<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.10-->
  <head>
    <title>2023-11-202311C128202201480-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0148-22-202302978-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="27/11/2023 16:01:07" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="GIprPAXFFBbsJrnSQvqARKuswGUR8YDf6d3opNoLMp22JfCZ+req17yoEyrylZ1FFlW70WcNALLida54T7Wp1tnz4U8RppTkwhUb/oUGCgkT9R5CcxObEXEuNfY7zSi1uo3gXNjy+R9T6WU1cr8NQ2Mem40IcrY6pDY+wTvK0Qo=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="ikv" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0148" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2022" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="ikv" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 02/05/2023 13:21:30" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="2f61b30912114e24898d1fec2b0a6b1a" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0148" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Ratkaisuehdotus – Anthony Michael Collins – Asia C‑148/22</div>
      <div id="rId21" style="default">Commune d‘ans</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      ANTHONY MICHAEL COLLINS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      4 päivänä toukokuuta 2023  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑148/22
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      OP
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Commune d’Ans
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-8" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – Tribunal du travail de Liège (Liègen työoikeudellisten asioiden alioikeus, Belgia))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-9" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2000/78/EY – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kielto – 2 artiklan 2 kohdan a alakohta – 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohta – 2 artiklan 5 kohta – 4 artiklan 1 kohta – Julkishallinnon työpaikkasäännöt, joissa kielletään työntekijöitä käyttämästä poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevia näkyviä tunnusmerkkejä työpaikalla – Naistyöntekijälle asetettu kielto käyttää islamilaista huivia – Valtion neutraalisuuden periaate
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Johdanto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Useissa Euroopan maissa käydään kansalaisten ja poliitikkojen kesken sekä tiedotusvälineissä säännöllisin väliajoin kiivasta keskustelua ongelmista, joita liittyy uskonnollisten tunnusmerkkien käyttämiseen julkisissa tiloissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Erityisen kiivasta keskustelua on herännyt siitä, onko työnantajalla oikeus asettaa työntekijöilleen tähän liittyviä rajoituksia työtehtävien hoidon yhteydessä. Kysymys on arkaluonteinen ja edellyttää uskonnon vapautta koskevan perusoikeuden – johon liittyy kaikenlaisen uskontoon perustuvan syrjinnän kielto – sovittamista yhteen muiden vapauksien ja periaatteiden, kuten elinkeinovapauden sekä tunnuksettomuuden, neutraalisuuden ja puolueettomuuden periaatteiden ja muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamisen, kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on saanut tarkastella viime vuosien aikana useaan otteeseen yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>) 1 ja 2 artiklassa tarkoitetun ”uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän” kiellon näkökulmasta tilannetta, jossa työnantaja on kieltänyt islaminuskoisilta yksityisen sektorin naistyöntekijöiltä islamilaisen huivin (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>) käytön työpaikalla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt tribunal du travail de Liège (Liègen työoikeudellisten asioiden alioikeus, Belgia), on eräänlaista jatkumoa edellä mainituille asioille, mutta sen erityispiirteenä on, että tällä kertaa uskonnollisten tunnusmerkkien käytön työpaikalla on kieltänyt yksityisen työnantajan sijaan julkinen työnantaja, tässä tapauksessa kunta. Unionin tuomioistuinta pyydetään nyt ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa tällaiseen tapaukseen, jossa on selvitettävä erityisesti, onko nyt käsiteltävässä asiassa annettava julkisen palvelun luonteen ja erityispiirteiden sekä kunkin jäsenvaltion omien taustojen perusteella toisenlainen ratkaisu kuin edellä mainituissa aiemmissa asioissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 tarkoituksena on sen 1 artiklan mukaan luoda yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>) vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työssä ja ammatissa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”’yhdenvertaisen kohtelun periaatteella’ tarkoitetaan, ettei minkäänlaista [tämän direktiivin] 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, että sovellettaessa kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohtaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-20" title="page-4">
      ”a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-21" title="page-4">
      b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-22" title="page-4">
      i) kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 2 artiklan 5 kohdan mukaan kyseinen direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 soveltamisala määritetään sen 3 artiklassa, jonka 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-5">
      ”[Unionille] annetun toimivallan puitteissa tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien, kun kyseessä on:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-26" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-27" title="page-5">
      c) työolot ja ‑ehdot, myös irtisanominen ja palkka;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-5">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 4 artiklan, jonka otsikko on ”Työhön liittyvät vaatimukset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-5">
      ”Sen estämättä, mitä 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että erilainen kohtelu, joka perustuu johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvään ominaisuuteen, ei ole syrjintää, jos tiettyjen työtehtävien luonteen tai niiden yhteyksien vuoksi, joissa tehtävät suoritetaan, kyseinen ominaisuus on todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus, edellyttäen, että tavoite on oikeutettu ja että vaatimus on oikeasuhteinen.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Belgian oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tiettyjen syrjinnän muotojen torjumisesta 10.5.2007 annetulla lailla (loi du 10 mai 2007 tendant à lutter contre certaines formes de discrimination), (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>) sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiaan (jäljempänä yleinen syrjinnäntorjuntalaki), on saatettu direktiivi 2000/78 osaksi Belgian oikeutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleisen syrjinnäntorjuntalain 3 §:n mukaan kyseisen lain tavoitteena on luoda lain 5 §:ssä tarkoitetuissa asioissa yleiset puitteet ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, siviilisäätyyn, syntyperään, varallisuuteen, uskonnolliseen tai filosofiseen vakaumukseen, poliittiseen vakaumukseen, kieleen, nykyiseen tai tulevaan terveydentilaan, vammaisuuteen, fyysiseen tai geneettiseen ominaisuuteen tai yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lain 4 §:ssä, joka koskee määritelmiä, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-5">
      ”Tätä lakia sovellettaessa tarkoitetaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-5">
      1. työsuhteilla: suhteita, joihin sisältyvät muiden muassa työhönotto, työhön pääsyn edellytykset, työehdot ja irtisanomismääräykset, ja näitä kaikkia
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-39" title="page-6">
      4. suojatuilla perusteilla: ikää, seksuaalista suuntautumista, siviilisäätyä, syntyperää, varallisuutta, uskonnollista tai filosofista vakaumusta, poliittista vakaumusta, kieltä, nykyistä tai tulevaa terveydentilaa, vammaisuutta, fyysistä tai geneettistä ominaisuutta taikka sosiaalista taustaa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-6">
      6. välittömällä erottelulla: tilannetta, joka syntyy, kun henkilöä kohdellaan jonkin suojatun perusteen perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-6">
      7. välittömällä syrjinnällä: välitöntä erottelua, joka perustuu johonkin suojattuun perusteeseen ja jota ei voida perustella II osaston säännöksillä
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-6">
      8. välillisellä erottelulla: tilannetta, joka syntyy, kun näennäisesti neutraali säännös, peruste tai käytäntö voi saattaa jonkin suojatun perusteen perusteella henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-44" title="page-6">
      9. välillisellä syrjinnällä: johonkin suojattuun perusteeseen perustuvaa välillistä erottelua, jota ei voida perustella II osaston säännöksillä
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-45" title="page-6">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleisen syrjinnäntorjuntalain 5 §:n 1 momentissa säädetään, että kyseistä lakia sovelletaan kieliyhteisöjen tai hallintoalueiden toimivaltaan kuuluvia asioita lukuun ottamatta kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien, erityisesti työsuhteissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman lain 7 §:ssä (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>) säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-48" title="page-6">
      ”Kaikenlaista välitöntä erottelua jonkin suojatun perusteen perusteella on pidettävä välittömänä syrjintänä, paitsi jos välitön erottelu voidaan perustella puolueettomasti oikeutetulla tavoitteella ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleisen syrjinnäntorjuntalain 8 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-50" title="page-6">
      ”1. Poiketen siitä, mitä edellä 7 §:ssä säädetään, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen tai filosofiseen vakaumukseen tai vammaisuuteen perustuva välitön erottelu edellä 5 §:n 1 momentin 4, 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuilla aloilla voidaan perustella ainoastaan todellisilla ja ratkaisevilla työhön liittyvillä vaatimuksilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän osaston muiden säännösten soveltamista.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-51" title="page-7">
      2. Kyseessä on todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus vain silloin, jos
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-52" title="page-7">
      - ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen tai filosofiseen vakaumukseen tai vammaisuuteen liittyvä ominaisuus on todellinen ja ratkaiseva asiaankuuluvien työtehtävien luonteen tai niiden yhteyksien, joissa nämä tehtävät suoritetaan, vuoksi ja
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-53" title="page-7">
      - vaatimus perustuu oikeutettuun tavoitteeseen ja on oikeassa suhteessa siihen.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-54" title="page-7">
      3. Tuomioistuimen on varmistettava tapauskohtaisesti, onko tällainen tietty ominaisuus todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-55" title="page-7">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lain 9 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-57" title="page-7">
      ”Kaikenlainen johonkin suojattuun perusteeseen perustuva välillinen erottelu on välillistä syrjintää,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-58" title="page-7">
      - paitsi jos kyseisen välillisen erottelun perusteena oleva näennäisesti neutraali säännös, peruste tai käytäntö voidaan puolueettomasti perustella oikeutetulla tavoitteella ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia tai
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-59" title="page-7">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleisen syrjinnäntorjuntalain 11 §:n 1 momentin mukaan ”johonkin suojattuun perusteeseen perustuvaa välitöntä tai välillistä erottelua ei pidetä minkäänlaisena tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos kyseisestä välittömästä tai välillisestä erottelusta säädetään laissa tai lain nojalla”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">OP, joka on koulutukseltaan lakimies, otettiin 11.4.2016 Ansin kunnan (commune d’Ans, Belgia; jäljempänä Ansin kunta) palvelukseen määräaikaisella työsopimuksella sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi. Hänet ylennettiin 11.10.2016 toimistopäälliköksi, ja hänen sopimuksensa muunnettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Hänen työtehtävänään on käsitellä Ansin kunnan julkiset hankinnat, ja hän hoitaa työtehtävänsä pääosin olematta tekemisissä yleisön kanssa, eli kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tämän ilmaisee: hän toimii ”back office ‑tehtävissä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">OP, joka on vakaumukseltaan muslimi, ilmoitti Ansin kunnalle virallisesti 8.2.2021 aikomuksestaan käyttää islamilaista huivia työpaikalla 22.2.2021 alkaen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kunta teki 18.2.2021 ensimmäisen päätöksen, jolla OP:tä kiellettiin käyttämästä ”tunnustuksellisia tunnusmerkkejä” (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) ammattitoiminnassaan, ”kunnes on hyväksytty yleisesti sovellettava säännöstö tunnustuksellisten tunnusmerkkien käyttämisestä hallinnossa”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuultuaan OP:tä, jolla oli apunaan oikeudellinen neuvonantaja, Ansin kunta teki 26.2.2021 toisen päätöksen, joka korvasi ensimmäisen päätöksen ja vahvisti kyseiseen päätökseen sisältyneen kiellon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ansin kunta muutti 29.3.2021 työpaikkasääntöjensä 9 §:n. Tämän muutoksen seurauksena kyseisen pykälän uudessa versiossa, jonka otsikoksi tuli ”Neutraalisuusvelvoite ja salassapitovelvollisuus”, määrätään muun muassa seuraavaa: (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-67" title="page-8">
      ”Työntekijällä on ilmaisun vapaus, kunhan hän noudattaa neutraalisuusperiaatetta, salassapitovelvollisuuttaan ja lojaalisuusvelvollisuuttaan.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-68" title="page-8">
      Työntekijän on noudatettava neutraalisuusperiaatetta, mikä merkitsee sitä, että työntekijän on pidätyttävä kaikenlaisesta käännyttämisestä ja hänen on kiellettyä käyttää selvästi näkyviä tunnusmerkkejä, jotka voisivat ilmaista hänen ideologisen tai filosofisen suuntautumisensa tai hänen poliittiset tai uskonnolliset vakaumuksensa. Tämä sääntö sitoo työntekijää sekä silloin, kun hän on tekemisissä yleisön kanssa, että hänen suhteissaan esimiehiinsä ja kollegoihinsa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-69" title="page-8">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">OP on aloittanut tämän jälkeen useita menettelyjä kansallisissa tuomioistuimissa ja vaatinut erityisesti toteamaan, että Ansin kunta on rajoittanut hänen uskonnon vapauttaan, sekä lykkäämään Ansin kunnan 18. ja 26.2.2021 tekemien päätösten täytäntöönpanoa ja kumoamaan kyseiset päätökset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">OP saattoi 26.5.2021 ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen, tribunal du travail de Liègen, käsiteltäväksi kieltokanteen, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>) jolla hän vaatii erityisesti toteamaan, että häneen kohdistuu uskontoon ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja että Ansin kunnan 18. ja 26.2.2021 tekemät päätökset ja pääasiassa kyseessä oleva sääntö ovat pätemättömiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että Ansin kunnan kyseisillä päätöksillä OP:lle määräämä kielto käyttää islamilaista huivia on ”uskonnollista tai filosofista vakaumusta koskevaan suojattuun perusteeseen perustuvasta välittömästä erottelusta aiheutuvaa välitöntä syrjintää”. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan on näet niin, että vaikka voidaan myöntää, että kunnanhallinnossa vallitsee kirjoittamaton sääntö, joka kieltää käyttämästä ”selvästi näkyvää, jopa huomiota herättävää” tunnustuksellista tunnusmerkkiä, kuten islamilaista huivia, useista OP:n esittämistä valokuvista ilmenee, että hillittyjen tunnustuksellisten tunnusmerkkien käyttäminen sallittiin. Todelliset ja ratkaisevat työhön liittyvät vaatimukset eivät oikeuta tällaista välitöntä erottelua, sillä OP hoitaa työtehtävänsä pääosin olematta tekemisissä julkisen palvelun käyttäjien kanssa. Välitöntä erottelua ei voida perustella puolueettomasti myöskään oikeutetulla tavoitteella, jonka saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa pääasiassa kyseessä olevasta säännöstä, että sillä on ”kollektiivinen ulottuvuus”, siinä tarkoitetaan kaikkia näkyviä tunnustuksellisia tunnusmerkkejä ja sen antaessaan Ansin kunta on valinnut ”ehdottoman neutraalisuuden”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kyseinen sääntö ei ole uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää, vaan selvästi kyseisiin perusteisiin perustuvaa välillistä syrjintää, ja se tuo esille erityisesti, että ellei ehdotonta neutraalisuutta pidetä olennaisena ja ilmeisenä [Belgian] oikeusvaltion periaatteena, jota kaikkien on ehdottomasti noudatettava, säännöstä aiheutunut erottelu ei vaikuta olevan perusteltu oikeutetulla tavoitteella, sillä OP hoitaa työtehtävänsä pääosin olematta tekemisissä julkisen palvelun käyttäjien kanssa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Ansin kunnassa noudatettu neutraalisuuskäytäntö vaihtelee, eli neutraalisuus on ehdotonta OP:n kohdalla, mutta sallivampaa niiden hänen kollegoidensa kohdalla, joilla on toisenlaiset filosofiset tai uskonnolliset vakaumukset. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin antaa tämän perusteella OP:lle väliaikaisesti luvan käyttää näkyvää tunnustuksellista tunnusmerkkiä muulloin kuin silloin, kun hän on suoraan tekemisissä julkisen palvelun käyttäjien kanssa tai hoitaa esimiestehtäviä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko ehdotonta neutraalisuutta koskevan vaatimuksen asettaminen kaikille julkishallinnon työntekijöille – myös niille, jotka eivät ole lainkaan suoraan tekemisissä julkisen palvelun käyttäjien kanssa – oikeutettu tavoite ja ovatko kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot eli kaikkien tunnustuksellisten tunnusmerkkien käyttöä koskeva kielto asianmukaisia ja tarpeellisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa tribunal du travail de Liège on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-76" title="page-10">
      ”1) Voidaanko – – direktiivin 2000/78 – – 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa tulkita siten, että julkishallinnon on sallittua järjestää täysin neutraali hallintoympäristö ja siten kieltää tunnustuksellisten tunnusmerkkien käyttäminen kaikilta henkilöstön jäseniltä riippumatta siitä, ovatko he suoraan tekemisissä yleisön kanssa?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-77" title="page-10">
      2) Voidaanko – – direktiivin 2000/78 – – 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa tulkita siten, että julkishallinnon on sallittua järjestää täysin neutraali hallintoympäristö ja siten kieltää tunnustuksellisten tunnusmerkkien käyttäminen kaikilta henkilöstön jäseniltä riippumatta siitä, ovatko he suoraan tekemisissä yleisön kanssa, vaikka tämä neutraali kielto näyttää kohdistuvan enimmäkseen naisiin ja voi siten olla sukupuoleen perustuvaa peiteltyä syrjintää?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet OP, Ansin kunta, Belgian, Ranskan ja Ruotsin hallitukset sekä Euroopan komissio. OP, Ansin kunta, Ranskan hallitus ja komissio osallistuivat 31.1.2023 pidettyyn istuntoon, jossa kuultiin näiden osapuolten lausumat ja vastaukset unionin tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkin ensin toisen ennakkoratkaisukysymyksen, jonka tutkittavaksi ottamista Ranskan hallitus vastustaa ja jota suurin osa menettelyn osapuolista väittää merkityksettömäksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään toisella kysymyksellään pääasiallisesti, voidaanko pääasiassa kyseessä olevan säännön katsoa olevan direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukainen siltä osin kuin siinä määrätty kielto vaikuttaa kohdistuvan enemmän naisiin kuin miehiin ja saattaa siten olla sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklalla käyttöön otettu menettely on unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten yhteistyön väline, jonka avulla unionin tuomioistuin esittää kansallisille tuomioistuimille ne unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, joita ne tarvitsevat ratkaistakseen niiden käsiteltäviksi saatetut asiat. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarve tulkita unionin oikeutta siten, että tulkinta olisi kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen, edellyttää, että kansallinen tuomioistuin määrittää esittämiinsä kysymyksiin liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset seikat tai ainakin selostaa ne tosiseikkoja koskevat lähtökohdat, joihin nämä kysymykset perustuvat. Unionin tuomioistuimella on nimittäin ainoastaan toimivalta lausua unionin oikeuden tulkinnasta sellaisten tosiseikkojen perusteella, jotka kansallinen tuomioistuin on sille esittänyt. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on korostanut myös, että on tärkeää, että kansallinen tuomioistuin ilmoittaa tarkat syyt, joiden vuoksi se on päätynyt pohtimaan unionin oikeuden tulkintaa ja pitämään ennakkoratkaisukysymysten esittämistä unionin tuomioistuimelle tarpeellisena. On välttämätöntä, että kansallinen tuomioistuin antaa itse ennakkoratkaisupyynnössään edes vähäisen selostuksen niistä syistä, joiden perusteella se on valinnut ne unionin oikeuden säännökset ja määräykset, joiden tulkintaa se pyytää, ja siitä, miten nämä määräykset ja säännökset ja sen käsiteltävänä olevassa asiassa sovellettava kansallinen lainsäädäntö liittyvät toisiinsa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen käsiteltävässä asiassa samaa mieltä kuin Ranskan hallitus, jonka mukaan ennakkoratkaisupyyntö ei vastaa toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta näitä vaatimuksia, joten toinen kysymys on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntöön ei sisälly nimittäin pienintäkään tosiseikkaa, jonka perusteella voitaisiin arvioida, onko käsiteltävässä asiassa tapahtunut mahdollista sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole selostanut syitä, joiden perusteella se on epävarma niiden unionin oikeuden säännösten tulkinnasta, joihin se viittaa toisen ennakkoratkaisukysymyksen yhteydessä, eikä sitä, miten kyseiset säännökset ja sen käsiteltäväksi saatettu tällaista syrjintää koskeva oikeusriita liittyvät toisiinsa. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee sen perustuvan tältä osin yksinomaan tiettyihin OP:n esittämiin väitteisiin, joita ei täsmennetä tarkemmin. SEUT 267 artiklalla ei perusteta muutoksenhakukeinoa kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisille eikä se, että jokin asianosaisista väittää, että asiaan liittyy unionin oikeuden tulkintaa koskeva kysymys, näin ollen riitä siihen, että kyseisen tuomioistuimen olisi katsottava kysymyksen tulleen esille SEUT 267 artiklan tarkoituksessa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Joka tapauksessa on todettava, että – kuten kaikki menettelyn osapuolet Ansin kuntaa lukuun ottamatta ovat tuoneet kirjallisissa huomautuksissaan esille  sukupuoleen perustuva syrjintä ei kuulu direktiivin 2000/78, joka on ainoa toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä mainittu unionin oikeuden säädös, soveltamisalaan. Näin ollen tällaisen syrjinnän olemassaoloa ei ole tarpeen tutkia. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin toteaa, että toinen ennakkoratkaisukysymys on jätettävä tutkimatta ja että joka tapauksessa sitä ei ole tarpeen tutkia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustavat huomautukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, aiheutuuko pääasiassa kyseessä olevasta säännöstä uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää, joka on vastoin direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa. Kyseisessä säännössä asetettua kieltoa käyttää tunnustuksellisia tunnusmerkkejä työssä sovelletaan, sellaisena kuin se on muotoiltu, yleisesti ja ehdottomasti Ansin kunnan työntekijöihin eli riippumatta työtehtävien luonteesta (esimiestehtävät vai pelkät alaisen tehtävät) ja niistä yhteyksistä, joissa nämä tehtävät suoritetaan (ollaanko suoraan tekemisissä yleisön kanssa). On tuotava esille, ettei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyydä unionin tuomioistuinta arvioimaan, onko kyseinen yleisesti sovellettava sääntö yhteensopiva edellä mainittujen direktiivin 2000/78 säännösten kanssa, kun viimeksi mainitut lähtökohdat erotellaan toisistaan. Se haluaa selvittää, voidaanko kyseistä direktiiviä tulkita siten, että siinä annetaan julkishallinnolle mahdollisuus järjestää ”täysin neutraali hallintoympäristö” ja siten kieltää tällaisten tunnusmerkkien käyttäminen ”kaikilta henkilöstön jäseniltä riippumatta siitä, ovatko he suoraan tekemisissä yleisön kanssa”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi vaikuttaa hyödylliseltä kerrata muutamia seikkoja, joita voidaan pitää vakiintuneina oikeuskäytännön perusteella ja jotka ovat merkityksellisiä käsiteltävän asian kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on selvää, että pääasiassa kyseessä oleva sääntö kuuluu direktiivin 2000/78 soveltamisalaan. Kuten kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdasta yhtäältä ilmenee, kyseistä direktiiviä sovelletaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Toisaalta näkyvien tunnustuksellisten – erityisesti filosofisten tai uskonnollisten – tunnusmerkkien käytön ammattitoiminnassa kieltävän säännön on katsottava kuuluvan kyseisen säännöksen c alakohdassa tarkoitettuihin ”työoloihin ja ‑ehtoihin”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitten direktiivin 2000/78 1 artiklaan sisältyvää uskonnon käsitettä on tulkittava siten, että siihen sisältyvät sekä forum internum eli se, että henkilöllä on vakaumus, että forum externum eli uskon julkinen tunnustaminen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>) Se, että nainen käyttää islamilaista huivia, on ilmaus hänen islaminuskostaan. Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämistä tosiseikoista ilmenee, että OP:n tapauksessa tilanne on juuri tämä, eikä OP:n vakaumuksen vilpittömyyttä ole syytä epäillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On vielä muistettava, että direktiivissä 2000/78 vahvistetaan vain yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevat yleiset puitteet, mikä jättää jäsenvaltioille harkintavaltaa siten, että otetaan huomioon niiden erilaiset lähestymistavat sen suhteen, minkä sijan ne alueellaan antavat uskonnolle tai vakaumukselle. Näin ollen sen perusteella voidaan ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion erityinen tilanne ja tunnustaa kullekin niistä harkintavaltaa kyseessä olevien eri oikeuksien ja intressien tarvittavassa yhteensovittamisessa niiden välisen oikeudenmukaisen tasapainon varmistamiseksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä olevassa kohdassa esitettyjen seikkojen mukaisesti olen samaa mieltä kuin Ranskan hallitus, jonka mukaan kyseinen harkintavalta on laajempi silloin, kun kyseessä ovat periaatteet, jotka voivat ilmentää SEU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>) Kyseisen määräyksen mukaan unionin on kunnioitettava jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita, mihin voi sisältyä julkisasiamies Kokottin mukaan velvollisuus kunnioittaa käsitysten moninaisuutta ja siten kullekin jäsenvaltiolle ominaisia eroavaisuuksia. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>) Olen julkisasiamies Emilioun (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>) kanssa samaa mieltä siitä, ettei unionin tehtävänä ole määrittää jokaisen jäsenvaltion osalta tekijöitä, jotka kuuluvat SEU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansallisen identiteetin keskiöön. Jäsenvaltioilla on tässä merkittävästi harkintavaltaa, joka ei voi kuitenkaan olla rajaton. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>) Lisäksi sen käsityksen kansallisesta identiteetistä, johon jäsenvaltio vetoaa, on sovittava yhteen erityisesti unionin perusarvojen (SEU 2 artikla) kanssa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisematta tässä vaiheessa sitä kysymystä, koskeeko tämä käsiteltävää asiaa, totean tältä osin olevani Ranskan hallituksen kanssa samaa mieltä myös siitä, että julkisen sektorin työntekijöiden vapautta koskevien rajoitusten, joilla heitä kielletään ilmaisemasta poliittista, filosofista tai uskonnollista vakaumustaan ammattitoiminnassaan, määrääminen voi olla joissakin jäsenvaltioissa niin merkittävä seikka, että se kuuluu kansalliseen identiteettiin olennaisena osana niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samassa asiayhteydessä on mielestäni hyödyllistä tuoda niin ikään esille, että kansallisen identiteetin perusteella voidaan erityisesti ”rajoittaa unionin oikeuden vaikutusta jäsenvaltioille keskeisinä pidetyillä aloilla” (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>) ja että siten unionin toimielinten ja muiden elinten on otettava kansallinen identiteetti asianmukaisesti huomioon tulkitessaan ja soveltaessaan unionin oikeutta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen ehdottamani vastaus jäsentyy seuraavasti. Tutkin ensin, voiko pääasiassa kyseessä oleva sääntö olla uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää. Arvioin sitten kysymyksen siitä, voiko kyseisestä säännöstä aiheutua edellä mainittuihin perusteisiin perustuvaa välillistä syrjintää. Tarkastelen sen jälkeen mahdollisuutta soveltaa käsiteltävään asiaan muutamia kyseisen syrjinnän kieltoa koskevia poikkeuksia, joista säädetään direktiivissä 2000/78, vaikkei tätä seikkaa ole otettu nimenomaisesti esille ennakkoratkaisupyynnössä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Välitön syrjintä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo tuomioon G4S Secure Solutions viitaten, ettei pääasiassa kyseessä oleva sääntö ole uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää. Se pyytää kuitenkin unionin tuomioistuinta lausumaan tästä seikasta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen tuomion taustalla olleessa asiassa unionin tuomioistuimelta tiedusteltiin, onko yksityisen yrityksen sisäinen sääntö, jolla kielletään yleisesti kaikkien poliittisten, filosofisten tai uskonnollisten tunnusmerkkien näkyvä käyttäminen työpaikalla, direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>) Unionin tuomioistuin totesi kyseisessä tuomiossa, ettei kyseisen kaltaisella säännöllä oteta käyttöön asianomaista syrjintää, koska siinä tarkoitetaan erotuksetta kaikkea tällaisten vakaumusten tunnustamista ja siinä kohdellaan samalla tavoin kaikkia yrityksen työntekijöitä velvoittamalla heidät yleisesti ja erotuksetta muun muassa neutraaliin pukeutumiseen, mikä sulkee pois tällaisten tunnusmerkkien käyttämisen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">29</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän näkemyksen tuomiossa WABE ja MH Müller Handel sekä tuomiossa S.C.R.L. lisäämällä, että koska jokaisella voi olla joko uskonto tai uskonnollisia, filosofisia tai hengellisiä vakaumuksia, tällaisella säännöllä ei, kunhan sitä sovelletaan yleisesti ja erotuksetta, oteta käyttöön uskontoon tai kyseisiin vakaumuksiin erottamattomasti liittyvään perusteeseen perustuvaa erilaista kohtelua. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">30</a>
</span>) Unionin tuomioistuin toi tuomiossa WABE ja MH Müller Handel esille myös, ettei kyseisiä toteamuksia horjuta se, että tietyt työntekijät noudattavat uskontoon perustuvia oppeja, jotka edellyttävät tietynlaisen vaatetuksen käyttämistä. Unionin tuomioistuimen mukaan on niin, että vaikka sisäinen sääntö, jossa edellytetään neutraalia pukeutumista, voi aiheuttaa haittaa tällaisille työntekijöille, tämä seikka ei kuitenkaan vaikuta siihen toteamukseen, jonka mukaan tällä samalla säännöllä ei lähtökohtaisesti oteta käyttöön uskontoon tai vakaumukseen erottamattomasti liittyvään perusteeseen perustuvaa työntekijöiden erilaista kohtelua. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-31" href="#t-31">31</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdyn Ansin kunnan ja Ranskan hallituksen tavoin täysin siihen näkemykseen, jota unionin tuomioistuin on noudattanut kyseisissä tuomioissa, enkä näe mitään syytä poiketa siitä nyt käsiteltävässä asiassa, joka koskee – kuten edellä on jo tuotu esille – julkista sektoria eikä yksityistä sektoria.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on niin, että koska pääasiassa kyseessä oleva sisäinen sääntö koskee erotuksetta kaikenlaista vakaumuksen, erityisesti uskonnollisen vakaumuksen, ilmaisemista, sen on katsottava kohtelevan samalla tavalla kaikkia Ansin kunnan työntekijöitä velvoittamalla heidät yleisesti ja erotuksetta etenkin pukeutumaan neutraalisti, mikä on ristiriidassa tällaisten tunnusmerkkien käyttämisen kanssa. Tämän kaltaisella säännöllä ei siten oteta käyttöön direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällainen syrjintä olisi kuitenkin todettava, jos pääasiassa kyseessä olevan säännön olisi ymmärrettävä koskevan ainoastaan huomiota herättävien ja suurikokoisten, erityisesti filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevien tunnusmerkkien käyttöä, mihin islamilaisen huivin käyttö voisi nähdäkseni sisältyä. Kuten unionin tuomioistuin on näet jo todennut, yrityksen sisäinen sääntö, jolla kielletään vain huomiota herättävien tunnusmerkkien käyttö, voi merkitä direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua välitöntä syrjintää tapauksissa, joissa tällainen peruste liittyy erottamattomasti yhteen tai useampaan tiettyyn uskontoon tai vakaumukseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-32" href="#t-32">32</a>
</span>) Pääasiassa kyseessä oleva sääntö koskee kaikenlaisia ”huomiota herättäviä” tunnusmerkkejä, ja ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin rinnastaa kyseisen määreen nähdäkseni asianmukaisesti määreeseen ”näkyvä”, joten sääntö ei vaikuta koskevan vain suurikokoisia huomiota herättäviä tunnusmerkkejä, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on varmistettava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava niin ikään, soveltaako Ansin kunta pääasiassa kyseessä olevaa sääntöä tosiseikkojen perusteella todellakin yleisesti ja erotuksetta, ja erityisesti, kohteleeko se OP:tä samalla tavalla kuin ketä tahansa muuta työntekijää, joka on ilmaissut filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksensa käyttämällä näkyviä tunnustuksellisia tunnusmerkkejä. Huomautan nimittäin, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tuo ennakkoratkaisupyynnössä ilmi, että Ansin kunnassa ”noudatettu neutraalisuuskäytäntö vaihtelee ajan ja paikan suhteen niin, että neutraalisuus on ehdotonta OP:n kohdalla ja sallivampaa niiden hänen kollegoidensa kohdalla, joilla on toisenlaisia vakaumuksia”, mistä OP on esittänyt ”riittävästi näyttöä”. OP ja Ruotsin hallitus tuovat esille kirjallisissa huomautuksissaan, että käsiteltävässä asiassa on siis syytä todeta olevan kyse välittömästä syrjinnästä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen ensin, että direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että julkishallinnon työpaikkasääntöihin sisältyvä sääntö, jolla kielletään työntekijöitä täysin neutraalin hallintoympäristön järjestämiseksi käyttämästä poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevia näkyviä tunnusmerkkejä työpaikalla, ei merkitse sellaisten työntekijöiden osalta, jotka aikovat käyttää uskonnon ja omantunnon vapauttaan käyttämällä näkyvästi uskonnollissävytteistä tunnusmerkkiä tai vaatetta, kyseisessä direktiivissä tarkoitettua uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää, jos kyseistä sääntöä sovelletaan yleisesti ja erotuksetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Välillinen syrjintä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo pääasiassa kyseessä olevan säännön aiheuttavan uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välillistä syrjintää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pääasiassa kyseessä olevan kaltainen sisäinen sääntö voi merkitä direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua uskontoon tai vakaumukseen välillisesti perustuvaa erilaista kohtelua, jos osoitetaan, että kyseisen säännön sisältämä näennäisesti puolueeton velvollisuus johtaa tosiasiallisesti siihen, että tiettyyn uskontoon kuuluvat tai tietyn vakaumuksen omaavat henkilöt saatetaan erityisen epäedulliseen asemaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-33" href="#t-33">33</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten Ruotsin hallitus ja komissio ovat tuoneet esille, on nähdäkseni mahdollista, että vaikka pääasiassa kyseessä oleva sääntö on näennäisesti neutraali, se vaikuttaa käytännössä erityisesti niihin Ansin kunnan työntekijöihin, jotka noudattavat uskonnollisten oppien mukaisia tiettyjä pukeutumissääntöjä, ja erityisesti naistyöntekijöihin, jotka käyttävät huivia islaminuskonsa vuoksi. Yhdyn tältä osin huomautukseen, jonka julkisasiamies Sharpston on esittänyt ratkaisuehdotuksessaan Bougnaoui ja ADDH ja jonka mukaan tällaisilla työntekijöillä, ”jos he pysyvät uskollisena uskonnolliselle vakaumukselleen, – – ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rikkoa kyseistä sääntöä ja kärsiä seuraamukset”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-34" href="#t-34">34</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin viime kädessä tarkistettava tämä seikka sen käsiteltäväksi saatettujen tosiseikkojen perusteella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-35" href="#t-35">35</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaan tällainen erilainen kohtelu ei kuitenkaan merkitse tämän direktiivin 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua välillistä syrjintää, jos se on puolueettomasti perusteltavissa oikeutetulla tavoitteella ja jos tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Kyseisiä edellytyksiä on tulkittava suppeasti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-36" href="#t-36">36</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on jälleen selvitettävä, onko pääasiassa kyseessä oleva sääntö, ja missä määrin, näiden edellytysten mukainen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-37" href="#t-37">37</a>
</span>) Unionin tuomioistuin, jolta kansallinen tuomioistuin on pyytänyt asian ratkaisemisen kannalta hyödyllistä vastausta, voi kuitenkin antaa sille ohjeita pääasian asiakirjojen ja hallussaan olevien kirjallisten huomautusten perusteella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-38" href="#t-38">38</a>
</span>) Teen näin jäljempänä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeutettu tavoite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeutetun tavoitteen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-39" href="#t-39">39</a>
</span>) olemassaoloa koskevan edellytyksen osalta ennakkoratkaisupyynnöstä sekä Ansin kunnan kirjallisista ja suullisista huomautuksista ilmenee, että Ansin kunta perustelee työntekijöilleen asetetun kiellon, joka koskee poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevien tunnusmerkkien käyttöä ammattitoiminnassa, valtion (tai julkishallinnon) neutraalisuuden periaatteella (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-40" href="#t-40">40</a>
</span>) sekä pyrkimyksellään järjestää ”täysin neutraali hallintoympäristö”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-41" href="#t-41">41</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen samaa mieltä kuin valtaosa menettelyn osapuolista: Ansin kunnan kaltaisen julkisen elimen pyrkimys noudattaa poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen neutraalisuuden periaatetta voi ehdottomasti olla oikeutettu tavoite.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tosin toisin kuin unionin tuomioistuin on todennut tuomiossa G4S Secure Solutions, tuomiossa WABE ja MH Müller Handel ja tuomiossa S.C.R.L., (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-42" href="#t-42">42</a>
</span>) nyt käsiteltävän asian kaltaisessa tilanteessa, jossa kyse on julkisesta sektorista eikä yksityisestä sektorista, julkisen työnantajan pyrkimys noudattaa kyseistä periaatetta ei voi liittyä elinkeinovapauteen, joka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklassa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-43" href="#t-43">43</a>
</span>) Sen sijaan se voi liittyä nähdäkseni yleisemmin muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamisen tarpeeseen, joka edellyttää erityisesti kansalaisten kaikkien filosofisten tai uskonnollisten vakaumusten kunnioittamista sekä julkisen palvelun käyttäjien syrjimätöntä ja yhdenvertaista kohtelua. Kuten Belgian hallitus on tuonut esille kirjallisissa huomautuksissaan, joissa se toistaa otteen Conseil d’État’n (ylin hallintotuomioistuin, Belgia) 27.3.2013 antamasta tuomiosta, demokraattisessa oikeusvaltiossa julkishallinnon on oltava neutraali, ”koska se on kaikkien kansalaisten oma ja kaikille kansalaisille tarkoitettu hallinto ja koska sen on kohdeltava kansalaisia lähtökohtaisesti yhdenvertaisella tavalla ilman uskontoon, vakaumukseen taikka yhteisöön tai puolueeseen kohdistuvaan mieltymykseen perustuvaa syrjintää”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-44" href="#t-44">44</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Puolueeton perustelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On tutkittava, voidaanko julkisen työnantajan – tässä tapauksessa Ansin kunnan – pyrkimyksellä neutraalisuuteen perustella puolueettomasti mahdollinen uskontoon tai vakaumukseen välillisesti perustuva erilainen kohtelu. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka on annettu suhteessa yksityiseen sektoriin (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-45" href="#t-45">45</a>
</span>) ja jonka mukaan tällaisen perustelun puolueettomuus voidaan todeta vain, kun tällä työnantajalla on todellinen tarve, joka sen on näytettävä toteen, vaikuttaa minusta kaikin puolin merkitykselliseltä myös nyt esillä olevassa asiayhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission kirjallisista huomautuksista sekä istunnon aikana käydyistä keskusteluista ilmenee, että Belgiassa esiintyy rinnakkain erilaisia, jopa keskenään ristiriitaisia, käsityksiä valtion neutraalisuuden periaatteesta, lähinnä käsitys ”sallivasta neutraalisuudesta” ja käsitys ”ehdottomasta neutraalisuudesta” sekä muita käsityksiä näiden väliltä. Käsitys sallivasta neutraalisuudesta perustuu siihen ajatukseen, että julkishallinnon työntekijän ulkoasu on erotettava siitä, millä tavoin hän hoitaa julkishallinnon tehtävänsä. Tämän käsityksen mukaan merkitystä on työntekijän toteuttamien toimien neutraalisuudella, ei hänen ulkoasullaan, joten työntekijää ei voida kieltää käyttämästä erityisesti filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen tunnusmerkkejä. Käsitys ehdottomasta neutraalisuudesta perustuu sen sijaan siihen näkemykseen, että sekä työntekijän toteuttamien toimien että hänen ulkoasunsa on oltava ehdottoman neutraaleja. Tämän käsityksen mukaan kaikkia julkishallinnon työntekijöitä on kiellettävä käyttämästä tällaisia tunnusmerkkejä työssä riippumatta työtehtävän luonteesta ja niistä yhteyksistä, joissa tehtävät suoritetaan. Myös näiden edellä kuvattujen kahden käsityksen välille sijoittuvia käsityksiä esiintyy. Niissä kyseinen kielto kohdistetaan esimerkiksi työntekijöihin, jotka ovat suoraan tekemisissä yleisön kanssa tai jotka hoitavat esimiestehtäviä eivätkä pelkkiä alaisen tehtäviä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin nimenomaisesti korostaa, käsiteltävässä asiassa Ansin kunta on valinnut ”ehdottoman neutraalisuuden” vapaaehtoisesti antaessaan pääasiassa kyseessä olevan säännön, jotta täysin neutraali hallintoympäristö voitaisiin toteuttaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-46" href="#t-46">46</a>
</span>) Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että viimeksi mainitun tavoitteen perustelemiseksi Ansin kunta tuo esille olennaisilta osin ainoastaan ”pakottavan yhteiskunnallisen tarpeen”, jonka olemassaoloa Ansin kunta ei pyri osoittamaan muutoin kuin ylimalkaisia ja epämääräisiä väitteitä esittämällä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-47" href="#t-47">47</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen olisi arvioitava nähdäkseni kahdesta näkökulmasta, jotka ovat vaihtoehtoisia eivätkä välttämättä kumulatiivisia, onko Ansin kunta, jolla on tältä osin todistustaakka, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-48" href="#t-48">48</a>
</span>) osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että sen valitsema valtion ehdottoman neutraalisuuden periaate vastaa todellista tarvetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseistä kysymystä olisi tarkasteltava ensin oikeudellisesta näkökulmasta. Tältä osin totean, että koska unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole ottaa kantaa kansalliseen oikeuteen eikä etenkään tehdä valintaa kansalliseen oikeuteen kuuluvan käsitteen tai periaatteen erilaisten tulkintojen välillä ja ratkaista, mikä tulkinnoista on oikea, otan jäljempänä kantaa vain muutamiin näkökohtiin, jotka ilmenevät asiakirja-aineistosta ja istunnossa esitetyistä lausumista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Totean siis, ettei yksikään menettelyn osapuolista ole ottanut esille kansallista lainsäädäntöä, jossa Ansin kunta velvoitettaisiin soveltamaan ehdotonta käsitystä neutraalisuudesta ja asettamaan siten työntekijöilleen ehdoton kielto käyttää erityisesti filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen tunnusmerkkejä ammattitoiminnassaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikuttaa niin ikään siltä, että valtion neutraalisuuden periaatetta, vaikka sitä pidetään yleensä perustuslaillisena periaatteena, ei ole kirjattu sellaisenaan Belgian perustuslakiin (Constitution) hyvin erityistä opetustoiminnan alaa lukuun ottamatta, ja erityisesti, ettei sen laajuutta ja ulottuvuutta ole määritelty Belgian lainsäädännössä selkeästi ja yhtenäisesti. Tämän perusteella ajattelen, ettei kyseinen periaate itsessään edellytä, että julkishallinnon työntekijöitä on kiellettävä käyttämästä erityisesti filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen tunnusmerkkejä työpaikalla, eikä se myöskään estä tällaisen kiellon mahdollisuutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä todetun perusteella katson niin ikään, että toisin kuin Ranskan hallitus väittää, SEU 4 artiklan 2 kohdalla ei ole mitään erityistä merkitystä käsiteltävässä asiassa. Koska Belgian perustuslaissa ei ole selvästikään määritelty millään tavalla valtion neutraalisuuden periaatteen laajuutta eikä sisältöä ja koska Belgian hallitus ei ole pitänyt hyödyllisenä ehdottaa vastausta ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen, vaan se on päättänyt mieluummin luottaa unionin tuomioistuimen viisauteen osallistumatta edes istuntoon, vaikuttaa siltä, ettei kyseinen periaate ainakaan sitä koskevan ehdottoman käsityksen osalta kuulu Belgian kuningaskunnan kansalliseen identiteettiin edellä mainitussa määräyksessä tarkoitetussa merkityksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on tutkittava, voidaanko Ansin kunnan päätös soveltaa ehdotonta käsitystä valtion neutraalisuudesta perustella tosiseikoilla. Huomautan tältä osin, että komissio on tuonut esille kirjallisissa huomautuksissaan, etteivät kaikki Belgian kunnat jaa kyseistä käsitystä, ja se mainitsee esimerkkeinä Gentin ja Mechelenin kaupungit (Belgia), jotka ovat sallineet varauksetta hallintonsa työntekijöiden käyttää erityisesti filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen tunnusmerkkejä työpaikalla, eikä yksikään osapuoli ole esittänyt tästä seikasta vastaväitteitä istunnon aikana. On mahdollista, ettei tätä ratkaisua voida soveltaa Ansin kuntaan esimerkiksi siitä syystä, että Ansin kunnan alueella esiintyy mahdollisesti yhteisöllisiä jännitteitä tai vakavia sosiaalisia ongelmia taikka kunnanhallinnon sisällä esiintyy käännyttämistä tai konkreettinen konfliktin vaara sellaisten työntekijöiden välillä, joilla on tällaisia vakaumuksia. Toistan tältä osin, että Ansin kunnan on esitettävä konkreettista näyttöä tällaisista seikoista ja ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava niiden merkityksellisyys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi käytettyjen keinojen asianmukaisuus ja tarpeellisuus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siinä tapauksessa, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tämän ratkaisuehdotuksen edellisissä kohdissa annetut ohjeet huomioon ottaen, että Ansin kunnan pyrkimyksellä toteuttaa täysin neutraali hallintoympäristö noudattamalla ehdottoman neutraalisuuden periaatetta voidaan perustella puolueettomasti uskontoon tai vakaumukseen välillisesti perustuva erilainen kohtelu, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava vielä, onko pääasiassa kyseessä olevalla säännöllä asetettu kielto asianmukainen ja tarpeellinen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen edellä mainitun vaatimuksen osalta on nähdäkseni kiistatonta, että jos Ansin kunnan kaikkien työntekijöiden olisi hoidettava työtehtävänsä käyttämättä erityisesti filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevia näkyviä tunnusmerkkejä, tämä edesauttaisi Ansin kunnan valitseman ehdottoman neutraalisuuden noudattamista. On kuitenkin tutkittava vielä, sovelletaanko tätä käytäntöä todellakin johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-49" href="#t-49">49</a>
</span>) Kuten edellä tämän ratkaisuehdotuksen 55 kohdassa on jo todettu, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on tästä epävarma. Jos sen epäilykset osoittautuvat perustelluiksi, pääasiassa kyseessä oleva sääntö ei täytä vaatimusta, joka koskee oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi käytettyjen keinojen asianmukaisuutta, ja lisäksi kyseinen sääntö merkitsee uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisen vaatimuksen osalta on arvioitava, rajoittuuko pääasiassa kyseessä olevalla säännöllä asetettu kielto siihen, mikä on ”ehdottomasti tarpeen”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-50" href="#t-50">50</a>
</span>) Muistutan tältä osin, että kyseistä kieltoa sovelletaan yleisesti ja ehdottomasti eli tekemättä eroa työntekijän hoitamien työtehtävien luonteen tai niiden yhteyksien, joissa tehtävät suoritetaan, perusteella ja että unionin tuomioistuinta pyydetään arvioimaan kyseisen kiellon yhteensopivuutta kokonaisuutena tarkastellen direktiivin 2000/78 kanssa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-51" href="#t-51">51</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on siis sovellettava tarpeellisuutta koskevaa edellytystä kyseiseen kieltoon kyseisessä muodossa. Tämän yhteydessä voidaan ottaa huomioon kyseessä olevien intressien välisen oikeudenmukaisen tasapainon löytämiseksi edellä tämän ratkaisuehdotuksen 73 kohdassa mainitut tosiseikat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen toiseksi, että direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että julkishallinnon työpaikkasääntöihin sisältyvästä säännöstä, jolla kielletään työntekijöitä käyttämästä poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevia näkyviä tunnusmerkkejä työpaikalla, aiheutuva uskontoon tai vakaumukseen välillisesti perustuva erilainen kohtelu voidaan perustella kyseisen julkishallinnon pyrkimyksellä täysin neutraalin hallintoympäristön järjestämiseen, edellyttäen ensinnäkin, että kyseinen pyrkimys vastaa kyseisen hallinnon todellista tarvetta, joka kyseisen hallinnon on näytettävä toteen, toiseksi, että kyseisellä erilaisella kohtelulla voidaan taata kyseisen pyrkimyksen asianmukainen soveltaminen, ja kolmanneksi, että kyseinen kielto rajoittuu siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Poikkeamisen mahdollisuudet</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos pääasiassa kyseessä olevan säännön todetaan olevan uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää, siihen voidaan jättää soveltamatta direktiivissä 2000/78 säädettyä kieltoa, jos tilanteessa voidaan soveltaa jotakin kyseisessä direktiivissä säädetyistä poikkeuksista ja erityisesti sen 2 artiklan 5 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjä poikkeuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei tosin tiedustele unionin tuomioistuimelta nimenomaisesti näistä kahdesta poikkeuksesta, joihin myöskään Ansin kunta ei vaikuta vedonneen sellaisinaan. Edellä mainittujen poikkeusten soveltamista koskevan kysymyksen ovat kuitenkin ottaneet esille OP ja Ranskan hallitus kirjallisissa huomautuksissaan direktiivin 2000/78 4 artiklan 1 kohdan osalta, ja istunnossa tätä kysymystä on käsitelty myös kyseisen direktiivin 2 artiklan 5 kohdan osalta. Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voidaan antaa kattava vastaus, tutkin jäljempänä kyseisten säännösten mahdollista soveltamista käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 2 artiklan 5 kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska direktiivin 2000/78 2 artiklan 5 kohdassa säädetään poikkeuksesta syrjintäkiellon periaatteeseen, sitä on tulkittava suppeasti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-52" href="#t-52">52</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on todennut, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettu kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen toimenpiteiden käsite ei rajoitu pelkästään lainsäätämismenettelyn päätteeksi annetusta toimesta seuraaviin toimenpiteisiin, vaan se käsittää myös riittävän täsmällisen valtuutussäännön nojalla annetut toimenpiteet. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-53" href="#t-53">53</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos käsiteltävässä asiassa on todettava olevan kyse erilaisesta kohtelusta, tämä kohtelu johtuu pääasiassa kyseessä olevalla säännöllä asetetusta kiellosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten komissio on korostanut istunnossa, kyseinen sääntö ei ole selvästikään lainsäätämismenettelyn päätteeksi annettu toimi eli laki sanan muodollisessa merkityksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että vaikka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on viime kädessä selvittää tämä seikka, ensi näkemältä ei vaikuta myöskään siltä, että kyseisen kiellon voitaisiin katsoa asetetun ”riittävän täsmällisen valtuutussäännön nojalla” edellä tämän ratkaisuehdotuksen 81 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetussa merkityksessä. Totean tältä osin, ettei yksikään menettelyn osapuolista ole kyennyt yksilöimään kansallista lainsäädäntöä tai säännöstöä, jonka voitaisiin katsoa antavan Ansin kunnan kaltaiselle julkishallinnolle valtuudet antaa sääntöjä, ”jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen – – muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi”. Ansin kunta väitti istunnossa, että sillä on Belgian perustuslain nojalla valtuudet ratkaista kaikki kunnan kannalta merkitykselliset kysymykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valvovan viranomaisen mahdollisuutta puuttua toimiin, mitä ei nähdäkseni voida rinnastaa tällaisten valtuuksien antamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemistä selvityksistä muuta johdu, kallistun näin ollen sille kannalle, ettei direktiivin 2000/78 2 artiklan 5 kohdassa säädettyä poikkeusta voida soveltaa käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/78 4 artiklan 1 kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ranskan hallituksen mukaan pääasiassa kyseessä oleva sääntö voidaan perustella direktiivin 2000/78 4 artiklan 1 kohdalla. Julkisen sektorin työntekijöiden on nimittäin noudatettava ammattitoimintansa luonteen vuoksi tiukkaa neutraalisuusvelvoitetta, josta seuraa työntekijän poliittisen, ideologisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemisen kieltoa koskeva todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">OP vastustaa tätä tulkintaa väittäen pääasiallisesti, että kyseistä säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon asianomaisen ammattitoiminnan luonne ja sen harjoittamisen olosuhteet. Käsiteltävässä asiassa OP:n työtehtävät koostuvat Ansin kunnan julkisiin hankintoihin liittyvien oikeudellisten kysymysten käsittelystä, ja hän hoitaa tehtävänsä olematta tekemisissä yleisön kanssa. Käsiteltävässä asiassa ei siis ole kyse todellisesta ja ratkaisevasta työhön liittyvästä vaatimuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan, että jos direktiivin 2000/78 4 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät, minkä tutkin seuraavaksi, erilainen kohtelu, joka olisi muussa tapauksessa syrjintää – joko välitöntä tai välillistä –, ei kuulu kyseisen direktiivin soveltamisalaan. Muistutan niin ikään, että kyseistä säännöstä on tulkittava suppeasti siltä osin kuin sen perusteella on mahdollista poiketa syrjintäkiellon periaatteesta silloin, kun sitä luetaan kyseisen direktiivin johdanto-osan 23 perustelukappaleen, jossa viitataan ”erittäin rajoitettuihin tilanteisiin”, joissa erilainen kohtelu saattaa olla perusteltua, valossa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-54" href="#t-54">54</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on jäsenvaltioiden asiana säätää tarvittaessa, että erilainen kohtelu, joka perustuu johonkin direktiivin 2000/78 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvään ominaisuuteen, ei ole syrjintää. Käsiteltävässä asiassa Belgian kuningaskunta vaikuttaa käyttäneen tämän mahdollisuuden ainakin välitöntä erilaista kohtelua koskevien tapausten osalta antamalla yleisen syrjinnäntorjuntalain 8 §:n, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin tarkistettava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi direktiivin 2000/78 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että erilaista kohtelua ei pidetä syrjintänä vain, jos se ”perustuu johonkin [kyseisen direktiivin] 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvään ominaisuuteen”. Unionin tuomioistuin on täsmentänyt tältä osin, ettei todellisessa vaatimuksessa ole kyse seikasta, johon erilainen kohtelu perustuu, vaan siinä on kyse tähän seikkaan liittyvästä ominaisuudesta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-55" href="#t-55">55</a>
</span>) Nähdäkseni käsiteltävässä asiassa on kyse juuri tästä. Ansin kunnan työntekijöille asetettu kielto käyttää tunnusmerkkejä, joista voi ilmetä erityisesti heidän tietty uskontonsa, kuten islaminuskoa ilmentävää islamilaista huivia, on nimittäin uskontoon liittyvä ominaisuus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi asianomaisen ominaisuuden on oltava ”todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus”, ja tämän vaatimuksen on oltava kyseessä olevien työtehtävien luonteen tai niiden yhteyksien, joissa tehtävät suoritetaan, objektiivisesti edellyttämä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-56" href="#t-56">56</a>
</span>) Olen tältä osin täysin samaa mieltä kuin julkisasiamies Sharpston, joka katsoo, että direktiivin 2000/78 4 artiklan 1 kohtaa on sovellettava erityisellä tavalla eikä sitä voida käyttää siten, että sillä perustellaan yleinen poikkeus, joka koskee kaikkia tehtäviä, joita tietty työntekijä voi mahdollisesti suorittaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-57" href="#t-57">57</a>
</span>) Käsiteltävässä asiassa kyseessä olevassa konkreettisessa tilanteessa minun on vaikea nähdä, miten OP:n islamilaisen huivin käyttö estäisi OP:tä millään tavalla suorittamasta täysimääräisesti tehtäviään kunnanhallinnon palveluksessa olevana lakimiehenä. Myöskään ennakkoratkaisupyynnöstä ei ilmene mitään tähän viittaavaa seikkaa. Näin on etenkin siksi, että muissa Belgian kunnissa samoja työtehtäviä hoitaville työntekijöille ei ole asetettu mitään asusteiden käyttöä koskevaa rajoitusta riippumatta siitä, ovatko he tekemisissä yleisön kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi edellytyksestä, jonka mukaan tavoitteen on oltava oikeutettu ja vaatimuksen oikeasuhteinen, on todettava, että mikäli tämän edellytyksen tutkimista pidetään tarpeellisena edellä esitetyt seikat huomioon ottaen, viittaan edellä tämän ratkaisuehdotuksen 62–64 ja 76 kohdassa esittämääni arviointiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen siis sitä mieltä, että jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemistä selvityksistä muuta johdu, myöskään direktiivin 2000/78 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta ei voida soveltaa käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa tribunal du travail de Liègen esittämiin kysymyksiin seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-157" title="page-26">
      1) Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 2 kohdan a alakohtaa
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-158" title="page-26">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-159" title="page-26">
      julkishallinnon työpaikkasääntöihin sisältyvä sääntö, jolla kielletään työntekijöitä täysin neutraalin hallintoympäristön järjestämiseksi käyttämästä poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevia näkyviä tunnusmerkkejä työpaikalla, ei merkitse sellaisten työntekijöiden osalta, jotka aikovat käyttää uskonnon ja omantunnon vapauttaan käyttämällä näkyvästi uskonnollissävytteistä tunnusmerkkiä tai vaatetta, kyseisessä direktiivissä tarkoitettua uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää, jos kyseistä sääntöä sovelletaan yleisesti ja erotuksetta.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-160" title="page-26">
      2) Direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan b alakohtaa
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-161" title="page-26">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-162" title="page-26">
      julkishallinnon työpaikkasääntöihin sisältyvästä säännöstä, jolla kielletään työntekijöitä käyttämästä poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisevia näkyviä tunnusmerkkejä työpaikalla, aiheutuva uskontoon tai vakaumukseen välillisesti perustuva erilainen kohtelu voidaan perustella kyseisen julkishallinnon pyrkimyksellä täysin neutraalin hallintoympäristön järjestämiseen, edellyttäen ensinnäkin, että kyseinen pyrkimys vastaa kyseisen hallinnon todellista tarvetta, joka kyseisen hallinnon on näytettävä toteen, toiseksi, että kyseisellä erilaisella kohtelulla voidaan taata kyseisen pyrkimyksen asianmukainen soveltaminen, ja kolmanneksi, että kyseinen kielto rajoittuu siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: ranska.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>) EYVL 2000, L 303, s. 16.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>) Islamilaisella huivilla, jota kutsutaan myös nimellä ”hijab”, tarkoitetaan hiukset, korvat ja kaulan peittävää vaatekappaletta, joka jättää kasvot näkyviin.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>) Tuomio 14.3.2017, G4S Secure Solutions (C‑157/15, EU:C:2017:203; jäljempänä tuomio G4S Secure Solutions); tuomio 14.3.2017, Bougnaoui ja ADDH (C‑188/15, EU:C:2017:204; jäljempänä tuomio Bougnaoui ja ADDH); tuomio 15.7.2021, WABE ja MH Müller Handel (C‑804/18 ja C‑341/19, EU:C:2021:594; jäljempänä tuomio WABE ja MH Müller Handel) ja tuomio 13.10.2022, S.C.R.L. (Uskonnollissävytteinen vaate) (C‑344/20, EU:C:2022:774; jäljempänä tuomio S.C.R.L.).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>) Unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että direktiiviä 2000/78 sovellettaessa sanoja ”uskonto” ja ”vakaumus” on pidettävä ”yhden ja saman syrjintäperusteen kahtena puolena” ja että ”uskontoon tai vakaumukseen” perustuva syrjintäperuste kattaa sekä uskonnolliset vakaumukset että filosofiset tai hengelliset vakaumukset (tuomio S.C.R.L., 26, 27 ja 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>) Moniteur belge 30.5.2007, s. 29016.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>) Yleisen syrjinnäntorjuntalain II osastoon, jonka otsikko on ”Erotteluun oikeuttavat perusteet”, sisältyvät 7–13 §.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>) OP:n mukaan tilanteet, joissa hän on suoraan tekemisissä yleisön kanssa, rajoittuvat henkilökohtaisesti toimitettujen tarjousten vastaanottoon silloin, kun sähköinen toimittaminen ei ole pakollista, mitä tapahtuu kuitenkin harvoin, ja Ansin kunnan satunnaiseen edustamiseen Vallonian hallintoalueen (Belgia) muutoksenhakuelimessä rakennuslupien alalla.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>) Belgiassa yleisesti käytetyllä ilmaisulla ”tunnustukselliset tunnusmerkit” tarkoitetaan esinettä, kuvaa, vaatetta tai symbolia, joka ilmaisee poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>) Ennakkoratkaisupyynnössä mainitaan kunnanhallinnossa vallitseva kirjoittamaton sääntö, joka on yleisesti hyväksytty ja noudatettu ja jonka nojalla kunnan työntekijät ovat pidättyneet aina käyttämästä tunnustuksellisia tunnusmerkkejä ammattitoiminnassaan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>) Jäljempänä tässä ratkaisuehdotuksessa tätä sääntöä, sellaisena kuin se sisältyy kunnan työpaikkasääntöjen 9 §:n muutettuun versioon, nimitetään ”pääasiassa kyseessä olevaksi säännöksi”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>) Kyseinen kanne perustuu sekä yleiseen syrjinnäntorjuntalakiin että naisten ja miesten välisen syrjinnän torjumisesta 10.5.2007 annettuun lakiin (loi du 10 mai 2007 tendant à lutter contre la discrimination entre les femmes et les hommes; Moniteur belge 30.5.2007, s. 29031).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>) Ks. ehdottoman neutraalisuuden (neutralité exclusive) ja sallivan neutraalisuuden (neutralité inclusive) välisestä erosta jäljempänä tämän ratkaisuehdotuksen 66 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>) Tuomio 1.8.2022, Vyriausioji tarnybinės etikos komisija (C‑184/20, EU:C:2022:601, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>) Tuomio 2.3.2023, Bursa Română de Mărfuri (C‑394/21, EU:C:2023:146, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>) Tuomio 9.9.2021, Toplofikatsia Sofia ym. (C‑208/20 ja C‑256/20, EU:C:2021:719, 19 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>) Määräys 3.7.2014, Talasca (C‑19/14, EU:C:2014:2049, 22 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>) Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 58 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>) Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>) Tuomio S.C.R.L., 48–50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio 7.9.2022, Cilevičs ym. (C‑391/20, EU:C:2022:638, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>) Julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus Stolichna obshtina, rayon ”Pancharevo” (C‑490/20, EU:C:2021:296, 71 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>) Julkisasiamies Emilioun ratkaisuehdotus Cilevičs ym. (C‑391/20, EU:C:2022:166, 86 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>) Julkisasiamies Emilioun ratkaisuehdotus Cilevičs ym. (C‑391/20, EU:C:2022:166, 86 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>) Julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus Stolichna obshtina, rayon ”Pancharevo” (C‑490/20, EU:C:2021:296, 73 kohta) ja julkisasiamies Emilioun ratkaisuehdotus Cilevičs ym. (C‑391/20, EU:C:2022:166, 87 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>) Julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus Stolichna obshtina, rayon ”Pancharevo” (C‑490/20, EU:C:2021:296, 86 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>) Ks. vastaavasti julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus G4S Secure Solutions (C‑157/15, EU:C:2016:382, 32 kohta) ja julkisasiamies Emilioun ratkaisuehdotus Cilevičs ym. (C‑391/20, EU:C:2022:166, 83 kohta). Ks. analogisesti myös tuomio 15.7.2021, Ministrstvo za obrambo (C‑742/19, EU:C:2021:597, 43–45 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>) Kyseisessä asiassa yksityinen yritys oli irtisanonut kantajana olevan työntekijänsä, joka oli islaminuskoinen, sillä perusteella, että tämä oli kieltäytynyt luopumasta islamilaisen huivin käytöstä työaikana ja jättänyt näin noudattamatta yrityksen sisäistä sääntöä, jonka mukaan ”työntekijät eivät saa työpaikallaan käyttää poliittisen, filosofisen tai uskonnollisen vakaumuksensa näkyviä tunnusmerkkejä ja/tai ilmentää mitään vakaumukseensa perustuvia menoja”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">29</a>
</span>) Tuomio G4S Secure Solutions, 30 ja 32 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">30</a>
</span>) Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 52 kohta ja tuomio S.C.R.L., 33 ja 34 kohta. Ensin mainitussa tuomiossa oli kyse päiväkoteja ylläpitävän yrityksen antamista toimintaohjeista, joiden mukaan työntekijöiden oli kiellettyä käyttää työpaikalla vanhemmille, lapsille ja kolmansille osapuolille näkyviä tunnusmerkkejä poliittisesta, maailmankatsomuksellisesta tai uskonnollisesta vakaumuksestaan. Jälkimmäisessä tuomiossa oli kyseessä yksityisen yrityksen työpaikkasääntöihin sisältyvä sääntö, jonka mukaan työntekijöiden oli kiellettyä tunnustaa suullisesti tai pukeutumisellaan taikka millään muulla tavalla mitään uskonnollisia, filosofisia tai poliittisia vakaumuksiaan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-31" href="#c-31">31</a>
</span>) Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 53 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-32" href="#c-32">32</a>
</span>) Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 72 ja 73 kohta ja tuomio S.C.R.L., 31 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-33" href="#c-33">33</a>
</span>) Tuomio S.C.R.L., 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-34" href="#c-34">34</a>
</span>) Julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus Bougnaoui ja ADDH (C‑188/15, EU:C:2016:553, 110 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-35" href="#c-35">35</a>
</span>) Tuomio G4S Secure Solutions, 34 kohta ja tuomio WABE ja MH Müller Handel, 59 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-36" href="#c-36">36</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio WABE ja MH Müller Handel, 61 ja 62 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-37" href="#c-37">37</a>
</span>) Tuomio G4S Secure Solutions, 36 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-38" href="#c-38">38</a>
</span>) Tuomio 2.2.2023, Freikirche der Siebenten-Tags-Adventisten in Deutschland (C‑372/21, EU:C:2023:59, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-39" href="#c-39">39</a>
</span>) Direktiivissä 2000/78 ei määritellä tätä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa mainittua käsitettä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-40" href="#c-40">40</a>
</span>) Ansin kunta on ottanut kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissaan esille myös puolueettomuuden periaatteen. Etymologian perusteella neutraalisuuden käsitteellä tarkoitetaan sellaisen henkilön tai yhteisön asemaa, joka pidättyy tekemästä valintaa tai asettumasta jollekin kannalle, kun taas puolueettomuuden käsitteeseen yhdistyy päätöksen tekeminen ilman henkilökohtaisten mieltymysten vaikutusta. En kuitenkaan usko, että käsiteltävässä asiassa olisi tarpeen erottaa nämä kaksi käsitettä ehdottomasti toisistaan. Neutraalisuuden periaate, sellaisena kuin siihen vedotaan käsiteltävässä asiassa, vaikuttaa nähdäkseni liittyvän erottamattomasti puolueettomuuden periaatteeseen siltä osin kuin se on luotu julkishallinnon puolueettomuuden takaamiseksi.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-41" href="#c-41">41</a>
</span>) Ansin kunnan työpaikkasääntöjen muutoksen perusteluissa todetaan erityisesti, että ”periaate, jonka mukaan kunnanhallinnon työntekijöiden on pidätyttävä ilmaisemasta ulkoisin tunnusmerkein ideologista, uskonnollista tai filosofista vakaumustaan, liittyy – – pyrkimykseen noudattaa julkishallinnon neutraalisuuden perusarvoa, ja kaikkien mahdollisten neutraalisuuden periaatteen erilaisten ilmentymien joukossa hallinto pyrkii palveluja järjestäessään edistämään täysin neutraalia hallintoympäristöä.”</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-42" href="#c-42">42</a>
</span>) Tuomio G4S Secure Solutions, 38 kohta; tuomio WABE ja MH Müller Handel, 63 kohta ja tuomio S.C.R.L., 39 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-43" href="#c-43">43</a>
</span>) Kuten julkisasiamies Kokott täsmentää ratkaisuehdotuksessaan G4S Secure Solutions (C‑157/15, EU:C:2016:382, 81 kohta), kyseiseen vapauteen kuuluu, että ”yritys voi lähtökohtaisesti määrittää, millä tavalla ja millä edellytyksin yrityksen työt järjestetään ja hoidetaan ja missä muodossa sen tuotteita ja palveluja tarjotaan”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-44" href="#c-44">44</a>
</span>) Conseil d’État’n 27.3.2013 antama tuomio nro 223.042, VI.2.6 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-45" href="#c-45">45</a>
</span>) Tuomio S.C.R.L., 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen. Tältä osin minun on pakko yhtyä täsmennykseen, jonka unionin tuomioistuin esittää kyseisen tuomion 41 kohdassa ja jonka mukaan ”tämän tulkinnan taustalla on pyrkimys edistää lähtökohtaisesti suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta sekä suuremman moninaisuuden hyväksymistä ja estää se, että neutraliteetin käyttöönottoa yrityksessä kierretään sellaisten työntekijöiden vahingoksi, jotka noudattavat tiettyä pukeutumista edellyttäviä uskonnollisia oppeja.”</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-46" href="#c-46">46</a>
</span>) Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen alaviite 41.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-47" href="#c-47">47</a>
</span>) Ansin kunta viittaa ”tilojen rakenteeseen”, jonka vuoksi työntekijät saattavat joutua milloin tahansa kohtaamaan kansalaisen, ja siihen, että ”kaikkia työntekijöitä koskeva vaatimus neutraalista ulkoasusta liittyy paitsi tehtävään näyttää esimerkkiä yleisöön suhtautumisen suhteen myös julkishallinnon moitteettoman toiminnan takaamiseen ja työntekijöiden välisten jännitteiden välttämiseen”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-48" href="#c-48">48</a>
</span>) Ks. tältä osin direktiivin 2000/78 10 artiklan 1 kohta, jossa säädetään, että ”jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisen oikeudenkäyttöjärjestelmänsä mukaisesti sen varmistamiseksi, että kun henkilö, joka katsoo kärsineensä vääryyttä sen vuoksi, että häneen ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, esittää tuomioistuimessa tai muussa toimivaltaisessa viranomaisessa tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa tapahtuneen välitöntä tai välillistä syrjintää, vastaajan on näytettävä toteen, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole rikottu.”</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-49" href="#c-49">49</a>
</span>) Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-50" href="#c-50">50</a>
</span>) Tuomio WABE ja MH Müller Handel, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-51" href="#c-51">51</a>
</span>) Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 40 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-52" href="#c-52">52</a>
</span>) Tuomio 12.1.2023, TP (Julkisen televisioaseman audiovisuaalisen aineiston leikkaaja) (C‑356/21, EU:C:2023:9, 71 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-53" href="#c-53">53</a>
</span>) Tuomio 7.11.2019, Cafaro (C‑396/18, EU:C:2019:929, 44 kohta). Valtuutussäännön on oltava riittävän täsmällinen sen takaamiseksi, että asianomainen toimenpide täyttää direktiivin 2000/78 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset (tuomio 13.9.2011, Prigge ym., C‑447/09, EU:C:2011:573, 61 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-54" href="#c-54">54</a>
</span>) Tuomio 15.7.2021, Tartu Vangla (C‑795/19, EU:C:2021:606, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-55" href="#c-55">55</a>
</span>) Tuomio Bougnaoui ja ADDH, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-56" href="#c-56">56</a>
</span>) Tuomio Bougnaoui ja ADDH, 40 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-57" href="#c-57">57</a>
</span>) Julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus Bougnaoui ja ADDH (C‑188/15, EU:C:2016:553, 95 kohta).</p>
</body>
</html>
