1

Väliintulijana olevan Deenz Holding Ltd:n oikeudellinen edeltäjä Pianegonda Srl Società Unipersonale jätti 12.2.2003 Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle yhteisömallin rekisteröintiä koskevan hakemuksen yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) mukaisesti.

2

Yhteisömalli, jonka rekisteröintiä haettiin ja joka on riitautettu käsiteltävässä asiassa, esitellään seuraavissa kuvissa:

3

Riitautettu malli koostuu pitkulaisen sydämen muotoisesta riipuksesta, jonka etuosassa oikealla laidalla on suuraakkosin kaiverrettu sana ”pianegonda” ja etuosassa on myös reikä, josta riipus voidaan ripustaa kaulanauhaan tai ‑ketjuun. Lisäksi sydän muodostuu kahdesta litteästä levystä, jotka on liitetty yhteen niin, että levyjen väliin jää pieni rako, jonka kautta kaulanauhan tai ‑ketjun voi niin ikään pujottaa.

4

Tuotteet, joita riitautetun mallin on tarkoitus koskea, kuuluvat teollismallien kansainvälisen luokituksen perustamisesta 8.10.1968 tehdyn Locarnon sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaiseen luokkaan 11.01, ja ne vastaavat seuraavaa kuvausta: ”Riipukset (korut)”.

5

Riitautettu malli rekisteröitiin yhteisömalliksi 1.4.2003 numerolla 2100-0001, ja se julkaistiin samana päivänä Yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa nro 2003/01.

6

Riitautettu malli siirrettiin A:lle 20.2.2007.

7

Kantajana oleva 4B Company Srl teki 14.3.2017 asetuksen N:o 6/2002 52 artiklan nojalla riitautetun mallin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen.

8

Mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen tueksi esitettiin asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu peruste.

9

Mitättömäksi julistamista koskeva hakemus perustui siihen, että riitautetussa mallissa käytettiin EU-sanamerkkiä PIANEGONDA, jonka haltija kantaja on ja joka on rekisteröity 29.11.2000 numerolla 1417625 tuotteille, jotka kuuluvat erityisesti tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan, 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkaan 14, johon sisältyvät koruiksi katsottavat tuotteet.

10

Mitättömyysmenettelyn yhteydessä A, jonka hyväksytään olleen riitautetun mallin haltija, vaati 21.8.2017 kyseisen mallin pitämistä voimassa muutetussa muodossa asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohdan sekä asetuksen N:o 6/2002 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.10.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2245/2002 (EYVL 2002, L 341, s. 28) 18 artiklan mukaisesti ilman sanamerkkiä PIANEGONDA vastaavan sanan kaiverrusta.

11

Kantaja esitti 17.11.2017 huomautuksia, joissa se ilmoitti vastustavansa mallin pitämistä voimassa muutetussa muodossa sillä perusteella, että kantajan mukaan mallin ominaislaatu ei säilyisi sanamerkin poistamisen jälkeen.

12

Riitautettu malli luovutettiin väliintulijalle 8.6.2018.

13

Mitättömyysosasto hylkäsi 15.10.2018 riitautetun mallin voimassa pitämistä muutetussa muodossa koskevan hakemuksen, hyväksyi mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen ja julisti riitautetun mallin kokonaisuudessaan mitättömäksi asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella.

14

Väliintulija teki 13.12.2018 mitättömyysosaston päätöksestä valituksen EUIPO:lle asetuksen N:o 6/2002 55–60 artiklan nojalla. Se vaati, että kyseinen päätös kumotaan ja että sen vaatimus riitautetun mallin voimassa pitämisestä muutetussa muodossa ilman sanamerkkiä PIANEGONDA hyväksytään.

15

EUIPO:n kolmas valituslautakunta kumosi 19.3.2020 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös) mitättömyysosaston päätöksen, julisti riitautetun mallin mitättömäksi siltä osin kuin siinä käytettiin sanamerkkiä PIANEGONDA ja hyväksyi vaatimuksen riitautetun mallin voimassa pitämisestä muutetussa muodossa sekä määräsi mallin merkittäväksi rekisteriin ja julkaistavaksi Yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa.

16

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

17

EUIPO vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

18

Väliintulija vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

19

Unionin yleinen tuomioistuin voi unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 129 artiklan nojalla omasta aloitteestaan esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja varsinaisia asianosaisia kuultuaan milloin tahansa ratkaista perustellulla määräyksellä ehdotonta prosessinedellytystä koskevan kysymyksen.

20

Unionin yleisen tuomioistuimen on siis tutkittava kantajan oikeussuojan tarvetta koskeva kysymys tarvittaessa omasta aloitteestaan (ks. vastaavasti tuomio 8.10.2014, Fuchs v. SMHV – Les Complices (Étoile dans un cercle), T-342/12, EU:T:2014:858, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja annettava samalla asianosaisille tilaisuus ilmaista tältä osin kantansa.

21

Käsiteltävässä asiassa asianosaiset ovat esittäneet huomautuksensa kantajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvästä prosessinedellytyksestä, joten unionin yleinen tuomioistuin on päättänyt ratkaista kysymyksen työjärjestyksen 129 artiklan mukaisesti.

22

Kantaja on tuonut esille unionin yleisen tuomioistuimen esittämään kysymykseen vastatessaan, että sillä oli intressi saada riidanalainen päätös kumotuksi, koska se vastusti vaatimusta riitautetun mallin pitämisestä voimassa muutetussa muodossa eikä riidanalaisessa päätöksessä hyväksytty tätä sen vastavaatimusta. Sitä paitsi riitautettu malli ei täyttänyt muutetussa muodossaan lainsäätäjän asettamia edellytyksiä, sillä sanamerkin PIANEGONDA poistaminen vaaransi kyseisen mallin yksilöllisen luonteen. Lisäksi riitautettu malli voitiin sekoittaa muutetussa muodossaan sanamerkkiin PIANEGONDA, koska kyseiseen sanamerkkiin on yhdistetty aina sydämen muoto, jota asianomainen malli esittää.

23

Väliintulija väittää olennaisin osin, ettei kantajalla ole enää oikeussuojan tarvetta, koska riitautettu malli ei vaikuta muutetussa muodossaan ilman sanamerkkiä PIANEGONDA kantajan intresseihin kyseisen sanamerkin haltijana.

24

EUIPO väittää, että koska kantajan esittämä mitättömyysperuste on asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu peruste, joka johtuu sanamerkin PIANEGONDA sisältymisestä riitautettuun malliin, mitättömyysosasto on jo hyväksynyt kantajan vaatimuksen kokonaan eikä mitättömyysosaston päätöstä ole riitautettu tältä osin valituslautakunnassa.

25

Unionin yleinen tuomioistuin katsoo aiheelliseksi tutkia ensin asetuksella N:o 6/2002 käyttöön otetun järjestelmän rakenteen ja tarkastella sitten tältä pohjalta kysymystä siitä, onko kantajalla oikeussuojan tarve käsiteltävässä asiassa.

26

Käsiteltävässä asiassa on keskityttävä muutamiin asetuksella N:o 6/2002 käyttöön otetun järjestelmän osiin eli yhtäältä yhteisömallin rekisteröintiin ja toisaalta yhteisömallin mitättömäksi julistamiseen kyseisen asetuksen 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla ja sen voimassa pitämiseen muutetussa muodossa kyseisen asetuksen 25 artiklan 6 kohdan nojalla.

27

Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.”

28

Asetuksen N:o 6/2002 5 ja 6 artiklassa määritellään kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kaksi edellytystä eli mallin uutuus ja yksilöllinen luonne.

29

Asetuksen N:o 6/2002 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan rekisteröityä yhteisömallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.

30

Asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan rekisteröityä yhteisömallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.

31

Lisäksi asetuksen N:o 6/2002 25 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

– –

b) se ei täytä 4–9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä,

– –

– –

3.   Edellä 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin perusteisiin voi vedota vain aikaisemman oikeuden hakija tai haltija.

– –”

32

Lisäksi on tuotava esille, että asetuksen N:o 6/2002 48 artiklan nojalla EUIPO:n on rekisteröitävä yhteisömalli, jos se toteaa kyseisen asetuksen 45 artiklassa säädetyn tutkimuksen suoritettuaan, että rekisteröintihakemus täyttää hakemusten jättämistä koskevat muotovaatimukset eikä hakemusta ole hylätty saman asetuksen 47 artiklan nojalla. Edellä mainitun 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti EUIPO:n on hylättävä rekisteröintihakemus, jos se havaitsee, ettei hakemuksen kohteena oleva malli vastaa saman asetuksen 3 artiklan a alakohdassa säädettyä mallin määritelmää eli tuotteen tai tuotteen osan ulkomuotoa, josta tuotteen ominaislaatu syntyy, tai jos malli on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen.

33

Asetuksen N:o 6/2002 johdanto-osan 18 perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että yhteisön mallirekisteriin kirjataan kaikki hakemukset, jotka täyttävät muodolliset ehdot ja joiden tekemispäivä on vahvistettu. Näin täsmennetään siis, ettei rekisteröintijärjestelmä saisi perustua siihen, että ennen rekisteröintiä tutkitaan yksityiskohtaisesti, ovatko suojan saamisen edellytykset täyttyneet, vaan rekisteröinnin ja muiden vaadittavien toimenpiteiden olisi oltava hakijoille mahdollisimman vaivattomia.

34

Asetuksen N:o 6/2002 52 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”jollei 25 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdasta muuta johdu, kuka tahansa luonnollinen tai oikeushenkilö sekä asiassa toimivaltainen viranomainen voi tehdä [EUIPO:lle] rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen”.

35

Edellä esitetyn perusteella asetuksella N:o 6/2002 käyttöön otettu yhteisömallien rekisteröintijärjestelmä perustuu siihen periaatteeseen, että kaikki muodolliset ehdot täyttävät hakemukset kirjataan yhteisön mallirekisteriin. Tästä periaatteesta seuraa, että rekisteröity yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi vasta, kun sen mitättömäksi julistamista on haettu, muun muassa jollei se täytä kyseisen asetuksen 4–9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, ja että mitättömäksi julistamista voi hakea kuka tahansa henkilö tai, jos käytetään aikaisempaa erottavaa merkkiä, kyseisen merkin haltija.

36

Kuten edellä tämän määräyksen 31 kohdassa muistutetaan, asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, että yhteisömalli julistetaan mitättömäksi, jos kyseisessä mallissa käytetään aikaisempaa erottavaa merkkiä ja tätä merkkiä koskevassa Euroopan unionin tai asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä annetaan kyseisen merkin haltijalle oikeus kieltää tällainen käyttö. Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 3 kohdassa täsmennetään, että kyseisen asetuksen 25 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun mitättömyysperusteeseen voi vedota vain aikaisemman erottavan merkin hakija tai haltija.

37

Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohdan mukaan rekisteröity yhteisömalli, joka on julistettu mitättömäksi saman asetuksen 25 artiklan 1 kohdan b, e, f tai g alakohdan nojalla, voidaan pitää voimassa muutetussa muodossa, jos se siinä muodossa täyttää suojan saamisen edellytykset ja jos mallin ominaislaatu säilyy. Ilmaisulla ”muutetussa muodossa voimassa pitäminen” tarkoitetaan erityisesti rekisteröintiä, jonka yhteydessä rekisteröidyn yhteisömallin haltija luopuu osittain oikeuksistaan, tai rekisteriin tehtävää merkintää rekisteröidyn yhteisömallin osittaista mitättömäksi julistamista koskevasta EUIPO:n päätöksestä.

38

Asetuksen N:o 2245/2002 18 artiklan 1 kohdan mukaan muutetussa muodossa voimassa pidetty yhteisömalli merkitään muutetussa muodossa rekisteriin ja julkaistaan Yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa sen jälkeen, kun mallinhaltija on luopunut oikeudestaan osittain tai EUIPO:n tekemä päätös mallioikeuden osittaisesta mitättömäksi julistamisesta on merkitty rekisteriin.

39

On siis todettava, että asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohdalla, siltä osin kuin siinä säädetään kyseisen asetuksen 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen kohteena olevan mallin pitämisestä voimassa, pyritään suojaamaan kyseisen mallin haltijan etuja. Koska tällainen voimassa pitäminen edellyttää osittaista oikeudesta luopumista sen jälkeen, kun kyseinen malli on julistettu mitättömäksi kyseisen asetuksen 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella, edellä mainitulla 6 kohdalla pyritään suojaamaan myös sen tavaramerkin haltijan etuja, jonka käyttö on johtanut mallin julistamiseen mitättömäksi alkuperäisessä muodossaan. Lisäksi se, että säädetään mahdollisuudesta kyseisen yhteisömallin rekisteröintiin muutetussa muodossa vaihtoehtoisena ratkaisuna koko mallin mitättömäksi julistamiselle, tarkoittaa säädetyn seuraamuksen mukauttamista seuraamuksen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi.

40

Toisin sanoen, kuten valituslautakunta on katsonut perustellusti, asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohdan avulla yhteisömallin rekisteröinti voidaan pitää voimassa poistamalla siitä sääntöjenvastainen osa.

41

Edellä esitetyn perusteella on tutkittava, onko kantajalla, joka on vaatinut riitautetun mallin mitättömäksi julistamista asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella, intressi vaatia riidanalaisen päätöksen kumoamista.

42

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät vain, jos kantajalla on intressi saada riidanalainen toimi kumotuksi, mikä edellyttää, että riidanalaisen toimen kumoamisella on itsessään oikeusvaikutuksia ja että kanne voi mahdollisesti tuloksellaan tuottaa kantajalle jotakin hyötyä (ks. tuomio 10.12.2009, Antwerpse Bouwwerken v. komissio, T-195/08, EU:T:2009:491, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

43

Käsiteltävässä asiassa kantaja, joka on sanamerkin PIANEGONDA haltija, haki riitautetun mallin julistamista mitättömäksi vetoamalla asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädettyyn mitättömyysperusteeseen siksi, että kyseisessä mallissa käytettiin edellä mainittua sanamerkkiä.

44

On siis todettava, ettei kantaja ole väittänyt mitättömäksi julistamista koskevassa hakemuksessaan, ettei riitautettu malli täyttänyt asetuksen N:o 6/2002 5 ja 6 artiklassa määriteltyjä kahta edellytystä, jotka ovat mallin uutuus ja mallin yksilöllinen luonne, vaikka asetuksen N:o 6/2002 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti kenellä tahansa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on mahdollisuus hakea yhteisömallin julistamista mitättömäksi kyseisen mitättömyysperusteen nojalla.

45

Toisaalta, kuten edellä tämän määräyksen 10 kohdassa tuodaan esille, A, joka on väliintulijan eli riitautetun mallin haltijan oikeudellinen edeltäjä, on vaatinut kyseisen mallin pitämistä voimassa muutetussa muodossa asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohdan sekä asetuksen N:o 2245/2002 18 artiklan mukaisesti ilman sanamerkkiä PIANEGONDA vastaavan sanan kaiverrusta.

46

Mitättömyysosasto on siis ratkaissut kaksi hakemusta eli kantajan tekemän mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen, jonka se hyväksyi, ja väliintulijan, jolle A:n oikeudet olivat tällä välin siirtyneet, tekemän hakemuksen, jonka se hylkäsi.

47

Tehdessään päätöksen kantajan esittämästä mitättömäksi julistamista koskevasta hakemuksesta mitättömyysosaston oli näet otettava kantaa siihen kysymykseen, käytettiinkö riitautetussa mallissa aikaisempaa merkkiä ja oliko kyseisen merkin haltijalla oikeus kieltää tämä käyttö.

48

Edellä tämän määräyksen 13 kohdassa mainitussa, 15.10.2018 tehdyssä päätöksessä mitättömyysosasto totesi, että olemassa oli aikaisempi EU-sanamerkki PIANEGONDA, joka sisältyi riitautettuun malliin ja joka koski tuotteita, joille riitautettu malli oli tarkoitettu, ja näin ollen mitättömyysosasto julisti kyseisen mallin mitättömäksi asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella.

49

Tästä näkökulmasta tarkastellen mitättömyysosasto hyväksyi kantajan vaatimuksen, sillä kantaja oli vaatinut ainoastaan riitautetun mallin mitättömäksi julistamista asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella.

50

Mitättömyysosasto otti kuitenkin kantaa myös väliintulijan eli riitautetun mallin haltijan esittämään vaatimukseen, joka perustui asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohtaan ja jonka mukaan kyseinen malli olisi pidettävä voimassa muutetussa muodossa ilman sanamerkkiä PIANEGONDA vastaavan sanan kaiverrusta. Mitättömyysosasto hylkäsi kyseisen vaatimuksen annettuaan tosin kantajalle ensin tilaisuuden huomautusten esittämiseen kyseisen aikaisemman merkin haltijana.

51

Mitättömyysosasto hylkäsi siis riitautetun mallin merkitsemisen rekisteriin muutetussa muodossa vastauksena kyseisen mallin haltijan vaatimukseen, joka koski kyseisen mallin rekisteröinnin pitämistä voimassa, sen jälkeen kun kyseinen haltija oli luopunut oikeudestaan osittain.

52

Tätä mitättömyysosaston päätöksen osaa, jossa hylätään riitautetun mallin merkitseminen rekisteriin muutetussa muodossa, ei voida kuitenkaan pitää päätöksenä, jolla hyväksytään kantajan vaatimus, vaikka kantaja olisi vastustanut huomautuksissaan riitautetun mallin pitämistä voimassa muutetussa muodossa väittäen, ettei malli ollut uusi eikä sillä ollut yksilöllistä luonnetta.

53

Näin ollen mitättömyysosaston päätöksestä voi nostaa kanteen ainoastaan osapuoli, jonka vaatimuksia ei hyväksytty, toisin sanoen väliintulija.

54

Tästä seuraa ensinnäkin, että kantaja, jonka vaatimukset mitättömyysosasto oli hyväksynyt ja joka ei ollut riitauttanut mitättömyysosaston päätöstä, voisi vedota intressiin saada valituslautakunnan päätös kumotuksi vain niiltä osin kuin valituslautakunta olisi kyseenalaistanut mitättömyysosaston hyväksymät kantajan vaatimukset.

55

Tältä osin on tuotava esille, että vaikka mitättömyysosaston päätös on kumottu riidanalaisella päätöksellä, riidanalaisen päätöksen päätösosan 2 kohdassa toistetaan kuitenkin mitättömyysosaston päätöksen päätösosa niiltä osin kuin riitautettu malli julistetaan mitättömäksi siltä osin kuin siinä käytetään aikaisempaa merkkiä PIANEGONDA.

56

Kantajan hakemus, josta mitättömyysmenettely alkoi ja jolla pyrittiin saamaan riitautettu malli julistettua mitättömäksi sillä perusteella, että siinä käytettiin aikaisempaa merkkiä PIANEGONDA, hyväksyttiin siis myös riidanalaisella päätöksellä.

57

Mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen osalta kantajan vaatimus on siten hyväksytty sekä riidanalaisella päätöksellä että mitättömyysosaston päätöksellä. Riidanalaisen päätöksen kumoamisella ei siis voi olla kantajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia, koska myös valituslautakunta on hyväksynyt täysimääräisesti vaatimukset, jotka kantaja on esittänyt asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohtaan perustuvan mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksensa yhteydessä.

58

Unionin yleisessä tuomioistuimessa nostettu nyt käsiteltävä kanne, jossa vaaditaan valituslautakunnan antaman riidanalaisen päätöksen kumoamista, ei siis voi tuottaa tuloksellaan kantajalle mitään hyötyä.

59

Toiseksi on niin, että vaikka kantaja ei voi riitauttaa kanteensa yhteydessä riidanalaisen päätöksen osaa, jossa olennaisin osin hyväksytään kantajan vaatimukset, kantaja ei voi vaatia myöskään riidanalaisen päätöksen kumoamista siltä osin kuin siinä hyväksytään riitautetun mallin haltijan esittämä vaatimus kyseisen mallin pitämisestä voimassa muutetussa muodossa.

60

Tällaisen mahdollisuuden myöntäminen antaisi näet kantajalle mahdollisuuden sekaantua menettelyn osaan, joka koskee riitautetun mallin haltijan vaatimusta, mikä ylittää kantajan aloitteesta vireille tulleen menettelyn, joka on koskenut asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvaa mitättömäksi julistamista koskevaa hakemusta.

61

Kolmanneksi kantaja väittää kanteensa yhteydessä, että asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 6 kohtaa on rikottu, vaikka kantajan mitättömäksi julistamista koskeva hakemus oli perustunut saman asetuksen 25 artiklan 1 kohdan e alakohtaan. Kantaja pyrkii siis muuttamaan esillä olevalla kanteella mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksensa kohdetta sekä kyseisen hakemuksen tueksi esitettyjä perusteita.

62

Kuten edellä tämän määräyksen 30–34 kohdassa esille otetusta menettelystä ilmenee, voidakseen vaatia riitautetun mallin mitättömäksi julistamista yksilöllisen luonteen puuttumisen perusteella kantajan olisi tehtävä mitättömäksi julistamista koskeva hakemus EUIPO:n mitättömyysosastolle, joka on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisen hakemuksen perusteltavuuden. Mitättömyysosaston tehtävänä on nimittäin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen yhteydessä julistaa rekisteröity malli mitättömäksi sillä perusteella, ettei malli ole uusi tai ettei sillä ole yksilöllistä luonnetta, tai minkä tahansa muun mitättömyysperusteen nojalla.

63

Edellä esitetyn perusteella kantajalla ei ole intressiä saada riidanalainen päätös kumotuksi.

64

Tätä toteamusta ei voida kyseenalaistaa kantajan väitteillä.

65

Sillä seikalla, että riitautetun mallin, sellaisena kuin se on muutettuna, ja sanamerkin PIANEGONDA välillä on sekaannusvaara – siinä tapauksessa, että näin osoitettaisiin olevan – ei itse asiassa ole merkitystä asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvan mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen yhteydessä.

66

Sitä paitsi kantajan esille ottamat erilaiset seikat eivät sisälly kantajan tekemään mitättömäksi julistamista koskevaan hakemukseen. Se, että kantaja toivoisi saavansa mallin julistettua kokonaisuudessaan mitättömäksi jopa riidanalaisen päätöksen antamiseen johtaneen menettelyn ulkopuolella erityisesti niiden erimielisyyksien vuoksi, joita kantajan ja väliintulijan välillä on, ei merkitse riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevan todellisen intressin syntymistä.

67

Edellä esitetyn perusteella käsiteltävä kanne on jätettävä tutkimatta.

68

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

69

Koska kantaja on hävinnyt asian ja EUIPO ja väliintulija ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto)

on määrännyt seuraavaa: