2004R0812 — FI — 02.07.2014 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 812/2004, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, (EYV L 150, 30.4.2004, p.12) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 809/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, |
L 182 |
1 |
12.7.2007 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 597/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, |
L 173 |
62 |
12.6.2014 |
|
Oikaisu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 812/2004,
annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004,
kalastuksen tahattomia valassaaliita koskevista toimenpiteistä sekä asetuksen (EY) N:o 88/98 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 1 ),
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on elollisten vesiluonnonvarojen sälyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 ( 2 ) 2 artiklan mukaisesti varmistaa sellainen veden elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen, joka luo talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden osalta kestävät olosuhteet. Yhteisön olisi tässä tarkoituksessa muun muassa minimoitava kalastustoiminnan vaikutukset meriekosysteemeihin, ja yhteisen kalastuspolitiikan olisi oltava johdonmukaista muiden yhteisön politiikkojen, erityisesti ympäristöpolitiikan kanssa. |
|
(2) |
Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä N:o 92/43/ETY ( 3 ) valaat kuuluvat tiukan suojelun tason piiriin, ja direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot huolehtivat lajien suojelun tason seurannasta. Jäsenvaltioiden olisi myös otettava käyttöön näiden lajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskeva tarkkailujärjestelmä, suoritettava uusia tutkimuksia ja toteutettava tarvittavia suojelutoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tahattomalla pyydystämisellä tai tappamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta kyseisiin lajeihin. |
|
(3) |
Saatavilla olevat tieteelliset tiedot ja tekniikat, joita on kehitetty vähentämään valaiden tahatonta pyydystämistä tai tappamista kalastustoiminnassa, oikeuttavat lisätoimenpiteet, joilla edistetään pikkuvalaiden suojelua johdonmukaisella ja yhteistyöhön perustuvalla tavalla yhteisön tasolla. |
|
(4) |
On kehitetty valaat pyydyksistä karkottavia akustisia laitteita, joilla valaslajien sivusaaliita on onnistuttu vähentämään seisovilla verkoilla pyydettäessä. Tällaisten laitteiden käyttöä olisi näin ollen vaadittava sellaisilla alueilla ja niissä kalastusmuodoissa, jotka antavat tunnetusti tai todennäköisesti suuria pikkuvalaiden sivusaaliita, vaatimuksen kustannusvaikuttavuusanalyysi huomioon ottaen. Tällaisissa kalastusmuodoissa käytettävien akustisten karkotuslaitteiden tehokkuudelle on myös tarpeen laatia tekniset eritelmät. Tieteellisiä tutkimuksia tai pilottihankkeita tarvitaan edelleen tietämyksen lisäämiseksi akustisten karkotinlaitteiden käytön vaikutuksista ajan myötä. |
|
(5) |
Tällä asetuksella ei pidä estää tieteellistä ja teknistä tutkimusta erityisesti uudentyyppisten akustisten karkotinlaitteiden alalla. Vaikka jäsenvaltioiden on siis tätä asetusta soveltaessaan annettava käyttää väliaikaisesti sellaisia vasta kehitettyjä ja tehokkaita akustisia karkotinlaitteita, jotka eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen teknisten eritelmien mukaisia, on myös tarpeen säätää akustisten karkotinlaitteiden teknisten eritelmien ajantasaistamisesta mahdollisimman pian menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen N:o 1999/468/EY ( 4 ) mukaisesti. |
|
(6) |
Riippumattomat havainnot kalastustoiminnasta ovat välttämättömiä, jotta voidaan tehdä luotettavia arvioita valaiden tahattomasta saaliiksi joutumisesta. Tätä varten on laadittava valvontaohjelmia, joissa käytetään aluksella olevia riippumattomia tarkkailijoita, ja koordinoitava niiden kalastusmuotojen määrittely, joissa tällainen valvonta on ensisijaista. Jotta asianomaisista kalastusmuodoista saataisiin edustavaa tietoa, jäsenvaltioiden olisi laadittava ja toteutettava asianmukaiset valvontaohjelmat lippunsa alla purjehtiville kyseistä kalastusta harjoittaville aluksille. Pienten kalastusalusten osalta, joiden kokonaispituus on alle 15 metriä ja joille ylimääräisen henkilön ottaminen pysyvästi tarkkailijaksi on toisinaan mahdotonta, tiedot valaiden tahattomasta saaliiksi joutumisesta olisi kerättävä tieteellisten tutkimusten tai pilottihankkeiden avulla. On myös laadittava yhteiset valvonta- ja raportointimenettelyt. |
|
(7) |
Jotta voidaan varmistaa säännöllinen arviointi yhteisön tasolla ja keskipitkän aikavälin perusteellisen arvioinnin toteutuminen, jäsenvaltioiden olisi raportoitava vuosittain karkottimien käytöstä ja aluksella toteutettavien tarkkailijaohjelmien täytäntöönpanosta ja toimitettava kaikki kerätyt tiedot valaiden tahattomasta pyydystämisestä ja tappamisesta kalastuksessa. |
|
(8) |
Koska ajoverkkokalastus on riski äärimmäisen uhanalaiselle Itämeren pyöriäispopulaatiolle, ajoverkkojen käyttö on lopetettava Itämeren alueella. Alueella ajoverkkokalastusta harjoittaviin yhteisön aluksiin on sovellettava taloudellisia ja teknisiä rajoituksia ja ne tarvitsevat siirtymäajan ennen kuin pyydyksen käyttäminen kielletään kokonaan 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä. Tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) 88/98 ( 5 ) olisi muutettava sisällyttämällä siihen nämä toimenpiteet, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Aihe
Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä, joiden tavoitteena on vähentää kalastusalusten tahattomia valassaaliita liitteissä I ja III mainituilla alueilla.
1 a artikla
Määritelmät
’Ajoverkolla’ tarkoitetaan verkkoa, joka pysyy kellukkeiden avulla pinnan tuntumassa tai tietyllä etäisyydellä sen alapuolella ja joka ajelehtii virtausten mukana joko irrallisena tai sen aluksen mukana, johon se on kiinnitetty. Siinä voi olla laitteita, joilla pyritään vakauttamaan verkkoa ja/tai rajoittamaan sen ajelehtimista.
2 artikla
Akustisten karkotinlaitteiden käyttö
1. Liitteessä I määritetyn pyydyksen käyttö kielletään kokonaispituudeltaan yli 12 metrin aluksilta kyseisessä liitteessä määritellyillä alueilla siinä mainittuina aikoina ja siinä ilmoitetuista päivämääristä alkaen, ellei samanaikaisesti käytetä aktiivisia akustisia karkotinlaitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden yhteisön säännösten soveltamista.
2. Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on varmistettava, että akustiset karkotinlaitteet ovat täydessä toimintavalmiudessa, kun pyydys lasketaan veteen.
3. Edellä l kohtaa ei kuitenkaan sovelleta kalastustoimiin, joita harjoitetaan yksinomaan tieteellisiä tutkimuksia varten asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla tai alaisuudessa ja joiden tavoitteena on uusien teknisten toimenpiteiden kehittäminen valaiden tahattoman pyydystämisen ja tappamisen vähentämiseksi.
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet seuratakseen ja arvioidakseen tieteellisin tutkimuksin tai pilottihankkein karkottimien käytön vaikutuksia ajan myötä kyseisillä alueilla kalastettaessa.
3 artikla
Tekniset eritelmät ja käyttöedellytykset
1. Edellä olevan 2 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi käytettävien akustisten karkotinlaitteiden on oltava liitteessä II säädettyjen teknisten eritelmien ja käyttöedellytysten mukaisia. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 a artiklan mukaisesti liitteessä II esitettyjen signaalin ominaisuuksien ja vastaavien käyttötapojen ajantasaistamiseksi, jotta varmistetaan, että kyseinen liite on teknisen ja tieteellisen kehityksen suhteen ajantasainen. Näitä delegoituja säädöksiä antaessaan komissio varmistaa, että tällaisten mukautusten täytäntöönpanolle annetaan riittävästi aikaa.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa luvan käyttää väliaikaisesti sellaisia akustisia karkotinlaitteita, jotka eivät ole liitteessä II esitettyjen teknisten eritelmien tai käyttöedellytysten mukaisia, jos laitteiden tahattomia valassaaliita vähentävästä vaikutuksesta on riittävät todisteet. Lupa on voimassa enintään kaksi vuotta.
3. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto 2 kohdan mukaisista luvista kahden kuukauden kuluessa niiden myöntämisestä. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sallitun akustisen karkotinlaitteen tekniset ja tieteelliset tiedot ja sen vaikutukset tahattomiin valassaaliisiin.
4 artikla
Merellä toteutettavat tarkkailijaohjelmat
1. Jäsenvaltioiden on laadittava ja toteutettava tahattomien valassaaliiden valvontaohjelmia, joissa käytetään tarkkailijoita jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivilla ja kokonaispituudeltaan yli 15 metrin aluksilla liitteessä III määritetyissä kalastusmuodoissa ja siinä määritetyin edellytyksin. Valvontaohjelmat on suunniteltava siten, että asianomaisista kalastusmuodoista saadaan edustavaa tietoa.
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet tieteellisen tiedon keräämiseksi tahattomista valassaaliista sellaisten alusten osalta, joiden kokonaispituus on alle 15 metriä ja joita käytetään liitteessä III olevassa 3 kohdassa määritetyssä kalastuksessa, asianmukaisten tieteellisten tutkimusten tai pilottihankkeiden avulla.
5 artikla
Tarkkailijat
1. Täyttääkseen tarkkailijavelvoitteensa jäsenvaltioiden on palkattava riippumaton, asianmukaisesti pätevöitynyt sekä kokenut henkilöstö. Suoriutuakseen tehtävästään valitun henkilöstön on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) riittävä kokemus valaslajien ja kalastusmenetelmien tunnistamisesta;
b) perustaidot merenkulussa ja asianmukainen turvallisuuskoulutus;
c) kyky suorittaa tieteellisiä perustehtäviä, esimerkiksi ottaa tarvittaessa näytteitä ja tehdä siinä yhteydessä tarkkoja havaintoja ja merkintöjä;
d) tarkkailtavan aluksen lippuvaltion kielen tyydyttävä taito.
2. Tarkkailijoiden tehtävänä on valvoa tahattomia valassaaliita ja kerätä tarvittavat tiedot havaitun sivusaaliin ekstrapoloimiseksi koko asianomaiseen kalastukseen. Tarkkailijoiden on erityisesti:
a) valvottava asianomaisten alusten kalastustoimia ja kirjattava pyyntiponnistusta koskevat asianmukaiset tiedot (pyydysten ominaisuudet, sijainti ja tosiasiallisen kalastustoimen aloittamis- ja lopettamisaika);
b) valvottava tahattomia valassaaliita.
Tarkkailijat voivat myös suorittaa sellaisia muita valvontatehtäviä, joita jäsenvaltiot voivat määrätä ja joilla pyritään lisäämään tieteellistä ymmärtämystä asianomaisten alusten saaliskoostumuksesta ja kalavarojen biologisesta tilasta.
3. Tarkkailijan on lähetettävä asianomaisen lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille raportti, jossa on kaikki pyyntiponnistuksesta kerätyt tiedot ja havainnot tahattomista valassaaliista sekä tiivistelmä tarkkailijan tärkeimmistä huomioista.
Raportissa on esitettävä kyseiseltä ajanjaksolta erityisesti seuraavat tiedot:
a) aluksen tunnistetiedot;
b) tarkkailijan nimi ja ajanjakso, jonka tarkkailija vietti aluksella;
c) asianomainen kalastusmuoto (mukaan lukien pyydyksen ominaisuudet, alueet liitteiden I ja III mukaisesti sekä kohdelajit);
d) kalastusmatkan kesto ja vastaava pyyntiponnistus (ilmaistuna verkon kokonaispituutena x kalastustunnit seisovien pyydysten osalta ja kalastustuntien lukumääränä kunkin vedettävän pyydyksen osalta);
e) tahattomasti pyydystettyjen valaiden lukumäärä, mukaan lukien laji ja jos mahdollista, kokoa tai painoa, sukupuolta, ikää koskevat lisätiedot, ja tarvittaessa tiedot pyydystä vedettäessä irti päässeistä tai elävänä vapaaksi päästetyistä eläimistä;
f) muut lisätiedot, jotka tarkkailija katsoo hyödyllisiksi tämän asetuksen tavoitteiden kannalta tai muut valasbiologiaa koskevat lisähavainnot (kuten valashavainnot tai erityinen käyttäytyminen kalastustoimeen liittyen).
Aluksen päällikkö voi pyytää jäljennöksen tarkkailijan raportista.
4. Lippujäsenvaltion on säilytettävä tarkkailijoiden raporttien sisältämät tiedot vähintään viisi vuotta asianomaisen raportointijakson päättymisestä.
6 artikla
Vuosiraportit
1. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle vuosittain 1 päivään kesäkuuta mennessä kattava vuosiraportti 2, 3, 4 ja 5 artiklan täytäntöönpanosta edellisenä vuonna. Ensimmäisen raportin on katettava tämän asetuksen voimaantulon jälkeinen loppuvuosi ja koko seuraava vuosi.
2. Vuosiraportissa on esitettävä arviot kunkin kalastusmuodon yhteydessä tahattomien valassaaliiden kokonaismääristä 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti laadittujen tarkkailijoiden raporttien sekä muiden asiaa koskevien tietojen perusteella, mukaan lukien yhteisön puitteista yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamista varten tarvittavien tietojen keruulle ja hallinnalle 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1543/2000 ( 6 ) mukaisesti kerätyt pyyntiponnistusta koskevat tiedot. Raportissa on oltava arvio tarkkailijoiden raporttien päätelmistä sekä muut asiaa koskevat tiedot, mukaan lukien jäsenvaltioiden toteuttamat mahdolliset tutkimukset valaiden tahattoman pyydystämisen vähentämiseksi kalastuksessa. Jäsenvaltioiden on 2 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tieteellisten tutkimusten tai pilottihankkeiden tuloksia raportoidessaan varmistettava, että niiden suunnittelu ja toteutus täyttää riittävän korkeat laatuvaatimukset, ja toimitettava komissiolle kyseisiä vaatimuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot.
7 artikla
Yleisarviointi ja tarkistus
1. Viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle toisen vuosiraporttinsa, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen toimintaa koskevan kertomuksen 6 artiklan soveltamisesta johtuvien tietojen ja jäsenvaltioiden raportteja koskevan tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean arvion perusteella. Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti tämän asetuksen soveltamista alustyyppeihin ja alueisiin, tarkkailijaohjelmien tuottaman tiedon laatua ja pilottihankkeiden laatua ja siihen voidaan liittää asianmukaisia ehdotuksia.
2. Kertomus on saatettava ajan tasalle sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet neljännen vuosiraporttinsa.
3. Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä uudelleen tässä asetuksessa säädettyjen toimien vaikuttavuutta ja toimittaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan lainsäädäntöehdotuksen valaiden tehokkaan suojelun varmistamiseksi.
8 artikla
Täytäntöönpano
Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 6 artiklassa esitetyt yksityiskohtaiset säännöt raportoinnin menettelystä ja muodosta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 8 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
8 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 neljän vuoden ajaksi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän neljän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 3 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
8 b artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 ( 7 ) 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 8 ) tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
9 artikla
Asetuksen (EY) N:o 88/98 muuttaminen
Lisätään asetukseen (EY) N:o 88/98 artiklat seuraavasti:
”8 a artikla
Ajoverkkoja koskevat rajoitukset
1. On kiellettyä pitää aluksella ajoverkkoja tai harjoittaa niillä kalastustoimintaa 1 päivästä tammikuuta 2008.
2. Aluksella saa pitää ajoverkkoja tai harjoittaa niillä kalastustoimintaa 31 päivään joulukuuta 2007 asti, jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset antavat siihen luvan.
3. Vuonna 2005 niiden alusten enimmäismäärä, joille jäsenvaltio saa myöntää luvan pitää ajoverkkoja aluksella tai harjoittaa niillä kalastustoimintaa, ei saa olla suurempi kuin 60 prosenttia niiden kalastusalusten määrästä, jotka käyttivät ajoverkkoja kaudella 2001—2003.
Vuosina 2006 ja 2007 alusten enimmäismäärä ei saa olla suurempi kuin 40 prosenttia tai vastaavasti 20 prosenttia niiden kalastusalusten määrästä, jotka käyttivät ajoverkkoja kaudella 2001—2003.
4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä luettelo aluksista, joilla on lupa harjoittaa kalastustoimintaa ajoverkkoja käyttäen; vuoden 2004 osalta tiedot on lähetettävä viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004.
8 b artikla
Ajoverkkojen käyttöä koskevat edellytykset
1. Verkon kuhunkin ulkokulmaan on kiinnitettävä tutkaheijastimilla varustettuja kelluvia poijuja, jotta verkon sijainti voidaan milloin tahansa määrittää. Nämä poijut on merkittävä pysyvästi sen aluksen rekisterikirjaimella/kirjaimilla ja -numerolla, johon ne kuuluvat.
2. Ajoverkkoja käyttävän aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon hänen on merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:
a) aluksella pidettyjen verkkojen yhteenlaskettu pituus;
b) kussakin kalastustoimessa käytettyjen verkkojen yhteenlaskettu pituus;
c) tahattomien valassaaliiden määrä;
d) tällaisten saaliiden pyyntipäivä ja -paikka.
3. Ajoverkkoja käyttävien kalastusalusten on pidettävä 8 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa-asiakirja aluksella.”
10 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
KALASTUSTOIMINTA, JOSSA AKUSTISTEN KARKOTINLAITTEIDEN KÄYTTÖ ON PAKOLLISTA
|
Alue |
Pyydys |
Ajanjakso |
Alkamisaika |
|
A. Itämeri: alue, jota rajoittaa linja, joka alkaa Ruotsin rannikolta pisteestä 13° itäistä pituutta, sieltä suoraan etelään pisteeseen 55° pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pisteeseen 14° itäistä pituutta ja sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin rannikolle; sekä alue, jota rajoittaa linja, joka alkaa Ruotsin itärannikolta pisteestä 55° 30' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pisteeseen 15° itäistä pituutta, sieltä suoraan pohjoiseen pisteeseen 56° pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pisteeseen 16° itäistä pituutta, sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin rannikolle. |
a) Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot |
Koko vuosi |
1.6.2005 |
|
b) Ajoverkot |
Koko vuosi |
1.6.2005 |
|
|
B. ICES-suuralue IV ja ICES-alue III a |
a) Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot tai näiden verkkojen yhdistelmät, joiden pituus on enintään 400 metriä |
a) 1.8.—31.10. |
1.8.2005 |
|
b) Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot, joiden silmäkoko > 220 mm |
b) Koko vuosi |
1.6.2005 |
|
|
C. ICES-alueet VII e, f, g, h ja j |
a) Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot |
a) Koko vuosi |
1.1.2006 |
|
D. ICES-alue VII d |
a) Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot |
a) Koko vuosi |
1.1.2007 |
|
E. Itämeri osa-alue 24 (lukuun ottamatta kohtaan A kuuluvaa aluetta) |
a) Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot |
a) Koko vuosi |
1.1.2007 |
|
b) Ajoverkot |
b) Koko vuosi |
1.1.2007 |
LIITE II
AKUSTISIA KARKOTINLAITTEITA KOSKEVAT TEKNISET ERITELMÄT JA KÄYTTÖEDELLYTYKSET
Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävien akustisten karkotinlaitteiden on täytettävä jommankumman jäljempänä kuvatun vaihtoehdon mukaiset signaalia ja käyttötapaa koskevat ominaisuudet:
|
Vaihtoehto 1 |
Vaihtoehto 2 |
|
|
SIGNAALIN OMINAISUUDET |
||
|
Signaalin muodostus |
Digitaalinen |
Analoginen |
|
Määritelty taajuus (tonaalinen)/laajakaista |
Laajakaista/määritelty taajuus (tonaalinen) |
Määritelty taajuus (tonaalinen) |
|
Lähetystasot (max - min) re 1 mPa@1m |
145 dB |
130–150 dB |
|
Perustaajuus |
a) 20–60 kHz taajuuspyyhkäisy b) 10 kHz määritelty taajuus (tonaalinen) |
10 kHz |
|
Yläharmoniset taajuudet |
Kyllä |
Kyllä |
|
Pulssin kesto (nimellinen) |
300 ms |
300 ms |
|
Pulssiväli |
a) 4–30 sekuntia satunnaistetusti; b) 4 sekuntia |
4 sekuntia |
|
KÄYTTÖTAPA |
||
|
Kahden verkkoon asennetun akustisen karkotinlaitteen välinen maksimietäisyys |
200 m siten että laitteet asennetaan verkon (tai yhteen kiinnitettyjen yhdistettyjen verkkojen) kumpaankin päähän |
100 m siten että laitteet asennetaan verkon (tai yhteen kiinnitettyjen yhdistettyjen verkkojen) kumpaankin päähän |
LIITE III
Valvonnan piiriin kuuluva kalastus ja aluksella olevien tarkkailijoiden valvoma vähimmäispyyntiponnistus
1. Yleiset valvontavelvoitteet
Valvontaohjelmat laaditaan vuosittain. Ohjelmien avulla on tarkoitus valvoa tahattomia valassaaliita edustavasti 3 kohdan taulukossa määritetyillä kalastustoiminnan aloilla.
Valvontaohjelmista on tehtävä riittävän edustavia siten, että tarkkailijat jaetaan asianmukaisesti laivastojen, ajan ja kalastusalueiden kesken.
Valvontaohjelmien on yleensä perustuttava otantastrategiaan, jonka avulla voidaan arvioida tahattomien valassaaliiden osuus tietyn laivaston pyyntiponnistusyksikköä kohti saadun sivusaaliin yleisimmistä lajeista ja päästään variaatiokertoimeen, joka ei ole yli 0,30. Otantastrategia on laadittava aikaisempien sivusaalishavaintojen vaihtelevuutta koskevien olemassa olevien tietojen perusteella.
2. Pilottivalvontaohjelmat
Jos sivusaaliin vaihtelevuutta koskevien tietojen puuttumisen vuoksi otantastrategiaa ei voida laatia niin, että päästäisiin 1 kohdassa asetetun rajan mukaiseen variaatiokertoimeen, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön aluksella toteutettavat pilottitarkkailijaohjelmat kahtena peräkkäisenä vuonna. Ohjelmat aloitetaan 3 kohdassa mainittuina päivinä asianomaisten kalastusmuotojen osalta.
Pilottitarkkailijaohjelmien on perustuttava otantastrategiaan, jolla pyritään määrittämään sivusaaliiden vaihtelevuus. Vaihtelevuuden perusteella laaditaan myöhemmin otantastrategiat 1 kohdassa asetettujen edellytysten mukaisesti ja annetaan myös arviot pyyntiponnistusyksikköä kohti saaduista tahattomista valassaaliista lajeittain.
Pilottitarkkailijaohjelmien on katettava vähintään seuraava pyyntiponnistus:
a) Kohdassa 3 määritettyjen kalastusmuotojen osalta pelagisia trooleja (yksittäiset ja paritroolit) lukuun ottamatta 1 päivästä joulukuuta 31 päivään maaliskuuta ICES-suuralueilla VI, VII ja VIII:
|
Yli 400 aluksen laivastot |
Laivastot, joissa on yli 60 ja alle 400 alusta |
Alle 60 aluksen laivastot |
|
|
Pilottiohjelmien piiriin kuuluva vähimmäis-ponnistus |
20 aluksen pyyntiponnistus |
5 % pyyntiponnistuksesta |
5 %, vähintään 3 eri alusta |
b) Pelagisten troolien osalta (yksittäiset ja paritroolit) 1 päivästä joulukuuta 31 päivään maaliskuuta ICES-suuralueilla VI, VII ja VIII:
|
Laivastot, joissa on yli 60 alusta |
Alle 60 aluksen laivastot |
|
|
Pilottiohjelmien piiriin kuuluva vähimmäisponnistus |
10 % pyyntiponnistuksesta |
10 %, vähintään 3 eri alusta |
3. Valvonnan piiriin kuuluva kalastus ja valvonnan alkamisajat
|
Alue |
Pyydys |
Alkamisaika |
|
A. ICES-suuralueet VI, VII ja VIII |
Pelagiset troolit (yksittäiset ja paritroolit) |
1.1.2005 |
|
B. Välimeri (itään linjasta 5° 36' läntistä pituutta) |
Pelagiset troolit (yksittäiset ja paritroolit) |
1.1.2005 |
|
C. ICES-alueet VI a, VII a ja b, VIII a, b ja c sekä IX a |
Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 80 mm |
1.1.2005 |
|
D. ICES-suuralue IV, alue VI a ja suuralue VII lukuun ottamatta alueita VII c ja VII k |
Ajoverkot |
1.1.2006 |
|
E. ICES-alueet III a, b ja c, III d etelään linjasta 59° pohjoista leveyttä, III d pohjoiseen linjasta 59° pohjoista leveyttä (vain 1.6.—30.9.), suuralueet IV ja IX |
Pelagiset troolit (yksittäiset ja paritroolit) |
1.1.2006 |
|
F. CES-suuralueet VI, VII ja VIII sekä IX |
Korkeasuiset troolit |
1.1.2006 |
|
G. ICES-alueet III b, c, d, lukuun ottamatta liitteessä I olevassa A ja E kohdassa tarkoitettuja alueita |
Pohjaan ankkuroidut verkot tai pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 80 mm |
1.1.2006 |
( 1 ) Lausunto annettu 10. helmikuuta 2004.
( 2 ) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
( 3 ) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
( 4 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
( 5 ) EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 48/1999 (EYVL L 13, 18.1.1999, s. 1).
( 6 ) EYVL L 176, 15.7.2000, s. 1.
( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
( 8 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).