2017/cs-nt2017/csnt88-2017.pdf

(17)  Cus. 2001F.NO.605/47/2001-DBK, Intian hallitus, valtiovarainministeriö, verohallinto, AIR-palautussäännön hyödyntämistä koskevan säännön 12(1)(a)(ii) nojalla annettu julkilausuma, 20. huhtikuuta. Ks. etenkin AIR-palautussäännön hyödyntämistä koskevan säännön 12(1)(a)(ii) nojalla annetun julkilausuman 2 ja 3 jakso; saatavilla osoitteessa http://www.cbic.gov.in/htdocs-cbec/customs/cs- circulars/cscirculars-2001/24–2001-cus.

(18)  https://content.dgft.gov.in/Website/dgftprod/8c25b521-147e-40e4-afa4-416eafdf3df6/RoDTEP%20Scheme%20Guidelines%20Notification%2019%20dated%2017%20Aug%202021.pdf

(19)  Tuotantomäärä perustuu EU27-maiden tietoihin, koska Yhdistynyt kuningaskunta lakkasi olemasta osa Euroopan unionia 1 päivänä helmikuuta 2020 ja Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista koskeva siirtymäkausi päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020.

(20)  Kulutus perustuu EU27-maiden tietoihin; Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevia tietoja ei ole otettu huomioon.

(21)  Tuontihinta ilman tuonti- ja polkumyynti-/tasoitustulleja. Lähde: Eurostat.

(22)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/558 lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 108, 7.4.2022, s. 20).

(23)  Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevan asetuksen soveltamisala poikkeaa hieman tämän asetuksen soveltamisalasta, koska siihen eivät kuulu jatkoskappaleet mutta siihen kuuluvat myös sähköuuneissa käytettävät grafiittielektrodit, joiden näennäistiheys on vähintään 1,5 g/cm3 mutta alle 1,65 g/cm3 ja vastus enintään 6,0 μΩ m tai joiden näennäistiheys on vähintään 1,5 g/cm3 ja vastus yli 6,0 μΩ m mutta enintään 7,0 μΩ m (Taric-koodit 8545110010 ja 8545110015).

(24)  Julkisesti saatavilla oleva HEG:n vuosikertomus 2021 ja GIL:n vuoden 2021 yritysesittely.

(25)  HEG:n vuosikertomus 2021, s. 2, 11.

(26)  Muut kuin yhdysvaltalaiset yritykset eivät voi enää käyttää Yhdysvaltain dollareita liiketoimissaan Iranin kanssa. Lisäksi jos ulkomaisille yrityksille määrätään seuraamuksia Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden rikkomisesta, ne eivät tämän seurauksena välttämättä saa avata uusia pankkitilejä Yhdysvalloissa, minkä lisäksi niille voidaan asettaa rajoitteita, jotka koskevat lainoja, lupia ja Ex-Im-luottoja.

(27)  Pyynnön esittäjien toimittama julkisesti saatavilla oleva asiakirja, HEG, Conference Call Transcript 2021. https://hegltd.com/wp-content/uploads/2021/06/ConferenceCallTranscript08062021.pdf

(28)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgique/België.

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).