EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 17.12.2019
COM(2019) 634 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyviä tiedotustoimia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 45 artiklan täytäntöönpanosta
{SWD(2019) 438 final}
I.JOHDANTO
Tässä kertomuksessa käsitellään yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyvien tiedotustoimien täytäntöönpanoa vuosina 2017 ja 2018. Oikeusperustana on yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013, jäljempänä ’asetus’, 45 artikla.
Asetuksen 45 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan rahoitettavien tiedotustoimien ”tarkoituksena on erityisesti auttaa yhteisen maatalouspolitiikan selittämisessä, täytäntöönpanossa ja kehittämisessä ja lisätä yleistä tietoisuutta kyseisen politiikan sisällöstä ja tavoitteista, palauttaa tiedotuskampanjoilla kuluttajien luottamus kriisien jälkeen, antaa tietoa viljelijöille ja muille maaseutualueiden toimijoille sekä tukea eurooppalaista maatalouden mallia ja auttaa kansalaisia ymmärtämään sitä”. Asetuksen 45 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan mukaan näillä toimilla ”olisi osaltaan varmistettava unionin poliittisia prioriteetteja koskeva toimielinten tiedotustoiminta, siltä osin kuin nämä prioriteetit liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin”.
Rahoitettavat tiedotustoimet voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
-kolmansien osapuolten organisaatioiden ehdottamat toimet, joihin myönnetään rahoitusta (avustuksia) Euroopan maatalouden tukirahastosta eli maataloustukirahastosta
-komission aloitteesta toteutettavat toimet, jotka rahoitetaan 100-prosenttisesti maataloustukirahastosta (suorat toimet / julkiset hankinnat).
Asetuksen 45 artiklan 5 kohdan mukaan asetuksen mukaisten tiedotustoimien toteuttamisesta on esitettävä joka toinen vuosi kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tämä on kahdeksas tällainen kertomus.
Vuosina 2017–2018 komissio tehosti konserniviestintäänsä kymmenen poliittisen painopisteensä pohjalta korostaen erityisesti investointeja, talouskasvua ja työllisyyttä. Varoja eri meno-ohjelmista yhdistettiin Euroopan unionin yleisiin tavoitteisiin perustuvien tiedotustoiminnan painopisteiden rahoittamiseksi. Raportointijakson aikana komission yksiköt, myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (AGRI-pääosasto), osallistuivat edelleen tämän lähestymistavan toteuttamiseen. Vuosina 2017 ja 2018 käynnistettyjen konserniviestintäkampanjoiden tarkoituksena oli tuoda esiin, miten EU toimii, lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja suojelee heitä. Tiedottamisessa keskityttiin lisäämään yleistä tietoisuutta nykyisistä ja tulevista haasteista sekä tarpeesta rakentaa yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni.
Tämä konserniviestintään perustuva lähestymistapa on keskeisellä sijalla maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuosien 2016–2020 tiedotusstrategiassa. Tämän strategian mukaisesti vuotuisissa toimintasuunnitelmissa määritetään tiedotustoimet.
Suorista ja epäsuorista toimista on lisätietoja tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission valmisteluasiakirjassa.
II.TALOUSARVIO
Budjettikohdan 05 08 06 (yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat tiedotustoimet) mukaisiin tiedotustoimiin oli alkuperäisen rahoituspäätöksen mukaisesti käytettävissä 8 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 8 miljoonaa euroa vuonna 2018. Lisäksi komission konserniviestintätoimien puitteissa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastosta siirrettiin raportointijakson aikana viestinnän pääosastolle (COMM-pääosasto) 8 480 000 euroa vuonna 2017 ja 8 700 000 euroa vuonna 2018. COMM-pääosasto vastaa komission konserniviestintäkampanjoiden hallinnoinnista.
Määrärahat jakautuivat julkisten hankintojen (komission aloitteesta toteutetut toimet) ja avustusten (yhteisrahoitetut toimet) välillä seuraavasti:
2017: julkiset hankinnat (4,5 milj. euroa) (56,25 %) – avustukset (3,5 milj. euroa) (43,75 %) 2018: julkiset hankinnat (4 milj. euroa) (50 %) – avustukset (4 milj. euroa) (50 %).
Vuonna 2017 toimenpiteiden toteutuksessa päästiin 98,3 prosenttiin maksusitoumuksina ja 90,2 prosenttiin maksuina.
Vuonna 2018 toimenpiteiden toteutuksessa päästiin 99,9 prosenttiin maksusitoumuksina. Maksuja koskevat numerotiedot vuoden 2018 toimenpiteiden osalta eivät vielä olleet lopulliset, kun tätä kertomusta luonnosteltiin, sillä maksuja voidaan suorittaa vielä 31. joulukuuta 2019 saakka.
III.RAHOITETTUJEN TOIMIEN JAKAUTUMINEN
Vuosina 2017 ja 2018 suorissa ja epäsuorissa viestintätoimissa keskityttiin pääasiassa kysymyksiin, jotka liittyivät yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen valmisteluun ja monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisiin lainsäädäntöehdotuksiin. Tänä aikana pyrittiin yhdessä lisäämään sidosryhmien, poliittisten päättäjien ja kansalaisten tietoisuutta YMP:n tulevaisuudesta ja sitoutumista siihen kaikkialla EU:ssa. Lisäksi tehostettiin toimia synergiavaikutusten kehittämiseksi edelleen viestinnän eri kumppaneiden, komission yksiköiden ja muiden EU:n toimielinten sekä kansallisten viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Vuonna 2017 komissio järjesti laajoja kuulemisia YMP:n yksinkertaistamisesta ja nykyaikaistamisesta, jotta YMP:lla edistettäisiin mahdollisimman hyvin komission kollegion kymmentä poliittista painopistealaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Vuoden 2017 alkupuoliskolla järjestettiin laaja julkinen kuuleminen, jossa sidosryhmiä, myös muita kuin maatalousalan toimijoita, kannustettiin kertomaan mielipiteensä YMP:n tulevaisuudesta. Tässä julkisessa kuulemisessa vastauksia saatiin paljon, yli 322 000. Lisäksi Brysselissä järjestettiin 7. heinäkuuta 2017 tärkeä sidosryhmäkonferenssi, johon osallistui yli 500 osanottajaa. Konferenssissa keskusteltiin valtiollisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen sekä kansalaisten esittämistä ideoista YMP:n tulevaisuudesta laadittavan komission tiedonannon valmistelemista silmällä pitäen.
Tiedonanto Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus hyväksyttiin 29. marraskuuta 2017. Tiedonantoon (ja sitä seuranneisiin lainsäädäntöehdotuksiin) liittyvät tiedotustoimet saivat huomattavaa näkyvyyttä lehdistössä sekä sosiaalisessa mediassa ja audiovisuaalisissa kanavissa. Seuraavina päivinä ja kuukausina maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto järjesti viestinnän pääosaston, jäsenvaltioissa toimivien komission edustustojen, kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien tuella useita julkisuustilaisuuksia suuren yleisön ja kansallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena oli keskustella tiedonannossa esitetyistä ajatuksista siitä, miten voidaan parhaiten hyödyntää Euroopan maatalouden tulevia mahdollisuuksia ja vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, hintojen epävakauteen ja tarpeeseen tukea maatalousalaa muuttuvaan ympäristöön sopeutumisessa. Viiden kuukauden aikana järjestettiin jopa 50 tapahtumaa. Niihin osallistui yli 3 300 osallistujaa – kansalaisia, sidosryhmiä, johtavia päätöksentekijöitä ja tiedotusvälineitä –, joista monilla oli merkittävä kerrannaisvaikutus omassa jäsenvaltiossaan ja omalla alueellaan. Osanottajilta saatu palaute osoitti, että tapahtumista oli hyötyä poliittisille päättäjille monivuotisen rahoituskehyksen YMP:aa koskevien alakohtaisten lainsäädäntöehdotusten valmistelussa.
Vuoden 2018 tärkein poliittinen aloite oli YMP:n tulevaisuutta koskevien, monivuotiseen rahoituskehyspakettiin kuuluvien lainsäädäntöehdotusten hyväksyminen 1. kesäkuuta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto tehosti viestintätoimiaan kasvattaakseen tietoisuutta lainsäädäntöehdotuksista. Viestintätoimien tehostaminen oli osa konserniviestintään perustuvaa, tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tiedottamista koskevaa komission lähestymistapaa. Tähän sisältyi joukko jäsenvaltioissa järjestettyjä julkisuustapahtumia, joita johtivat maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston virkamiehet. Tiedotustoimiin liittyi sosiaalisen median kampanja, joka sai huomattavaa näkyvyyttä lehdistössä, verkkojulkaisuissa sekä audiovisuaalisissa kanavissa.
Kansalaiset, sidosryhmät, päättäjät ja kansalaisjärjestöt arvostivat suuresti komission edustajien halukkuutta osallistua kuulemiseen ja vuoropuheluun. Usein esitysten jälkeen järjestettiin erittäin vuorovaikutteisia kysely- ja vastaustilaisuuksia. Jäsenvaltioissa järjestettiin kesäkuun ja joulukuun 2018 välisenä aikana yli 80 tällaista tapahtumaa. Tapahtumiin osallistui yli 7 000 henkilöä, joista monilla oli merkittävä kerrannaisvaikutus omassa jäsenvaltiossaan ja omalla alueellaan (ministerit, parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentin jäsenet, johtavat sidosryhmät, kansalaisjärjestöt, virkamiehet, johtavat päätöksentekijät ja tiedotusvälineet).
Kokemus auttoi ymmärtämään paremmin monivuotisen rahoituskehyksen YMP:aa koskevissa ehdotuksissa esitettyjä komission tavoitteita. Se edisti konserniviestintään perustuvan komission lähestymistavan yleisiä tavoitteita, joita ovat muun muassa kuunteleminen sekä EU:n arvoista ja EU:n toimien vaikutuksista kansalaisyhteiskunnan ja suuren yleisön kanssa käytävä vuoropuhelu.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto jatkoi tällä raportointijaksolla aktiivista osallistumistaan viestinnän pääosaston kehittämiin konserniviestintäkampanjoihin (#InvestEU, #EUandME, #EUProtects). Raportointijakson aikana se oli myös mukana suunnittelemassa viestinnän pääosaston ja muiden pääosastojen kanssa maaseutualueita koskevaa pilottiluonteista konserniviestintäkampanjaa. Viestinnän pääosasto käynnisti kampanjan vuonna 2019.
1.
Avustukset (kolmansien osapuolten organisaatioiden aloitteesta toteutetut yhteisrahoitetut tiedotustoimet)
Asetuksen 45 artiklan (tiedotustoimet) mukaan avustuksilla rahoitettavia toimenpiteitä on kahdenlaisia – kolmansien osapuolten esittämät vuotuiset työohjelmat tai muut erityistoimenpiteet. Erityisillä tiedotustoimenpiteillä tarkoitetaan ajallisesti ja paikallisesti rajattuja tiedotustapahtumia, joilla on oma talousarvio. Tällaiset tapahtumat voivat vaihdella konferensseista kokonaisvaltaiseen tiedotuskampanjaan, johon kuuluu monentyyppisiä eri alueilla ja/tai jäsenvaltioissa toteutettavia tiedotustoimia (kuten audiovisuaaliset tuotannot, mediatapahtumat, konferenssit ja työpajat). Vuotuinen toimintaohjelma puolestaan koostuu 2–5 yksittäisestä tiedotustoimesta. Vuosina 2017 ja 2018 päätettiin (edeltävien vuosien tapaan) valita yhteisrahoitettaviksi ainoastaan yksittäisiä tiedotustoimia. Avustusohjelmaa haluttiin yksinkertaistaa ja pyrittiin varmistamaan eri viestintätoimien välinen yhtenäisyys.
Vuonna 2017 ehdotuspyynnössä kannustettiin tiedotustoimiin, joiden tarkoituksena oli havainnollistaa YMP:n vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen sekä maaseutuyhteisöjen elinkelpoisuuteen, maa- ja metsätalouden rooliin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja muutoksen hillitsemisessä, maataloustuotannon kestävyyteen sekä maatalouselintarvikkeiden toimitusketjun tasapuolisuuden parantamiseen. Vuoden 2018 ehdotuspyynnössä keskityttiin lisäksi YMP:n rooliin innovoinnin ja tiedonvaihdon edistämisessä, nuorten kannustamisessa ryhtymään maatalousyrittäjiksi sekä terveellisten ruokailutottumusten edistämisessä.
Molempina vuosina huomio kohdistettiin suureen yleisöön (erityisesti nuoriin kaupunkilaisiin) sekä viljelijöihin ja muihin maaseutualueiden sidosryhmiin.
Edellä mainituille toimille myönnettäväksi rahoitusosuudeksi määritettiin enintään 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Vuonna 2017 yhteisrahoitettiin 16:ta toimea. Vuonna 2018 yhteisrahoitettiin 20:ta toimea, eli vuosina 2017–2018 yhteisrahoitettuja toimia oli yhteensä 36 (kaikkien rahoitusosuus 60 prosenttia).
Vuosina 2017 ja 2018 tuettiin seuraavia toimia:
– Tiedotusvälineille ja viestintätoimistoille myönnettiin 16 avustusta toimenpiteisiin, joilla lisätään kansallisella tasolla tietoisuutta maatalouden ja maaseutualueiden merkityksestä koko yhteiskunnalle. Usein näihin toimiin sisältyi pedagogisia elementtejä sekä elintarvikkeita ja maataloutta koskevia tiedotustapahtumia, ja niissä korostettiin EU:n tuen merkitystä ja nuorten viljelijöiden merkitystä alalle.
– Tukea annettiin myös seitsemälle kansallisella tasolla toteutettavalle toimelle, joita johtivat maataloustuottajien yhdistykset tai tahot, joilla on vahvat yhteydet maatalousalaan.
– Kaksi kansallisella tasolla toimivaa ympäristöalan järjestöä sai tukea toimenpiteisiin, jotka liittyvät kestävään kehitykseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tietoisuuden lisäämiseen.
– Tukea myönnettiin kuudelle toimelle, joihin liittyi mediayhtiöiden ehdottama merkittävä rajatylittävä osatekijä, ja yhdelle EU:n tason ympäristöalan kansalaisjärjestölle. Näiden rajatylittävien toimenpiteiden päätavoitteena oli tiedottaa EU:n kansalaisille YMP:n vaikutuksesta heidän elämäänsä.
– Myös kansallisella tasolla tuettiin Euroopan kansalaisuuteen liittyvää koulutusta edistävää järjestöä, paikallisia perinteisiä maataloustuotteita edistävää kunnanvaltuustoa sekä vesi- ja kastelukysymyksissä aktiivista kansallista järjestöä.
– Lisäksi innovatiivisena konseptina yhteisrahoitettiin luovan alan osuuskuntaa, joka lisää nuorten ja kansalaisten tietoisuutta YMP:sta musiikki- ja taidetapahtumien avulla.
Toimenpiteisiin sisältyi poikkeuksetta eri viestintävälineitä (sosiaalinen media, verkko, painettu ja audiovisuaalinen media), joiden avulla viesti suunnattiin maatalousväestölle, suurelle yleisölle ja nuorille. Usein mukana oli kasvatuksellinen osa-alue.
Ehdotuspyynnöissä tuenhakijoita kehotettiin pyrkimään parempaan kohdeyleisön määrittelyyn ja tehokkaampaan tiedonlevitykseen sekä analysoimaan toimien vaikutuksia niillä suoraan tai epäsuoraan tavoitettavien henkilöiden määrällä mitattuna. Hakijoita pyydettiin esittämään ehdottamilleen toimille yksityiskohtaiset suunnitelmat, joihin tuli sisällyttää tiedot hankkeen toteutuksesta, viestin välittämisestä ja tehokkuuden mittaamisesta. On tärkeää korostaa, että huomattavan monet yhteisrahoitetuista toimista tavoittivat varsinaisia osallistujia laajemman yleisön erikoisalojen lehdistön ja tiedotusvälineiden kerrannaisvaikutuksen sekä internetin ja sosiaalisen median lisääntyvän käytön ansiosta.
Hakemukset arvioitiin ehdotuspyynnöissä esitettyjen tiukkojen tukikelpoisuus-, hylkäämis-, valinta- ja myöntämisperusteiden perusteella. Tämä menettely oli varainhoitoasetuksen mukainen, ja sen ansiosta täyttyi komission tavoite taata hakijoille yhdenvertainen kohtelu ja tasapuolinen kilpailu.
Tämän kertomuksen ohessa esitettävässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään yksityiskohtaista tietoa raportointijaksolla myönnetyistä avustuksista. Siinä esitetään myös hyväksyttyjen hakemusten määrä kussakin jäsenvaltiossa.
2.
Suorat toimet / julkiset hankinnat (komission aloitteesta toteutettavat tiedotustoimet)
Kuten aiemminkin, raportointijaksolla 2017–2018 toteutettiin komission aloitteesta useita tiedotustoimia.
a) Mediaverkostoituminen
Kuten aiemmin, tiedotusvälineiden tukeminen YMP:n ja maaseudun kehitystä koskevan käyttäjäystävällisen tiedottamisen ja tiedotustilaisuuksien avulla oli yhä hyvin tärkeä osa viestintätoimia. Tällä oli edelleen erittäin merkittävä kerrannaisvaikutus, varsinkin koska sosiaalinen media ja internetpohjainen viestintä kasvattivat voimakkaasti merkitystään tällä raportointijaksolla. Toimittajille ja viestinnän ammattilaisille tarkoitetun foorumin
www.Ag-Press.eu
jatkuva kasvu ja ylläpito sekä opintomatkojen ja seminaarien järjestäminen Ag-Press-verkoston jäsenille lujittivat edelleen tiiviitä yhteyksiä ja vuorovaikutusta maatalouskysymyksiin erikoistuneiden toimittajien ja myös muun median kanssa. Vuoden 2018 lopussa Ag-Press-verkostoon kuului noin 950 toimittajaa. Verkosto on edelleen arvokas resurssi komissiolle ja hyödyllinen verkosto jäsenilleen. Maatalouden pääosaston toiminta sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter ja Instagram) lisääntyi huomattavasti ja pääosaston yleisömäärä kasvoi nopeasti. Tämä oli tärkeää, jotta voitiin houkutella asiantuntijoita verkkosivustolle ja siellä olevien kattavien tietojen ja tuoreimpien uutisten pariin sekä tavoittaa suuri yleisö.
Kuuden opintomatkan aikana vuosina 2017 ja 2018 toimittajaryhmillä oli mahdollisuus tutustua hyvin erilaisiin viljelyoloihin muilla kuin omilla alueillaan ja muissa jäsenvaltioissa. Käsiteltäviä osa-alueita olivat muun muassa kilpailukyky, kestävyys, täsmäviljely, biotalous ja sukupolvenvaihdokset. Maanviljelijöiden, maaseudun asukkaiden ja yritysten edustajien kanssa kentällä pidetyt tapaamiset auttoivat lisäämään tietoisuutta maatalouden haasteista ja mahdollisuuksista eri jäsenvaltioissa ja eri alueilla. Lisäksi viidessä seminaarissa, joihin osallistui EU:n politiikan asiantuntijoita, toimittajat saivat perusteellista tietoa EU:n politiikan muutoksista maatalouselintarvikekaupan, YMP:n ja elintarvikeketjun, laatupolitiikan ja alan innovoinnin alalta sekä YMP:n uudistusehdotuksista. Seminaareihin osallistui maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari ja asiasta kiinnostuneita Euroopan parlamentin jäseniä.
b) Sidosryhmäverkostoituminen – konferenssit
Sidosryhmät ovat hyvin tärkeitä maatalouden ja maaseudun kehittämisen kysymyksiä koskevan tiedon levittäjiä. Raportointijaksolla konferenssit olivat edelleen tärkeä foorumi politiikan jatkokehitystä koskeville kuulemisille ja vuoropuhelulle. Kuten III kohdassa mainitaan, monivuotista rahoituskehystä koskevien alakohtaisten ehdotusten valmistelun yhteydessä tiivistettiin yhteydenpitoa sidosryhmiin – muihin EU:n toimielimiin, jäsenvaltioiden hallintoihin, EU:n ja kansallisen tason yhteiskunnallisiin ja ammatillisiin organisaatioihin ja akateemiseen yhteisöön. Tämä oli komission poliittisten painopisteiden sekä kansalaisyhteiskunnan laajaa kuulemista korostavan linjan mukaista. Lisäksi käsiteltiin muun muassa epäterveiden kaupan käytäntöjen torjumista elintarvikeketjussa.
Keskittyminen tuleviin haasteisiin oli keskeisellä sijalla myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisissa EU:n maatalouden tulevaisuudennäkymiä käsittelevissä konferensseissa. Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komissaarin avaamassa konferenssissa joulukuussa 2018 tarkasteltiin digitoinnin ja innovoinnin viimeaikaista kehitystä maatalousalalla. Konferenssissa käsiteltiin myös EU:n ja Afrikan välistä kauppaa ja investointeja koskevaa yhteistyötä. Sekä vuonna 2017 että vuonna 2018 konferenssissa painotettiin voimakkaasti YMP:n nykyaikaistamista ja EU:n maatalousmarkkinoiden ennusteita koskevaa työtä, jota on tehty yhdessä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa. Osallistujia olivat EU:n toimielimet, hallitukset ja kansainväliset järjestöt, elintarvikeketjun toimijat, markkina-asiantuntijat, tutkijat, ajatushautomot ja kansalaisyhteiskunta.
Komissio ja EU:n puheenjohtajavaltio Itävalta järjestivät Wienissä marraskuussa 2018 kasviproteiinien kehittämistä EU:ssa käsitelleen tapahtuman, johon osallistui myös Euroopan parlamentti. Noin 200 kutsuttua maatalouden rehu- ja elintarviketuotannon toimitusketjujen, tutkimus- ja neuvontaverkostojen sekä kansallisten ja alueellisten hallintojen asiantuntijaa keskustelivat kasviproteiinien kehittämistä Euroopan unionissa koskevan komission kertomuksen tärkeimmistä havainnoista sekä siitä, miten nykyisellä ja tulevalla poliittisella kehyksellä voitaisiin tukea kasviproteiinin tuotantopotentiaalin vapauttamista unionissa.
Brysselissä järjestettiin marras- ja joulukuussa 2018 yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kanssa kaksi pyöreän pöydän keskustelua uuden YMP:n ehdotetusta vihreästä rakenteesta. Tämä edisti maatalous- ja ympäristöaloja edustavien sidosryhmien välistä keskustelua siitä, miten tulevaa YMP:aa koskevat lainsäädäntöehdotukset voitaisiin panna täytäntöön.
Toinen merkittävä merkkipaalu oli Lissabonissa lokakuussa 2017 pidetty maatalouden innovaatiohuippukokous (Agricultural Innovation Summit). Kyseessä oli Portugalin konsortion, Portugalin hallituksen, EIP-AGRI-verkoston ja eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston yhteinen aloite. Toukokuussa 2018 järjestettiin myös tärkeä EU:n maatalousalan tutkimusta ja innovointia käsittelevä konferenssi, jossa pohdittiin sitä, miten sidosryhmät voitaisiin ottaa mukaan alan tulevien eurooppalaisten tutkimus- ja innovointitoimien määrittelyyn.
c) Suurelle yleisölle suunnatut toimet
Messuille osallistuminen
Komission pyrkimys kuunnella ja olla yhteydessä kansalaisiin ja lisätä yleistä tietoisuutta koko EU:sta, sen roolista ja arvoista oli edelleen keskeisessä asemassa osallistuttaessa messuille raportointijakson aikana. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto tehosti toimiaan kansalaisten ja sidosryhmien tavoittamiseksi yhdeksillä maatalousmessuilla, joiden teemana oli ”maatilalta ruokapöytään, tulevaisuuden kestävää ruokaa” (”from farm to fork, sustainable food for our future”). Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto toimi tässä usein yhteistyössä muiden pääosastojen ja yksiköiden kanssa, kuten terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston, meri- ja kalastusasioiden pääosaston ja tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston sekä komission jäsenvaltioissa olevien edustustojen kanssa. Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komissaarin ja jäsenvaltioiden johtavien edustajien läsnäolo messuilla, kuten International Green Week ‑messuilla Berliinissä ja Salon de l’Agriculture ‑messuilla Pariisissa, herätti usein suurta kiinnostusta ja sai paljon näkyvyyttä kansallisissa ja alueellisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi osallistuttiin maatalousmessuille useissa muissa jäsenvaltioissa.
Raportointijakson aikana jatkettiin toimia houkuttelevan ja tehokkaan tiedotusmateriaalin ja ‑toimien tuottamiseksi messuille. Usein tiedotusmateriaalin ja ‑toimien kohdeyleisönä olivat perheet ja koululaiset.
Koululaisille tarkoitettu opetuspaketti
Raportointijakson aikana saatiin valmiiksi 11–15-vuotiaille koululaisille tarkoitettu opetuspaketti (”edutainment pack”). Sitä mainostettiin ja levitettiin Europe Direct ‑tiedotuspisteiden ja jäsenvaltioissa olevien komission edustustojen kautta. Levitystä tuettiin digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa järjestetyllä kampanjalla.
Koulutuspaketin tavoitteena on selittää pedagogisesti kiinnostavassa muodossa viljelijöiden ja viljelijäperheiden roolia, heidän panostaan yhteiskuntaan ja haasteita, joita he kohtaavat. Pyrkimykset lisätä tietoisuutta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston koulutusresursseista vuonna 2018 johtivat siihen, että vierailut maatalouden pääosaston verkkosivustolla lisääntyivät merkittävästi.
Sosiaalinen media
Kuten edellä mainittiin, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sosiaalisen median tilit, jotka kehittyivät huomattavasti tänä aikana, ovat edelleen tärkeitä välineitä lisättäessä sidosryhmien, poliittisten päättäjien, toimittajien ja kansalaisten tietoisuutta ja kannustettaessa heitä sitoutumaan # FutureofCAP -aiheeseen. Esimerkiksi Instagram-tilin avulla voidaan tiedottaa ja keskustella kaupungeissa asuvien nuorten kanssa ruokaa ja elintarviketuotantoa koskevista kysymyksistä ja korostaa näin YMP:n etuja kaikille kansalaisille.
Kaiken kaikkiaan panostus graafiseen suunnitteluun sekä visuaaliseen ja audiovisuaaliseen materiaaliin raportointijakson aikana kasvatti tuntuvasti maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston viestintämateriaalin houkuttelevuutta ja vetovoimaa julkaisuissa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Julkaisut
Sähköisessä muodossa olevia julkaisuja kehitettiin raportointijaksolla edelleen huomattavasti. Kuten aikaisemminkin, osa julkaisuista tuotettiin yhteistyössä EU:n julkaisutoimiston ja infrastruktuuri- ja logistiikkatoimiston (Bryssel) kanssa. Uusilla julkaisuilla pyrittiin tuomaan esiin Euroopan perinteistä ruokakulttuuria sekä politiikkakysymyksiä, kuten EU:n terveys- ja kasvinsuojelusääntöjä (yhteistyössä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston kanssa). Lisäksi laadittiin tietokoosteita, joissa selitettiin erityisesti lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään YMP:n nykyaikaistamiseen ja yksinkertaistamiseen.
Verkkosivusto
Komission verkkonäkyvyys muuttui raportointijaksolla merkittävästi. Sivustosta pyrittiin tekemään entistä käyttäjäystävällisempi ja suurta yleisöä puhuttelevampi. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkonäkyvyyteen liittyvässä toiminnassa keskityttiin komission eri yksiköissä toteutettuun digitalisointiin ja verkkosisällön tarkistukseen, jonka tarkoituksena oli tehdä sisällöstä käyttäjien kannalta entistä helpommin käytettävää ja selkeämpää.
Sivusto oli myös edelleen tärkeä maatalouden ja maaseudun kehittämistä koskevan erityistiedon lähde. Kuten aiemmin, sivusto oli myös merkittävä väline sidosryhmien ja suuren yleisön kuulemisessa maatalous- ja maaseutupolitiikan tulevasta suunnasta.
Sivuston liikenne lisääntyi raportointijakson aikana keskimäärin 30 prosenttia.
Vierailijat
Raportointijakson aikana maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto osallistui edelleen tiedotustilaisuuksiin, joita viestinnän pääosaston vierailukeskus järjestää erilaisille vierailijaryhmille (muun muassa sidosryhmille, opiskelijoille ja tutkijoille). Tilaisuuksien tarkoituksena oli syventää tietämystä EU:n maatalouden haasteista ja mahdollisuuksista tulevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä.
Eurobarometri
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tilaama erityinen Eurobarometri-tutkimus, jossa kartoitettiin yleistä mielipidettä maataloudesta, maaseutualueista ja YMP:sta, toteutettiin 28 jäsenvaltiossa joulukuussa 2017. Yli yhdeksän kymmenestä osallistujasta oli sitä mieltä, että maatalous ja maaseutu ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. EU:n tärkeimpänä tavoitteena maatalous- ja maaseutupolitiikassa pitäisi olla turvallisten ja terveellisten korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottaminen. Vastaajat kehottavat lisäämään muun muassa ympäristöön ja talouskasvuun liittyviä toimia maaseutualueilla.
IV.KÄYTETTYJEN VAROJEN (MAKSUSITOUMUKSET JA MAKSUT) JAKAUTUMINEN KOLMANSIEN OSAPUOLTEN ALOITTEESTA TOTEUTETTAVIEN YHTEISRAHOITETTUJEN TOIMIEN (AVUSTUKSET) JA KOMISSION ALOITTEESTA TOTEUTETTAVIEN TIEDOTUSTOIMIEN (JULKINEN HANKINTA) VÄLILLÄ
|
|
2017
|
2018
|
|
|
Avustukset
|
Julkiset hankinnat
|
Yhteensä
|
Avustukset
|
Julkiset hankinnat
|
Yhteensä
|
|
Alkuperäinen arvioitu talousarvio
|
3 500 000
|
4 500 000
|
8 000 000
|
4 000 000
|
4 000 000
|
8 000 000
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksusitoumukset (euroa)
|
3 676 801,52
(**)
|
3 980 580,45
(**)
|
7 657 381,97
|
4 008 448,57
(**)
|
3 893 989,35
(**)
|
7 902 437,92
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
% maksusitoumuksista
|
105,05 %
|
88,46 %
|
95,72 %
|
100,21 %
|
97,35 %
|
98,78 %
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut (euroa)
|
3 291 910,64
|
3 734 801,71
|
7 026 711,35
|
2 786 752,07
(*)
|
2 496 542,35
(*)
|
5 283 294,42
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
% maksut v. maksusitoumukset
|
89,53 %
|
93,83 %
|
91,76 %
|
69,52 %
|
64,11 %
|
66,868 %
(***)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(*) Näiden toimien maksut ovat kesken, eikä niitä ole vielä saatettu päätökseen.
(**) Vrt. maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuosien 2017 ja 2018 ulkoisen viestinnän toimintasuunnitelmien tarkistuksen jälkeen.
(***) Maksut vuoden 2018 toimien osalta ovat edelleen kesken.
Maksuja on yleensä alun perin tehtyjä maksusitoumuksia vähemmän. Avustusten kohdalla syynä on se, että toimien lopulliset kustannukset ovat alhaisemmat kuin tuensaaja aluksi arvioi. Kaikkia tuensaajien ilmoittamia menoja ei myöskään voida pitää tukikelpoisina. Komission aloitteesta toteutettavien toimien kohdalla maksujen ja maksusitoumusten välinen ero johtuu siitä, että vaikka maksusitoumukset on vahvistettu tietyn suuruisiksi, tosiasialliset menot ovat ennakoituja pienemmät säästöjen ja toteutuksen aikaisen paremman kustannustehokkuuden ansiosta.
V.PÄÄTELMÄT
Raportointijaksolla komission konserniviestintätoimet pohjautuivat edelleen kymmeneen poliittiseen painopisteeseen. Toimissa keskityttiin EU:n panokseen työllisyyden ja kasvun edistämisessä sekä konkreettisiin hyötyihin, joita EU on tuottanut kansalaisilleen.
Yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvillä tiedotustoimilla pyrittiin lisäämään tietoisuutta politiikan vaikutuksesta talouskasvuun ja maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, resurssitehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä elintarviketurvan varmistamiseen unionissa.
Jaksoa kuvaavat erityisesti mittavat julkisuustoimet, joilla pyrittiin ottamaan monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisten ehdotusten yhteydessä kansalaiset ja sidosryhmät kaikkialta EU:sta mukaan komission pohdintoihin EU:n maatalouden ja maaseutualueiden tulevista haasteista ja mahdollisuuksista ja ratkaisujen löytämisestä.
Näitä viestintätoimia toteutettiin komission yksiköiden, muiden EU:n toimielinten sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä.