(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa edellytetään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen yhteensovittamista unionissa, mikä merkitsee seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(2)

Unionin talouden ohjausjärjestelmä, joka koostuu pitkälle kehitetystä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen yhteensovittamis- ja valvontajärjestelmästä, on ohjannut jäsenvaltioita niiden pyrkiessä saavuttamaan talous- ja finanssipoliittiset tavoitteensa. Maastrichtissa 7 päivänä helmikuuta 1992 tehdystä Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta (3) lähtien talouden ohjausjärjestelmä on auttanut makrotaloudellisessa lähentymisessä, terveen julkisen talouden turvaamisessa ja makrotalouden epätasapainojen korjaamisessa. Yhdessä euroalueen yhteisen rahapolitiikan ja yhteisen rahan kanssa talouden ohjausjärjestelmä on luonut edellytykset talouden vakaudelle, kestävälle ja osallistavalle talouskasvulle ja unionin kansalaisten työllisyyden parantamiselle.

(3)

Alun perin neuvoston asetuksista (EY) N:o 1466/97 (4) ja (EY) N:o 1467/97 (5) sekä 17 päivänä kesäkuuta 1997 annetusta Eurooppa-neuvoston päätöslauselmasta (6) koostuneen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve ja kestävä julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden ja rahoitusvakauden tukeman vahvan, kestävän ja osallistavan kasvun edellytyksiä ja tukemaan tällä tavoin kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.

(4)

Talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa jäsenvaltioita koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 1 kohdan nojalla velvoite välttää liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(5)

Unionin talouden ohjausjärjestelmää olisi mukautettava siten, että siinä otetaan paremmin huomioon julkisen talouden rahoitusasemien, julkisen velan ja taloutta koskevien haasteiden lisääntynyt keskinäinen epäyhtenäisyys sekä muut haavoittuvuudet eri jäsenvaltioissa. Covid-19-pandemian johdosta toteutetut vahvat politiikkatoimet osoittautuivat hyvin tuloksellisiksi kyseisen pandemian aiheuttaman kriisin taloudellisten ja sosiaalisten seurausten lieventämisessä, mutta saivat aikaan julkisen ja yksityisen sektorin velkasuhteiden huomattavan kasvun. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että velkasuhteita ja alijäämiä pienennetään maltillisille tasoille asteittain, todenmukaisesti, pitkäjänteisesti ja kasvua edistävällä tavalla, varmistetaan riittävä toimintatila suhdanteita tasaavalle politiikalle ja korjataan makrotalouden epätasapainoja samalla kun kiinnitetään asianmukaista huomiota työllisyys- ja sosiaalisiin tavoitteisiin. Lisäksi unionin talouden ohjausjärjestelmää olisi mukautettava siten, että sillä autetaan vastaamaan unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin, kuten oikeudenmukaisen digitaalisen ja vihreän siirtymän aikaansaamiseen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (7) asetetut ilmastotavoitteet, energiaturvallisuuden varmistamiseen, avoimen strategisen riippumattomuuden tukemiseen, väestörakenteen muutokseen vastaamiseen, yhteiskunnan ja talouden resilienssin ja jatkuvan lähentymisen vahvistamiseen sekä turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin täytäntöönpanoon. Tämä kaikki edellyttää uudistuksia ja mittavia pitkäjänteisiä investointeja tulevina vuosina.

(6)

Unionin talouden ohjausjärjestelmän olisi edistettävä tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua, ja sen vuoksi siinä olisi kohdeltava jäsenvaltioita eriytetysti ottamalla huomioon niiden julkista velkaa ja taloutta koskevat haasteet ja sallimalla monivuotiset maakohtaiset julkisen talouden kehityspolut, samalla kun varmistetaan tehokas monenvälinen valvonta ja noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

(7)

Jotta voidaan varmistaa läpinäkyvä yhteinen unionin kehys, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen126 artiklan 2 kohdassa sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 12, jäljempänä ”pöytäkirja N:o 12”, tarkoitettuihin viitearvoihin, monenvälisen valvonnan perustana olevan vahvemman täytäntöönpanon valvonnan olisi toimittava tarpeellisena vastaparina riskiperusteiselle valvontakehykselle, joka mahdollistaa maakohtaiset julkisen talouden kehityspolut.

(8)

Unionin finanssipolitiikan kehyksen yksinkertaistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi kunkin jäsenvaltion julkisen talouden kehityspolun asettamisen ja vuotuisen julkisen talouden valvonnan olisi perustuttava yhteen operatiiviseen indikaattoriin, joka on ankkuroitu velkakestävyyteen. Tämän yhden operatiivisen indikaattorin olisi perustuttava kansallisesti rahoitettuihin nettomääräisiin perusmenoihin eli julkisiin menoihin ilman korkomenoja, harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä, unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka katetaan täysin unionin rahastoista saatavilla tuloilla, unionin rahoittamien ohjelmien yhteisrahoituksesta johtuvia kansallisia menoja sekä työttömyysetuusmenojen suhdanteesta johtuvia osatekijöitä. Niiden ohjaavien periaatteiden mukaisesti, joita komissio käyttää luokitellessaan taloustoimet kertaluontoisiksi ja muiksi väliaikaisiksi toimenpiteiksi, kyseiset kertaluontoiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet olisi myös jätettävä nettomenoindikaattorin ulkopuolelle. Koska automaattisten vakauttajien toiminta ja muut menojen vaihtelut, joihin hallitus ei suoraan voi vaikuttaa, eivät vaikuta kyseiseen indikaattoriin, se mahdollistaa suhdanteita tasaavan makrotalouden vakauttamisen.

(9)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitettu suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) lasketun 3 prosentin viitearvon ylittymisestä johtuva liiallisia alijäämiä koskeva menettely on vakiintunut unionin julkisen talouden valvonnan osatekijä, jolla on voitu tuloksellisesti vaikuttaa jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaan.

(10)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitetun velkakriteerin, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ylittymisestä johtuvan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vahvistamiseksi olisi keskityttävä poikkeamiin neuvoston Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1263 (8) nojalla asettamalta nettomenopolulta.

(11)

Neuvosto voisi asetuksen (EU) 2024/1263 nojalla komission suosituksesta sallia jäsenvaltioiden poiketa neuvoston mainitun asetuksen nojalla asettamalta nettomenopolulta, jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa tai jos on kyse poikkeuksellisista olosuhteista, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus asianomaisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Näin ollen tällaista poikkeamista ei olisi merkittävä valvontatilille eikä se saisi johtaa velkaperusteisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamiseen.

(12)

Arvioidessaan liiallisen alijäämän olemassaoloa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission olisi otettava huomioon kaikki merkitykselliset tekijät. Asianomaisella jäsenvaltiolla olevat merkittävät julkiseen velkaan liittyvät haasteet olisi katsottava keskeiseksi raskauttavaksi tekijäksi.

(13)

Ottaen huomioon kasvavat geopoliittiset jännitteet ja turvallisuushaasteet sekä niistä jäsenvaltioille aiheutuva tarve kehittää voimavarojaan, puolustukseen tehtävien julkisten investointien lisäämistä tapauksen mukaan olisi pidettävä merkityksellisenä tekijänä arvioitaessa liiallisen alijäämän olemassaoloa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseistä tekijää voitaisiin arvioida unionin keskiarvojen, keskipitkän aikavälin suuntausten tai muiden asiaankuuluvien vertailuarvojen perusteella ottaen huomioon myös tilastosäännöt, jotka koskevat puolustustarvikemenojen kirjausajankohtaa.

(14)

Jotta toteutuneita poikkeamia nettomenopolulta voidaan seurata asetuksen (EU) 2024/1263 mukaisesti, komission olisi perustettava kullekin jäsenvaltiolle valvontatili, jolla seurataan vuotuisia poikkeamia ajan kuluessa. Täytäntöönpanon valvonnan olisi perustuttava valvontatilin tietoihin. Komission olisi erityisesti laadittava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti kertomus, kun julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää viitearvon, kun julkisen talouden rahoitusasema ei ole lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen ja kun jäsenvaltion valvontatilille merkityt poikkeamat ylittävät vahvistetut vuotuiset tai kumulatiiviset raja-arvot. Julkisen talouden rahoitusaseman katsotaan olevan lähellä tasapainoa, jos julkistalouden alijäämä on enintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(15)

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisen korjaavan nettomenopolun avulla julkistalouden alijäämä olisi saatava laskettua Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitetun suhteessa BKT:hen lasketun 3 prosentin viitearvon alapuolelle tai pidettyä sen alapuolella neuvoston asettamaan määräaikaan mennessä. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukainen korjaava nettomenopolku on periaatteessa sama kuin neuvoston alun perin asettama polku, mutta siinä otetaan huomioon tarve varmistaa alijäämäkriteerin ylittyessä rakenteellinen vähimmäissopeutus, joka on 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, tai tarve korjata velkakriteerin ylittyessä poikkeama kyseiseltä polulta. Jos kyseinen alkuperäinen polku ei olosuhteiden vuoksi ole objektiivisesti tarkasteltuna enää toteuttamiskelpoinen, neuvoston olisi voitava asettaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa toisenlainen polku.

(16)

Neuvoston olisi jatkossakin voitava komission suosituksesta pidentää määräaikaa, joka liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piirissä oleville jäsenvaltioille on annettu liiallisen alijäämän korjaamiseen, jos se asetusta (EU) 2024/1263 noudattaen toteaa euroalueen tai koko unionin talouden olevan vakavassa taantumassa tai jos asetusta (EU) 2024/1263 noudattaen on kyse poikkeuksellisista olosuhteista, joihin hallitus ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus yksittäisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

(17)

Toisen pilarin eläkejärjestelmiä koskevat asetuksen (EY) N:o 1467/97 erityissäännökset olisi kumottava, koska neuvoston asettamassa nettomenopolussa olisi jo otettava huomioon tällaisiin maksuosuuksiin liittyvä tulonmenetys.

(18)

Itsenäiset finanssipolitiikan instituutiot ovat osoittaneet pystyvänsä edistämään julkisen talouden kurinalaisuutta ja vahvistamaan jäsenvaltioiden julkisen talouden uskottavuutta. Kansallisen omistajuuden vahvistamiseksi itsenäisten finanssipolitiikan instituutioiden neuvoa-antava rooli olisi säilytettävä uudistetussa unionin talouden ohjausjärjestelmässä, jotta niiden valmiuksia voitaisiin asteittain parantaa. Pysyvällä ja riippumattomammalla Euroopan finanssipoliittisella komitealla olisi oltava näkyvämpi neuvoa-antava rooli unionin talouden ohjausjärjestelmässä.

(19)

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn päättämiselle olisi säädettävä selkeät edellytykset. Menettelyn päättämisen edellytyksenä olisi oltava, että alijäämä pysyy uskottavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitetun suhteessa BKT:hen lasketun 3 prosentin viitearvon alapuolella, ja velkaperusteisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kyseessä ollessa, että jäsenvaltio osoittaa noudattavansa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaista nettomenopolkua.

(20)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 11 kohdassa määrätyillä sakoilla ei olisi oltava vähimmäismäärää, vaan niiden olisi kerryttävä siihen asti, kunnes toteutetaan tuloksellisia toimia, jotta sakot muodostavat todellisen kannustimen noudattaa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti esitettyjä vaatimuksia.

(21)

Tämä muutosasetus on osa lainsäädäntöpakettia, jonka muut osat ovat asetus (EU) 2024/1263 ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1265 (9) Näillä kolmella säädöksellä, jäljempänä yhdessä ”talouden ohjausjärjestelmän uudistus”, uudistetaan unionin talouden ohjausjärjestelmää saattamalla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta 2 päivänä maaliskuuta 2012 tehdyn sopimuksen (10), jäljempänä ”vakaussopimus”, III osasto (Finanssipoliittinen sopimus) osaksi unionin oikeutta vakaussopimuksen 16 artiklan mukaisesti. Talouden ohjausjärjestelmän uudistuksessa, jossa hyödynnetään jäsenvaltioiden vakaussopimuksen täytäntöönpanosta saamaa kokemusta, säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen keskipitkän aikavälin näkökulma välineenä, jolla saadaan aikaan finanssipolitiikan kurinalaisuus ja edistetään kasvua. Talouden ohjausjärjestelmän uudistuksella vahvistetaan maakohtaista ulottuvuutta, jolla pyritään lisäämään kansallista omistajuutta muun muassa säilyttämällä itsenäisten finanssipolitiikan instituutioiden neuvoa-antava rooli. Tämä perustuu finanssipoliittisen sopimuksen kansallisia julkisen talouden korjausmekanismeja koskeviin yhteisiin periaatteisiin, joita komissio on vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti ehdottanut 20 päivänä kesäkuuta 2012 antamassaan tiedonannossa. Asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetään finanssipoliittisessa sopimuksessa edellytetystä, noudattamista koskevaan kokonaisarvioon sisältyvästä analyysista, joka koskee menoja, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Kuten finanssipoliittisessa sopimuksessa, väliaikaiset poikkeamat keskipitkän aikavälin suunnitelmasta sallitaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa asetuksen (EU) 2024/1263 ja valvontatiliä koskevien säännösten mukaisesti. Finanssipoliittisen sopimuksen tavoin jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin suunnitelmasta, olisi toteutettava toimenpiteitä niiden korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa. Talouden ohjausjärjestelmän uudistuksella vahvistetaan julkisen talouden seurantaa ja noudattamisen menettelyjä terveen ja kestävän julkisen talouden sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämistä koskevan sitoumuksen täyttämiseksi. Tästä syystä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksessa säilytetään finanssipoliittisessa sopimuksessa asetetut talousarvion kurinalaisuutta ja velkakestävyyttä koskevat perustavoitteet.

(22)

Sellaisia jäsenvaltioita varten, jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä uudistetun ohjausjärjestelmän tullessa voimaan, tarvitaan siirtymäsäännöksiä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetut suositukset ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitetyt vaatimukset, jotka on hyväksytty ennen tämän muutosasetuksen voimaantuloa, on tarkistettava niiden mukauttamiseksi asetuksen (EY) N:o 1467/97 muutettuihin säännöksiin. Näin neuvosto voi asettaa kyseisten uusien säännösten mukaisen korjaavan nettomenopolun sellaisille jäsenvaltioille, jotka ovat toteuttaneet toimia, etenemättä liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä.

(23)

Ottaen huomioon, että alijäämään perustuvan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn säännöt säilyvät ennallaan siten, että rakenteellisen rahoitusaseman vuotuisen vähimmäisparannuksen vertailuarvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen merkittävästi muuttuneessa korkoympäristössä, komissio voi siirtymäkauden aikana vuosina 2025, 2026 ja 2027 – jotta ei vaaranneta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (11) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen myönteisiä vaikutuksia – mukauttaa vertailuarvoa ottaakseen huomioon korkomenojen kasvun asetettaessa ehdotettua korjaavaa polkua, joka koskee ensimmäistä, vuosiksi 2025, 2026 ja 2027 laadittua keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellista suunnitelmaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn puitteissa, edellyttäen että asianomainen jäsenvaltio selittää, miten se varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten se käsittelee asetuksessa (EU) 2024/1263 säädettyjä unionin yhteisiä painopisteitä vihreän ja digitaalisen siirtymän aikaansaamista ja puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevan tavoitteen mukaisesti.

(24)

Asetus (EY) N:o 1467/97 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(25)

Kun otetaan huomioon nykyinen vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen määräaika, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1)

korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1263, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1263/oj)."

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).”;"

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

(*3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).”;"

3)

korvataan 4 artikla seuraavasti:

4)

muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

6)

korvataan 8 artikla seuraavasti:

7)

korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti:

8)

korvataan 10 artikla seuraavasti:

9)

muutetaan 10 a artikla seuraavasti:

10)

korvataan 12 artikla seuraavasti:

11)

korvataan 14 ja 15 artikla seuraavasti:

12)

korvataan 16 artikla seuraavasti:

13)

kumotaan 17 artikla;

14)

korvataan 17 a artikla seuraavasti:

15)

lisätään artikla seuraavasti:

16)

kumotaan liite.